Ilmastouskonto, väärät profeetat ja tapaus Greta Thunberg

[Eino P. Keravalta]

Vielä kun joku kertoisi miten polttoaineverojen korotus pelastaa planeetan.

Samalla tavalla kuin maksamalla lentolipusta enemmän.

Samalla logiikalla päästöt vähenisivät jos suomalaisille maksettaisiin enemmän palkkaa. Koska logiikka on se, että mitä enemmän rahaa siirtyy toiselle, sitä enemmän Luonto kiittää.

[Talvetar]

Suomalaisen Riverrecycle-yrityksen intialainen työntekijä lajitteli Mumbaita halkovasta Mithijoesta kerättyä roskaa tiistaina.

Mumbaita halkovaa Mithijokea puhdistetaan suomalais­teknologialla
Suomalaisyritys kerää saastuneiden jokien muoviroskaa, muuttaa sen öljyksi ja myy takaisin pakkausteollisuuden raaka-aineeksi. Tavoitteena on maailman saastuneimpien jokien puhdistaminen.

MITHIJOEN alajuoksulla Mumbaissa haisee.

Ulosteen, viemärijätteen ja mätänevän materiaalin lemu on vastenmielinen. Mithi tarkoittaa hindiksi makeaa, mutta joessa ei ole juuri mitään makeaan, suloiseen tai ihanaan viittaavaa.

Virrassa kelluu suuria roskasaarekkeita, vesi on lähes mustaa. Ajoittain vesi kuplii kuin se kiehuisi. Rantatörmällä arvellaan, että kyseessä on jokivarren teollisuuden veteen laskema myrkky.

Mumbaita halkovassa Mitijoessa roska kerääntyy suuriksi lautoiksi.

MITHIJOKI on ollut vuosikymmeniä Mumbain avoviemäri, johon miljoonat ihmiset syytävät kotitalousjätteensä ja teollisuus omat mömmönsä. Intian toiseksi suurimmassa kaupungissa Mumbaissa asuu arvioiden mukaan 20 miljoonaa asukasta, ehkä enemmänkin.

Mithijoen roskat ajautuvat lopulta Arabianmereen ja sieltä valtameriin.

Mithistä tehdään kuitenkin juuri nyt muovitonta jokea. Jos kaikki menee hyvin, valtameriin ei enää synny uusia muoviroskalauttoja. Kaikki tämä suomalaisen teknologian ja bisnesmallin ansiota.

(...)

Riverrecycle erittelee kierrätykseen kelpaamattoman muovijätteen. Siitä tehdään pyrolyysin avulla öljyä.

Pyrolyysissä muovi kuumennetaan hapettomassa tilassa usean sadan asteen lämpötilassa, jolloin siitä tulee muoviteollisuudelle myytävää raaka-ainetta, siis öljyä.

Liikeidea on öljyn myyminen takaisin muovi- ja pakkausteollisuudelle. Sitä varten yritys rakennuttaa oman pyrolyysilaitoksen. Noin 50 kilometrin päässä Mumbaista sijaitsevan laitoksen pitäisi olla käyttökunnossa vajaan puolen vuoden kuluttua.

Muu jäte lajitellaan kierrätykseen ja kaatopaikalle. Koko järjestelmä toimii aurinkovoimalla, ja lajitteluaseman käymäläkin on biovessa.

HANKE on edennyt intialaisittain, eli hyvin hitaasti ja useaan kertaan takapakkia ottaen. Koronaviruspandemia on aiheuttanut runsaasti viivästyksiä ja lisätyötä.

Intialaisen byrokratian vuoksi putsarin sijoituspaikkaa on jouduttu siirtämään kahteen kertaan. Alihankkijat eivät ole todellisuudessa osoittautuneet aivan yhtä hyviksi kuin paperilla. Paperia on kuitenkin tarvittu, koska muuten lupia ja allekirjoituksia ei tule.

Uusimman aikataulun mukaan putsari toimii täysillä elokuun lopusta lähtien. Lajitteluhihna on toistaiseksi vielä taivasalla, mutta moderni lajittelulaitos pitäisi olla pystyssä jo loppusyksystä.

Parikymmentä ihmistä työllistävä jokiputsari ja jätteiden lajittelu ovat toiminnassa ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä.

(...)

Suurin osa joesta kerätystä roskasta on muovia, teollisuusjätettä ja jalkineita.

"Kenkien osuus on noin 20 prosenttia", Riverrecyclen Yashwant Deval sanoo ja kertoo itsekin yllättyneensä runsaasta kenkäsadosta.

Intialaisten uskomusten mukaan esimerkiksi risat jalkineet voivat olla este menestykselle, kuolleen ihmisen kengät on hävitettävä ja lahjakengät voivat estää urakehitystä.

ANSSI Mikolan visio Mithin puhdistamisesta on villi, mutta villi oli myös hankkeen alkusysäys.

Kolme vuotta sitten sarjayrittäjä Mikola murehti nukkumaan mennessään maailman merten muovijäteongelmaa. Diplomi-insinöörin aivot jäivät raksuttamaan yöksi, ja aamulla 1. kesäkuuta vuonna 2018 Mikolalla oli vastaus merten roskaamisen estämiseksi.

Hän soitti patenttijuristille ja kysyi jokiputsarin patentoinnista. Se oli mahdollista.

Aivot raksuttivat entistä kiivaammin, ja Mikola tarttui taas luuriin. Puhelin soi Indonesiassa ja Filippiineillä, missä on surullisen paljon muoviroskaisia jokia.

Mikola arveli, että näissä maissa oltaisiin kiinnostuneita jokien puhdistus­teknologiasta. Hän sai rukkaset molemmista maista: ei kiinnosta, koska ei ole mitään varsinaista ongelmaa. Roskaa on, mutta virta vie, eikä puhdistamisesta kukaan halua maksaa.

Mikola ei lannistunut, vaan jalosti ideaansa bisnespohjalta.

Kun houkuttimena on raha, hyötyvät sekä putsaaja, alueen väestö että ympäristö.

(...)

MIKOLAN yhteistyökumppaneihin kuuluu myös paikallinen ympäristöliike Earth5R. Intialaisjärjestö valistaa paikallista väestöä saastuttamisesta ja kiertotaloudesta.

Kiertotalouden kannalta on tärkeää, että myös jokivarren slummien asukkaat oppivat, että roskaamisen sijasta jätteestä voi saada tienestejä. Vastaavaa työtä tekevät myös monet ympäristöaktivistit ja kansalaisjärjestöt.

"Olemme keskittyneet naisten valistamiseen, sillä naiset ovat miehiä parempia taloudenhoitajia. Rahat menevät perheen tarpeisiin. Naiset osaavat myös opastaa toisiaan. Yhden menestys toimii esimerkkinä muille", sanoo Earth5R-järjestön johtaja ja perustaja Saurabh Gupta.

Valistusurakka on hänen mukaansa valtava haaste, sillä slummien asukkaiden tarmo menee yleensä seuraavan aterian hankkimiseen. Voimia ei riitä ympäristönsuojeluun, ellei ansioiden sitominen lajitteluun ja kiertotalouteen toimi houkuttimena.

"Jos roskan kierrättää ja siitä saa rahaa, viesti menee perille", Gupta toteaa.

MITHIJOEN alkulähteillä, noin 14 kilometrin päässä Arabianmerestä, joukko naisia ja tyttöjä osallistuu Rahul Polin ja Parshvan Duhalen vetämälle oppitunnille. Morarji Nagarin sokkeloisen slummin pikkuaukiolla naiset ja tytöt näyttävät hallitsevan lajitteluperiaatteet.

"Näistä saa panttia", sanoo Shaddra Shidhar Ambre, kun Duhale näyttää kuvia erilaisista muoviroskista.

Samalla opitaan, että roskia ei kannata myöskään heittää kadulle. Läjä houkuttelee paikalle rottia ja muita eläimiä.

(...)

MUMBAIN lisäksi Riverrecyclellä on vastaavat hankkeet käynnissä Bangladeshissa, Filippiineillä ja Indonesiassa.

Ovet on avannut Mikolan liikeidea muuttaa roska rahaksi. Bangladeshissä rahoittajana on Tanskan kehitysyhteistyöelin Danida, Indonesiassa Coca-Cola ja Filippiineillä paikallinen satamaviranomainen.

Nekin ovat vasta alkua, jos roskasieppari saadaan kunnolla toimimaan.

"Tavoitteena olisi puhdistaa maailman kaikki 39 saastuttavinta jokea, mikä merkitsee 500 puhdistusyksikköä ja valtamerten muoviroskamäärän vähenemistä", Mikola sanoo puhelinhaastattelussa.

Hän ei ole koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi vielä nähnyt puhdistuslaitosta, mutta aikoo matkustaa Mumbaihin lähiaikoina.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008182622.html

Boldaukset minun, loput linkin takaa.

Kyllä tämäkin intialaisten saastutus vielä jotenkin suomalaisten syyksi saadaan ja ilmasto tms veroja tämänkin vuoksi vielä maksellaan..

[BarkAtTheMoon]

Suomalaisen Riverrecycle-yrityksen intialainen työntekijä lajitteli Mumbaita halkovasta Mithijoesta kerättyä roskaa tiistaina.

Mumbaita halkovaa Mithijokea puhdistetaan suomalais­teknologialla
Suomalaisyritys kerää saastuneiden jokien muoviroskaa, muuttaa sen öljyksi ja myy takaisin pakkausteollisuuden raaka-aineeksi. Tavoitteena on maailman saastuneimpien jokien puhdistaminen.

MITHIJOEN alajuoksulla Mumbaissa haisee.

Ulosteen, viemärijätteen ja mätänevän materiaalin lemu on vastenmielinen. Mithi tarkoittaa hindiksi makeaa, mutta joessa ei ole juuri mitään makeaan, suloiseen tai ihanaan viittaavaa.

Virrassa kelluu suuria roskasaarekkeita, vesi on lähes mustaa. Ajoittain vesi kuplii kuin se kiehuisi. Rantatörmällä arvellaan, että kyseessä on jokivarren teollisuuden veteen laskema myrkky.

Mumbaita halkovassa Mitijoessa roska kerääntyy suuriksi lautoiksi.

MITHIJOKI on ollut vuosikymmeniä Mumbain avoviemäri, johon miljoonat ihmiset syytävät kotitalousjätteensä ja teollisuus omat mömmönsä. Intian toiseksi suurimmassa kaupungissa Mumbaissa asuu arvioiden mukaan 20 miljoonaa asukasta, ehkä enemmänkin.

Mithijoen roskat ajautuvat lopulta Arabianmereen ja sieltä valtameriin.

Mithistä tehdään kuitenkin juuri nyt muovitonta jokea. Jos kaikki menee hyvin, valtameriin ei enää synny uusia muoviroskalauttoja. Kaikki tämä suomalaisen teknologian ja bisnesmallin ansiota.

(...)

Riverrecycle erittelee kierrätykseen kelpaamattoman muovijätteen. Siitä tehdään pyrolyysin avulla öljyä.

Pyrolyysissä muovi kuumennetaan hapettomassa tilassa usean sadan asteen lämpötilassa, jolloin siitä tulee muoviteollisuudelle myytävää raaka-ainetta, siis öljyä.

Liikeidea on öljyn myyminen takaisin muovi- ja pakkausteollisuudelle. Sitä varten yritys rakennuttaa oman pyrolyysilaitoksen. Noin 50 kilometrin päässä Mumbaista sijaitsevan laitoksen pitäisi olla käyttökunnossa vajaan puolen vuoden kuluttua.

Muu jäte lajitellaan kierrätykseen ja kaatopaikalle. Koko järjestelmä toimii aurinkovoimalla, ja lajitteluaseman käymäläkin on biovessa.

HANKE on edennyt intialaisittain, eli hyvin hitaasti ja useaan kertaan takapakkia ottaen. Koronaviruspandemia on aiheuttanut runsaasti viivästyksiä ja lisätyötä.

Intialaisen byrokratian vuoksi putsarin sijoituspaikkaa on jouduttu siirtämään kahteen kertaan. Alihankkijat eivät ole todellisuudessa osoittautuneet aivan yhtä hyviksi kuin paperilla. Paperia on kuitenkin tarvittu, koska muuten lupia ja allekirjoituksia ei tule.

Uusimman aikataulun mukaan putsari toimii täysillä elokuun lopusta lähtien. Lajitteluhihna on toistaiseksi vielä taivasalla, mutta moderni lajittelulaitos pitäisi olla pystyssä jo loppusyksystä.

Parikymmentä ihmistä työllistävä jokiputsari ja jätteiden lajittelu ovat toiminnassa ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä.

(...)

Suurin osa joesta kerätystä roskasta on muovia, teollisuusjätettä ja jalkineita.

"Kenkien osuus on noin 20 prosenttia", Riverrecyclen Yashwant Deval sanoo ja kertoo itsekin yllättyneensä runsaasta kenkäsadosta.

Intialaisten uskomusten mukaan esimerkiksi risat jalkineet voivat olla este menestykselle, kuolleen ihmisen kengät on hävitettävä ja lahjakengät voivat estää urakehitystä.

ANSSI Mikolan visio Mithin puhdistamisesta on villi, mutta villi oli myös hankkeen alkusysäys.

Kolme vuotta sitten sarjayrittäjä Mikola murehti nukkumaan mennessään maailman merten muovijäteongelmaa. Diplomi-insinöörin aivot jäivät raksuttamaan yöksi, ja aamulla 1. kesäkuuta vuonna 2018 Mikolalla oli vastaus merten roskaamisen estämiseksi.

Hän soitti patenttijuristille ja kysyi jokiputsarin patentoinnista. Se oli mahdollista.

Aivot raksuttivat entistä kiivaammin, ja Mikola tarttui taas luuriin. Puhelin soi Indonesiassa ja Filippiineillä, missä on surullisen paljon muoviroskaisia jokia.

Mikola arveli, että näissä maissa oltaisiin kiinnostuneita jokien puhdistus­teknologiasta. Hän sai rukkaset molemmista maista: ei kiinnosta, koska ei ole mitään varsinaista ongelmaa. Roskaa on, mutta virta vie, eikä puhdistamisesta kukaan halua maksaa.

Mikola ei lannistunut, vaan jalosti ideaansa bisnespohjalta.

Kun houkuttimena on raha, hyötyvät sekä putsaaja, alueen väestö että ympäristö.

(...)

MIKOLAN yhteistyökumppaneihin kuuluu myös paikallinen ympäristöliike Earth5R. Intialaisjärjestö valistaa paikallista väestöä saastuttamisesta ja kiertotaloudesta.

Kiertotalouden kannalta on tärkeää, että myös jokivarren slummien asukkaat oppivat, että roskaamisen sijasta jätteestä voi saada tienestejä. Vastaavaa työtä tekevät myös monet ympäristöaktivistit ja kansalaisjärjestöt.

"Olemme keskittyneet naisten valistamiseen, sillä naiset ovat miehiä parempia taloudenhoitajia. Rahat menevät perheen tarpeisiin. Naiset osaavat myös opastaa toisiaan. Yhden menestys toimii esimerkkinä muille", sanoo Earth5R-järjestön johtaja ja perustaja Saurabh Gupta.

Valistusurakka on hänen mukaansa valtava haaste, sillä slummien asukkaiden tarmo menee yleensä seuraavan aterian hankkimiseen. Voimia ei riitä ympäristönsuojeluun, ellei ansioiden sitominen lajitteluun ja kiertotalouteen toimi houkuttimena.

"Jos roskan kierrättää ja siitä saa rahaa, viesti menee perille", Gupta toteaa.

MITHIJOEN alkulähteillä, noin 14 kilometrin päässä Arabianmerestä, joukko naisia ja tyttöjä osallistuu Rahul Polin ja Parshvan Duhalen vetämälle oppitunnille. Morarji Nagarin sokkeloisen slummin pikkuaukiolla naiset ja tytöt näyttävät hallitsevan lajitteluperiaatteet.

"Näistä saa panttia", sanoo Shaddra Shidhar Ambre, kun Duhale näyttää kuvia erilaisista muoviroskista.

Samalla opitaan, että roskia ei kannata myöskään heittää kadulle. Läjä houkuttelee paikalle rottia ja muita eläimiä.

(...)

MUMBAIN lisäksi Riverrecyclellä on vastaavat hankkeet käynnissä Bangladeshissa, Filippiineillä ja Indonesiassa.

Ovet on avannut Mikolan liikeidea muuttaa roska rahaksi. Bangladeshissä rahoittajana on Tanskan kehitysyhteistyöelin Danida, Indonesiassa Coca-Cola ja Filippiineillä paikallinen satamaviranomainen.

Nekin ovat vasta alkua, jos roskasieppari saadaan kunnolla toimimaan.

"Tavoitteena olisi puhdistaa maailman kaikki 39 saastuttavinta jokea, mikä merkitsee 500 puhdistusyksikköä ja valtamerten muoviroskamäärän vähenemistä", Mikola sanoo puhelinhaastattelussa.

Hän ei ole koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi vielä nähnyt puhdistuslaitosta, mutta aikoo matkustaa Mumbaihin lähiaikoina.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008182622.html

Boldaukset minun, loput linkin takaa.

Kyllä tämäkin intialaisten saastutus vielä jotenkin suomalaisten syyksi saadaan ja ilmasto tms veroja tämänkin vuoksi vielä maksellaan..

Se että tämmöiset pikkujutut mm YLE unohtaa täysin syyllistäessään suomalaisia vallan ja rahan takia kertoo YLEstä kaiken, YLE on vähän kuin Yli-Tytti viikari, ei tajua ei ymmärrä mutta hyeenan lailla on kimpussasi ja sinä maksat sille, ero hyenaan Ylesn kanssa on tietenkin se että hyeena on ymmärrettävä peto-ja raadonsuojaeläin, Yle taas äärivasemmistolainen propagandatuutti MOT

[Ugle Byggle]

Elokapina kokoontuu Tampereella tänään:

Elokapina järjestää mielenilmauksen ja katkaisee liikenteen Tampereen keskustassa

"Ympäristöliike Elokapina kertoo katkaisevansa liikenteen Tampereen keskustassa tänään lauantaina kello 14 alkaen. Elokapinan tiedotteessa sanotaan, että mielenosoittajat ovat valmistautuneet päästämään hälytysajoneuvot tiesulun läpi.
......
Sisä-Suomen poliisilaitos kertoo MTV Uutisille olevansa tietoinen perutusta puistotapahtumasta. Sen sijaan liikenteen katkaisevasta mielenilmauksesta poliisi ei ollut noin puoli yhdeltä iltapäivällä kuullut."
.....
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elokapina-jarjestaa-mielenilmauksen-ja-katkaisee-liikenteen-tampereen-keskustassa/8211340#gs.8d6lr9

[no enpä tiedä]

Elokapinan oma live: "Nyt on pakko toimia, koska.. nyt on vaan pakko." https://www.youtube.com/watch?v=ewitZxZFjt8

"Tampereen ilma on yksi maanosan puhtaimmista." Ei näytä riittävän Tampereen yliopiston idioottiosastolle.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008065207.html

[ämpee]

Ulosteen, viemärijätteen ja mätänevän materiaalin lemu on vastenmielinen. Mithi tarkoittaa hindiksi makeaa, mutta joessa ei ole juuri mitään makeaan, suloiseen tai ihanaan viittaavaa.

Virrassa kelluu suuria roskasaarekkeita, vesi on lähes mustaa. Ajoittain vesi kuplii kuin se kiehuisi. Rantatörmällä arvellaan, että kyseessä on jokivarren teollisuuden veteen laskema myrkky.

Tässä olisi todellinen saaste-ongelma ja paukkuja tuhlataan johonkin kaasuun josta on pelkästään hyötyä.
Jos saisin päättää niin tuohon jokeen kipattaisiin muutama elokapinallinen tekemään omakohtaisia havaintoja.

[artti]

Bidenin hallinto on skandaalien kourissa ja Euroopan poliitikot ovat upottaneet maiden valtiontalouden velkoihin, ja lisäksi on Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous ja budjettivalmistelun huipentuminen syksyllä ja etenkin saigontunnelmat Kabulissa. Väite Golf virran pysähtymisestä ilmestyi tiedotusvälineiden toimesta keskusteluun siksi, että politiikka on pulassa ja politiikka vaatii toimittajilta toimia ja toimittajat kaivoivat juttupakista edellisten vuosien sensaatiomaisia väitteitä, joita toimittajat uudelleenlämmittävät

[Fiftari]

Elokapina kokoontuu Tampereella tänään:

Elokapina järjestää mielenilmauksen ja katkaisee liikenteen Tampereen keskustassa

"Ympäristöliike Elokapina kertoo katkaisevansa liikenteen Tampereen keskustassa tänään lauantaina kello 14 alkaen. Elokapinan tiedotteessa sanotaan, että mielenosoittajat ovat valmistautuneet päästämään hälytysajoneuvot tiesulun läpi.
......
Sisä-Suomen poliisilaitos kertoo MTV Uutisille olevansa tietoinen perutusta puistotapahtumasta. Sen sijaan liikenteen katkaisevasta mielenilmauksesta poliisi ei ollut noin puoli yhdeltä iltapäivällä kuullut."
.....
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elokapina-jarjestaa-mielenilmauksen-ja-katkaisee-liikenteen-tampereen-keskustassa/8211340#gs.8d6lr9

Koskahan nuo riemuidiootit menevät istumaan rantatielle arkiaamuna. Voi tulla äkkilähtö kun kaikki on jumissa. Onhan se tietenkin ilmastoteko seisottaa autoja koneet käynnissä sen sijaan että niiden annettaisiin mennä kohteeseensa ja antaa kuskin sammuttaa moottori.

[Talvetar]

Maria Ohisalo joutuu vastaamaan Elokapina-kysymykseen - Professori puuttui keskustalaisen terrorismivertaukseen.

Sisäministeri Maria Ohisalo joutuu asianomaisena ministerinä vastaamaan keskustan kansanedustajan kysymykseen Elokapinasta.

Keskustan Mikko Kärnä kysyy vihreiden Maria ohisalolta Elokapinan toimintaan puuttumisesta.

(...)

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/maria-ohisalo-joutuu-vastaamaan-elokapina-kysymykseen-professori-puuttui-keskustalaisen-terrorismivertaukseen/ebfa32a8-87d9-41db-95e8-c5be52bdf18e

Boldaus minun, loput linkin takaa.

Koko juttu näkyy vain tilaajille, eli tuossa on vain otsikko.

Mutta onko tosiaan nyt havahduttu edes vaatimaan vastauksia ohisalolta elokapinaan liittyen?

Luulin, ettei sitäkään päivää koskaan nähdä...

[Golimar]

  nämä S__tanan paukapäät.

[tweet]1427595214387097607[/tweet]

https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1427595214387097607

X

Laaja joukko suomalaisia etujärjestöjä yhteiskunnan eri aloilta vetoaa päättäjiin ilmastotoimien puolesta. Tänään maanantaina julkaistussa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle osoitetussa avoimessa kirjeessä toimijat vetoavat ilmastotoimien välttämättömyyden puolesta ja kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin huomioimiseksi.

Allekirjoittajiin kuuluvat elinkeinoelämän EK, palkansaajien Akava, SAK ja STTK sekä kehitysjärjestöjen Fingo. Lisäksi mukana on CLC eli Climate Leadership Coalition. Se on liike-elämän ilmastoverkosto, jonka yritysjäsenten markkina-arvo kattaa lähes 70 prosenttia Helsingin pörssistä. Allekirjoittajiin kuuluu myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.

Allekirjoittajat pitävät välttämättömänä, että Suomi paitsi pitää kiinni omista ja EU:n ilmastotavoitteista, myös varautuu tavoitteiden kiristämiseen ilmastonmuutoksen kiihtyessä.

X

"Elokuussa julkaistu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti havainnollisti, miten ilmastonmuutos on kiihtynyt. Kaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella", kirjeessä sanotaan.

Jos päästöjen taso säilyy suurena, globaali lämpötila voi nousta jopa yli kolme astetta vuoteen 2060 mennessä ja Suomessa vielä enemmän, allekirjoittajat huomauttavat.

X

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/avoin-kirje-suomen-hallitukselle-ja-eduskunnalle-iso-joukko-suomalaisia-etujarjestoja-vaatii-paattajilta-ilmastotoimia/04fe81e2-69db-42dc-987d-f03fce0d1510

[Golimar]

Sitra pitäisi lopettaa ja antaa kenkää kaikille Martelaan piereskelijöille.

X

Maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna on kunnianhimoinen tavoite.

Sitran tuoreen selvityksen mukaan Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset päästä 1,5 asteen polulle päästövähennyksissään, vaikkakin matkalla on yhä esteitä raivattavaksi.

Uusi ilmastolakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella(siirryt toiseen palveluun). Ehdotuksen mukaan lakiin lisättäisiin tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.

Lakiin halutaan kirjata myös tavoitteet vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 80 prosentilla vuoteen 2040. Tavoitteet vertautuvat vuoden 1990 päästöjen tasoon.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamista, päästöjä aiheuttavien toimintojen korvaamista vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla sekä hiilinielujen vahvistamista.

Sitran Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia -selvityksessä käydään läpi merkittävimpiä esteitä tavoitteiden tiellä ja mahdollisia ratkaisuja niihin.

Selvityksen mukaan merkittävimmät esteet tavoitteiden tiellä voidaan tiivistää seitsemään pääkohtaan:

Positiivisista visioista ja johtajuudesta on puutetta koko yhteiskunnan tasolla. Valtion tulisi myös asettaa tarvittavat pitkän aikavälin tavoitteet, luoda selkeä kuva tulevasta muutoksesta ja valmistella ohjauskeinot hyvissä ajoin.

Taloudelliset kannustimet puuttuvat monelta tarvittavalta ratkaisulta. Kannustimia kaivataan esimerkiksi luonnonvarojen käytön vähentämiselle, fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle ja maatalouden ilmastotoimille.

Tukijärjestelmä kaipaa remonttia. Nykyiset tuet ohjaavat liian suureen puun käyttöön ilmaston kannalta tehottomissa kohteissa.

Nykyinen infrastruktuuri ei anna riittävää pohjaa. Kustannustehokas siirtymä edellyttää esimerkiksi resurssitehokasta ja kestävän liikkumisen mahdollistavaa yhdyskuntarakennetta.

Uusien ratkaisujen riskiä ei ole jaettu riittävästi. Ratkaisujen tuotekehitykseen, demonstrointiin ja kaupallistamiseen kaivataan vahvempaa tukea, jotta niiden käyttöönotto nopeutuu.

Tietoa ja osaamista puuttuu. Tarvitaan ymmärrystä ilmastokriisin vakavuudesta ja ilmastotoimien kiireellisyydestä, ja siirtymän vaatimaa uutta osaamista on kehitettävä laajasti.

Hallinnolliset esteet. Ilmastoratkaisujen tieltä pitää raivata luvitukseen liittyviä ja muita hallinnollisia esteitä.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12063007

[Roope]

Unicef: Miljardi lasta äärimmäisessä vaarassa ilmastokriisin vuoksi

YK:n lastenjärjestö Unicefin tekemän tutkimuksen mukaan miljardi lasta on äärimmäisessä vaarassa ilmastokriisin vuoksi. Tämä tarkoittaa lähes puolta maailman lapsista.

Unicef on asettanut 164 maailman maata riskijärjestykseen sen mukaan, kuinka monista ilmastokriisin ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamista ääri-ilmiöistä lapset ovat vaarassa joutua kärsimään. Järjestykseen vaikuttaa myös se, kuinka hyvin maan peruspalvelut, kuten vesi- ja sanitaatiopalvelut, kykenevät suojelemaan lapsia näiltä ääri-ilmiöiltä.

Yle/STT 20.8.2021

Tyypillistä.

Kyse ei ole lapsiin kohdistuvasta "äärimmäisestä vaarasta" vaan todennäköisyydestä, että ilmastonmuutos ja saasteet voivat vaikuttaa haitallisesti maissa, joissa lapset asuvat. Sanamuoto ("extreme risk") ja sen määrittely on mielivaltainen ja harkittu.

[Juffe]

Unicef: Miljardi lasta äärimmäisessä vaarassa ilmastokriisin vuoksi

YK:n lastenjärjestö Unicefin tekemän tutkimuksen mukaan miljardi lasta on äärimmäisessä vaarassa ilmastokriisin vuoksi. Tämä tarkoittaa lähes puolta maailman lapsista.

Unicef on asettanut 164 maailman maata riskijärjestykseen sen mukaan, kuinka monista ilmastokriisin ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamista ääri-ilmiöistä lapset ovat vaarassa joutua kärsimään. Järjestykseen vaikuttaa myös se, kuinka hyvin maan peruspalvelut, kuten vesi- ja sanitaatiopalvelut, kykenevät suojelemaan lapsia näiltä ääri-ilmiöiltä.

Yle/STT 20.8.2021

Tyypillistä.

Kyse ei ole lapsiin kohdistuvasta "äärimmäisestä vaarasta" vaan todennäköisyydestä, että ilmastonmuutos ja saasteet voivat vaikuttaa haitallisesti maissa, joissa lapset asuvat. Sanamuoto ("extreme risk") ja sen määrittely on mielivaltainen ja harkittu.

Koko lasten vaarassa olon konsepti, etenkin näin suurilla luvuilla, alkaa hetken miettimisen jälkeen tuntua epämääräiseltä ja oudolta. Ilmastonmuutoksen haitat ilmenevät vähitellen useiden vuosikymmenten kuluessa, kun taas nuorimmatkin lapset kasvavat aikuiseksi alle kahdessa. Ovatko nuo miljardi lasta nykyään elossa olevia, jolloin he eivät enää ole lapsia kun mahdolliset riskit realisoituvat? Jos taas kyse on tulevista lapsista, heidän määränsä riippuu tulevista syntymistä sekä siitä, kuinka monta uutta sukupolvea tarkastellaan. Lukumäärääarvion antaminen tuntuu aika hupsulta.

[Golimar]

Nälänhätä, ilmastokriisi jne. ovat tekosyitä ylläpitää kehitysmaiden kestämätöntä väestönkasvua joka vain lisää ongelmia.

Pentti Linkola maahanmuuttopolitiikasta ja kehitysavusta 1991

Toimittaja Saska Saarikoski haastattelee ympäristöfilosofi Pentti Linkolaa YLE:n  ohjelmassa Haavi auki. Linkola edustaa Vihreän liikkeen alkuperäistä ajattelua.

https://www.youtube.com/watch?v=ZqJFPAGSRyc

[ApuaHommmaan]

Unicef: Miljardi lasta äärimmäisessä vaarassa ilmastokriisin vuoksi

YK:n lastenjärjestö Unicefin tekemän tutkimuksen mukaan miljardi lasta on äärimmäisessä vaarassa ilmastokriisin vuoksi. Tämä tarkoittaa lähes puolta maailman lapsista.

Unicef on asettanut 164 maailman maata riskijärjestykseen sen mukaan, kuinka monista ilmastokriisin ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamista ääri-ilmiöistä lapset ovat vaarassa joutua kärsimään. Järjestykseen vaikuttaa myös se, kuinka hyvin maan peruspalvelut, kuten vesi- ja sanitaatiopalvelut, kykenevät suojelemaan lapsia näiltä ääri-ilmiöiltä.

Yle/STT 20.8.2021

Tyypillistä.

Kyse ei ole lapsiin kohdistuvasta "äärimmäisestä vaarasta" vaan todennäköisyydestä, että ilmastonmuutos ja saasteet voivat vaikuttaa haitallisesti maissa, joissa lapset asuvat. Sanamuoto ("extreme risk") ja sen määrittely on mielivaltainen ja harkittu.

Koko lasten vaarassa olon konsepti, etenkin näin suurilla luvuilla, alkaa hetken miettimisen jälkeen tuntua epämääräiseltä ja oudolta. Ilmastonmuutoksen haitat ilmenevät vähitellen useiden vuosikymmenten kuluessa, kun taas nuorimmatkin lapset kasvavat aikuiseksi alle kahdessa. Ovatko nuo miljardi lasta nykyään elossa olevia, jolloin he eivät enää ole lapsia kun mahdolliset riskit realisoituvat? Jos taas kyse on tulevista lapsista, heidän määränsä riippuu tulevista syntymistä sekä siitä, kuinka monta uutta sukupolvea tarkastellaan. Lukumäärääarvion antaminen tuntuu aika hupsulta.

Lisäksi nämä taulapäät eivät koskaan ole kuulleet asiasta nimeltä teknologian eksponenttiaalinen kehittyminen. Tai oikeasti tietysti olet, mutta pelaaminen on juurikin moraalisäteilyä, jonka avulla saa valtaa.

[Riukulehto]

Tynkkysen live rautatieasemalta: Elokapina makaa nyt rautatieasemalla kävelykadulla https://youtu.be/eEKyOU7lCN4

[Hippo]

Toivotaan ettei kukaan tallaa päälle:

[Ajattelija2008]

Unicef: Miljardi lasta äärimmäisessä vaarassa ilmastokriisin vuoksi

YK:n lastenjärjestö Unicefin tekemän tutkimuksen mukaan miljardi lasta on äärimmäisessä vaarassa ilmastokriisin vuoksi. Tämä tarkoittaa lähes puolta maailman lapsista.

Unicef on asettanut 164 maailman maata riskijärjestykseen sen mukaan, kuinka monista ilmastokriisin ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamista ääri-ilmiöistä lapset ovat vaarassa joutua kärsimään. Järjestykseen vaikuttaa myös se, kuinka hyvin maan peruspalvelut, kuten vesi- ja sanitaatiopalvelut, kykenevät suojelemaan lapsia näiltä ääri-ilmiöiltä.

Yle/STT 20.8.2021

Tyypillistä.

Kyse ei ole lapsiin kohdistuvasta "äärimmäisestä vaarasta" vaan todennäköisyydestä, että ilmastonmuutos ja saasteet voivat vaikuttaa haitallisesti maissa, joissa lapset asuvat.

Äärimmäisen riskin maiksi lapsille luokitellaan yhteensä 33 maata. Näissä valtioissa lapset altistuvat useille ilmastokriisin ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamille ääri-ilmiöille ja haitoille.

Todellisuudessa CO2 parantaa ruuantuotantoa noissa maissa. Lapset siis hyötyvät ilmastonmuutoksesta.

Äärisää ei ole lisääntynyt ja lähes kaikissa maissa kuolleisuus on suurin viileänä vuodenaikana. Lasten terveys paranee lämpenemisestä.

Unicef on huijauksella rahaa pumppaava järjestö. Aivan posketon valehtelu on heidän normaalia toimintaa.

[Mikke70]

Nälänhätä, ilmastokriisi jne. ovat tekosyitä ylläpitää kehitysmaiden kestämätöntä väestönkasvua joka vain lisää ongelmia.

Pentti Linkola maahanmuuttopolitiikasta ja kehitysavusta 1991

Toimittaja Saska Saarikoski haastattelee ympäristöfilosofi Pentti Linkolaa YLE:n  ohjelmassa Haavi auki. Linkola edustaa Vihreän liikkeen alkuperäistä ajattelua.

https://www.youtube.com/watch?v=ZqJFPAGSRyc

Se on juurikin näin. Tämä maapallo on hukkumassa paskaan ja räjähdysmäinen väestönkasvu on todellinen ongelma. Esim. Afrikan väkiluku on nousemassa YK:n arvioiden mukaan 1,2 miljardista noin 4,4 miljardiin vuoteen 2100. Tämä tietty on hys hys ja on rasismia sanoa tämä ääneen. Kehitysapu on kuitenkin tätä kehitys massiivisesti ruokkinut.

[F1nka]

Hippon kuvasta:
"Me ollaan nuoriso, meillä ei oo tulevaisuutta"

Ei tuolla asenteella, ei tosiaankaan. Selkäsauna ja istuttamaan metsää. Ensimmäisen hehtaarin jälkeen alkaa tulemaan mieleen kaikenlaisia vaihtoehtoisia tapoja käyttää loppuelämä. Ja voin vakuuttaa, että ihmiselämä ei seuraavaan sataan vuoteen ilmastonmuutokseen lopu.

Itse asiassa toimittelijat pitäisi sulkea pois julkiselta areenalta lasten mielenterveyttä horjuttamasta. Voisiko ne nakata menomatkalla Afganistaniin? Ehkä ei, en minä talebaaneja vihaa. Ehdotuksia?

[Golimar]

 

Ekonomistit Ylelle: Ilmastonmuutoksesta on tulossa sokki taloudelle, ja se voi vaikuttaa kaikkeen hinnoista veroihin – katso 11:n ison muutoksen lista
Poliittisten päättäjien kannattaisi ekonomistien mielestä arvioida ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutostarpeet kiireen vilkkaa. Sään ääri-ilmiöt tekevät talouden ennustamisesta entistä vaikeampaa. Edessä on iso rakennemuutos, ennakoi 14 talouden asiantuntijaa Ylen kyselyssä.

ANNA KARISMO
23.8. 06:00

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa talouteen ja talousennustuksiin? Lähivuosina ei vielä kovin paljoa, mutta pidemmällä aikavälillä rajustikin.

Näin voi tiivistää 14 ekonomistin arviot Ylen kyselyssä. Heidän mielestään on selvää, että usean vuoden päähän ulottuvat talousennusteet vaikeutuvat huomattavasti ilmastonmuutoksessa.

Tähän asti on ajateltu, että siirtymä kohti ympäristön paremmin huomioivaa talousjärjestelmää on sulava ja kitkaton. Nyt on alkanut näyttää mahdolliselta myös äkillinen jytky, jossa jonkin luonnonkatastrofin seurauksena joudutaan tekemään pikaisia päätöksiä.

Kokosimme ekonomistien sähköpostivastauksista ja haastatteluista 11 kohdan listan siitä, mitä taloudessa voi olla luvassa.

1. Raaka-aineista pulaa
Ilmastotieteilijät ennustavat maapallon lämpenemisen lisäävän sateita talvikuukausina ja kuivuutta kesäisin. Sekä myrskyjen aiheuttamia metsätuhoja että tuhohyönteisiä esiintyy Suomessakin tulevaisuudessa todennäköisesti nykyistä enemmän Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan.

Kuivuus lisää esimerkiksi metsäpalojen mahdollisuutta.

X

2. Taloussokkeja edessä
Kun hiilidioksidipäästöt ovat aiemmin olleet ilmaisia, nykyisin ilmakehän saastuttamisesta peritään korvausta. Yhä useampi ala liitetään jatkossa päästökauppaan, jolloin yritykset joutuvat ostamaan päästöoikeuksia.

Tässä "tuotantosokissa" osa teknologiasta ja tuotantolaitoksista muuttuu kannattamattomiksi. Jotkut koneet ja laitteet menettävät täysin arvonsa.

X

3. Hinnat voivat nousta
EU:n päästöoikeuksien hinta on jo noussut jyrkästi viime vuodesta lähtien. Jos päästöjen hinta maailmanmarkkinoilla moninkertaistuu, seurauksena voi olla jopa vuonna 1973 alkaneen öljykriisin kaltainen hintasokki maailmantaloudelle

X

4. Alueiden kehitys erkaantuu
Kun hiilipäästöjen hinta nousee, se voi vaikuttaa joidenkin alojen tuotannon mahdollisuuksiin ja kannattavuuteen jyrkästikin

X

5. Verotulot jaetaan uudella tavalla
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös verotukseen ja siihen, miten yhteistä pottia jaetaan.

– Jo nyt on suunnitteilla hiiliveroja ja hiilitulleja. Hiiliperusteiset verot nousevat ja toisella puolella vähähiilisiä investointeja tuetaan

X

6. Tuottavuus kärsii
Sään ääri-ilmiöt kuten tulvat tai lumimyrskyt voivat konkreettisesti estää työntekijöitä pääsemästä työpaikoilleen. Helleaallot vaikuttavat myös työntekijöiden jaksamiseen.

YK:n mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset työpaikoilla voivat johtaa valtaviin tuottavuuden menetyksiin(siirryt toiseen palveluun) jo tällä vuosikymmenellä.

X

7. Iskuja valtioiden talouteen
Jo päätetyillä ilmastotoimilla maailmanlaajuinen talouskasvu saattaa heikentyä(siirryt toiseen palveluun). Ilman mitään toimenpiteitä kurssin kääntämiseksi lasku voi nousta moninkertaiseksi.

Suurimmassa vaarassa ovat useiden ilmastotyyppien maat kuten Kiina, Venäjä tai Afrikan manner. Etelässä talousriski on suurempi kuin pohjoisessa.

X

8. Talouden mittaristo uusiksi
EVA:n Sanna Kurrosen mukaan taloustieteessä haetaan jo(siirryt toiseen palveluun) uusia tapoja huomioida biodiversiteetti ja talouden luontovaikutukset kansantalouden tilinpidossa.

Luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston tila on syytä ajatella luontovarallisuutena, jonka kuluminen pitäisi Kurrosen mielestä ottaa huomioon.

X

9. Suomen metsätalous muuttuu
Muiden raaka-aineiden ohella ilmastonmuutos voi tuoda häiriöitä puumarkkinoille. Suomen metsäsektori on toistaiseksi välttynyt pahoilta tuhoilta, jotka ovat koetelleet monia muita maita.

– Pitkät hellejaksot nostavat niiden todennäköisyyttä, joten alalla luonnollisesti mietitään varautumista

X

10. Tulevaisuus on sumuisempi
Ilmastonmuutos on pidemmän ajan ilmiö, joka on todella vaikea upottaa tyypillisiin talousennusteisiin, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen arvioi. Se olisi kuitenkin tärkeää etenkin pitkissä ennusteissa.

– On selvää, että pitkän aikavälin ennusteissa ilmastonmuutos otetaan jatkossa huomioon, vaikka se luultavasti on hyvin vaikeaa, Sorjonen sanoo.

Samaa mieltä on STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Lyhyen aikavälin ennusteisiin ilmastonmuutos ei tätä nykyä juuri vaikuta.

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat vahingot eivät näy bruttokansantuotteessa, ja niiden korjaaminen pikemminkin kasvattaa taloutta. Kun taloja vajoaa tulvassa mutaan, se on niiden omistajien varallisuustappio. Kun tilalle rakennetaan uusia taloja, se kasvattaa bruttokansantuotetta.

Pidemmän aikavälin ennusteisiin ilmastonmuutoksen sen sijaan pitäisi vaikuttaa hyvinkin paljon, Lainà arvioi.

X

11. Lopulta hyvinvointi lisääntyy
Pitkällä aikavälillä hiilineutraaliuden saavuttaminen parantaa ihmisten hyvinvointia, kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat pahimmat kielteiset vaikutukset saadaan torjutuiksi.

Panostukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen avaavat mahdollisuuksia, Kuntarahoituksen Timo Vesala sanoo.

Jotta ekologisesta kriisistä saadaan ote, tarvitaan tulevina vuosina talouden rakennemuutosta. Se edellyttää suuria investointeja ja roimasti uutta tutkimusta.

– Investoinnit vihreään siirtymään voivat kiihdyttää innovaatioita ja tuottavuutta, ja edesauttaa siten pääsemistä paitsi kestävämmälle myös korkeammalle pitkän aikavälin kasvu-uralle, Vesala sanoo.

Investoinnit ovat kapitalistisen rahatalouden moottori, kun ne luovat talouteen tuloja, Jussi Ahokas selittää.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12062941

Ekonomit puistokävelyllä
Published on Sun 10 January 1999

Kaksi ekonomia käveli puistossa. Toinen havaitsi koiranpaskaläjän. Hän ehdotti toiselle ekonomille, että "Saat 10 000 mk, jos syöt tuon paskakokkareen, se on paljon rahaa." Toinen ekonomi mietti vähän aikaa ja söi paskat suihinsa.

Ekonomit kävelivat taas eteenpäin, kunnes paskaa syönyt ekonomi havaitsi toisen koiranpaskaläjän. Hän päätti olla reilu kaveriaan kohtaan ja ehdotti: "Voit ansaita takaisin sen 10000 mk, jos puolestasi syöt tuon paskaläjän." Toinen ekonomi tarttui tarjoukseen ja nieli hampaat irvessä paskakokkareen.

Vähän matkaa taas käveltyään toinen alkoi miettiä, mitä loppujen lopuksi oli tapahtunut. "Me molemmat syötiin vapaaehtoisesti koiranpaskaa, eikä kumpikaan ansainnut mitään. Eikös tuo ollut aika järjetöntä?"

Toinen vastasi: "No ei tietenkään, tehtiinhan me yhdelle päivälle aika paljon liikevaihtoa!"

Viisaita ovat nuo ekonomit. Turha on insinöörin ekonomin kanssa viisaudesta kilpailla.

https://avaruusmies.com/jokes/ekonomit-puistokavelylla.html

[F1nka]

Toimittajille ja muille, joiden mielestä lista vaikuttaa järkevältä:
kohdat 1-5 ja 7-8 eivät ole mitenkään luonnovoimista riippuvaisia. Jos samanlaiset toimet tehtäisiin Cthulhun palvomiseksi, niin vaikutukset talouteeen olisivat yhtälaiset. Ja mitä tulee kohtaan kymmenen: milloin tulevaisuuden ennustaminen on ollut helppoa?

[Faidros.]

Tästä kirjoitin jo joskus aikaisemmin täällä. Nyt asiasta on kirjoitettu blogi.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/joukamokortesalmi/ilmastonmuutosuskovaisilla-nyt-nayton-paikka/
---
Liikenteentukot liikkeelle

MetsäKortesalmi tarjoaakin nyt hyväntahtoisesti kaikille ilmastoahdistuneille luontotyypeille käytännön toimintamahdollisuutta ilmastonmuutoksen konkreettisessa torjuntatyössä mahdollistamalla talkooperusteisesti menetettyjen metsäkeuhkojen uudelleensynnyttämisen. Jatkosodanaikaisten mottitalkoiden tapaan järjestämme nyt pottitalkoot uuden kasvun aikaansaamiseksi kaikilla uudistettavaksi menevillä alueillamme.
Odotan tällaiseen ruohonjuuritason käsinkosketeltavaan ilmastotyöhön erityisesti laajaa maamme vihreän liikkeen edustajien osallistumisryntäystä. Pottiputkia talosta löytyy ja istutustyöhön pääsee kaikkien yleisessä käytössä olevien maanmuokkausmenetelmien jäljille. Istutustyöhön opastetaan ja työnjohto järjestetään.
---
Loput linkistä.

[Golimar]

Jukka Emil Vanaja - Uli Uli Uli 10h
https://www.youtube.com/watch?v=tg3LYZfBfaI

X

Ilmastonmuutos ei ole pelkkää lämpöennätystehtailua – toisessa ääripäässä tulevat pitkäkestoiset kylmät ja sateiset jaksot

Kulunut kesä on ollut pohjoisella pallonpuoliskolla ennennäkemätöntä lämpöennätystehtailua, mutta pelkästään sitä ilmastonmuutos ei ole. Ilmiöllä on myös toinen puoli, josta vähemmän puhutaan: lämpöennätysten vastakohtana kylmät ja sateiset jaksot voivat pitkittyä.

Ilmastonmuutos on tulenherkkä ja polarisoitunut aihe, joka jakaa mielipiteet voimakkaasti kahteen eri kastiin. Kun tiedeyhteisöllä on vahva konsensus ilmastonmuutoksen etenemisestä ja seurauksista, on yhdessä ääripäässä äänekäs ryhmä skeptikkoja, jotka kyseenalaistavat ilmiön vielä 2020-luvullakin. Tilastot kertovat kuitenkin kivenkovaa faktaa siitä, että ilmastomme on lämmennyt maailmanlaajuisesti 1,2 asteella 1800-luvun loppupuolelta saakka.

Olen kuullut, että ilmastonmuutoskeskustelussa ärsyttää erityisesti se, että "nykyään kaikki sääilmiöt laitetaan ilmastonmuutoksen piikkiin" ja kuulemma "ilmastonmuutos unohdetaan, kun sää onkin tavanomaista kylmempää".

On totta, että uutisointi ilmastonmuutoksesta kiihtyy, kun maapallolla esiintyy samanaikaisesti useita sään ääri-ilmiöitä. Kuluneena kesänä uutisoitavaa onkin riittänyt, kun esimerkiksi Euroopassa mitattiin ennätyskorkeita lämpötiloja ja Kanadassa mitattiin hälyttävät 49,6 astetta. Kuumuuden seurauksena laajat metsäpalot ovat piinanneet mantereita Atlantin molemmin puolin.

Kuumien kesien yleistyminen ja lämpöennätysten alituinen rikkoutuminen on kiistatta yksi ilmastonmuutoksen seurauksista, mutta ilmiö voi näyttäytyä myös hyvin eri tavalla. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa taustalla myös silloin, kun sataa pitkäkestoisesti ja todella paljon sään ollessa koleaa.

Lue myös: IPCC:n ilmastoraportti: 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella – "Jatkossakin Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät nopeimmin"

X

Lähteet: Maailman ilmatieteen järjestö WMO (Climate change indicators and impacts worsened in 2020; Climate change made floods in Western Europe more likely)

Markus Mäntykannas

https://www.foreca.fi/meteorologilta/j7oc92xm

Grönlannin manner­jäätikön korkeimmalla huipulla satoi ensimmäistä kertaa vettä lumen sijaan
Vettä satoi jäätiköille yhteensä noin 7 miljardia tonnia. Kyseessä oli suurin Grönlannin jäätiköillä mitattu sademäärä.

Helmi Muhonen HS
20.8. 17:14
SATEET Grönlannin mannerjäätikön korkeimmalla kohdalla tulivat ensimmäistä kertaa vetenä, eivät lumena.

Asiasta kertovat muun muassa yhdysvaltalainen CNN-uutiskanava ja Business Insider -verkkosivusto.

Grönlannin mannerjäätikön korkein huippu on yli kolmessa kilometrissä. Yhdysvaltojen Kansallinen lumi- ja jäätietokeskus (NSIDC) kertoo, että lauantaina 14. elokuuta Grönlannin mannerjäätikön korkeimmalla kohdalla satoi vettä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kyseisessä kohdassa raportoidaan vesisateita. Aiemmin sateet ovat tulleet lumena.

Lisäksi kyseisessä kohdassa lämpötila nousi nollan yläpuolelle noin yhdeksän tunnin ajaksi. Tämä oli kolmas kerta alle kymmenessä vuodessa, kun lämpötila ei ollut pakkasella kyseisellä mittausasemalla.

X

HEINÄKUUN lopussa Grönlannissa suli poikkeuksellisen suuri määrä jäätä yhdessä päivässä.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kaikkein nopeimpia muutoksia arktisille alueille. Grönlannin jäätikkö sulaa tällä hetkellä mannerjäätiköistä vauhdikkaimmin. Pienet vuoristojäätiköt uhkaavat menettää 80 prosenttia massastaan vuosisadan loppuun mennessä.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008207272.html?share=d6b56a96c769252f27d69c0c66c9287f

[simppali]

Totta kai naista korpeaa, koska hyvällä asialla..

https://yle.fi/uutiset/3-11956016

"Ilmastoliikkeellä on rotuongelma" – afrikkalainen Vanessa Nakate rajattiin pois uutiskuvasta, loukkaava teko toi huomiota ja nyt häntä kuunnellaan
Vanessa Nakate kuvattiin Greta Thunbergin ja kolmen muun valkoisen ilmastoaktivistin rinnalla Davosissa. Uutistoimisto rajasi hänet pois kuvasta. "On ironista, että minut huomattiin vasta kun minut poistettiin", Nakate sanoo Ylelle.

On ironista, että afrikkalaiset lisääntyvät, kuin sopulit ja vaativat Vanessan naamalla muita maita tekemään ylimitotettuja ilmastotoimia, jotta afrikassa olisi kiva lisääntyä,

Vanessa Nakate aloitti ilmastoprotestinsa Ugandan parlamentin ulkopuolella pääkaupungin Kampalan keskustassa vuonna 2018. Hän istui yksin parlamentin edustalla kylttinsä kanssa.

Vanessa saa kai istua siellä missä hän haluaa istua.

Myös Ugandassa ilmastoaktivismi nähdään edelleen valkoisten ihmisten asiana.

– Ihmiset kysyvät meiltä, miksi teette tuon? Ei se ole teidän asianne. Miksi ette hanki töitä, mene naimisiin tai käy koulua.

Joka paikassa – mediassa, konferensseissa, eri tapahtumissa – pitäisi huomioida koko maailman ihmiset. Nakate kokee, ettei edes oma parlamentti Ugandassa ota ilmastonmuutosta vakavasti.

Olen "melkein valkoinen", mutta en mene kadulle pötköttämään eloapi..siis kapinallisten tavalla, enkä fanita autistista ruotsalais-lasta..taattua yle;n itkupoljentoa..mustaa on taas viilattu.

[Vänkääjä]

Kuumien kesien yleistyminen ja lämpöennätysten alituinen rikkoutuminen on kiistatta yksi ilmastonmuutoksen seurauksista, mutta ilmiö voi näyttäytyä myös hyvin eri tavalla. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa taustalla myös silloin, kun sataa pitkäkestoisesti ja todella paljon sään ollessa koleaa.

Eli oli keli mikä hyvänsä, on syynä ilmastonmuutos? Joko huomenna auringonnousut ja -laskutkin selitetään ilmastonmuutoksella ja Kopernikus, Galilei ja kumppanit poistetaan vaivihkaa historiankirjoista?

Olkoon. Antaudun. Mihin voin lähettää loput rahani?

[insinörtti]

Olkoon. Antaudun. Mihin voin lähettää loput rahani?

Lähetä Kiinaan; siellä niistä tehdään päästöjä, minkä sivutuotteena syntyy sähköauton akkuja. Tai jos et lähetä vapaaehtoisesti, niin todennäköisesti jonkinasteinen pakko on lähivuosina tulossa.

[kekkeruusi]

Eli oli keli mikä hyvänsä, on syynä ilmastonmuutos?

Kuulemma Suomikin pystyy pysäyttämään ilmastonmuutoksen sähköautoihin siirtymällä ja kovemmalla verotuksella. Ilmeisesti samanlaista magiaa?

[Näkkileipä]

Eikös näitä ilmastonmuutoksia ole tapahtunut maapallolla jo miljoonien vuosien ajan ja monta kertaa? Miksi juuri tämä muutos koetaan niin suurena uhkana, kun yritetään väkisin vaikuttaa jopa luonnon normaaliin toimintaan? Ovatko ihmiset todellakin niin tyhmiä ja ylimielisiä, että kuvittelevat pystyvänsä estämään jopa normaaleja luonnonilmiöitä, joista eivät pidä?

Imastonmuutos on todellakin uskonto, jos kuvitellaan että jopa luonto muuttaa mielensä kunhan sille tehdään tarvittavia rituaaleja ilmastonmuutoksen estämiseksi.

[F1nka]

^Paras ilmastokriisijulistajien perustelu taitaa tuohon olla, että he arvelevat aiempien ilmastonmuutosten tapahtuneet hitaammin. Tietämys ilmastojen muutoksien nopeuksista eri aikoina on kuitenkin aika rajoittunutta.