Ilmastouskonto, väärät profeetat ja tapaus Greta Thunberg

[Golimar]

Ilmastonmuutos

Fortumin hiilineutraalisuustavoite ei kestä päivänvaloa, väittää raportti: "Yhtiö vertautuu ilmastotoimissa hidasteleviin itäeurooppalaisiin"
Ympäristöjärjestöt vertasivat laajassa raportissa suurimpien eurooppalaisten energiayhtiöiden ilmastotavoitteita kansainvälisen energiajärjestön IEA:n suosituksiin. Suomen valtion omistama Fortum pärjäsi vertailussa yhtä heikosti kuin itäeurooppalaiset verrokkiyhtiöt.

HANNA ESKONEN
25.1. 12:30
•
Päivitetty 25.1. 14:48

Suomen valtion omistaman energiayhtiö Fortumin tavoite olla hiilineutraali ei vastaa kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuoreimpia kriteereitä.

Asia käy ilmi raportista, jossa kansainväliset ympäristöjärjestöt ovat tutkineet dataa suurten eurooppalaisten energiayhtiöiden nettonolla- eli hiilineutraaliustavoitteiden takana.

Suurin osa energiayhtiöistä on asettanut tavoitteen vuoteen 2050.

– Raportin tarkoitus on paljastaa ne nettonollatavoitteet, jotka yritykset ovat valjastaneet lähinnä markkinointityökaluiksi. Halusimme datan avulla osoittaa, mikä tavoitteiden sisältö todellisuudessa on, sanoo ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaarina Kolle,toinen raportin pääkirjoittajista.

Raportin ovat laatineet eurooppalaisia kivihiilen alasajoa ajavia kansalaisjärjestöjä edustava Europea Beyond Coal sekä energiadatan analysointiin erikoistunut ajatushautomo Ember. Sen on allekirjoittanut liuta järjestöjä, muun muassa Greenpeace ja WWF.

Raportissa tarkastellaan yhteensä 21 sähköyhtiön ilmastotavoitteita. Tiedot ja luvut niiden taustalla on kirjoittajien mukaan hankittu joko yhtiöiltä itseltään tai julkisista lähteistä.

Raportissa keskitytään sähköntuotantoon, sillä monen muun sektorin – esimerkiksi teräksen ja liikenteen – päästöttömyys riippuu siitä, saadaanko sähkö tuotettua puhtaalla energialla, kirjoittajat perustelevat.

Fortumin lisäksi listalta löytyy Euroopan suurimpia energiayhtiöitä, muun muassa italialainen Enel, saksalainen RWE, ruotsalainen Vattenfall, brittiläinen SSE, ranskalainen ENGIE ja tanskalaisen Ørsted.

Yhtiöiden nettonollatavoitteita verrattiin energiajärjestö IEA:n laatimaan hiilineutraaliin tiekarttaan vuoteen 2050. Kyseessä on energia-alan kansainvälinen, paljon viitattu merkkipaalu, jonka tuorein versio julkaistiin viime keväänä(siirryt toiseen palveluun).

Tiekartta sisältää kriteerit, joiden tulisi täyttyä, jotta suuret energiayhtiöt pääsisivät hiilineutraaliuteen eli nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius on edellytys sille, että ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Fortum ei täytä IEA:n keskeisiä kriteereitä
Fortumilla on raportin listaamista yhtiöistä kolmanneksi suurimmat suorat päästöt. Yhtiöllä on myös kolmanneksi eniten fossiilisia polttoaineita.

Fortum tavoittelee nettonollapäästöjä vuonna 2050. Euroopan tuotannossa yhtiön tavoite on sama kuin Suomen hallituksen: se aikoo olla hiilineutraali jo vuonna 2035.

Raporttiin kerätyn datan mukaan suomalaisomisteinen yhtiö ei täytä yhtäkään IEA:n asettamista keskeisistä kriteereistä.

IEA:n mukaan energiayhtiöiden täytyisi muun muassa lopettaa kivihiilen käyttö teollisuusmaissa vuoteen 2030 ja maakaasun käyttö vuoteen 2035 mennessä. Muissa maissa hiilen ja kaasun käytön tulee loppua vuoteen 2040.

Fortum aikoo kuitenkin pyörittää kivihiilivoimalaa Euroopassa vuoteen 2038 saakka. Osalle Fortumin Venäjän kivihiilivoimaloista ei ole asetettu sulkemispäivämääriä lainkaan.

Kaasun osuus yhtiön tuotannossa taas jopa nousee hieman vuoteen 2035 mennessä, jolloin sähköntuotannon tulisi IEA:n mukaan olla päästötöntä.

Energiajärjestö IEA painottaa juuri tuuli- ja aurinkoenergian merkitystä päästöttömän sähkön tuotannossa: sen määrän pitäisi järjestön mukaan vähintään kuusinkertaistua vuodesta 2020 vuoteen 2030.

Fortumin tuuli- ja aurinkoenergian osuus tuotannosta on hyvin pieni, alle prosentin. Myös kaavaillut lisäykset vuoteen 2025 mennessä ovat pieniä, Fortumin uuden strategian mukaan 1,5–2 gigawatin luokkaa.

Esimerkiksi Fortumin kanssa samaa kokoluokkaa edustava italialainen Enel tähtää 75 gigawatin aurinko- ja tuulienergian lisäykseen.

Tanskalaisella Ørstedilla vastaava luku on 45 gigawattia, yli 25-kertainen Fortumin tavoitteeseen verrattuna. Ørsted on tehnyt tuulivoimasta keskeisimmän teknologian ja vähentänyt rajusti fossiilisen energian tuotantoa lyhyen ajan kuluessa.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12284987

[Roope]

Lumen matka stadionille

Tammikuun lopulla seitsemänä päivänä yhteensä 200 kuorma-autollista säilölunta siirrettiin Kivikon hiihtohallista Helsingin olympiastadionille. Pääsimme kuorma-auton kyytiin ja seurasimme, miten legendaariselle mondolle syntyi erikoinen hiihtobaana sekä selvitimme tapahtuman ilmastovaikutukset.

Kello on 7.56. Tammikuisena arkiaamuna ulkona on vielä säkkipimeää ja pakkasta muutaman asteen verran. Yksinäinen koiranulkoiluttaja kävelee tien reunassa, mutta muuten ympäristö vaikuttaa rauhalliselta. Helsingin kaupungin omistamassa Kivikon hiihtohallissa on sen sijaan täysi tohina käynnissä. Neljä kuorma-autoa kuskeineen ajaa tänään kolmatta päivää säilölunta Olympiastadionille. Sinne tehdään kuukaudeksi ladut, joilla kaupunkilaiset ja vähän kauempaakin tulevat pääsevät hiihtämään pitkin legendaarisia juoksuratoja.

Kansalaisten hiihtojuhlalla on nurjakin puolensa. Lumen rahtaaminen valmistamisineen ja säilömisineen tuottaa päästöjä, jotka osaltaan vauhdittavat ilmastonmuutosta. Avainasemassa onkin kehittää ratkaisuista yhä ympäristöystävällisempiä.

[...]

Talvet eivät ole enää entisellään. Sen on jokainen huomannut henkilökohtaisesti, jos on ehtinyt elää maapallollamme edes parisenkymmentä vuotta. Itse asiassa ilmastonmuutoksen merkit näkyvät paljon tuotakin nopeammin, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Tuoreimpia tilastoja voi tutkia tuoreesta Ilmatieteen laitoksen virallisesta vertailukaudesta. Siinä on tutkittu menneitä kolmeakymmentä vuotta eli vuosia 1991-2020, ja uusi vertailukausi julkaistaan aina kymmenen vuoden välein.

– Kun tätä syksyllä julkaistua vertaa kymmenen vuotta sitten julkaistuun vertailukauteen, huomaa talvessa jo eroja. Lumessa ja talvisäissä muutokset ovat tosi selkeitä, Kotakorpi kertoo.

Kotakorven mukaan kymmenien vuosien aikana lumipeitteen aika eli se, miten kauan lumi pysyy maassa, on lyhentynyt merkittävästi. Maan länsiosissa lumipeitteen aika on lyhentynyt noin kuukaudella ja Ahvenanmaalla jopa 51 päivällä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lumi tulee tavallisesti maahan esimerkiksi maan eteläosissa vasta vuodenvaihteen jälkeen ja sulaa jo hyvin aikaisessa vaiheessa pois.

Hiihtäjille ja muille talviurheilun ystäville jopa yli kuukaudella lyhentynyt talvi tekee harrastamisesta vähintäänkin haastavaa.

[...]

Olympiastadionille tuodun lumen osalta hiilidioksidipäästöt ovat Ylösjoen laskelmien mukaan noin 20 tonnia. Se vastaa kahden suomalaisen vuosikulutusta tai viidentoista nelihenkisen perheen edestakaista lentomatkaa Keski-Eurooppaan.

[...]

Meteorologi Kerttu Kotakorpi myöntää, että sään vaihtelut ovat osa suomalaista ja pohjoista talvisäätä, ja sitä on ollut aina. Vaihtelun nopeuskaan ei ole tavatonta. Mutta nykyisin vaihtelut ovat suurempia kuin aiemmin.

– Kun ilmasto ja erityisesti talvet lämpenevät, vaihtelut suurentuvat. Kaikkein kylmimmät ovat harvinaisempia, mutta lauhat entistä lauhempia. Suorastaan lämpimät ilmat talvella ovat lisääntymässä, Kotakorpi sanoo.

Suomen etelä- ja länsiosissa asuvat ovat varmasti huomanneet talvien lyhentymisen ja lauhtumisen. Maan pohjois- ja itäosissa puolestaan nautitaan kasvavista lumimääristä ja hyvistä hiihtokeleistä. Koko Suomessa kuitenkin näkyy ilmaston lämpeneminen, Kotakorpi vakuuttaa.

– On helppo uskoa, että tämä on osa ilmastonmuutosta, kun talvella sataa vettä ja on plusasteita.

– Pohjoisessa se on eri asia. Vaikka talvi on sielläkin voimakkaasti lauhtunut, niin lämpötila pysyy enimmäkseen pakkasella, koska siellä talvet ovat muutenkin olleet kylmempiä kuin etelässä. Sademäärät kasvavat koko Suomessa, mutta pohjoisessa se tulee lumena ja siksi lunta on aiempaa enemmän, Kotakorpi selventää.

Kovin ruusuiselta eivät tammikuiset hiihtokelit näytä Länsi- ja Etelä-Suomessa 10 tai 20 vuoden päästä, jos ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei tehdä riittävästi.

– Synkältä se tietenkin näyttää, varsinkin, mitä vähemmän tehdään. Erityisesti kauden lyhentyminen tuntuu. Mutta eivät talvet meiltä ole häviämässä. On parempia talvia, kuten viime talvi, ja sitten niitä huonompia, kuten sitä edellinen.

Kotakorven mielestä jokainen voi tehdä jotain, itse asiassa paljonkin, ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Syöminen on hänestä helpoin ja selkein, mutta myös muu kuluttaminen, liikkuminen ja äänestäminenkin vaikuttavat. Yhtä selkeää, kaiken ratkaisevaa vastausta ei ole.

Hiilipäästöjen pienentämisen ei tarvitse tarkoittaa vegaaniksi ryhtymistä tai autosta luopumista.

– Jos jotkut ruoka-aineet ovat itselle tosi tärkeitä, niin ei tarvitse ajatella, että joko–tai. Mieluummin vähentää ja miettii, mitkä vaihtoehdot ovat itselle sopivia ja mistä itse pystyy karsimaan.

[...]

Pahimmassa tapauksessa lumen tekemisen ja säilömisen kustannukset tuottavat hiilidioksidipäästöjä, jotka lämmittävät ilmastoa ja vähentävät lopulta luonnonlumen määrää. Sekä Ylösjoki että Kotakorpi painottavat, että menetelmiä on kehitettävä koko ajan ympäristöystävällisemmiksi.

– Koen, että hiihtämisessä on tosi voimakas itseään ruokkiva kierre. Ihmiset, jotka haluavat hiihtää, ymmärtävät ilmastotoimien merkityksen ja tekevät töitä sen eteen, että meidän talvet eivät enää holtittomasti lämpenisi, Kotakorpi uskoo.

Yle 27.1.2022

Uskomatonta puppua koulutetulta ilmastoammattilaiselta.

Kovin ruusuiselta eivät tammikuiset hiihtokelit näytä Länsi- ja Etelä-Suomessa 10 tai 20 vuoden päästä, jos ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei tehdä riittävästi.

Kotakorpi tai kukaan muukaan ei pystyisi päättelemään Länsi- ja Etelä-Suomen vuosien 2030-2040 sade- ja lämpötilatilastojen perusteella, onko ilmastopolitiikka sitä ennen ollut enemmän vai vähemmän kunnianhimoista. Ilmastopolitiikan valintojen vaikutus on noin lyhyellä tähtäimellä joka tapauksessa mitättömän pieni ja hukkuu trendiin ja kohinaan, kun edes vain ajatusleikkinä mahdollinen kaikkien päästöjen välitön nollaaminenkaan ei simulaatioiden perusteella pysäyttäisi lämpenemistä vielä vuosikymmeneen tai kahteen.

Kotakorven mielestä jokainen voi tehdä jotain, itse asiassa paljonkin, ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Syöminen on hänestä helpoin ja selkein, mutta myös muu kuluttaminen, liikkuminen ja äänestäminenkin vaikuttavat. Yhtä selkeää, kaiken ratkaisevaa vastausta ei ole.

Yksittäisen ihmisen kulutusvalinnat eivät vaikuta millään lailla ilmastonmuutokseen. Tai ei sen enempää kuin vaikka rukoilu. Älytöntä väittää mitään muuta.

– Koen, että hiihtämisessä on tosi voimakas itseään ruokkiva kierre. Ihmiset, jotka haluavat hiihtää, ymmärtävät ilmastotoimien merkityksen ja tekevät töitä sen eteen, että meidän talvet eivät enää holtittomasti lämpenisi, Kotakorpi uskoo.

Mitä töitä hiihtäjät tekevät Suomen talviin vaikuttamiseksi? Äänestävät vihreitä?

[Roope]

Hesarin soijatoimittaja tärisee oikeudentunnossaan: Joe Rogan on ristiinnaulittava. Väkevä uskontunnustus ilmastonmuutosskeptikkoja ja rokotehuuhaaoletettuja vastaan.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008572766.html

Kuin tilauksesta Rogan julkaisi tällä viikolla yli nelituntisen (kyllä, yli nelituntisen) jakson, jossa vieraana oli hummeriälykkö Jordan Peterson. Jaksossa kaksikko puhui noin puolen tunnin ajan ilmastonmuutoksesta tavalla, joka saattaa kuulostaa älykkäältä mutta oli klassista hevonpaskaa.
...
TUOHON sananvaihtoon verrattuna Roganin joulukuun keskustelu virologi Robert Malonen kanssa koronavirusrokotteista ja Malonen väitteet massapsykoosista ja pandemiapolitiikan vertautumisesta natsi-Saksaan olivat melkein huipputieteellisiä. (Väitteet eivät siis todellisuudessa olleet huipputieteellisiä, ja esimerkiksi Youtube poisti keskustelusta tehtyjä klippejä.

On helppo päätellä, että tuohtunut toimittaja on lukenut satunnaisen englanninkielisen blogin ja kopioinut sitten sen väitteet juttuunsa.

He also said that poor people are the real reason for climate change (??); that solar power is more deadly than nuclear because people fall off roofs during installation (???); and that fracking hasn't polluted any water supplies (????).

Gizmodo: Jordan Peterson and Joe Rogan Talking About Climate Change Will Make Your Brain Dissolve 26.1.2022

Myöhemmin Petersonin mielestä köyhät ihmiset ovat todellinen syy ilmastonmuutokselle, aurinkovoima on vaarallisempaa kuin ydinvoima, koska asentajat putoilevat katoilta ja vesisärötys (engl. fracking) ei ole saastuttanut vesistöjä.

Aha, selvä, mitä!? Tämä on pelkkää parodiaa, mutta parodian tekijät eivät ilmeisesti itse tajua sitä.

Mikähän tuossa aurinkopaneelien asentajien putoilemisessa (katoille asennettava aurinkovoima tilastollisesti vaarallisempaa kuin ydinvoima) on toimittajasta niin hauskaa?

[Ajattelija2008]

HS:n kulttuuritoimittaja Pekka Torvinen julistautuu ilmastoasiantuntijaksi. Tämä on parodiaa  . En löytänyt mitään tietoa tämän ilmastoasiantuntijan koulutuksesta.

Joidenkin ihmisten vimma tukkia toisinajattelijoiden suut tuo mieleen kristittyjen "kerettiläisten" vainot Euroopassa vuosien 1200 ja 1700 välillä. Neuvostoliitossa harhaoppisten jahtaaminen nousi huippuunsa, mutta uskonto oli marxismi-leninismi. Pekka Torvinen edustaa ilmastouskontoa ja elkeet ovat samat.

[Roope]

HS:n kulttuuritoimittaja Pekka Torvinen julistautuu ilmastoasiantuntijaksi. Tämä on parodiaa  . En löytänyt mitään tietoa tämän ilmastoasiantuntijan koulutuksesta.

Torvinen ilmeisesti kirjoitti sepustuksensa kuuntelematta podcastia ja edes yrittämättä tarkistaa siitä esitettyjä väiteitä.

Kommenteista:

Johan Wikman

7:46
" Myöhemmin Petersonin mielestä köyhät ihmiset ovat todellinen syy ilmastonmuutokselle..."

Ei ollut tuota mieltä.

Peterson totesi että köyhyydessa elävälle tulevaisuus on seuraava lounas; mistä se löytyy. Hänellä ei ole mahdollisuutta välittää mistään muusta, ei ympäristöstään. Heti kun ihminen ei tarvitse käyttää kaikkea aikaansa välittömien tarpeidensa tyydyttämiseen, hänellä riittää aikaa muuhun, myös ympäristönsä välittämisestä. Tämä mielipide ilmeisesti perustui siihen kun Peterson kahden vuoden ajan työskenteli jossain YK kestävän kehityksen (tai jotain sinne päin, en muista tarkkaan). Joten Petersonin mielestä paras ympäristöteko on nostaa ihmiset köyhyydestä. Tuota tavoitetta ei kai sentään voi pitää paheksuttavana?

[Roope]

Trilleri 2030-luvulta: Risto Isomäen Atlantin kuningatar

Risto Isomäen "Atlantin kuningatar" on 2030-luvulle sijoittuva trilleri, jossa uusin teknologia ratkaisee ilmastonmuutoksen aiheuttamia karmaisevia ongelmia.

Malaria on piinannut maapallon olentoja jo 130 miljoonan vuoden ajan ja tappanut vähintään puolet kaikista maapallolla koskaan eläneistä ihmisistä. Se on aina ollut ja tulee aina olemaan sairauksien Kuningatar.

Isomäen 1.10. ilmestyvässä Atlantin kuningattaressa olosuhteet malarian leviämiselle ovat jälleen muuttuneet suotuisiksi. Kuten eräs kirjan hahmoista sanoo: "Valkoiset kuolevat malariaan, kun maapallo lämpenee ja merenpinnan nousu muuttaa myös pohjoisen rantakaupungit ja jokilaaksot malariasoiksi. Vähän ajan päästä yksikään valkoinen nainen ei enää halua lisääntyä muuten kuin mustan afrikkalaisen miehen kanssa – koska muuten heidän lapsensa kuolevat jo vauvoina malariaan."

STT

Risto Isomäki (vihr) esittelee radikaaleja keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Risto Isomäki vie 2040-luvun ekokatastrofiin, jossa seikkailee suomalainen James Bond

Romaani

Risto Isomäki: Atlantin kuningatar. Into. 394 s.

VÄHÄT Kiinasta, Yhdysvalloista tai Venäjästä. Risto Isomäen (s. 1961) mukaan tämän vuosisadan kohtalonkysymykset ratkaistaan Afrikassa.

Muu maailma harmaantuu. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on paitsi väestönkasvun tuomia ongelmia, myös nuorekasta muutosenergiaa.

Isomäen hahmottelemalla 2040-luvulla päätään nostaa kaikille lääkkeille resistentti malaria. Afrikkalaisilla on sille geneettistä vastustuskykyä. Vetten nousu taas uhkaa muuttaa Euroopan kaupungit malariasoiksi.

Äärioikeiston maalailema "väestönvaihto" saattaa toteutua valkoisen miehen oman tyhmyyden ja laiminlyöntien vuoksi.

[...]

Hankkeen turvallisuuskonsultiksi pestataan Lauri Nurmi, entinen CIA:n ja NTU:n eli ydinterrorismin vastaisen yksikön agentti ja nykyinen freelancer.

Nurmi aloitti seikkailunsa jo teknotrillerissä Litium 6 (2007). Sarjan kolmannen osan Haudattu uhka (2016) tapahtumien myötä hän on Supon suojeluksessa ja tekee konsulttihommia puolustusvoimille.

Romaanihenkilöllä on tosielämän kaimansa, tietokirjailija ja Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi (s. 1980). Jälkimmäisen Nurmen epävirallinen elämäkerta presidentti Sanna Marinista on Isomäen romaanissa 2040-luvun bestseller.

[...]

ATLANTIN KUNINGATTAREN neitsytmatkaa vastassa on Nigerjoen suiston jengejä ja entisissä öljynporauslautoissa asuvia Etelä-Afrikan buureja. Heidän palkkansa tulevat vanhakantaisilta energiayhtiöiltä. Ne antaisivat mieluummin maailman palaa kuin luopuisivat liikevoitoistaan.

"Hyvistenkin" metodit ovat kyseenalaisia, kuten salamurhakampanja öljy-, maakaasu- ja ydinvoimayhtiöiden johtoporrasta vastaan.

Reaalimaailman puolella "eat the rich" ajattelu, kuten fantasiat ihmiskunnan rikkaimman prosentin tappamisesta, eivät ole johtaneet mihinkään hyvään.

Helsingin Sanomat 29.1.2022

[Uuno Nuivanen]

On tämä yhtä juhlaa. Viimeinen sammuttaa valot, jos ne vielä palavat. 

Laskelmat paljastavat: EU:n vihreästä siirtymästä yhteensä miljardien lisälasku Suomelle

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo, että EU-komission esitys päästövähennyksistä lisää Suomessa meriliikenteen kustannuksia merkittävästi.

    EU-komission esityksen arvioidaan lisäävän meriliikenteen kustannuksia.
    Suomi saattaa olla sijaintinsa vuoksi esityksen kaikkein suurin kärsijä.
    LVM:stä vakuutetaan, että Suomi pyrki jo ennen esityksen tuontia ja pyrkii edelleen saamaan aikaan muutoksia Suomen   erityisolosuhteiden vuoksi.

Euroopan komission esitys päästövähennyksistä aiheuttaa Suomen meriliikenteessä tulevina vuosikymmeninä jopa miljardien lisälaskun. Syynä on erityisesti Suomelle olennainen talvimerenkulku. Asiasta kertoo liikenne- ja viestintäministeriö (LVM).

LVM:n mukaan Euroopan komission esittämä EU:n ilmastopaketti Fit for 55 vaikuttaa merkittävästi meriliikenteeseen. LVM:n mukaan paketti vähentää päästöjä tehokkaasti, mutta lisää samalla meriliikenteen kustannuksia EU-maissa.

Suomessa kustannusten arvioidaan olevan suuremmat kuin verrokkimaissa, koska Suomi tarvitsee sijaintinsa vuoksi meriliikennettä muita maita enemmän. ...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1d551965-9c75-4450-a5fc-b0b583017855

[Kallan]

^On se jännä kuinka tällaiset miljardien eurojen arvoiset menoerät eivät tunnu missään, kun kyseessä on Vihreä ideologia. Mutta auta armias kun pitäisi saada muutama hassu miljoona sotepuolen hoitajamitoituksen parantamiseen (sisältäen palkantason korotuksen inhimillisemmäksi)...

[Uuno Nuivanen]

^ Eroa vielä lisää se, että ilmastohumppamiljardeilla ei saada mitään, kun esimerkilläsi saisi ainakin hoitsuja.

[JoKaGO]

^On se jännä kuinka tällaiset miljardien eurojen arvoiset menoerät eivät tunnu missään, kun kyseessä on Vihreä ideologia. Mutta auta armias kun pitäisi saada muutama hassu miljoona sotepuolen hoitajamitoituksen parantamiseen (sisältäen palkantason korotuksen inhimillisemmäksi)...

Ne on nääs niiiin paljon halvempia palkattavia Filippiineiltä ja kehitysmaista.     

^ Eroa vielä lisää se, että ilmastohumppamiljardeilla ei saada mitään, kun esimerkilläsi saisi ainakin hoitsuja.

Tämä. Lisäksi suomalaisten hoitsujen palkkarahat jäävät pyörimään suurimmaksi osaksi Suomessa, luoden sitäkin kautta lisäarvoa hoidon tason nousun lisäksi.

[Ajattelija2008]

^ Eroa vielä lisää se, että ilmastohumppamiljardeilla ei saada mitään, kun esimerkilläsi saisi ainakin hoitsuja.

Älähän nyt. EU:n ilmastohumpalla estetään 0.1 % niitä hyötyjä, joita ilmastonmuutos tuo Suomelle.

Eli maksamme useita miljardeja vuodessa siitä, että Suomelle tuotetaan haittaa miljoona euroa vuodessa.

[Fahrenheit]

Greta on ruvennut aukomaan päätään eliittiä vastaan ja paljastamaan ilmastopetoksen eli puremaan ruokkivaa kättä. Onneksi Gretalle on jo korvaajat, intiaani(?)tyttö ja nukke. Katselusuositus ekalle 9 minuutille: https://rumble.com/vp2i2t-greta-thunberg-goes-rogue-against-climate-leaders-as-they-replace-her-with-.html

[Roope]

Laiskassa ajattelussa on kätevää, että näennäisperusteluja voi vaihtaa kuin vaatteita itselleen parhain päin sen mukaan, mitä haluaa milloinkin tehdä.

Voi vaikka moraaliposeerata leikkauttamalla siemenjohtimensa poikki "ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavan ilmastokriisin" vuoksi, ja sitten uuden lapsia haluavan kumppanin ja peruutusleikkauksen jälkeen arvostella lapsettomia luovuttajiksi.

Saanko saada lapsia?

Aapo oli ollut sinkkuna neljättä vuotta. Vaikka aiemmilla kumppaneilla oli vauvahaaveita ollutkin, hän ei itse koskaan ollut halunnut lapsia. Päällimmäisenä syynä oli ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaava ilmastokriisi.

– En halua joutua lapsen kanssa maailmaan, joka on näivettynyt niin surkeaan tilaan, mitä emme vielä osaa edes kuvitella.

Tuolloin 37-vuotiaana hän laski, että lasten saaminen ei tule hänen elämässään enää ajankohtaiseksi. Aapo päätti mennä sterilisaatioleikkauksen eli vasektomiaan. Noin puolen tunnin operaatiossa siemenjohtimet katkaistiin ja arpeutettiin polttamalla. Nyt oli varmaa, ettei Aapo voi enää saada lapsia.

[...]

Viime vuonna peräti 42 prosenttia 16–25-vuotiaista suomalaisnuorista kertoi, että he epäröivät lasten hankkimista ilmastokriisiin liittyvien huolien vuoksi. Tämä ilmeni laajassa kansainväliseen ilmastoahdistusta tutkineessa kyselytutkimuksessa.

Väestöliiton tutkija Tiia Sorsan mukaan vapaaehtoisesti lapsettomia on noin 15 prosenttia lisääntymisikäisistä suomalaisista, mutta heistä vain harvat ilmoittavat ilmastohuolet syyksi jättää lapset hankkimatta.

Tutkija huomauttaa, että 16–25-vuotiaat, jotka nyt epäröivät lasten hankkimista, eivät vielä ole tavallisimmassa lisääntymisiässä. Moni ehtii muuttaa mielensä.

– Tämä voi olla sukupolvikysymys, mutta veikkaisin, että vastaajien ikä selittää tuon tutkimuksen korkeita lukemia. Vaikka ajatus yhden uuden kuluttajan tekemisestä tähän maailmaan voi ahdistaa, on hyvä pohtia, että kenelle me tätä maapalloa suojellaan, jos ei tuleville sukupolville.

Väestöliitto on vasta hiljattain alkanut kerätä tietoa ilmastoahdistuksen vaikutuksesta lisääntymishalukkuuteen. Tutkimustuloksia joudutaan vielä odottamaan.

Selvää on, että yhä useampi pohtii sitä, onko lisääntyminen ekologisesti kestävää. Sitä ei tiedetä, kuinka moni lopulta jättää ilmastosyistä lapset tekemättä.

[...]

Puoli vuotta steriloinnin jälkeen Aapo tapasi naisen, joka on aina halunnut lapsia. Aapokin joutui miettimään lapsiasiaa vielä uudelleen.

Aapon uudella kumppanilla oli voimakas vanhemmuuden vietti, ja parisuhteessa se vain voimistui. Keskustelut lapsen saannista nousivat jatkuvasti pintaan.

Jos ilmastosyitä ei oteta huomioon, Aapolla ei ollut mitään lisääntymistä vastaan. Päinvastoin hän piti ajatusta isyydestä hienona.

Uusi suhde tuntui tasapainoisemmalta kuin yksikään aiempi, ja pariskunnalle ympäristöarvot olivat yhteisiä.

[...]

Koska adoptio ei sittenkään tullut kysymykseen, pariskunta alkoi pohtia biologisen lapsen mahdollisuutta.

Jo ennen sterilisaatiotaan Aapo oli lukenut, että vasektomian voi peruuttaa. Se tapahtuu vasovasostomiassa eli siemenjohdinten yhdistämisleikkauksessa.

Mikrokirurgisessa toimenpiteessä siemenjohdinten päät ommellaan uudelleen yhteen. Operaatio on kallis, eikä se takaa hedelmällisyyden palautumista.

Aapon mahdollisuudet olivat kuitenkin erinomaiset, koska hän oli verrattain nuori eikä sterilisaatiosta ollut kulunut kauaa. 39-vuotiaana hän matkusti Saksaan leikkaukseen, joka maksoi hänelle lähes viisi tuhatta euroa.

[...]

Aapo ajattelee edelleen, että jokainen lapsi lisää ympäristön kuormitusta. Toisaalta hän on tullut siihen tulokseen, että lisääntymisestä pidättäytyminen ei ole oikea ratkaisu ilmastokriisiin.

– Meidän täytyy joka tapauksessa löytää keinot pitää pitää kunkin yksilön ilmastovaikutukset ympäristön kantokyvyn rajoissa. Jos me ei siihen pystytä, on aivan yksi hailee, hankinko minä lapsia.

[...]

Kristiina, 29, on halunnut lapsia pienestä pitäen. Ilmastokriisin ja väestönkasvun yhteyden tiedostaminen on tehnyt asiasta kipeän.

Ympäristöherätyksen Kristiina sai jo äidinmaidossa. Lapsuudenkodissa kierrätettiin ja boikotoitiin ylikansallisia yhtiöitä. Nykyään Kristiina tekee ostoksensa kirpputoreilla, syö kasvisruokaa ja on luopunut lomamatkoista.

– Teen kaikkeni, että hiilijalanjälkeni olisi mahdollisimman pieni. Siitä päästäänkin vauva-ajatuksen ongelmallisuuden ytimeen: miksi haluaisin tuoda tänne yhdet hiilijalanjäljet lisää?

[...]

Sen sijaan kysymys siitä, haluaisiko hän tuoda lasta maailmaan, jonka tulevaisuus on epävarma, on Kristiinalle kinkkisempi.

Vastaus lepää kuitenkin nyt hänen sylissään. Kristiina sai kaksi kuukautta sitten esikoisensa.

[...]

Aapo sanoo, että lapsen yrittäminen on palauttanut hänen uskonsa ihmisiin. Hän haluaa ajatella, että yhdessä ihmiset pystyvät ratkaisemaan ilmastokriisin. Vanhemmuudesta kieltäytyminen ilmastosyistä olisi hänen mielestään luovuttamista.

Yle 6.2.2022

Tälläkin kertaa toimittaja jätti kysymättä, mikä Aapon ja Kristiinan kuvittelemassa tulevaisuuden maailmassa on niin kamalaa ja mihin heidän harhaiset käsityksensä ovat perustuneet.

[Kallan]

^Ei mikään ihme että syntyvyysluvut ovat mitä ovat kun YLE työntää propagandaa eetteriin ja syyllistää (aivan turhaan ja valheellisesti) kantasuomalaisia. Toki siis sama syyllistäminen ei päde eikä koske kehitysmaalaisia.

Jokaisen itsestään ajattelevan suomalaisen luulisi osaavan tämän homman nimen olevan täyttä puppua, 1 sekunnin aikana.

Tämän takia en viitsi edes mennä yle.fi-sivustolle, kun ensimmäisenä vastassa ovat propaganda-artikkelien otsikot ja uutiset ovat haudattu sitten epämääräisiin paikkoihin.

[HDRisto]

Jos hiilijalanjälki oikeasti on tärkeää soijille ja mollamaijoille, niin että heti barrikadeille suureen ääneen vastustamaan kaikkea muuttoa lämpimimmistä maista viileämpiin.

Vähän muokattu. "Tärkeää" oli kahteen kertaan..

[Eino P. Keravalta]

Valkoisen lapsen hankkiminen on tärkeä ympäristöteko.

Afrikkalaiset lisääntyvät monin paikoin jopa tuplaten väestönsä sukupolvessa eikä heillä ole kykyä, halua tai resursseja ajatella ympäristöä - Suomessakaan.

Kiinalaiset taas asettavat tuotannon ympäristön edelle, heitä ei ympäristö juuri kiinnosta todisteiden valossa.

Ainoaksi planeetan etua ajavaksi ryhmäksi jäävät valkoihoiset. Heillä on resursseja, tiedettä ja teknologiaa ja he kykenevät innovoimaan myös uutta teknologiaa ja he välittävät ympäristöstä.

Jokainen syntyvä valkoinen lapsi on siis ilmaston ja luonnon auttamista.

[Linkster]

Absurdius Maximus - taas jälleen kerran. Aivopesu on onnistunut hyvin kun katselee ja äimistelee noiden raukkojen maailmankuvaa. Miten tuollaiset pystyvät edes elämään? Jokainen henkäys on happivarkaus, jokainen tehty tai tekemätönkin asia ilmastoteko.

Ajatelkaapa tuon yhden kusipään äitiä, joka oli kaikessa viisaudessaan kertonut OMILLE LAPSILLEEN näiden synnyttämisen olleen mitä kauhein ja pahin ilmastoteko
Ei mikään ihme, että jälkikasvukin on täyttä terapia/mielisairaala-ainesta.
Siinä sitten ilmastoäitinä ja -isänä ; vai kuitenkin ilmastosynnyttäjänä ja -siittäjänä - siirtämään pahaa oloa ja täysin turhaa ahdistuneisuutta taas sukupolvella eteenpäin.
Kuinka tärkeä olisikaan oikean turvallisen vanhemman läsnäolo pienelle kasvavalle ihmiselle, joka sokeasti luottaa siihen läheisimpäänsä.
Mikä tragedia.

[Kallan]

^Nämä ilmastohörhöt ovat saaneet aikaiseksi sen, että siinä missä suhtautuminen aborttiin on aiemmin ollut itselläni neutraali, on se kanta muuttunut ilmastöhörhöjen osalta muotoon "erittäin vahvasti suositeltavaa". Parempi että kuolevat kissamummoina kuin että näitä hörhöjä tulee meidän veronmaksajien elätettäväksi yhtään enempää.

[Luotsi]

"Aapojen" pysyminen steriloituina on aivan perusteltua kansanterveydellisistä syistä: mentaaliset häiriöthän ovat usein perinnöllisiä, ja vaikka eivät olisikaan, mikä mahdollisuus "aapoilla" on tarjota terve ja tasapainoinen kasvuympäristö pienelle lapselle?

[Histon]

– Tämä voi olla sukupolvikysymys, mutta veikkaisin, että vastaajien ikä selittää tuon tutkimuksen korkeita lukemia. Vaikka ajatus yhden uuden kuluttajan tekemisestä tähän maailmaan voi ahdistaa, on hyvä pohtia, että kenelle me tätä maapalloa suojellaan, jos ei tuleville sukupolville.

Voithan sinä suojella sitä maapalloa, vaikka kehitysmaalaisten sukupolville, joita nykyisellä lisääntymistahdilla kyllä varmasti riittää tai vaikka jääkarhuille. Kaikkea ei valitettavasti tässä elämässä voi saada. Et voi hankkia omia biologisia lapsia länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan ja silti säilyttää oikeuksiasi moraaliposeeraukseen.

[vilach]

Jokainen syntyvä valkoinen lapsi on siis ilmaston ja luonnon auttamista.

Miten venäläiset, ukrainalaiset, moldovalaiset, bulgarialaiset välittävät hiilidioksidista? He ovat valkoisia.

Jos syntyy vaikka 100 miljoonaa ukrainalaista lisää niin onko se ympäristöteko? Suhtautuuko ukraina ympäristöön samalla tavalla, kuin suomi, ruotsi, tanska, norja?

[Golimar]

Postasin koko pläjäyksen koska nuo kleptokraatit loisivat minun ja kaikkien muiden suomalaisten kustannuksella.

Ilmastokriisin ymmärtäminen on osa sivistystä, Mari Pantsar sanoo
Yliopiston uuteen hallitukseen valittu Sitran johtaja toivoo, että luonto- ja ilmasto-opetusta laajennetaan kaikkien oppialojen peruskursseille.

Sitran johtaja Mari Pantsar kuuluu Helsingin yliopiston 1.1. aloittaneeseen hallitukseen, jonka puheenjohtajaksi valittiin professori emeritus Niklas Bruun. (Image: Veikko Somerpuro)
Yliopiston hallituksen uutena jäsenenä tammikuussa aloittanut Mari Pantsar on innoissaan yliopiston strategiasta. Siinä toistuvat sanaparit luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys.

— Näyttää siltä, että yliopistolla tiedostetaan ilmastokriisin vakavuus.

Sitran kestävyysratkaisuja johtava Pantsar toteaa, että sitralaiset eivät puhu enää ilmastonmuutoksesta vaan ilmastokriisistä. Sanoilla on väliä.

— Toivoisin, että yliopistoissa sivistys päivitettäisiin kattamaan myös ilmastokriisin vaikutukset ja ilmastopuhe.

Ilmaston ja luonnon tilaa koskeva opetus kuuluu Pantsarin mukaan laajasti yliopiston eri peruskursseille.

— Nuoret nousevat ennen näkemättömästi vaatimaan ilmastotoimia. Koska yliopistoissa kasvaa tulevaisuuden päättäjiä, kaikkien alojen opetuksen pitäisi jatkuvasti tarjota tietoa ilmastokriisistä ja luontokadosta.

Pantsar itse on analyyttisen kemian tohtori. Hän haaveili eläinlääkärin ammatista, mutta lukioaikainen harjoittelu eläinlääkäriasemalla kariutti unelmat.

— Pyörryin koiran pernaleikkauksessa ja itkin vanhan kissan lopetusta monta päivää.

Kemia kiinnosti, koska kokeet ovat elävässä yhteydessä luonnon prosesseihin. Jatko-opintoihin Pantsarin innosti professori Marja-Liisa Riekkola. Kun Pantsar muutama vuosi sitten kutsui elämänsä tärkeitä ihmisiä juhliin kotiinsa Hollolaan, professori oli vieraslistalla ensimmäisten joukossa.

— Opettajat ja ohjaajat voivat vaikuttaa opiskelijoihinsa syvästi. Ilman Marja-Liisaa en olisi tehnyt väitöskirjaani.

Yliopistomaailmassa ymmärretään, miten asiat liittyvät toisiinsa, Pantsar sanoo.

— Ilmastokriisiin puuttuminen voi merkitä esimerkiksi eriarvoisuuteen puuttumista.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/22.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos-ja-luonnon-monimuotoisuus/ilmastokriisin-ymmartaminen-osa-sivistysta-mari-pantsar-sanoo

[Roope]

Karjataloudesta luopuminen torjuisi selvästi ilmastotuhoa, kaksi tutkijaa sanoo

Yhdysvaltalaiset tutkijat esittävät karjataloudesta luopumista 15 vuoden säteellä. Pellot ja laitumet saisivat metsittyä.

ILMASTONMUUTOS olisi puoliksi torjuttu, jos ihmiskunta lopettaisi eläinten kasvatuksen ravinnoksi ja antaisi näin vapautuvan pelto- ja laidunmaan metsittyä.

Jos karjasta luovuttaisiin hallitusti seuraavan 15 vuoden aikana, teon ilmastovaikutus olisi sama kuin jos vuotuisia hiilidioksidipäästöjä leikattaisiin 68 prosentilla.

Tällaisen laskelman esittävät Plos Climate -tiedelehdessä Kalifornian yliopiston molekyyli- ja solubiologian professori Michael Eisen sekä Stanfordin yliopiston biokemian professori emeritus Patrick Brown.

TUTKIMUKSESSA on selvästi erottuva huomautus, että Brown perusti yhtiön Impossible Foods, joka kehittää vaihtoehtoja eläimille ruuantuotannossa. Hän myös johtaa yhtiötä. Eisen on asiantuntijana yhtiössä.

SUURIN vaikutus tuotantoeläinten massa-alasajolla ja metsittämisellä olisi 20–50 vuoden aikasäteellä.
...

Helsingin Sanomat 8.2.2022

En viitsi perehtyä lukuihin ja oletuksiin. Olisi poikkeuksellista, mikäli oletukset ovat järkeviä ja luvut pitävät paikkansa, mutta tutkimuksen uutisoinnin pointti on muualla.

Berkeley News: Global elimination of meat production could save the planet 1.2.2022

PLOS Climate: Rapid global phaseout of animal agriculture has the potential to stabilize greenhouse gas levels for 30 years and offset 68 percent of CO2 emissions this century 1.2.2022

Eisen and Brown have discussed the impacts of raising animals for food for years. Both men are vegans. Eisen stopped eating meat after convincing himself of the dire impact animal agriculture has on the world's climate. Brown founded Impossible Foods in 2011 for similar reasons, began marketing the Impossible Burger in 2016, and recently launched plant-based chicken nuggets and ground pork products.
...
While both researchers would just as soon eliminate animal agriculture today, they chose a more realistic scenario: a phaseout over 15 years.

"A 15-year phaseout is not unrealistic — a lot of things happen on that timeframe," Eisen said. "We went from having no cellphones to cellphones being ubiquitous in less time than that. It's not that we're saying we're going to get rid of animal ag in the next 15 years, though that's sort of the mission for Impossible Foods, but that is something we could do."
...
Based on his experience with Impossible Foods, Brown said, "there's compelling evidence that animal agriculture can be replaced without requiring meat lovers to compromise on nutrition or any of the sensory pleasures they love."

Vegaanitutkijat uskovat, että koko maailman ihmiset voitaisiin pakottaa kasvissyöjiksi 15 vuoden aikana. Tai mikä vielä hullumpaa, että he tekevät sen vapaaehtoisesti, kun heille todistetaan, että kasvispohjaiset korvikkeet (joita tutkijoiden yhtiö Impossible Foods valmistaa) maistuvat yhtä hyvältä kuin liha.

Vapaaehtoisuutta on helppo testata. Antaa ihmisten valita lihan ja korvikkeiden välillä, ja katsotaan, mikä on lihankulutus 15 vuoden päästä. Voin arvata.

Sen sijaan pakottaminen on ongelmallisempaa. En osaa kuvitella valtavaa globaalia väkivaltakoneistoa, joka pakottaisi ihmiset luopumaan lihasta. Mutta ehkä vegaanitutkijat osaavat.

[Totti]

TUTKIMUKSESSA on selvästi erottuva huomautus, että Brown perusti yhtiön Impossible Foods, joka kehittää vaihtoehtoja eläimille ruuantuotannossa. Hän myös johtaa yhtiötä. Eisen on asiantuntijana yhtiössä.

Helsingin Sanomat 8.2.2022

Toisissa uutisissa saamme lukea, että Impossible Foods aiko listautua pörssiin tänä vuonna:

https://www.forbes.com/advisor/investing/impossible-foods-ipo/

Sizzling sales growth suggests Impossible is winning over meat-lovers concerned about their own health and the health of the planet—making 2022 an opportune time for an initial public offering (IPO).

Meille kerrotaan myös, että heidän jo pörssissä olevan kilpailijan Beyond Meatin kurssi on romahtanut:

Beyond Meat, the company's main rival, offers a cautionary lesson for would-be Impossible Foods IPO investors.

Despite an impressive start, driven by huge deals with McDonalds and Yum Brands—parent of KFC—for burgers and chicken nuggets, shares of BYND are just about equal to where they were at the end of their first day as a public company nearly three years ago, around $65 a share. As of Feb. 1, 2022, BYND had fallen by more than 60% over the prior 12 months.

Syy? Keinoliha ei näyttäisi menevän kaupan alkuinnostuksen jälkeen:

https://www.marketbeat.com/articles/beyond-meat-q3-sales-fall-short-as-us-demand-drops-2021-11-10/

Beyond Meat said its sales increased 12.7% to $106.4 million for the July-September period. That was lower than the $109 million Wall Street forecast, according to analysts polled by FactSet. Shares in the company based in El Segundo, California, dropped 18% in after-hours trading.

Beyond Meat President and CEO Ethan Brown said the results were especially disappointing because they came on the heels of the second quarter, when the company reported record revenue of $149 million. In the third quarter, U.S. retail sales were down nearly 16% while food service sales fell 7%.

Hesarin juttu oli siis pörssilistauksen puffi, jolla Impossible Foodsin omistajat pyrkivät pumppaa osakkeen ja tehdä exitin ennen kun firma on arvoton.

Tämä keinoliha on samanlaista ilmastokusetusta kun taannoinen kehotus alkaa syömään torakoita. Joku idiootti taisi Hesassankin perustaa jonkun ötökkäravintolan, joka tosin kärsi nopean konkurssiin. Edes thunbergiläiset eivät halunneet syödä matoja ja heinäsirkkoja.
Suuren ötökkähypetyksen jälkeen on mediassa ollut varsin hiljaista sillä saralla vaikka se oli vuorenvarma tapa pelastaa planeetta tuholta ja uusi avaus upeille kulinaarisille elämyksille.

Mitä muuta tähän voi sanoa kun "follow the money".

[Totti]

Karjataloudesta luopuminen torjuisi selvästi ilmastotuhoa, kaksi tutkijaa sanoo

Juu ei.

https://www.youtube.com/watch?v=sGG-A80Tl5g

[Jaska Pankkaaja]

Sen sijaan pakottaminen on ongelmallisempaa. En osaa kuvitella valtavaa globaalia väkivaltakoneistoa, joka pakottaisi ihmiset luopumaan lihasta. Mutta ehkä vegaanitutkijat osaavat.

Suomessa se on ainakin helppoa kuin heinän teko: kielletään lihan tuotanto ja myynti. No joku hirvenlihankimpale ym. toki vaihtaa omistajaa salaisesti Äijien kesken mutta suuressa kuvassa 80% kantaa soijaa ja sitä kaliaa mänboobsit hyllyen ja tyytyväisenä. Eihän tullut vitun kuuma.

[Jepulis]

Vegaanitutkijat uskovat, että koko

Kyse on todellakin uskomisesta heidän osaltaan.

Vapaaehtoisuutta on helppo testata. Antaa ihmisten valita lihan ja korvikkeiden välillä, ja katsotaan, mikä on lihankulutus 15 vuoden päästä. Voin arvata.

Sen sijaan pakottaminen on ongelmallisempaa. En osaa kuvitella valtavaa globaalia väkivaltakoneistoa, joka pakottaisi ihmiset luopumaan lihasta. Mutta ehkä vegaanitutkijat osaavat.

Aivan. Joissain maailman maissa hallintokoneistokin varmasti saadaan uskomaan kaikenlaista ja näin osaa lihantuotannosta ehkä saadaan pienesti siirtymään muihin maihin. Sekin tilapäisesti.

https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-euroopassa.html

Sivulla on tilastoa 2019 lihankulutuksista Euroopassa. Tästä maalistalta kun vilkaisee olennaisesti Suomea suuremmat lihankuluttajat henkeä kohden ja sitten miettii minkälaisia maita vaikkapa Unkari on, niin jopa syntyy tiettyä epäilyä vegaanitutkijoiden nopeiden toimien mahdollisuuksista edes eniten aivopestyssä Euroopassa.

Maailmanlaajuisesti tilanne tietenkin on vielä mahdottomampi. Ne maat missä kulutus on huipulla, kuten Usa, Australia, eivät varmuudella pysty noihin toiveisiin vastaamaan saati edes halua. Ne maat puolestaan joissa kulutus on valmiiksi pientä, ovat sellaisia väkirikkaita maita, joissa mahdollisen vaurauden lisääntymisen myötä tullaan käyttämään ja tuottamaan aina vain suurempia lihamääriä.

[Ajattelija2008]

Postasin koko pläjäyksen koska nuo kleptokraatit loisivat minun ja kaikkien muiden suomalaisten kustannuksella.

Ilmastokriisin ymmärtäminen on osa sivistystä, Mari Pantsar sanoo
Yliopiston uuteen hallitukseen valittu Sitran johtaja toivoo, että luonto- ja ilmasto-opetusta laajennetaan kaikkien oppialojen peruskursseille.

Sitran johtaja Mari Pantsar kuuluu Helsingin yliopiston 1.1. aloittaneeseen hallitukseen, jonka puheenjohtajaksi valittiin professori emeritus Niklas Bruun. (Image: Veikko Somerpuro)
Yliopiston hallituksen uutena jäsenenä tammikuussa aloittanut Mari Pantsar on innoissaan yliopiston strategiasta. Siinä toistuvat sanaparit luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys.

— Näyttää siltä, että yliopistolla tiedostetaan ilmastokriisin vakavuus.

Sitran kestävyysratkaisuja johtava Pantsar toteaa, että sitralaiset eivät puhu enää ilmastonmuutoksesta vaan ilmastokriisistä. Sanoilla on väliä.

— Toivoisin, että yliopistoissa sivistys päivitettäisiin kattamaan myös ilmastokriisin vaikutukset ja ilmastopuhe.

Ilmaston ja luonnon tilaa koskeva opetus kuuluu Pantsarin mukaan laajasti yliopiston eri peruskursseille.

— Nuoret nousevat ennen näkemättömästi vaatimaan ilmastotoimia. Koska yliopistoissa kasvaa tulevaisuuden päättäjiä, kaikkien alojen opetuksen pitäisi jatkuvasti tarjota tietoa ilmastokriisistä ja luontokadosta.

Pantsar itse on analyyttisen kemian tohtori. Hän haaveili eläinlääkärin ammatista, mutta lukioaikainen harjoittelu eläinlääkäriasemalla kariutti unelmat.

— Pyörryin koiran pernaleikkauksessa ja itkin vanhan kissan lopetusta monta päivää.

Kemia kiinnosti, koska kokeet ovat elävässä yhteydessä luonnon prosesseihin. Jatko-opintoihin Pantsarin innosti professori Marja-Liisa Riekkola.

Helsingin yliopiston yliopistokollegiossa on 50 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet: professoreilla 20 jäsentä ja varajäsentä, yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöllä sekä muulla henkilöstöllä 15 jäsentä ja varajäsentä ja opiskelijoilla 15 jäsentä ja varajäsentä.

https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ihmiset/johto/hallitus-ja-yliopistokollegio
Yliopiston hallituksen valitsee kollegio, joka selvästi on poliittinen elin, koska siinä on opiskelijoilla iso edustus.

Tuo osittain selittää sen, että ilmastosta tieteenvastaista propagandaa jatkuvalla syötöllä tweettaava Mari Pantsar on valittu yliopiston hallitukseen. On häpeällistä, että moinen tiededenialisti nimitetään Helsingin yliopiston hallitukseen.

Pantsar saa Sitrassa veronmaksajien maksamaa isoa palkkaa siitä, että hän levittää tieteellisesti väärää tietoa. Jäsen Golimar on oikeassa, että tämä on kleptokratiaa.

[zupi]

Karjataloudesta luopuminen torjuisi selvästi ilmastotuhoa, kaksi tutkijaa sanoo

Yhdysvaltalaiset tutkijat esittävät karjataloudesta luopumista 15 vuoden säteellä. Pellot ja laitumet saisivat metsittyä.

ILMASTONMUUTOS olisi puoliksi torjuttu, jos ihmiskunta lopettaisi eläinten kasvatuksen ravinnoksi ja antaisi näin vapautuvan pelto- ja laidunmaan metsittyä.

Jos karjasta luovuttaisiin hallitusti seuraavan 15 vuoden aikana, teon ilmastovaikutus olisi sama kuin jos vuotuisia hiilidioksidipäästöjä leikattaisiin 68 prosentilla.

Tällaisen laskelman esittävät Plos Climate -tiedelehdessä Kalifornian yliopiston molekyyli- ja solubiologian professori Michael Eisen sekä Stanfordin yliopiston biokemian professori emeritus Patrick Brown.

TUTKIMUKSESSA on selvästi erottuva huomautus, että Brown perusti yhtiön Impossible Foods, joka kehittää vaihtoehtoja eläimille ruuantuotannossa. Hän myös johtaa yhtiötä. Eisen on asiantuntijana yhtiössä.

SUURIN vaikutus tuotantoeläinten massa-alasajolla ja metsittämisellä olisi 20–50 vuoden aikasäteellä.
...

Ilmastonmuutos olisi puoliksi torjuttu, jos ihmiskunta lopettaisi eläinten kasvatuksen ravinnoksi ja antaisi näin vapautuvan pelto- ja laidunmaan metsittyä.

We show that, even in the absence of any other emission reductions, persistent drops in atmospheric methane and nitrous oxide levels, and slower carbon dioxide accumulation, following a phaseout of livestock production would, through the end of the century, have the same cumulative effect on the warming potential of the atmosphere as a 25 gigaton per year reduction in anthropogenic CO2 emissions, providing half of the net emission reductions necessary to limit warming to 2°C. The magnitude and rapidity of these potential effects should place the reduction or elimination of animal agriculture at the forefront of strategies for averting disastrous climate change.

https://journals.plos.org/climate/article?id=10.1371/journal.pclm.0000010

Mitä mitä, ei kai Hyysäri levitä disinformaatiota... 

As such, were IPCC's "most extreme" scenario of global veganism to be realized - in which, by 2050, humans completely cease to consume animal products and all livestock land in reforested - total carbon emissions would decline by just 10 percet.

In "business-as-usual", global greenhouse emissions will rise to 86 gigatons/year by 2050, and emissions from agriculture will rise to 11.6 gigatons/year. The "upper-bound" scenario of 100 percent veganism would reduce emissions by 8.1 gigatons/year from this baseline.

Figure 5.12 shows the technical mitigation potentials of some
scenarios of alternative diets examined in the literature. Stehfest et al.
(2009) were among the first to examine these questions. They found
that under the most extreme scenario, where no animal products
are consumed at all, adequate food production in 2050 could be
achieved on less land than is currently used, allowing considerable
forest regeneration, and reducing land-based GHG emissions to one
third of the reference 'business-as-usual' case for 2050, a reduction
of 7.8 GtCO2-eq yr–1. Springmann et al. (2016b) recently estimated
similar emissions reduction potential of 8 GtCO2-eq yr–1 from a vegan
diet without animal-sourced foods. This defines the upper bound of
the technical mitigation potential of demand side measures.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwiyv6z34_T1AhVskIsKHSM9CdgQFnoECBwQAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.ipcc.ch%2Fsite%2Fassets%2Fuploads%2F2019%2F11%2FSRCCL-Full-Report-Compiled-191128.pdf&usg=AOvVaw1za1mb9AosOWDOvDBVmPrF (s. 487)

Eli Hyysäri esittelee puolueellisia pelletutkimuksia, joissa laskettu vaikutus on yli kolminkertainen IPCC:n määrittämään max. vaikutukseen. Eikä se IPCC:kään taida nykyisin olla tunnettu vähättelevistä ennustuksistaan. Shellenberger luettelee kirjassaan useita tutkimuksia, joissa vaikutus on arvioitu paljon IPCC:n raportissa mainittua pienemmäksi.

Järjen ääni:

It is for that reason that reducing carbon emissions in energy, not food or use of land more broahly, matters most.

Eli helvetisti vaan lisää puhdasta, energiatiheydeltään ylivoimaista ja aina luotettavaa ydinvoimaa, niin hyvä tulee. Mutta sehän ei taas Hyysärin ideologisteille passaa.

Sen sijaan pakottaminen on ongelmallisempaa. En osaa kuvitella valtavaa globaalia väkivaltakoneistoa, joka pakottaisi ihmiset luopumaan lihasta. Mutta ehkä vegaanitutkijat osaavat.

ESG.

[no future]

Sen sijaan pakottaminen on ongelmallisempaa. En osaa kuvitella valtavaa globaalia väkivaltakoneistoa, joka pakottaisi ihmiset luopumaan lihasta. Mutta ehkä vegaanitutkijat osaavat.

Suomessa se on ainakin helppoa kuin heinän teko: kielletään lihan tuotanto ja myynti. No joku hirvenlihankimpale ym. toki vaihtaa omistajaa salaisesti Äijien kesken mutta suuressa kuvassa 80% kantaa soijaa ja sitä kaliaa mänboobsit hyllyen ja tyytyväisenä. Eihän tullut vitun kuuma.

No itseasiassa riittää että muutetaan maataloustukien kohdentaminen pois eläintuotannosta. Sitten katsotaan minne se lihan hinta ja tuotantomäärät asettuu. Tämä tietysti mieluiten EU:n laajuisesti, mutta mitä olen vuosien aikana maatalouskeskustelua seurannut niin kukaan suomalainen lihansyöjä-äijähän ei niiden perusteella osta ulkolaista lihaa, ei vaikka se olisi viimeinen lihakimpale koko hypermarketissa.