Ilmastouskonto, väärät profeetat ja tapaus Greta Thunberg

[Brandis]

Olen aiemminkin täällä todennut sen miten ilmastouskonnon varjolla harjoitetaan talouden uusjakoa.

Kuulin tänään konkreettisen esimerkin yhdestä ilmentymispuolesta. Rengasvalmistajien uusien kesärenkaiden kulutuspintaa on laskettu tavanomaisesta 10 millistä 6 millimetriin sillä varjolla, että kyseessä on ekologisesti kestävämpi/kestävä kumi. Perustuen pienempään vierintävastukseen.

Oikeasti sen laatu on ihan yhtä kestävä/hyvä tai huono kuin ennenkin, mutta ekologisuuden verukkeella saadaan renkaiden kierto nopeutumaan ja ihmiset kuluttamaan.

Tuleekohan näiden ns. pakollisten ilmastonmuutostoimien lomassa milloinkaan tulevaisuudessa vastaan sitä vaihetta, jossa puolueeton toimija kävisi läpi toteutuneita ja suunnitteilla olevia, tämänkaltaisia, muutoksia ja suuntauksia kulutustottumuksiin, sekä niiden mielekkyyttä ja arjen kestävyyttä kokonaiskuvassa? Mitä luulette?

[Radio]

Länsmaiden alkuperäisväestö, nuo kaiken pahuuden ja perisynnin perilliset, valkoiset ihmiset, on tuomittu maksamaan kaikkien maailman ruskeiden ihmisten kuviteltuja saamisia jostain velasta.
Jos moinen järjenvastainen vanhan velan ulosmittaaminen korkoineen annetaan jatkua, on tuloksena III WW. Putsaisi pöydän ja saisi maailmaan mahtuvien kaiken pahan alkujuurena olevan "kehittyvien" kansojen hillittömän lisääntymisen loppumaan.
Summa summarum, Ihmisten  lisääntymisen kasvu on totta. Siitä ei saa puhua! Nälkä muuten lisää kiimaa. Äärimmäisessä köyhyydessä  monilapsisuudella korvataan sosiaaliturva.
Miksi ei voida tunnustaa väestönkasvun olevan se varsinainen syy ilmastonmuutokseen. Eikä edes täällä pohjoiseesa ymmärretä, että jokainen uusi ruskis tuo lähtömaastaan tuliaisina Suomeen moninkertaiset päästöt.

[simppali]

Olen aiemminkin täällä todennut sen miten ilmastouskonnon varjolla harjoitetaan talouden uusjakoa.

Kuulin tänään konkreettisen esimerkin yhdestä ilmentymispuolesta. Rengasvalmistajien uusien kesärenkaiden kulutuspintaa on laskettu tavanomaisesta 10 millistä 6 millimetriin sillä varjolla, että kyseessä on ekologisesti kestävämpi/kestävä kumi. Perustuen pienempään vierintävastukseen.

Oikeasti sen laatu on ihan yhtä kestävä/hyvä tai huono kuin ennenkin, mutta ekologisuuden verukkeella saadaan renkaiden kierto nopeutumaan ja ihmiset kuluttamaan.

Tuleekohan näiden ns. pakollisten ilmastonmuutostoimien lomassa milloinkaan tulevaisuudessa vastaan sitä vaihetta, jossa puolueeton toimija kävisi läpi toteutuneita ja suunnitteilla olevia, tämänkaltaisia, muutoksia ja suuntauksia kulutustottumuksiin, sekä niiden mielekkyyttä ja arjen kestävyyttä kokonaiskuvassa? Mitä luulette?

10 millin,,eli yhden sentin urasyvyys kesärenkaissa kuulunee kapeille renkaille, leveämmissä renkaissa 8 mm. on ollut melko vakio, mutta hyvä huomio Brandikselta, ilmastonmuutokseen perustuen pitäisi säästää, mutta samalla ostella uusia rengas-satseja useammin. En ole mittaus-inssi..joten en tiedä miten renkaan urasyvyys vaikuttaa vierintävastukseen..voisi olla että vastustusta vähentämällä.

Kovan ilmastohypen myötä on jotkut alkaneet ihmettelemään töpselipelien (en puhu autoista, autojen merkityksessä) melkomoista renkaiden kulumista,,onhan se selvä,,jos sähkölaite painaa n. 2000 kiloa, niin renkaiden kulumiseen vaikuttaa renkaiden varassa olevan setoksen massa,,eikä lieneen ole sähköisen laitteen rengas setit alennuksilla pilattuja.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/c5a33728-c24f-47c0-8d80-5349e65c1dec

Syynä sähköautojen renkaiden kulumiseen on auton paino. Sähköautot ja myös hybridiautot painavat enemmän kuin polttomoottoriautot.

Täyssähköauton akusto voi painaa helposti jopa 500–600 kiloa.

Renkaiden kuluminen kohdistuu erityisesti vetäviin pyöriin ja useat uudet sähköautot ovat takavetoisia.

- Oman kokemukseni mukaan jopa reilusti alle 20 000 ajokilometrin jälkeen takarenkaiden uusiminen voi tulla kyseeseen, kertoo LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri yhtiön tiedotteessa.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen on samoilla linjoilla renkaiden nopeamman kulumisen kanssa.

Oman koslan kesärenkaat maksavat n. 670€..kyllä nekin saa sileäksi kankaita myöten, yhdellä 0-200 kmh. vetäsyllä, normaalilla ajolla kestävät kolme,,neljä vuotta

[HDRisto]

^Sikäli kun kysymys on RS6 koslasta, "Oman koslan kesärenkaat maksavat n. 670€..kyllä nekin saa sileäksi kankaita myöten, yhdellä 0-200 kmh. vetäsyllä" niin ihmettelen kyllä kovasti jos noin käy. 0-200 kmh ei kauaa kestä ja vielä neliveto.. alla Kiina-renkaat jotka eivät kestä sitä 200 km/h?.

[simppali]

Kyllä auton sutimaan saa, nelivedosta huolimatta kuivalla asfaltillakin,,n. 620 hv, en ole ostanut mitään kisarenkaita autoon, melkein sileiksi ajetut edelliset renkaat saivat ansaitsemansa? kierrätyslopun yhdellä polkasulla.

Renkaat varmaan kestävät nopeutta tappiin asti, mutta äkkinäinen paikaltaan lähtö amistyyliin sulattaa normaalit renkaat,,anteeksi yhden postaukseni itsekkin ymmärtämäni lievä vaikea tajuattavuus.

Ilmasto ei muutunut, muuta lähipiirilleni aiheuttamaani mielipahaa voin kommentoida peräkammarin autoiluketjussa.

[Isagoge]

Miksi ei voida tunnustaa väestönkasvun olevan se varsinainen syy ilmastonmuutokseen. Eikä edes täällä pohjoiseesa ymmärretä, että jokainen uusi ruskis tuo lähtömaastaan tuliaisina Suomeen moninkertaiset päästöt.

Varsinaista syytä ja vastuuta ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden noususta on perustelluinta tarkastella maakohtaisia kumulatiivisia päästöjä perustana käyttäen. Liitteenä oleva kuva on artikkelista

https://www.carbonbrief.org/analysis-which-countries-are-historically-responsible-for-climate-change

Kyllä väestönkasvulla on varmasti ollut merkittävä rooli nykyisen ilmastokriisin syntymisessä, mutta tällöin on kyse väestönkasvusta Yhdysvalloissa, Kiinassa, Venäjällä, Brasiliassa, Indonesiassa, Saksassa, Intiassa, UK:ssa, Japanissa, Kanadassa, Ukrainassa, Ranskassa ja Australiassa.

Afrikan väestönkasvulla ei ole ollut ilmastokriisin syntymisen kannalta käytännössä mitään merkitystä. Sama pätee suurimpaan osaan Aasian maita ja Lähi-itää.

[P]

Afrikan väestönkasvulla ei ole ollut ilmastokriisin syntymisen kannalta käytännössä mitään merkitystä. Sama pätee suurimpaan osaan Aasian maita ja Lähi-itää.

Psykoosit vahvasti tulilla? Vai ihan "ilmastokriisi" jo.

Kai ymmärrät, että kyse on teoriasta, jota ei ole todistettu. Alkuperäiset teoriat, mallitj a laskelmat ovat romuttuneet. Uusia on värkätty lennosta, eikä niitäkään ole todistettu.

Hiilenkirtoa ei käytännössä tunneta kunnolla, kuten ei ilmaston toimintaakaan. Ei tiedetä edes kuinka paljon ihmisen osuus oikeasti on Maapallon CO2-päästöistä. On vain arvauksia.

Ja sinusta nyt on "ilmastokriisi".

Miten se kriisi näkyy? Muuten kuin kulttiuskonnon kaltaisena toimintana?

Ja jos kriisisi on/olisi totta, ei CO2 päästöjä tulla saamaan yhdessä väestön kasvun kanssa alas mitenkään, kunnes fossiiliset ehtyvät.

Ja muutenkin laskelmat ja mallit, joissa päästöistä palkitaan holtittomasti lisääntymisestä laskemalla päästä per nenä alueen todellisen kokonaispäästön sijaan ovat ihan mahoja.

[Jepulis]

Aika rajusti vähätellään Afrikan väestönkasvun seurauksia.

Tuleva 4 000 000 000 afrikkalaisen väestö tulee olemaan erittäin merkityksellinen ilmaston ja luonnon kannalta ja po. väkimäärä tuskin mussuttaa ikuisesti ja kiltisti jotain luonnonantimia tyytyen kivikautiseen osaansa noin vain. Eikä tietenkään pystyisikään siihen.

Afrikan lapsitehtailu, jota länsimaat pidettelemättä vielä tukee ruokalähetyksin, tulee varmuudella mitätöimään kaiken mitä Euroopassa enää voidaan säästää. Loput siemenperunat meneekin sitten sieltä otettavien maahantunkeutujien kulutukseen. Lisäksi koko ajan puhutaan minkälainen vientimahdollisuuksien uusi Eldoraro Afrikka on. Siis kulutusta kaikissa muodoissaan tapahtuu nytkin ja sama lisääntyy, tuottivat itse mitään tai ei.

10% heistä keskimääräiselle länsimaiselle kulutus- ja matkustustasolle ja koko Euroopan saavutus on romukopassa. Mutta mitäpä vaikkapa Suomessa puhutaan mediassa tästä asiasta? On nähtävästi peräti meidän velvollisuus auttaa näitä maita siihen pisteeseen.

[P]

Esim. Itä-Afrikka:

"Suomi lahjoittaa yli 10 miljoonaa euroa poistaakseen kaupan esteitä Itä-Afrikassa – "Se hyödyntää suoraan suomalaisia yrityksiä", arvioi diplomaatti"

"Itä-Afrikka tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia
Suomen Kenian-suurlähettiläs Erik Lundberg allekirjoitti tiistaina sopimuksen Trade Mark East African puheenjohtajan Erastus Mwenchan kanssa Mombasan sataman pääkonttorissa. Mwencha on aiemmin toiminut Afrikan Unionin komission varapuheenjohtajana.

– Tämä hyödyttää suoraan suomalaisia yrityksiä. Itä-Afrikka on merkittävä alue, jossa on huomattavaa talouskasvua ja paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, Lundberg sanoo Ylelle."


https://yle.fi/uutiset/3-11817219

Ja

"Kiina rakensi Afrikan tiet, sillat ja voimalat velaksi – nyt sijoituskiinnostus velkaantuneeseen maanosaan hiipuu ja Suomi ei koskaan ehtinyt mukaan
Itä-Afrikka on nyt maailman nopeimmin kasvava talousalue, mutta suomalaisyritykset eivät ole sitä löytäneet vieläkään. Kasvuvauhti ohittaa Kiinan."

"Suomessa väki vanhenee, Itä-Afrikassa tuplaantuu
Myös väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan. Tällä hetkellä Keniassa, Ruandassa, Tansaniassa ja Ugandassa on runsaat 160 miljoonaa asukasta.

Samaan aikaan Suomessa ja muuallakin Euroopassa tuskaillaan hiipuvaa talous- ja västökehitystä."

"Kaikesta huolimatta Suomen ja koko Itä-Afrikan välisen kaupan arvo on alle 60 miljoonaa euroa. Tullin vientitilastossa(siirryt toiseen palveluun) ei juuri mittari värähdä. Suurelta osin vienti muodostuu puutavarasta.

Ja tämän vuoden alussa vienti Suomesta kaikkiin Afrikan maihin laski entisestään."



Sivuhuomautus, kyllä Suomi ehti mukaan. Tuonne on työnnetty vuosien varrella satoja miljoonia suomalaisten veroeuroja vastikkeetta.

Ja Isogonesta on "pikku juttu", että väki määrä on tuplautunut noin 20:ssä vuodessa 80 miljoonasta 160 miljoonaan. Ja 20 vuoden päästä siellä on 320 miljoonaa asukasta, lähes saman verran kuin USA:ssa nykyään. Ja pääosa tuosta kasvusta tehdään fossiilisella energialla.

Pelkästään Itä-Afrikka on syönyt ja syö kaiken merkityksen Suomen tekemistä päästä leikkauksilla. Ja noita vastaavia itä-afrikoita on maapallo täynnä. Tuolla "ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos" on "non issue", kuten suurimmassa osassa maailmaa.

Mutta Suomi leikkaamalla promillen päästönsä kustannuksista välittämättä. vuoteen 2035 "pelastaa Maailman". Vaikea käsittää mitä nämä panikiijat vetävät.

Ja koko EU:kin alkaa olla merkityksetön. Noin 10% maailman päästöistä. Ja Saksa ruskohiileen ydinvoimasta siirtyjinä suurin päästäjä 2%

[Isagoge]

Afrikan väestönkasvulla ei ole ollut ilmastokriisin syntymisen kannalta käytännössä mitään merkitystä. Sama pätee suurimpaan osaan Aasian maita ja Lähi-itää.

Psykoosit vahvasti tulilla? Vai ihan "ilmastokriisi" jo.

Termejä "ilmastokriisi" ja "ilmastohätätila" on ehdotettu kuvaamaan nykytilannetta ihan arvostetuissa tieteellisissä julkaisuissa. Vuonna 2020 BioScience-lehdessä (Ripple ym., 2020) julkaistussa artikkelissa yli 11 000 ammattitutkijaa oli hyväksynyt sen näkemyksen, että on aiheellista julistaa ilmastohätätila tai todeta ilmastokriisin olevan menossa. Samoin Naturessa vuonna 2019 vuonna julkaistussa artikkelissa todettiin, että "we are in a state of planetary emergency" (Lenton ym., 2019). Vaikka Greta Thunberg ja monet suomalaisetkin ilmastoaktivistit käyttävät näitä käsitteitä, ne eivät ole heidän keksimiään, vaan tiedemiesten lanseeraamia.

Skeptikkopiireissä yritetään usein vähätellä tilanteen kriisiytymistä väittämällä, että ilmaston lämpeneminen ei toistaiseksi ole aiheuttanut mitään vakavaa. Koko ajan kasvava tutkimuskorpus, jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen signaalia erilaisissa sään ääri-ilmiöissä kuitenkin viittaa siihen, että ilmastonmuutos on jo tuottanut ikäviä seurauksia suurelle määrälle ihmisiä.

Sitä ajattelutapaa, että mitään hätätilaa tai kriisiä ei voi olla, koska juuri mitään ei ole vielä tapahtunut, täytyy ylipäätäänkin ihmetellä. Eihän kukaan soutuveneilijä, jonka veneen pohjaan on juuri tullut iso vuoto, jatkaisi huolettomana vihellellen souteluaan, "koska kukaan ei ole vielä hukkunut". Ilmastokriisistä tai -hätätilasta voidaan puhua ihan perustellusti myös siitä näkökulmasta, että meidän täytyy nyt tehdä isoja ja nopeita muutoksia energiantuotantoomme, ravinnontuotantoomme, oikeastaan koko elämäntapaamme estääksemme tulevaisuudessa toteutuvan ikävän kehityskulun.   

Kai ymmärrät, että kyse on teoriasta, jota ei ole todistettu. Alkuperäiset teoriat, mallitj a laskelmat ovat romuttuneet. Uusia on värkätty lennosta, eikä niitäkään ole todistettu.

Aivan totta. Tuohon voisi vielä lisätä sen, että teoriaa siitä, että ihminen nyt voimistaa päästöillään kasvihuoneilmiötä, ei tulla koskaan todistamaankaan. Sen sijaan yllätyksenä sinulle varmaan tulee, että jo viime vuosisadalla tieteenfilosofian valtavirta hyväksyi sen näkemyksen, että mitään tieteellisiä teorioita ei voi koskaan todistaa oikeiksi.

Ilmastoskeptikot siitä huolimatta yrittävät levitellä tuota "teoriaa ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ei ole todistettu" -meemiä, ja huonosti tieteentekemistä ja tieteenfilosofiaa ymmärtävät saattavat tuohon langeta.

Tosiasiassa kuitenkin teoriaa siitä, että ihmisen ilmakehään lisäämätä kasvihuonekaasut nyt lämmittävät ilmastoa, voi pitää toistaiseksi pätevimpänä tällä alueella kilpailevista teorioista. Se sopii hyvin yhteen havaintojen kanssa (esim. niiden havaintojen, jotka koskevat ilmakehän ylärajalta avaruuteen poistuvan pitkäaaltoisen säteilyn spektriä), se sopii hyvin yhteen olemassa olevan muun teoriakorpuksen kanssa (esim. kemian alan teoriat molekyylien kyvystä absorboida säteilyä, pohjoisen pallonpuoliskon insolaation vaihtelua koskevat teoriat) ja on tuottanut onnistuneita ennusteita jo vuosikymmenien ajan – toisin kuin skeptikkosivuilla yritetään valehdella. Lisäksi ko. teorian ansiona on se, että se ei oleta täysin tuntemattomia prosesseja tai entiteettejä, toisin kuin esimeriksi niissä skeptikoiden teorioissa, joissa väitetään Auringosta tulevan maapallolle energiaa toistaiseksi tuntemattomalla ja havaitsemattomalla tavalla.

On helppo heitellä ylimalkaisia väitteitä siitä, että ilmastotutkijoiden ennusteet ovat epäonnistuneet, mallit on hylätty jne. Paljon vaikeampaa onkin sitten löytää modernin ilmastotutkimuksen tuottamia ennusteita, jotka oikeasti olisivat pahasti epäonnistuneet tai "romuttuneita" malleja tai laskelmia. Tiedän itse muutamia tuollaisia, mutta epäilen, että sinulle tuottaa vaikeuksia löytää yhtään esimerkkiä.

Hiilenkirtoa ei käytännössä tunneta kunnolla, kuten ei ilmaston toimintaakaan. Ei tiedetä edes kuinka paljon ihmisen osuus oikeasti on Maapallon CO2-päästöistä. On vain arvauksia.

Nuo "emme tunne asiaa X tarpeeksi hyvin" -argumentit ovat samanlaista skeptikkojen sumutusta kuin "ei ole todistettu", johon tiedettä huonosti tunteva toki saattaa langeta. Emme itse asiassa tunne mitään asiakokonaisuutta täydellisesti, mutta niitä koskevat teoriat saattavat silti ennustaa asiaintilojen kehitystä tai erilaisten interventioiden vaikutusta erittäin hyvin.  Esimerkiksi neuropsykologeilla ja -fysiologeilla ei ole mitään käsitystä siitä, miten aivojen fysikaaliset tapahtumat tuottavat psyykkisen toiminnan tai psyykkiset prosessit, mikä kuitenkin on heidän tutkimusalansa isoin peruskysymys. Tästä huolimatta esimerkiksi aivoleikkauksilla tai psyykenlääkkeillä voidaan ennustettavalla tavalla vaikuttaa psyykkisiin prosesseihin.

Tuosta skeptikoiden joskus käyttämästä "emme tunne hiilenkiertoa tarpeeksi hyvin voidaksemme sanoa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen on ihmiskunnan päästöjen seurausta" -argumentista on ehkä vielä hyvä osoittaa yksi kömmähdys. Koska kivihiili, maaöljy ja -kaasu ovat arvotavaraa, niiden kaivamista/pumppaamista, jalostamista, myyntiä ja kulutusta on dokumentoitu tarkasti. Tämän takia tiedämme varsin luotettavasti, kuinka paljon ihmiskunta on ilmakehään hiilidioksidia teollistumisen alusta lähtien päästänyt. Jos joku nyt väittää, että luonto jostain tuntemattomasta syystä ryhtyi päästämään juuri teollistumisen alettua enemmän hiilidioksidia ilmakehään kuin se sieltä absorboi, ja siksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole ihmisen toiminnan seurausta, hänen pitäisi vielä pystyä kertomaan se, minne se ihmiskunnan päästämä hiilidioksidi sitten meni.   

[Golimar]

X

Joulukuussa 2020 olivat Pohjois-Karjalassa odotukset korkealla, kun Green Fuel Nordic Lieksa -yhtiön laitos pyörähti käyntiin Kevätniemessä. Bioöljyn raaka-aineena hyödynnettiin sahanpurua lähiseudun sahoilta.

Jo seuraavana kesänä kuitenkin uutisoitiin, että tuotanto on pysähtynyt ja henkilöstö lomautettu toistaiseksi. Syynä oli tilausten puuttuminen.

Tällä hetkellä 25 miljoonaa euroa maksanut ja yhteensä lähemmäs kymmenen miljoonaa euroa julkista avustusta saanut laitos seisoo hiljaisena Pielisen rannalla eikä muutosta ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa.

– Toiminta on edelleen seisahduksissa ja lomautukset jatkuvat. Meillä ei ole tällä hetkellä riittävän suuria toimitussopimuksia, että laitos kannattaisi käynnistää, emoyhtiö Green Fuel Nordicin (GFN) hallituksen puheenjohtaja Matti Virtaala toteaa.

Bioöljyn eli pyrolyysiöljyn valmistaminen puun sivuvirroista kuten hakkeesta, sahanpurusta tai kuoresta on harvinaista sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa uraa uursi Fortumin voimalaitos Joensuussa, jossa toiminta kuitenkin päättyi kannattamattomana.

X

GFN:n toisen tytäryhtiön tontilla Iisalmessa ei ole vielä tuotantorakennuksiakaan.

– Iisalmeen olemme valmistautuneet laajentumaan. Siellä on ympäristölupa ja rakennuslupa neljälle laitokselle, mutta on varmasti aika kaukana ennen kuin nämä asiat tulevat esille, Virtaala arvioi.

Käytännössä yhtiöllä ei ole tarvetta rakentaa Iisalmeen, ellei Lieksaan jo rakennetun laitoksen bioöljy mene kaupaksi.

X

Usko bioöljyn kysynnän nousuun arveluttaa Lieksassa. Muutamat lomautetuista työntekijöistä ovat jo jättäneet yhtiön. Asia mietityttää myös kaupungin johdossa.

– Tietysti huolestuttaa. Toimivat yritykset ovat meille elintärkeitä kaupungin toiminnan ja tulevaisuuden kannalta. GFN:n osalta iso toive on, että tuotanto jälleen käynnistyy, jatkuu häiriöttä ja toiminta kasvaa tulevaisuudessa, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen toivoo.

Kovimmalla koetuksella on bioöljyteollisuuteen jo sijoittaneiden usko.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12173698

7 miljoonaa euroa yrityksen kehittämisavustusta Green Fuel Nordic Lieksa Oy:n bioöljyjalostamoinvestointiin (Itä-Suomi)
ELY-keskus on tehnyt 25.1.2018 GFN Lieksa Oy:lle 7 miljoonan euron rahoituspäätöksen hankkeeseen "Bioöljyn valmistaminen pyrolyysimenetelmällä biomassasta". GFN Lieksa Oy:lle myönnettiin 35 % avustus 20 miljoonan euron teknologiainvestointikustannuksiin, jotka tähtäävät bioöljytuotannon käynnistämiseen Lieksassa vuonna 2019. Investoinnin tavoitteena on luoda merkittävästi uutta liikevaihtoa ja sitä kautta uusia työpaikkoja niin yritykseen kuin yrityksen alihankintaverkostoonkin. Käynnistyvällä hankkeella uskotaan olevan merkittävät myönteiset vaikutukset niin Pohjois-Karjalan kuin myös koko Suomen biotalouden osaamisen ja liiketoiminnan kasvuun.

Lieksan pilottihanke mahdollistaa Suomeen uuden biotalouden toimintamallin kehittymisen, jossa tuotantoyksikön lähialueilta saatava uusiutuva metsäpohjainen raaka-aine jalostetaan korkean energiasisällön omaavaksi laadukkaaksi bioöljyksi. Näitä yksiköitä voidaan sijoittaa aina raaka-ainelähteiden lähelle, sillä bioöljyn kuljetuskustannukset eivät näyttele merkittävää roolia lopputuotteen markkinahinnassa. Hanke tukee myös hallituksen ympäristö- ja energiapolitiikkaa sekä luo uusia työpaikkona maan syrjäisemmille alueille. Siirtyminen maailmalta tuodun fossiilisten öljytuotteiden käytöstä paikallisesti tuotettuun rikittömään bioöljyyn vähentää ympäristöpäästöjä. Toteutuessaan suunnitellulla tavalla Lieksan pilottihanke edistää korkeamman jalostusasteen kotimaista energiantuotantoa ja parantaa Suomen energiaomavaraisuutta. 

Tulevaisuudessa bioöljy voi toimia myös monelle muulle yritykselle ja tutkimuslaitokselle kehitysalustana ja raaka-aineena erilaisille biokemikaalituotteille tai liikenteen polttoaineille. Liikennepolttoainekäytön osalta teknologia on jo tunnettua. Korkeamman jalostusasteen tuotteiden osalta tarvitaan vielä mittava määrä t&k -toimintaa ennen kuin kaupallisesti merkittäviä läpimurtoja saavutetaan. Korkeamman jalostusasteen tuotteita saattaisivat olla erilaiset kemialliset yhdisteet ja tuotteet esimerkiksi pinnoitukseen, ruoka- ja kosmetiikkateollisuuteen sekä erilaiset lääketieteen sovellutukset.

Lisätietoja:
Rakennerahastopalvelut -yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi, p. 044 2464 670

Julkaisupäivä
29.1.2018

https://www.ely-keskus.fi/-/7-miljoonaa-euroa-yrityksen-kehittamisavustusta-green-fuel-nordic-lieksa-oy-n-biooljyjalostamoinvestointiin-ita-suomi-

[Tunkki]

Aika lähelle totuutta, NWO:ta ja Great Reset:iä ei mainita

[Isagoge]

Ja Isogonesta on "pikku juttu", että väki määrä on tuplautunut noin 20:ssä vuodessa 80 miljoonasta 160 miljoonaan.

Olkiukko. Väitin vain, että Afrikan väestönkasvulla ja useimpien Aasian maiden väestönkasvulla ei ole käytännössä ollut ilmastokriisin kehittymisen kannalta merkitystä. Mikä on kiistämätöntä. Ja varsinkin jos käyttää lainausmerkkejä, niin voisi katsoa, onko lainatussa tekstissä sanantarkasti sanottu noin.

On muuten opettavaista katsoa sitä, mikä tilanne Afrikassa on nyt kasvihuonekaasupäästöjen osalta ja niiden tulevan vähentämisen suhteen. Tämän takia liitteenä oleva kuva. Suomi on violetti vajaan 50 Mt päästöillään, kaikki sinisellä merkityt Afrikan maat päästävät vähemmän (ja tuossa päästöjä ei siis ole suhteutettu väestön määrään). Vain Algeria (n. 180 Mt, väestöä n. 45 miljoonaa), Etelä-Afrikka (n. 500 Mt, väestöä n. 60 miljoonaa), Nigeria (n. 100 Mt, väestöä n. 211 miljoonaa), Egypti (255 Mt, väestöä 104 miljoonaa) ja Marokko (n. 70 Mt, väestöä 37 miljoonaa) päästävät Suomea enemmän (ja nyt ei siis puhuta väkilukuun suhteutetuista päästöistä).

Ilmastoskeptikoiden kuulee usein sanovat, että Suomen päästöt ovat niin pienet, että on aivan sama, mitä teemme päästöjemme suhteen. Tämän logiikan mukaan siis myös Afrikan valtioista valtaosan ei tarvitse päästöjään ollenkaan tai kovin nopeasti vähentää, koska niiden päästöt ovat jopa Suomea pienemmät. Ja miksipä noiden viiden Suomea enemmän päästävän Afrikan valtion pitäisi niidenkään tehdä mitään. Pari Kiinan valtionyhtiötähän päästää selvästi enemmän kuin ne yhteensä, joten odotellaan, että päästöt Kiinassa saadaan alas ja katsotaan sitten, pitäisikö jotain tehdä omille päästöille.

Millaisia tavoitteita Afrikan valtiot ovat päästöilleen tulevaisuudessa asettaneet? Gambia pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Kenia pyrkii tuottamaan kaiken sähkönsä hiilineutraalisti samaan vuoteen mennessä, Somalia on leikannut päästöjään 1990-luvulta tähän päivään suhteellisesti enemmän kuin Suomi*, ja se on sitoutunut leikkaamaan sinänsä mitättömiä päästöjään 30 % vuoteen 2030 mennessä, Algeria lupautui leikkaamaan 7-22 % vuoteen 2030 mennessä jne. jne. Joka ainoa Afrikan maa Egyptiä lukuun ottamatta on antanut ns. NDC:n (Nationally Determined Contribution, valtiotasolla määritelty panos) ilmastonmuutoksen hidastamisen ja lopulta pysäyttämisen toimista. Osalla Afrikan maista tavoitteet ovat paljon kunnianhimoisempia kuin Suomella.

Propagandalle ja indoktrinaatiolle altis mieli kuvittelee herkästi Afrikan palavia rengaskasoja ja muovivuoria esittäviä kuvia katsoessaan, että ilmastoasiat ovat siellä todella huonolla tolalla ja tilanne pahenee, eikä asia ketään siellä kiinnosta. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.

En kiistä sitä, että ilman Afrikan väestönkasvua ilmastokriisin ratkaiseminen olisi paljon helpompaa. Mutta tässä on parasta ajatella pragmaattisesti kahdellakin tavalla. Ensinnäkin on kovin vähän tehtävissä sille, että Afrikan väkiluku jatkossa vielä kasvaa nopeasti. Kehitysavun lopettaminen ei tuota kasvua lopeta, koska suurin osa Afrikan asukkaista ei elä länsimaisen ruoka-avun varassa. Jotkut elättelevät kuvitelmia joukkotuhonnasta, mutta sen lisäksi että sellaisen toteuttaminen olisi poliittisesti mahdotonta, se olisi vaikeampaa ja tulisi paljon kalliimmaksi kuin ilmastokriisin ratkaiseminen toisilla keinoilla. Toisessa maailmansodassakaan ei lopulta saatu kovin paljoa ihmisiä hengiltä, vaikka länsimaiden, Japanin ja Neuvostoliiton teollisuuden tuotantokyvystä suurin osa valjastettiin siihen tarkoitukseen.

Toinen pragmaattinen näkökulma on se, mitä erilaisten puhetapojen tai diskurssien avulla voidaan Afrikan osalta saavuttaa. Täälläkin toistuvasti ihmetellään, miksi länsimaiset poliitikot eivät ilmastokriisin yhteydessä puhu enemmän Afrikan (ja eräissä Aasian maissa yhä jatkuvan) väestönkasvun hillitsemisestä. Vastaus on yksinkertainen: näiltä poliitikoilta tai ainakin heidän avustajiltaan löytyy sen verran viisautta ja pelisilmää, että he tajuavat tällaisen puheen vain huonontavan tilannetta. Jos esimerkiksi Boris Johnson pitäisi puheen, jossa hän vaatisi Afrikan väestönkasvun hillitsemistä, Afrikan maiden poliittisen johdon ja kansalaisten reaktio olisi arvattava: Johnsonia ja koko länsimaiden väestöä syytettäisiin holhoavan kolonialismin elvyttämisestä, rasismista jne., ja kaikki neuvottelut siitä, miten Afrikan maat voisivat osallistua päästötalkoisiin vaikeutuisivat. Tuloksena olisi lopulta se, että päästöjä saatiin vähennettyä paljon vähemmän kuin oltaisiin saatu, jos kukaan länsimaiden näkyvä poliitikko ei olisi tähän asiaan puheissaan puuttunut.

*⁾ täytyy ilman muuta mainita, että Somalian päästöleikkaukset eivät varmaankaan ole perustuneet mihinkään hyvin harkittuun suunnitelmaan tai olleet edes valtion tavoitteena. Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin todeta, että monet ilmastoskeptikot ovat sitä mieltä, että koska Suomen väkiluku on pysynyt niin pienenä kuin on pysynyt, se pitää lukea Suomen ansioksi ilmastoasioissa, ja siitä seuraa, että meidän ei tarvitse vähentää päästöjämme lainkaan. Suomen väestönkehityksestä voidaan kuitenkin ajatella aivan samalla tavalla kuin Somalian päästöleikkauksista: kukaan ei asettanut viime vuosisadan loppupuolta ennen tavoitteeksi sitä, että syntyvyys laskisi Suomessa. Jos siis tahaton väestönkasvun pysähtyminen on luettavissa Suomen ansioksi, silloin kai myös tahaton päästöjen laskeminen on luettavissa Somalian ansioksi.             

[Golimar]

  x 1 000 000

Venetsia uppoaa: Tulvavesi on läsnä jo ihmisten kahvihetkissä – oudot kuvat kaupungista
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvästi turistikaupungissa.

X

Venetsian tulvat johtuvat useista ilmastonmuutoksen pahentamista tekijöistä – merenpinnan noususta ja epätavallisen korkeasta vuorovedestä, sekä maan vajoamisesta. Nämä tekijät yhdessä ovat aiheuttaneet kaupungin uppoamisen.

https://www.iltalehti.fi/iltv-matkailu/a/13441c16-f1c8-4f6f-94d3-e71d7110f99f

X

Venice sits atop alluvial silt washed into the sea by the rivers flowing eastward from the alps across the Veneto plain, with the silt being stretched into long banks

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Venice#Geography

X

Mikäli peltotontilta löytyy silttiä, painavan kivitalon rakentamiseen saatetaan vaatia maa-aineksen massanvaihto vajoamisen estämiseksi.

X

Rantatontti saattaa toisinaan sijaita kuitenkin esimerkiksi helposti routivilla alueilla tai haastavilla pehmeikköalueilla, joka vaatii perustamisen yhteydessä paalutuksen. Vaihtoehtona paalutukselle on maa-aineksen massanvaihto.

X

https://www.rudus.fi/kotipolku/maanrakennus/ideoita-ja-unelmia/mita-unelmatontin-maaperasta-pitaa-tietaa

https://vimeo.com/643183246

[Möhömaha]

Väitin vain, että Afrikan väestönkasvulla ja useimpien Aasian maiden väestönkasvulla ei ole käytännössä ollut ilmastokriisin kehittymisen kannalta merkitystä.

Ei olekaan, koska ei ole mitään ilmastokriisiä. Sen sijaan on väestönkasvukriisi, joka väistämättä johtaa konflikteihin/nälänhätiin/massamuuttoihin (sekä kasvattaa päästöjä, mutta se ei ole pääasia).

[Fiftari]

^^ Muistan ainakin aikaisemmin että kun puhuttiin Venetsian uppoamisesta, oli kyse enemmänkin paalutuksista kuin varsinaisesti veden nousemisesta. Koko kylähän taitaa olla enempi vähempi paalutuksien varassa ja väkerretty aikojen alussa aika vetiseen maastoon.

[Golimar]

  x 1 000 000. Märkä lapanenkin olisi parempi neuvottelija kuin tuo pöljä.

LIVE
ILMASTONMUUTOS
Päivittyvä seuranta: Suomen COP26-pääneuvottelijan mukaan vaikeat päätökset jäävät ensi viikolle, Kiina kertoi uusista ympäristötavoitteista
Yle seuraa ilmasto- ja ympäristöuutisia tässä päivittyvässä artikkelissa.
TEKIJÄT
TIIA LAPPALAINEN
TAPIO KANTELE
KERTTU KOTAKORPI
MARKKU SIPI
HANNA ESKONEN
PETTERI JUUTI
PETRI BURTSOFF
SAKARI NUUTTILA
Päivitetty tunti sitten

X

Suomen COP26-pääneuvottelija Marjo Nummelin vetää yhteen ensimmäistä kokousviikkoa Ylen haastattelussa.

Nummelinin mukaan kokousviikon aloittanut valtionjohtajien World Leaders Summit toi heti kokouksen alkuun mukaan toivoa.

– Siellä saatiin aikaan uusia päästövähennys- ja rahoitussitoumuksia, hän kertoo Ylelle.

Nummelin nostaa esille erityisesti metaanipäästöjen vähentämiseen tähtäävän julistuksen, jossa suuri joukko maita lupasi vähentää metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Nummelin on huomannu kokouksen ensimmäisen viikon aikana osallistujen keskuudessa vallitsevan toiveikkaan ja positiivisen hengen.

– Maat eivät syyttele toisiaan siitä kuka tekee enemmän ja kuka vähemmän, vaan yhteinen vakava haaste otetaan tosissaan, hän toteaa.

Nummelinin mukaan neuvottelevat virkamiehet ratkaisivat ensimmäisen viikon aikana monia teknisiä kysymyksiä, mutta suuret poliittiset päätökset jäävät COP26-kokouksen toiselle viikolle ministereiden neuvoteltaviksi.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12153612

Luvassa lämpenevää

Marjo Nummelin

...mutta se ei ole aina hyvä uutinen. Maapallon keskilämpötila saattaa nousta jopa neljä astetta kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi tarvitaan siis päättäväisiä toimia. EU on asettanut itselleen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä.

Muun muassa Euroopan ympäristöviraston ja Maailmanpankin tuoreiden arvioiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee nykytoimilla ja tämän hetkisillä sitoumuksilla vuoteen 2080 mennessä neljällä asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.

Kriittisenä rajana pidetään kahta astetta, joka on myös kansainvälisesti hyväksytty yhteiseksi tavoitteeksi.

Neljän asteen nousu ja sen mukanaan tuomat tulvat, kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt tarkoittavat tutkijoiden mukaan pelkästään Euroopassa 350 miljardin euron lisälaskua vuodessa. Tehokasta ilmastopolitiikkaa ja ennen kaikkea kaikkien maiden yhteistyötä siis tarvitaan.

EU:n ilmastotavoitteet
EU:n ilmastopolitiikan ytimessä on ilmasto- ja energiapaketti vuodelta 2008. EU on sen yhteydessä sitoutunut vähentämään vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään 20 %:lla vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Ilmastotavoitetta täydentävät myös paketin yhteydessä sovitut uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet.

Keskustelut ovat käynnistyneet jo myös vuoden 2020 jälkeisistä tavoitteista. Pitkän aikavälin perspektiivi on tarpeen, sillä energiasektorilla on myös EU-maissa edessä lähivuosina suuri määrä investointeja, jotka vaikuttavat päästöjen kehitykseen ratkaisevalla tavalla.

Komissio julkisti jo alkuvuodesta 2011 tiekartan kohti vähähiilistä taloutta vuonna 2050. Tiekartta sisältää komission arvion siitä, millaisia välietappeja tarvittaisiin, jotta EU voisi mahdollisimman kustannustehokkaasti saavuttaa vuonna 2050 tavoitteeksi asetetun 80 %:n päästövähennyksen. Arvion mukaan päästöjä voitaisiin kustannustehokkaasti vähentää 40 % vuoteen 2030 ja 60 % vuoteen 2040 mennessä lisäämällä investointeja vähäpäästöiseen teknologiaan, parantamalla energiatehokkuutta ja panostamalla tuotekehitykseen ja innovaatioon.

Suurin osa EU:n jäsenmaista on samaa mieltä välitavoitteiden tarpeellisuudesta – mutta eivät kuitenkaan aivan kaikki. Osa jäsenmaista katsoo, että EU:n tulisi asettaa kunnianhimoiset tavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja sen lisäksi nostaa vuoden 2020 tavoitetta 30 %:iin. Jotkut muut ovat sitä mieltä, että EU:n ei tulisi yksipuolisesti lähteä mitään tavoitteita asettamaankaan.

Neuvoston yhteistä kantaa tiekarttaan ei näin yrityksistä huolimatta ole saatu aikaan. Komissio on kuitenkin jatkanut vuoden 2020 jälkeisiin päästövähennyksiin liittyvää valmistelutyötä, ja vuoden 2013 aikana asia noussee ainakin poliittiseen keskusteluun.

Päästökauppajärjestelmää pyritään parantamaan
EU:n ilmastopolitiikan lippulaivaksikin kutsuttu päästökauppadirektiivi on keskeinen väline ilmastopolitiikan toimeenpanossa. Se luo EU:n laajuiset markkinat päästöoikeuksille teollisuussektorilla – päästöoikeuksia siis ostetaan ja myydään.

Viime aikoina talouden taantuman takia varsin matalaksi painunut päästöoikeuden hintataso on kuitenkin johtanut siihen, että päästökauppa ei enää kykene osaltaan ohjaamaan energiainvestointeja uuteen, vähäpäästöiseen teknologiaan. Komissio on tehnyt kesällä esityksen siitä, miten päästöjen alhaiseen hintaan voitaisiin vaikuttaa lyhyellä aikavälillä. Tästä neuvotellaan parhaillaan jäsenmaiden kesken ja Euroopan parlamentissa.

Marraskuussa komissio esitti myös joukon mahdollisia pitemmän aikavälin ratkaisuja päästökauppajärjestelmän toimivuuden parantamiseksi: näitä voisivat olla muun muassa vuoden 2020 päästövähennystavoitteen kiristäminen, vuoden 2030 tavoitteen asettaminen, päästöoikeuksien pysyvä poistaminen markkinoilta sekä hintasääntely. Lainsäädäntöehdotuksia pitkän aikavälin toimista päästökaupan toimivuuden parantamiseksi saattaa olla odotettavissa ensi vuonna.

Myös lentoliikenteen sisällyttäminen päästökauppaan on ollut paljon otsikoissa – viimeksi siksi, että EU on ilmoittanut suostuvansa lykkäämään toimeenpanoa kolmansien maiden osalta vuodeksi. EU odottaa kuitenkin, että vuoden päästä saadaan aikaan kauan neuvoteltu sopimus kansainvälisestä ratkaisusta.

Kaikki keskeiset sektorit mukaan
Päästökaupan ulkopuolella olevien sektoreiden (kuten liikenne, maatalous, rakentaminen) päästövähennystavoite on jo jaettu ilmasto- ja energiapaketin yhteydessä jäsenmaille sitoviksi tavoitteiksi EU:n taakanjakopäätöksessä. Jatkossa myös uusia sektoreita on tarkoitus ottaa ilmastotavoitteen piiriin.

Suomen kannalta erityisen tärkeä lähivuosina edessä oleva keskustelu koskee maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien niin kutsuttujen hiilinielujen sisällyttämistä EU:n ilmastotavoitteeseen.  Ensimmäistä askelta tätä kohti, eli nieluja koskevan tilinpito- ja raportointijärjestelmän luomista viimeistellään parhaillaan yhteispäätösmenettelyssä. Tilinpito- ja raportointijärjestelmä  on edellytys sille, että mitattava tavoite voidaan asettaa.

Keväällä 2013 on komissiolta odotettavissa myös meriliikenteen päästöjä koskeva ehdotus, jossa ennakkotietojen mukaan ensi vaiheessa luodaan tilinpito- ja raportointijärjestelmä. Kuten lentoliikenteessä, myös meriliikenteessä EU jatkaa ponnisteluja ensisijaisena tavoitteenaan kansainvälisen ratkaisun löytyminen.

Kansainvälinen ilmastosopimus keskeinen tavoite
Ilmastonmuutos on haaste, jota ei voi ratkaista ilman kaikkien maailman maiden ja etenkin eniten päästöjä aiheuttavien maiden yhteistyötä. EU:n päästöt ovat tätä nykyä hieman yli 10 % maailman päästöistä. Kiina on muutama vuosi sitten ohittanut USA:n suurimpana päästöjen aiheuttajana.

Tästä syystä uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaaminen onkin EU:n ilmastopolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Neuvottelut jatkuvat marras-joulukuun vaihteessa Dohassa, jossa on tarkoitus päättää vain kourallista teollisuusmaita, mukaan lukien EU, koskevan Kioton toisen velvoitekauden yksityiskohdista. Samalla on tarkoitus edetä uuden sopimuksen aikaan saamisessa.

Helppoa tämä ei ole, ja neuvottelujen hitaus turhauttaa monia. Varteenotettavia vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole helppo löytää. Vuonna 2014 valmistuva kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusi raportti ilmastonmuutoksen trendeistä ja vaikutuksista voi tuoda uuden momentumin sopimuksen aikaan saamiseksi tavoittteen mukaisesti vuonna 2015.

Sopeutua pitää joka tapauksessa
Vaikka päästöjen hillitsemiseen onkin siis panostettava, ilmasto lämpenee joka tapauksessa, ja jo nyt sen vaikutuksia on nähtävissä. Siksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen onkin nousemassa yhä tärkeämmäksi kaikkien maiden, myös EU:n, agendalla.

Komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta EU:n sopeutumisstrategiaksi, jolla pyritään vähentämään haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille kaikissa jäsenmaissa ja kaikilla keskeisillä sektoreilla. Suomi on yksi ensimmäisiä jäsenmaita, joka laati oman sopeutumisstrategiansa jo useita vuosia sitten.

Selvää on, että mitä pidemmälle tulevaisuuteen ilmastotoimia lykätään, sitä kalliimmaksi ne tulevat.

Marjo Nummelin

Kirjoittaja on erityisasiantuntija

https://finlandabroad.fi/web/eu/kolumnit-ja-haastattelut/-/asset_publisher/eXpPRqVOYkdy/content/luvassa-lampenevaa/384951

[Golimar]

Cop26 is a gigantic flatulent mess of incoherence and sanctimony: Ex-No10 Special Adviser STEVE HILTON claims our entire establishment has been possessed by an almost spiritual climate cult

'The world is going to end in 12 years if we don't address climate change,' claimed America's most prominent young Left-wing politician, Alexandria Ocasio-Cortez, in January 2019. Now, according to her reckoning, we have barely ten years left.

The seemingly interminable frenzy of sanctimonious virtue-signalling, histrionic fear-mongering and shameless environmental hypocrisy is certainly doing its best to make the 12 days of the COP26 climate change conference in Glasgow feel like 12 years.

Just ask Joe Biden, who nodded off at the exact moment he was being told that this was the most important event in human history. How bad must the summit have been for the US President to turn his 85-vehicle gas-guzzling motorcade and fleet of four planes back over the Atlantic so he could rush home to see his fellow Democrats get a drubbing in state and local elections?

With Biden and other world leaders safely shuffled off the stage, the United Nations' giant green jamboree enters its second week by no doubt getting down to the real business: a bunch of unscrupulous lobbyists and mobile phone-wielding activists cooking up ever-more ambitious schemes to pressurise big businesses to pretend to go green whether their customers like it or not, and forcing taxpayers to foot the bill through shady corporate subsidies extorted from feckless politicians too timid to stand up to any of the moralising eco-blackmail.

X

https://www.dailymail.co.uk/news/article-10173041/Ex-No10-guru-claims-Downing-Street-possessed-climate-cult.html

[räsänen]

x 1 000 000

Venetsia uppoaa: Tulvavesi on läsnä jo ihmisten kahvihetkissä – oudot kuvat kaupungista
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvästi turistikaupungissa.

X

Venetsian tulvat johtuvat useista ilmastonmuutoksen pahentamista tekijöistä – merenpinnan noususta ja epätavallisen korkeasta vuorovedestä, sekä maan vajoamisesta. Nämä tekijät yhdessä ovat aiheuttaneet kaupungin uppoamisen.

Oli niin hapokas juttu että googlailin noita väitteitä. Uutena asiana minulle selvisi wikipediasta että merenpinnan väitetään tosiaan nousseen jo 19 senttimetriä viime vuosisadan alusta alkaen.

Valtamerien pinta on noussut ilmaston lämpenemisen seurauksena keskimäärin noin 19 senttimetriä 1900-luvun alusta ja nousee tällä hetkellä noin kolme millimetriä vuodessa[1].

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merenpinnan_nousu


Puolet tästä noususta on wikipediassa olevan graafin perusteella tapahtunut jo vuoteen 1950 mennessä ja loput sen jälkeen. Tästä taas herää kysymys että noinkohan viime vuosisadan alun öljynpoltto on saanut heti merenpinnan nousemaan. Jos näin tosiaan on, niin ilmasto on todella hämmentävän herkkä reagoimaan todella pieniin muutoksiin ilmakehässä. Koska graafin mukaan merkittävää nuosua on tapahtunut jo vuonna 1930 mennessä, niin uskallan väittää että tuo ei pidä paikkaansa. Siihen mennessä fossiilisia oli poltettu varsin mitätön määrä verrattuna mitä nyt poltetaan.

[Mäyräkoira]

Hetkinen!! Tuosta Venetsian uppoamisestahan uutisoitiin näyttävästi myös syksyllä 2019. Kun klikkasin tuon golimarin linkin auki, siinä tuli "syötille" näitä pari v. Vanhoja uutisia.

Silloinhan oli kysymys jostakin ihan normaalista luonnonilmiöstä.  Ja kun meni pari kuukautta, oli vesimassat lähteneet, josta ei tietenkään mitään uutisoitu.

Rantakin pääsi laukeamaan serloihinsa.

Muistelinkin että Twitterissä oli keskustelua asiasta.

[Ajattelija2008]

https://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/168.php
Vuosina 1900 - 1975 merenpinta Venetsiassa suhteessa maanpintaan nousi 15 cm. Nousu pysähtyi sitten.

https://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/2100.php
Tässä paikassa on nousua 2000 jälkeen, mutta se voi johtua maan vajoamisesta.

https://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/2099.php
Triestessä meri on laskenut 2000 jälkeen.

Datan perusteella ilmaston lämpeneminen 1980 lähtien ei ole vaikuttanut merenpintaan. Ilmastonmuutoksen kytkeminen Venetsiaan on jälleen yksi valeuutinen. Muistaako kukaan nähneensä tänä vuonna ilmastouutista, joka ei olisi valehtelua?

[Lalli IsoTalo]

Hetkinen!! Tuosta Venetsian uppoamisestahan uutisoitiin näyttävästi myös syksyllä 2019. Kun klikkasin tuon golimarin linkin auki, siinä tuli "syötille" näitä pari v. Vanhoja uutisia.

"Ainahan" Venetsia on tulvinut. Tässä kuva vuodelta 2012. Lisää linkistä.

A man and woman swim in flooded Piazza San Marco (St. Mark's Square) in Venice, Italy, on November 11, 2012. High tides have flooded Venice, leading Venetians and tourists to don high boots and use wooden walkways to cross Piazza San Marco and other areas under water.

[Mäyräkoira]

^ niin. Ja mitäs tästä nyt taas opitaan?? Saadaan levitettyä agendaa, ja saadaan myös kivasti klikkiotsikoita. Näin tämä maailma näyttää nyt vain menevän.

Ihmisiä kusetetaan aivan tolkuttomasti.

[Ajattelija2008]

Jäsen Isagogelle huomautus, että Punta della Saluten tide gauge suljettiin 2000 ja käyrien loppu tuossa kuvassa on piirretty muiden tide gaugejen mukaan. Ovatko luvut vertailukelpoisia? Onko joku mitannut maan vajoamisen eri paikoissa esim. välillä 1980 - 2021?

https://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/1817.php
Lähellä sijaitsevan Triesten tide gauget osoittavat merenpinnan laskua 1992 jälkeen.

https://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/761.php
Melko lähellä oleva Rovinj osoittaa 5 cm nousua 1980 jälkeen.

Tämän datan perusteella meri alueella ei ole oleellisesti noussut 1980 jälkeen, joten ilmastonmuutoksen syyttäminen on valheellista.

https://en.wikipedia.org/wiki/Acqua_alta

Wikipedian kuvasta näkyy, että pahin tulva +194 cm oli vuonna 1966. Tulvassa meri nousee yli metrin, joten merenpinnan nousu esim. 5 cm viimeisen 40 vuoden aikana ei ole oleellinen asia. Kaupunkiin pitäisi rakentaa vähintään 2 metriä korkeat tulvavallit, jos tulvat oikeasti haluttaisiin välttää.

[Golimar]

Vain yksi maailman maa tekee tarpeeksi ilmastokatastrofin välttämiseksi – tällaiset ovat suurimpien saastuttajien lupaukset
Ainoastaan yksi maa maailmassa toimii riittävästi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Eri maiden ilmastotoimien ja lupausten vertailu ei ole täysin yksioikoista, mutta joitain mittareita on olemassa.

Tutkimusryhmä Climate Action Trackerin syyskuussa julkaiseman tiedotteen mukaan ainoastaan yhden maailman maan toimet ovat riittävät ilmastokatastrofin lieventämiseksi. Tämä maa on länsiafrikkalainen kehitysmaa Gambia.

Monien isojen saastuttajamaiden toimet tutkimusryhmä arvioi täysin tai erittäin riittämättömiksi. Näihin maihin kuuluvat esimerkiksi Venäjä, Saudi-Arabia, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti.

EU:n ja USA:n toimet arvioidaan "riittämättömiksi".

Tutkijaryhmä pitää erityisen tärkeänä nimenomaan vuodelle 2030 asetettua tavoitetta, koska tavoite nollapäästöjen saavuttamisesta jää muuten liian epämääräiseksi.

X

Australia   Päästöt 26-28 prosenttia alle vuoden 2005 tason   2050   Ei
Kiina   Päästöjen huippu saavutetaan vuoteen 2030 mennessä   2060   Ei
EU   Vähintään 55 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta   2050   Kyllä
Intia   Vähentää päästöjen intensiteettiä suhteessa bruttokansantuotteeseen 33-35 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna   2070   Ei
Japani   46-50 prosenttia vuoden 2013 tasosta   2050   Kyllä
Venäjä   Vähintään 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta   2060   Ei
Britannia   68 prosenttia alle vuoden 1990 tason   2050   Kyllä
Yhdysvallat   50-52 prosenttia alle vuoden 2005 tason   2050   Kyllä

X

[tweet]1456717746771726344[/tweet]

https://twitter.com/ICRSCoralReefs/status/1456717746771726344

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/248d6b8d-3895-450c-932a-5e3adba453f3

https://climateactiontracker.org/publications/global-update-september-2021/

[P]

^^ Muistan ainakin aikaisemmin että kun puhuttiin Venetsian uppoamisesta, oli kyse enemmänkin paalutuksista kuin varsinaisesti veden nousemisesta. Koko kylähän taitaa olla enempi vähempi paalutuksien varassa ja väkerretty aikojen alussa aika vetiseen maastoon.

Venetsia upposi, kun 60-luvulla porattiin väestön ja teollisuuden tarpeisiin kaivoja. Pohjaveden pummpaaminen on nyt kielletty ja vajoaminen on hidastunut. Venetsia ennemmin vajoaa. Vajoamisella on suurempi vaikutus, kuin merivedennousulla.

[zupi]

Apocalypse Never kirjan suomennos ilmestyy tällä viikolla, jonka johdosta Shellenberger piipahti täällä Hölmölässä.

https://alfatvuutiset.fi/ymparistoliikkeen-toisinajattelija-nama-faktat-puhuvat-ydinvoiman-puolesta/

Ympäristöliikkeen toisinajattelija: Nämä faktat puhuvat ydinvoiman puolesta

Yhdysvaltalainen ympäristöliikkeen toisinajattelija, "denialistiksi" haukuttu Michael Shellenberger harmittelee, että pelottelu ilmastonmuutoksen aiheuttamalla maailmanlopulla on aiheuttanut etenkin nuorille ihmisille psyykkisiä ongelmia.

Hänen mukaansa ympäristöväki eli environmentalistit ovat omaksuneet retoriikan, jossa on selvästi uskonnollisia sävyjä.

– Kun perinteisten uskontojen suosio on hiipunut, olemme saaneet seurata apokalyptisen ympäristöliikkeen muuttuvan uskonnoksi. Se on täysin irtautunut luonnontieteistä, ja sosiaalinen media on vahvistanut ilmiötä,  Shellenberger sanoo AlfaTV Uutisten haastattelussa.

(...)

– Mutta meidän on oltava järkiperäisiä; toimenpiteiden on perustuttava tieteeseen eikä uuden uskonnon luomiseen.

Jostain syystä tämä optimistinen viesti ei kuitenkaan ole mennyt perille. Mistä se johtuu?

– Uutismediat ovat kiinnostuneet hyvin dramaattisista tapahtumista, ja siksi saamme nähdä esimerkiksi Greta Thunbergin tai elokapinan kertovan hyvin epärealistisia asioita ja puhumassa maailmanlopusta. – – Uutismedia valitsee mieluummin huonoja uutisia.

(...)

– Tärkein asia mikä ihmisten pitäisi ymmärtää on ydinvoiman suuri energiatiheys. Tämä määrä uraania voi tuottaa kaiken tarvitsemani energian koko suurenergisen elämäni ajaksi. – – Vesivoimalat voivat tuottaa paljon nollapäästöistä energiaa, mutta me emme voi rakentaa riittävästi patoaltaita. Aurinko ja tuuli ovat epäluotettavia, ja ne tarvitsevat 300 kertaa enemmän maa-alaa kuin ydinvoimalat.

(...)

– Akut ovat hyvin kalliita. (Nykyistä akkutekniikkaa käyttäen) maksaisi noin 650 miljardia euroa, jotta USA:n sähköverkkoon saataisiin varavoimaa neljäksi tunniksi. Ja varastoa tarvittaisiin kokonaisiksi vuodenajoiksi, ei vain muutamiksi tunneiksi.

Shellenberger ja hänen perustamansa järjestöt ovat kampanjoineet jo toistakymmentä vuotta ydinvoimaloiden käyttöiän jatkamiseksi. Rintamaan on liittynyt useita eturivin ilmastotutkijoita kuten Nasan ilmastotutkimuslaitoksen GISS:n entinen johtaja James Hansen.

– Ajatus on hyvin yksinkertainen: käytetään mahdollisimman vähän luonnonvaroja, mikä tarkoittaa usein, että tarvitaan lisää energiaa. On ihan ok käyttää energiaa, varsinkin jos se on ydinvoimalla tuotettua, mutta idea on vähentää tuotannon tarvitsemaa maa-alaa ja muita luonnonvaroja, jotta luonnolle jäisi enemmän tilaa ja syntyisi vähemmän hiilipäästöjä ja muita saasteita.

(...)

– Ilmastonmuutokseen liittyy riskejä, mutta niitä on vahvasti liioiteltu. – – On huvittavaa, että sana kieltäminen on melkein uskonnollinen termi. Ikään kuin kiistäisit Jeesuksen toisen tulemisen, tai maailmanlopun.  (...)

Shellenbergerin haastattelu nähdään Alfa-tv:n Tavallinen Virtanen -ohjelmassa tiistaina 9.11. kello 19:30 alkaen, jonka jälkeen ohjelman on katsottavissa internetin Permanto.fi -palvelussa. (...)

[Isagoge]

Minnekähän Venetsiaa koskevat viestini katosivat? Tietysti vähän väärä ketju tälle keskustelulle...

Jäsen Isagogelle huomautus, että Punta della Saluten tide gauge suljettiin 2000 ja käyrien loppu tuossa kuvassa on piirretty muiden tide gaugejen mukaan. Ovatko luvut vertailukelpoisia? Onko joku mitannut maan vajoamisen eri paikoissa esim. välillä 1980 - 2021?

Et ilmeisesti katsonut linkkaamaani artikkelia loppuun, sillä sen lopussa on linkki dataan:

https://www.venezia.isprambiente.it/index.php?folder_id=20&stazione_id=129&tipo_dati_id=1&view=year

Punta della Saluten dataa löytyy viime vuoteen asti, ja kyllä sen artikkelin aikasarja on piirretty tuon yhden ja saman aseman datasta. Olisiko käynyt pikemminkin niin, että asema ei jostain syystä ole jatkanut Permanent Service for Mean Sea Level:n asemana enää vuoden 2000 jälkeen?

Sitten varmaan paremmin tämän ketjun aiheeseen: Tupa-keskustelualueella oli uutinen uudesta Marko Meretvuon kirjoittamasta Suomen Perustan analyysistä "Tulvia ja tulikiveä - maailmanlopun tematiikka ilmastokeskustelussa", josta varmasti monet tämänkin ketjun lukijat voisivat olla kiinnostuneita. Pdf löytyy osoitteen

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/tulvia-ja-tulikivea-maailmanlopun-tematiikka-ilmastokeskustelussa/

kautta. Luin sen tänään läpi, ja ihan mielenkiintoinen näkökulma asiaan. Tutkielmaa vaivaa pieni amatöörimaisuus, mutta tekemällähän tietenkin oppii. Tämä kuitenkin vaatii myös sitä, että saa kriittistäkin palautetta tekemisistään. Siksi tässä muutama huomio, jos, Marko, seuraat tätä ketjua.

-lukija ei oikein saa mitään käsitystä siitä, miten iso aineisto oli ja mikä oli analyysiyksikkö (esim. keskustelu vai aina vain yhden kirjoittajan teksti vai kenties molemmat?)

-diskurssianalyysista on varmaan satoja erilaisia versioita. Mitä tässä tutkielmassa tarkasti ottaen käytettiin ja miten sitä käytettiin?

-lyhyessäkin raportissa lukijan pitäisi pystyä seuraamaan tutkijan argumentaatiota. Tämän takia aineistositaatit - edes lyhyet sellaiset - olisivat olleet paikallaan aina kun diskurssianalyysin tulos esitellään (esim. millaisia aineistoesimerkkejä olisi löytynyt erilaisista maailmanlopun vaihtoehdoista).

-oman tutkielman tai tutkimuksen tuloksina ei saisi esittää sellaisia tuloksia, jotka joku muu on primääriaineistoista aikaisemmin julkaissut. Tarkoitan nyt erityisesti tätä kohtaa:

Tutkimus osoitti, että kautta historian on löytynyt ihmisiä, jotka ovat uskoneet maailmanlopun olevan lähellä.

Kyllä, tutkimus on tosiaan tällaista osoittanut, mutta ei nyt julkaistu tutkimus vaan Johnson (2017) (eikä sekään ole primäärilähteitä käyttänyt tutkimus, vaan ensyklopedia), jota nyt julkaistu tutkielma siis lainasi. Tästä tulisi jo isomminkin sanomista, jos joku historianopiskelija vaikkapa gradussaan tähän tapaan asian yrittäisi esittää.

Yllä mainituista syistä ja varsinaisten tieteellisen lähteiden vähyyden takia puhuisin mielummin analyysista tai tutkielmasta kuin tutkimuksesta.

Mutta mielenkiintoista luettavaa, ja tärkeä näkökulma. Kiitoksia, jos satuit, Marko, lukemaan tämän.

Edit: Suomen Perustalle suosittelisin julkaistavan materiaalin ennakkoarviointi- ja toimitusprosessin tehostamista ja ryhdistämistä. Hankamäen kirjan julkaisun seurauksista olisi pitänyt jo oppia, että ideologisista syistä kaikkea Suomen Perustan julkaisemaa vastustavien joukosta löytyy runsaasti eri alojen tutkijakoulutuksen saaneita, jotka julkisuudessa helposti osoittavat metodologiset ja muut kömmähdykset, jos niitä on jäänyt julkaisuun.

Ja vaikka jonkin Perustan julkaiseman tutkimuksen/tutkielman/analyysin johtopäätökset olisivat suhteellisen kohdallaan, näiden kömmähdysten rummuttaminen julkisuudessa vie suuren yleisön näkökulmasta julkaisuilta uskottavuutta.           

[Melbac]

Aiemmin osin biologisesti kuolleeksi julistetussa Thamesissa on havaittu meri­hevosia, haita, ankeriaita ja hylkeitä
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008397117.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

"LONTOOTA halkovalta Thamesjoelta kuuluu hyviä uutisia.Joki julistettiin osittain biologisesti kuolleeksi vuonna 1957, mutta nyt Thamesissa on tavattu muun muassa lyhytkuono­merihevosia, ankeriaita, haita ja hylkeitä, kertoo joesta mittavan tutkimuksen tehnyt Lontoon eläintieteellinen seura.

Tutkimuksesta selvisi myös huonoja uutisia. Veden nitraattipitoisuus on kasvanut päästöjen vuoksi, ja vedenpinta on noussut. Nitraatti heikentää veden laatua ja on vahingollista eliöstölle.

Thames kärsii myös muovisaasteesta, ja sen vesi on lämmennyt ilmastonmuutoksen vuoksi."

heh,joen luonto korjaantunut huomattavasti sitten 1957 mutta nyt sitä uhkaa ilmastonmuutos koska vesi lämmennyt ilmastomuutoksen takia.Mikään muu syy ei tietenkään ole voinut nostaa joen lämpötilaa vaan se on heti suoraan "ilmastonmuutoksen" syy.Oikeasti toi olisi pitänyt kirjoittaa jotenkin niin että saasteet vähentyneet thamesissä huomattavasti ja eläimet palanneet alueille josta ne katosi aikaisemmin.Toi veden nousu ei käsittääkseni ole edes ongelma koska siellä on thames barrier niminen vuorovesipato jonka lisäksi on jubilee niminen keinotekoinen joki jonne tulvavedet voidaan ohjata.

[Ajattelija2008]

Minnekähän Venetsiaa koskevat viestini katosivat? Tietysti vähän väärä ketju tälle keskustelulle...

Jäsen Isagogelle huomautus, että Punta della Saluten tide gauge suljettiin 2000 ja käyrien loppu tuossa kuvassa on piirretty muiden tide gaugejen mukaan. Ovatko luvut vertailukelpoisia? Onko joku mitannut maan vajoamisen eri paikoissa esim. välillä 1980 - 2021?

Et ilmeisesti katsonut linkkaamaani artikkelia loppuun, sillä sen lopussa on linkki dataan:

https://www.venezia.isprambiente.it/index.php?folder_id=20&stazione_id=129&tipo_dati_id=1&view=year

Punta della Saluten dataa löytyy viime vuoteen asti, ja kyllä sen artikkelin aikasarja on piirretty tuon yhden ja saman aseman datasta. Olisiko käynyt pikemminkin niin, että asema ei jostain syystä ole jatkanut Permanent Service for Mean Sea Level:n asemana enää vuoden 2000 jälkeen?

https://www.researchgate.net/publication/347108723_Revisiting_Vertical_Land_Motion_and_Sea_Level_Trends_in_the_Northeastern_Adriatic_Sea_Using_Satellite_Altimetry_and_Tide_Gauge_Data
Artikkelin mukaan Punta della Salute siirtyi eri viranomaisen hallintaan 2000. Venezia1 ja 2 ovat samasta (?) laitteesta.

Kuvasta näkyy, että merenpinta on 1960-luvun jälkeen noussut vain 10 cm, mikä ei ole oleellinen muutos, kun tulvassa se nousee jopa 194 cm. Samoin kuin Helsingissä ja Pietarissa, sopiva tuuli nostaa merenpintaa. Sen taso vaihtelee Venetsiassa 3.5 metriä.