Ilmastouskonto, väärät profeetat ja tapaus Greta Thunberg

[no future]

Kaikki rehellinen duunarityö ei aina ole tarpeellista saati hyvästä,  vaikka tässä hetkessä rahaa tuottaisikin. Eikä perustutkimus ja  opetustyö ole turhaa, vaikka sen rahassa mitattava hyöty ei olisikaan yksiselitteisen helppoa.

Muutenkin jatkuvan kasvun tarpeellisuutta on ihan aiheellista kyseenalaistaa, ilman että kyseessä olisi joku kommunistinen utopia. Etenkin jos se kasvu mitataan materiaalisella ja luonnonvarojen käytön lisääntymisellä.

[Nuivinator]

Nyt pitää taas piirtää rasti naapurin sienään, kansalaisaloitteissa on järkevä aloite allekirjoitettavaksi:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7719

Aloitteen sisältö

Ilmastolaissa oleva määritelmä ilmastonmuutoksesta tulee korjata luonnontieteissä käytettävään muotoon, joka käsittää myös maapallon luonnolliset ilmastonmuutokset. Voimassa oleva ilmastolain 609/2015 määritelmä rajoittuu pelkästään ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.

Virheellisen määritelmän lisäksi laista olisi kokonaisuudessaan poistettava sen yksioikoinen lähtökohta, että ihminen on yksinomainen, keskeisin tai edes merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja ja että ihmiskunnan toimin olisi välttämättä mahdollista vaikuttaa maapallon suurilmastoon. Nämä kysymykset olisi jätettävä jatkuvan ja monipuolisen tieteellisen arvioinnin kohteiksi. Lailla ei ylipäätään tulisi ottaa kantaa minkään tieteellisen teorian oikeellisuuteen, etenkin kun kysymys on teoriasta, jota ei ole toistaiseksi näytetty toteen ja josta on tiedemaailmassa eri näkemyksiä.

Lakia tulisi tarkistaa kokonaisuudessaan niin, että kaikki ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus, seuranta ja niistä tehtävät poliittiset johtopäätökset ja ohjelmat ottavat huomioon myös muut ilmaston muuttumista aiheuttavat tekijät kuin yksinomaan ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Lakiin tulisi myös lisätä varautuminen ihmisen toiminnasta riippumattomiin ilmastonmuutoksiin.

Ilmastolain tulisi varmistaa, että kaikessa ilmastomuutosten arvioinnissa, ilmastotoimien suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa otetaan huomioon monipuolisesti eri alojen ja asiantuntijoiden toisistaan poikkeavat näkemykset. Ilmastolain tulisi varmistaa tämän toteutuminen asian käsittelyn kaikissa eri vaiheissa.

Perustelut

Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaa hyvin keskeisesti mm. maan energiapolitiikkaa, verotusta, tutkimus- ja kehitystoimintaa, julkisia investointeja ja valtion tukipolitiikkaa. Valtiovalta on tähän mennessä päättänyt ohjata julkisia varoja kansallisiin ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin huomattavan suuria summia, jonka lisäksi se on sitoutunut EU:n yhteisiin ilmastonmuutostoimiin miljardien eurojen edestä. Ilmastopolitiikalla on erittäin suuri vaikutus maan talouselämään, työllisyyteen sekä ihmisten arkeen ja yleiseen hyvinvointiin.

Ilmastonmuutoksen kaikkia tieteellisiä perusteita ja niiden jatkuvaa kehitystä ei tutkita eikä käytetä poliittisessa päätöksenteossa lähellekään Ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettäviä resursseja vastaavasti. Asian rationaalinen käsittely edellyttäisi, että päätöksenteossa seurataan jatkuvasti ilmastonmuutoksen monipuolista tutkimustietoa.

Voimassa oleva ilmastolaki pitää lähtökohtana, että ihmiskunnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat maapallon lämpötilan nousun tuhoten ihmiskunnan elinolosuhteet maapallolla. Lain perusteluissakin tätä lähtökohtaa pidetään kuitenkin varmistamattomana. On jo periaatteellisesti väärin, että lailla otetaan kantaa minkään tieteellisen teorian oikeellisuuteen.

Ilmastolain lähtökohdan sanotaan olevan "tieteellinen konsensus". Tieteessä tietokonemallinnuksiin perustuvia ennusteita ei todisteta oikeiksi yhteisillä päätöksillä. Vasta varmennetut mittaustulokset voivat vahvistaa teorioiden oikeellisuuden. Lukuisat eri alojen tutkijat, tiedemiehet ja muut eri alojen kiistattomat asiantuntijat, niin Suomessa kuin kansainvälisesti, ovat esittäneet tutkimustietoon perustuvia eriäviä käsityksiä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tuoden tavallisimmin esille ilmaston luontaisen vaihtelun huomioonottamisen tärkeyden ja sen, ettei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus välttämättä ohjaa maapallon lämpötilaa.

Jos harjoitettava ilmastopolitiikka perustuu virheelliseen tietoon, sen seuraukset ovat väistämättä maalle hyvin vakavia sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti.

Se, että Suomen ilmastolaki vahvistaa ainoaksi oikeaksi lähtökohdaksi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen on johtanut myös siihen, että tiedemaailmassa muut käsitykset voidaan torjua väärinä ilman mitään tieteellisiä perusteluja. Lain väärä lähtökohta on myös mitä ilmeisimmin johtanut siihen, että tiedeyhteisöissä, yrityksissä, järjestöissä (ml. poliittiset puolueet) ja muualla yhteiskunnassa ei oman henkilökohtaisen edun nimissä uskalleta kyseenalaistaa lakiin kirjattua käsitystä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta. Tämä johtaa monin tavoin tiedon määrän ja toiminnan kaventumiseen sekä vääriin johtopäätöksiin.

Määritellessään ilmastonmuutoksen vain ihmisen aiheuttamaksi voimassa oleva ilmastolaki jättää samalla varautumatta luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja niiden seurauksiin. Luonnolliset ilmastonmuutokset, kuten esim. pohjoisen pallonpuoliskon merkittävä kylmeneminen vaikuttaisi toteutuessaan merkittävästi ainakin Suomen ruoka- ja energiahuoltoon, joihin ilmastolailla olisi myös syytä varautua.

[ApuaHommmaan]

Kaikki rehellinen duunarityö ei aina ole tarpeellista saati hyvästä,  vaikka tässä hetkessä rahaa tuottaisikin. Eikä perustutkimus ja  opetustyö ole turhaa, vaikka sen rahassa mitattava hyöty ei olisikaan yksiselitteisen helppoa.

Eikä kaikki rehellinen optustyö ja perustutkimustyö ole tarpeellista saati hyvästä. Vaikkapa naistutkimus tuottaa vain persnettoa kaikilla mittareilla mitaten.

Tyypillisen akateemisen julkaisun lukee alle kymmenen ihmistä, joten siitä voi miettiä miten hyödyllistä tuo toisten akateemisten pierujen lukeminen on.

[Golimar]

X

Helsingin poliisia epäillään virkarikoksen ohella myös Elokapina-aktivistien pahoinpitelyistä lokakuun 3. päivän mielenosoituksessa.

Ilmastotoimia vaativan kansalaisliikkeen kokoontumisesta nousi voimakas julkinen keskustelu, kun mielenosoittajat sulkivat Kaisaniemenkadun liikenteeltä eivätkä noudattaneet poliisin käskyjä poistua. Poliisin päällystö antoi partioille käskyn hajottaa aktivistijoukko OC-sumutteella. Esitutkinnassa on kyse siitä, oliko sumute lievin mahdollinen tehokas voimakeino tilanteessa.

– Henkilökuulemiset ovat käynnissä. Esitutkinta ei valmistu tämän vuoden puolella, syyttäjä-tutkinnanjohtaja Heidi Savurinne arvioi.

Savurinteen mukaan kuultavien henkilöiden joukossa on sekä asianomistajia että rikoksesta epäiltyjä. Syyttäjä puhuu kummastakin osapuolesta monikossa. Kuulustelut ovat liittyneet paitsi epäiltyyn virkavelvollisuuden rikkomiseen, myös pahoinpitelyepäilyyn. Asianomistajat ovat käytännössä Elokapina-mielenosoittajia.

– He ovat henkilöitä, joihin voimakeinoja on kohdistettu.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a2138c4d-184a-4bb0-b207-eef984aeeb5c

[Fiftari]

^Voisi poliiseilta kysyä klassisesti että "miltä nyt tuntuu". Toki se on hyvä että viranomaisten voimankäyttö viedään tarkasteluun mutta mietin vain että tuleeko sieltä tuomio koska nyt mentiin sumuttamaan hippejä jotka ovat sisäministerin viiteryhmää. Tällaista haloota ei olisi tullut jos soldiers of odinia olisi kaasutettu.

[Uuno Nuivanen]

^ Tee työtä jolla on tarkoitus. Varmaan rivikonstat miettivät että mikähän se mahtaa olla.

[jetsku]

^ Tee työtä jolla on tarkoitus. Varmaan rivikonstat miettivät että mikähän se mahtaa olla.

Varmaan sama juttu kuin opettajilla. Jos ei ole työkaluja tehdä sitä työtä, jota pitäisi tehdä, katellaan muita hommia.

[Golimar]

 

X

Alkuasetelma on osuva. Taustalla Hanasaaren kivihiilivoimalaitos, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Etualalla vene, jolla lähdemme etsimään puhtaampaa lämpöä.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11698542

[foobar]

^ "Kiihdyttää" -termillä on ihan oikea merkitys, mutta hiukan jää epäselväksi miten Hanasaaren voimalaitos kiihdyttää ilmastonmuutosta. Se toki tuottaa hiilidioksidipäästöjä, mutta ovatko sen päästöt kasvaneet vai mitä? Mikä ja mistä johtuva on se "pohjailmastonmuutos" johon vertailemalla on mielekästä käyttää tuota termiä?

Puhumattakaan nyt siitä että tuollaisesta savupiipusta tuleva näkyvä "päästö" on käytännössä vettä, sitä hiilidioksidia ei tuosta voi mitenkään ihmissilmällä nähdä. Se jätetään kyllä mieluiten sanomatta jotta oman agendan kyseenalaiset kohdat eivät kyseenalaistuisi.

[HDRisto]

Jos nyt jotain tuohon "savun" laatuun. Vesihöyryähän se, ja vesihöyry taivaalla on paljon pahempi "kasvihuonekaasu" kuin CO2 (tämän  myöntää National Geographic´kin ohjelmissaan nykyään), joka on vain hyväksi kasveille ja jota ei voi nähdä.
Mytta kyllä sieppaa kun kuuntelee kylillä jutustelua atomivoimaloiden "savupiippujen", ne isot tötteröt,  myrkkykaasuista vaikka vettä se vaan on. Saastekuvissa usein atomivoimalan jäähdytystornni "savuamassa"...

[Faidros.]

Onkohan kukaan vihreästi ajatteleva miettinyt, kuinka paljon maksaa rahassa ja ekologisesti esimerkiksi rantaruotsalaisten "talvikurkun" tuotanto?
Keinovalo, hiilidioksidin käyttö lannoitteena ja ulkomaisen halpatyövoiman käyttö valtion tukemana. Olisiko jopa suomalainen liha ekologisempaa/taloudellisempaa talvella?

@Matias Turkkila , nyt kalkulaattorit käymään siellä puoluetoimistolla ja vertaamaan näitä kahta!

Lisäys: Hiilidioksidi kasvihuoneissa lisätään ilmaan eikä maahan ja päätyy siten suoraan ilmakehään ilman minkäänlaista suodatusta.

[Velmu]

^ "Kiihdyttää" -termillä on ihan oikea merkitys, mutta hiukan jää epäselväksi miten Hanasaaren voimalaitos kiihdyttää ilmastonmuutosta. Se toki tuottaa hiilidioksidipäästöjä, mutta ovatko sen päästöt kasvaneet vai mitä? Mikä ja mistä johtuva on se "pohjailmastonmuutos" johon vertailemalla on mielekästä käyttää tuota termiä?

Puhumattakaan nyt siitä että tuollaisesta savupiipusta tuleva näkyvä "päästö" on käytännössä vettä, sitä hiilidioksidia ei tuosta voi mitenkään ihmissilmällä nähdä. Se jätetään kyllä mieluiten sanomatta jotta oman agendan kyseenalaiset kohdat eivät kyseenalaistuisi.

Helsingin energialaitos Helen Oy rakentaa Vuosaareen "päästötöntä" puuta polttavaa voimalaitosta, jolla osittain korvataan Hanasaaren kivihiilen poltto. Puuta poltettaessa ovat CO2-päästöt yhtä saavutettua lämpökilowattituntia kohti 395 grammaa ja kivihiiltä poltettaessa 336 grammaa. Eli se siitä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.
Tosiasioita ei muuta miksikään se, että poliitikot ovat SOPINEET, että puun polttaminen on päästötöntä. Se rakenteilla oleva voimala maksaa muuten 200 miljoonaa euroa! Näin pelastetaan maapalloa lämpenemiseltä vihreävetoisessa Helsingissä.

[Titus]

ym kuvan Kaikkea Pahaa Kiihdyttävä Voimalaitos suljetaan viimeistään 2024:

Helenin Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Lämmöntuotanto korvataan lämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla ja Vuosaareen suunniteltavalla biolämpölaitoksella. Helen on valmistautunut kivihiilestä luopumiseen ja Hanasaaren voimalaitoksen sulkemiseen jo usean vuoden ajan. Esplanadin alle on rakennettu kokonaan uusi lämpöpumppulaitos ja Sörnäisissä sijaitsevaa Katri Valan lämpöpumppulaitosta laajennetaan parhaillaan. Lisäksi Mustikkamaalle rakennetaan maailman mittakaavassakin ainutlaatuista luolalämpövarastoa vanhoihin öljyluoliin.

-  Helenillä on keinot korvata kivihiili. Jatkamme investointeja energian laajamittaiseen kierrättämiseen lämpöpumpuilla, samoin meillä on hankkeita lämmön varastointiin. Hieman pidemmällä aikajänteellä selvityksessä on useita päästöttömiä teknologioita, kuten esimerkiksi geoterminen lämpö, merivesilämmön hyödyntäminen ja modulaariset pienydinvoimalat, sanoo toimitusjohtaja Pekka Manninen Helenistä.

Eduskunnan päättämä kivihiililaki määrittää aikataulun ja samalla käytettävissä olevat ratkaisut.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2019-03-04/helen-investoi-uusiutuvaan-energiaan-ja-sulkee-hanasaaren-voimalaitoksen-0

Salmisaaren kivihiilivoimalaa on kehitetty "ympäristöystävälliseksi" muuttamalla se pelkästä kivihiilen poltosta myös haketta ja pellettejä polttavaksi. Hakkeen ja pellettien tarve täydellä teholla ajettaessa on noin yksi rekka-autollinen/2h = 12 rekka-autollista vuorokaudessa (kivihiilen lisäksi). Osa pelleteistä tuodaan "Itämeren maista", kivihiili puolestaan tulee Venäjältä ja Kazakstanista.

[no future]

Onkohan kukaan vihreästi ajatteleva miettinyt, kuinka paljon maksaa rahassa ja ekologisesti esimerkiksi rantaruotsalaisten "talvikurkun" tuotanto?
Keinovalo, hiilidioksidin käyttö lannoitteena ja ulkomaisen halpatyövoiman käyttö valtion tukemana. Olisiko jopa suomalainen liha ekologisempaa/taloudellisempaa talvella?

@Matias Turkkila , nyt kalkulaattorit käymään siellä puoluetoimistolla ja vertaamaan näitä kahta!

Juurihan ne laski noita, ja en tiedä miltä salaiselta momentilta sitä "halpatyövoimaa" on tuettu, kun ei ainakaan Närpiön tilastoissa näkynyt.

[Kova luu]

^ "Kiihdyttää" -termillä on ihan oikea merkitys, mutta hiukan jää epäselväksi miten Hanasaaren voimalaitos kiihdyttää ilmastonmuutosta. Se toki tuottaa hiilidioksidipäästöjä, mutta ovatko sen päästöt kasvaneet vai mitä? Mikä ja mistä johtuva on se "pohjailmastonmuutos" johon vertailemalla on mielekästä käyttää tuota termiä?

Puhumattakaan nyt siitä että tuollaisesta savupiipusta tuleva näkyvä "päästö" on käytännössä vettä, sitä hiilidioksidia ei tuosta voi mitenkään ihmissilmällä nähdä. Se jätetään kyllä mieluiten sanomatta jotta oman agendan kyseenalaiset kohdat eivät kyseenalaistuisi.

Helsingin energialaitos Helen Oy rakentaa Vuosaareen "päästötöntä" puuta polttavaa voimalaitosta, jolla osittain korvataan Hanasaaren kivihiilen poltto. Puuta poltettaessa ovat CO2-päästöt yhtä saavutettua lämpökilowattituntia kohti 395 grammaa ja kivihiiltä poltettaessa 336 grammaa. Eli se siitä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.
Tosiasioita ei muuta miksikään se, että poliitikot ovat SOPINEET, että puun polttaminen on päästötöntä. Se rakenteilla oleva voimala maksaa muuten 200 miljoonaa euroa! Näin pelastetaan maapalloa lämpenemiseltä vihreävetoisessa Helsingissä.

Turvekin on uusiutuva luonnonvara, siis ihan luonnontieteellinen kiistämätön fakta tämä, mutta poliittisella päätöksellä se on kuitenkin julistettu uusiutumattomaksi
Ja mitä typeryyttä tämäkin.

[Melbac]

^ "Kiihdyttää" -termillä on ihan oikea merkitys, mutta hiukan jää epäselväksi miten Hanasaaren voimalaitos kiihdyttää ilmastonmuutosta. Se toki tuottaa hiilidioksidipäästöjä, mutta ovatko sen päästöt kasvaneet vai mitä? Mikä ja mistä johtuva on se "pohjailmastonmuutos" johon vertailemalla on mielekästä käyttää tuota termiä?

Puhumattakaan nyt siitä että tuollaisesta savupiipusta tuleva näkyvä "päästö" on käytännössä vettä, sitä hiilidioksidia ei tuosta voi mitenkään ihmissilmällä nähdä. Se jätetään kyllä mieluiten sanomatta jotta oman agendan kyseenalaiset kohdat eivät kyseenalaistuisi.

Helsingin energialaitos Helen Oy rakentaa Vuosaareen "päästötöntä" puuta polttavaa voimalaitosta, jolla osittain korvataan Hanasaaren kivihiilen poltto. Puuta poltettaessa ovat CO2-päästöt yhtä saavutettua lämpökilowattituntia kohti 395 grammaa ja kivihiiltä poltettaessa 336 grammaa. Eli se siitä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.
Tosiasioita ei muuta miksikään se, että poliitikot ovat SOPINEET, että puun polttaminen on päästötöntä. Se rakenteilla oleva voimala maksaa muuten 200 miljoonaa euroa! Näin pelastetaan maapalloa lämpenemiseltä vihreävetoisessa Helsingissä.

Tossa on kai laskettu että puuta kasvaa lisää koko ajan kun taas kivihiiltä ei.Jotenkin noin ne on ajatellee.Periaattessa hyvä juttu että kivihiilestä päästään eroon koska se on vientituote ja saastuttaa eniten yms.Turpeen muodostumissa kestää iäsyys kuten myös kivihiilessä joten noiden väittäminen "uusiutuvaksi" on vähän valheellista,puu taas kasvaa niin nopeasti että se puu jonka pistät kasvamaan lapsena voidaan polttaa jo ennen kuin olet aikuinen.Turve jota poltetaan nyt on kai 3000v vanhaa ja kivihiili taas miljoonia vuosia...

[Velmu]

Selvennän vähän tätä eri energialähteiden uusiutuvuutta. Öljy, kivihiili ja maakaasu eivät todellakaan uusiudu toisin kuin puu tai turve. Tyhmimmänkin pitäisi ymmärtää että puu ei uusiudu siten, että tuijotetaan kaadetun puun kantoa ja odotetaan milloin se "uudistuu" eli siitä versoaa taas uusi puu. Ei, sillä puun uusiutumiseen lasketaan kaatamatta jääneiden puiden kasvu, joka kattaa kaadettujen puiden kuutiotilavuuden. Turpeen suhteen asia on aivan samoin. Vihreät "hyvikset" haluavat tuijottaa käytettyä turvesuota ja väittävät aivan oikein, että se alue on samanlainen kuin entinen suo vasta parin tuhannen vuoden jälkeen. Näin onkin, mutta Suomen 9,3 miljoonan hehtaarin suopinta-alasta on vain 0,5 % turvetuotannossa. Loput 99,5 % lisääntyvät pinnan kasvun osalta lähes yhden millimetrin vuodessa. Yksikertaisella kertolaskulla voidaan todeta, että turve lisääntyy Suomessa kolminkertaisesti sen käyttöön nähden.
Turve on aivan kiistatta uusiutuvaa energiaa, puhukoot poliitikot mitä hyvänsä.

[Melbac]

Selvennän vähän tätä eri energialähteiden uusiutuvuutta. Öljy, kivihiili ja maakaasu eivät todellakaan uusiudu toisin kuin puu tai turve. Tyhmimmänkin pitäisi ymmärtää että puu ei uusiudu siten, että tuijotetaan kaadetun puun kantoa ja odotetaan milloin se "uudistuu" eli siitä versoaa taas uusi puu. Ei, sillä puun uusiutumiseen lasketaan kaatamatta jääneiden puiden kasvu, joka kattaa kaadettujen puiden kuutiotilavuuden. Turpeen suhteen asia on aivan samoin. Vihreät "hyvikset" haluavat tuijottaa käytettyä turvesuota ja väittävät aivan oikein, että se alue on samanlainen kuin entinen suo vasta parin tuhannen vuoden jälkeen. Näin onkin, mutta Suomen 9,3 miljoonan hehtaarin suopinta-alasta on vain 0,5 % turvetuotannossa. Loput 99,5 % lisääntyvät pinnan kasvun osalta lähes yhden millimetrin vuodessa. Yksikertaisella kertolaskulla voidaan todeta, että turve lisääntyy Suomessa kolminkertaisesti sen käyttöön nähden.
Turve on aivan kiistatta uusiutuvaa energiaa, puhukoot poliitikot mitä hyvänsä.

Omasta mielestä turve ei ole samalla tavalla uusiutuvaa kuin puu vaikka se kasvaakin millimetrin vuodessa.Kauan toi 9,3 miljoonaa hehtaaria riittäisi suomelle jos vain sitä käytettäisiin?.Realistisesti kun katsoo niin turve ei ole uusiutuva vaikka sitä tulisi sentti vuodessa,sitä vaan yksinkertaisesti tulee uutta liian hitaasti.

[Kova luu]

Otin selvää kuinka paljon maailman käyttämästä energiasta tuotetaan fossiilisilla energianlähteillä, ja aikani googlailtuani löysin tilastotietoa:


https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-82/9l2e/emul

Energiantuotanto v. 2018
Lähde   Osuus maapallon energian tuotannosta %
Öljy   34 % (fossiilinen polttoaine, Yhdysvallat ja Saudi-Arabia suurimmat tuottajat)
Maakaasu   24 % (fossiilinen polttoaine, Yhdysvallat, EU ja Kiina)
Kivihiili   27 % (fossiilinen polttoaine, mm. Yhdysvallat, Kiina)
Ydinvoima   4 % (mm. Yhdysvallat, Ranska ja Kiina)
Vesivoima   7 % (mm. Kiina, Kanada, Norja)
Muut uusiutuvat   4 (aurinko, tuuli, biomassa jne.) (Lähde: Wikipedia) 

Eli 85 % tuotetaan fossiilisilla ja vain 4 uusiutuvilla ( 2018 tilanne)
Eli on siinä tekemistä, että nuo prosentit saataisiin toisinpäin, sanoisin että mahdoton tehtävä, tai sitten meidän pitäisi mullistaa koko elämäntapamme, eli käytännössä siirtyä kivikautiseen elämäntapaan, ellei sitten jotain fuusioenergiaa saada ainojen saatossa toimivaksi. Siis ihan oikeasti, miten saadaan korvattua tuo fossiilisten 85% osuus, ei ainakaan uusiutuvilla energianlähteillä?

[no future]

Tuossahan oli huomioitu (kuten järkevää onkin) kaikki energiankulutusmuodot. Eli tuo öljynkulutus muodostuu ennenkaikkea liikenteestä, ja maakaasu on lämmityspolttoaine.

[Kova luu]

Tuossahan oli huomioitu (kuten järkevää onkin) kaikki energiankulutusmuodot. Eli tuo öljynkulutus muodostuu ennenkaikkea liikenteestä, ja maakaasu on lämmityspolttoaine.

Mutta käytännössä mahdotonta korvata tuota 85% fossiilisten osuutta millään muulla. Kehittyneissä maissa toki sähköautojen määrä voi lisääntyä merkkittävästikin, mutta koko maailman nykyisen polttomoottoriautokannan korvaaminen sähköautoilla tuntuu mahdottomalta. Ja mistä saadaan se kaikki sähkö? Haihattelua koko ajatus fossiilisten korvaaminen muilla energianlähteillä.

[Roope]

Vitutusketjusta:

Hieman eilen pani mietityttämään presidentinlinnassa esiintyneet ilmastolapset. Ilmastoräppiä, jossa sanoissa oli mm. että menevät koululaiset lakkoon kun ilmasto sitäsuntätä.

Esikuvana tumperin reetta tiäteski ja kun kysyttiin miten nämä elää omaa ideologiaansa, sellainen varhaisteinityttö siinä kertoi, että kävelee tai fillaroi kouluun (jos ei sada) syö kasvisruokaa ja ostelee kirppareilta.

Eli maailmaa voi parantaa kunhan ei sada. Tai jotain.
...
MUOKS2: Nämähän olivat siis nimeltään BIOLAPSET. Kuulostaa joltain 1970-luvun tieteissarjakuvalta.

MUOKS3: Luin, että monet pitävät biolasten esitystä parhaana ja ainoana kannanottona linnan juhlilla. Minä kun olen abu-hannan pukukohun ym. myötä kuvitellut, että linnan juhlissa ei ole koskaan saanut tehdä politiikkaa. Nyt näköjään saa, kun aihe on tunperin reettailua ja asialla tulevaisuuden biotoivot.

Pakotin itseni katsomaan tuon esityksen uudestaan, vaikka muistan hyvin ensimmäisen kerran suunnattoman myötähäpeän kaikkien asianosaisten ja etenkin tanssahtelevan toimittajan puolesta.

Lasten väitetysti itse sanoittamassa kappaleessa pelotellaan maailman tuhoutumisella ilmastonmuutoksen seurauksena, mutta toisaalta planeetta pelastuu pienillä teoilla kuten ajamalla polkupyörällä (!), ostamalla vain luomuruokaa (!) ja menemällä koululakkoon (!). Leikittelen ajatuksella, että aivopestyt 8-12-vuotiaat lapset tosiaan uskovat tällaiseen, mutta mistä ja keneltä he ovat omaksuneet harhaiset ajatuksensa?

Käsikirjoituksen mukaisesti toimittaja kysyi playbackin jälkeen lapsilta, mitä te nuoret ajattelette ilmastonmuutoksesta. Pari minuuttia aiemmin maailman tuhoutumisella pelotelleen Alban vastaus oli empimisen jälkeen, että ilmastonmuutos "vie meiltä korvaamattomia asioita", joista ainoana esimerkkinä "lunta voi olla vähemmän talvisin".

Siinäpä se ilmastonmuutoksen todellisuus, mutta tällä kertaa suht rehellisesti. Ei tulta ja tulikiveä, ei ihmiskunnan tuhoutumista, ei avaruuteen haihtuvia meriä, vaan vähemmän lunta talvisin.

[Woland]

Selvennän vähän tätä eri energialähteiden uusiutuvuutta. Öljy, kivihiili ja maakaasu eivät todellakaan uusiudu toisin kuin puu tai turve. Tyhmimmänkin pitäisi ymmärtää että puu ei uusiudu siten, että tuijotetaan kaadetun puun kantoa ja odotetaan milloin se "uudistuu" eli siitä versoaa taas uusi puu. Ei, sillä puun uusiutumiseen lasketaan kaatamatta jääneiden puiden kasvu, joka kattaa kaadettujen puiden kuutiotilavuuden. Turpeen suhteen asia on aivan samoin. Vihreät "hyvikset" haluavat tuijottaa käytettyä turvesuota ja väittävät aivan oikein, että se alue on samanlainen kuin entinen suo vasta parin tuhannen vuoden jälkeen. Näin onkin, mutta Suomen 9,3 miljoonan hehtaarin suopinta-alasta on vain 0,5 % turvetuotannossa. Loput 99,5 % lisääntyvät pinnan kasvun osalta lähes yhden millimetrin vuodessa. Yksikertaisella kertolaskulla voidaan todeta, että turve lisääntyy Suomessa kolminkertaisesti sen käyttöön nähden.
Turve on aivan kiistatta uusiutuvaa energiaa, puhukoot poliitikot mitä hyvänsä.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin tuosta 99,5 % osuudesta noin luokkaa 60 % on ojitettu, ja niissä turvekerros ei lisäänny. Puuta nekin toki useimmiten kasvavat.

Soitten kanssa pitää muutenkin olla varovainen "ilmastolaskelmia" tehdessä. Ojitettu suo alkaa usein vapauttaa hiilidioksidia, mutta toisaalta sitoo hiiltä puustoon. Luonnontilainen suo vapauttaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Rehevä ojitettu suo voi vapauttaa ilmaan typpioksiduulia, joka on myös voimakas kasvihuonekaasu.

Jos lapsellinen ilmastokeskustelu unohdetaan, niin turvetuotannon ainoa oikea ongelma Suomen näkökulmasta on vesiensuojelu. Vaikka uusilla tuotantoalueilla vedet pumpataan pintavalutuksena luonnontilaisen suon läpi, niin kiintoaineita tahtoo aina huuhtoutua vesistöjä pilaamaan.

[BarkAtTheMoon]

Selvennän vähän tätä eri energialähteiden uusiutuvuutta. Öljy, kivihiili ja maakaasu eivät todellakaan uusiudu toisin kuin puu tai turve. Tyhmimmänkin pitäisi ymmärtää että puu ei uusiudu siten, että tuijotetaan kaadetun puun kantoa ja odotetaan milloin se "uudistuu" eli siitä versoaa taas uusi puu. Ei, sillä puun uusiutumiseen lasketaan kaatamatta jääneiden puiden kasvu, joka kattaa kaadettujen puiden kuutiotilavuuden. Turpeen suhteen asia on aivan samoin. Vihreät "hyvikset" haluavat tuijottaa käytettyä turvesuota ja väittävät aivan oikein, että se alue on samanlainen kuin entinen suo vasta parin tuhannen vuoden jälkeen. Näin onkin, mutta Suomen 9,3 miljoonan hehtaarin suopinta-alasta on vain 0,5 % turvetuotannossa. Loput 99,5 % lisääntyvät pinnan kasvun osalta lähes yhden millimetrin vuodessa. Yksikertaisella kertolaskulla voidaan todeta, että turve lisääntyy Suomessa kolminkertaisesti sen käyttöön nähden.
Turve on aivan kiistatta uusiutuvaa energiaa, puhukoot poliitikot mitä hyvänsä.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin tuosta 99,5 % osuudesta noin luokkaa 60 % on ojitettu, ja niissä turvekerros ei lisäänny. Puuta nekin toki useimmiten kasvavat.

Soitten kanssa pitää muutenkin olla varovainen "ilmastolaskelmia" tehdessä. Ojitettu suo alkaa usein vapauttaa hiilidioksidia, mutta toisaalta sitoo hiiltä puustoon. Luonnontilainen suo vapauttaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Rehevä ojitettu suo voi vapauttaa ilmaan typpioksiduulia, joka on myös voimakas kasvihuonekaasu.

Jos lapsellinen ilmastokeskustelu unohdetaan, niin turvetuotannon ainoa oikea ongelma Suomen näkökulmasta on vesiensuojelu. Vaikka uusilla tuotantoalueilla vedet pumpataan pintavalutuksena luonnontilaisen suon läpi, niin kiintoaineita tahtoo aina huuhtoutua vesistöjä pilaamaan.

Exellinsia, voisiko moisen viimeisen siis torjua tekemällä ns pienen altaaan juuri ennen järveä, ns saostusaltaan? Oma syy kysymykseen on ja tiedänkin ammatiltani tästä jotakin koska nähnyt mitä tapahtuu, ja voisiko metsäfirmaa jotenkin velvoittaa moiseen?

[JoKaGO]

Exellinsia, voisiko moisen viimeisen siis torjua tekemällä ns pienen altaaan juuri ennen järveä, ns saostusaltaan? Oma syy kysymykseen on ja tiedänkin ammatiltani tästä jotakin koska nähnyt mitä tapahtuu, ja voisiko metsäfirmaa jotenkin velvoittaa moiseen?

Sinä ja minä tiedämme, että tuollaisen saostusaltaan vaatii laki. Mitä tuo edellisen viestin kirjoittaja ajaa takaa, en minäkään tajua.

[Golimar]

X

Suomessa tehtiin lämpöennätys osana arktista lämpöaaltoa – lähialueiden lämpö teki vuodesta 2020 lämpimimpiä maailmassa

X

Vuosi 2020 on ollut Suomessa ja lähialueilla poikkeuksellisen lämmin.

Suomessa 2020 on ollut mittaushistorian selvästi lämpimin, ja näin on myös länsinaapurissa.(siirryt toiseen palveluun https://twitter.com/GretaThunberg/status/1339506236392353793 ) Viime kuukaudet ovat olleet poikkeuksellisia muun muassa Siperiassa, jossa vielä marraskuu oli paikka paikoin toistakymmentä astetta tavanomaista lämpimämpi.

Arktisen alueen lämpimän takia vuosi 2020 on historian lämpimimpiä, jos ei lämpimin koko maailmassa.

Suomen lämpötila on monen tekijän summa, johon ilmastonmuutos on vaikuttanut viime vuosina yhä enemmän. Ilmaston lämpeneminen on muun muassa vaikuttanut siihen, että Jäämerellä jäästä vapaa kausi on ollut ennätyspitkä. Tällä on vaikutusta myös Suomen säähän.

Arktiset alueet, joihin myös Suomi kuuluu, ovat lämmenneet vähintään kaksi kertaa enemmän kuin maapallo keskimäärin. Mitä pohjoisemmaksi myös Suomessa mennään, sitä nopeampaa lämpeneminen on ollut. Maapallo on lämmennyt keskimäärin reilulla asteella 1800-luvun puolivälin esiteollisesta ajasta.

Useat tekijät osuivat kohdilleen vuonna 2020
Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen mukaan vuoteen 2020 on osunut useita tekijöitä, joiden takia vuodesta tuli ennätyslämmin. Keskilämpötilan nousuun ovat vaikuttaneet viime ja tämän talven leutous. Juuri tätä on ennustettu Suomen kaltaisille alueille maapallon keskilämpötilan noustessa ilmastonmuutoksen myötä.

Leutoihin talviin ovat vaikuttaneet ilmavirtaukset ja tuulet lämpimältä puolelta. Yksittäiset kylmemmät itä- ja pohjoisvirtaukset ovat olleet ainakin tämän vuoden aikana tavanomaista leudompia.

– Oikein kylmän purkaukset ovat puuttuneet ennätysvuodesta, Rantanen sanoo.

Näiden lisäksi pohjoisnavan yllä pyörinyt napapyörre ei ole purkautunut ja tuonut kylmempää ilmaa pohjoisesta ja idästä Suomeen.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11710585

[Woland]

Exellinsia, voisiko moisen viimeisen siis torjua tekemällä ns pienen altaaan juuri ennen järveä, ns saostusaltaan? Oma syy kysymykseen on ja tiedänkin ammatiltani tästä jotakin koska nähnyt mitä tapahtuu, ja voisiko metsäfirmaa jotenkin velvoittaa moiseen?

Sinä ja minä tiedämme, että tuollaisen saostusaltaan vaatii laki. Mitä tuo edellisen viestin kirjoittaja ajaa takaa, en minäkään tajua.

Sitä vaan, että turvesoille voidaan tehdä vaikka minkälaisia rakenteita, mutta silloin kun tulee esim. poikkeukselliset rankkasateet, niin kyllä se humus ja muut irtoainekset yleensä löytävät jostain tiensä vesistöön laskeutusaltaista, pintavalutuksesta, ylivuotokentistä tms. huolimatta.

[no future]

Mites lauhat ja märät talvet vaikuttaa noihin soiden valumiin? Pelloiltahan fosforikuormitus vesistöihin on lisääntynyt huomattavasti nyt kun on ollut huonoja talvia.

[artti]

Ilmaston lämpenemisellä pelottelevan rahastonperustamishankkeen yhteydessä unohdetaan, että fossiiliset polttoaineet ehtyvät tällä vuosisadalla, se veisi pohjan ilmaston lämpenemisellä pelotteluun perustuvalta rahastolta, ja vaihtaisi keskustelun tärkeämpään asiaan, joka on fossiilisten polttoaineiden ehtyminen

http://www.roperld.com/science/minerals/FossilFuels.htm#WorldOil

Ilmaston lämpenemisellä pelottelun motiivi paljastuu, kun ilmaston lämpenemisellä pelottelemisella profiloituvat ilmoittavat ilmastorahaston perustamisesta

https://www.ilmastorahasto.fi/

https://www.ilmastorahasto.fi/wp-content/uploads/Ilmastorahaston-toimiohje.pdf

Lainaan otteen opposition kommentista valtiovarainvaliokunnan mietinnön yhteydessä, joka löytyy, kun scrollaa linkistä löytyvän tekstin loppuun

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_26+2020.aspx

VASTALAUSE 3 kd

Yleisperustelut

Hallituksen seitsemännen lisätalousarvion (HE 192/2020 vp) myötä valtio jatkaa hurjaa velkaantumiskehitystä kuluvan vuoden aikana. Lisätalousarviossa lisätään määrärahoja 1,5 miljardilla eurolla, minkä myötä tämän vuoden nettolainanotto nousee 19,6 miljardiin euroon. Osa lisätalousarvion määrärahojen käyttökohteista on tässä tilanteessa ymmärrettäviä ja kannatettavia. Kuntien tukeminen on äärimmäisen tärkeää, jotta kaikki keskeiset peruspalvelut voidaan turvata. Yritysten kustannustukeen tehty lisäys on niin ikään oleellinen. Samoin koronaviruksen aiheuttamat kulut pitää korvata.

Lisätalousarviossa on välttämättömien kulujen lisäksi myös määrärahoja, jotka eivät liity akuutin kriisin hoitoon. Hallitus toteuttaa lisätalousarviossa 300 miljoonan euron pääomituksen Ilmastorahasto Oy:lle. Uusi rahasto ollaan perustamassa Valtion kehitysyhtiö Vaken tilalle. Kun Ilmastorahaston toiminta ei ole vielä edes alkanut, on erikoista, ettei hallitus sisällyttänyt tätä määrärahaa varsinaiseen talousarvioon vuodelle 2021, vaan tuo sen budjettivuoden loppumetreillä lisätalousarvion sisällä. 

Ilmastorahasto Oy:n tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus on tässä vaiheessa epäselvää. Eduskunta ei ole juurikaan saanut tietoa uuden rahaston toiminnasta ja tavoitteista. Vaalikauden alussa valtioneuvoston kanslian ja työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvitysmies Jouni Hakala teki selvityksen Vaken roolista ja tulevaisuudesta. Tehtävänannossa pyydettiin "ratkaisuehdotuksia ja suosituksia suomalaisten yritysten rahoitusmahdollisuuksiin eri kehitys- ja kansainvälistymisvaiheissa, valtioiden toimintojen päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä pääomien tehokkaan käytön turvaamiseksi". Tehtävänannon mukaisesti selvitysmies suositteli, että Vake Oy liitettäisiin Suomen Teollisuussijoitukseen ja että tämä Vakelle annettu pääoma palautettaisiin valtiolle. Vastoin hallituksen oman selvitysmiehen suositusta hallitus kuitenkin päätti muuttaa Vaken Ilmastorahastoksi ja vielä lisäksi pääomittaa uudelleen muodostettavaa rahastoa 300 miljoonalla eurolla. Lisäpääoma tulee rahaston hallussa olevan noin 2,3 miljardin euron pääoman päälle.

[artti]

Kokosin lukijoille pienen tietopaketin

Vaposta omistaa Suomen valtio 50,1 prosenttia ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %

https://www.sev.fi/

https://www.vapo.com/

16.11.2020

Vapo-konserni tekee arviolta 102 miljoonan euron alaskirjauksen. Merkittävin syy alaskirjaukseen johtuu Suomessa energiaturpeen ennakoitua voimakkaammasta kysynnän laskusta. Alaskirjauksesta 80 miljoonaa euroa kohdistuu tuotantoalueiden sulkemiseen ja erityisesti turvesubstanssiin lopetettavilla energiaturvetuotantoalueilla, joilta ei ole enää taloudellisesti kannattavaa tuottaa energiaturvetta. Muu osa alaskirjausta kohdistuu suljettavien tuotantoalueiden poistamattomaan infrastruktuuriin eli pääasiassa tiestöön ja vesienkäsittelyjärjestelmiin.

Vuonna 2019 Vapon energiaturpeen kysyntä Suomessa laski 20 prosenttia edellisvuodesta. Kuluvan vuoden aikana lasku on jatkunut saman tasoisena ja ennusteiden mukaan se jatkuu edelleen. Vuonna 2019 Vapo tuotti Suomessa energiaturvetta yli kolmella sadalla tuotantoalueella, runsaalla sadallaviidelläkymmenellä tuotantoalueella vuonna 2020 ja ensi vuonna tuotannossa on suunnitelman mukaan vajaat 50 energiaturpeen tuotantoaluetta. Yhtiön arvion mukaan Vapon energiaturpeen tuotanto on vuonna 2025 enää 30 prosenttia vuoden 2019 tuotannosta. Vuonna 2020 Vapo-konsernin oma energiaturpeen käyttö eli energiaturpeen myynti Nevel Oy:lle on reilusti alle 10 prosenttia Vapon energiaturpeen kokonaismyynnistä.

https://www.vapo.com/medialle/uutiset-ja-tiedotteet/2823/vapo_tekee_arviolta_102_miljoonan_euron_alaskirjauksen_energiaturpeesta_ja_aloittaa_saastoohjelman

26.11.2020

Lähivuosina turvetuotannosta poistuu alueita yhä kiihtyvällä vauhdilla, kun energiaturpeen kysyntä laskee. Vapon ympäristöstrategian mukaisesti turvetuotannosta poistuneiden alueiden maankäyttömuodoissa panostetaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Seuraavan maankäyttömuodon valintaan vaikuttavat useat eri tekijät kuten jäännösturpeen paksuus, alueen kivisyys ja hydrologia, sijainti paikallisesti ja Suomen kartalla, maaperä sekä topografia.

- Meillä on tavoitteena tuoda vuoden 2021 aikana myyntiin reilusti yli 10 000 hehtaaria erilaisia maita ja kosteikoita eri puolilta Suomea. Sadat eri kohteet soveltuvat monenlaiseen käyttöön, kertoo Pasi Koivisto, Vapon polttoaineiden ja kiinteistökehityksen johtaja.

https://www.vapo.com/medialle/uutiset-ja-tiedotteet/2825/sata_ja_yksi_kosteikkoa_turvaamaan_luonnon_monimuotoisuutta

Suomen turvemaista on turvetuotantoalueita kaikkiaan noin 64 000 hehtaaria (YM/2018). Vuonna 2016 energiaturpeen tuotannossa oli 45 000 hehtaaria ja ympäristöturpeiden tuotannossa 5 000 hehtaaria turvemaata.

Turvetuotanto on kausiluonteista. Turpeen tuotantokausi ajoittuu normaalivuosina toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun. Keskimääräisenä kesänä on 40–50 vuorokautta, jolloin tuotanto on mahdollista.

http://turveinfo.fi/turve/turvetuotanto/turpeen-tuotanto/

Nykyään yli puolet Suomen turvemaista on metsitetty ja maatalouden käytössä on 2,8 prosenttia turvemaista. Suojeltuja turvemaista on 13,2 prosenttia, yli miljoona hehtaaria. Muita luonnontilaisia soita on yli 30 prosenttia. Turvetuotannossa turvemaista on 0,8 prosenttia eli 0,07 miljoonaa hehtaaria.

http://turveinfo.fi/turve/turve-ja-turvemaat/

Suomi on maailman soistuneimpia maita. Nykyisin soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä noin 9,08 miljoonaa hehtaaria eli 29 prosenttia maapinta-alasta.

Suomessa on noin 100 000 erillistä suoallasta
Soista noin 33 500 on pinta-alaltaan yli 20 hehtaaria
GTK:n tutkimien soiden keskisyvyys on 1,41 metriä
Suomen soissa on turvetta 69,3 miljardia suo-m3
Suomen turvevaroista yksi kolmasosa on Lapin läänissä, yksi kolmasosa Oulun läänissä ja yksi kolmasosa Etelä-Suomessa.

http://turveinfo.fi/turve/suomen-turvemaat/