Ilmastouskonto, väärät profeetat ja tapaus Greta Thunberg

[Lalli IsoTalo]

Verisuonet ja terveys ei kestä YLEn sivuille menoa ja muutenkin olen viime COPit jättänyt kokonaan seuraamatta etten kuolisi raivoon, varsinkaan, kun ei ole mitään keinoa purkaa pahaa oloa muuta kuin mennä yksin metsään itkemään.

Pidän erittäin paljon jäsenen @Tilastoilija meuhkauksesta!!!

Kiitos.

[Huppupelikaani]

Kun ahdistaa, ettei Lounais-Suomessa voi marraskuussa tehdä lumienkeleitä, koet todennäköisesti ekosurua.

Muuttuva tai puuttuva lumi voi yltyä suruksi

——

Turussa koetaan nyt samoja tunteita kuin Inarissa silloin, kun talvi ei tuntunut ikinä alkavan.

Lunta odottaa, ja vähintäänkin jouluna sitä pitäisi olla, pohtii turkulainen Mira Pelkonen.

Raisiolaisen Immo Sirénin mielestä mikään ei ole mukavampaa kuin pakkanen ja 30 senttimetriä lunta.

Kun talvi ei ole enää talvi, silloin voi saapua ekosuru. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkijatohtori Inkeri Markkula aikoo tutkia lumen muuttumisesta johtuvaa ekosurun tunnetta.

Ekosurulla Markkula tarkoittaa surua, jota koetaan muun muassa yhtäkkisen tai hitaasti tapahtuvan ympäristönmuutoksen seurauksena.

Lumisten maisemien katoaminen on esimerkiksi yksi ekosurun aiheuttaja. Ekosuru voi ilmetä myös huolena tulevista sukupolvista, saavatko he kokea talvea.

– Ekosuru on sellaista surua, jolle meidän yhteiskunnassa ei ole tunnustettuja käytänteitä tai tapoja, miten surua voisi ilmaista tai käsitellä. Se on pinnan alaista surua.

——

Ihminen kokee erilaisia surun ja murheen muotoja ympäristönmuutoksiin liittyen. Siihen on vahva tieteellinen näyttö, sanoo ympäristötunnetutkija Panu Pihkala Helsingin yliopistosta.

– Mitä enemmän ihminen välittää menetyksen kohteena olevasta asiasta, sitä voimakkaampia ovat vaikutukset, selittää Pihkala.

Etelä-Suomessa vuodenaikoihin liittyvät muutokset koskettavat jollain tavalla kaikkia eteläsuomalaisia, uskoo Pihkala.

Moni kokee vaikeita tunteita ilmastonmuutoksesta johtuen, esimerkiksi lumen vähenemisestä.

——

yle.fi 27.11.2024

Ja tämä on sitten tieteellisesti todistettu. Vahvasti. Nih.

Onneksi jotain kestolumihiutaleita löytyy, vaikkei niitä aina taivaalta tulekaan.

^{Lisätty pieni pätkä lainausta lisää.}

[Kapseli]

Ennen vanhaan sitä oli tunne ja sille ennen pitkään diagnoosi. Tuntuu, että nykyihmiselle keksitään ensin diagnoosit, joiden joukosta voi poimia halutessaan omat tautinsa. Ekosuru? En olekaan vielä sairastanut sitä. Modernien vaivojen hienous piilee siinä, että niitä voi kerätä kuin tarroja vihkoon. Olen ekosurullinen. Ennen sitä kutsuttiin vain hienoiseksi pettymykseksi kun lumi ei vielä tullutkaan ja jatkettiin eteenpäin.

[Näkkileipä]

X

Analyysi: Länsimaiden kannattaisi maksaa köyhille maille mahdollisimman paljon ilmastorahoitusta, että ne pelastuisivat itsekin...

...Päinvastoin, rahan jakamista voi pitää rikkaiden maiden omana etuna. Näin kirjoitti joukko taloustutkijoita Bakun kokouksessa julkaistussa selvityksessä....

...Länsimaiden tuen tarkoitus on auttaa köyhiä maita irtautumaan fossiilisista polttoaineista. Köyhät maat siis käyttävät rahoitusta öljyn, kivihiilen ja maakaasun korvaamiseen puhtaalla energialla, ilmastotuhoihin varautumisen lisäksi...

Köyhillä mailla ei tuen toteutuessa oli pienintäkään syytä luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä, koska rahallinen tuki loppuisi heti, kun tavoite fossiilisten polttoaineiden luopumisesta on saavutettu.

Eikö noilla köyhien maiden tukijoilla ole tippaakaan järkeä päässä?

Köyhät maat ovat esimerkiksi Afrikan ja Etelä-Amerikan maita sekä muun muassa Intia, joka on maailman kolmanneksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja...

...Intia sanoikin tuoreeltaan, että ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Ehdotettu summa ei edistä tärkeitä ilmastotoimia, maan edustaja sanoi...

Entä sitten? Onko todellakin liikaa vaadittu, että jokainen valtio, oli sitten rikas tai köyhä, hoitaa itse oman ilmasto ongelmansa omilla rahoillaan, ilman mitään ulkopuolista apua? Koska köyhät maat pysyvät köyhinä, jos niitä tuetaan loputtomiin.

...Kiinan ja rikkaiden öljymaiden kuuluminen köyhien rahansaajien leiriin on ollut EU:lle erityisen vaikea asia. Bakussa niille kirjattiin ensi kertaa suositus antaa oma panoksensa ilmastorahastoon...

Ei mitään "suosituksia", Kiinalle ja Öljymaille, vaan ehdoton velvollisuus, auttaa köyhiä maita. EU ei selvästikään uskalla arvostella Kiinaa, siitä ettei se tue riittävästi köyhiä maita ilmastonmuutosta vastaan...


https://yle.fi/a/74-20126908

https://e-axes.org/research/cop29-the-economic-case-for-a-new-common-quantified-goal-of-climate-finance-ncqg-at-scale/

https://yle.fi/a/3-12503614

[migri]

Ei ole vaikea valinta.

Tri John F. Clauser joka oli 2022 fysiikan Nobel-palkinnon vastaanottaja.

Tuo toinen... hyvin markkinoitu tuote jolla saadaan uusia rahavirtoja ja veroja aikaiseksi.

[Tilastoilija]

Nyt kun vihdoin kävin katsomassa, lukeeko sivulla "kuudennes", niin eipä lue. "EU kakistelee myös, sillä se on ollut tähän saakka ilmastorahaston suurin maksaja, vaikka jäsenmaiden päästöt kattavat globaaleista ilmastopäästöistä yhteensä vain noin kuusi prosenttia."

Tuollaisen erittäin merkityksellisen, räikeän asiavirheen korjaamisesta pitäisi tehdä erikseen uutinen samalla näkyvyydellä. Lisäksi korjatun artikkelin lopussa pitäisi olla tietolaatikko yms. punaisella huomiotekstillä yms. kirjoitettu, josta käy ilmi, mitä artikkelissa/sivulla alun perin luki ja mistä lähtien (minuutin tarkkuudella vähintään) lukee niin kuin nyt lukee. Näin toimii esim. Suomen Tilastokeskus verkkosivustonsa julkaisuissa/tiedotteissa ja uutistoimisto Reuters tekstiuutisissaan. MIKÄ MERKILLISINTÄ, YLEN ARTIKKELISSA EI OLE EDES SITÄ TAVANOMAISTA MERKINTÄÄ, ETTÄ MILLOIN ARTIKKELIA ON MUOKATTU VIIMEKSI, VAIKKA SITÄ ON SELVÄSTI MUOKATTU. Eli YLE voi jälkikäteen salakavalasti muuttaa uutisiaan eikä aina kerro artikkelin muuttamisesta mitään. Yleensä julkaisuajan vieressä lukee: "Päivitetty [päivämäärä] [kellonaika]", jos jotain on muutettu. Ilmeisesti liian nolo virhe, että kehtaisi myöntää.

Journalistin ohjeiden mukaan korjaus tulisi tehdä samalla näkyvyydellä kuin alkuperäinen juttu julkaistiin. Eli YLE ei noudata journalistin ohjeita. YLE yrittää myös peitellä, että mitään muokkausta kyseiselle sivulle olisi koskaan tehtykään. Korjaus tehdään (MUOKKAUS: mahdollisesti) päiviä julkaisun jälkeen artikkelin jo kadonneen uutisten etusivulta, jolloin 99,9X prosenttia artikkelin koskaan lukevista on sen jo lukenut ja he jäävät väärän tiedon varaan.

@Golimar Voitko vakuuttaa, että alun perin sivulla luki, että EU:n päästöt kuudennes?

[Roope]

@Golimar Voitko vakuuttaa, että alun perin sivulla luki, että EU:n päästöt kuudennes?

100-prosenttisen varmaa. Sattui olemaan vielä tuo alkuperäinen sivu auki.

Korjaus tehty vaivihkaa ennen Wayback Machinen yöllistä snapshottia.

[Eino P. Keravalta]

..puuttuva lumi voi yltyä suruksi

Miten niin puuttuva lumi?

Parempi olisi puhua helteen puuttumisesta. Tässä arktisessa maassa on yli 300 päivää vuodessa, jolloin helle puuttuu. Nytkin puuttuu, on vain +6.

Pikkulapset toki tykkäävät lumesta, kun siitä saa pyöritellä palloja. Mutta veikkaan, että 97% aikuisista ottaisi koska tahansa mieluummin 20 astetta lämpöä kuin pakkasta!

Talvi on enemmistölle kirous. Energialaskut kasvavat, lumityöt on hoidettava. Liikenne takkuaa. On liukasta. Ulkoliikunta jää pois talveksi. Talven vuoksi ihmisiä kuolee.

Lopulta onneksi tulee kevät ja armahtaa meidät tältä helvetiltä. Helteiden jälkeen parasta aikaa vuodesta on Huhtikuu, sen orastava lämpö, tuoksut ja elämän paluu tänne synkän, kuolemankaltaisen Pohjoisnavan naapuriin.

[Golimar]

X

Kanadan hallitus on julkaissut uudet ilmastopäästöjen vähennystavoitteensa. Vuoteen 2035 mennessä päästöjen halutaan laskevan 45–50 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Kanada pyrkii nollapäästöihin vuosisadan puoliväliin mennessä.

Aiemmin tavoitteena oli 40–45 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen kiristymistä ympäristöjärjestöt pitävät aivan riittämättömänä. Kanada on yksi maailman suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista asukasta kohti laskettuna.

X

https://yle.fi/a/74-20133760

Tämä on taas yksi kummallisuus, ollaan olevinaan huolissaan ympäristöstä mutta haalitaan järjettömiä määriä kehitysmaalaisia tuhoamaan ympäristö.

https://hommaforum.org/index.php/topic,135273.msg3604164.html#msg3604164

[mmm]

X

Aiemmin tavoitteena oli 40–45 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen kiristymistä ympäristöjärjestöt pitävät aivan riittämättömänä. Kanada on yksi maailman suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista asukasta kohti laskettuna.

X

Jos olisi olemassa ämpäri, jonka täyttymisen jälkeen galaksit räjähtää, ja kaksi eri jamppaa kippaa astiaan vettä, joista yksi kaveri kaataa 1/10 ja toinen 9/10. Onko astia silloin täynnä vai ei? Ja sama toisin päin, mitä merkitystä suhteellisilla päästöillä kun kerta tietyn absoluuttisen päästömäärän jälkeen galaksit räjähtävät? Jos leikkisin ämpäripeliä, ja olisin huolissani galaksien räjähtämisestä, olisin ihan tyytyväinen että kanukit täyttävät sitä vähemmän kuin kiinalaiset, ja keskittyisin kirjoittelemaan niistä, jotka täyttävät ämpäriä eniten.

Jokerikysymyksenä, miksi kehitysmaiden ihmisten ansiotasosta uutisoitaessa päivitellään aina absoluuttista palkkaa (taalaa tai euroa / kuukausi), mutta ikinä ei sanallakaan mainita ostovoimasta, eli juuri siitä suhteellisuudesta joka nyt juuri tässä kohtaa onkin autuaaksi tekevää?

[Golimar]

Touhu haisee kuin mätä

X

Trooppisten hirmumyrskyjen määrä ei ilmastonmuutoksen myötä ole lisääntynyt, mutta ankarimpien myrskyjen voima on kasvanut.

Uutistoimisto AFP on tehnyt yhteenvedon

X

Datasta ilmenee, että vuoden 1980 jälkeen hirmumyrskyjen määrä on pysynyt maapallolla melko vakaana. Keskimäärin niitä on ollut vuosittain 47.

Myrskyjen tuulennopeudet ovat sen sijaan nousseet. Vuosina 1981–2010 hirmumyrskyjen maksimituulen nopeus oli keskimäärin 50,5 metriä sekunnissa. Viime vuosikymmenellä se oli jo 53 m/s.

Ensimmäisellä tarkastelujaksolla kymmenen sadasta hirmumyrskystä nousi korkeimmalle, eli 5. asteelle. Tuolloin niiden tuulennopeus ylittää 70 m/s. Jälkimmäisellä tarkastelujaksolla 5. asteen trooppisia hirmumyrskyjä oli jo 14 sadasta. Tämä on siis 40 prosentin kasvu.

X

https://yle.fi/a/74-20134278

Climate and environment updates: Could climate change bring more earthquakes?
Melting glaciers could impact earthquake activity in some regions.

ByABC Climate Unit
Last Updated: December 26, 2024, 10:05 PM EET




The climate crisis is not a distant threat; it's happening right now and affecting what matters most to us. Hurricanes intensified by a warming planet and drought-fueled wildfires are destroying our communities. Rising seas and flooding are swallowing our homes. And record-breaking heat waves are reshaping our way of life.

The good news is we know how to turn the tide and avoid the worst possible outcomes. However, understanding what needs to be done can be confusing due to a constant stream of climate updates, scientific findings, and critical decisions that are shaping our future.

That's why the ABC News Climate and Weather Unit is cutting through the noise by curating what you need to know to keep the people and places you care about safe. We are dedicated to providing clarity amid the chaos, giving you the facts and insights necessary to navigate the climate realities of today -- and tomorrow.

X

Hurricanes are getting stronger, and humans are primarily to blame. A new study from Climate Central adds to a growing body of evidence that human-amplified climate change is indeed leading to more intense storms.

The study, published in the journal Environmental Research: Climate, found that 84% of Atlantic hurricanes between 2019 and 2023 were, on average, 18 mph stronger because of climate change. That additional wind speed resulted in 30 hurricanes reaching an entire category higher in strength (Category 3 to Category 4 or Category 4 to Category 5, for example) compared to a world without human-amplified climate change.

The researchers say sea surface temperatures are being made hotter by global warming, fueling these rapidly intensifying cyclones. The authors cite Hurricane Milton as an example. They found that Milton intensified by 120 mph in under 36 hours. At the time, ocean temperatures were at record levels or near record levels, which Climate Central's Climate Shift Index: Ocean determined were made 400 to 800 times more likely by climate change.

X

https://abcnews.go.com/International/live-updates/climate-environment-updates?id=115115959&entryId=116041969&trk=public_post_comment-text

Climate change increased maximum wind speeds for every Atlantic hurricane in 2024, according to a Climate Central analysis based on new, peer-reviewed research. Human-caused global warming elevated ocean temperatures and boosted all eleven storms' intensities, increasing their highest sustained wind speeds by 9 to 28 miles per hour. This increase moved seven of the hurricanes into a higher Saffir-Simpson Hurricane Scale category and strengthened Hurricanes Debby and Oscar from tropical storms into hurricanes.

This analysis used the methodology from a new study published on November 20, 2024, in Environmental Research: Climate, which introduced a rapid attribution framework to assess the impact of human-caused ocean warming on hurricane intensities. The study, Human-caused ocean warming has intensified recent hurricanes (Gilford et al., 2024), applied this framework to Atlantic hurricanes from 2019-2023, and these findings cover the 2024 Atlantic hurricane season.

Key findings
All eleven hurricanes in 2024 (as of November 10) intensified by 9-28 mph during the record-breaking ocean warmth of the 2024 hurricane season, strengthening over waters made as much as 2.5°F warmer because of climate change.

Climate change made elevated sea surface temperatures (SST) in the tracks of 2024 hurricanes up to 800 times more likely, according to the Climate Shift Index: Ocean.

Human-warmed ocean temperatures made major hurricanes Helene and Milton even stronger, adding 16 mph and 23 mph, respectively.

X

https://www.climatecentral.org/report/2024-hurricane-attribution

https://assets.ctfassets.net/cxgxgstp8r5d/gbIn7ANc1uAzb5cbwQMXC/1ec50945164b10d72c062688dae7471d/Climate_change_increased_wind_speeds_for_every_2024_Atlantic_hurricane__Analysis.pdf

Climate Central is a nonprofit news organization that analyzes and reports on climate science. Composed of scientists and science journalists, the organization conducts scientific research on climate change and energy issues, and produces multimedia content that is distributed via their website and media partners.[2][3][4][5] Climate Central has been featured in news sources such as The New York Times, the Associated Press, Reuters, NBC Nightly News, Time, National Public Radio, PBS, Scientific American, and The Washington Post.[6]

History
At a 2005 conference sponsored by the Yale School of Forestry and Environmental Studies and held in Aspen, Colorado, more than a hundred scientists, policymakers, journalists, and leaders from business, religion and civil society identified the critical need for a central authoritative source for climate change information. A broad group of climate experts later confirmed this need during a November 2006 New York meeting convened by James Gustave Speth, Dean of the Yale School of Forestry and Environmental Studies. At roughly the same time, in Palo Alto, California, The 11th Hour Project[7] began organizing with the mission to popularize reliable information about global warming solutions, using the power of Silicon Valley scientists, entrepreneurs, and inventors.

It inspired the idea for Climate Central, which took shape early in 2008 with seed money from The Flora Family Foundation and development funds from 11th Hour Project. The founding board included Jane Lubchenco, Steven Pacala and Wendy Schmidt.[8]

Climate Central also sponsors classes for meteorologists and provides climate graphics to television stations. This has been credited in part for the increase in acceptance of climate change science among local forecasters and their willingness to share it in their broadcasts.[9]

Climate Central's President, CEO and Chief Scientist is Benjamin Strauss[10] (elected April 2018 to replace Paul Hanle).

https://en.wikipedia.org/wiki/Climate_Central

[Golimar]

Idiootit ovat taas vauhdissa.

Osa Töölönlahdesta värjäytyi vihreäksi – poliisi tutkii ympäristön turmelemisena
Julkaisuajankohta9.1.2025 13.18
Uutinen
Pelastuslaitos sai 30.12.2024 ilmoituksen, jonka mukaan hulevesiputkesta purkautui hulevesikosteikkoon vihreää ainetta Helsingissä. Tarkka paikka oli Helsinginkadun ja Vauhtitien kohdalla.

Aine kulkeutui purosta suoraan Töölönlahdelle. Töölönlahti oli värjäytynyt aineesta vihreäksi.

Helsingin poliisilaitoksen ympäristörikostutkijat ja Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiset selvittivät päästölähteen yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kanssa. Päästölähteeksi selvisi 31.12. rakennustyömaa Länsi-Pasilassa.

– Kyse oli vedenpainekokeilussa käytetystä väriaineesta. Sitä ei olisi saanut päästää hulevesiviemäriin, vaan se olisi pitänyt ohjata jätevesiviemäriin ja sitä kautta jätevedenpuhdistuslaitokselle, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Harri Saaristola.

Helsingin poliisilaitos tutkii asiaa ympäristön turmelemisena.

https://poliisi.fi/-/osa-toolonlahdesta-varjaytyi-vihreaksi-poliisi-tutkii-ympariston-turmelemisena

Pyraniini, SuproPyra SG7
Yrityksille


Pyraniini,>120% intensiteetin tuote eli ns. konsentroitu laatu. Eniten käytetty kaukolämpöveden värjäämiskemikaali Suomessa, tekee vedestä smurffilimsan vihreää, tuote on UV-herkkä.

1 kg 175 €/kg (alv 0%) riittää 200-250 m3 värjäämiseen.

Isommissa erissä hinta laskee. Täydet astiat ovat 25 kg mutta ne alkavat olla järkeviä lähinnä keskikokoisten ja isompien kaupunkien kokoluokan kaukolämpöverkkoihin >>1000 m3.

Tuotteesta löytyy myös nestemäinen versio.

https://www.suprokem.fi/?19,pyraniini-supropyra-sg7

https://en.wikipedia.org/wiki/Pyranine

https://energia.fi/wp-content/uploads/2023/08/SuositusKK3_2007_Kaukolammon_kiertoveden_kasittely.pdf

X

Pyraniini
[englanti pyranine, green no.204]

[CI 59040, D&C green #8, SG7]

Orgaaninen fluoresenssinen happoväri, jota käytetään mm. shampoissa, saippuoissa, kylpyaineissa sekä astian- ja yleispesuaineissa. Pyraniini ei ole myrkyllistä. Sitä saattaa tulla vaikkapa omasta kotikraanasta: vihertävän veden väri johtuu usein pyraniinista. Pyraniinia lisätään kaukolämpö- ja kaukojäähdytysveteen. Se fluoresoi jo hyvin pieninä määrinä ja valossa vesi loistaa vaaleanvihreänä, mikä helpottaa putkistovuotojen löytämistä. Käytetään myös joidenkin makeisten väriaineena?

X

https://www.coloria.net/varit/lyhyetp.htm

[Golimar]

X

Taustasyyt paloille ovat asiantuntijoiden mukaan selvä. Osavaltiossa koettiin 2000-luvun alussa poikkeuksellisen pitkään kestänyt kuiva kausi.

Vuosina 2022-23 Kaliforniassa taas satoi poikkeuksellisen paljon. Kuivettuneet pensaikot ja metsät puhkesivat valtavaan kasvuun.

Kesä ja syksy 2024 olivat jälleen erittäin kuivia. Los Angelesin alueella on satanut vain murto-osa keskivertovuosien sateista. Hurjasti paisunut kasvillisuus on jälleen rutikuivaa.

Tämä vaihtelu on kasvamassa ja aiheuttaa yhä pahempia maastopaloja, kertoo Nature-lehdessä torstaina julkaistu tutkimus.

X

Ilmastonmuutos vähentää sademäärää ja tuntuu pidentävän kuivaa syksyä. Alueella on normaalisti juuri nyt sateisin aika, mutta palomiehiä auttavia sateita ei kuulu.

Ilmasto on myös lämmennyt, mikä lisää maaperän kuivumista.

Ilmaston lämpeneminen myös altistaa puut ja pensaat erilaisille taudeille. Ne tappavat kasveja, jolloin alueella on entistä enemmän kuivaa, herkästi palavaa materiaalia.

X

Kun arktisten alueiden merijää lämpenemisen takia hupenee, merivesi lämpenee ja siitä haihtuu yhä enemmän kosteutta ilmakehään pohjoisnavan yläpuolelle. Se vaikuttaa maapallon pohjoisosaa kiertävään suihkuvirtaukseen niin, että Yhdysvaltain länsiosien yllä vaikuttava korkeapaineen alue vahvistuu.

Tämä taas merkitsee voimakkaampaa kuivuutta ja itätuulia Kaliforniaan.

X

Arktisen merijään sulaminen on yksi niistä ilmastonmuutoksen niin sanotuista keikahduspisteistä, joilla ennustetaan olevan vaikutuksia koko maapallon ilmastoon. Ilmastotutkijat seuraavat parhaillaan, onko tällainen keikahdus nyt käynnissä Pohjois-Atlantilla, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow.

Yhdysvalloissa yksi keikahduksista on nimenomaan boreaalisten metsien paloriskin merkittävä kasvu. Tämä koskee myös aluetta, missä nyt palaa, Gregow jatkaa.

Eteläisessä Kaliforniassa kohoavat vuoret ovat merkittävä tekijä palojen pahentumisessa. Vuoret saavat aikaan Santa Anan tuulina tunnetun ilmiön, jossa läntisiltä vuorenrinteiltä alas suuntautuvat tuulet voimistuvat raivokkaasti. Erittäin voimakas, lämmin ja kuiva ilmavirtaus levittää alkaneita maastopaloja tehokkaasti.

X

https://yle.fi/a/74-20136077

X

Kohti ekologista kestävyyttä vai kestämättömyyttä?
13.6.2023
Ilmastonmuutoksen vaaroista on puhuttu yli 30 vuotta, mutta ilmastonmuutoksen hillinnän tulokset ovat laihoja. "Nyt viimeistään pitää havahtua, sillä aikaa ei ole enää hukattavaksi", tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmantieteen laitokselta sanoo. Lopulta kyse on onnesta ja hyvän elämän jatkamisesta.

Kansainvälinen yhteisö reagoi ilmastonmuutoksen uhkaan ensimmäistä kertaa laajamittaisesti 1992 Rio de Janeirossa pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa, jossa allekirjoitettiin ilmastosopimus. Yksi etappi on vuosi 2007, jolloin YK:n alainen hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) varoitti erityisesti ilmaston lämpenemisen aiheuttamista äärimmäisistä sääilmiöistä ja merenpinnan noususta.

X

"Kaikesta sopimisesta huolimatta emme toimi maailmanlaajuisesti vieläkään ekologisesti kestävästi. Menemme eteenpäin talouskasvu edellä keinoja kaihtamatta. Samaan aikaan maailman väestökasvu kiihtyy, mikä synnyttää lisää tarvetta talouskasvulle, koska kaikki haluavat siitä osansa", Gregow sanoo.

"Vastuu on unohtunut ja yhteiset ekologiset tavoitteet valtioiden välillä ja sisällä puuttuvat. Lämpeneminen on kiihtymässä ja koko maailma tarvittaisiin auttamaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt enemmän kuin olemme tieteellisesti osanneet ennakoida."

X

Gregowin mukaan tieto ilmaston ns. keikahduspisteistä on tarkentunut. Keikahduspiste on kynnys, jonka ylittyessä pienikin häiriö voi horjuttaa ilmastojärjestelmää ja ekologista kokonaisuutta niin paljon, ettei aiempaan meille tuttuun tasapainoon enää päästä useisiin tuhansiin vuosiin. Asiantuntijat ovat laskeneet, että Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen rajan ylitys lisää huomattavasti eriasteisten keikahduspisteiden saavuttamista.

Edessä on kylmiä faktoja. Jos ilmasto lämpenee 1,5-2 astetta, Länsi-Antarktis ja Grönlannin jäätikkö menetetään, samoin lämpimien vesien korallit. Labradorinmerellä sekoittuminen heikkenee, Atlantin meridionaalainen kiertoliike hidastuu, pohjoinen havumetsävyöhyke voi kuolla eteläosiltaan, ikirouta sulaa laajoilta alueilta ja maaperän hiilen sidonta heikkenee merkittävästi.

Vaikka kaikkea terminologiaa ei tunnistaisikaan, viesti on selvä. "Nyt on kiire. Kehityskulku haastaa ilmastopolitiikan kunnianhimoisempiin tositoimiin. Puheiden aika on ohi, teot ratkaisevat", Gregow summaa.

X

"Ilmastonmuutokseen on liittynyt tieteellisiä epävarmuuksia tai kiistoja, joiden takia ilmastonmuutokseen varautumiseen ja ennakointiin ei ole suhtauduttu sillä vakavuudella kuin olisi pitänyt. Jos menisimme takaisin 1990-luvulle nykyisellä tietämyksellämme, tekisimme varmasti toisin", Gregow tuumii.

"Nyt tiedämme, mitä todella tapahtuu ja ettemme voi jatkaa näin. Ihmisen käsityskyky on kuitenkin edelleen rajallinen. Totuttelu ekologisemmalla tavalla toimimiseen vaatii opettelua, jatkuvaa ponnistelua ja muutoksen johtamiskykyä. Ekologista kestävyyttä tai kestämättömyyttä ei kukaan voi tietenkään ratkaista yksin, vaan tarvitsemme toimia yli valtiorajojen, hallintorajojen ja siilojen."

Maapallon pelastaminen kaipaa myös uusia ideoita ja innovaatioita, joten kaikki kivet kannattaa kääntää muutoksen mahdollistamiseksi.

X

"Huolestumisen ei kuitenkaan pidä johtaa lamaantumiseen vaan se tulisi mieluummin valjastaa sellaiseksi energiaksi, jonka avulla voisi tehdä kaikkensa ihmisten ja valtioiden parhaaksi. Turhautuminen ja riittämättömyyden tunne tulevat helposti pintaan, koska paljon puhutaan ja tutkitaan, mutta havaitsemamme lämpeneminen vain kiihtyy. Vauraat talousmahdit, kuten USA ja Kiina tulisi saada nyt nopeammin mukaan."

"Jokainen valtio on vastuussa maapallosta ja sen ekologisesta kestävyydestä. Jokaisen ihmisen tulisi katsoa peiliin ja miettiä, miten itse voisi olla parempi ekologinen minä", Grekow sanoo.

X

Muutetaan taloudellisen menestymisen mittareita ja johdetaan kehitys kestävälle polulle. Kehitetään koulutusta ja rahoitusjärjestelmiä, jotta tulevilla sukupolvilla on yhä luonnonvaroja ja taloudellisia mahdollisuuksia pärjätä.

X

Suomessa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen neuvontapalveluita ja viestintää ei samalla tavalla rahoiteta kuin esimerkiksi tutkimusta.

"Olemme myös byrokraattinen maa ja tuijottelemme helposti itse keksimiämme prosessejamme, kun vain keskitymme digitalisaatioon ja automaatioon. Lisäämällä luovuutta ja inhimillisyyttä, meillä olisi kykyä paljon enempään ja suurempaan.

X

"Kehittämisessä ja liiketaloudellisissa innovaatioissa voisimme ottaa mallia Ruotsista, kehittää eri tahojen välistä dialogia ja puntaroivaa keskustelua, oppia tekemään kompromisseja yhteisen edun hyväksi sekä osoittaa sitä intohimoa ja rohkeutta, jota tarvitaan suurten muutosten edistämiseksi."

X

Muutos vaatii uutta arvomaailmaa ja hinnoittelua, kulutuksen radikaalia vähentämistä ja kaiken kohtuullistamista", Gregow korostaa.

Kipu vaatii kipulääkettä ja sitäkin on tarjolla, kun mietitään, mistä lopulta on kyse.

X

Ekologisesti kestävällä kehityksellä tavoitellaan kaikille maailman ihmisille hyvää elämänlaatua siten, että luontoa ja luonnonvaroja ei käytetä yli planeetan ekologisen kestävyyden rajojen.
Ekologisesti kestävästä toiminnasta seuraa luonnonvarojen ja ympäristön suojelua, yhteiskunnallista edistymistä sekä taloudellista kasvua ja tasa-arvoa.
Ekologinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen neljästä ulottuvuudesta ja samalla sen perusta. Ihmisten hyvinvointi ja sen sosiaaliset, kulttuuriset sekä taloudelliset ulottuvuuden perustuvat ekologiselle kestävyydelle.

Kirjoittaja

Sari Okko

Toimittaja, Toimittajaverkosto

https://www.valtiolla.fi/kohti-ekologista-kestavyytta-vai-kestamattomyytta/

X

Ilmasto lämpenee keskimäärin 1,5 astetta vuoteen 2030 mennessä, kertoi maanantaina julkaistu IPCC:n yhteenvetoraportti. Pahempi vahinko voidaan vielä välttää, jos vihreään siirtymään ja fossiilitaloudesta luopumiseen laitetaan lisää vauhtia.

Kun luet tämän jutun, niin tiedät, mitkä neljä asiaa uudesta ilmastoraportista ovat kaikkein olennaisimmat

Nähtäväksi jää, onnistutaanko lämpeneminen hillitsemisessä. Varmaa on kuitenkin se, että jo tapahtunut vahinko tulee muuttamaan maailmaa.

IPCC:n tuoreessa raportissa peräänkuulutettiinkin suuria investointeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

– Meidän pitää ymmärtää, että se mitä meillä on nyt, tulee muuttumaan radikaalisti. Tulevaisuuden ilmasto ei ole sama kuin nyt, sillä se muuttuu kiihtyvässä määrin, sanoo Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitoksen sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen yksikön johtaja.

Aikaisemmin muun muassa IPCC:n tutkijana toimineen Gregowin mukaan lämpeneminen on kiihtynyt niin, että pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköt voidaan menettää Sademetsät saatetaan menettää osittain. Euroopassa kasvillisuusvyöhykkeet tulevat siirtymään kohti pohjoista.

X

https://yle.fi/a/74-20023368

[Golimar]

X

Tutkimus ilmastonmuutoksen yhteydestä pitkäaikaisiin hengitystieoireisiin julkaistiin Lung-tiedelehdessä marraskuun lopulla.

X

https://www.hs.fi/alueet/art-2000010949176.html

[Peltipaita]

Talvisin kosteuden täytyisi olla mitä, että ei tulisi hengitystieoireita? Talvella sisätiloissa on erittäin kuiva ilma vaikka sataisikin. Toki ilmankosteutta sisällä voidaan säädellä mutta kun ei annettu mitään toivottavaa ilmankoteusprosenttia niin yksi surkea pelottelujuttu taas ohuilla, ellei olemattomilla faktatiedoilla

[Golimar]

Hänen lapsuutensa talvi.

Tammikuu 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin tammikuu. Tämä ei ole enää uutinen. Se pätee kuukauteen toisensa jälkeen. Me olemme jo muuttaneet ilmakehän ja elonkehän koostumusta tavalla, joka on muuttanut elämän tasapainoa.

Kaiken tämän keskellä tuntuu vaikealta käydä keskustelua siitä, onko Helsingin pidettävä kiinni liikenteen päästövähennystavoitteista tai onko Suomen palautettava metsänsä hiilinieluiksi. Tottakai on. Me käymme planeetan puolesta kamppailua, jossa jokaisella desimaalilla on merkitystä.

Me tiedämme, mitä pitää tehdä. Nyt pitää vain tehdä. Me ihmiset olemme tämän muutoksen saaneet aikaan. Siksi me pystymme sen myös korjaamaan. Ilmastonmuutos ei ole seurausta yhdestä epäpätevästä johtajasta tai yhdestä huonosta päätöksestä. Se on seurausta lukemattomista lyhytnäköisistä valinnoista. Suunnan muutos edellyttää yhtälailla tuhansia hyviä ja vastuullisia tekoja.

Meillä on aikaisempia esimerkkejä siitä, miten juuri toivottomilta tuntuvina hetkinä liike planeetan puolesta on noussut entistä vahvempana ja asiat muuttuneet tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa.

Nyt kaikella on väliä. Sinulla on väliä. Tämä ei ole se hetki kun luovutamme.
Muokattu · 3 pv

[ikuturso]

Ravintolassa kuultua:

-Onko teillä vegaanista kaakaota?
-Ei ole. Ehkä sitä joskus tulee kun sitä kysytään koko ajan enemmän.

(Tässä kohtaa himot ja jano voittivat periaatteet)
-No mä otan sitten tavallisen.

(Pöydässä sitten totuus paljastui kun nainen avautui miesystävälleen)
-Mä oon oikeesti tosi onnellinen, että täällä ei ollut vegaanista kaakaota. Tää on vaan niin paljon parempaa
-No sä ainakin yritit.

Seurueen toinen nainen, joka otti myös normokaakaon:
-Mä ainakin teen kaikki mun kaakaot baristaan, mä tykkään siitä.

En kestänyt pidempään. Poistuin paikalta.

-i-

[Bona]

X

Tutkimus ilmastonmuutoksen yhteydestä pitkäaikaisiin hengitystieoireisiin julkaistiin Lung-tiedelehdessä marraskuun lopulla.

X

https://www.hs.fi/alueet/art-2000010949176.html

Väite, että meillä olisi niin kostea sisäilma, että se aiheuttaisi yskää, on yksinkertaisesti puhdas vale. Yleistynyt koneellinen ilmastointi ja siitä johtuva kuiva sisäilma aiheuttaa sitä kyllä.

Ensinnäkin kosteus tekee keuhkoille ja kurkulle hyvää. Muistan aikoinaan kuinka liikunnan opettaja neuvoi, että jos on kipeä kurkku ja yskää, mutta ei ole sillä tavalla kuumeinen että olisi pakko olla sängyssä, kannattaa lähteä lenkille etenkin jos on kostea keli. Käheytyvään kurkkuun (ammattitauti) neuvotaan nimenomaan erilaisia kosteutusmenetelmiä, apteekeissa myydään mm. vesipiippuja kurkun kostutukseen. Missään ei neuvota kuivattamaan kurkkua lisää.

Toisekseen sisäilman kuivuus on ollut meillä Suomessa talvisin kesto-ongelma, kun asuntojen lämmitys on kuivattanut sisäilmaa. Sitä varten on joskus myyty ilmankostuttimiakin. Kuivuus on siis nähty ongelmaksi, ei kosteus, ellei puhuta rakenteita lahottavasta kosteudesta, joka on sitten taas aivan eri asia.

Korrelaatio ei ole sama kuin kausaliteetti. Tutkijoiden havaitsema korrelaatio voi liittyä esim. siihen, että Uudellamaalla on uudempi rakennuskanta eli enemmän koneellista ilmastointia. Toinen syy voi liittyä siihen, että ulkoillaan vähemmän, mihin sitten taas vaikuttaa muutkin tekijät kuin "surkea ilma", joka on tietysti vain tekosyy. Itse olen ulkoillut nyt enemmän, kun on ollut plussaa, eli juuri mukavan kosteaa keuhkoille eikä tarvitse pelätä liukastumista. Kolmas syy voi liittyä yleiseen terveyden heikentymiseen, joka puolestaan saattaa johtua tai olla johtumatta covidrokotteesta, 5G:stä tai ravitsemuksellisista tekijöistä - korkea ruoan hinta on aiheuttanut heikkotasoisempaa ateriointia niin laitosruokailussa kuin kodeissakin.

[simppali]

Ne meinaa mennä makuulle..

https://www.iltalehti.fi/hiihdon-mm-2025/a/64dabadc-e307-4953-9c0c-fa97d7bfc1d1

19:49
Mielenosoittajat kertovat Ylelle aikovansa asettua ladulle makaamaan kesken kisan.

– Asetumme rauhanomaisesti ladulle 50 kilometrin kilpailun aikana 8. maaliskuuta, Folk mot fossilmakta -ilmastojärjestön viestintävastaava Frida Steinbakk kertoo Ylelle.

Aktivistit vaativat hiihtokansaa lopettamaan yhteistyön fossiilienergiayhtiöiden kanssa.

[F1nka]

^Makuuasennossa ihminen kuluttaa vähemmän energiaa kuin seisoessaan ja täten hiilidioksidipäästöt jäävät pienemmiksi. Vielä kun ottaisivat tiukemman linjan ja jäisivät kotiin makaamaan, niin hiilidioksidipäästöt olisivat vielä pienemmät.

[ikuturso]

Ne meinaa mennä makuulle..

https://www.iltalehti.fi/hiihdon-mm-2025/a/64dabadc-e307-4953-9c0c-fa97d7bfc1d1

19:49
Mielenosoittajat kertovat Ylelle aikovansa asettua ladulle makaamaan kesken kisan.

– Asetumme rauhanomaisesti ladulle 50 kilometrin kilpailun aikana 8. maaliskuuta, Folk mot fossilmakta -ilmastojärjestön viestintävastaava Frida Steinbakk kertoo Ylelle.

Aktivistit vaativat hiihtokansaa lopettamaan yhteistyön fossiilienergiayhtiöiden kanssa.

Pienellä loikalla pääsee yli. Tulee suksenpohjatkin siivottua samalla aktivistien sarkahousuihin. Ei tarvitse havuja perkele. Oma vika jos sauvan piikki puhkaisee silmän tai haiman. Vaiko niinkö?

-i-

[Roope]

https://www.iltalehti.fi/hiihdon-mm-2025/a/64dabadc-e307-4953-9c0c-fa97d7bfc1d1

19:49
Mielenosoittajat kertovat Ylelle aikovansa asettua ladulle makaamaan kesken kisan.

– Asetumme rauhanomaisesti ladulle 50 kilometrin kilpailun aikana 8. maaliskuuta, Folk mot fossilmakta -ilmastojärjestön viestintävastaava Frida Steinbakk kertoo Ylelle.

Aktivistit vaativat hiihtokansaa lopettamaan yhteistyön fossiilienergiayhtiöiden kanssa.

Yle oli tänään varannut kisalähetykseensä oman osion tälle aktivistien propagandalle.

[Golimar]

Miksi nuo ilmasto-kommunistit eivät päästövähennä itseään?

X

Suomi voi yhä saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Tavoitteeseen voidaan päästä, vaikka metsät eivät olekaan viime vuosina toimineet päästöjä poistavana hiilinieluna.

Näin toteaa Suomen ilmastopaneeli tänään torstaina julkaistussa kannanotossaan.

– Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta, paneeli kirjoittaa.

X

Suomen vuotuinen vaikutus ilmastonmuutoksen etenemiseen ole tänä aikana lainkaan pienentynyt, paneelin tutkijat kirjoittavat.

X

https://yle.fi/a/74-20149043

[ämpee]

– Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta, paneeli kirjoittaa.

Tätä ei voi liian usein muistuttaa, ne metsämme muutettiin mallintamalla päästölähteeksi ja ne voidaan muuttaa mallintamalla takaisin päästönieluiksi.
Kyse on pelkästään poliittisesta tahdosta niin pitkään kuin mallinnellaan.
Toinen vaihtoehto on mitata tilanne kuten Ruotsissa on tehty, ja siellä metsät edelleen ovat nieluja.

Pidän kummallisena ettei tuollaista omaan kaivoon kusemista mitenkään kyseenalaisteta vaan ollaan mielummin hövelisti yhteinen kassa levällään.

[Emo]

– Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta, paneeli kirjoittaa.

Tätä ei voi liian usein muistuttaa, ne metsämme muutettiin mallintamalla päästölähteeksi ja ne voidaan muuttaa mallintamalla takaisin päästönieluiksi.
Kyse on pelkästään poliittisesta tahdosta niin pitkään kuin mallinnellaan.
Toinen vaihtoehto on mitata tilanne kuten Ruotsissa on tehty, ja siellä metsät edelleen ovat nieluja.

Pidän kummallisena ettei tuollaista omaan kaivoon kusemista mitenkään kyseenalaisteta vaan ollaan mielummin hövelisti yhteinen kassa levällään.

Hölmölä. Vaatiihan se tekoja. Ei kukaan pelkällä omalla julistuksellaan voi Hölmöläksi ruveta.

[Roope]

Yle: Ilmastopaneeli: Suomi voi yhä saavuttaa hiilineutraaliuden, vaikka metsät ovatkin nyt päästölähde 13.3.2025

Suomen vuotuinen vaikutus ilmastonmuutoksen etenemiseen ole tänä aikana lainkaan pienentynyt, paneelin tutkijat kirjoittavat.

Haarukoin, että Suomen äärimmäisestä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteesta luopumisen vaikutus ilmastonmuutoksen etenemiseen on todennäköisesti jotain celsiusasteen sadastuhannesosan ja miljoonasosan väliltä. Joka tapauksessa äärimmäistä tavoitetta ei voi perustella ainakaan sen vaikutuksella. Ilmastopaneelin papereissa ei ole minkäänlaista konkreettista arviota vaikutuksista vaan pelkkiä vaatimuksia ja moralisointia.

Ilmastopaneelin kannanotto: Hiilineutraalius 2035 on perusteltu ja saavutettavissa oleva tavoite 13.3.2025

"Perusteltu"? Miten muihin EU-maihinkin nähden äärimmäinen ja ilmastosopimuksien sitoumuksiin liittymätön vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite voi olla perusteltu?

Vuodelle 2035 asetettu kansallinen hiilineutraaliustavoite ja siihen johtava nettopäästöjen (päästöt ja nielut yhteenlaskettuina) vähennyspolku vastaa Suomen oikeudenmukaista osuutta globaalista 1,5 asteen tavoitteen mukaisesta hiilibudjetista. Se on eri maiden maksukykyyn perustuvan oikeudenmukaisuusperiaatteen valossa perusteltu tavoite Suomen ilmastopolitiikalle niin ilmastotieteen kuin hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaisten tarkastelujen pohjalta.

Tavoite on haastava mutta perusteltu, kun Suomi haluaa tehdä globaalisti reilun osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Pariisin sopimuksessa lähes 200 maata, Suomi mukaan luettuna, sopi yhteiseksi tavoitteekseen rajoittaa maapallon keskimääräisen lämpötilannousun selvästi alle kahden celsiusasteen, pyrkien rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5 asteeseen.

Tämähän on pelkkää potaskaa, johon toimittajien pitäisi tarttua.

Ilmastopaneeli ravistaa hihasta itse määrittelemänsä "maksukykyyn perustuvan oikeudenmukaisuusperiaatteen", joka velvoittaa sen mielestä Suomea, mutta ei näköjään muita maita. Lisäksi "oikeudenmukaisuusperiaate" on perustuvinaan Pariisin ilmastosopimuksen pyrkimykseen pitää globaali lämpeneminen pysyvästi 1,5 asteen alla, mikä tiedetään tieteellisesti mahdottomaksi.

Tämä on täysin eri asia kuin ilmastosopimuksien todelliset velvoitteet ja EU-sopimusten velvoitteet.

EU:n ilmastolain mukaan päästöjen ja nielujen pitää olla EU:ssa tasapainossa viimeistään vuonna 2050. Sekä EU:n että Suomen ilmastopaneelien analyysit ovat kuitenkin osoittaneet, että ilmastoneutraaliuden saavuttaminen EU:ssa ennen vuotta 2050 olisi globaalisti oikeudenmukaista.

Kehittyneiden maiden, kuten Suomen, olisi YK:n ilmastosopimusten mukaan vähennettävä päästöjään kehittyviä maita nopeammin. Niiden tulisi myös saavuttaa hiilineutraalius aiemmin.

Hiilineutraaliustavoitteelle on lisäksi ihmisoikeuksiin ja tulevien sukupolvien oikeuksiin nojaavat perusteet. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi vuoden 2024 Klimaseniorinnen-ratkaisussaan, että myös Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää valtioilta oikeudenmukaisen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen määrittelyä. Suomi on jo tehnyt niin vuoden 2035 tavoitteellaan.

Tällaisista sovitaan joko EU-tasolla tai eduskunnassa, mutta Suomi ei ole sitoutunut tällaiseen mitään kautta.

Suomen äärimmäistä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta ei perustella ilmastolaissa oikeudenmukaisuuslaskelmilla vaan Marinin hallituksen hallitusohjelmalla. Siinäkään ei höpistä "oikeudenmukaisuusperiaatteesta" vaan viitataan sittemmin lopullisesti mahdottomaksi ymmärrettyyn tavoitteeseen rajoittaa globaali lämpeneminen korkeintaan 1,5 asteeseen. Sen sijaan Marinin hallitusohjelman (2019) mukaan silloin laaditun ilmastolain hiilineutraalisuustavoite "arvioidaan vuonna 2025" ottaen huomioon "uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys ja muiden maiden päästösitoumukset".

Vuosi 2025 on nyt. Uusin tieto ja kaikkien muiden maiden Suomea valtavan paljon maltillisemat päästösitoumukset tukevat lain muuttamista realistisemmaksi.

[Golimar]

X

Kun Susanna Kvick, 52, onnistui vihdoin ostamaan unelmiensa talon, hän itki onnesta.

Pitkän etsinnän jälkeen hän oli löytänyt kodin metsän siimeksestä Tihilän kylästä Pohjois-Savon Kiuruvedeltä. Kauppaan on 30 kilometriä, lähimpään asuttuun naapuriinkin kilometri.

Kaikkein tärkeintä Kvickille oli, että kotiin ei kuulu minkäänlaista melua – vain linnunlaulua, puronsolinaa ja muita luonnon ääniä.

– Haluan asua luonnonrauhassa. Kodin pitää olla paikka, jossa voi kerätä voimia hiljaisuudessa, radiotoimittajana työskentelevä Kvick sanoo.

X

– Ja nyt olen tässä paskassa.

X

Asian voi Kvickin mukaan ilmaista myös niin, että hän on kotinsa lähelle suunniteltavien tuulivoimaloiden panttivankina.

Kodin ympäristössä on vireillä peräti neljä tuulivoimahanketta, joista lähin on runsaan kahden kilometrin päässä. Tuulivoimayhtiö haluaisi rakentaa sinne 48 voimalaa, joiden korkeus on 300 metriä.

– Kymmenen kilometrin säteelle huushollistani on suunnitteilla yhteensä yli 150 vatkainta. Kartassa ne asettuvat kotini ympärille hevosenkengän muotoon. Olen päässyt ihan vihreän siirtymän ytimeen, Kvick sanoo.

X

hankkeita on nyt vireillä "pilvin pimein".

Esimerkiksi reilun 50 kilometrin päähän Kvickin kotoa, Pihtiputaalle ja sen ympäryskuntiin, on syntymässä yli tuhannen tuulivoimalan keskittymä, jos kaikki hankkeet toteutuisivat.

Kvick osti vuonna 1986 rakennetun punaisen piilopirttinsä noin 80 000 eurolla kymmenen vuotta sitten. Nyt talon vakuusarvo on Kvickin mukaan romahtanut, mikä tarkoittaa, että vaikkapa remonttilainaa on mahdoton saada.

X

Asia selvisi, kun Kvick neuvotteli paikallisen pankkinsa kanssa pienehköstä lainasta viime keväänä. Hän sai tuolloin pankilta tyrmäävän vastauksen.

Ilta-Sanomat on nähnyt verkkopankkiviestin, jossa pankkivirkailija kirjoittaa:

Selvittelin lainan vakuusasiaa ja tällä hetkellä tilanne sinun oman kiinteistön osalta on etten suosittele sen arvioimista tällä hetkellä.

Tuulivoimala hanke on kuitenkin sen verran mittava ja keskeneräinen että se varmasti vaikuttaa kohteen arvioinnissa, joten en usko että siitä olisi riittävästi vapaata vakuutta edes käyvän arvon puitteissa.

– Pankki on kirjannut lausunnon, että tuulivoimahanke vaikuttaa kiinteistön arvoon. Siitä on nyt mustaa valkoisella, Kvick sanoo.

X

Tuulivoimateollisuus vetoaa etujärjestönsä vuonna 2022 julkaisemaan tutkimuksen, jonka mukaan tuulivoimalat eivät vaikuta kiinteistöjen arvoon mitenkään.

X

Konsulttiyhtiö FCG:n on laskenut ennustetun sähkönkulutuksen perusteella, että uusia tuulivoimaloita pitäisi rakentaa Suomeen seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 330 voimalan vuositahdilla, jotta kasvava sähköntarve saataisiin katettua, Yle kertoi hiljattain.

Tavoitteena on saada lähivuosina Suomeen 3 300 tuulivoimalaa. Viime vuoden lopussa niitä oli yhteensä 1 835.

X

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011097752.html