2019-12-04 Ö24: Neljäsosa koululaisista osaa tuskin lukea (PISA)

[Beef Supreme]

Österreich24

KEINE VERBESSERUNG ZUM LETZTEN TEST

PISA-Schock: Ein Viertel kann kaum lesen

Brennpunkt Schule: Die neue PISA-Studie mit Schwerpunkt Lesekompetenz zeigt, wie schlecht es um unsere Schüler steht. Rund ein Viertel der getesteten österreichischen Schüler (24 Prozent) kann kaum lesen oder Zusammenhänge verstehen.

Das ist das Hauptergebnis der aktuellen PISA-Studie – sie erscheint alle drei Jahre. Weltweit werden dafür 600.000 Schüler geprüft, in Österreich sind es 6.800 aus 291 Schulen. Die Jugendlichen (15 und 16 Jahre alt) mussten sich in Lesen, Mathematik und Naturwissenschaften messen. Der Schwerpunkt lag jedoch beim Lesen.

- Gesunken. Im OECD-Vergleich liegt Österreich zwar mit 484 Punkten im Mittelfeld. Aber zum Durchschnitt zählt das österreichische Ergebnis nur, weil der Schnitt insgesamt gesunken ist.

- Spitzenfeld. Im Spitzenfeld liegen beispielsweise Estland (523 Punkte) oder Kanada und Finnland mit jeweils 520 Punkten.

NO IMPROVEMENT TO THE LAST TEST

PISA shock: A quarter can hardly read

Focus School: The new PISA study focusing on reading skills shows how bad our students are. Around a quarter of the tested Austrian students (24 percent) can hardly read or understand connections .

This is the main result of the current PISA study - it appears every three years. 600,000 pupils are being tested worldwide, and in Austria there are 6,800 from 291 schools. The young people (15 and 16 years old) had to compete in reading, mathematics and science. However, the focus was on reading.

- Sunk. In the OECD comparison Austria is indeed with 484 points in the midfield. But on average, the Austrian result counts only because the average has fallen.

- Top field. For example, Estonia (523 points) or Canada and Finland, each with 520 points, are in the lead.

Itse sisältö on Suomestakin tuttua: tytöt lukevat enemmän ja paremmin kuin pojat, pojista lukeminen on ajanhukkaa ja he lukevat vain pakosta. Itävalta on keskikastia mutta pudonnut kovaa, ja noin neljännes tuskin osaa lukea tai ymmärtää asioiden yhteyksiä.

Migrationshintergrund. Deutlich schlechter schneiden Kinder mit Migrationshintergrund ab – sie liegen etwa 63 Punkte hinter ihren Kollegen. Der Anteil dieser Kinder im Test liegt derzeit bei 23 Prozent.

Immigrant background. Children with a migrant background score significantly worse - about 63 points behind their peers. The proportion of these children in the test is currently at 23 percent.

Korrelaatio, kausaliteetti, vai rasismi? En ole tilastotieteilijä mutta osaan kyllä laskea kaksi plus kaksi, eikä se ole viisi.

[Beef Supreme]

Kiinnittäkää huomiota jutun presentaatioon. Lettipää Gretl ei opi, joten Herr Lehrer paukuttaa päätään seinään.

[potta]

Suomessahan tuo mamu-taustaisten ero kantaväestöön on vielä suurempi. Jos jotain positiivista hakee Suomen tuloksista, niin sen lisäksi, että vielä menee hyvin vaikka pudotusta onkin, niin hyvin ja erinomaisesti pärjänneiden (tulevaisuuden tekijät) määrä on melko ennallaan. Tulosten kokonaistason lasku johtuu siitä, että huonosti osaavat menestyvät PISA-kokeissa entistä huonommin.

[Beef Supreme]

Suomessahan tuo mamu-taustaisten ero kantaväestöön on vielä suurempi. Jos jotain positiivista hakee Suomen tuloksista, niin sen lisäksi, että vielä menee hyvin vaikka pudotusta onkin, niin hyvin ja erinomaisesti pärjänneiden (tulevaisuuden tekijät) määrä on melko ennallaan. Tulosten kokonaistason lasku johtuu siitä, että huonosti osaavat menestyvät PISA-kokeissa entistä huonommin.

Tästä voi päätellä että

1 myös tulevaisuudessa se olemme me jotka elätämme heitä, ei päinvastoin sekä
2 ainoa mamujen kasvuala ja ydinosaaminen on tulevaisuudessakin rasismiulina.

[Outo olio]

Around a quarter of the tested Austrian students (24 percent) can hardly read or understand connections.

Children with a migrant background score significantly worse - about 63 points behind their peers. The proportion of these children in the test is currently at 23 percent.

Jos nyt oikein ymmärsin niin:

a) testatuista lapsista 24% ei osaa (käytännössä) lukea.

b) testatuista lapsista 23% on mamuja.



Uutisessa itsessäänkin sanotaan jo että "maahanmuuttajataustaisten lasten taso on 63 pistettä vähemmän kuin kantaväestön lapsilla", mutta en tiedä mikä tuo asteikko on, niin tuo on käyttökelvoton numerotieto.

[potta]

Jos nyt oikein ymmärsin niin:

a) testatuista lapsista 24% ei osaa (käytännössä) lukea.

b) testatuista lapsista 23% on mamuja.



Uutisessa itsessäänkin sanotaan jo että "maahanmuuttajataustaisten lasten taso on 63 pistettä vähemmän kuin kantaväestön lapsilla", mutta en tiedä mikä tuo asteikko on, niin tuo on käyttökelvoton numerotieto.

Suoritustaso 6: huippulukutaito (yli 698 pistettä)
Suoritustaso 5: erinomainen lukutaito (626–697 p.)
Suoritustaso 4: hyvä lukutaito (553–625 p.)
Suoritustaso 3: tyydyttävä lukutaito (480–552 p.)
Suoritustaso 2: välttävä lukutaito (407–479 p.)
Suoritustaso 1a: heikko lukutaito (335–406 p.)
Suoritustaso 1b + 1c: erittäin heikko lukutaito (262–334 p. + 189–261 p.)

Lukutaitopistemäärät Suomessa:
kantaväestö 527
2. polven 456
1. polven 420 (evvvryday)

ja toistaiseksi tarjolla on tainnut olla vain kaikki samassa luvussa -tyyppisiä lukuja. 2012 aineistosta on maahanmuuttajat katsottu vielä suurimpien ryhmien mukaan erikseen, jolloin näkyi mm. se, että tiettyjen maiden (arvannet jo) 2. polven mamutaustaiset, eli Suomessa syntyneet, pärjäsivät testissä huonommin kuin 1. polven. Lisäksi ryhmien erot kantaväestöön olivat keskenään moninkertaisia: venäläiset -24p/-24p, somalialaiset -90p/-63p (2. sukupolvi/1. sukupolvi) .

[Roope]

Uutisessa itsessäänkin sanotaan jo että "maahanmuuttajataustaisten lasten taso on 63 pistettä vähemmän kuin kantaväestön lapsilla", mutta en tiedä mikä tuo asteikko on, niin tuo on käyttökelvoton numerotieto.

Jossain eilisessä jutussa mainittiin, että muistaakseni noin 80 pistettä (e: HS, 79 pistettä) vastaa suunnilleen kahta vuosiluokkaa eli silloin tuo vastaisi kehityksessä noin puoltatoista vuosiluokkaa. Erot maahanmuuttajaryhmien sisällä välillä ovat suuret, kun jotkut muuttajaryhmät pärjäävät Suomessakin paremmin kuin kantaväestö.

Se vaan, että Suomessa eroa ensimmäisen polven keskimääräisiin maahanmuuttajiin oli 107 pistettä ja toiseenkin polveen 71 pistettä...

[Beef Supreme]

Itävallan tilastoja liitteessä.

[sancai]

Ruotsissa uutisoidaan, että 11% oppilaista ei osallistunut PISA-testiin, koska he eivät osaa ruotsia. Samaan aikaan hallitus ylpeilee, miten PISA-tulokset ovat parantuneet. Vuonna 2015 kielitaidottomia oli 5,7%, vuonna 2018 se nousi 11,1 prosenttiin, suurin lukema kaikista PISA-maista. Hallituksen mielestä tämä ei ole ongelma, koska se johtuu suuresta maahanmuutosta. Opposition moderaatit ja liberaalit (huom ei SD) jyrähtelevät Expressenissä, miten näin ei saisi olla ja PISA-tulokset ovat vääristyneet, mutta maahanmuutosta eivät mainitse mitään.

Tekstissäni siis tämän artikkelin pääpointit referoituna:

https://www.expressen.se/nyheter/11-procent-fick-inte-delta-i-pisa-kunde-inte-svenska/

[akez]

Tässä Thilo Sarrazinin kirjan PISA-lukuja eräästä aiemmasta ketjusta. Luvut puhuvat karua kieltä.

Samainen ope puhui myös siitä, kuinka mahdotonta PISA-tulosten vertailu on, koska heillä voi olla luokassa puolet oppilaita, jotka eivät osaa edes puhua opetuskieltä kunnolla, saati lukea tai kirjoittaa.

Ehkä PISA kertookin siitä, kuinka paljon kyseisessä maassa on uusia maahanmuuttajia? Olisi mielenkiintoista nähdä vertailutilastoa, löytyykö korrellaatio.

Tälläistä tietoa löytyy Sarrazinin kirjasta:

Vuoden 2003 Pisa-tulosten pohjalta tutkittiin maahanmuuttajalasten matemaattisia kykyjä 13 kohdemaassa lähtömaan mukaan jaotellen. 25 pisteen ero luvuissa vastaa noin yhden kouluvuoden eroa kykytasoissa. Kärjen ja häntäjoukon välinen ero kykytasoissa on siis 4-5 kouluvuoden luokkaa.

Lähtömaa:
Vietnam ... 565
Kiina ..... 564
Intia ..... 563
Puola ..... 499
Valkovenäjä 490
Marokko ... 452
Pakistan .. 463
Turkki .... 447

Merkittävää on, että Itä-Aasiasta tulevat kuuluivat tutkimuksessa systemaattisesti kärkijoukkoon, kun taas muslimimaista tulleet olivat häntäjoukoissa.

Alla eräiden kohdemaiden kaikkien maahanmuuttajien Pisa-lukujen keskiarvo. Heijastaa siis maahanmuuton rakennetta eli lähtömaita ja määriä.

Kohdemaa:
Skotlanti ... 555
Uusi-Seelanti 548
Australia ... 527
Irlanti ..... 504
Sveitsi ..... 461
Itävalta .... 455
Saksa ....... 442

Huomattavaa on, että Itä-Aasiasta tulleet maahanmuuttajat voivat lisätä kohdemaan väestön keskimääräistä kompetenssia ja todennäköisesti myös älykkyyttä. Näillä tekijöillä taas on positiivinen vaikutus maan kilpailukykyyn. Maahanmuutolla muslimimaista ei tätä positiivista vaikutusta ole. Sen vaikutus on lähinnä päinvastainen – kykytasoa heikentävä.

Maahanmuuttajien laadulla siis on ratkaiseva merkitys vastaanottavalle maalle. Saksan Pisa-tuloksessa ilmennee varsin selvästi suuri maahanmuuttaneiden turkkilaisten määrä.

Lähde Thilo Sarrazin: Deutschland schafft sich ab (2010), jossa siteerataan tutkimusta Levels, Dronkers, Kraaykamp: Immigrant Children's Educational Achievement in Western Countries: Origin, Destination and Community Effects on Mathematical Performance. American Sociological Review Bd. 73 (2008).

2011-09-18 Berliinin kouluissa saksalaislapsi on jo harvinaisuus

Näemmä ovat sittemmin lopettaneet tutkimustulosten tarkemmat jaottelut ja analyysit pimitysaikeissa. Sitten voidaankin jo antaa kuva, että ope lyö päätä seinään, koska Hans ei opi enää lukemaan. Samalla unohtuu kätevästi se, että tässäkin maassa noin puolet ulkomaalaistaustaisista on aikoinaan asyylihumpuukilla tulleita. Näillä seikoilla on suora kytkentä tuloksiin.

[duc]

Entä kirjoitustaito?

Marcus Ziemann pohtii sitä Ylen artikkelissaan:

Joulukuun alussa julkaistun tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten lukutaito on edelleen maailmaan kärkeä, mutta iso osa pojista ei pidä lukemisesta.
- -
Sujuva kirjoitustaito edellyttää tietenkin, että lukeminenkin on sujuvaa. Sujuvasti lukevat tunnistavat erilaisia tekstejä ja oivaltavat niiden merkityksen.

Sujuva kirjoitustaito tarkoittaa taitoa tuottaa erilaisia tekstejä. Se on eri asia kuin naputella sujuvasti tekstiä. Kirjoittaminen ei ole tekninen suoritus.

Joulukuun puolivälissä tuli uutinen, että poliisiksi ei enää pääse, jos kirjoittaa huonoa suomea. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg piti haastattelussa heikkoa luku- ja kirjoitustaitoa vakavana yhteiskunnallisena ongelmana.
- -
Kansan kirjoitustaito heikkenee nyt nopeasti. Äidinkielenopettajien havaintojen mukaan esimerkiksi seitsemännellä luokalla aloittavissa oppilaissa on tapahtunut selkeästi havaittava muutos noin viiden vuoden aikana.

Opettajat kertovat, että yhä useamman kanssa kirjoittamisen opettelu täytyy seiskalla aloittaa melkein alusta. Kysymys ei ole pilkuista, vaan myös isot alkukirjaimet, pisteet ja kappalejako ovat joillekin oppilaille aivan vieraita.
- -
Heikko kirjoitustaito lisää yhteiskunnan polarisoitumista. Hyvin lukevat eivät jaksa lukea huonosti ymmärrettävää tekstiä. Vastaavasti asiantuntija, tutkija tai virkamies saattaa kirjoittaa niin vaikeaselkoista tekstiä, että se on kaukana sujuvasta. Kirjoittaminen on ajattelua – ja moni ajattelee liian vaikeasti.

Luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen vaikuttavatkin entistä enemmän sosioekonomiset tekijät. Varhaislapsuudella kotioloissa on suuri merkitys. Nuorten taitoerot erinomaisten kirjoittajien ja heikosti menestyvien välillä ovat jo niin suuret, että kouluissa näitä eroja ei enää saa tasoitettua.
- -
Myös kirjoitustaito menettää jossakin vaiheessa valtansa kaiken kansan viestintätapana.

Jo nyt on kirjoittamisen korvaajaksi tarjottu kuvia, puhetta ja tekoälyä. Amerikkalaisen Rensselaer Polytechnic Institute -yliopiston tutkimuksen mukaan vallitseva tapa alkaa kuitenkin muuttua vasta sitten, kun 10 prosenttia ihmisistä uskoo lujasti johonkin uuteen tapaan toimia.
- -

Korostus minun.

Puhetaitoa, retoriikkaa, sitäkö on tulevaisuuden viestinnän ydin, kuten antiikissa? Tuskin. Kirjoittamisen tai lukemisenkaan taito ei käy sen tarpeettomammaksi kuin kuvin tai puhein ilmaisu. Yhä useampia keinoja vain on opittava ja osattava. Väärinymmärtäminen onnistuu kaikin keinoin. 

[newspeak]

Ensinnäkin:

Lukeminen ja kirjoittaminen eivät maailmanhistorian mittakaavassa edes ole kovin vanhoja taitoja. Ihminen pärjäsi vuosituhansia kokonaan ilman.

Varsinaisesti lukutaito kehittyi vasta, kun ihmiset muuttivat kaupunkeihin ja kirjapainotaito alkoi levitä 1450-luvulla.

https://yle.fi/uutiset/3-11133759?origin=rss



Toisekseen tietokoneet kakaroilta pois kokonaan, jos ei osaa kynää pitää kädessä.

Kolmanneksi muutenkin pelikoneet, kännykät ja televisiot myös kokonaan pois, jos ei osaa kirjaa tai lehteä pitää kädessä.

Neljänneksi etenkään nettiin ei pidä päästää, kun eivät kuitenkaan ymmärrä mitä kaikkea kauheuksia täällä on.