2018-11-02 MTV: Espoolaiset maksavat joka vuosi muille 200 miljoonaa

[DuPont]

Kaupungin kasvamisen ja vetovoiman tulisi vahvistaa kaupunkia. Työtätekevien siirtolaisten muutto ei vaadi valtion tukea, sosiaaliperäiset vaativat valtion osallistumista. Vapaavuori nillittää siitä, ettei valtio tue tarpeeksi Helsinkiä, kun se kasvaa. Helsinki ei tarvitsisi mitään tukea, jos muuttajat olisivat hyödyllisiä kaupungille. Nuo vaan ovat haittamaahanmuuton edustajia, joista Helsinki joutuu maksamaan. Ei Helsingin kasvu johdu työtätekevien muutosta, vaan sosiaaliperäisten muutosta sinne.

Itse valitsivat, itse haluavat monikulttuurista Helsinkiä, siinähän maksavat.

[ISO]

Alkaa totuus maahanmuuton ihanuudesta valjeta niillekin idiooteille, jotka vielä vähän aikaa sitten olivat sitä mieltä, että tällä tienataan.

Kustannuksia kustannusten perään, ja aina asialla samat kansalaisuudet, jotka ei työllisty eikä tule ikinä työllistymään, eikä maksamaan veroja.

[guest15036]

Helsinki:

https://elinkeinothelsingissa.fi/fi/tyoikainen_vaesto

Suomen- ja ruotsinkielisellä väestöllä työllisen osuus 20-64-vuotiaasta väestöstä oli 75 prosenttia ja työttömyysaste 10,1 prosenttia. Helsingin muunkielisestä 20-64-vuotiaasta väestöstä 51 prosenttia kuului työllisiin ja työttömyysaste oli 24,2 prosenttia. Kokonaisuudessaan Helsingin muunkieliseen työvoimaan kuului 45 697 henkilöä.

[-PPT-]

Hesarin nuivissa kommenteissa ollaan aina ajamassa mamuja muualle Suomeen ikäänkuin levitetään vahinkoa.

En kannata. Helsinkiläiset itse äänestävät punaviherunelmoijia joten sitä saavat mitä tilaavat. Nauttikoot rikkauksistaan. Jätetään muu Suomi rauhaan!

[zxcvb]

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on Suomessa 19,88% (tms). Helsingissä 18%. Ei muuta kuin prosenttiin korotusta, sieltähän sitä rahaa saa.

Viitteeksi voi sanoa, että tarvitaan lisää matukustannuksiin. Kyllä kaupunkilaiset ymmärtävät.

[Totuus EPT]

Hesarin nuivissa kommenteissa ollaan aina ajamassa mamuja muualle Suomeen ikäänkuin levitetään vahinkoa.

En kannata. Helsinkiläiset itse äänestävät punaviherunelmoijia joten sitä saavat mitä tilaavat. Nauttikoot rikkauksistaan. Jätetään muu Suomi rauhaan!

Vahingon levittämisen sijaan olisi yksinkertaista, että näitä ongelmia ja haasteita ei päästettäisi ollenkaan maahan.
Minä en ymmärrä tätä markkinakaupungin johtajien "jatkuvaa kasvua" ulinaa. Nythän on huomattu, että se ei paranna työvoiman saantia, vaan tuo "valtavia haasteita". Siltikin lähes 10% on edelleen työttömänä maassamme.

Juu, muu Suomi ei tarvi näitä "valtavia haasteita", kun siltikin nämä haasteet valuu pääkaupunkiseudulle notkumaan. Luomuviljelijöiksi noista ei ole tänne pohjolan perukoille. Ei vieraslaji menesty näillä leveysasteilla, ellei niitä syötä omissa tarhoissaan.

[jmk]

En kannata. Helsinkiläiset itse äänestävät punaviherunelmoijia joten sitä saavat mitä tilaavat. Nauttikoot rikkauksistaan. Jätetään muu Suomi rauhaan!

En haluaisi tästä suomalaisten välistä kampitusta, en suuntaan enkä toiseen.

Samaa mokukiimaa löydät kaikkialta Suomesta. Helsinkiläinen punaviherhippi äänestää silmät kiiluen punaviherpuoluetta, joka heittää kaupunkilaisten verorahat luvattomien tulijoiden hyysäämiseen, koska ihmisarvo ja voimavara. Perä-Pöttölän kunnanjohto rustaa silmät kiiluen kunnalle uuden kasvun strategian, joka perustuu vastaanottokeskuksen tuomiin muiden suomalaisten verorahoihin ja sitten ongelmien kippaamiseen sinne helssinkiin.

Mokukiimaisia puolueita äänestetään niin Helssinkissä kuin Perä-Pottolassa. Niin ikään nuivia äänestetään molemmissa. Kun näin on, ei ole kummankaan paikan nuivien reilua julistaa, että ongelmat kuuluvat sinne toiseen paikkaan. Asia olisi toinen, jos Perä-Pottolassa olisikin oikeasti hoidettu oma tonttinsa kuntoon ja vain helssinkiläiset olisivat kippaamassa ongelmiaan sinne. Silloin peräpottolalaisilla olisi aihetta sanoa että pitäkää omat ongelmanne, kun olette ne itse hankkineetkin.

[Roope2]

Kenenköhän suusta seuraavaksi kuulemme rikkauksista, voimavaroista ja monikulttuurisuuden ihanuuksista? Täytynee kuitenkin malttaa odottaa tovi, jotta tämä kultamuna-kustannuspainotteinen artikkeli painuu unholaan ja kesäkuun alussa ensin kerrotaan Fadumasta, suvun ensimmäisestä ylioppilaasta.

[acc]

Kaupungin kasvamisen ja vetovoiman tulisi vahvistaa kaupunkia. Työtätekevien siirtolaisten muutto ei vaadi valtion tukea, sosiaaliperäiset vaativat valtion osallistumista. Vapaavuori nillittää siitä, ettei valtio tue tarpeeksi Helsinkiä, kun se kasvaa. Helsinki ei tarvitsisi mitään tukea, jos muuttajat olisivat hyödyllisiä kaupungille. Nuo vaan ovat haittamaahanmuuton edustajia, joista Helsinki joutuu maksamaan. Ei Helsingin kasvu johdu työtätekevien muutosta, vaan sosiaaliperäisten muutosta sinne.

Itse valitsivat, itse haluavat monikulttuurista Helsinkiä, siinähän maksavat.

Jollain ideologisella tasolla Helsingin väestönkasvatuskiima liittynee liikenneyhteyksien heikentämiseen ydinkeskustaan. Kaupunkibulevardit ja Hämeentien muuttaminen suuntaansa yksikaistaiseksi vähentävät varmasti henkilöautoliikennettä. Mutta tämän liikennemuodon käyttäjät eivät välttämättä siirry joukkoliikenteen käyttäjiksi, vaan suuntaavat asiointinsa muualle. Kärjistetysti sanottuna Helsingille on käymässä Detroitit. Kaupunki on houkutteleva haittamamuille. Helsinki on Suomen kärpäspaperi, joka puhdistaa muun maan.

[Bellerofon]

Yllättävän hankalia ovat nyt nämä voimavarat. 

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006022665.html

"Espoon väkiluku kasvoi viime vuonna 5 000 hengellä. Siitä 4 000 oli vieraskielisiä. Ensi syksynä koulunsa aloittavista lapsista joka neljäs on vieraskielinen."

"Vieraskielisen väestön määrä kymmenkertaistuu 30 vuodessa. Se tarkoittaa meille valtavia haasteita."

Onnea vaan Espoo.. Vieraskielisten määrän lisääntyessä pottunokkien absoluuttinen määräkin alkaa todennäköisesti vähentyä.

[Uuno Nuivanen]

Onnea vaan Espoo.. Vieraskielisten määrän lisääntyessä pottunokkien absoluuttinen määräkin alkaa todennäköisesti vähentyä.

Tässä olisi naapurissa Kirkkonummella oiva tilaisuus kuoria white flightin kerma päältä. Mutta KOK ja RKP halunnevat mieluummin varsinaisia.   

[Sheldon]

VIERASKIELISET ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.

"On selvää, että siitä tulee kustannuksia."

Avoimesti myönnetään, että kestävyysvajeen automaattinen paikkautuminen ei ole näköpiirissä.

[Paawo]

Väestön kasvun takia Espoo joutuu investoimaan ja velkaantuu. Kasvu ei ole meidän tavoite, vaan kaupungistuminen on globaali-ilmiö ja välttämätöntä Suomen kasvun ja työllisyyden takia. Siksi toivoisimme valtiolta hieman enemmän ymmärrystä.

Palveluihinsa ja muihin vetovoimatekijöihin investoimalla pelkästään vauhditetaan loisväestön lisääntymistä ja uusia investoimistarpeita. Ja hei taas me velkaannutaan.

Kyseessä ei ole mikään setelirahalla pyörivä ikiliikkuja vaan ennemminkin jarruvaunu, jonka jarruvoima lisääntyy roviolle kannetun fyrkan määrän kasvaessa. Kyseessä on #unelma, jonka maksuerät alkavat pikkuhiljaa tulla tajuntaan joka puolella. Ei vain vauraassa Espoossa joka nyt huutaa valtiota apuun.

Kaupunginjohtajan sopii asiasta olla ääneen huolissaan, mutta saman huolenaiheen skaalaaminen valtakunnan saati maanosan mittakaavaan poikii toistuvasti joukkopöyristymisiä, mellakoita, alpakoita ja ilmaiskonsertteja.

[Keza]

Siinä taas KaKo itkee "arvopohjansa" kustannuksia. On niin KaKoa kuin voi. En ole seurannut Espoon politiikkaa, kuinkas innokas arvopohjailija ja työvoimavajeen paikkailija tämä Mäkelä on. Niin Kakoa tuo kun oma politiikka alkaa maksaa liikaa niin halutaan muiden suomalaisten lompakoille.

[-PPT-]

"Vieraskielisten määrä kymmenkertaistuu 30 vuodessa".

Miten nämä ennustukset aina kuulostavat pikemminkin suunnitelmilta eikä ennustuksilta?

[kivimies]

Hesari kierrättää jälleen samaa sisältöä. Olisi jo syytä antaa kierrätyspalkinto.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) puhuu siitä, kuinka kaupungistuminen on globaali ilmiö, samalla kun jutussa sanotaan, että Espoon väestönkasvu tulee maahanmuutosta, eikä kaupungistumisesta. 

Hän myös sanoo, että maahanmuutosta koituu jättikulut, kun vieraskielisten määrä pitää saada kymmenkertaistettua. 200 miljoonan valtionosuus mainittu taas. Mäkelä myös mainitsee lopuksi, että Espoo on Suomen velkaisin kaupunki.

Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset ja valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa, vaatii kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

[...]

Espoon väkiluku kasvoi viime vuonna 5 000 hengellä. Siitä 4 000 oli vieraskielisiä. Ensi syksynä koulunsa aloittavista lapsista joka neljäs on vieraskielinen.

"Vieraskielisen väestön määrä kymmenkertaistuu 30 vuodessa. Se tarkoittaa meille valtavia haasteita."

Vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.

"On selvää, että siitä tulee kustannuksia."

Mäkelää harmittaa, että kuntien välisessä verotulojen tasauksessa ja valtionosuuksissa ei huomioida kaupunkien kovaa kasvua eikä vieraskielisen väestön määrää. Espoo maksaa joka vuosi verotulojen tasausta noin 200 miljoonaa euroa valtiolle, joka jakaa rahat muiden kuntien käyttötalousmenoihin.

"Se on poliittinen päätös, joka ei perustu mihinkään ja on täysin kohtuuton kasvusta ja maahanmuutosta vastuussa oleville kaupungeille."

Hän korostaa, ettei halua asettaa isoja kaupunkeja ja pikkukuntia vastakkain.

"Väestön kasvun takia Espoo joutuu investoimaan ja velkaantuu. Kasvu ei ole meidän tavoite, vaan kaupungistuminen on globaali-ilmiö ja välttämätöntä Suomen kasvun ja työllisyyden takia. Siksi toivoisimme valtiolta hieman enemmän ymmärrystä."

Mäkelä ennusti jo kahdeksan vuotta sitten noustessaan kaupunginjohtajaksi, että vuonna 2018 Espoo on asukasta kohden mitattuna Suomen velkaisin kaupunki. Ja näin kävi.

"Kaupungin tavoite on, että voisimme maksaa velkaa takaisin 2020-luvun alkupuolella, mutta olen huolissani, onnistuuko se."

HS (4.3.2019)

[Uuno83]

Voi olla vaikea maksaa velkaa takaisin, kun menot kasvaa koko ajan. Mamujen määrä kasvaa niiden suuremman syntyvyyden ja uusien tulijoiden takia. Miten tätä ei osata vieläkään laskea? Lisäksi aika moni maksavalta puolelta pakkaa kimpsunsa, kun Ouluilmiö saapuu

[Eino P. Keravalta]

"Vieraskielisten määrä kymmenkertaistuu 30 vuodessa".

Miten nämä ennustukset aina kuulostavat pikemminkin suunnitelmilta eikä ennustuksilta?

Sitähän ne ovatkin. Ei tämän mittaluokan asioita tapahdu vain sattumalta varsinkaan, kun ne ovat näin haitallisia vuodesta toiseen - muutenhan tälle pantaisiin täysi stoppi ja äkkiä. Joku suunnittelee nämä jossakin ja sitten ihmetellään, kuinka tässä näin kävi..

Ei Espoonkaan vieraskielisten määrä kymmenkertaistu 30 vuodessa: se kymmenkertaistetaan.

[kivimies]

Lainaan seuraavan viestin tänne, kun se käsittelee tätä samaa teemaa:

HS:n jutun mukaan vieraskielisten määrä on kasvanut nopeasti Espoossa. Vuoden 2000 3,8 prosentista vuoden 2018 16 prosenttiin. Hesari kutsuu tätä "kansainvälistymiseksi".

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) on toista mieltä.  Hänen mukaansa vieraskieliset ovat yliedustettuja kalliissa palveluissa, kuten työttömyyden hoidossa ja lastensuojelussa.

Hän myös sanoo, että vieraskielisten määrä tulee kymmenkertaistumaan seuraavassa 30 vuodessa ja että se tulee aiheuttamaan kaupungille (joka on maan velkaisin) valtavia haasteita.

Espoo kansainvälistyy kovaa vauhtia. 16 prosenttia espoolaisista puhui vuonna 2018 äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vielä vuonna 2000 osuus oli 3,8 prosenttia.

Espoo on vieraskielisten osuudella mitattuna monikulttuurisempi kuin Helsinki, jossa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuu 15,3 prosenttia asukkaista. Vantaalla osuus on pääkaupunkiseudun korkein, 17,7 prosenttia.

Vieraskielisellä tarkoitetaan ihmistä, jonka äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään kirjattu joku muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Monet vieraskieliset ihmiset ovat kaksi- tai monikielisiä.

Kehitys eroaa voimakkaasti riippuen siitä, millä alueella asuu. Esimerkiksi Espoon Suvelassa asukkaista vieraskielisiä oli vuonna 2000 noin 7,6 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli noussut 37,4 prosenttiin. Espoon umpisuomalaisin pienalue on puhuttujen kielien valossa Lahnus, jos vertaa vähintään 500 asukkaan alueita keskenään. Sen vajaasta tuhannesta asukkaasta 3,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

"On nähtävissä, että kantaväestön määrä vähenee alueilla, joilla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on korkea", sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupunginkansliasta.

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006075034.html

[MiljonääriPlayboy]

HS:n jutun mukaan vieraskielisten määrä on kasvanut nopeasti Espoossa. Vuoden 2000 3,8 prosentista vuoden 2018 16 prosenttiin. Hesari kutsuu tätä "kansainvälistymiseksi".

HS varmaan kutsuu kuppatartuntaakin "bakteerikantojen monipuolistumiseksi"?

e:kannan -> kantojen

[acc]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/espoolaiset-maksavat-joka-vuosi-muille-kunnille-200-miljoonaa-euroa-kaupunginjohtaja-pitaa-kohtuuttomana/7145964#gs.FXFhnWM
Espoolaiset maksavat joka vuosi muille kunnille 200 miljoonaa euroa – kaupunginjohtaja pitää kohtuuttomana
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä pitää kaupungin maksettavaksi lankeavaa tuloverontasausta kohtuuttomana.

1.11.2018

Otsikko on osoitus MTV3:n toimituksen kyvyistä. Otsikko voidaan tulkita kahdella tavalla. Kuka antaa kenelle nuo 200 miljoonaa. Rahoittavatko muut kunnat espoolaisten elämää vai rahoittaako Espoo muita kuntia? Rahavirran suunta selviää tietysti ingressistä, mutta välttämättä ihmiset eivät lue sitä vaan silmäilevät ainoastaan otsikoita.

Ehkä näemme vielä otsikoita "Turvapaikanhakijat maksavat Suomelle neljä miljardia vuodessa - hakemusten käsittelymaksut poistettava".

https://migri.fi/kasittelymaksut-ja-maksaminen

[kivimies]

Hesari jatkaa kansainvälistymisestä puhumista, tällä kertaa pääkirjoituksessaan. Sillä tarkoitetaan vieraskielisen väestön kasvua ja stä, että tietyissä kouluissa yli puolet oppilaista ovat vieraskielisiä. 

Retoriikka ei poikkea "voimavarasta" puhumisesta. Tällä kertaa "kansainvälistymistä" kutsutaan "vahvuudeksi, joka odottaa hyödyntämistä".

Myös "bussit eivät kulkisi ilman maahanmuuttajia" - ja "he ovat vientimyyjiä" -argumentit toistetaan, mutta eri sanamuodoissa.

Kansainvälisyys on vahvuus, joka odottaa hyödyntämistä

Ulkomaankaupalla on suuri merkitys Suomen taloudelliselle menestykselle. Talous on kansainvälistynyt, ja maailman talouden heilahtelut vaikuttavat suoraan myös suomalaisten elämään.

Yritykset ja talouselämän vaikuttajat näkevät kansainvälisyyden tarjoamat mahdollisuudet mutta myös haasteet konkreettisesti omassa toiminnassaan.

2000-luvulla myös Suomen väestökehitys on kansainvälistynyt nopeasti. Tämä näkyy varsinkin suurissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun väestönkasvu nojaa suurelta osin vieraskieliseen väestöön.

[...]

Kansainvälisyys näkyy varsinkin päiväkodeissa ja kouluissa. Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa alle kouluikäisistä lapsista yli puolet on vieraskielisiä. Koululaisilla on yhteensä toista sataa eri äidinkieltä.

[...]


Ilman maahanmuuttajia työikäisen väestön määrä Suomessa romahtaisi ensi vuosikymmenellä. Moni palveluala kuten pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on jo riippuvainen vieraskielisistä työntekijöistä.

Maahanmuuttajilla korkea koulutuskaan ei kuitenkaan aina takaa työpaikkaa, vaikka eri kielten ja kulttuurien ymmärrystä voisi pitää työelämässä kilpailuvalttina varsinkin vientialoilla.

[...]

HS (19.4.2019)

[Make M]

Espoossa vieraskielisten osuus nousee ennusteen mukaan 26 prosenttiin vuonna 2030. Vieraskielisten määrän arvioidaan olevan tuolloin Espoossa 84 000–87 000. Väestönkasvusta 72–87 prosenttia tulee nimenomaan vieraskielisen väestön kasvusta.

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/599184-vieraskielinen-vaesto-kasvaa-rajusti-espoossa-joka-neljas-espoolainen-on

Espoo kasvaa kohisten ja kaikki merkit pitäisi nakuttaa mannaa kaupungin kassaan. Näin ei välttämättä nyt ole.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kummastelee ennusmerkkejä. Espoon verotulot uhkaavat jäädä tänä vuonna 70 miljoonaa arvioidusta.

-----

Hyviä veronmaksajia tulee Espooseen vähemmän kuin ennen. (Nettiversiosta poistettu virke: Maahanmuutto on yksi tekijä, mutta isossa kuvassa vaikuttaa myös huoltosuhteen muutos.) Aikaisemmin verotulot kasvoivat samassa suhteessa kuin väkimäärä.

Nyt puolestaan menot kasvavat samassa suhteessa kuin väkiluku kasvaa ja huoltosuhde heikkenee. Kaupungin väestö myös vanhenee.

-----

Espoon kaupunki velkaantuu, eikä loppua näy. Kolme vuotta sitten tavoiteltiin, että velankasvu taittuu ensi vuonna. Sitten tavoitetta siirrettiin vuoteen 2023 ja nyt vuoteen 2026.

-----

− Edessä on mahdoton tilanne, jos tähän ei saada korjausta. Valtiovallan pitää valtionosuusjärjestelmässä huomioida kaupungeille kestävästä kasvusta aiheutuvat investoinnit ja esimerkiksi vieraskielisten palvelujen järjestämisen kustannukset.

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/814590-budjetti-2020-espoo-kasvaa-nopeasti-ja-se-nakyy-menoissa-muttei-valttamatta

Espoon kaupunginjohtaja kummastelee, kun tulonsiirtojen varassa elelevät maahanmuuttajat ja ulkomainen halpatyövoima eivät olekaan rikkaus ja voimavara. Voitaisiin kaupunginjohtajallekin räpsäistä tästä maahanmuuttajia halventavasta mielipiteestä sakot, kuten Perussuomalaisten Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja Teemu Lahtisellekin tuomittiin.
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/814942-jussi-halla-ahon-vanhaa-blogitekstia-siteerannut-espoolainen-kaupunginvaltuutettu

[FadeAway]

Kokoomus on ollut suurin puolue, niin pitkään kuin muistan . Nyt talousnerot pilaavat Suomen 2. rikkaimman kaupungin, Espoon talouden metrolla ja mamuilla (rikkaus on väärinymmärretty) . Tosin demareilla oma osuus.
Ai halpatyövoima on salaliittoteoria. Espoossa päinvastaisia todisteita, joka suunnassa.

[Jokuvain]

Hmm, mitäs me pahat rasistit vuosikausia paasattiinkaan?

Mutta ei, kukaan ei näköjään ole kertonut espoon kaupunginjohtajalle että "hei me tienataan tällä" ei pidä paikkaansa. 

[Titus]

Tuli vaan mieleen, että:

[Jorma M.]

Jotain kokoomuslaista on siinä että Espoon Kokoomus vaatii johdonmukaisesti Espoon ja Suomen huoltosuhteen heikentämistä. "Mikähän" lienee lahtarin motiivi?

[Supernuiva]

Jotain kokoomuslaista on siinä että Espoon Kokoomus vaatii johdonmukaisesti Espoon ja Suomen huoltosuhteen heikentämistä. "Mikähän" lienee lahtarin motiivi?

Tienaaminen...

Miettikää hetki kuinka paljon asuntoteollisuus rakennustoiminnan, asumistukibisneksen ja muun remontoinnin kautta tienaa.

Entä kotoutusteollisuus, voi sitä sanoa teollisuudeksi, sillä jatkuva prosessi on käynnissä.

Lisäksi toive siitä, että duunarien palkkatasoa saadaan laskettua tuottamalla maahan suurtyöttömyys.

[Jokuvain]

Jotain kokoomuslaista on siinä että Espoon Kokoomus vaatii johdonmukaisesti Espoon ja Suomen huoltosuhteen heikentämistä. "Mikähän" lienee lahtarin motiivi?

Tienaaminen...

Miettikää hetki kuinka paljon asuntoteollisuus rakennustoiminnan, asumistukibisneksen ja muun remontoinnin kautta tienaa.

Entä kotoutusteollisuus, voi sitä sanoa teollisuudeksi, sillä jatkuva prosessi on käynnissä.

Lisäksi toive siitä, että duunarien palkkatasoa saadaan laskettua tuottamalla maahan suurtyöttömyys.

Juurikin näin, mutta on eri asia kuinka kauan raha riittää taikaseinästä kelan yms tukien maksuihin tulijoille.

Voipi olla kokoomuksen porukoille jotka halpatyövoimaa haluavat vielä yllättävä hetki kun se päivä koittaa...

Kunniakansalaisethan eivät kaiken passauksen jälkeen alistu helpolla johonkin 1 e tunti oikeisiin töihin.

Mutta kai se on kova se kupla missä nuo ihmiset elävät.

[J.M]

Perussuomalaiset: Epäterve väestönkasvu on ajamassa Espoota velkahelvettiin

Ennen vakavarainen kaupunkimme on nyt Suomen velkaisin, kiitos metron ja muiden suuren volyymin investointien, joiden välttämättömyyttä on perusteltu nopealla väestönkasvulla, sanoo Espoon kaupunginvaltuutettu ja perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos.

Espoon kaupungin tarkastuskertomus ja tilinpäätös osoittavat, että kaupunki jatkaa taantumistaan. Vielä joku vuosi sitten Espoo oli vakavarainen ja dynaaminen kaupunki – nyt se on kriisikunta sekä asukasta kohden lasketun velan määrällä että kuntakonsernin velkaisuusasteella.

Espoon ongelmien juurisyynä on kaupunginvaltuutettu Simo Grönroosin mukaan epäterve kasvu.

– Tällä kertaa asia on muotoiltu tarkastuskertomuksessa toteamalla, että "kaupungin talouden ja toimintaympäristön haasteina ovat viime vuosina olleet hidas verotulojen kasvu ja samanaikaisesti väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aiheuttamat lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet, jotka lisäävät kaupungin velkaantumista."

– Niinpä. Viime vuonna 66 % eli, kaksi kolmannesta, kaupungin väestönkasvusta koostui vieraskielisestä väestöstä. Tällainen väestönkasvu tarkoittaa sitä, että palveluiden käyttö ja sosiaalimenot kasvavat huomattavasti verotuloja enemmän, Grönroos toteaa.

...

– Kaupungin lainakanta lähenee jo miljardia ja konsernin oikaistu lainakanta on jo lähes 2,5 miljardia. Kaupungin nettoinvestointien ennakoidaan vähentyvän tästä eteenpäin ja lainakannan kääntyvän loivaan laskuun vuonna 2026. Tarkoittaako tämä siis sitä, että Espoo luopuu lähitulevaisuudessa nopean väestönkasvun tavoitteestaan? Tästä ei kuitenkaan ole merkkejä, Grönroos sanoo.

Velkaantumiselle ei näy loppua

Espoon perussuomalainen valtuustoryhmä pelkää, ettei kaupungin velkaantumiselle näy loppua.

– Epäterve väestönkasvu jatkuu niin kauan, kunnes sille laitetaan stoppi. Myöskään niin megalomaanisia projekteja tuskin keksitään, joihin Espoo ei lähtisi mukaan. Valtuuston enemmistö kannatti esimerkiksi viime kokouksessa Turun tunnin junaan suunnitteluun mukaan lähtemistä – velkaraha selkeästi polttaa taskuja.

...

Grönroosin mielestä tarkastuslautakunnan kertomus osoittaa, että talouden mittarit ovat tuttuun tapaan punaisella.

– Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että mm. kaupungin yksikkökustannukset eivät ole halventuneet, henkilötyön tuottavuus ei ole parantunut, saati tilatehokkuus, investointien tulorahoitus tai henkilöstön työhyvinvointi, jonka osalta sairaspoissaolot ovat jopa lisääntyneet.

Korona tuo kaupungin talouteen omat negatiiviset vaikutuksensa. Lisäksi verotulot laskevat entisestään, samaan aikaan kun palveluiden kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

– Työttömyys on jo nyt räjähtänyt koronan takia käsiin. Espoon kaupungin rahastojen arvo tulee romahtamaan, joten niistäkään ei tule olemaan enää apua talouden paikkaamiseen.

...

Suomen Uutiset 19.05.2020

Suomessahan valtio tai kunta ei voi mennä konkurssiin, mutta kuinka kauan tällainen epäterve talouden velkaannuttaminen on mahdollista? Varmaankin kauan.