2018-11-26 Vuosiraportti: Viharikollisuuden määrä tasoittunut

[Roope]

Viharikollisuuden määrä tasoittunut vuoden 2015 kasvupiikin jälkeen

Poliisin tietoon tuli vuonna 2017 kahdeksan prosenttia enemmän viharikoksia kuin edellisvuonna. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan viime vuonna kirjattiin yhteensä 1 165 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi.

Vaikka poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi, se ei kuitenkaan saavuttanut vuotta 2016 edeltävää tasoa. Päärikosten määrä laski 99 kappaleella; päärikoksella viitataan tässä kuhunkin rikosilmoituksen asianomistajaan kohdistuneeseen vakavimpaan rikosnimikkeeseen. Kaikkiaan viharikollisuuden määrän voidaan sanoa tasoittuneen, mutta jääneen silti pidemmän aikavälin tason yläpuolelle vuoden 2015 maahanmuuttoaallon jälkeen.

Edellisvuosien tapaan suurin osa vuoden 2017 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.

Poliisin tietoon tullutta viharikollisuutta on seurattu Suomessa jo 20 vuoden ajan. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.

Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien viharikosten määrä kasvoi

Etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvia epäiltyjä viharikoksia poliisi kirjasi viime vuonna 813, mikä on 18 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viharikosseurantaa kehitettiin lisäämällä selvitykseen alaluokka, jonka avulla voidaan seurata romaneihin kohdistuneita viharikoksia. Viime vuoden aikana kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvista rikosilmoituksista 10 prosenttia ja päärikoksista 9,7 prosenttia kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näiden 81 rikosilmoituksen yleisin tapahtumatilanne oli syrjintä.

Suurin muutos tapahtui uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien viharikosepäilyjen määrässä, joka kasvoi vuoden 2017 aikana 58 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Poliisi kirjasi tällaisia viharikoksia kaikkiaan 235 kappaletta, ja niistä 63 prosentissa teko kohdistui islamin uskoon.

Viharikosten tutkinnan ja torjunnan tehostaminen on tuottanut tulosta

Poliisi on viime vuosina tehostanut toimintaansa viharikosten tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan poliisin tulisi rikosilmoitusta kirjatessaan käyttää viharikosluokitusta aina, kun epäilee tapauksessa olevan mahdollisesti viharikoksen piirteitä. Vuonna 2017 poliisi käytti luokitusta 39 prosentissa kaikista poliisin tietoon tulleista viharikoksista, kun vuonna 2016 käyttöprosentti oli 23 prosenttia. Yksi tärkeä syy luokitusprosentin kasvulle on poliisin viharikoksiin liittyvän erikoiskoulutuksen kehittäminen.

Vuoden 2017 alusta Helsingin poliisilaitokselle perustettiin valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä, jonka tehtävänä on puuttua internetissä esiintyvään rangaistavaan vihapuheeseen. Viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrän kasvu vuonna 2017 selittyykin suurelta osin tämän ryhmän kirjaamilla rikosilmoituksilla, joissa rikosnimikkeitä olivat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus tai laiton uhkaus.

Viharikollisuuden vuosiraportti 2017 on luettavissa verkkojulkaisuna osoitteessa www.polamk.fi/julkaisut

Liite: Taulukko

Poliisi 26.11.2018

Joka vuosi sama ratkaiseva virhe. Tuskin vahingossa.

Vuosiraportin luvut eivät kuvaa viharikosten määrää tai edes epäiltyjen viharikosten määrää vaan sellaisten rikosepäilyjen määrää, joihin mahdollisesti liittyy viharikoksen piirteitä. Suurin osa tapauksista on sellaisia, ettei niissä voisi periaatteessakaan syyttää ketään viharikoksesta.

Todellisia, oikeuden vahvistamia viharikoksia tilastoidaan Suomessa muutamia, ehkä kymmenkunta vuodessa, eikä niiden määrää mainita näissä raporteissa.

[Syämmistynyt]

Afganistanin muslimia on lyöty sanansäilällä netissä.  Kolmas maailmansotahan tästä syttyy.

...
Uskontoon kohdistuneet viharikokset kasvussa

Yleisimmin viharikoksen motiivina on raportin mukaan uhrin oletettu etninen tausta. Koko aineistosta näitä epäilyjä on noin 70 prosenttia kaikista tapauksista.

Yleisin rikosepäily on pahoinpitely, ja useimmin kohteeksi joutuvat Afganistanin kansalaiset.

Sen sijaan suurinta kasvua oli sellaisten tapausten määrässä, jossa viharikoksen motiivina on ihmisen uskonto. Näiden epäilyjen määrä kasvoi 58 prosentilla vuoden 2016 tasosta.

Yleisimmin rikosten kohteena ovat olleet islaminuskoiset, ja yleisin tapahtumapaikka internet.

...

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/viharikosepailyjen-maara-kaantyi-laskuvuoden-jalkeen-taas-kasvuun-uskonnon-motivoimat-rasistiset-rikosepailyt-kasvoivat-yli-puolella/811010/

[Roope]

Poliisille ilmoitettujen viharikosten määrä nousi – yli puolet sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää

Kasvua selittää osin se, että poliisi käyttää entistä enemmän aikaa netin viharikollisuuden tutkintaan. Enemmistö viharikoksista jää kuitenkin pimentoon.

Vuoden 2017 aikana poliisille tehtiin yhteensä 1 165 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Se on 8 prosentin kasvu edellisvuoteen, todetaan poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa viharikosraportissa.

[...]

Uskontoon tai etnisyyteen perustuva viharikollisuus kulkee käsi kädessä, sanoo poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta.

– Olen nähnyt paljon rikosilmoituksia, joissa solvataan henkilöä sekä hänen ihonvärinsä että uskontonsa vuoksi.

Suurin osa ilmoitetusta rikosilmoituksista koskee sanallista uhkailua, häirintää tai loukkauksia. Niiden osuus on noussut jopa 50 prosenttia edellisvuodesta. Seuraavaksi yleisin rikoksen tyyppi on pahoinpitely, joita oli ilmoituksista 28 prosenttia.

Vihamotiivilla perusteltuja henkirikoksia oli rikosilmoitusten joukossa kolme, joista kaksi liittyi Turun puukotusiskuun.

Kunniaväkivaltatapauksia oli vuonna 2017 kuusi. Niissä tyypillisesti vanhemmat ovat pahoinpidelleet tai uhkailleet lastansa sen vuoksi, että tämä on seurustellut oman kulttuurinsa ulkopuolisen kanssa, tai vaihtanut uskontoa.

Luvuista on hankala vetää johtopäätöksiä viharikollisuuden todellisesta määrästä.

Viharikollisuuden määrää nostaa jo pelkästään se, että poliisi panostaa niiden tutkintaan aiempaa enemmän. Vihaisen nettikirjoittelun lisääntymisen vuoksi poliisi perusti vuonna 2017 erillisen netin vihapuheiden torjuntaan keskittyvän poliisiryhmän.

Kuten kaikissa rikostyypeissä, mitä enemmän asiaa tutkitaan, sitä enemmän rikoksia löytyy.

– Poliisilla on resursseja tutkia niitä, mikä näkyy rikosilmoitusten määrissä, Rauta sanoo.

Toisaalta herkkyys ilmoittaa rikoksista saattaa kasvaa yhteiskunnallisen keskustelun myötä. "Ihmiset ovat tietoisempia oikeuksistaan, viharikoksista käsitteenä ja myös näin ollen ilmoittavat viharikoksista entistä yleisemmin poliisille", raportissa todetaan.

Suurin osa viharikollisuudesta ei kuitenkaan päädy poliisin tietoon. Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2016 aiheesta selvityksen, jonka mukaan 21 prosenttia häirintää tai vihapuhetta vuoden aikana kokeneista ilmoitti siitä jollekin taholle. Ilmoituskynnykseen voivat vaikuttaa viharikoksen uhrin häpeä, epätietoisuus omista oikeuksista, tai epäluottamus poliisiin.

Noin puolet tutkituista rikoksista etenee syyttäjälle

1.1.2017 – 30.6.2017 välisenä aikana tehdyistä rikosilmoituksista 600 esitutkinta oli saatettu päätökseen. Niistä 292 eteni syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Asiaa ei lähetetä syyttäjälle, jos esitutkinnassa on käynyt ilmi, ettei tapaus täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä, tai jos ketään ei voida panna syytteeseen tai muuta vaadetta esittää. Näin tehdään esimerkiksi silloin kun epäilty on alle 15–vuotias, asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia, tai jos syyteoikeus on vanhentunut.

Yle 26.11.2018

Ylen uutisen ohessa on faktalaatikko, jossa käydään läpi viharikoksen määritelmä, mutta silti toimittaja Eero Mäntymaa ei ole ymmärtänyt, että vuosiraportissa ei tilastoida edes epäiltyjä viharikoksia, vaan jotain muuta, jonka määrä todettuihin viharikoksiin verrattuna on noin satakertainen.

[Onkko]

Vihamotiivilla perusteltuja henkirikoksia oli rikosilmoitusten joukossa kolme, joista kaksi liittyi Turun puukotusiskuun.

Mikähän tuo kolmas on?

[Roope]

Hesari löysi oman näkökulman numeroihin:

Viharikokset lisääntyivät Turun terrori-iskun jälkeen – Katso, paljonko tapauksia tuli ilmi kotikunnassasi viime vuonna

Tuoreen raportin mukaan yleisimpiä viharikoksia ovat sanalliset uhkaukset, loukkaukset ja häirinnät. Viharikosten määrä näyttää vakiintuneen Suomessa aiempaa korkeammalle tasolle.

POLIISIN tietoon tulleet viharikokset lisääntyivät viime vuonna kahdeksalla prosentilla. Erityisen paljon niitä tapahtui Turun terrori-iskun jälkeen.

[...]

Viimevuotista enemmän viharikoksia on tullut poliisin tietoon vain vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

"Vuoden 2015 piikin jälkeen viharikosilmoitusten määrä on hieman vähentynyt ja tasaantunut mutta samalla jäänyt aikaisempaa korkeammalle tasolle", sanoo Polamkin tutkija Jenita Rauta.

Yksittäisistä kuukausista eniten ilmoituksia kirjattiin viime vuonna elo- ja syyskuussa. Se selittyy Jenita Raudan mukaan ainakin osittain Turun puukotusiskulla.

Marokkolaismies surmasi kaksi ihmistä ja aiheutti vammoja kahdeksalle muulle Turun keskustassa 18. elokuuta.

Turun isku luokiteltiin itsessään Poliisiammattikorkeakoulun raportissa useiksi viharikoksiksi, mutta iskun jälkeen lisääntyivät tutkija Raudan mukaan myös ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuneet viharikokset.

Lisäksi häirinnän kohteeksi joutuivat iskun jälkeen myös muutamat suomalaistoimittajat.

Suurista kaupungeista Helsingissä kirjattiin viime vuonna eniten viharikoksia paitsi lukumääräisesti myös asukaslukuun suhteutettuna. Asukasmäärä huomioiden Turun tilanne oli hyvin lähellä Helsinkiä.

[...]

Sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää koskevien rikosilmoitusten määrä kasvoi 42 prosenttia edellisestä vuodesta. Tutkija Raudan mukaan kasvu johtuu suurelta osin siitä, että Helsingin poliisin vihapuhetutkintaryhmä aloitti toimintansa viime vuonna ja kirjasi runsaasti ilmoituksia.

Rikosilmoitusten määrästä ei siis voi päätellä, että vihapuhe olisi todellisuudessa lisääntynyt viime vuonna lähes puolella.

Rikosilmoitukset eivät kerro suoraan rikollisuuden yleisyydestä, sillä vain osa tapauksista tulee poliisin tietoon. Lisäksi poliisin resurssit ja rikosten kirjaamiskäytäntö vaikuttavat siihen, miten paljon viharikoksia kirjataan.

Jenita Rauta kuitenkin uskoo, että tilastot kuvaavat varsin luotettavasti sitä, mihin suuntaan viharikollisuus kehittyy Suomessa.

Helsingin Sanomat 26.11.2018

Poliisi kirjasi viime vuonna kaikkiaan 1 165 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Määrä on toiseksi suurin kaksi vuosikymmentä jatkuneen seurannan aikana.

Ei kirjannut. Poliisi käytti rasismi- tai viharikosluokitusta 451 rikosilmoituksessa. Suurin osa eli 714 tapausta ovat poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden myöhemmin rikosilmoitusten perusteella luokittelemia.

Turun isku luokiteltiin itsessään Poliisiammattikorkeakoulun raportissa useiksi viharikoksiksi, mutta iskun jälkeen lisääntyivät tutkija Raudan mukaan myös ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin kohdistuneet viharikokset.

Lisäksi häirinnän kohteeksi joutuivat iskun jälkeen myös muutamat suomalaistoimittajat.

Tiettävästi yhtään näistä tapauksista ei ole vahvistettu viharikokseksi. Kuka tahansa voi vaatia jättämänsä (perättömänkin) rikosilmoituksen yhteydessä, että se merkitään rasismi- tai viharikoskoodilla, eikä poliisilla ole asiassa harkintavaltaa. Silloin tapaus näkyy Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraporteissa ja valtamedian uutisoinnissa "viharikollisuuden kasvuna".

[Roope]

Sisäministeri Kai Mykkäsen esipuhe raportissa:

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta viharikosseurannan vuosiselvitysten aloit-
tamisesta. Viime aikoina ovat viharikokset ja vihapuheen käsitteet nousseet myös
laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Rasistinen rikollisuus on kokonaisuudessaan kasvanut vuodesta 1997.

Etniseen ja kansalliseen taustaan, uskontoon tai vakaumukseen perustuneissa
viharikoksissa voidaan nähdä terrorismin ja yleistyneen maahanmuuton herättämät
pelot. Tilastot osoittavat, että vuonna 2015 yhtäkkinen suuri maahanmuuttajamäärä
lisäsi kantaväestön vihamielisyyttä ja ennakkoluuloja vähemmistöjä kohtaan. Sa-
moin Turussa elokuussa 2017 terroristisessa tarkoituksessa tehdyn iskun jälkeisinä
kuukausina tehtiin vuoden suurimmat määrät etniseen tai kansalliseen taustaan sekä
uskontoon tai vakaumukseen perustuneista rikosilmoituksista.

Vuonna 2017 sanalliset loukkaukset, uhkaukset ja häirinnät muodostivat edel-
lisvuotta suuremman osan tapauksista kaikissa vihamotiiveissa. Kun rikosilmoitus
liittyi uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen
ilmaisuun, yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.

Uskontoon tai vakaumukseen sekä seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-
identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvat epäillyt päärikokset tapahtuivat
useimmin internetissä. Myös etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvissa pääri-
koksissa internet nousi teiden ja torien jälkeen yleisimmäksi tapahtumapaikaksi.

Internet onkin merkittävästi lisännyt mahdollisuuksia vihapuheelle, joka levit-
tää, lietsoo, edistää tai oikeuttaa etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitis-
miä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. Viime vuosina muun
muassa sosiaalisen median avulla tapahtuva nöyryyttäminen, uhkailu ja solvaami-
nen ovat lisääntyneet ja tulleet näkyviksi ilmiöiksi. Tämä kehitys johtaa helposti
turvattomuuden tunteen lisääntymiseen yhteiskunnassa sekä siihen, etteivät yksilöt
ja yhteisöt uskalla käyttää perustuslain turvaamaa sananvapauttaan, koska pelkää-
vät joutuvansa vihapuheen tai vihakampanjoiden kohteeksi. Lisäksi vähemmistöjen
ulkopuolisuuden tunne voi lisääntyä ja pahimmillaan viharikoksien uhriksi joutumi-
nen voi johtaa luottamuksen menettämiseen ja syrjäytymiseen yhteiskunnasta sekä
jopa kostotoimenpiteisiin tai yksilöiden radikalisoitumiseen.

Oikeusministeriön vuonna 2016 julkaistun selvityksen mukaan vain 21 prosent-
tia häirintää tai vihapuhetta viimeisen vuoden aikana kokeneista ilmoitti siitä kenel-
lekään. Yksi tekijä ilmoituskynnyksessä on poliisiin kohdistettu luottamus. Vuoden
2018 poliisibarometrin mukaan jopa 95 prosenttia haastatteluista ilmoitti luottavan-
sa poliisiin joko melko tai erittäin paljon. Eri vähemmistöjen keskuudessa luottamus
ja ilmoituskynnykset voivat kuitenkin erota paljonkin toisistaan. Suomen lähiöiden
kehittymisen kannalta on keskeistä, että poliisi kohtelee jatkossakin ihmisiä kunni-
oittavasti ja puolueettomasti pitäen yllä korkeaa luottamusta viranomaistoimintaan.

Yhteiskunnallisessa, kriittisessäkin keskustelussa on kunnioitettava ihmisarvo-
ja ja vähemmistöjen oikeuksia. On varottava edistämästä eri väestöryhmien välisiä
jännitteitä, jotka luovat pohjaa ääriliikkeille, ja sen sijaan lisättävä tietoisuutta, jolla
voidaan vähentää aiheettomia pelkoja. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että viharikose-
päilyt etenevät rikosprosessissa ja johtavat myös epäilyjen aiheellisiksi todistamisen
jälkeen asianmukaiseen rangaistukseen.

Viharikosselvitykset lisäävät tietoisuutta viharikoksista ja antavat siten hyvää
pohjaa toiminnan kehittämiseen jatkossa. Selvityksen tueksi tarvitaan kuitenkin vie-
lä paljon konkreettisia toimenpiteitä niin poliisilta kuin yhteiskunnallisilta toimijoil-
ta laajemmaltikin.

Sisäministeri Kai Mykkänen

[RP]

Vihamotiivilla perusteltuja henkirikoksia oli rikosilmoitusten joukossa kolme, joista kaksi liittyi Turun puukotusiskuun.

Mikähän tuo kolmas on?

Tutkimuksesta en pystynyt löytämänä muuta tietoa, kuin että se kuului kategoriaan "etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvat rikokset", ja että kyseessä oli tappo.

( http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-350-7 )

[Boon Choo]

Äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että samat etniset ryhmät ovat yliedustettuina sekä viharikosten tekijöinä että raiskauksissa.

Raportissa sivulla 38 on epäiltyjen etninen tausta. Voimme olettaa maahanmuuton myötä viharikollisuuden räjähtävän käsiin - onhan meillä jatkossa sekä uhreja että epäiltyjä enempi.

[mikkoellila]

Tiettävästi yhtään näistä tapauksista ei ole vahvistettu viharikokseksi. Kuka tahansa voi vaatia jättämänsä (perättömänkin) rikosilmoituksen yhteydessä, että se merkitään rasismi- tai viharikoskoodilla, eikä poliisilla ole asiassa harkintavaltaa. Silloin tapaus näkyy Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraporteissa ja valtamedian uutisoinnissa "viharikollisuuden kasvuna".

Jumalauta mitä huijausta. Miksi yksikään toimittaja yhdessäkään sanomalehdessä ei tajua tätä?!

[Tabula Rasa]

Vihamotiivilla perusteltuja henkirikoksia oli rikosilmoitusten joukossa kolme, joista kaksi liittyi Turun puukotusiskuun.

Mikähän tuo kolmas on?

Tutkimuksesta en pystynyt löytämänä muuta tietoa, kuin että se kuului kategoriaan "etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvat rikokset", ja että kyseessä oli tappo.

( http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-350-7 )

Porin kaulanleikkaajaseurakuntavaaliehdokas? Otanmäen ryöstömurha? Puotilan kirkon eteen tapettu vanhus(by arhinmäen ja palefacen kaveri)? Vaihtoehtojahan piisaa, pitää vain katsoa ajankohtaan sopiva tapaus.

[Java]

Tiettävästi yhtään näistä tapauksista ei ole vahvistettu viharikokseksi. Kuka tahansa voi vaatia jättämänsä (perättömänkin) rikosilmoituksen yhteydessä, että se merkitään rasismi- tai viharikoskoodilla, eikä poliisilla ole asiassa harkintavaltaa. Silloin tapaus näkyy Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraporteissa ja valtamedian uutisoinnissa "viharikollisuuden kasvuna".

Jumalauta mitä huijausta. Miksi yksikään toimittaja yhdessäkään sanomalehdessä ei tajua tätä?!

Tajuavat kyllä, mutta kun ei sovi agendaan, ei voi julkituoda!

[Mikko pa]

Tiettävästi yhtään näistä tapauksista ei ole vahvistettu viharikokseksi. Kuka tahansa voi vaatia jättämänsä (perättömänkin) rikosilmoituksen yhteydessä, että se merkitään rasismi- tai viharikoskoodilla, eikä poliisilla ole asiassa harkintavaltaa. Silloin tapaus näkyy Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraporteissa ja valtamedian uutisoinnissa "viharikollisuuden kasvuna".

Jumalauta mitä huijausta. Miksi yksikään toimittaja yhdessäkään sanomalehdessä ei tajua tätä?!

tuossa on kerrottu millä perusteilla rikosilmot luokitellaan viharikoksiksi

[N. O. Hääppönen]

Eräs entinen työpaikkani oli vanhanaikainen toimistorakennus, jossa oli pieniä työhuoneita käytävän varrella. Huoneista oli hävinnyt tavaraa muutamia kertoja.

Kerran käytävää pitkin kulki tummaihoinen oletettu - oliko korrekti termi varmasti  - joka kurkisti jokaiseen huoneeseen jossa ovi oli auki. Menin kohteliaasti kysymään häneltä, että anteeksi, etsittekö jotakuta, voinko auttaa?

Huuto alkoi heti. "Sinä heti epäilee ja syyttä minua kun minä tumma iho!" Toistin moneen kertaa rauhallisesti, että tarjoan vain apuani, mikäli hän etsii jotakin.

Tuosta varmaan nykyisin pääsisi rikostilastoon.

[ämpee]

Tiettävästi yhtään näistä tapauksista ei ole vahvistettu viharikokseksi. Kuka tahansa voi vaatia jättämänsä (perättömänkin) rikosilmoituksen yhteydessä, että se merkitään rasismi- tai viharikoskoodilla, eikä poliisilla ole asiassa harkintavaltaa. Silloin tapaus näkyy Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraporteissa ja valtamedian uutisoinnissa "viharikollisuuden kasvuna".

Jumalauta mitä huijausta. Miksi yksikään toimittaja yhdessäkään sanomalehdessä ei tajua tätä?!

Hyvin tajuavat, mutta kantasuomalaisten syyllistäminen ja nöyräksi vaientaminen on suurempi arvo kuin mikään totuus, jota muutenkaan ei enää aikoihin ole näissä kuvioissa nähty.
Toimittelijat kuvittelevat olevansa Hyvällä Asialla, jopa niin hyvällä että valhe kuuluu sen puolustamisen vakiokalustoon.

[Jorma Teräsrautela]

Poliisin ohjeet on selvästi sellaisia, että viharikosluokituksia halutaan mahdollisimman paljon. Riittää, että vaikkapa "joku muu" esittää epäilyn, että olisiko kyseessä.

[foobar]

Poliisin ohjeet on selvästi sellaisia, että viharikosluokituksia halutaan mahdollisimman paljon. Riittää, että vaikkapa "joku muu" esittää epäilyn, että olisiko kyseessä.

Eroa voi pohtia esim. terrorististen rikollisuuden seurannan osalta. Ei todellakaan riitä rikoksen kirjaamiseksi sillä puolella mikään heikko signaali tai epäilys. Vaikka iskisit puukolla allahuakbaria huutaen keskellä toria pari hengiltä ja yrittäisit tappaa monta muuta, koko koneisto jolla on mahdollisuus on olla tekemättä virkavirhettä valkopestessään mahdollista terrorismitekoa osallistuu siihen valkopesuun niin kuin vain kykenee.

[koojii]

Vihamotiivilla perusteltuja henkirikoksia oli rikosilmoitusten joukossa kolme, joista kaksi liittyi Turun puukotusiskuun.

Mikähän tuo kolmas on?

Tutkimuksesta en pystynyt löytämänä muuta tietoa, kuin että se kuului kategoriaan "etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvat rikokset", ja että kyseessä oli tappo.

( http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-350-7 )

Itse olen suoraan sanottuna yllättänyt tuosta että henkirikoksia oli vain kolme joista kaksi vielä Turun terroristin.

Voisi kuvitella että kanttihousutkin tökkisivät puukolla toisiaan paljon aktiivisemmin hengiltä ties minkä kanttihousukulttuurin vaatimusten vuoksi.

[foobar]

Vihamotiivilla perusteltuja henkirikoksia oli rikosilmoitusten joukossa kolme, joista kaksi liittyi Turun puukotusiskuun.

Mikähän tuo kolmas on?

Tutkimuksesta en pystynyt löytämänä muuta tietoa, kuin että se kuului kategoriaan "etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvat rikokset", ja että kyseessä oli tappo.

( http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-350-7 )

Itse olen suoraan sanottuna yllättänyt tuosta että henkirikoksia oli vain kolme joista kaksi vielä Turun terroristin.

Voisi kuvitella että kanttihousutkin tökkisivät puukolla toisiaan paljon aktiivisemmin hengiltä ties minkä kanttihousukulttuurin vaatimusten vuoksi.

Mutta kun kanttihousut ei sano silleen rasistisesti pahasti toisistaan. Silloin väärän klaanin kaverin puukolla tuikkaaminen on paljon pienempi rikos.

[Lahti-Saloranta]

Se Tornaisen tekemä hyppypotkukin taitaa olla luokiteltu rasistiseksi viharikokseksi kun ihan oikeus vahvisti sille rasistisen motiivin. Tuomio teosta on varmaan ihan asiallinen lukuun ottamatta tuota rasistista motiivia. Hemmo räkii ja vittuilee josta toinen sitten rankaisee ja siitä sitten oikeuslaitos saa väännettyä rasistisen viharikoksen.

[Elemosina]

Nostan pari kohtaa itse raportista.
Eritysseurannassa romaneihin kohdistuneet viharikosepäilyt ja sanalliset provokaatiot.

5. YHTEENVETO
Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 86 kappaletta enemmän vihamotiivin sisältämiä rikosilmoituksia, mutta päärikoksia puolestaan 99 kappaletta vähemmän. Poliisin tietoon tulleen viharikollisuuden voidaankin sanoa pysyneen pidemmän aikavälin tasolla (taulukko 27).

Ja

6. HAVAINTOJEN ARVIOINNISSA HUOMIOITAVAA
Havaintoja tarkasteltaessa tärkeintä on huomioida se, että selvityksen aineistona on käytetty poliisin rikosilmoitustietoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kyse on epäillyistä viharikoksista eikä vielä oikeudessa tuomituista rikoksista. Viime kädessä tuomiois- tuin ottaa kantaa epäillyn rikoksen motiiviin.
...
Jotta pystyisimme tulevaisuudessa paremmin vastaamaan myös kansainvälisiin velvoitteisiin tutkia ja tilastoida viharikoksia, vuoden 2017 viharikosseurantaa kehi- tettiin lisäämällä selvitykseen etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvien vihari- kosten alle alaluokka, jonka avulla voidaan tilastoida romaneihin kohdistuneita vi- harikoksia. Aiemmilta vuosilta edellä mainittua erittelyä ei ole kuitenkaan saatavilla.

Toinen viharikosseurannan muutos koski sanallisesta provokaatiosta tehtyjä ri- koksia. Vuoden 2017 tilastointimenetelmää muutettiin niin, että viharikostilastoihin otetaan mukaan vain ne rikosilmoitukset, joissa sanallisesta provokaatiosta tehdyssä rikoksessa myös herjaaja on merkitty epäillyksi. Ne rikosilmoitukset, joissa vain provosoitunut henkilö on merkitty epäillyksi, puolestaan jätetään pois tilastoista. Poikkeuksena näistä otetaan tilastoihin mukaan kuitenkin ne rikosilmoitukset, jotka poliisi on luokitellut viharikoksiksi, vaikka herjaajaa ei olekaan merkitty epäillyksi. Yllämainituista syistä johtuen sanallisesta provokaatiosta tehtyjen rikosten määriä ei voi verrata edellisvuosien lukuihin.

[Roope]

Poliisin ohjeet on selvästi sellaisia, että viharikosluokituksia halutaan mahdollisimman paljon. Riittää, että vaikkapa "joku muu" esittää epäilyn, että olisiko kyseessä.

Olikos se Pohjois-Karjalassa, jossa poliisi otti omavaltaisesti jo vuosia sitten käytännöksi merkitä rasismikoodilla kaikki rikosilmoitukset, joissa asianomistaja on maahanmuuttajataustainen.

Näinkin saa noita samoja ohjeita tulkiten tehdä, mutta totta kai se vääristää viharikostilastoja entisestään muuttaen ne arvottomiksi muuhun kuin propagandakäyttöön.

[RP]

Ei kirjannut. Poliisi käytti rasismi- tai viharikosluokitusta 451 rikosilmoituksessa. Suurin osa eli 714 tapausta ovat poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden myöhemmin rikosilmoitusten perusteella luokittelemia.

Sisäministeriön johdossa varmaan ollan tyytymättömiä, kun eksplisiittisesti kirjatusta tavotteesta (jónka saavuttamisesta olettaisin olisi voinut olla jopa ihan rahaa jaossa) huolimatta, poliisit eivät suostu viharikollisuutta nykyistä enempää kirjaamaan

Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on tulostavoitteeksi asetettu että "Poliisille ilmoitettujen ja rasistisiksi rikoksiksi luokiteltujen epäiltyjen rikosten lukumäärä, suhteessa Poliisiammattikorkeakoulun vuosittaiseen rasismitutkimuksen tuloksiin" saataisiin nostettua vuoteen 2015 mennessä yli 90%:n.

[lurkkeri]

Ei kirjannut. Poliisi käytti rasismi- tai viharikosluokitusta 451 rikosilmoituksessa. Suurin osa eli 714 tapausta ovat poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden myöhemmin rikosilmoitusten perusteella luokittelemia.

Sisäministeriön johdossa varmaan ollan tyytymättömiä, kun eksplisiittisesti kirjatusta tavotteesta (jónka saavuttamisesta olettaisin olisi voinut olla jopa ihan rahaa jaossa) huolimatta, poliiit eivät suostu viharikollissutta nykyistä enempää kirjaamaan

Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on tulostavoitteeksi asetettu että "Poliisille ilmoitettujen ja rasistisiksi rikoksiksi luokiteltujen epäiltyjen rikosten lukumäärä, suhteessa Poliisiammattikorkeakoulun vuosittaiseen rasismitutkimuksen tuloksiin" saataisiin nostettua vuoteen 2015 mennessä yli 90%:n.

Pian päästään samaan kuin Briteissä. Hommalla raportoitiin hiljattain https://hommaforum.org/index.php/topic,6604.msg2966761.html#msg2966761:

Dog is accused of a hate crime after fouling outside a home in just one of 2,500 cases probed over two years
https://www.dailymail.co.uk/news/article-6401779/The-DOG-accused-hate-crime-fouling-outside-home-just-one-2-500-cases-probed.html

• Police notes said, dog fouled and 'victim perceived this to be a racial incident'
• Tory MP David Davies said people must think 'more carefully' before calling 999
• Another hate incident involved 'suspect's dog barking at victim'
• Other examples included, disputed call in a tennis match and dead rat in garden

...
Further examples in a list of more than 2,500 alleged 'hate incidents' logged by the Metropolitan Police in 2015 and 2016 include:

• An envelope that had been opened and resealed;
• An accident involving a car that bore a Remembrance poppy;
• A disputed line call in a tennis match;
• A dead rat found in a garden;
• And a man telling library staff he was campaigning for Brexit.

...
The 2,507 hate incidents are revealed in a 118-page document disclosed under Freedom of Information laws.

A description of the dog fouling incident reads: 'An unknown dog has fouled outside of victim address and victim perceived this to be a racial incident.'

Another canine-related case logged as an alleged hate crime says: 'Suspect's dog barking at victim.'

...

Koira haukkui rasistisesti.

[Kni]

Asian käsittelyä Rasmuksessa:

Sirkka-Liisa
Eikö tälle todellakaan voi tehdä mitään? Ennen kuin rasistit tuhoavat Suomen ja suomalaisten maineen maailmalla lopullisesti

Kaija
Voi Kokkola, en koskaan palaa takaisin..

Veera
Kaija Itekin odotan että pääsisin muuttamaan Afgani poikaystäväni kanssa pois täältä  Alkaa pikkuhiljaa ottamaan päähän ihmisten suhtautuminen meihin

Sirkka-Liisa
Jutun lopussa taulukko 'Asianomistajien kansallisuus epäillyissä viharikoksissa 2017' on myös melkoinen pommi. Suomi johtaa ylivoimaisesti 65 %, toisena Irak 8%

Mitäköhän Sirkka ajatteli kun kirjoitti tuon viimeisen pomminsa? 

[Sibis]

"Veera
Kaija Itekin odotan että pääsisin muuttamaan Afgani poikaystäväni kanssa pois täältä  Alkaa pikkuhiljaa ottamaan päähän ihmisten suhtautuminen meihin"

Voi Veera parkaa.
Kunhan muutat niin alle aikayksikön jätesäkissä kuljet ja mahdollisesti inut kotiinkuljetusta suomalaisten verovaroilla. Lapsesi eivät ikinä palaa kanssasi.

[Leijona78]

"Veera
Kaija Itekin odotan että pääsisin muuttamaan Afgani poikaystäväni kanssa pois täältä  Alkaa pikkuhiljaa ottamaan päähän ihmisten suhtautuminen meihin"

Minne? Afganistaniinko? Siellä sitten voikin kokeilla elämistä naisena, juu, ja varmasti ilman viharikollisuutta. Sielläpäin kaikki rakastavat toisiaan.

[mikkoellila]

Asian käsittelyä Rasmuksessa:

Sirkka-Liisa
Eikö tälle todellakaan voi tehdä mitään? Ennen kuin rasistit tuhoavat Suomen ja suomalaisten maineen maailmalla lopullisesti

Kaija
Voi Kokkola, en koskaan palaa takaisin..

Veera
Kaija Itekin odotan että pääsisin muuttamaan Afgani poikaystäväni kanssa pois täältä  Alkaa pikkuhiljaa ottamaan päähän ihmisten suhtautuminen meihin

Sirkka-Liisa
Jutun lopussa taulukko 'Asianomistajien kansallisuus epäillyissä viharikoksissa 2017' on myös melkoinen pommi. Suomi johtaa ylivoimaisesti 65 %, toisena Irak 8%

Mitäköhän Sirkka ajatteli kun kirjoitti tuon viimeisen pomminsa? 

Eikö kukaan kysynyt häneltä, että tietääkö hän, mikä on Suomen kansallisuuden omaavien henkilöiden prosentuaalinen osuus Suomen väestöstä, ja että tietääkö hän, mitä tarkoittaa tilastollinen yli-/aliedustus?

Joku hommalainen voisi käydä tuossa ryhmässä esittämässä nämä kysymykset. Varmaan viiden minuutin sisällä tulisi bannit kaikkein pahimmasta viharikoksesta eli terveen järjen käytöstä.

[Roope]

Tuore raportti: Viharikosten uhrit kokevat epäluottamusta poliisin toimintaan

Rikosuhripäivystyksen julkaisema tuore raportti avaa uhrien kokemuksia viharikoksista.

Tutkimuksessa käsitellyistä 106 viharikostapauksista puolet oli sanallisia loukkauksia. Muita yleisiä rikostyyppejä olivat pahoinpitely ja syrjintä.

Viharikosten yhteydessä ilmenneistä motiiveista yleisin oli uhrin ihonväri ja etninen tai kulttuurinen tausta. Vastaajista 47 kuului tähän ryhmään.

Toiseksi yleisin vihamotiivi oli uhrin uskonto tai muu vakaumus (32 vastaajaa). Liki yhtä moni, eli 29 vastaajaa, koki joutuneensa viharikoksen uhriksi seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Noin kolmannes vastaajista valitsi motiiveista useamman vaihtoehdon. Uhrin näkökulmasta motiivien erottaminen toisistaan vaikuttaakin usein keinotekoiselta.

Viharikoksen uhriksi joutuneista vain 15 kertoi ilmoittaneensa tapahtumasta poliisille. Näistä tapauksista suurimmassa osassa motiivi liittyi ihonväriin tai etniseen tai kansalliseen taustaan.

– Merkittävimpänä syynä olla ilmoittamatta poliisille esiintyi epäilys poliisin toimintaa kohtaan viharikostapauksissa. Monissa vastauksissa näkyi myös turhautuminen ja turtuminen sekä pelko ja ahdistus, kertoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

– Usein ihmiset eivät edes tiedä, että viharikoksista voi tehdä ilmoituksen tai he olisivat tarvinneet siihen tukea. Erityisesti nuorten viharikosten uhrien keskuudessa vallitsi epätietoisuutta siitä, mistä apua voi hakea.

Åbergin mukaan vaikuttaa selvältä, että tietoa viharikoksen määritelmästä, käytännön apua ja kannustusta rikosilmoituksen tekoon tulisi olla tarjolla enemmän.

Uhrit kokivat viharikosten vaikutukset moninaisina ja useissa tapauksissa pitkäkestoisina.

– Tunnereaktioista yleisimpiä olivat pelko, suru ja viha sekä muun muassa häpeä ja itseluottamuksen menettäminen, USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Inka Nokso-Koivisto.

– Osalle viharikos aiheutti itsetuhoisia ajatuksia ja monissa vastauksissa mainittiin myös terveydellisiä vaikutuksia kuten masennusta, traumoja ja erilaisia stressireaktioita.

Raportin mukaan julkisella keskustelulla ja vallitsevilla asenteilla on merkitystä uhrin toipumisessa.

– Vihatekojen selkeä tuomitseminen helpottaa uhrin tilannetta. Kokemusten vähättelyä, arviointia tai syyllistämistä tulee välttää. Tämä pätee kaikilla tasoilla: niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin rikoksen silminnäkijöiden, poliisin ja muiden viranomaisten, järjestöjen edustajien sekä läheisten kohdatessa viharikoksen uhrin, Nokso-Koivisto sanoo.

Raportti, joka on osa oikeusministeriön Against Hate -hanketta, on luettavissa täällä.

Iltalehti 7.3.2019

"Tutkimus" on täyttä roskaa. Kyse on oikeasti nettikyselystä, johon kuka tahansa on voinut säveltää mitä tahansa.

Viharikoksia vahvistetaan oikeudessa vain muutama per vuosi, eikä "tutkimukseen" osallistuneista 106 henkilöstä välttämättä kukaan ole joutunut oikeasti viharikoksen kohteeksi.

[Roope]

Taas se aika vuodesta, jolloin valtamedia saa toistaa vanhat virheensä poliisin vuosittaisesta viharikoskatsauksesta uutisoidessaan.

Helsingin Sanomat: Vihari­kosten määrä kasvaa, syynä useimmiten uhrin etninen tausta 13.10.2022

Poliisi: Viharikosepäilyjen määrä kääntyi selkeään kasvuun 13.10.2022

POLIISIN tietoon tulleiden viharikosten laskeva käyrä kääntyi viime vuonna nousuun.

Poliisiammattikorkeakoulun viharikoskatsauksen mukaan vihamotiivin sisältäneiden rikosilmoituksen määrä oli viime vuonna noin viidenneksen korkeampi kuin edellisvuonna. Useita vuosia jatkunut hyvä kehitys näyttää siten pysähtyneen.

Viharikos ei ole laissa määritelty oikeudellinen termi. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa rikosta, jonka motiivina on esimerkiksi kohteen etninen tai kansallinen tausta, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai vammaisuus.

Kuten aina ennenkin, tilastossa ei ole kyse viharikoksista, vaan rikosepäilyistä, joissa todetaan olevan viharikoksen piirteitä. Täysin eri asia, kun näitä rikosepäilyjä todetaan vuosiraporteissa noin tuhat, mutta itse rikoksia (joista ei julkaista tilastoja) vain ehkä 10-20 kappaletta.

Viime vuoden rikosilmoituksista tutkijat poimivat yhteensä 1 026 ilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Kyse on siis poliisin rikosilmoituksista, ja lopullisen arvion vihamotiivista tekee tuomioistuin.

Ei, vaan poliisi sai 153 viharikoskoodilla merkittyä rikosilmoitusta, jotka tutkittiin epäiltyinä viharikoksina, kun taas tutkijat luokittelivat lisäksi 873 muuta rikosilmoitusta sellaisiksi, joissa oli jonkinlaisia viharikoksen piirteitä (esim. vihasanalistan sanan käyttäminen), mutta joita ei koskaan tutkittu epäiltyinä viharikoksina.

VIIME vuonna epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi 174 tapauksella. Nousua oli siis 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kyseisiä tapauksia ei suurimmaksi osaksi (169/174) epäilty rikosprosessissa viharikoksiksi, joten nimellinen 20 prosentin nousu ei merkitse yhtään mitään.

Poliisiammattikoulun selvityksen perusteella poliisi tunnistaa vihamotiivin huonosti. Vain 153 ilmoitukseen oli kirjattu vihamotiivi, mutta erilaisten hakusanojen avulla tutkijat tunnistivat kaikkiaan 1 026 ilmoitusta, joiden vaikuttimena saattoi olla vihamotiivi.

Niin, että toimittajan mielestä vihamotiivi voidaan tunnistaa jo rikosilmoituksesta pelkän hakusanan perusteella?

Oikeasti poliisi ei tietenkään voi tunnistaa ja arvioida vihamotiivia, eikä se ole sen tehtäväkään, vaan sen tekee tuomioistuin. Tutkijoiden jälkikäteen lisäämillä tapauksilla (85 %) ei ole mitään tekemistä tuomioistuimen vahvistamien viharikosten kanssa, ja poliisin viharikoskoodilla merkkaamista rikosilmoituksistakin vain harva todetaan viharikokseksi.

Noin neljännes tapauksista sattui Helsingissä. Jos viharikosten määrä suhteutetaan asukaslukuun, Pertunmaa ja Mäntsälä nousivat Helsingin ohi. Tutkijat eivät osaa sanoa, johtuuko tämä poliisin paremmista kirjaamiskäytännöistä näillä paikkakunnilla vai jostain muusta syystä.

Suurempi osuus johtuu todennäköisemmin poliisin huonommista kirjaamiskäytännöistä kyseisillä paikkakunnilla, sillä luultavasti vain harva jos yksikään kyseisistä rikosilmoituksista todetaan oikeudessa viharikokseksi.

Vieläkin todennäköisemmin suurempi osuus ei ole poliisien syy ollenkaan, vaan johtuu vain tutkijoiden käyttämän vihasanalistan suoraviivaisesta soveltamisesta.

[Niobium]

Ja edelleen, onko vieläkään virallisessa lainsäädännössä määritelmää viharikokselle, jonka perusteella voidaan langettaa lainvoimaisia tuomioita?