Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024

[Ari-Lee]

Jos nyt ihan aluksi ottaisi sen järjen käteen, hädän sijaan. Ilmaston hätätilaa parantaakseen ollaan kumarrelatu Pariisin ilmastosopimusta, joka ajaa tuotannon Euroopasta esim. Kiinaan, jossa hiilidioksidirangaistuksia ei ole, vaikka suuri osa sähköstäkin tuotetaan kivihiilellä. Sillee sitä maailmaa sitten parannetaan 

Ja sen lisäksi mainittava kiihtyvä kehitysmaalaisten raijaaminen suuren hiilijalanjäljen omaaviin pohjoisiin maihin. Nuo kaksi ainakin tällä hetkellä, mitä A Rinne ja hänen aivonyrjäisensä ei huomioi vaan päinvastoin kiihdyttää.

Hätätila on käsitteenä nyt tehty naurettavaksi kuin Pekan huutama karhu. Mutta entä kun karhu sitten tuleekin oikeasti? Julistaako komissio hätätilan jatkeeksi paniikkitilan?

[Paawo]

^Yhtään ei naurata. Komissio julisti hätätilan myötä viranomaisille hätätilan valtuudet. Tähän liittyen tullaan ainakin vastuullisuuden^TM ykkösmaassa Suomessa varmasti ottamaan kiireellisinä käyttöön uusia innovatiivisia rajoituksia ja niihin liittyviä sanktioita.

[Roope]

Helena Petäistön kolumni: Euroopan unioni saa uuden komission maanantaina – Jutta Urpilaisen kevyenä pidetty salkku voikin osoittautua järkyttävän painavaksi

[...]

Euroopan vihreän sopimuksen esittelyä odotetaan jo keväällä. Sen lisäksi von der Leyen on luvannut uuden maahanmuuttopaketin ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ohjelman on hänen mukaansa oltava sekä kestävällä että inhimillisellä pohjalla.

Kiperä ongelma on jakanut EU-maita kahtia lähes koko edellisen komission ajan, eikä Junckerin ehdotus tasapuolisesta taakanjaosta kunkin maan kantokyvyn mukaan saanut koskaan varsinkaan Itä-Euroopan maiden hyväksyntää.

[...]

Suomen Jutta Urpilaisen salkusta sanottakoon nyt vielä kerran, että kyseessä on oikeasti tärkeä salkku, jossa Urpilainen on myös valtavien rahasummien takana.

Euroopan kaksi kaikkein suurinta haastetta ovat ilmastonmuutos ja Afrikka, jotka liittyvät sitä paitsi toisiinsa. Salkku on äärimmäisen tärkeä jo nyt, mutta jos Afrikasta lähtee ilmastonmuutoksen takia pakolaisvyöry Eurooppaan, tulee salkusta järkyttävän painava.

EU-komissio ehdotti Afrikka-strategiaa jo 1980 luvulla silloisen luxemburgilaisen puheenjohtajansa Gaston Thornin johdolla. Sittemmin on Ranskan johdolla yritetty ajaa niin sanottua Barcelona-prosessia kuin käärmettä pyssyyn.

Mutta niin kauan kuin Saksa ei kokenut asiaa tärkeäksi, ei se ole liikahtanut mihinkään. Nyt kun Saksa on saanut omat traumaattiset kokemuksensa maahanmuutosta, on se alkanut nähdä Afrikka-strategian äärimmäisen tärkeyden. Ja juuri se on Urpilaisen vastuulla.

Ei voi kuin vieläkin ihmetellä, mikä sai monet suomalaispoliitikot ja tarkkailijat väheksymään salkkua, jota ajankohtaisempaa on vaikea löytää.

MTV 30.11.2019

Urpilaisen vastuulla ei ole maahanmuutto vaan vain hieman karrikoiden kerätä mahdollisimman paljon rahaa Afrikkaan kipattavaksi. Koska rahat ovat ideologisista syistä vastikkeettomia, ne eivät estä Afrikan väestöräjähdystä tai siitä johtuvaa muuttopainetta, ilmastonmuutoksesta puhumattakaan. Ne häviävät kuin mustaan aukkoon, kun afrikkalaisia on Urpilaisen kauden jälkeen 150 miljoonaa enemmän.

Urpilainen tulee mahdollisesti olemaan vastuussa kymmenien miljardien eurojen hävittämisestä, mutta ei se tee hänen salkustaan merkittävää. Kukaan ei huomaisi viiden vuoden päästä, onko eurooppalaisten rahat tuhottu polttamalla vai lähettämällä ne Afrikkaan.

Toisaalta se on onneksi vain rahaa. Maahanmuutosta vastuussa olevat komissaarit ja etenkin Ruotsin Ylva Johansson tulevat tekemään parhaansa mukaan todellista, peruuttamatonta tuhoa Euroopalle.

[repo]

Kansallisen tason rahan kippaamisesta Afrikkaan ja varmaan vähän muuallekin Suomen rajojen ulkopuolelle julkaisi Suomen Uutiset eilen kylmäävän jutun.

Hallitus myy valtion omaisuutta ja kiristää suomalaisten verotusta – rahoittaa Etiopian vaaleja ja Nairobin huippukokousta

Suomen Uutiset selvitti ulkoministeriön hallinnoimien kehitysyhteistyövarojen käyttöä kolmen kuukauden ajalta. Selvityksen perusteella voi todeta, että rahanmenoa ei voi mitenkään estää. Kehitysyhteistyöhankkeisiin hupeni tarkastelujaksolla huimat 29 431 605 euroa.

Suomen Uutiset, 29.11.2019

von der Leyen on luvannut uuden maahanmuuttopaketin ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ohjelman on hänen mukaansa oltava sekä kestävällä että inhimillisellä pohjalla.

Tšekki hylkää Saksan ehdotuksen uudeksi EU:n turvapaikkapolitiikaksi – pääministeri Babiš: "Emme ymmärrä, miksi joku edelleen kehittelee tällaisia"

Tšekin tasavalta vastustaa kaikkia ehdotuksia turvapaikkapolitiikaksi, jotka sisältävät turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamismekanismeja, sisäministeri  Jan Hamáček ja pääministeri Andrej Babiš kertoivat vastauksena Saksan ehdotukseen EU:n uudeksi turvapaikkapolitiikaksi.

Saksa, Ranska, Malta ja Italia EU-puheenjohtajamaa Suomen tukemana tekivät syyskuussa ehdotuksen Välimereltä saapuvien siirtolaisten uudelleensijoittamiseksi EU-jäsenmaihin, mutta vain harvat Länsi-Euroopan maat olivat mukana.

Kansalainen, 28.11.2019

Tulkitsen von der Leyenin aikeet siten, että von der Leyen tulee ajamaan EU:ta yhä enemmän konfliktiin EU:n olemassa olosta ja oikeutuksesta. Tietysti tässä nyt jälleen näkyy myös se, että komissio ja komission puheenjohtaja toimivat vain Saksan ja Ranskan bulvaanina.

[akez]

[...]
[Helena Petäistö:] Suomen Jutta Urpilaisen salkusta sanottakoon nyt vielä kerran, että kyseessä on oikeasti tärkeä salkku, jossa Urpilainen on myös valtavien rahasummien takana.

Euroopan kaksi kaikkein suurinta haastetta ovat ilmastonmuutos ja Afrikka, jotka liittyvät sitä paitsi toisiinsa. Salkku on äärimmäisen tärkeä jo nyt, mutta jos Afrikasta lähtee ilmastonmuutoksen takia pakolaisvyöry Eurooppaan, tulee salkusta järkyttävän painava.

EU-komissio ehdotti Afrikka-strategiaa jo 1980 luvulla silloisen luxemburgilaisen puheenjohtajansa Gaston Thornin johdolla. Sittemmin on Ranskan johdolla yritetty ajaa niin sanottua Barcelona-prosessia kuin käärmettä pyssyyn.

Mutta niin kauan kuin Saksa ei kokenut asiaa tärkeäksi, ei se ole liikahtanut mihinkään. Nyt kun Saksa on saanut omat traumaattiset kokemuksensa maahanmuutosta, on se alkanut nähdä Afrikka-strategian äärimmäisen tärkeyden. Ja juuri se on Urpilaisen vastuulla.
[...]

Petäistön tulkinta ei näytä olevan kohdallaan, sillä Saksa liikahti jo ennen matukriisin alkua, kuten seuraavasta jutusta havaitsee. Merkel halusi jo ennen aiheuttamaansa kriisiä laborantteja Afrikasta ja kohtahan sitä sakkia alkoi tulla, vaan ei niitä koulutettuja laborantteja. Merkelin visio Saksasta maahanmuuttomaana toteutui täysimääräisesti.

Merkel: "Saksa on maahanmuuttomaa"

Asia, jonka kaikki aavistivat, mutta jota kukaan ei uskaltanut sanoa ääneen - Liittokansleri Merkel sanoi sen nyt: Saksa on maahanmuuttomaa. Historiallisia sanoja todisti 60 satunnaisesti valittua kansalaista.

Frankfurter Allgemeine Zeitung 01.06.2015 juttu saksaksi

Liittokansleri Angela Merkel (CDU) pitää Saksaa maahanmuuttomaana ja hän vahvistaa siten Vihreiden kauan jo edustaman katsantokannan. "Me olemme pohjimmiltamme jo maahanmuuttomaa", sanoi Merkel maanantaina Berliinissä polkaistessaan liikkeelle hallituksen aloitteesta järjestettävän 150 tilaisuuden sarjan. Tilaisuudet järjestetään tunnuksella "Hyvää eloa Saksassa - Mikä meille on tärkeää" (Gut leben in Deutschland – Was uns wichtig ist).

Liittokansleri puhui konkreettisista työpaikoista afrikkalaisille. On olemassa lista niistä ammateista, joihin Saksassa ei ole riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, näitä ovat mm. kemianlaborantit. Afrikkalaisille tulee kertoa asiasta. Tällaisen ammattitaidon omaavan henkilön ei tarvitse laatia turvapaikkahakemusta.

"Maahanmuutto voi rikastuttaa"

CDU:n puheenjohtaja painotti samalla, että Saksassa tarvitaan parempaa Tervetulokulttuuria: "Meidän tulee sanoa täällä vielä huomattavasti itsevarmemmin: Maahanmuutto voi olla jotakin hyvin rikastuttavaa."

Kansalaisdialogiin satunnaisesti valitut 60 osallistujat eivät käyttäneet tilaisuutta hyväkseen esittääkseen Merkelille kriittisiä kysymyksiä käyttöön otetun uuden maahanmuuttolainsäädännön johdosta. Tämä aihe on CDU:ssa hyvin kiistanalainen. Merkel otti kuitenkin etäisyyttä kanadalaiseen pisteytysjärjestelmään, jonka SPD haluaisi toteuttaa. "Tässä asiassa olen pidättyväinen." 
(...)

2015-06-01 Merkel: Saksa on maahanmuuttomaa, Afrikan laborantteja kaivataan

Edes saksalaisten traumaattiset kokemukset maturynnäköstä, CDU:n laskeva kannatus ja EU:n hajoamisen uhka eivät ole muuttaneet Merkelin suuntaa miksikään. Junckerin sijaan sitä ajaa nyt Von der Leyen. Jostakin hullusta ja mistään muusta piittaamattomasta geopolitiikasta noissa Merkelin puuhailuissa täytynee olla kyse. Jutta Urpilainen lienee ylpeä päästessään mukaan näitä vankkureita vetämään?

[Roope]

Asia edellä, täysillä ja tosissaan – näin poliitikot vuosien varrelta kuvaavat Jutta Urpilaista

[...]

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja tyrmää vähättelyt kehityskomissaarin salkun painoarvosta. Sitä on joissakin arvioissa pidetty kevyempänä kuin aiempia talouspainotteisia salkkuja.

– Oleellista on luoda Afrikka-strategia ja aito yhteistyökumppanuus Afrikan maiden kanssa. Tehtävässä on mukana myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muuttoliikkeiden hallinta. Kaikella tällä on suurempi paino kuin neljä vuotta sitten.

Entisten komissaarien Liikasen ja Kataisen mukaan kehityspolitiikan ja Afrikka-suhteiden merkitys on kasvanut isosti. Taustalla on myös ajankohtainen kysymys maahanmuutosta.

– Jutta ei maahanmuuttopolitiikasta sinänsä vastaa, mutta mitä paremmin köyhissä maissa menee, sitä vähemmän ihmisillä on tarvetta paeta vainoa ja huono-osaisuutta, Katainen sanoo.

Liikasen mielestä on kohtuutonta kysyä, mitä Urpilaisen pitäisi saada aikaan uudessa tehtävässään.

– Maailman köyhyyttä ei poisteta yksin tämän salkun avulla, mutta se on tärkeä tehtävä. Nämä ovat megaluokan kysymyksiä.

Hän nostaa esimerkiksi tutkimukset, joiden mukaan ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset kohdistuvat köyhiin Afrikan maihin, joilla ei ole pääsyä merelle. Tuottavuus supistuu ja mahdollisuudet nostaa elintasoa pysähtyvät.

Yle 1.12.2019

Tiedoksi Tuomiojalle, Kataiselle ja Liikaselle, että on kehitystutkimuksen perusasioita, että tiettyyn Afrikassa vielä kaukana olevaan rajaan asti elintason nousu lisää liikkuvuutta, ei vähennä sitä, joten afrikkalaisten elintason nousuun pyrkiminen toimii tässä suhteessa eurooppalaisten etua vastaan.

Ei-toivotun maahanmuuton kannalta ratkaisevaa on muutenkin eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka, ei EU:n kehityspolitiikka, jolla on mahdoton vaikuttaa Afrikan kokoisen väestöräjähtävän maanosan kehitykseen. Etenkin kun EU kieltäytyy painostamasta kumppanimaita liikkuvuuden hillitsemiseen kehitysavun ehdollistamisella.

Liikasen mielestä on kohtuutonta kysyä, mitä Urpilaisen pitäisi saada aikaan uudessa tehtävässään.

Se juuri on ainoa oleellinen kysymys. Mitkä ovat Urpilaisen ja koko komission tärkeimmät tavoitteet ja miten ne on tarkoitus saavuttaa? Miten tavoitteiden saavuttamista ja komission onnistumista mitataan?

Jos tavoitteena olisi Eurooppaan suuntautuvan ei-toivotun maahanmuuton hillitseminen, lausunnot ja suunnitellut keinot olisivat aivan toisenlaisia.

[kivimies]

EU-komissio haluaa säätää direktiivin minimipalkasta ratkaisuna maahanmuuttoon Itä-Euroopasta Länsi-Eurooppaan.

Tämä ei toimi, sillä minimipalkkaa ei voi nostaa tuottavuudesta välittämättä. Esim. Romanian n. 300 euron minimipalkkaa ei voi nostaa edes 600 euroon ilman mittavia vaikutuksia puhumattakaan vauraammissa jäsenmaissa vallitsevasta matalapalkka-alojen palkkatasosta (>1500€/kk).

Ainoa oikea ratkaisu olisi poistaa EU:n vapaa liikkuvuus ja antaa jokaiselle jäsenmaalle mahdollisuus päättää maahanmuuttopolitiikastaan. Mutta se ei EU-komissiolle sovi.

Tämä ehdotus vaikuttaisi myös Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan, joissa ei ole minimipalkkaa laisinkaan, mutta palkoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken.

Edit: Lisäksi voisi kysyä, miksi minimipalkkojen ja niiden tason asettamisen pitäisi olla EU:n, eikä sen jäsenvaltioiden tehtävä. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten EU ottaa itselleen valtaa jäsenvaltioilta vain vallan ottamisen vuoksi.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006371765.html (14.1.2019)

EU haluaa turvata eurooppalaisten elintason, mutta Suomi ja muut Pohjois­maat haraavat vastaan – Mistä minimi­palkka­kiistassa on kyse?

"Työn arvo on meille pyhä, ja siksi ensimmäisen sadan päivän aikana ehdotan laillista keinoa, joka takaa kaikille Euroopan unionin työntekijöille reilun minimipalkan."

Näin lupasi uuden Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von de Leyen työohjelmassaan, ja tiistaina on tullut lupauksen lunastamisen aika. Ehdotus Euroopan laajuisesta minimipalkasta lähtee ensimmäiselle konsultaatiokierrokselle.

"Ehdotuksen pitää turvata riittävä elintaso missä tahansa", ohjelmassa luvataan.

Kaikki eivät kuitenkaan ole vähimmäispalkkasäädöksestä yhtä innoissaan. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ei ole vähimmäispalkkaa säätelevää lakia, vaan palkkataso määräytyy työmarkkinaneuvotteluissa. Tätä periaatetta pidetään näissä maissa yleistä vähimmäispalkkalakia parempana. [...]

Ensimmäinen konsultaatiokierros kestää helmikuun loppuun, minkä jälkeen komissio on varautunut myös toiseen kierrokseen. Varsinaista lakiesitystä odotetaan vasta aikaisintaan ensi vuonna.

Ammattijärjestöille saapuneessa konsultaatiokirjeessä kysytään esimerkiksi, mille aloille minimipalkkaa yleisesti pitäisi pohtia. Komissio on toivonut voivansa parantaa esimerkiksi alustatyöläisten työoikeuksia.

Minimipalkkalaki on voimassa 22 EU-jäsenmaassa. Suomen lisäksi vain Tanskassa, Ruotsissa, Kyproksella, Italiassa ja Itävallassa ei ole vastaavaa lainsäädäntöä. Tilastoiduissa vähimmäispalkkatasoissa on EU:n alueella suuria eroja. Von der Leyen toivoo, että vähimmäispalkka-aloite oli yksi keino pysäyttää esimerkiksi itäisten jäsenmaiden aivovuoto.

Yksi väestökadosta kärsivistä EU-maista on neljän miljoonan asukkaan Kroatia, joka aloitti EU-puheenjohtajana Suomen jälkeen tammikuun alussa. Kroatiassa hallitus säätää minimipalkkatason, ja se riippuu taloussuhdanteista. Päätös tehdään hallituksen mukaan työelämäjärjestöjä kuunnellen.

Viime vuosina Kroatian minimipalkkatasoa on pystytty nostamaan. Vuonna 2016 se oli 330 euroa nettona kuukaudessa. Vuonna 2020 nettopalkkataso nousee 433 euroon. Taso on viidenneksi matalin koko Euroopan unionissa. [...]

[Roope]

Ensi yönä Suomi saa 27-vuotiaan vihreän Brexit-mepin: Alviina Alametsä aikoo avata tubekanavan, ettei poliittista tubea hallitsisi vain yksi puolue

Britannian EU-ero astuu voimaan ensi yönä. Suomen lisäpaikan EU-parlamentissa saa Alviina Alametsä, joka aloittaa työnsä ensi tiistaina.

Laukkuja ei ole pakattu, asuntoa ei ole löytynyt eikä edes matkalippua hankittu.

Alviina Alametsä haluaisi tehdä ensimmäisen, eurokansanedustajana tapahtuvan Brysselin-matkansa laivalla ja junalla, mutta aikataulu näyttää lähes toivottomalta.

[...]

Vuonna 1992 syntynyt Alametsä ei pidä nuorta ikää erityisen merkityksellisenä asiana, mutta näkee siinä silti kiinnostavan mahdollisuuden.

– Olen ajatellut esimerkiksi perustaa tubekanavan, jossa voi tavoittaa vähän eri sukupolvia ja avata asioita videoiden kautta.

Youtube-kanavan perustamiselle on toinenkin keskeinen syy.

– Suomen poliittista tubea dominoi tällä hetkellä yksi puolue. Perussuomalaisilla on aika hyvin siellä presenssiä, mutta kuva esimerkiksi EU:sta voi jäädä aika yksipuoliseksi, jos siellä on vain tietyt äänessä.

Alametsä suunnittelee käsittelevänsä omalla kanavallaan esimerkiksi ilmasto- ja ihmisoikeusasioita erilaisten asiantuntijoiden kanssa.

[...]

Joulukuussa Alviina Alametsä muutti Helsingin Vuosaareen omistusasuntoon puolisonsa Jaakko Mustakallion kanssa. Asuintalon katon näköalaparvekkeelta avautuu kaunis näkymä Vuosaaren sataman suuntaan.

Mustakallio on vihreiden varapuheenjohtaja ja Tampereen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, joten jatkossa pariskunnan elämä sijoittuu kolmen kaupungin ympärille.

Yle 31.1.2020

Puolisonsa Jaakko Mustakallio siis se fanaatikko, joka oli Vihreissä nuorissa aloittamassa totalitaristista lakihanketta "rasismin kriminalisoimisesta".

[Pullervo]

Laitetaanpa nyt Brexit-juhlaviikonlopusta hengissä selvittyä talteen tämä Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron myötä muuttunut europarlamentin kokoonpano.

Parlamenttipaikkojen kokonaispaikkamäärä laski 751:stä 705:een. Parlamentista sekä lähti 73 brittimeppiä että sinne tuli 27 uutta meppiä muista maista (lista alempana) ja 46 brittimeppien paikkaa jätettiin tyhjiksi odottamaan Euroopan unionin mahdollista laajentumista, jolloin nuo paikat annettaisiin uusille jäsenmaille (tosin vaikkapa Turkki veisi väkilukunsa mukaan maksimimäärän paikkoja eli 96, mutta ehkäpä Erdoğanin kanssa ei neuvotella kovin ripeästi). Noiden europarlamenttiryhmien meppien lukumäärät ennen ja nyt olivat eri lähteissä erilaisia, joten alla voi olla virheitä.

EPP sai lisää paikkoja, mutta parlamentin voimasuhteet muuttuivat muuten hieman ja käytännössä tämä komission puheenjohtajan eurooppapuolue on entistä riippuvaisempi muiden avusta saadakseen esitykset parlamentissä läpi. EPP menettää pian Unkarin Orbánin Fidesz-puolueen ja kiinnostavaa onkin, mihin Fidesz menee. EPP:n pitäisi tänään tehdä päätös Fideszin suhteen.

ryhmä	paikkamäärä	paikkamäärä	poistuneet
	ennen	nyt	brittimepit
European People's Party (EPP)	182	187	-
Progressive Alliance of Socialists and Democrats (S&D)	154	148	-10
Renew Europe (Renew, ex-ALDE)	108	97	-17
Identity and Democracy (ID)	73	76	-
Greens-European Free Alliance (Greens–EFA)	74	67	-11
European Conservatives and Reformists (ECR)	66	62	-4
European United Left–Nordic Green Left (GUE-NGL)	41	40	-1
Ryhmiin kuulumattomat (NI)	54	26	-30 (mm. Nigel Faragen Brexit-puolue)

Brittien 73:sta meppipaikasta 46 jätettiin varalle mahdollisille tuleville EU-jäsenmaille ja 27 paikkaa jaettiin seuraavasti:

Ranska +5
Espanja +5
Italia +3
Alankomaat +3
Irlanti +2
Puola +1
Romania +1
Ruotsi +1
Itävalta +1
Kroatia +1
Tanska +1
Suomi +1 (vihreiden Alviina Alametsä)
Viro +1
Slovakia +1

https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20200130IPR71407/redistribution-of-seats-in-the-european-parliament-after-brexit

Redistribution of seats in the European Parliament after Brexit (31.1.2020)

As of 1 February, the number and distribution of seats in the Parliament changes following the UK's withdrawal from the EU.

From 1 February, the European Parliament will have 705 seats, compared with 751 (the maximum allowed under the EU treaties) before the UK's withdrawal from the EU on 31 January 2020.

Of the UK's 73 seats, 27 have been redistributed to other countries, while the remaining 46 will be kept in reserve for potential future enlargements.

(...)

Distribution of seats: no losers

The redistribution of seats ensures that no EU country loses any seats, while some gain from one to five seats to address under-representation following demographic changes.

The new distribution takes into account the size of the population of member states as well as the need for a minimum level of representation for European citizens in the smaller ones.

This principle of "degressive proportionality" means that smaller countries have fewer MEPs than bigger countries, but also that MEPs from a larger country represent more people than their counterparts from smaller countries.

(...)

Alberto Alemanno, EU-lain professori
https://twitter.com/alemannoEU/status/1221696609576243201
[tweet]1221696609576243201[/tweet]

https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/brexit-redraws-european-parliament-battle-lines/

Brexit redraws European Parliament battle lines (28.1.2020)

This Friday's (31 January) Brexit and the departure of Britain's MEPs will shake up the balance of power in the European Parliament and could complicate Brussels' reform agenda.

On paper, the main winner in the shake-up is European Commission president Ursula von der Leyen's centre-right European Peoples Party (EPP), already the biggest bloc.

But to pass her ambitious Green Deal programme intact and control the legislative process, the German conservative relies on a broad centrist coalition.

And here, things could get more complicated.

After the divorce, the assembly, which sits in Brussels and Strasbourg, will lose 73 British members, one of whom had already left last year to take up a seat in Britain's national parliament in Westminster.

Greens slide

Of these seats, 46 will be saved for representatives from any future new EU member states, but 27 will be immediately assigned to substitute candidates from existing states.

These were candidates from countries seen as under-represented in last May's election, and they have been waiting in the wings for their British colleagues to go.

The centre-right EPP doesn't lose any seats — the British Conservative MEPs sat with a much smaller eurosceptic bloc — and gains five from the new influx, swelling to 187.

The parliament as a whole will henceforth seat 705 MEPs. So von der Leyen would still be short of a 353-seat majority if she had to rely only on her EPP comrades.

(...)

Orbán out?

The liberals remain the third force in parliament still behind the socialist S&D, which lost 10 British Labour Party MEPs but gain four new arrivals, leaving them on 148.

The far-right Identity and Democracy group gains strength with three new members to 76 and passes the Greens, who fall to 67 and to fifth place.

The eurosceptic ECR, minus its British Conservatives, is the sixth force on 59 seats, ahead of the radical left GUE on 40.

(...)

So far, 15 of the newcomers have no obvious ideological home, and the Greens are hoping to make up their losses by recruiting several independents.

Five Star opportunity?

They are eyeing three Catalan separatists — despite Spain's efforts to have them stripped of their parliamentary immunity and sent home to face trial on sedition charges.

And they are also reaching out to Italy's anti-establishment populists in the Five Star Movement, which is losing ground at home to the far-right.

It would make for a very broad church party, and group co-president Philippe Lamberts admitted to AFP that the Greens are divided on the issue.

(...)

The EPP will decide on 3 February whether or not to formally exclude Hungarian Prime Minister Viktor Orbán's Fidesz Party from its ranks over his assault on EU democratic norms.

This would cost them 14 seats and Orbán might try to found a new right-wing populist faction, even if EPP officials say he is short of finding the 25 members for a formal group.

Kuva 1 ylemmästä jutusta
Kuva 2  Alberto Alemannon (EU-lain professori) oheisesta twiitistä, kuvan alkuperäislähde The Financial Times
https://twitter.com/alemannoEU/status/1221696609576243201

e: korjattu kuvien lähteet e2:typotus&lainauksen lyhentäminen

[ikuturso]

Laitetaanpa nyt Brexit-juhlaviikonlopusta hengissä selvittyä talteen tämä Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron myötä muuttunut europarlamentin kokoonpano.
...
EPP menettää pian Unkarin Orbánin Fidesz-puolueen ja kiinnostavaa onkin, mihin Fidesz menee. EPP:n pitäisi tänään tehdä päätös Fideszin suhteen.

ryhmä	paikkamäärä	paikkamäärä	poistuneet
	ennen	nyt	brittimepit
European People's Party (EPP)	182	187	-
Progressive Alliance of Socialists and Democrats (S&D)	154	148	-10
Renew Europe (Renew, ex-ALDE)	108	97	-17
Identity and Democracy (ID)	73	76	-
Greens-European Free Alliance (Greens–EFA)	74	67	-11
European Conservatives and Reformists (ECR)	66	62	-4
European United Left–Nordic Green Left (GUE-NGL)	41	40	-1
Ryhmiin kuulumattomat (NI)	54	26	-30 (mm. Nigel Faragen Brexit-puolue)

Käsittääkseni Fideszillä on 12 edustajaa. Jos menevät ECR:ään, se pudottaa vihreitä hierarkiassa vieläkin alaspäin. Jos tulevat ID:hen se ei riitä nostamaan ID:tä vielä ALDE:n ohi. Tarvittaisi vielä 10 meppiä lisää ja brexit jälkimaininkeineen olisi Verhofstadtille vielä kirvelevämpi arvovaltatappio.

-i-

[Julleht]

Laitetaanpa nyt Brexit-juhlaviikonlopusta hengissä selvittyä talteen tämä Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron myötä muuttunut europarlamentin kokoonpano.

[...]

ryhmä	paikkamäärä	paikkamäärä	poistuneet
	ennen	nyt	brittimepit
European People's Party (EPP)	182	187	-
Progressive Alliance of Socialists and Democrats (S&D)	154	148	-10
Renew Europe (Renew, ex-ALDE)	108	97	-17
Identity and Democracy (ID)	73	76	-
Greens-European Free Alliance (Greens–EFA)	74	67	-11
European Conservatives and Reformists (ECR)	66	62	-4
European United Left–Nordic Green Left (GUE-NGL)	41	40	-1
Ryhmiin kuulumattomat (NI)	54	26	-30 (mm. Nigel Faragen Brexit-puolue)

[...]

e: korjattu kuvien lähteet

Näissä on tosiaan eri lähteissä viivytyksiä päivittymisissä ja onpahan tuo aivan viime päivinäkin muuttunut. Muutama mitä ei taidettu tässä olla otettu huomioon:

Laitavasemmiston GUE/NGL:n osalta saksalainen meppi Bushcmann erosi männäpäivinä ryhmästä, kun paljastui tämän olleen uusnatsistisen NPD-puolueen jäsen ysärillä. Istuu nykyisin ryhmättömissä eli NI:ssä.

Hollannin ekstrapaikka Brexitin jälkeen meni FvD-puolueelle ECR:ään, mutta syksyn aikana siitä on irtautunut GO-puolue uudeksi ryhmäksi, joka on toistaiseksi ryhmätön (NI). Tuo Brexit-paikan saanut kuului tähän kävelemään lähteneisiin, paikka menee mukana.

Useimmat listaukset laskevat Oriol Junquerasin, joka otsikoissa on syksyllä ollut erityisesti katalaaniseparatistivangitsemisestaan johtuen, ryhmättömiin eli NI:hin. On katalonialaisen ERC:n jäsen, joka Euroopan Parlamentissa istuu Greens/EFA -ryhmässä osana EFA:a eli aluepuolueiden ryhmää.

Näin siis lopputuloksena yhteenlaskettuna erona yo. listauksen nykymeppeihin
NI +1
G/EFA +1
ECR -1
GUE/NGL -1

Tällöin mätsäisi sitä listausta, jota mm. Europe Elects käyttää.

[Roope]

EPP menettää pian Unkarin Orbánin Fidesz-puolueen ja kiinnostavaa onkin, mihin Fidesz menee. EPP:n pitäisi tänään tehdä päätös Fideszin suhteen.

Fidesz on täyttänyt EPP:n asettamat hölmöt ehdot, joten sen puolesta päätöksen pitäisi olla selvä, mutta tässä onkin kyse ihan muusta.

Luultavasti ei saada aikaan minkäänlaista päätöstä, joten jäsenyyden jäädyttämistä jatketaan.

EPP to keep Orban's Fidesz suspension

The centre-right European People's Party (EPP) will keep Hungarian prime minister Viktor Orbán's Fidesz party suspended, EPP president Donald Tusk announced to a meeting of MEPs on Wednesday (29 January).

The EPP's political assembly will meet next Monday and Tuesday in Brussels, where the issue of kicking Fidesz out of the party was expected to be discussed.

Tusk told EPP MEPs however that he will not propose a vote, or even a discussion on Fidesz, several sources confirmed to EUobserver.

Tusk said he would continue the suspension, and at the same time vowed not to compromise on the party's values.
...

EUobserver 29.1.2020

Fidesz remains an EPP member for the time being

Gergely Gulyás said that if Fidesz quit the EPP, the party would still regard the CDU and CSU as its partners in Germany.
EPP

Gergely Gulyás, the head of the Prime Minister's Office, has said Fidesz remains an EPP member at present and the time has not come to form an alternative alliance.

Gulyás said that if Fidesz quit the EPP, the party would still regard the CDU and CSU as its partners in Germany, adding that Fidesz would not form an alliance with the AfD. This, he said, would be a "red line".

The comments came after Gulyás was asked whether Prime Minister Viktor Orbán could announce a new alliance with Matteo Salvini, the leader of the Italian League, in Rome next week.
...

About Hungary 31.1.2020

[Pullervo]

Tästähän uhkaa tulla mielenkiintoinen viisivuotiskausi. Ilmeisesti federalistikin ymmärtää, että lippu on enemmän kuin vain pala kangasta ja painovärejä; että sen puolesta on kuoltu kautta aikain ja kuollaan jatkossakin.

Jollei ikävien puheenvuorojen pitämistä saada europarlamentissa kiellettyä, niin ainakin väärinajattelijoiden ja totuudenpuhujien mikrofonit voi laittaa pois päältä ja soittaa muutaman tahdin Oodia ilolle siihen vihapuheen päälle.

https://twitter.com/LauraHuhtasaari/status/1227564789586710528
[tweet]1227564789586710528[/tweet]

[ikuturso]

EPP menettää pian Unkarin Orbánin Fidesz-puolueen ja kiinnostavaa onkin, mihin Fidesz menee. EPP:n pitäisi tänään tehdä päätös Fideszin suhteen.

Fidesz on täyttänyt EPP:n asettamat hölmöt ehdot, joten sen puolesta päätöksen pitäisi olla selvä, mutta tässä onkin kyse ihan muusta.

Luultavasti ei saada aikaan minkäänlaista päätöstä, joten jäsenyyden jäädyttämistä jatketaan.

Kuviohan on selvä.

EPP tarvii Fideszin säilyttääkseen paikkalukunsa ja vaikutusvaltansa, mutta jauhaa koko ajan mediassa, että "se ei kuulu meihin, sillä väärä arvopohja, mietimme sen erottamista".

Syrjitään ja haukutaan, mutta käytetään hyväksi.

Ihmettelen, kun Orban ei ole itse nostanut kytkintä tuosta kerhosta.

-i-

[Möhömaha]

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.991873?fbclid=IwAR2LlEahJYFOm7m28N3G4N5Jz97cFM9Q4KSIkZv8QMR5asjcmie8lHH9QwU

Teuvo Hakkaraisen (ps.) mielestä pohjoisia oloja ei nähdä tarpeeksi vahvasti yhteisessä maatalouspolitiikassa.
"Kun mennään Kainuun korpeen tai Ranskaan, niin ei voi verrata. Ja meillä on silti samat säännöt."
"Suomalaisten ei kannata mennä Maltalle neuvomaan, miten tonnikalaa pyydetään tai Ranskassa viiniä viljellään, ne osaa sen paremmin. Eikä niiden tartte antaa neuvoja, miten meidän pitää pohjoisessa elää", Hakkarainen sanoo.

[Roope]

Jutta Urpilainen matkustaa Afrikan pahimpaan kriisipesäkkeeseen, jossa kytee muuttopaineita – näin EU toimii

Suomen EU-komissaari Jutta Urpilaisen johdolla laadittava EU:n Afrikka-strategia valmistuu pian.

[...]

Perjantaina julkaistun Eurobarometrin mukaan suomalaiset pitävät maahanmuuttoa ja ilmastonmuutosta EU:n suurimpina ongelmina.

Suomalaiset suhtautuvat EU:n sisäiseen maahanmuuttoon myönteisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Sen sijaan maahanmuuttoon EU:n ulkopuolelta suomalaiset suhtautuvat jonkin verran kriittisemmin.

Urpilaisen työpöydällä on EU:n ulkopuolinen maahanmuutto, kuten se, miten vaikutetaan maahanmuuton juurisyihin.

– Miten parannetaan elinolosuhteita lähtömaissa, ettei nuorten tarvitsisi lähteä sieltä leveämmän leivän perässä Eurooppaan, Urpilainen kuvaili työnsarkaansa perjantaina medialle Helsingissä.

[...]

Maahanmuutto on osa pian julkaistavaa Afrikka-strategiaa. Urpilainen matkustaa ensi viikolla Afrikan pohjoisosissa sijaitsevalle Sahelin alueelle.

– Se on Afrikan näkökulmasta haastavin, tämän hetken hotspot, kriisipesäke. Olen edustamassa EU:ta Sahelin alueen G5-huippukokouksessa. On keskeistä, että pystymme tukemaan Sahelin alueen maita ja sitä kautta luomaan sille alueelle vakautta, totta kai silläkin on kytkös maahanmuuttoon.

Euroopan neuvosto totesi viime vuonna tekemässään päätelmässä, että Sahelin alue on EU:lle ja jäsenmaille strateginen prioriteetti.

Sahelin alueella on poliittisia haasteita, kuten ongelmia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa ja ihmisoikeuksien suojelussa. Alueella on lisääntyneitä turvallisuusuhkia, joiden syinä ovat terrorismi, väkivaltaiset ääriliikkeet ja järjestäytynyt rikollisuus (ihmiskauppa mukaan luettuna) sekä ilmastonmuutos, joka vaikuttaa haitallisesti luonnonvaroihin ja aiheuttaa näin paikallisia konflikteja.

Myös jatkuva köyhyys, voimakas väestökehitys ja heikko sosioekonominen yhteenkuuluvuus ovat Sahelin alueen haasteita.

– Nämä tekijät ovat omiaan heikentämään entisestään elintarviketurvaa, lisäämään muuttopaineita ja huonontamaan humanitaarista tilannetta, neuvosto katsoi päätelmässään.

Jakaa jäsenmaita

Urpilainen totesi, että maahanmuutto on yksi haastavimpia poliittisia kysymyksiä komission tulevan työkauden aikana.

– Selvästi näkee, että siihen kohdistuu hyvin erilaisia lähestymistapoja ja se jakaa selkeästi jäsenmaita.

Komissio on valmistelemassa uutta maahanmuuttokokonaisuutta, jossa on mukana EU:n sisäinen maahanmuutto sekä ulkoinen maahanmuutto.

– Miten vaikutetaan ylipäätään maahanmuuton juurisyihin, miten parannetaan elinolosuhteita niissä maissa, joista maahanmuuttoa eniten Eurooppaan tapahtuu, toisaalta miten tuetaan niitä maita, jotka ovat tällä hetkellä niin sanottuja läpikulkumaita ja pitävät erittäin paljon turvapaikanhakijoita omassa maassaan, ja miten kielteisen päätöksen jossakin EU-maassa saaneita turvapaikanhakijoita voidaan palauttaa lähtömaihin, Urpilainen luetteli ratkaistavia asioita.

[...]

Urpilaisen mukaan suuri määrä työikäistä väestöä Afrikassa on tulevien vuosien mahdollisuus.

– Kuva kasvavasta joukosta nuoria, jotka ovat myös koulutetumpia ja sitä kautta kansainvälisesti verkottuneempia tietoyhteiskunnan kautta, on myös suomalaisille yrityksille ja muista jäsenmaista tuleville yrityksille iso mahdollisuus. Tätä haluamme olla strategiassa avaamassa.

Iltalehti 21.2.2020

Muutaman kuukauden takainen linjaus tekee selväksi, miksi EU:n Afrikka-strategia tulee epäonnistumaan:

Urpilainen jyrähti: EU ei saa kiristää Afrikan maita asettamalla tukirahojen ehdoksi siirtolaisuuden rajoittamisen

[...]

Urpilaiselta tentattiin useaan otteeseen, pitäisikö EU:n asettaa Afrikan maille ehtoja, ennen kuin unioni ja sen jäsenmaat myöntävät afrikkalaisille tukea. Kysymysten muotoilusta saattoi päätellä, että niitä esittäneet mepit haluaisivat asettaa tuen ehdoksi siirtolaisuuden rajoittamisen.

– Haluan olla tässä asiassa rehellinen, koska olen rehellinen ihminen. Mielestäni ei ole mahdollista sanoa, että ehdollisuudella voidaan siirtolaisuus lopettaa, Urpilainen torjui ajatuksen siitä, että kehitysapu sidottaisiin maahanmuuton rajoittamisvelvoitteiden täyttämiseen.

[...]

– Meidän tulee ottaa Afrikka avosylin vastaan nuorena ja toivon maanosana, Urpilainen sanoi ja puhui EU:n ja Afrikan välisestä allianssista.

Urpilainen toivoo, että kaikki EU:n jäsenmaat nostaisivat kehitysyhteistyöbudjettinsa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteensa tasosta.

[...]

Yksityisen sektorin yritykset Urpilainen haluaa mukaan Afrikka-talkoisiin.

– Tarvitaan globaalien ruokajärjestelmien muutos, jotta voimme ruokkia maailman 10 miljardia ihmistä vuonna 2050, Urpilainen painotti.

Iltalehti 1.10.2019

[kivimies]

^

Urpilaisen mukaan suuri määrä työikäistä väestöä Afrikassa on tulevien vuosien mahdollisuus.

Urpilainen ajattelee kaikkea Suomen kontekstissa. Hän ei huomaa, että Afrikassa ei ole mitään "suurta määrää työikäistä väestöä (15-64v), vaan jättimäisestä väestönkasvusta seuraava ns. nuorisopullistuma.

Se on kyllä mahdollisuus, nimittäin uusille konflikteille ja runsaalle maastamuutolle.

Ylivoimaisesti suurimmat ikäluokat esim. Nigeriassa ovat 0-4v ja 5-9v . Nämä eivät ole työikäistä nähneetkään.

Korkea syntyvyys pitää huolen siitä, että nämä ikäluokat pysyvät tulevaisuudessakin suurimpina.

[HDRisto]

"Mustakallio on vihreiden varapuheenjohtaja ja Tampereen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, joten jatkossa pariskunnan elämä sijoittuu kolmen kaupungin ympärille".

Ilmeisesti sitten lopetti / lopettaa Tampereen asioiden kanssa touhuamisen jos kerran asuu Vuosaaressa.

[Roope]

Afrikka, ei ilmastonmuutos, on Euroopalle konkreettinen eksistentiaalinen uhka, ellei haittamaahanmuuttoa estetä määrätietoisin toimin, mutta mitä sanoo ja tekee haittamaahanmuuton estämisestä EU:ssa vastaava rippikoulutyttö Jutta Urpilainen?

Hesarin lauantaivieras hokee samaa aivotonta unelmahöttöä Afrikan "potentiaalista", "maahanmuuton juurisyistä" ja vastikkeettoman kehityssapurahan jakamisen siunauksellisuudesta, joka ei perustu tosiasioihin vaan haluun muuttaa narratiivi positiivisemmaksi.

Komissaari Jutta Urpilainen kertoo, mitä Euroopan pitäisi ajatella Afrikasta

Joulukuussa työnsä kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina aloittanut Urpilainen haluaa muuttaa mielikuvan Afrikasta. Köyhyyden ja kurjuuden sijaan kannattaa nähdä potentiaali nuorissa, hän sanoo HS:n Lauantaivieras-haastattelussa.

[...]

Kehityspolitiikka on edelleen Urpilaisen työsarkaa, mutta tilalle halutaan muutakin. Euroopan unioni keskittyy nyt katsomaan kumppaneitaan samanarvoisesti. Aiemmasta auttaja–autettava-asenteesta halutaan eroon, ja esimerkiksi uusi Afrikka-strategia halutaan muovata yhdessä Afrikan unionin edustajien kanssa.

Strategia tulee ulos maaliskuun alussa.

"Punainen lanka tulevaan strategiaan on, että haluamme muuttaa Afrikka-käsityksen ja tarinan positiivisempaan suuntaan. Afrikka on moninainen maanosa, mutta eurooppalaisessa keskustelussa se näyttäytyy usein kielteisenä. Puhutaan vain sodista, konflikteista ja nälänhädästä."

KUN puhutaan Afrikasta, Urpilainen haluaa puhua myös talouskasvusta ja nuorista. Afrikan keskimääräinen talouskasvu on lähes viisi prosenttia, ja yli puolet maanosan kansalaisista on alle 30-vuotiaita.

"Se on valtava potentiaali", hän painottaa.

[...]

Rahankäytössä Urpilaista on mietityttänyt esimerkiksi suora budjettituki. Kannattaako kehittyvän maan hallinnolle antaa yleistä, ei tiettyyn projektiin sidottua rahaa? Uusi työ on vakuuttanut Urpilaisen siitä, että kannattaa.

"Olen aikaisemmin suhtautunut varauksellisesti budjettitukeen siinä, että onko se paras tapa tehdä yhteistyötä jonkin maan kanssa. Se on toisaalta yksi merkittävä keino vähentää poliittista riskiä, joka vaikuttaa esimerkiksi yksityisiin sijoituksiin."

[...]

Yksi epävakautta aiheuttava asia on maahanmuutto, joka myös kuuluu Urpilaisen tontille. Urpilaisen tehtäviin kuuluvat maahanmuuton juurisyyt eli syyt, joiden vuoksi ihmiset lähtevät kotimaistaan liikkeelle. Sen lisäksi Urpilainen pohtii kauttakulkumaiden tilannetta.

URPILAISELTA kysyttiin jo komissaarikuulemisissa, kannattaako hän kehitysavun vastikkeellisuutta. Kehitysapurahaa tulisi maalle vain, jos se suostuisi esimerkiksi ottamaan vastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ihmiset Euroopasta.

Urpilainen sanoo nyt, ettei usko mallin toimivan.

"Tilanne kolmansissa maissa ei ole niin mustavalkoinen, että pelkkä kehitysavun ehdollisuus olisi niin suuri kannuste, että se johtaisi toivottuun tulokseen. Kun tehdään palautussopimuksia, on kokonaisuutta katsottava paljon laajemmin. Lisäksi kehitysapua ei ole järkeä katkaista, jos EU tekee samaan aikaan maan kanssa kauppaa", Urpilainen sanoo.

Miten maahanmuuttoon voisi vaikuttaa nopeasti?

Urpilaisen mukaan uusia kriisejä pitää ennaltaehkäistä tehokkaammin. Laajemmin kysymys on siitä, että luodaan lähtijöille paremmat elinolot kotimaassa.

Helsingin Sanomat 22.1.2020

Rahankäytössä Urpilaista on mietityttänyt esimerkiksi suora budjettituki. Kannattaako kehittyvän maan hallinnolle antaa yleistä, ei tiettyyn projektiin sidottua rahaa? Uusi työ on vakuuttanut Urpilaisen siitä, että kannattaa.

"(..) Se on toisaalta yksi merkittävä keino vähentää poliittista riskiä, joka vaikuttaa esimerkiksi yksityisiin sijoituksiin."

Suora budjettituki vähentää poliittista riskiä? Tämä pitää kai ymmärtää niin, että yritykset uskaltavat sijoittaa kehitysmaihin, kun tietävät, että vastikkeettoman rahan lappoaminen lännestä Afrikkaan yhdistettynä poliitikkojen ja virkamiesten korruptioon pitää olot vakaana. Joko niin, tai sitten Urpilainen ei itsekään ymmärrä, mistä puhuu, kuten ei ymmärräkään.

Yksi epävakautta aiheuttava asia on maahanmuutto, joka myös kuuluu Urpilaisen tontille. Urpilaisen tehtäviin kuuluvat maahanmuuton juurisyyt eli syyt, joiden vuoksi ihmiset lähtevät kotimaistaan liikkeelle. Sen lisäksi Urpilainen pohtii kauttakulkumaiden tilannetta.

URPILAISELTA kysyttiin jo komissaarikuulemisissa, kannattaako hän kehitysavun vastikkeellisuutta. Kehitysapurahaa tulisi maalle vain, jos se suostuisi esimerkiksi ottamaan vastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ihmiset Euroopasta.

Urpilainen sanoo nyt, ettei usko mallin toimivan.

Toisin sanoen Urpilaisen tontilla eivät ole vain "maahanmuuton juurisyyt", vaan hänellä on ihan oikeasti valtaa vaikuttaa siirtolaisvirtoihin kahdenvälisten sopimusten kautta – mutta Urpilainen kieltäytyy tekemästä sitä. Jos kehitysmaille ei kehitetä meiltä päin insentiivejä solmia palautussopimuksia ja estää laitonta siirtolaisuutta, niin laittoman siirtolaisuuden ja ihmissalakuljetuksen ympärillä toimiva huumekauppaakin suurempi miljardibisnes luo taatusti insentiivit kasvattaa tulijavirtoja.

"Juurisyihin" Urpilainen ei pysty parhaalla tahdollaankaan ja edes kymmenien miljardien eurojen budjetilla vaikuttamaan niin, että se vähentäisi Eurooppaan suuntautuvaa haittamaahanmuuttoa. Mitä todennäköisimmin Urpilainen paikalliseen elintason nostamiseen tähtäävillä toimillaan vain lisää liikkuvuutta Eurooppaan päin, kuten kehitystutkimuksen mukaan tapahtuu.

[Roope2]

Jutussa lässytettin kaikkea helvetin ylevää, mutta yksi asia pysyi tarkoin piilossa. Mitä arvoa on päättäjällä, joka ei näe vastuualueensa suurinta ongelmaa: (köyhien) pääluvun monikertaistumista?

[Eino P. Keravalta]

Miten ( afrikkalaisperäiseen ) maahanmuuttoon voisi vaikuttaa nopeasti?

Urpilaisen mukaan uusia kriisejä pitää ennaltaehkäistä tehokkaammin. Laajemmin kysymys on siitä, että luodaan lähtijöille paremmat elinolot kotimaassa.

( boldaus ja sulkujensisäinen sana minun )

Jutta Urpilaisen mukaan siis afrikkalaiset eivät muuta sankoin joukoin Eurooppaan jos afrikkalaisille luodaan paremmat olot. No, kuka ne luo ja kuka maksaa? Selväksi on lienee käynyt jo monen sukupolven mittaan, että vastaus ei ole afrikkalaiset itse. Toisaalta muulla maailmalla taas ei ole rahaa parantaa afrikkalaisten oloja merkittävästi varsinkaan, kun avunanto ei luo pysyvää, parempaa tilaa vaan joka vuosi edessä ovat samat haasteet ja vielä kasvaneen populaation pahentamina.

Haluaisinkin kysyä Jutalta, että miten paljon afrikkalaisten oloja pitää parantaa, että he jäisivät kotimaihinsa? Bruttokansantuote henkeä kohden esimerkiksi Keniassa on 1 800 dollaria vuodessa. Kun kenialainen muuttaa Suomeen, hän saa mitään tekemättä saman rahan edestä etuja kuukaudessa. Onko, Jutta, niin, että meidän tulisi siis 12-kertaistaa afrikkalaisten elintaso ja vasta sitten he eivät tulisi Eurooppaan? Jos Jutalla on keino, jolla afrikkalaisten elintaso voidaan 12-kertaistaa, niin kertokoon ihmeessä. Samaa lääkettä voitaisiin sitten käyttää vaikka suomalaisiin ja 12-kertaistaa heidänkin elintasonsa, vai mitä, Jutta?

Onkohan tällä Jutalla nyt mitään kosketuspintaa todellisuuteen?

[Uuno Nuivanen]

Kaikki varmaan muistavat Jutan takuutus-vakuutukset ja miten täydellisen pihalla hän silloinkin oli asioista. Tuolloin hän osti nykyisen hillotolppansa, montako miljardia tuo meille taas maksoikaan?

[artti]

Tiedon tiedottaminen on tärkein asia

Komissio tahtoo innokkaasti palautetta aloitteista

https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives?&frontEndStage=PLANNING_WORKFLOW

[Eino P. Keravalta]

Miten maahanmuuttoon voisi vaikuttaa nopeasti?

Urpilaisen mukaan uusia kriisejä pitää ennaltaehkäistä tehokkaammin. Laajemmin kysymys on siitä, että luodaan lähtijöille paremmat elinolot kotimaassa.

Komissaari Urpilainen näkee, että Eurooppa voi säästyä massiivisilta afrikkalaisperäisiltä väestönsiirtymisiltä vain, jos joku luo afrikkalaisille paremmat olot kotimaissaan.

Käsitys sinänsähän on aivan looginen: miksi kukaan lähtisi Maapallon toiselle puolelle värjöttelemään kylmään Pohjolaan, jos mikään elämän realiteetti ei siitä parane?

Ongelma onkin siinä, että Afrikan olot ovat merkittävästi kurjemmat kuin Euroopan olot. Komissaari Urpilainen viestitti, että afrikkalaisille pitäisi luoda siis paremmat olot, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että afrikkalaisten olojen ja elintasojen pitäisi olla edes suurinpiirtein vastaavat kuin Euroopassa: jos kuilu on liian suuri, virta Afrikasta vain jatkuu. Afrikkalaisten elinoloja ei kuitenkaan paranneta sillä, että joku neekeriparka saa viisikymppiä tai satasen kuussa enemmän elämänsä kohentamiseen, koska kuilu Euroopan kanssa olisi silti edelleen valtava.

Tehdäänpä siis tässä kohtaa pieni, karkea laskelma siitä, mitä Urpilaisen peräämä, afrikkalaisten elintason nostaminen tarkoittaisi. Seuraava laskelma on tietysti epärealistinen, koska asiat eivät ole näin mustavalkoisia ja koska rahan syöttäminen systeemiin muuttaisi systeemiä, eli muuttujia on liian paljon niiden hahmottamiseksi etukäteen. Tehdään tämä laskelma kuitenkin ikäänkuin ajatusharjoituksena osoittamaan, miten valtavia resursseja Afrikan nostaminen voisi kenties vaatia, minkä mittaluokan asioista on todella kyse. Vaikka laskelma olisi vääräkin, kuten se aivan varmasti on, se antaa kuitenkin ikäänkuin kokoluokan tälle ongelmalle, jonka komissaari Urpilainen kuvittelee olevan ratkaistavissa noin vain vieläpä lyhyellä aikavälillä.

Monessa Afrikan maassa BKT eli bruttokansantuote henkeä kohti on vain noin 600-1 800 dollaria, suhteellisen vauraassa Ghanassakin vain 3 500 dollaria vuodessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen BKT on henkeä kohden vuodessa yli 43 000 dollaria. Joten meillä on tässä merkittävä elintasokuilu. Jos Urpilainen haluaa tasoittaa tuota kuilua, siinä ei satanen eikä tonnikaan riitä kuukaudessa.

Jotta Afrikkaan saataisiin edes auttava eurooppalainen taso, jokaiselle afrikkalaiselle pitäisi lähettää ainakin 20 000 dollaria tai euroa, samapa se. Afrikkalaisia on 1 200 000 000 eli 1,2 miljardia eli kahdensadan ja kahdeksantoista Suomen verran. Jos jokaiselle afrikkalaiselle lähetetään 20 000 euroa, rahaa menee yhteensä 24 000 000 000 000 euroa, eli 24 000 miljardia eli 24 biljoonaa euroa. Joka vuosi. Koska muuten ne tulevat tänne, vai mitä, Jutta?

Noilla rahoilla afrikkalaiset voisivat rakentaa moderneja taloja, kehittää infrastruktuuria, kouluttaa ja hankkia lääkäreitä, ostaa lääkkeitä, ruokaa, vaatteita, viihde-elektroniikkaa, palveluja.. kaikkea, mitä Euroopassakin on heille ilmaiseksi tarjolla.

Nyt vain pitäisi enää tietää, mistä saisimme sen 24 miljoonaa miljoonaa euroa pois annettavaksi. Joka vuosi. Kerrothan meille, Jutta!

Vai tulisikohan sittenkin halvemmaksi se, että pitäisimme vain rajoistamme kiinni ja kontrolloisimme sitä, kuka tänne tulee, koska ja minkälaisin aikein?

( edit virhe 10-sormijärjestelmässä )

[l'uomo normale]

Vai tulisikohan sittenkin halvemmaksi se, että pitäisimme vain rajoistamme kiinni ja kontrolloisimme sitä, kuka tänne tulee, koska ja minkälaisin aikein?

Minulla on vielä parempi idea, Romutetaan Länsi-Euroopan maiden elintaso ja elinolosuhteet asteittain ensin Itä-Euroopan, sitten ex-Neuvostoliiton länsiosien, sitten Keski-Amerikan tasoille. Niin afrikkalaisten motivaatio tulla Länsi-Eurooppaan vähenee.

[Näkkileipä]

Afrikan nuorisossa on todellakin suuri potentiaali ja siksi en todellakaan ymmärrä, miksi Jutta Urpilainen haluaa sen Afrikalle välttämättömän, nuoriso potentiaalin pois Afrikasta? Eikö tuossa pitäisi toimia täysin päinvastoin ja pyrkiä motivoimaan Afrikan nuorisoa kehittämään, parantamaan omaa kotimaatansa ja samalla nostamaan Afrikan mainetta maailmalla.

[Roope]

Vielä Höblänkin versio komissaari Jutta Urpilaisen aivoituksista.

"Meidän on nähtävä maailma sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin toivomme sen olevan"

[...]

– Jos EU haluaa tosissaan siirtää geopoliittisia asemiaan, siihen tarvitaan rahaa. Siksi toivonkin, että jäsenmaat ymmärtävät budjettineuvotteluissa panostaa kolmanteen pilariin, joka koskee ilmastoa, uutta tekniikkaa ja digitalisointia. Emme saa taipua niiden voimien edessä, jotka uhkaavat demokratiaa.

[..]

Ja kuinka EU voittaa huutokaupan kilpailevan suurvallan Kiinan kanssa, joka houkuttelee nopealla rahalla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla samalla kuin EU saarnaa hitaammasta polusta panostamalla tyttöjen ja naisten koulutukseen?

[...]

– He ovat paremmin koulutettuja kuin aiemmat sukupolvet ja heillä on aivan erilainen kansainvälinen verkosto. Afrikkalaisissa nuorissa on jännittävää voimaa ("spännande kraft"), Urpilainen sanoo.

[...]

Urpilainen ei peittele, että vastaukset kysymyksiin ratkaisevat, minkä suunnan asiat ottavat. Jos menee pieleen, voi seurauksena olla valtavia muuttoliikkeitä Eurooppaan, joka ei ole edelleenkään löytänyt ratkaisua vuoden 2015 maahanmuuttokriisiin.

– EU pitää kiinni maahanmuuttopaketista ja se on tietysti mitä suurimmassa määrin sidoksissa Afrikka-strategiaan, sanoo Urpilainen.

[...]

Kun kohtalonkysymyksestä ilmastosta on keskusteltu erilaisista ilmastokonferensseissa läpi vuoden, on EU ollut se, joka näyttää tietä, usein itselleen korkeaan hintaan, mutta silti epäröimättä, koska se on ollut ainoa oikea valinta. EU on uskonut esimerkin voimaan ja evolutiiviseen kehitykseen maailman valtioiden keskuudessa.

Asiat eivät kuitenkaan ole valitettavasti menneet näin. Afrikka-strategiasta tuleekin tavallaan tulikoe sille, mitä EU tarkoittaa vallan kielen uudelleen opettelemisella ilman, että uhraa ideologista ohjenuoraa.  (käännös)

Hbl: "Vi måste se på världen som den är, inte som vi önskar att den var" 25.2.2020

Sen sijaan, että myönnettäisiin virheet, otettaisiin opiksi ja muutettaisiin kurssia, tehdään samat virheet ja muutamia uusiakin mutta enemmällä rahalla ja hurjasti suuremmilla riskeillä.

Tuo mainittu "tyttöjen koulutukseen panostaminen" on tosiaan EU:ssa patenttiratkaisu kaikkiin ongelmiin ja "juurisyihin": Eurooppaan suuntautuvaan laittomaan siirtolaisuuteen, väestönkasvuun, tyttöjen ympärileikkauksiin, mihin tahansa. Se vaan, että se ei toimi ratkaisuna, koska ongelmat pahenevat ja uusia syntyy niin nopeasti, ettei ole aikaa odottaa vuosikymmeniä maalin kuivumista.

[qwerty]

Tuhti lukupaketti asiasta kiinnostuneille.

Press release 26.2.2020

The Commission has today published country reports analysing each Member State's key socio-economic challenges.

The analysis in the country reports reflects the Annual Sustainable Growth Strategy, presented in December 2019, focusing on competitive sustainability with the aim to build an economy that works for people and the planet. Implementation of the European Pillar of Social Rights and performance on its accompanying social scoreboard is also assessed for each Member State. The country reports focus on four dimensions: environmental sustainability, productivity gains, fairness and macroeconomic stability.

Otetaan tuosta vaikkapa tällainen (sivu 20), joka tullee olemaan osana EU fanaatikkojen retoriikkaa.

Finland is a beneficiary of EU support. The financial allocation from the EU Cohesion policy funds for Finland amounts to €2.6 billion (1) in the current Multiannual Financial Framework, equivalent to around 0.2% of the GDP annually. By the end of 2019, some €2.1 billion (around 79% of the total) was allocated to specific projects and €1.2 billion was reported as spent by the selected projects (2) showing a level of implementation well above the average.

Jos uskoisi vasemmistopuolueiden vaalipropagandaa niin voisi olla siinä luulossa että Suomi on erittäin epätasa-arvoinen maa. Tässä on varmaankin virhe (sivu 36)

Gender employment gap is the second lowest in the EU at 3.7 pps. Income inequalities are among the lowest in the EU. In 2018, the income of the richest 20% was stable at 3.6 times that of the poorest 20% and low compared to the EU average of 5.2 times.

[artti]

Syyrian kauan kestänyt sisällissota johtuu intresseistä ylläpitää status quo. Maailman johtajat pelkäävät, että jos Bashar al-Assadin hallinto kaadettaisiin samalla tavalla kuin Muammar Gaddafin hallinto niin se johtaisi vallankumousten aaltoon.

Euroopan unionin eri toimielimet esiintyivät 3.3.2020 miltei yhtenäisesti Kreikassa, Euroopan unionin ulkorajalla. Europarlamentin puhemiehen täysimittaista puhetta en, pikaisella etsimisellä, onnistunut löytämään.

Puhujina:

Europarlamentin puhemies David Sassoli
Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja Kroatia
Eurooppa neuvoston puheenjohtaja Charles Michel

Euroopan parlamentin puhemiehen lausunto hänen vierailustaan Kreikan ja Turkin rajalla

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli vieraili tänään Kreikan ja Turkin rajalla Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ja Kroatian pääministerin Andrej Plenkovicin kanssa, jonka maa toimii neuvoston vaihtuvana puheenjohtajana.

Vierailun jälkeen presidentti Sassoli totesi:

"On tärkeää, että kaikki kolme EU: n toimielinten presidentiä matkustivat tänään Kreikan ja Turkin rajalle nähdäkseen olosuhteet maassa. Haluan kiittää Kreikan kansalaisia tuesta ja omistautumisesta tässä vaiheessa. Kehotamme Turkin viranomaisia kiireellisesti kunnioittamaan sopimusta Euroopan unionin kanssa ja olemme avoimia vuoropuhelulle.

"Emme olisi ymmärtäneet tänään nähtyä, jos menisimme takaisin Brysseliin ajamatta todellisia muutoksia. Meidän on sitouduttava tuhansille ilman huoltajaa tuleville alaikäisille, jotka ovat saapuneet Euroopan rannoille. Tarvitsemme kiireellisesti strategiaa heidän ja heidän tulevaisuutensa suojelemiseksi. Euroopan hallitusten on osoitettava paljon suurempi anteliaisuus ja solidaarisuus epätoivoisesti tarvitsevien lasten suhteen."

"Se, mitä olemme havainneet Kreikan ja Turkin rajalla, osoittaa myös enemmän kuin koskaan tarvetta yhteiselle eurooppalaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Olen järkyttynyt siitä, että monet Euroopan hallitukset jättävät tämän edelleen huomiotta. Euroopan parlamentin puolesta jokainen, joka saapuu Kreikkaan tai Italiaan, Maltan tai Espanjan alueelle, saapuu Eurooppaan. Kehotan Euroopan johtajia toimimaan rakentavasti kanssamme löytääkseen ratkaisun avun tarpeessa olevien ihmisten oikeudenmukaiseen uudelleenjakoon. Tämä on ainoa tapa noudattaa arvojamme ja tehdä Euroopasta maailmanlaajuinen johtaja ihmisoikeuksien puolustamisessa."

https://www.europarl.europa.eu/the-president/en/newsroom/sassoli-we-must-make-a-commitment-to-the-thousands-of-unaccompanied-minors-at-europes-borders

Presidentti von der Leyenin huomautukset yhteisessä tiedotustilaisuudessa Kreikan pääministerin Kyriakos Mitsotakisin, Kroatian pääministerin Andrej Plenkovicin, presidentti Sassolin ja presidentti Michelin kanssa.

Paljon kiitoksia Kyriakos, haluan kiittää teitä kutsusta.

Nämä ovat todellakin poikkeuksellisia olosuhteita. Ja olemme juuri käyneet raja-alueella ja nähneet kuinka jännittynyt ja kuinka vaikea tilanne on. Kreikan viranomaisilla on erittäin vaikea tehtävä tilanteen hillitsemisessä. Ja haluan kiittää Kreikan rajavartijoita ja rannikkovartijoita, haluan kiittää siviilejä, poliisia, palvelimiehiä ja palveluhenkilöitä, ja haluan kiittää Frontexia heidän uupumattomasta työstään. Minulle on tärkeää olla täällä tänään kanssasi ja kertoa teille, että Kreikan huolet ovat meidän huolemme.

Tämä raja ei ole vain Kreikan raja, vaan myös Euroopan raja. Ja seison tänään täällä eurooppalaisena teidän puolellanne. Haluan myös ilmaista myötätuntoni siirtolaisille, jotka on houkutettu väärien lupausten kautta tähän epätoivoiseen tilanteeseen. Olemme tulleet tänne tänään lähettämään Kreikalle erittäin selkeän lausunnon Euroopan yhteisvastuusta ja tuesta. Ensimmäinen prioriteettimme on varmistaa, että järjestystä ylläpidetään Kreikan ulkorajalla, joka on myös Euroopan raja. Olen täysin sitoutunut saamaan kaiken tarvittavan operatiivisen tuen Kreikan viranomaisille.

Kreikan pyynnön johdosta Frontex on nyt valmis lähettämään nopean rajainterventioryhmän. Frontex valmistelee yhden offshore-partioaluksen ja kuuden rannikkopartioaluksen, kahden helikopterin, yhden ilma-aluksen ja kolmen lämpökamera ajoneuvon lähettämistä. Frontex lähettää 100 rajavartijaa nykyisen 530 rajavartijan lisäksi maa- ja merirajoilla.

Toiseksi voimme tarjota Kreikalle 700 miljoonan euron taloudellista tukea. Määrä koostuu 350 miljoonasta eurosta, joka on heti käytettävissä, ja lisäksi 350 miljoonasta eurosta, jota voidaan pyytää osana lisätalousarviota. Taloudellinen tuki on tarkoitettu muuttoliikkeen hallintaan yleensä, tarvittavan infrastruktuurin perustamiseen ja hallintaan.

Kolmanneksi käynnistimme pelastuspalvelumekanismin Kreikan pyynnön perusteella. Tämän kautta Kreikka voi tarvittaessa saada apua lääkinnällisissä laitteissa, lääketieteellisissä ryhmissä, turvakoteissa, telttoissa ja viltteissä.

Kyriakos, Charles, David, Andrej ja minä olemme erittäin tiiviissä yhteydessä tulevina päivinä ja viikkoina varmistaaksemme, että toimitamme kaiken tarvittavan tuen. Raja-alueemme tilanne ei ole vain Kreikan hallitseminen. Se on koko Euroopan vastuu. Ja hallitsemme sitä hallitusti, yhtenäisyydellä, yhteisvastuulla ja päättäväisyydellä.

Ne, jotka yrittävät testata Euroopan yhtenäisyyttä, tulevat pettymään. Pidämme linjaa ja yhtenäisyytemme vallitsee. Nyt on aika koordinoidulle toiminnalle ja viileille päille sekä arvoihimme perustuva toiminta. Turkki ei ole vihollinen ja ihmiset eivät ole vain keino päästä tavoitteeseen. Meillä kaikilla olisi hyvä muistaa molemmat tulevina päivinä. Kiitän Kreikkaa siitä, että hän oli eurooppalainen asp?da [English: kilpi] näinä aikoina.

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/statement_20_380

Neuvoston puheenjohtajavaltion ja siirtolaisuuskomission yhteinen lausunto IPCR: n korkean tason pyöreän pöydän jälkeen.

EU ilmaisee täyden solidaarisuutensa Kreikalle ja Bulgarialle ja toistaa olevansa sitoutunut varmistamaan EU: n ulkorajan suojelun.

Kaikki eu: n jäsenvaltiot ovat valmiita tukemaan niitä jäsenvaltioita, jotka eniten kärsivät, ja etenkin vastaamaan nopeasti pyyntöihin tukea Frontexin käyttöönoton muodossa.

Tilanteen tiivistä seurantaa ja kaikkien osapuolten välistä koordinointia jatketaan asiaankuuluvien kanavien kautta, mukaan lukien integroitu poliittinen reagointimekanismi (IPCR).

EU jatkaa myös tiivistä yhteistyötä Länsi-Balkanin kumppaneiden kanssa muuttovirtojen käsittelemiseksi.

Puheenjohtajavaltio Kroatia kutsui myös EU: n sisäasiainministerit ylimääräiseen kokoukseen, joka pidetään Brysselissä keskiviikkona 4. maaliskuuta 2020, jotta keskusteltaisiin muuttoliikkeen tilanteesta ja kehityksestä EU: n ulkorajoilla.

https://eu2020.hr/Home/OneNews?id=189

Presidentti Charles Michelin huomautukset vierailunsa jälkeen Kreikan Turkin rajalla

Haluan kiittää teitä tästä tilaisuudesta käydä Kreikan rajoilla, koska tällaisessa tilanteessa on tärkeää olla jäämättä Brysseliin, vaan olla läsnä kentällä ja saada paras mahdollinen ymmärrys siitä, mitä tapahtuu ja mitä tapahtui. viime päivät täällä Kreikassa.

Haluan myös ilmaista tukemme kaikelle, mitä olet tehnyt viime päivinä turvallisuuspalvelusi, tiimisi ja hallituksen kanssa. On yksi erittäin tärkeä seikka: Kreikan rajat ovat Euroopan rajoja. Se, mitä teet, on tärkeä Kreikalle ja se on ratkaisevan tärkeä myös Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta. Läsnäolomme yhdessä maassanne tänään on erittäin vahva viesti, jonka haluamme lähettää Kreikan kansalle, Euroopan kansalaisille ja muulle maailmalle. Olemme yhdessä, koska pidämme rajojen suojelua välttämättömänä. Ja tietysti on elintärkeää toimia oikeasuhteisesti ja osoittaa kunnioittavan ihmisarvoa ja osoittaa kunnioittavan kansainvälistä oikeutta.

Luotamme sinuun ja luottamuksemme hallitukseen, koska tiedämme, että vaikka tehtävä on hyvin vaikea, vaikka tehtävä onkin hyvin monimutkainen, että eurooppalaisina on erittäin tärkeää suojella rajojamme ja samalla osoittaa kunnioitusta kansainvälistä lakia ja ihmisoikeuksien puolesta. Mainitsitte monia tärkeitä seikkoja. Meillä on todellakin Turkin kanssa tehty sopimus [EU – Turkki-lausunto] muuttoliikkeestä, ja se on todella tärkeätä tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Siksi jatkamme Euroopan tasolla tämän sopimuksen täytäntöönpanon takaamista. Odotamme Turkin puolelta kuitenkin, että he kunnioittavat myös sitä, mitä he ovat luvanneet tämän sopimuksen puitteissa.

Syyrian osalta on tärkeää tehdä kaikki mahdolliset ponnistelut, jotta saadaan enemmän mahdollisuuksia, enemmän mahdollisuuksia poliittiseen ratkaisuun, diplomaattiseen ratkaisuun. Ja siksi tuemme myös kaikkia Yhdistyneiden Kansakuntien pyrkimyksiä antaa enemmän mahdollisuuksia edistyäksemme paremmin. Tämä on tragedia, tragedia monille ihmisille, ja on tärkeää sitoutua siihen, että tulevaisuudessa saadaan enemmän toivoa ja myönteisempiä näkymiä.

Nykyään korkea edustaja Borell on Ankarassa ilmaisemaan eurooppalaista viestiämme ja ilmaisemaan vahvaa eurooppalaista viestiä. Keskiviikkona tapaamme Brysselissä Euroopan sisäasiainministerien kanssa. Perjantaina meillä on Kroatiassa tapaaminen ulkoministerien kanssa. Se tarkoittaa, että toimimme, olemme yhtenäisiä, olemme yhdessä. Ja seuraavina päivinä, seuraavien viikkojen aikana, jatkamme yhteistyötä kanssanne, hallituksenne, kaikkien EU: n toimielinten kanssa osoittaaksesi, että pystyt suojelemaan rajojamme, että pystyt osoittamaan yhtenäisyyttä, kun me täytyy olla vahva ja olla yhtenäinen. Pystymme osoittamaan, että se on mahdollista. Kiitos.

https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2020/03/03/remarks-by-president-charles-michel-following-his-visit-to-orestiada-greece/

Kreikan valtioneuvoston tiedottajan tiedotustilaisuus on kreikaksi. Tarvitset google chrome selaimessa olevan kääntäjän. Tekstiä on paljon, armahdan lukijaa lainaamalla pienen otteen, joka kertoo oleellisen. Sehän on ideologia nimeltä uus-ottomaanismi.

tämä ei ole enää pakolaisongelma, vaan Turkin yritys käyttää epätoivoisia ihmisiä edistämään geopoliittista toimintaohjelmaansa

https://government.gov.gr/enimerosi-politikon-sintakton-ke-ton-antapokriton-xenou-tipou-apo-ton-ifipourgo-para-to-prothipourgo-ke-kivernitiko-ekprosopo-stelio-petsa/

[Titus]

Jutta Urpilainen: "Afrikka ja Eurooppa tulevat yhdessä johtamaan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota"

Euroopan komissio ja EU:n ulkoasianedustaja Josep Borrel ovat esittäneet tiedonannon lähtökohdaksi EU:n ja Afrikan uudelle yhteiselle strategialle. Tiedonanto sisältää ehdotuksia yhteistyön tiivistämiseksi viidellä avainalalla: vihreä siirtymä, digitalisaatio, kestävä kasvu ja työpaikat, rauha ja hallinto sekä muuttoliike ja liikkuvuus.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen katsoo, että tänään esitetty EU–Afrikka-strategia on etenemissuunnitelma, jonka myötä maanosien kumppanuus voidaan nostaa uudelle tasolle.

"Afrikka ja EU ovat naapureita ja synnynnäisiä kumppaneita, ja yhdessä voimme varmistaa vauraamman, rauhallisemman ja kestävämmän tulevaisuuden meille kaikille", puheenjohtaja sanoo tiedotteessa.

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja vahvemmasta Euroopasta maailmannäyttämöllä vastaavan komission varapuheenjohtajan Josep Borrellin mukaan Euroopan tulevaisuus ratkaistaan osittain Afrikassa.

"Eurooppa tarvitsee vahvaa Afrikkaa ja Afrikka vahvaa Eurooppaa, jotta voimme selvitä yhteisistä haasteistamme. Entuudestaan erittäin vahvojen kumppanuuksiemme edelleen vahvistamisesta on suurta hyötyä rauhan ja vakauden, köyhyyden ja eriarvoisuuden sekä terrorismin ja ääriajattelun kaltaisilla aloilla. Maanosat tarvitsevat toisiaan vahvistuakseen, vahvistaakseen toisiaan ja saavuttaakseen yhteisen tavoitteensa, joka on sääntöihin ja kansainväliseen järjestykseen perustuva parempi maailma."

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen kertoo EU:n ehdottaneen viittä yhteisiin etuihin ja arvoihin perustuvaa kumppanuutta.

"Afrikka ja Eurooppa tulevat yhdessä johtamaan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota ja edistämään kestäviä investointeja ja työpaikkoja. Ensisijaisena tavoitteenani on nyt varmistaa, että nuoret ja naiset kokevat yhteisen strategian omakseen, koska sillä vastataan juuri heidän toiveisiinsa", Urpilainen toteaa tiedotteessa.

https://demokraatti.fi/jutta-urpilainen-afrikka-ja-eurooppa-tulevat-yhdessa-johtamaan-vihreaa-siirtymaa-ja-digitalisaatiota/

EU:n Afrikka-strategia vihdoin julki: Afrikka on mahdollisuuksien manner
Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja EU:n korkea edustaja Josep Borrell julkistavat maanantaina EU:n Afrikka-strategian, jossa perimmäinen ajatus on tehdä Afrikan valtioiden kanssa yhteistyötä tasavertaisina kumppaneina.

Mikäli ilmastonlämpenemistä ei saada pysäytettyä ja Afrikkaan luotua ihmisille vähintään siedettävät tulevaisuudennäkymät,
ovat nykyiset pakolais- ja maahanmuuttoaallot Afrikasta Välimeren yli pientä verrattuna tuleviin vuosikymmeniin.

https://yle.fi/uutiset/3-11247306

Koska afrikan kaivo on kuiva vaikka sinne on kannettu vettä vuosikymmeniä, niin kaadetaan sinne vielä enemmän vettä ?



EDIT: btw, ensimmäinen (tai toinen, olin alunperin lukevinani jotain sähköautojen viennistä Afrikkaan tässä uutisessa) versio ennen editointia: 
https://web.archive.org/web/20200309002311/https://yle.fi/uutiset/3-11247306