Media perussuomalaisista

[Uuno Nuivanen]

Yksi syy saattaa olla se, että nuoret eivät ehkä tarkkaan tiedä, mitä arvoliberaalilla ja -konservatiivilla tarkoitetaan.

En minäkään tarkkaan tiedä. Tietääkö joku? 

Keharimamujen vaatiminen on vissiin arvoliberaalia, niiden torjuminen arvokonservatismia? Siinä tapauksessa olen jälkimmäinen.

[sakarit]

"Tutkimuksesta" olisi voinut kehitellä myös jutun otsikolla:

Moni nuori jakaa perussuomalaisten arvot, mutta eivät välttämättä äänestä puoluetta.

Eli mars mars nuoret käyttämään kansalaisoikeutta, vai mitä hs?

[Jorma M.]

Kaikki isommat mediat ovat huolissaan persujen kannatuksesta. Se on ymmärrettävää, koska median omistajat ottavat ohjeensa WEF/Bilderberg -tasolta. Yksittäisten medioiden johdot ottavat ohjeensa omistajilta ja omistajat ohjeistavat medioiden työntekijöitä. Ja työntekijät ohjeistavat toisiaan. Eli siis mediassa toimii NKVD-tyyppinen kyttääminen.

Mutta aivan erityisesti se median osa, missä ollaan aivan raivokkaan huolissaan, on Yle. Persujen pääsy hallitukseen aiheuttaisi Ylessä runsaasti paskahalvauksia, koska lupamaksukone on ollut avoimen vittumainen persuille.

[MannaSariini]

Hesarikin kertoo, ettei Kupliiko pinnan alla -tutkimus ole vielä valmis ja nyt julkistetaan vasta alustavia tuloksia. Miten "sattuikaan", että juuri nyt piti ennen valmistumista juuri tästä persuaiheesta julkaista?

Kupliiko pinnan alla on Väinö Tanner -säätiön rahoittama laaja tutkimus, jossa selvitetään nuorten näkemyksiä hyvinvointivaltion kestävyydestä. Hankkeen toteuttajaorganisaationa toimii tutkimuslaitos Labore yhteistyössä Tampereen ja Turun yliopiston sekä E2-tutkimuslaitoksen kanssa.

Tutkimusryhmää johtavat Turun yliopiston taloustieteen professori Janne Tukiainen ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani Juho Saari. Hanketta hallinnoi Laboren johtaja, professori Mika Maliranta.

Tutkimus ei ole vielä valmis. Tässä vaiheessa julkistetaan vasta alustavia tuloksia tutkimusta varten tehdyistä mielipidekyselyistä.

Demareihin kytkeytyvä Labore (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) on sitten keskeisessä roolissa tämän tutkimuksen tai "tutkimuksen" toteuttajana. Demaripolitikon mukaan nimetty säätiö tarkoittaa varmaan Väinö Tannerin säätiötä.

[eskonaama]

Neljä nimettömänä pysyttelevää perussuomalaista vaikuttajaa sanoo Helsingin Sanomille, että...

Heti ensimmäiseksi lasken irti sisäisen kirjaoppi-äärioikeistolaiskansallissosialistini, ja ihmettelen että eikös tuo lause ole kieliopillisesti päin prinkkalaa? Neljä vaikuttajaa sanoo? Sanovat? Kertovat, kertoivat? No, voi olla etten itsekään osaa kielioppia kunnolla, mutta tuntuu että toimittelijoilla on niin kiire aina puskea uutista sfääriin, ettei uutisia edes oikolueta ennen lähetä-napin painallusta.

Mutta itse asiaan. Nimettömät ilmiantajat kertovat että Persujen keskuudessa on taas rakoilua. Ai että, toimittajat varmasti rakastavat tuota anonyymi ilmiantaja-työkalua. Käytännössä toimittaja voi puskea otsikoihin minkälaisia väitteitä tahansa anonyymin sisäpiiriläisen kertomana, ilman että joutuu ikinä perustelemaan väitöksiään tai paljastamaan lähteitään. Kyse voi olla vaikka mielikuvituspersuista jotka tuonkin tarinan ovat toimittajalle kuiskutelleet, who knows.

[Eagle]

MTV:

Luukkanen kirjoittaa blogitekstissä, että kyseessä oli harkitsematon lausuma, jonka Helsingin Sanomien toimittaja sai ongittua kesken perussuomalaisten puoluetoimiston rentoa juhlintaa. Luukkanen jatkaa, että keskusta ja perussuomalaiset ovat historiallisesti samasta "alkion oksasta" varttuneita ja pyytää keskustan puoluesihteeriä Riikka Pirkkalaista lounaalle sovun merkeissä.

[AcastusKolya]

Neljä nimettömänä pysyttelevää perussuomalaista vaikuttajaa sanoo Helsingin Sanomille, että...

Heti ensimmäiseksi lasken irti sisäisen kirjaoppi-äärioikeistolaiskansallissosialistini, ja ihmettelen että eikös tuo lause ole kieliopillisesti päin prinkkalaa? Neljä vaikuttajaa sanoo? Sanovat? Kertovat, kertoivat? No, voi olla etten itsekään osaa kielioppia kunnolla, mutta tuntuu että toimittelijoilla on niin kiire aina puskea uutista sfääriin, ettei uutisia edes oikolueta ennen lähetä-napin painallusta.

Mutta itse asiaan. Nimettömät ilmiantajat kertovat että Persujen keskuudessa on taas rakoilua. Ai että, toimittajat varmasti rakastavat tuota anonyymi ilmiantaja-työkalua. Käytännössä toimittaja voi puskea otsikoihin minkälaisia väitteitä tahansa anonyymin sisäpiiriläisen kertomana, ilman että joutuu ikinä perustelemaan väitöksiään tai paljastamaan lähteitään. Kyse voi olla vaikka mielikuvituspersuista jotka tuonkin tarinan ovat toimittajalle kuiskutelleet, who knows.

Ei ole päin prinkkalaa. Tuossa kun on se, että subjektina on "neljä...", niin silloin predikaattikin on samaa muotoa eli yksikössä.

[Voitto Ankka]

Ei ole päin prinkkalaa. Tuossa kun on se, että subjektina on "neljä...", niin silloin predikaattikin on samaa muotoa eli yksikössä.

Menee kyllä off topic aikalailla, mutta subjektina on kyllä edelleenkin vaikuttaja, eikä mikään numero, mutta numeron ollessa osa subjektia, kuten tässä, on verbi yleensä yksikössä.
Poikkeus tuohon sääntöön tulee silloin, kun numerolla määritetty joukko on rajattu juuri niihin neljään, esim. "Kaikki neljä vaikuttajaa sanovat..." eli ei ole muita vaikuttajia.

j.

[Roope]

Perussuomalaiset hylkäävät järjen ja levittävät sen tilalle suuria tunteita kuin kulkutauteja.

Anu Kantola: Suuret tunteet tarttuvat ja leviävät politiikassa kuin kulkutauti

Politiikassa tunteita nostatetaan maalaamalla uhkia ja osoittamalla vihollisia, mutta se voi myös ahdistaa ja masentaa sekä luoda toivottomuutta.

Helsingin Sanomat 26.4.2023

JOHANN WOLFGANG VON GOETHE julkaisi vuonna 1774 romaanin Nuoren Wertherin kärsimykset. Siinä nuori mies pettyy rakkaudessa ja päättää itse kärsimyksensä dramaattisesti keskiyöllä ammutulla laukauksella.

Goethen romaani synnytti Euroopassa Werther-kuumeen, jonka kourissa siniseen hännystakkiin ja keltaisiin nahkahousuihin sonnustautuneet nuorukaiset kärsivät maailmantuskaa. Lopulta huhuttiin, että eri puolilta alkoi löytyä henkensä heittäneitä nuoria miehiä, jotka yhä puristivat kirjaa kädessään. Romaani kiellettiin Italiassa, Tanskassa ja Leipzigissa.

Kirja oli saranateos, joka käänsi 1700-luvun järkiperäistä valistusta 1800-luvun intohimoiseksi romantiikaksi. Kuivakkaan järjen jälkeen muotiin nousi mielikuvituksellisuus, idealisointi ja liioittelu. Suuntaus levisi myös politiikkaan kiihkeänä vallankumouksellisuutena ja kansallisaatteena.

TOISEN MAAILMANSODAN jälkeen politiikkaa hallitsi tylsyyteen asti suunnitelmallinen järkiperäisyys. Tällä vuosisadalla romantiikka onkin tehnyt vahvan paluun, kun kuivakiskoinen asioiden hoito on muuttunut intohimoisiksi taisteluiksi. Erityisesti populistit, Suomessa perussuomalaiset, ovat olleet romantiikan lipunkantajia. Vaaleissa he ovat saaneet äänestäjät liikkeelle vallankumouksellisina, jotka haluavat pelastaa uhatun kansakunnan.

Käsittämätön tulkinta, kun viime aikoina kaksi suurta julkisuutta ja politiikkaa hallinnutta tunteenomaista, ei-järkiperäistä narratiivia ovat Suomessa olleet ns. ilmastokatastrofi ja huutava pula maahanmuuttajista.

Ilmastonarratiivin huipennus on globaali tuho, ihmiskunnan maailmanloppu, kun taas pula maahanmuuttajista tarkoittaa narratiivin mukaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hautajaisia. Melkein kaikkien Suomen eduskuntapuolueiden politiikka nojaa enemmän tai vähemmän näihin tarinoihin, kun taas perussuomalaiset on ainoana puolueena yrittänyt valaista tilannetta faktoilla ja järjellä.

Myös vaalikeskusteluja hallitsi goottiromantiikka. Koronaviruspandemian selättäminen ja Nato-jäsenyyden yksituumaisuus sai väistyä, ja kaikki tuntui olevan entistä huonommin.

Politiikassa tunnelmat ovat synkistyneet erityisesti vuoden 2015 jälkeen. Syyrian sodan pakolaiskriisi, pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi ja ilmastonmuutos eivät ole olleet iloisia asioita. Ei ehkä ole täysin sattumaa, että samaan aikaan masennus ja ahdistus ovat lisääntyneet vuodesta 2016 alkaen. Ne vievät ihmisiä sairauslomille ja työkyvyttömyyseläkkeelle ja vaivaavat erityisesti nuoria.

[...]

Tunteemme eivät synny vain omassa mielessämme, vaan nappaamme niitä ympäriltämme. Tunteet tarttuvat ja leviävät kuin kulkutauti.

Politiikassa tällaiset tunteet ovat kuin herkästi leviävä flunssa, joka voi pitkittyessään aiheuttaa hankalia jälkitauteja. Politiikassa tunteita nostatetaan maalaamalla uhkia ja osoittamalla vihollisia, mutta se voi myös ahdistaa ja masentaa sekä luoda toivottomuutta.

Onko Kantola koskaan kuullut ilmastoahdistuksesta, joka vaivaa erityisesti nuoria? Se johtuu monien puolueidenkin ylläpitämästä kauhupropagandasta, jonka mukaan ihmiskunta tuhoutuu, elleivät suomalaiset sitä tai tätä. Ei järjen hiventä, mutta sitäkin enemmän maailmanloppuromantiikkaa, jolla on todellisia vaikutuksia ihmisiin ja politiikkaan.

ONKO mitään vaihtoehtoja? Eräässä tutkimuksessa huomattiin Papageno-efekti: itsemurhista kertova uutisointi ei lisännyt itsemurhien määrää, kun uutisissa kerrottiin, miten itsemurhia voi ehkäistä ja estää.

Ilmiölle saatiin nimi Mozartin Taikahuilu-oopperan Papagenosta, joka luopui itsemurha-aikeistaan, kun alkoi jutella murheistaan toisten kanssa

Puhutaan siis enemmän ratkaisuista kuin ongelmista. Suomalaisten suurin uhka eivät ole toiset suomalaiset, eivätkä myöskään ne ulkomaalaiset, jotka tulevat tänne elämäänsä rakentamaan. Ennemminkin uhkana on, että ihmiset eivät jaksa tai kykene toimimaan sen enempää yksin kuin yhdessäkään.

Luen tuon tarkoittavan, että Kantola ei tunnusta maahanmuuttoa ongelmaksi, johon pitäisi puuttua, ja että pitää tarjota vain sellaisia ratkaisuja (lisää rahaa momentilta perään kyselemättä), jotka eivät rajoita maahanmuuttoa.

[IDA]

Kantola pitää varmaankin vaikkapa Olli Immosta vastaan järjestettyjä mielenosoituksia viileänä realismina ja osoituksena siitä, kuinka tunteet eivät hallinneet, vaan järkiperusteisia argumentteja esitettiin asiallisesti.

Näitähän on paljon muitakin tapauksia, joissa muut puolueet ja niiden kannattajat ovat mölisseet aivottomana laumana, joko teeskennellyn, tai todellisen tunnekuohun vallassa.

[Roope]

Kansan Uutiset: Kun syntyvyys laskee, pitää maahanmuuttoa vähentää entisestään, kirjoittaa perussuomalaisten ajatuspajan pomo – Perustelee väitettään väestönvaihtumisella 27.4.2023

Päätoimittaja Jussi Virkkunen taas vauhdissa.

Perussuomalaisten entinen puoluesihteeri, nykyään puolueen ajatuspajaa Suomen Perustaa vetävä Simo Grönroos kirjoittaa Twitterissä, miksi maahanmuuttoa tulee entisestään hillitä.

– Syntyvyyden vähentyessä maahanmuuttoa pitäisi päin vastoin hillitä entisestään, sillä uhka siitä, että suomalaiset jäävät vähemmistöksi omassa maassaan on tällöin entistä suurempi, Grönroos kirjoitti torstaiaamuna julkaistussa viestissään.

Hienoa. En näköjään ole ainoa, joka on tuota mieltä.

Niin sanottu väestönvaihtoteoria on usein ollut esillä perussuomalaisten puheissa. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kansanedustajaksi noussut Teemu Keskisarja sanoi Suomen yrittäjien lehden haastattelussa, että yksi hänelle tärkeitä teemoja on "väestönvaihdon vastustaminen seuraavassa hyökyaallossa".

Kukaan perussuomalainen ei tietääkseni ole puhunut väestönvaihtoteoriasta.

Päätoimittaja Virkkunen voi ihan oikeastikin olla niin tampio, ettei ymmärrä eroa mitattavan ja havaittavan ilmiön ja jonkin epämääräisen teorian välillä, mutta eiköhän kyse ole vain arhinmäkeläisestä tyhmäksi heittäytymisestä. Kumpikaan ei ole kunniaksi päätoimittajalle.

Suojelupoliisi on nostanut väestönvaihtoteorian esiin äärioikeistolaista ideologiaa koskevassa katsauksessaan. Väestönvaihtoteoria on Supon mukaan osa etnonationalistista ajattelua, jossa etnisten ryhmien sekoittumista halutaan välttää.

– Etnonationalismi pohjautuu ajatukseen yhteiskunnan etnisen yhtenäisyyden säilyttämisestä. Etnisten ryhmien sekoittumista halutaan välttää. Ideologian mukaan valkoinen väestö on oikeutettu puolustamaan ja suojelemaan etnistä yhtenäisyyttään.

– Ajattelu on olennaisesti läsnä äärioikeiston korostamassa väestönvaihtoteoriassa, jonka mukaan valkoinen länsimainen väestö pyritään tarkoituksellisesti alistamaan vähemmistöksi ja vähitellen korvaamaan länsimaissa. Etnonationalismi ja väestönvaihtoteoria ovat olleet olennainen äärioikeistolaisen väkivallan oikeuttamisen peruste viime vuosina, suojelupoliisin verkkosivuilla kirjoitetaan.

Oliko Virkkusella mitään argumentteja edes tämän ns. väestönvaihtoteorian kumoamiseksi? Ei, vaan jäljelle jää äärioikeiston ja väkivallan hokeminen ja liittäminen perussuomalaisten legitiimeihin poliittisiin tavoitteisiin.

Jos väkivalta pelottaa, niin sitä suuremmalla syyllä kannattaa hillitä haittamaahanmuuttoa, joka tuottaa Suomeen ihan toisella tavalla enemmän ja vakavampaa väkivaltaa ja rikollisuutta kuin äärioikeisto.

[AJIH]

Anu Kantolasta sen verran, että hän on myös perhevastainen. Hän on sitä mieltä, että "ydinperheen murentuminen" on hyvä asia (HS 12.9.2017). Tämä ehkä kertoo tarpeeksi hänen näkemyksistään ja kyvykkyydestään arvioida yhteiskunnallisia asioita, niin paljon haittaa isättömyydestä ja äidittömyydestä ja rikkinäisistä perheistä lapsille on; sekä myös äideille ja isille tietenkin.

[justustr]

Ruben Stillerin ohjelmassa aiheena perussuomalaiset ja perussuomalaisten historia. Alkaa kohdasta 30:00:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-65463671

Erittäin mielenkiintoinen lähetys.

Pääpointit, jotka tutkija Erkka Railo tilastoistakin vahvistaa:
- perussuomalaiset on erityisesti tulevaisuuden puolue. Äänestäjäkunnan ikärakenne on selvästi nuorempi kuin kilpailijoilla sos.dem,kepu ja kok.
- kumotaan mielikuva perussuomalaisista syrjäytyneiden puolueena. iso osa kannattajista on hyvin koulutettuja ja hyvin toimeentulevia
- monille perussuomalaisten kannattajille arvoilla on suurempi merkitys kuin taloudellisilla intresseillä
- ja mikä tärkeintä: ohjelman lopussa tutkija Railo kumoaa väitteen perussuomalaisten hajoamisesta 2017. Railo nimenomana toteaa, että puolue ei hajonnut vaan karsi rönsyt ja päinvastoin tiivistyi ja vahvistui entisestään. Tätä ei olisi uskonut kuulevansa YLEn kanavalta, mutta niin se vain siellä lepää!

plus paljon muita todellisia huomioita.

Vaikka onkin Stillerin kanavalla ja vaikka Stiller itse on avoimesti persuvastainen niin tämä lähetys kannattaa kuunnella. Erkka Railon nimi kannattaa myös laittaa korvan taakse. Kerrankin politiikan tutkija jonka puhe vaikuttaa aidosti objektiiviselta.

[Roope]

Pääkirjoitus: Perussuomalaiset tekevät medioista poliittisen vastapuolensa – se on vaarallinen tie

Perussuomalaisten puoluekokous tuskin muutti vaikeaa hallitustilannetta. Se sijaan mediat leimattiin Perussuomalaisten poliittiseksi vastapuoleksi. Se on absurdia ja vaarallista.

[...]

Mediakritiikissä ei ole mitään väärää, sitä tarvitaan. Mutta se, mitä useat johtavat perussuomalaiset puoluekokouksessa sanoivat, on jotain muuta.

Media kuvataan perussuomalaisten vastapuolena, politiikan toimijana, jolla on oma poliittinen agenda, jonka tavoite olisi Perussuomalaisten poistaminen hallituksesta.

Tämä on absurdia. Jokainen, joka seuraa eri lehti, ymmärtää, että johtotehtävissä, joissa sanomalehdet ilmaisevat linjaansa, on erilaisia mielipiteitä. Suomalainen lehdistö on enimmäkseen porvarillista ja monet kannattavat porvarihallitusta.

Uutispalstoilla medioiden tehtävä on valvoa vallanpitäjiä ja antaa kansalaisille – äänestäjille – työkaluja mielipiteen muodostamiseen. Tulokulmat vaihtelevat. Vallanpitäjät joutuvat sietämään sitä, jopa perussuomalaiset.

Vakiintuneet mediat noudattavat Journalistin ohjeita, ja on mahdollista kääntyä Julkisen sanan neuvoston puoleen, mikäli sääntöjä ei ole noudatettu.  (käännös)

Hbl: Ledare: Sannfinländarna gör medierna till sin politiska motpart – det är en farlig väg 14.8.2023

On erityisen absurdia, että juuri Höblän Susanna Ginman kaikista toimittajista väittää, ettei medioilla olisi poliittista agendaa suhteessa perussuomalaisiin ja heidän politiikkalinjauksiinsa, kun se on niin kristallinkirkas etenkin Höblässä graafikon ainaisia natsivihjauskuvituksia myöten. Höblä esimerkiksi ei koskaan oikaissut kaikkialla valtamediassa levitettyä väitettä, että puheenjohtaja Riikka Purra olisi kutsunut turkkilaisia apinoiksi, ja muiltakin medioilta siihen meni kaksi viikkoa.

Ginmanin pääkirjoituksen vieressä aukeaman toisen sivun täyttää sopivasti Mikael Sjövallin perussuomalaisia demonisoiva kirjoitus, jossa muun muassa kuvataan Riikka Purran unelmoineen maahanmuuttajalapsen ampumisesta ja Jussi Halla-ahon homon ampumisesta. Tästä sitten Perussuomalaisten liittäminen 1930-luvun natsi-Saksaan ja Ruandan kansanmurhaan ja lopuksi varoitus, että Perussuomalaisten hallituksessa olo vaarantaa oikeusvaltion ja voi johtaa väkivaltaisuuksiin.

Siinä Höblän antamia työkaluja äänestäjien mielipiteenmuodostukseen.

[Caucasian]

"Monet kannattavat porvarihallitusta"
No nyt on ns porvarihallitus eli mitkä mediat ovat nyt kannattaneet tätä hallitusta ja sen pystyssä pysymistä???
Kertokaas Hbl nyt meillekin, jotka emme ole havainneet niitä kannattajia mediassa?

[Roope]

Perussuomalaisten media­strategia huolestuttaa asian­tuntijoita

JSN:n puheenjohtaja uskoo, että median leimaaminen voi rapauttaa luottamusta myös muihin instituutioihin.

Helsingin Sanomat 16.8.2023

Ettäkö edes median PS-uutisoinnissa tekemät karkeat virheet ja harhaanjohtamiset, joista tiettävästi vain yksi korjattiin vain osassa tiedotusvälineitä ja sekin törkeän myöhään, eivät sitten luottamusta rapauta?

JULKISEN SANAN NEUVOSTON (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen ei pidä perussuomalaisten jyrkän mediakriittistä asennetta aivan poikkeuksellisena.

[...]

Hyvönen pitää huolestuttavana asetelmaa, jossa vallankäyttäjät syyttävät toimittajia ajojahdista tai jonkin kansanosan vastaisuudesta. Leimaaminen on omiaan rapauttamaan luottamusta mediaan ja muihin instituutioihin.

Hallituspuolueeseen kohdistuu enemmän kriittistä kirjoittelua kuin oppositiossa istuessa, Hyvönen muistuttaa. Se on poliittisen journalismin vakio.

"Parempi olisi keskustelun kannalta, jos perussuomalaiset voisi esimerkiksi kertoa, millainen kriittinen uutisointi on heidän mielestään perusteltua", Hyvönen sanoo.

Uutisoinnin virheiden ja ylilyöntien luettelemisella ei ole ollut vaikutusta. Valtamedia on vain ottanut julkisuusstrategiakseen pelottelun median arvostelun vaarallisuudella, kuten tässä.

Luulisi edes JSN:n puheenjohtajan ottavan esille, että kieltämättä media teki kohun keskellä myös ilmiselviä virheitä, mutta ei. Kaikki on vain PS:n mediastrategiaa.

Hän lisää, että myös medialla olisi oppimista itsekritiikin ja asiayhteyksien avaamisen suhteen.

"Olisi oppimista". Sellainen myönnytys.

TOIMITTAJA ja yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Kivioja katsoi Riikka Purran lauantain puhetta nettilähetyksenä.

"Ensimmäinen ajatus oli, että onpa katkeraa tilitystä. Siinä yksittäinen puolue todella kävi sotaa lehdistöä vastaan", Kivioja sanoo.

Mukana on Kiviojan mielestä poliittista teatteria, joka tuo mieleen Yhdysvaltojen entisen presidentti Donald Trumpin populistiset heitot "valeuutisista".

Konfliktinhakuisuus ja uhriutuminen auttavat siirtämään huomion toisaalle, pois omasta likapyykistä.

"Kyllähän lehdet ovat hyökänneet perussuomalaisia vastaan, eli en varsinaisesti ihmettele tätä reaktiota. Ei se varmasti mukavaa ole. Kaukaa haetulta tuntuu sen sijaan ajatus siitä, että media olisi yksin tuumin kaatamassa hallitusta", hän sanoo.

Kiviojan mukaan perussuomalaisten vanhoja kirjoituksia puidessaan lehdistö on tehnyt perustyötään. Journalismin tarkoitus ei ole taputella vallanpitäjien päitä, vaan herättää kriittistä keskustelua esiin tuodun tiedon pohjalta.

Perussuomalaisten tapauksessa toimittajien työ ei ole edes ollut erityisen vaikeaa, sillä aineistoa on suorastaan "tarjoiltu hopealautasella" julkisten kirjoitusten ja puheiden muodossa.

Purra ei sanonut lauantain puheessaan, että "media olisi yksin tuumin kaatamassa hallitusta" tai vastaavaa, joten se on olkiukko. Itse asiassa Purra ei maininnut puheessaan median tavoitteista yhtään mitään.

Tietenkään valtamedia ei ole yhtenäisenä kaatamassa hallitusta, mutta osa siitä on. Merkillepantavaa kuitenkin on, että myös ne muut tukevat tätä tavoitetta pitämällä keskustelun siinä, että viime viikkojen kohumylly oli muka vain normaalia journalismia. Virheistä ja Hyvösen mainitseman "asiayhteyksien avaamisen" tietoisesta unohtamisesta ei puhuta, vaan keskustelu ohjataan niistä muualle.

Timo Soinin perussuomalaisten ja Jussi Halla-ahon ja Purran johtaman puolueen mediasuhteissa voi huomata eroja. Siinä missä supliikkina populistina esiintyvä Soini oli, ja on edelleen, hyviä sitaatteja kaipaavien toimittajien mieleen, eivät Halla-aho ja hänen seuraajansa Kiviojan mukaan koskaan saaneet vastaavaa kuherruskuukautta.

Myös mediakritiikki kumpusi eri lähtökohdista. Halla-aholaisten mediaskeptisyys kohdistuu enemmän juttujen väitetysti puolueelliseen sisältöön.

Joku kai tämänkin kehtaa kiistää, mutta ei ole mitään epäselvyyttä siitä, että jotkut toimittajat aivan avoimesti vihasivat ja vihaavat edelleen Halla-ahoa ja kaikkea maahanmuuttokriittisyyttä. En muuta esimerkiksi turvapaikka-aktivistitoimittajilta odottaisikaan, mutta että edelleen ollaan, kuin hekin olisivat vain neutraaleja toimijoita tekemässä objektiivista journalismia eikä häikäilemätöntä propagandaa.

VASTAKKAINASETTELUIDEN syventämistä ja viholliskuvia. Ei siltoja, vaan oman viestin vahvistamista. Isoimmat vastustajat ovatkin mediassa, eivät toisissa puolueissa.

Näin analysoi Purran linjapuheen viestiä Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen. Hän on tutkinut väitöskirjassaan perussuomalaisten maahanmuuttokriittistä populismia.

Pyrhönen arvioi, että perussuomalaisten omalta kannalta mediaan kohdistettu antagonismi voi olla toimiva strategia. Puolue viestii kannattajilleen, ettei peräänny tai turvaudu tyypillisiin korulauseisiin.

Isommassa kuvassa Pyrhönen pitää puolueen viestiä haitallisena demokratian ja lehdistönvapauden kannalta. Vaikka toistaiseksi perussuomalaisilla ei olekaan lihaksia estää mediaa tekemästä työtään, voi se Pyrhösen mukaan toimittajia maalittamalla ja viholliskuvia piirtämällä luoda vaikenemiseen kannustavaa ilmapiiriä.

Vielä viime viikkojenkin jälkeen Pyrhönen kehtaa pelotella tuolla toimittajien vaientamisella.

Kuka toimittaja, yksikin, on vaiennettu? Muutama kuukausi sitten uutisoitiin sillä kärjellä, että Ruben Stiller olisi pelännyt Jussi Halla-ahon kannattajia ja vaiennut siksi ohjelmissaan maahanmuutosta sen jälkeen, kun otti verbaalisen tyrmäystappion Halla-aholta legendaarisessa Pressiklubi-väittelyssä, mutta kävi ilmi, että kukaan ei ollut uhannut häntä, eikä Stiller edes lukenut saamaansa palautetta. Väitetty pelko oli vain tekosyy olla hiljaa aiheesta, josta Stiller ei muutenkaan mitään tiennyt, mutta jonka kriitikoita hän tykkäsi nälviä.

[simppali]

Junnila jatkaa Naantalissa..
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/482e0363-f90c-405a-b9c9-c689f18f0bbe

Puheenjohtajisto sai kaupunginvaltuuston luottamuksen äänin 29–11. Kolme äänesti tyhjää.

Valtuutettu Juha Haapakoski (kok) teki kaupunginvaltuustolle aloitteen, jossa sanoi Junnilan kesäisen natsikohun vaikeuttavan hänen toimintaansa Naantalin kaupunginvaltuustossa.

– Samat syyt, jotka johtivat eroon ministerin tehtävistä, samat syyt vaikeuttavat merkittävästi toimia Naantalin parhaaksi – vaikka kuinka tahtoa olisi, aloitteessa muotoillaan.

Haapakosken mukaan Junnilan "muuttunut julkisuuskuva on tuonut merkittävää mainehaittaa Naantalin kaupungille".

Haapakosken kännykkä on soinut ja tullut kokkareiden palkintopaikoilta puhelu, johon on ollut pakko vastata..Haapakoski kuuluu johonkin nyk. oppositiopuolueeseen ei pääministeripuolueeseen. Toivottavasti kokkarit potkaisevat ukkelin vaikka demarien puolelle.

[Kni]

Haapakosken mukaan Junnilan "muuttunut julkisuuskuva on tuonut merkittävää mainehaittaa Naantalin kaupungille".

Naantalin maine on varsin porvarillinen. Niinpä paljon enemmän mainehaittaa aiheuttaa se, että osa kokoomuslaisista siirtyi vasemmistoliiton ja putinistien joukkoon näkemään natseja siellä missä niitä ei ole. Onneksi Haapakosken erikoisoperaatio epäonnistui. Todennäköisesti toivottavasti hän putoaa valtuustosta seuraavissa vaaleissa.

[Roope]

Journalisti: Pesukarhuspekulaatio päästi ministerin liian helpolla 18.10.2023

Toimittaja Janne Zareff näyttää, miten vaikeaa toimittajan on arvostella toisia toimittajia ja myöntää heidän tekemiään virheitä, kun on vaara leimautua perussuomalaisten puolustajaksi.

Tämä tiedetään varmuudella: perussuomalaisten Vilhelm Junnila käytti uusnatsien ja muun äärioikeiston symboleja osana poliittista kampanjointiaan ja muuta julkista viestintäänsä. Hän on myös kansanedustajana puhunut äärioikeiston tapahtumassa osin uusnatseista koostuneelle yleisölle.

Nämä seikat nostettiin sosiaalisessa mediassa esiin, kun Junnila nimitettiin ministeriksi. Hallituspuolueiden kaikki kansanedustajat katsoivat kuitenkin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, ettei tämä ollut este ministerinä toimimiselle. Julkisen keskustelun seurauksena Junnila erosi itse ministerin paikalta, mutta jatkoi monissa tärkeissä poliittisissa tehtävissä.

Tällä hetkellä on epäselvää, hyväksytäänkö suomalaisen politiikan huipulla natsistisia viittauksia sisältävä viestintä. Noin puolet eduskunnasta ei pitänyt Junnilan toimintaa esteenä ministerin tehtävään nimittämiselle. Lähes koko hallitus ilmaisi virallisen tukensa Junnilalle, vaikka hallitus samaan aikaan sanoutui äänekkäästi irti rasistisesta ääriajattelusta.

Tilanne oli – ja on yhä – erittäin vakavassa kysymyksessä erittäin epäselvä. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että journalismi esittää Junnilan tapauksessa tosiasiat mahdollisimman selkeinä. Tilanteen kaikenlaista hämärtämistä tulisi journalismissa kaikin keinoin välttää.

Pysyikö journalismi selkeissä tosiasioissa? Ei pysynyt, vaan mopo lähti käsistä välittömästi. Tosiasioista johdettiin mielikuvituksellisia aasinsiltoja eurooppalaisiin natsiverkostoihin ja ties minne, ja kun tosiasiat eivät riittäneet, niitä keksittiin itse. Mitkä tahansa persuvihamieliset lausunnot ja sepustukset julkaistiin itse- ja lähdekritiikittä journalismina.

Seuraavaksi toimittajat ja somekommentoijat valitettavasti huomasivat pesukarhut kravatissa, jota Junnila käytti luottamusäänestyksen aikana. Pesukarhun englanninkielisellä lempinimellä "coon" on Yhdysvalloissa rasistinen merkitys. Merkitys ei kuitenkaan ole yleinen: pesukarhun kuva ei lähtökohtaisesti viittaa rasistiseen pilkkanimitykseen. Pesukarhu on yleisesti käytetty koristekuva-aihe. Jos Junnila halusi asuvalinnallaan eduskunnassa luoda nimenomaan rasistisen mielleyhtymän, sitä ei ole pystytty näyttämään toteen.

Junnila itse käytti syntynyttä keskustelua tilanteen hämärtämiseen. Blogikirjoituksessaan Pesukarhujahti – vastine kesän syytöksiin hän esitti julkisuudessa avoimeksi jääneen tulkinnan kravatistaan ikään kuin keskeisimpänä asiana häneen kohdistuneesta kritiikistä. Retoriikan oppien mukaisesti hän kumosi heikoimman argumentin, vähätteli kaiken muun merkitystä ja ohitti osan tosiasioista kokonaan. Jos Junnilan tarkoituksena oli kravattivalinnallaan sekoittaa ja hämärtää julkista keskustelua, hän onnistui siinä varsin hyvin.

Tilanne ei missään tapauksessa ollut toimituksille helppo. Toimittajien työtä on kertoa myös epävarmoista asioista, jos niiden tueksi on riittävästi faktaa. Vaarana kuitenkin on, että tällainen julkinen spekulaatio tekee asiat poliitikoille liian helpoiksi. Heikoimman argumentin kumoaminen on hyvin tehokas ja helppo julkisuuden hallinnan temppu. Se on vaarana aina, kun spekulaatio jää ilmaan – kuten näyttää käyneen pesukarhun kanssa.

Zareffin on näköjään mahdoton myöntää, että näyttävä pesukarhuspekulointi oli alusta asti täyttä peetä. Se ei ollut silloisen uutisoinnin ainoa eikä ensimmäinen kerta, jossa kaikki arvostelukyky ja suhteellisuudentaju oli jäänyt narikkaan, mutta se oli hulluine spekulointeineen (kuten Zareff tuossa edellä) niin selvä tapaus, että se viimeistään teki selväksi toimittajien biaksen niillekin, jotka eivät olleet kohu-uutisoinnin taustoihin muuten perehtyneet.

Vastaavasti toimittajat vääristelivät kesällä pääkirjoituksia myöten surutta Riikka Purran kirjoituksia, eivätkä korjanneet virheellisiä väitteitään, joita vain harva viitsii tarkistaa alkuperäisistä kirjoituksista.

Spekulaatio huterallakin näytöllä on toimittajille houkuttelevaa monesta syystä. Ensinnäkin on inhimillistä rakentaa mielessään satunnaisista tapahtumista ehjää tarinaa. Ajattelemme, että asuvalinnan täytyy ilman muuta olla tiedostettu valinta, joka liittyy meneillään olevaan tarinaan.

Miksi spekulaatio huteralla näytöllä eli tässä tapauksessa pelkillä mielikuvituksellisilla aasinsilloilla ("coon"-"raccoon") olisi kenellekään journalististen periaatteiden pohjalta toimivalle toimittajalle houkuttelevaa? Ei se olekaan, kun riskinä on tai ainakin pitäisi olla maineen ja uskottavuuden menetys. Se on houkuttelevaa vain, jos toimittajalla on motivaatio näyttää, kenen joukoissa seisoo ja ketä vastaan kaikki keinot journalismin periaatteiden sivuuttamista myöten ovat sallittuja.

On hyvä kysyä, paransiko pesukarhu-uutisointi suuren yleisön ymmärrystä siitä, mistä Junnilan ministerierossa oli kyse. Vai hämärsikö se mahdollisesti sitä? Olisiko pesukarhukravatin mahdollisen symboliikan selvittämisen pitänyt olla toimitusten sisäistä työtä julkisuuteen tuodun spekulaation sijaan?

Zareff kysyy vääriä kysymyksiä. Journalistisesta ala-arvoisuudestaan huolimatta pesukarhu-uutisointi täytti juuri sen tehtävän kuin oli tarkoituskin.

Todellisen itsekritiikin ja ylilyöntien tunnustamisen sijaan kyseltiin, olisiko ryöpytyksen pitänyt olla vielä hurjempaa ja alkaa jo ennen vaaleja. Zareffkin harmittelee vain sitä, että toimittajien "ilmaan jäänyt spekulaatio huteralla näytöllä" eli suomeksi sanottuna törkeä mustamaalaus päästi Junnilan liian helpolla. On kuvaavaa, että toimittajayhteisö ei vaatinut ketään tilille tapahtuneesta vaan päinvastoin puolusteli kohun nostattamista ylilyönteineen kaikkineen.

[Skeptikko]

Jodel - The Hyperlocal App
https://share.jodel.com/post?postId=6582ba2e971b217214dd8666

Björn Wahlroos kehuu perussuomalaisia
Wahlroos M&A-podcastissa: "Timo Soinin vasemmistopopulismin jälkeen osa perussuomalaisten johdosta on tänään intellektuelleinta suomalaista poliittista johtoa."

Oletan, että tuo Jodelissa mainittu podcast on joku täältä löytyvä:

M&A-podcast - Työn ja talouden tutkimus LABORE
https://labore.fi/podcast/

Mika Malirannan ja Matti Apusen talouspoliittinen M&A-podcast ilmestyy joka kolmas perjantai. Ensimmäinen jakso julkaistiin 19. marraskuuta 2021. M&A jatkaa samojen tekijöiden suosittuja A/M ja SPAM -podcasteja.

M&A on 45 minuutin briketti ajankohtaisia aiheita ja ajattomia talouden kysymyksiä. Podcastissa lähtökohtaisesti eri nurkista lähtevät keskustelijat väittelevät, sopuilevat ja paljastavat yhteiskunnallisen keskustelun silmänkääntötemppuja.

Ohjelmassa vierailee eturivin ekonomisteja, joiden kanssa käsitellään taloustieteen löydöksiä ja huippuhetkiä. Podcast on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita taloustieteen vaikutuksista lähiympäristöönsä.

[Nikolas]

Mitä Nalle sanoikaan?

Haastattelija: Minkälaisena muutosvoimana tai muutosagenttina sinä pidät Perussuomalaisia – jos lainkaan?

Björn Wahlroos: Jos kysyt minulta puolueesta, instituutiona ja rakenteena, sanoisin että eipä kummoisenakaan. Mutta jos alat puhua minun kanssani yksilöistä, enkä aio nyt alkaa luetella niitä täällä, niin olisin taipuvainen sanomaan että siellä on tapahtunut jotain hyvin merkittävää. Timo Soinin vasemmistopopulismin jälkeen osa perussuomalaisten johdosta on tänään intellektuelleinta suomalaista poliittista johtoa mitä pystyt suomalaisesta puoluekentästä löytämään. Ihan muodollisestikin koulutustaustaltaan näitä slaavilaisen filologian tutkijoita ei niin kun hirveän paljon muualla ole. Ja tietenkin Jussi Halla-aho ei ole ainoa henkilö johon minä viittaan. Itse asiassa vähimmilläänkin minä sanoisin että perussuomalaisten johto on erittäin raikas tuuli ummehtuneessa suomalaisessa poliittisessa debattihuoneessa.

Lähde: https://labore.fi/podcast/bjorn-wahlroos-ja-ankara-joulusaarna/  noin kohdasta 22:01 eteenpäin

[Betonikostaja]

Joakim Vigeliuksesta on tehty juttua oikein Iltalehteen, tosin maksulliselle puolelle:

Uuden kauden edustaja

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Joakim Vigelius, 27, on ehtinyt olla jo monesti otsikoissa, esimerkiksi esiteltyään miesystävänsä Linnan juhlissa. Ennen eduskuntaa hän aiheutti kohun Tampereen yliopistossa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dff8211d-458f-4ea8-afc1-4dbb1c961979

Vigelius olisi kiinnostava jutun aihe muutenkin, mutta mainittakoon, että jutun tehnyt Juha Veli Jokinen edustaa myös seksuaalivähemmistöjä ja on myös Tampereelta. Tämä on ehkä vaikuttanut siihen, että juttu voitiin ylipäänsä tehdä.

[FadeAway]

"Sebun talli" on saanut näkyvyyttä, varsinkin nuorten suosimissa X, tiktok, youtube ja aloittivat vielä , nyt jo suositun podcastin.

[ikuturso]

Iltasanomissa tyrkyllä oikeassa marginaalissa kaksi otsikkoa:
1) Turun ex-pormestari­ehdokkaalle tuomio lasten hyväksi­käytöstä – tällaisen rangaistuksen hän sai
2) Perussuomalaisten teltalla välikohtaus Turussa – tästä oli kyse

Ensimmäinen uutinen on negatiivinen ja se kertoo poliittisen henkilön saamasta tuomiosta. Vasta kun uutisen avaa, selviää, että kyseessä on vasemmistoliittolainen poliitikko

Toinen uutinen on myös negatiivinen, ja siinä mainitaan Perussuomalaiset. Vasta kun uutisen avaa, selviää, että kyseessä on välikohtaus, jonka kohteena olivat perussuomalaiset, ei aiheuttajana.

Tälläkään asialla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Puhdasta yhteensattumaa, että näin käy.

-i-

MUOKS: Toimittajat lukevat Hommaa. 1) otsikko nyt: "Vasemmisto­liiton ex-pormestari­­ehdokkaalle tuomio lasten hyväksi­käytöstä – tällaisen rangaistuksen hän sai" ja jutussa ei mitään mainintaa, että sitä on muutettu...

[Huppupelikaani]

Sinänsä pikku juttuja nämäkin, mutta kun näitä tuntuu sattuvan aina ja vain näin päin. Yle.fi:ssä on juttu Veikko Vallinin lyhyestä vankeustuomiosta 40-vuoden (!) takaa. Kuinka sattuikaan ponnahtamaan pöytälaatikosta esille juuri nyt, heti vihreiden kaalisopan hajuisten uutisten jälkeen? No se on toinen juttu se... Vallin-uutisen alla on otsikko "aiheesta enemmän". Sieltä löytyy PS-uutisia: ensin linkki uutiseen Riikka Purran kommenteista mahdolliseen EU-eroon ja toisena Vornasen vuosien takaisesta käräjille haastamisesta. Myös jälkimmäinen uutinen on "tägätty" aiheeseen eurovaalit.

Onko meikäläiseltä mennyt jotain ohi, vai miten Vornanen liittyy eurovaaleihin? Ei tietääkseni ainakaan ehdokkuuden muodossa. Eihän yle tasapuolisena mediana ole sentään tarkoituksella ole voinut yhdistää ikävää uutista Vornasesta, PS-puoluetta ja eurovaaleja samaan kasaan, tarkoituksena heikentää PS:n mahdollisuuksia? Lipsahtiko freudilainen?

E: Lisätty kuva todisteeksi

[JoKaGO]

Turpa kii ja maksa YLE-veros! Ei 600 miljoonan budjetilla kerta kaikkiaan voida tehdä tasapuolista uutisointia, nii! Sitä paitsi, Merja Ylä-Anttilakaan ei pääse kunnon tuloihin ilman bonuksia, ja sekin maksaa!

Siis lisää rahaa YLElle, YLE-vero tuplaksi, niin sitten olisi 1,2 miljardia rahaa tehdä persubashausta 

[Joutselkä]

Yle on selkeästi Suomen paras ja monipuolisin media telkussa, radiossa ja netissä. Totta kai Yle uutisoi kriittisestikin hallituspuolueesta. Ja mistä tahansa puolueesta jonka toimissa on epäkohtia. Ihan turha ulista.

Edit: jos kaikki muu paitsi avoin rasismi on persubashausta niin ongelma on muualla kuin Ylen jutuissa.

[Vesa Heimo]

Totta kai Yle uutisoi kriittisestikin hallituspuolueesta.

Pitäisikö Ylen olla vielä kovempi vastavoima ja haastaja hallituspuolueille? Että pitäisikö Ylen toimintaa pikaisesti pistää siihen suuntaan että on kansan ääni joka kaivelee kaikki mahdolliset kuprut ja epäpätevyydet jolloin yle tekee kunnolla sitä "Vallan vahtikoira" tehtävää, vai eikö sitä saa nyt tehdä koska ennen vihervasemmisto?

[ejmantyla]

Sinänsä pikku juttuja nämäkin, mutta kun näitä tuntuu sattuvan aina ja vain näin päin. Yle.fi:ssä on juttu Veikko Vallinin lyhyestä vankeustuomiosta 40-vuoden (!) takaa. Kuinka sattuikaan ponnahtamaan pöytälaatikosta esille juuri nyt, heti vihreiden kaalisopan hajuisten uutisten jälkeen? No se on toinen juttu se... Vallin-uutisen alla on otsikko "aiheesta enemmän". Sieltä löytyy PS-uutisia: ensin linkki uutiseen Riikka Purran kommenteista mahdolliseen EU-eroon ja toisena Vornasen vuosien takaisesta käräjille haastamisesta. Myös jälkimmäinen uutinen on "tägätty" aiheeseen eurovaalit.

Onko meikäläiseltä mennyt jotain ohi, vai miten Vornanen liittyy eurovaaleihin? Ei tietääkseni ainakaan ehdokkuuden muodossa. Eihän yle tasapuolisena mediana ole sentään tarkoituksella ole voinut yhdistää ikävää uutista Vornasesta, PS-puoluetta ja eurovaaleja samaan kasaan, tarkoituksena heikentää PS:n mahdollisuuksia? Lipsahtiko freudilainen?

E: Lisätty kuva todisteeksi

Turha tuosta on foliohattu teorioita hieroa. Valliinin serkku Jussi Lehtinen julkaisi kirjan, missä mainitsi asiasta. Vallin ja Lehtinen asuivat kimppakämpässä tuohon aikaan. Kukaan ei ole kaivellut mitään.

[Roope]

Yle: Poliittinen kahtiajako repii Suomea kahtia, paljastaa uusi tutkimus – tässä syyt 13.5.2024

Suomea vuosikymmeniä johdattanutta konsensuspolitiikkaa ollaan kuoppaamassa. Paraikaa Suomen poliittinen järjestelmä on ottamassa suurta harppausta kohti blokkipolitiikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi jakaantuu kahteen toisilleen vastakkaiseen poliittiseen leiriin.

Toisen puolueryhmittymän muodostavat oikeistokonservatiivit – eli kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokaatit – ja vastakkaisen blokin niin kutsuttu vihervasemmisto, johon luetaan sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto.

Rkp häilyy jossain kahden puolueblokin välimaastossa. Samoin keskusta, joka kuitenkin useimmiten samaistuu porvariblokkiin.

Merkkejä Suomen politiikan blokkiutumisesta on ollut havaittavissa jo useiden vuosien ajan. Kahtiajaon vahvistaa tänään julkaistava tutkimus "Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella – eduskuntavaalitutkimus 2023".

– Tätä kehitystä on edistänyt merkittävästi puoluejärjestelmän murros vuoden 2011 "jytkyvaaleista" lähtien, jolloin perussuomalaiset nousi pienestä puolueesta suureksi ja on pysynyt sellaisena siitä lähtien. Perussuomalaisten oikeistolaistuminen äänestäjäkunnassa käynnistyi vaalikaudella 2015-2019, ja puolue on lähestynyt erityisesti kokoomuksen talous- ja sosiaalipoliittista linjaa. Tämä taas on luonut blokkiasetelmaa entistäkin selkeämmäksi, professori Elina Kestilä-Kekkonen ja tutkijatohtorit Josefina Sipinen sekä Jussi Westinen kirjoittavat.

Perussuomalaisten äänestäjien muutos on yksi asia kannatuksen vaihdellessa ja puolueen politiikan muutokset toinen.

Jussi Halla-ahon (2017–2021) ja sen jälkeen Riikka Purran johdolla perussuomalaisten poliittinen linja on talouskysymyksissä siirtynyt oikealle ja maahanmuuttokysymyksissä aiempaa kansallismielisemmäksi. Tämä näkyy myös puolueen kannattajissa.

Olen kuullut tätä toimittajilta, mutta miten tämä poliittisen linjan oikealle siirtyminen ja kansallismielisemmäksi siirtyminen on ihan konkreettisesti arvioitu?

Joidenkin toimittajien on ollut vaikea hahmottaa, ettei esimerkiksi Riikka Purra edusta valtiovarainministerinä puolueensa vaan kokoomusjohtoisen hallituksen linjauksia. Lisäksi Soinin aikaan monista asioista ei ollut välttämättä selkeitä puoluelinjauksia vaan vain keskenään ristiriitaisiakin lausuntoja ja mielikuvia. Linajuksia on pantu laajemmin paperille vasta Halla-ahon ja Purran aikaan.

– Vuoden 2003 vaalitutkimusaineistossa 36 prosenttia perussuomalaisten kannattajista katsoi olevansa oikealla tai jonkin verran oikealla. Vuoden 2019 aineistossa vastaava osuus oli 60 prosenttia, ja viime vuonna luku oli jo kohonnut peräti 84 prosenttiin, tutkijat kirjoittavat.

Kannattajien itsearviossa tapahtunut muutos ei vielä kerro puolueen linjausten muutoksesta...

– Perussuomalaiset ovat 2000-luvulla tehneet pitkän loikan poliittisesta keskustasta oikealle. Vain kokoomuksessa itsensä oikealle sijoittavia on suhteellisesti enemmän kuin perussuomalaisissa.

Perussuomalaisten linjan muutosta ilmentää myös se, että vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen puolue vastoin sen omaa tahtoa siirrettiin eduskunnan istuntosalin keskiosasta salin oikeaan reunaan.

Tuo episodi ei kerro puolueen poliittisen linjan muutoksista mitään. Muut puolueet vain päättivät joukolla kiusata perussuomalaisia uuden puheenjohtajansa johdosta jatkona puolueen hallituksesta erottamiselle pari vuotta aikaisemmin. Kukaan tuskin muistaa, mitä politiikkalinjauksia PS oli tehnyt uuden puheenjohtajan johdolla ennen istumajärjestyksen muutosta, aivan kuten hallituksesta erottamisellekaan ei voitu mainita uusista linjauksista (PS olisi jatkanut hallituksessa samalla hallitusohjelmalla) johtuvaa syytä.

Oikeistolaistumisestaan huolimatta perussuomalaiset on kannatukseltaan Suomen suurin duunaripuolue.

– Samaa tahtia perussuomalaisten poliittisten linjausten oikeistolaistumisen kanssa ovat vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät siirtyneet kohti vasenta laitaa.

Kun polarisaatiosta puhutaan politiikan yhteydessä, tarkoitetaan politiikan asiasisältöjä koskevien erimielisyyksien kärjistymistä ja erilaisten arvomaailmojen törmäämistä.

Kaikkein tulisieluisimmat äänestäjät löytyvät vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja vihreiden kannattajista. Vastaavasti Liike Nytin, keskustan ja kokoomuksen äänestäjät ovat maltillisimpia puolueidensa tukijoita.

– Tämä viittaa siihen, että voimme todella havaita merkittäviä eroja siinä, kuinka tunteellisesti sitoutuneita eri puolueiden kannattajat voivat politiikkaa kohtaan olla.