Mitä jakamaton ihmisarvo on ja mistä voimme sen tietää?

[Pergolaattori]

En pidä pätevänä käännöstä dignity=ihmisarvo. Enkä dignity=kunnia-käännöstäkään. Etenkin kun pohtii mm. Cambridgen ja Oxfordin sanakirjojen esimerkkilauseita.

Tässä ajassa toimiva käännös/määrittely ihmisarvolle voisi olla net worth.

-

[Mika]

Olisikohan mahdollista sopia niin, että yhtälainen ja jakamaton ihmisarvo ei tarkoita sitä, että kuka tahansa saa tulla kotiini ja käyttää sitä kuin omaansa?  Tai tulla Suomeen elelemään maksamillani verorahoilla?

Siinä pari kysymystä, jotka pitäisi esittää näille jakamattomasta ihmisarvosta lässyttäjille.

[Elemosina]

Tsekkasin latinasta peräisin olevan italian vastaavan "Oxford dictionaryn" selityksiä sanalle dignita'

Sana voi tulkintani mukaan kääntyä suomeksi myös kunnianarvoisaksi, kunnioitusta ja arvostusta ansaitsevaksi arvokkaan ja moraalisen käyttäytymisensä perusteella.
Monivivahteinen sana on kyllä kyseessä.

gr. ἀξίωμα, che aveva entrambi i sign., di «dignità» e di «assioma

Dignitas -eli latinan sana onkin peräisin kreikasta sanasta ἀξίωμα jolla on kaksi merkitystä. Tässä lienee monimerkityksellisyyden lähde.
Assioma = aksiooma, filosofinen sana tietenkin eikä matemaattinen.
Tarkoittaa jotain itsestäänselvää, totuutta joka hyväksytään ilman väittelyä/sen kummempia perusteluita.

Valitettavasti en osaa kreikkaa, joten siihen kreikan sanaan en kykene ottamaan kantaa. Löytyisikö kreikan osaajia?

(Omat tulkintani sanoista dignita' ja assioma tein italiankielisen sanakirjan selostuksista, vähän vilkaisin aksiooma-termin selostusta, mutta en ihan hyväksynyt Wikipedian tekstejä kun vertasin italiankielisiin, vivahteikkaammin kuvattuihin määritelmiin)

[Kari Kinnunen]

Minulla on muistikuva sellaisesta menneisyyden  usvaan kadonneesta Suomesta jossa arvoina pidettiin rehellisyyttä ja omillaan toimeen tulemista. Sosiaalipummaus ei ollut arvokasta.

Nykyään arvokasta tuntuu olevan sosiaalipummien rahtaaminen oikein ulkomailta ja kantiksiakin oikein koulutetaan kulttuurituottajiksi taikka muuten sosiaalieläteiksi.

Edesmennyt äiteeni opetti, että ketään ei tarvitse kunnioittaa, kunnioitus on sellaista joka pitää ansaita.

[Chiaroscuro]

En pidä pätevänä käännöstä dignity=ihmisarvo. Enkä dignity=kunnia-käännöstäkään. Etenkin kun pohtii mm. Cambridgen ja Oxfordin sanakirjojen esimerkkilauseita.

Tässä ajassa toimiva käännös/määrittely ihmisarvolle voisi olla net worth.

-

Markkinat määrittävät tuotteen arvon - niin myös ihmisarvon.

[dothefake]

Rinteelle pitäisi vinkata tämä rasistien ihmisarvoketju, anyone?

[Eino P. Keravalta]

Rinteelle pitäisi vinkata tämä rasistien ihmisarvoketju, anyone?

Miksei. Mutta jonkun pitäisi ensin opettaa Antti lukemaan.

No, olipa se asiattomasti sanottu. Anteeksi huono huumori, Antti. Olisi tosiaan hienoa kuulla Antin omia näkemyksiä näistä kysymyksistä sen sijaan, että hän vain heittelee ilmaan jotain muutaman sanan lässytyksiä. Antilla voisi itsevarmasta esiintymisestän päätellen oikeasti olla jotain filosofista annettavaa tähän aiheeseen ja olisi kiinnostavaa kuulla se. Joten tule mukaan Antti, sinua tarvitaan.

[dothefake]

Saattaisipa päästä Antti oikein lehtiinkin, Antti Rinne onkin Homman jäsen!

[Sakari]

Saattaisipa päästä Antti oikein lehtiinkin, Antti Rinne onkin Homman jäsen!

Jep, kun homma tunnetaan punavihreiden pahimpana painajaisena!   

Mutta olisi virkistävää kuulla itse arvopohdinnan keskustelua motivoineen Rinteen omia filosofisia mietteitä.

[Make M]

-----
Olisi tosiaan hienoa kuulla Antin omia näkemyksiä näistä kysymyksistä sen sijaan, että hän vain heittelee ilmaan jotain muutaman sanan lässytyksiä. Antilla voisi itsevarmasta esiintymisestän päätellen oikeasti olla jotain filosofista annettavaa tähän aiheeseen ja olisi kiinnostavaa kuulla se. Joten tule mukaan Antti, sinua tarvitaan.

Turha toivo. Meillä ei ole hänen ihmiskäsityksensä mukaan sellaista jakamatonta ihmisarvoa, että hänen sopisi tulla meille kertomaan yhtään mitään.

[Soljuvainen]

Itse näkisin näin, että länsimaissa jokaisella syntyvällä ihmisellä on jo arvo sinänsä ja sen vuoksi ihmisen murhaaminen tai vahingoittaminen on niin suuri rikos.

Toki tällainenkin ihmiskäsitys on sosiaalinen konstruktio mutta se on niin laajalti jaettu länsimaissa, että se alkaa näyttäytyä ns. itsestäänselvänä totuutena ja muodostaa keskeisen pohjan yhteiskuntamme toimivuudelle. Sitä on vaikea lähteä kiistämään ilman kasvojen menettämistä.

Ohessa vallitsee kuitenkin myös jonkinlainen konsensus siitä, että ihmisten ominaisuudet ja toiminta reaalimaailmassa eivät ole tasa-arvoisia keskenään. Hyvännäköinen huippu-urheilija todennäköisesti koetaan "arvokkaammaksi yksilöksi" kuin kadulla räyhäävä sekakäyttäjä.

Huippu-urheilijalla ja sekäkäyttäjällä on siis periaatteessa sama ihmisarvo mutta sillä, mitä he tekevät ja edustavat, ei ole samaa arvoa yhteiskunnassa.

Tästä voisi toki johtaa oman filosofisen keskustelunsa siitä, onko ihmisellä mitään muuta tarjottavaa kuin ominaisuutensa ja toimintansa mutta selvyyden vuoksi en laita yhtäläisyysmerkkiä ihmisen ja ihmisen ominaisuuksien ja toimintojen välille.

***

Maahanmuutosta puhuttaessa mielestäni kiinnostavinta on miettiä, mihin tietty arvo oikeuttaa ihmisen. Onko esimerkiksi kaikkien ihmisarvon takaamiseksi riittävää, että me suomalaiset emme ala pommittamaan muiden maiden asukkaita vai onko meillä myös velvollisuus aktiivisesti taata ihmisten keskeisimmän oikeuden - elossa pysymisen - toteutuminen?

Ja jos meillä on oikeus taata ihmisten elossa pysymisen toteutuminen, mikä lasketaan riittävän hyväksi, ihmisarvoiseksi elämäksi?

Tästä voisi johtaa vaikka mitä keskustelua, mutta yllättyisin kovasti, jos joskus politiikassa päästäisiin arvopohjan hokemista pidemmälle.

[Emo]

Itse näkisin näin, että länsimaissa jokaisella syntyvällä ihmisellä on jo arvo sinänsä ja sen vuoksi ihmisen murhaaminen tai vahingoittaminen on niin suuri rikos.

Ennen syntymää sillä kohdussa potkivalla selkeästi ihmisoletetulla ei olekaan minkäänlaista arvoa olemassaolonsa murhasuojana.

http://www.halla-aho.com/scripta/lisaantykaa_ja_tayttakaa_toyota_corolla.html

Puhumme tietysti maailmankatsomuksellisista asioista. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että vaikka yksilöt tulevat ja menevät, heidän tekonsa, ajatuksensa, kokemuksensa ja tuntemuksensa eivät katoa vaan kumuloituvat - jos sallitte - ihmiskunnan yhteiseksi kertomukseksi. Jokainen potentiaalinen yksilö, joka jää syntymättä, köyhdyttää tätä kertomusta.

Lopuksi totean aforistisia sfäärejä tavoitellen, että syntymätönkin lapsi on vain ihminen, ja jokainen ihminen on mieluummin olemassa kuin olematta, olivat olosuhteet millaiset hyvänsä. Kysy vaikka itseltäsi.

[Totti]

Tsekkasin latinasta peräisin olevan italian vastaavan "Oxford dictionaryn" selityksiä sanalle dignita'

Sana voi tulkintani mukaan kääntyä suomeksi myös kunnianarvoisaksi, kunnioitusta ja arvostusta ansaitsevaksi arvokkaan ja moraalisen käyttäytymisensä perusteella.

Juuri tämä tulkinta lieneekin ollut YK:n julistuksen alkuperäinen tarkoitus.

Ihmisoikeusjulistus laadittiin aikoinaan pitkän diplomaattisen veivin kautta, jossa yritettiin välttää tilanne missä kovin kiinteästi sitouduttaisiin johonkin rasittaviin velvoitteisiin.

Julistuksessa mm. mainitaan, että turvapaikkashoppailu ei ole mikään oikeus vaan turvapaikkaa tulisi hakea lähimmältä turvalliselta alueelta. Ts. nykyinen kansanvaellus läpi Euroopan ei sisälly oikeutena ihmisoikeusjulistuksessa (vaikka aina vedotaan "kansainvälisiin sopimuksiin").

Tähän aikaan (50-luvulla) vielä tajuttiin, että kovin laajojen ja ehdottomien oikeuksien antaminen johtaisi tilanteeseen, missä esim. juuri maahanmuutto tai vierasperäisten ylläpito muuttuisi massiiviseksi ongelmaksi vastaanottavalle maalle.

Vastaavia rajoituksia ihmisoikeusjulistuksessa on vaikka kuinka paljon ja käytännössä esim. pakolainen ei koskaan ole tasa-arvoisessa asemassa kantaväestön kanssa.

Konteksti huomioiden, sana dignity on sen takia ymmärrettävä kunnioituksena eikä arvona. Ihmisoikeusjulistus ei siis jaa jotain yhtäläistä arvoa kaikille vaan ilmaisee, että kaikilla on yhtäläinen kunnianarvoisuus.

Käytännössä haluttiin sanoa, että ihmisiä ei tulisi jakaa orjiin ja herroihin (tai muihin vastaaviin luokkiin), vaan kaikkia tulisi kohdella tasaveroisina kun tittelit, raha ja valta riisutaan pois. Tästä ei tietenkään seuraa, että kaikilla olisi sama arvo kaikissa tilanteissa ja kaikkien pitäisi saada kaikkea (oikeuksia tai vaurautta) mitä muilla on.

Oli miten oli. Tämä "jakamaton ihmisarvo" heijastaa jollain tasolla marksistista idealistista tasa-arvoideaa, jossa kukaan ei ole muiden yläpuolella.

Käytännössä tätä tilaahan ei koskaan saavutettu vaan syntyi sortava eliitti, joka hallitsi rutiköyhää ja varatonta kansaa, joka oli tasa-arvoinen köyhyydessään ja kurjuudessaan.

[guest15842]

vai onko meillä myös velvollisuus aktiivisesti taata ihmisten keskeisimmän oikeuden - elossa pysymisen - toteutuminen?

Minulle on selvää että tämä on osaltasi pelkkää pohdintaa, eli vastaukseni kohdistuu pelkästään asiaan, ei asian pohtijaan.
Tämä olisi hulluutta, ja tästä on jo kokemuksia historiasta. Neuvostoliitossa Eräs älykäs hoksasi jossain vaiheessa että "Me ollaan nimitettämässä Gulageiksi kaikkia jotka on ylipäätään kykeneviä elättämään itsensä." Eli kaikkia joilla on ylijäämää omien tarpeiden täytyttyä. Tämä älykäs lähti sitten maanpakoon ja murhattiin, silti em. politiikan jatkuminen johti -ylläri-pylläri- Holodomoriin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holodomor
Eli 3-14 Miljoonan ihmisen kuolemiseen nälkään.

Ihmisarvo on oikeus elää. Mutta se ei ole oikeus pysyä elossa muiden kustannuksella. Koko tämän idean isä on Immanuel Kant, ja hänen moraalifilosofiansa kyllä antaa näihin asioihin selkeät vastaukset ajattelemaan kykeneville;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Immanuel_Kant#Moraalifilosofia
Linkin takana on annettu esimerkkinä Valehtelu;
Esimerkiksi valehtelu on väärin, koska jos valehtelusta tulisi yleinen ohjenuora, silloin puhumisesta menisi merkitys, jota valehtelija ei itsekään halua.
Ja tämän voi laajentaa tuohon elättämiseen, jos voit elää muiden tekemän työn hedelmistä, niin silloin työntekemiseltä menisi merkitys, joka johtaa siihen tilanteeseen joka itäblokissa nähtiin 1985-1989. 
Nämä on universaaleja lakeja, ja asiat on lopulta hyvin yksinkertaisia, niin yksinkertaisia että jo Kant muotoili tästä hyvin yksinkertaisen testin;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Immanuel_Kant#Esimerkki_universaalista_laista

Kopioin koko roskan tähän, koska se ei ole kovin pitkä, mutta erittäin selkeä;

Kant painotti yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa etenkin, että toisia ihmisiä tulee aina käsitellä päämääränä sinänsä eikä välineenä jonkin asian hankkimiseen.

Kant muotoili kategorisen imperatiivin kolmella tavalla, jotka hän itse katsoi kuitenkin suunnilleen yhtäläisiksi:

Ensimmäinen eli universaalin lain muotoilu sanoo: "Toimi niin, että minkä tahansa teon maksiimi voisi tulla tahdostasi luonnon yleiseksi laiksi".
Toinen eli ihmisyyden muotoilu sanoo: "Toimi niin, että käytät ihmisiä, joko omassa persoonassasi tai kenen tahansa muun persoonassa, samalla aina päämääränä sinänsä, ei pelkästään keinona päästä päämäärään".
Kolmas eli autonomian muotoilu on yhdistelmä kahdesta edellisestä. Se sanoo, että ihmisen tulisi toimia niin, että tämä voi ajatella säätävänsä yleispäteviä lakeja maksiimiensa kautta, mahdollisessa "päämäärien valtakunnassa".
Esimerkki universaalista laista
Ensimmäinen muotoilu voidaan tulkita "yleispätevyyskokeena". Kantin mukaan moraalisen toimijan maksiimi on hänelle "subjektiivinen tahdon periaate" eli se, mitä agentti uskoo tai tahtoo, on hänen syynsä toimia. Yleispätevyyskokeessa on viisi askelta:

1. Etsi agentin maksiimi. Maksiimi on teko yhdistettynä sen motivointiin. Esimerkki: "Valehtelen henkilökohtaisen hyödyn vuoksi". Valehteleminen on siis teko ja motivointi on saada se mitä haluaa. Yhdessä ne muodostavat maksiimin.
2. Kuvittele mahdollinen maailma, jossa kaikki noudattaisivat samaa maksiimia samassa tilanteessa.
3. Päätä, seuraisiko maksiimin seuraamisesta mitään ristiriitoja tai järjenvastaisuuksia tässä mahdollisessa maailmassa.
4. Jos ristiriitoja tai järjenvastaisuuksia seuraa, maksiimin noudattaminen ei ole sallittua todellisessa maailmassa.
5. Jos ristiriitoja tai järjenvastaisuuksia ei seuraa, maksiimin noudattaminen on sallittua ja jossain tapauksissa vaadittua.


Luonnon kannalta on lopulta ihan sama että käsitämmekö tätä vai emme. Siitä huolimatta tämän kaltaiset "heräämiset" on tavallaan tosi hellyyttäviä;
https://www.verkkouutiset.fi/liisa-jaakonsaari-kalevalle-yhteinen-kakku-ei-kasva-ilman-yrittajyytta/
yhtä hellyyttäviä kuin esim. se että lapsi oppii ajamaan polkupyörää.

[Rosetta]

Markkinat määrittävät tuotteen arvon - niin myös ihmisarvon.

Toivottavasti tällainen ajattelu ei ole kauhean yleistä näissä piireissä...  Itse vastustan mitä suurimmin kaiken mittaamista rahassa, mukaanlukien ihmisarvon - se on kammottavaa ja juuri sen vuoksi maapallo on siinä jamassa missä se nyt on - ja osin sen vuoksi olenkin tähän asti kuulunut ns. vihervasemmistoon.

Itse näkisin näin, että länsimaissa jokaisella syntyvällä ihmisellä on jo arvo sinänsä ja sen vuoksi ihmisen murhaaminen tai vahingoittaminen on niin suuri rikos.

Ennen syntymää sillä kohdussa potkivalla selkeästi ihmisoletetulla ei olekaan minkäänlaista arvoa olemassaolonsa murhasuojana.

Ennen syntymää kyseessä ei ole ihminen siinä mielessä kun sen ymmärrämme, vaan sikiö. Varsinkaan siinä raskauden alkuvaiheessa, jossa abortti on vielä mahdollinen, noin sentin kokoista alkiota ei kukaan tunnistaisi ihmiseksi. Fakta, josta nämä (yleensä miespuoliset, yllätys yllätys) abortin vastustajat ovat usein ihmeen tietämättömiä, tai piittaamattomia.

(Tämä keskustelu alkaa näköjään käydä aika tulenaraksi, enkä halua missään nimessä osallistua ko. aihetta koskevaan tappeluun, mutta joitakin väitteitä on pakko oikaista.)

[Emo]

Ennen syntymää kyseessä ei ole ihminen siinä mielessä kun sen ymmärrämme, vaan sikiö. Varsinkaan siinä raskauden alkuvaiheessa, jossa abortti on vielä mahdollinen, noin sentin kokoista alkiota ei kukaan tunnistaisi ihmiseksi. Fakta, josta nämä (yleensä miespuoliset, yllätys yllätys) abortin vastustajat ovat usein ihmeen tietämättömiä, tai piittaamattomia.

(Tämä keskustelu alkaa näköjään käydä aika tulenaraksi, enkä halua missään nimessä osallistua ko. aihetta koskevaan tappeluun, mutta joitakin väitteitä on pakko oikaista.)

Olen nainen, koulutukseni ja työkokemukseni riittää tähän keskusteluaiheeseen, ja todellakin - siinä mielessä kuin sen ymmärrämme, eli kyse on mielivaltaisesta luokittelusta milloin ihmisalkio muuttuu ihmiseksi. Biologisessa mielessä tietysti hedelmöityksen hetkellä on geneettinen matsku kasassa ja yksilön elämä alkaa. Ei siinä ole mitään tulenarkaa, kuiva fakta.

[Alarik]

Itse näkisin näin, että länsimaissa jokaisella syntyvällä ihmisellä on jo arvo sinänsä ja sen vuoksi ihmisen murhaaminen tai vahingoittaminen on niin suuri rikos....
Maahanmuutosta puhuttaessa mielestäni kiinnostavinta on miettiä, mihin tietty arvo oikeuttaa ihmisen. ...riittävää, että me suomalaiset emme ala pommittamaan muiden maiden asukkaita vai onko meillä myös velvollisuus aktiivisesti taata ihmisten keskeisimmän oikeuden - elossa pysymisen - toteutuminen?...

Minut sai tätä pohtimaan jäsen Emo, joka kirjoitti raiskaajan ihmisarvosta ja että Hitlerilläkin se oli mutta silti Hitlerin kuolemantuomio/murha olisi hyväksyttävää. Ristiriitaista, eikö, vai mitähän Rinne tai SDPn juutalaistuhoinen siipi sanoisi?

Siis: Diktaattoreilla ja Hitlereilläkin on ihmisarvo, sanokoon joku sitä jakamattomaksi, mutta silti ei meillä ole velvollisuutta/halua taata heidän elossapysymistään vaan päinvastoin jopa aktiivisesti surmata tai tuomita jopa kuolemaan kansanmurhaajat.

Ja tavallinen murhakin on suuri rikos, se päättää elämän ja lopettaa uhrin ihmisarvon nautintaoikeuden. Silti murhatuomio ei ole jakamaton kun ei murhaaja saa tappotuomiota - ihmisarvo ihmisarvosta.

Ihmisarvo on siis suurempi eloonjääneellä murhaajalla, kuin murhatulla tai vaikka murhatun potentiaalisilla syntymättömillä lapsilla jotka jäävät syntymättä lopullisesti.

Tästä voi johtaa, että jakamaton ihmisarvon on olemassa vain eläessä ja ainoa mittari on oma elossapysyminen hinnalla millä hyvänsä. Ja helpointa ja väkivallattominta se on, jos pyrkii estämään/vähentämään rikollisia tilanteita - eli jos joku tilastoitava seikka lisää rikollisuutta, vaikka tietty maahanmuutto, on se pyrittävä estämään.

Kuten ei murhaajakaan menetä jakamatonta ihmisarvoaan vankilassa, ei maahanmuuttokritiikkikään tai karkotukset tms vaikuta kenenkään jakamattomaan ihmisarvoon. Olisipa jännä kuulla, mikä Rinteen mielestä poistaa jakamatonta ihmisarvoa? Orjuus, aktiivimalli, eläkkeiden indeksijäädytys, rajatarkastukset, vapaavalinnainen säilöönotto josta saa poistua kotiinsa, lasten grooming-orjuus, huumekoukku-orjuus, pakkokasvisruokapäivä..?

[Alarik]

Ennen syntymää kyseessä ei ole ihminen siinä mielessä kun sen ymmärrämme, vaan sikiö. Varsinkaan siinä raskauden alkuvaiheessa, jossa abortti on vielä mahdollinen, noin sentin kokoista alkiota ei kukaan tunnistaisi ihmiseksi. Fakta, josta nämä (yleensä miespuoliset, yllätys yllätys) abortin vastustajat ovat usein ihmeen tietämättömiä, tai piittaamattomia...

...Biologisessa mielessä tietysti hedelmöityksen hetkellä on geneettinen matsku kasassa ja yksilön elämä alkaa. Ei siinä ole mitään tulenarkaa, kuiva fakta.

Entä onko tulevilla ihmisillä ihmisarvoa?

Kun puhutaan luonnonsuojelusta, ainoa perustelu on että turvaamme elämän tuleville ihmisille. Käsitämme sen. Heillä on siis joku arvo, vaikka he ovat täysin teoreettista tulevaisuutta. Arvottomia he eivät ole ja siksi halutaan estää luonnon saastuttaminen. Myös siksi halutaan estää vaikkapa haitallista maahanmuuttoa, joka siten tekona turvaa jakamatonta ihmisarvoa.

Tulevilla ihmisillä ei voi olla koiran tai linnun arvoa, vaan enemmän joka liittyy ihmiskuntaan, ja käsitämme senkin.

Heillä se ei ole yksilönarvo vaan yhteinen arvo ihmisryhmänä, ihmiskunnan ja erilaisten kansojen jatkumona. Niin me sen käsitämme. Heillä täytyy olla siis jakamaton ihmisarvo. Mikään muu se ei voi olla.

[duc]

@Elemosina kyseli (antiikin) kreikan kielen taitajien perään.

Antiikin kreikan kielen standardisanakirja Liddell-Scott-Jones vuodelta 1940 antaa sanalle ἀξίωμα useita merkityksiä kontekstista riippuen. Tutkimuskäyttöön tarkoitetuissa sanakirjoissa on aina viite tekstiin, missä sana esiintyy tarkoitetussa merkityksessä. Konteksti eli lauseyhteys on aina otettava huomioon yhden sanan tarkkaa merkitystä arvioitaessa.

Näin siis LSJ:

A.that of which one is thought worthy, an honour, "γάμων . . ἀξίωμ᾽ ἐδέξατο" E.Ion62; οἳ τὰς πόλεις ἔχουσι κἀξιώματαib. 605; "κοινῆς τραπέζης ἀ. ἔχειν" Id.Or.9; τὸ τῆς πόλεως ἀ. the dignity of the city's representative, D.18.149.
2. honour, reputation, E.Supp. 424, Th.2.65, etc.; "ὢν ἐν ἀξιώματι ὑπὸ τῶν ἀστῶν" Id.6.15; "τὸ τῶν ἐλευθέρων γυναικῶν ἀ." D.59.113: c. gen. objecti, ἀ. ἔχειν ἀρετῆς claim on ground of merit, Arist.Pol.1281b25.
3. rank, position, "ἀξιώματος ἀφάνεια" Th.2.37; "γένει καὶ τοῖς ἄλλοις ἀξιώμασιν" Isoc.19.7.
4. of things, worth, quality, "οὐ τῷ πλήθει ἀλλὰ τῷ ἀ." Th.5.8.
5. concrete, things of dignity, Philostr.VS2.5.4.
II. that which is thought fit, decision, decree, "δαιμόνων" S.OC1452, cf. 1459; "τὰ τῶν προγόνων ἀ." D.18.210; "ἀ. κενὰ καὶ νομοθεσίαι" Epicur.Ep.2p.36U.
2. in Science, that which is assumed as the basis of demonstration, selfevident principle, Arist.Metaph.997a7, 1005b33, APo.72a17, Polystr. p.16 W.:—Math., axiom, Arist.Metaph.1005a20, etc.; philosophical doctrine, τὸ Ζήνωνος ἀ. ib.1001b7, cf. Xen.979b22; logical proposition, Chrysipp.Stoic.2.53,63, etc.
3. request, petition, "ἱκετικὸν ἀ." BGU1053ii7 (i B. C.), cf. Plu.2.633c.

[Totti]

Markkinat määrittävät tuotteen arvon - niin myös ihmisarvon.

Toivottavasti tällainen ajattelu ei ole kauhean yleistä näissä piireissä...  Itse vastustan mitä suurimmin kaiken mittaamista rahassa, mukaanlukien ihmisarvon

Tarkoittaako tämä, että sinulle ei tarvitsisi maksaa parempaa palkkaa työstäsi jos suoriudut siitä hyvin? Menestys työpaikassasihan on pääasiassa henkilöstäsi kiinni. Oletko todellakin sitä mieltä, ettei tätä menestystä voi mittaa rahassa?

Kuten aloittajakin totesi, ihmisiä voi arvottaa monella lailla ja yksi on esim. raha. Tosiasiassa meillä kaikilla on jonkinlainen rahallinen arvo, joka riippuu tilanteesta ja ajasta.

Sinäkin arvioit ihmisiä rahan perusteella joka päivä kun menet kauppaan. Jos myyjä on paskamainen, et osta häneltä mitään. Hänen persoonansa aiheuttaa sen ettei hän ole rahasi arvoinen. Arvotat siis ihmisiä rahallisesti.

Raha-arvon lisäksi meillä on monia muitakin arvoja, jotka nekin vaihtelevat tilanteen ja ajan mukaan. Joillakin ihmisillä on hetkellisesti jopa negatiivinen arvo. Murhaaja katsotaan yleisesti ottaen olevan arvoton monellakin tavalla, myös inhimillisesti. Monen mielestä olisi parempi jos hän ei olisi edes olemassa.

On hurskastelua väittää, että asettaisit kaikki samalle viivalle eikä ihmisten rahallista arvoa voisi mitata. Sinä arvotat ihmisiä joka päivä ja monella eri tavalla. Kaikki riippuu tilanteesta ja ajasta. Mitään jakamatonta ihmisarvoa ei siis ole olemassakaan koska se implikoi ehdotonta tasa-arvoisuutta.

[Risto A.]

Mulla on aika simppeli mittari ihmisten arvolle:

Only as good as the last act

[Jorma Teräsrautela]

Ihmisarvo ei ole välttämätön käsite. Se on mahdollista korvata velvollisuusetiikalla, jossa voidaan tulla aivan samoihin tuloksiin ilman ihmisarvon käsitettä. Ihmisarvo on yksi mahdollinen periaate, mutta korvattavissa yhtä hyvillä toisilla käsitteillä, jos niin haluaa.

Toisaalta suomalaiset kannattavat nykyään eutanasiaa ja laajaa aborttioikeutta. Miten ne mahtavat sopia jakamattoman ihmisarvon kanssa yhteen? Vaikuttaa siltä, että tinkimisvaraa on sittenkin myös ihmisarvossa. Mitään periaatetta ei voi etiikassa nostaa vuoren huipulle ilman, että joudutaan fanatismiin.

[Chiaroscuro]

Markkinat määrittävät tuotteen arvon - niin myös ihmisarvon.

Toivottavasti tällainen ajattelu ei ole kauhean yleistä näissä piireissä...  Itse vastustan mitä suurimmin kaiken mittaamista rahassa, mukaanlukien ihmisarvon - se on kammottavaa ja juuri sen vuoksi maapallo on siinä jamassa missä se nyt on - ja osin sen vuoksi olenkin tähän asti kuulunut ns. vihervasemmistoon.

Niin minäkin vastustan kaiken mittaamista rahassa, mutta tämä on todellisuus.

[Histon]

Entä onko tulevilla ihmisillä ihmisarvoa?

Kun puhutaan luonnonsuojelusta, ainoa perustelu on että turvaamme elämän tuleville ihmisille. Käsitämme sen. Heillä on siis joku arvo, vaikka he ovat täysin teoreettista tulevaisuutta. Arvottomia he eivät ole ja siksi halutaan estää luonnon saastuttaminen. Myös siksi halutaan estää vaikkapa haitallista maahanmuuttoa, joka siten tekona turvaa jakamatonta ihmisarvoa.

Tulevilla ihmisillä ei voi olla koiran tai linnun arvoa, vaan enemmän joka liittyy ihmiskuntaan, ja käsitämme senkin.

Heillä se ei ole yksilönarvo vaan yhteinen arvo ihmisryhmänä, ihmiskunnan ja erilaisten kansojen jatkumona. Niin me sen käsitämme. Heillä täytyy olla siis jakamaton ihmisarvo. Mikään muu se ei voi olla.

Tulevilla eli vielä olemassaolemattomilla ihmisillä ei ole ihmisarvoa tällä hetkellä. Tulevaisuudessa on ja siksi sillä on väliä minkälaisen maapallon jätämme.

[dothefake]

Ihmisarvo on siis laji-itsekkyyttä.

[Sakari]

Alkoi mietityttämään mikä on Rinteen mielestä hommalaisten ja esim. Halla-ahon arvo? Onko niin että toisten ihmisarvot on vain jakamattomampia kuin toisten?

[Eino P. Keravalta]

Wikipedia ei varmaankaan ole mikään jumalallisen tiedon erehtymätön lähde, mutta siellä sanotaan arvoista näin:

In ethics, value denotes the degree of importance of some thing or action, with the aim of determining what actions are best to do or what way is best to live (normative ethics), or to describe the significance of different actions

Toisinsanoen palataan jälleen niihin Halla-ahon instrumentaalisiin ihmisarvoihin, joista häntä niin kovasti demonisoitiin. Ja syyttä.

Arvoa on siis sillä, mikä tuottaa jotakin hyvää. Tämä on aivan perusaksiooma. Mutta kun Halla-aho sen sanoi, se muuttuikin pahaksi. Mikä on argumentaatiovirhe, koska asian ei pitäisi muuttua sen mukaan, kuka sen sanoo.

Hyvää on siis se, mikä tuottaa hyvää. Tämän pitäisi olla siis selvää. Tätä voidaan myös mitata erilaisin tavoin. Ja koska sitä voidaan mitata, se on olemassa. Instrumentaalinen ihmisarvo eli pragmaattinen ihmisarvo ovat tosia, kuten avausviestissäni yritin sanoa. Sen sijaan metafyysinen ihmisarvo ei ole mielekäs käsite, koska se on abstraktio eikä sitä voida siis mitata tai todentaa millään tavalla ja sen vuoksi sen väitetty sisältö on mielivaltainen. Tätä mielivaltaisuutta tietysti kulttuurimarxilainen mädätysoppi hyödyntää, koska määrittelemättömän ja mittaamattoman asian sisään voi rakentaa mitä tahansa soopaa, kuten nyt vaikka Rinteen 'jakamaton ihmisarvo'.

[dothefake]

Ihmisiä myös verotetaan eri tavalla. Miksi ihmisten arvo on jaettu verotuksessa?

[Eino P. Keravalta]

Jaa-a, pitäisikö tässä vielä keksiä jokin uusi käsite sellaisille arvoille, joita ei voi todentaa?

Tässä vaiheessahan monille on jo selvää, että arvot perustuvat johonkin hyödylliseen asiaan tai kääntäen, vain hyödyllisellä asialla on positiivinen arvo. Kulttuurimarxilaisten mielestä arvot sen sijaan perustuvat mielivaltaisiin poliittisiin ideoihin ja ideologioihin, mutta kansan ja yleisen filosofisen normiston mukaan ne perustuvat hyötynäkökohtiin.

Voisi ehkä tehdä aforisminkin:

Kansan mielestä arvo luo ideologian, kulttuurimarxilaisten mielestä ideologia luo arvon.


Kuten olen avauksessa yrittänyt sanoa, ainoat todelliset arvot ovat niitä arvoja, jotka ovat havaittavissa ja mitattavissa. Kaikki muu on kuin yrittäisi maalata näköistaulun pierusta. Vihervasemmistolla on toki kova tarve meluta todentamattomista arvoista, koska ilman noita oletettuja arvoja heillä ei olisi sitäkään säälittävää vähää argumentteja, mitä heillä nyt on.

Pragmaattiset instrumentaaliarvot siis ovat olemassa, mutta Rinteen, Orpon ja Anderssonin höpisemät arvot eivät ole olemassa. Niille pitäisi keksi oma nimitys. Olisiko se kenties pseudoarvo, meta-arvo, poliittinen jargonarvo, imaginääriarvo, opportunismiarvo, dada-arvo tai vain kusetusarvo?

[Elemosina]

Pragmaattiset instrumentaaliarvot siis ovat olemassa, mutta Rinteen, Orpon ja Anderssonin höpisemät arvot eivät ole olemassa. Niille pitäisi keksi oma nimitys. Olisiko se kenties pseudoarvo, meta-arvo, poliittinen jargonarvo, imaginääriarvo, opportunismiarvo, dada-arvo tai vain kusetusarvo?

Kaikista hurjinta on, että tällä nimeämättömällä arvolla on jo olemassa perusmääre: arvopohja, johon kaikki perustuu ja jonka mukaan luokitellaan ketkä sopivat hallitukseen ja ketkä eivät.