2018-07-22 Islamilaisen teologian opetus alkaa Helsingin yliopistossa

[ikuturso]

Tämän opettajan mukaan islamia ei siis yliopistossakaan tulla opettamaan siitä lähtökohdasta mitä vaikkapa Suomen laki sanoo ihmiselämän eri osa-alueista. Islamia opetetaan koraanin lähtökohdista ja tälle on siis siunaus korkeimmalta poliittiselta taholta.

Tarkoittanet sitä Akbarin Allahua?

-i-

[jka]

Uskonnot on vähintäänkin mielenkiintoinen tutkimuskohde. Mikä triggeröi massapsykoosit joilla aikuiset ihmiset uskoo tosissaan satuihin.

Uskontoja on tutkittu yliopistoissa nyt 1000 vuotta. Löytyykö edelleenkään yhtään teologisessa tiedekunnassa tehtyä opinnäytettä, lopputyötä tai tutkimusta joka ylipäätään väittäisi että uskonto on massapsykoosi jossa uskotaan satuihin?

Jos tästä lähtökohdasta uskontoja tutkittaisiin niin voitaisiin toisiaan saada jotain lisäarvoa, mutta kun ei tutkita eikä varmasti tutkita islamilaisen teologian luennoillakaan. Takuuvarmasti kaikista vähiten siellä.

[Vesa Heimo]

Jos tästä lähtökohdasta uskontoja tutkittaisiin niin voitaisiin toisiaan saada jotain lisäarvoa, mutta kun ei tutkita eikä varmasti tutkita islamilaisen teologian luennoillakaan.

Siis perusopintojen luennoillahan ei tehdä tutkimustyötä, vaan luennot ovat opetusta olemassaolevasta tutkimuksesta.

[jka]

Jos tästä lähtökohdasta uskontoja tutkittaisiin niin voitaisiin toisiaan saada jotain lisäarvoa, mutta kun ei tutkita eikä varmasti tutkita islamilaisen teologian luennoillakaan.

Siis perusopintojen luennoillahan ei tehdä tutkimustyötä, vaan luennot ovat opetusta olemassaolevasta tutkimuksesta.

Ja olemassaolevaa tutkimusta ei ole joka lähtisi siitä että uskonto on joukkopsykoosi ....

[Vesa Heimo]

Ja olemassaolevaa tutkimusta ei ole joka lähtisi siitä että uskonto on joukkopsykoosi ....

Uskoisin että on, mutta se on sitten mm. psykologian aluetta ja aivokemian-neurologian tutkimusta.

Lisäys; noille tutkimusaloille löytyy äkkiä ihan wikisivutkin

https://en.wikipedia.org/wiki/Psychology_of_religion
https://en.wikipedia.org/wiki/Neuroscience_of_religion

[jka]

Ja olemassaolevaa tutkimusta ei ole joka lähtisi siitä että uskonto on joukkopsykoosi ....

Uskoisin että on, mutta se on sitten mm. psykologian aluetta ja aivokemian-neurologian tutkimusta.

Eli teologisen tiedekunnan tehtäväksi jää tällöin ainoastaan joukkpsykoosin vahvistaminen ja niiden satukirjojen resitointi. Joku vielä sitä mieltä että teologisen tiedekunnan paikka on yliopistossa?

[Siili]

Jos tästä lähtökohdasta uskontoja tutkittaisiin niin voitaisiin toisiaan saada jotain lisäarvoa, mutta kun ei tutkita eikä varmasti tutkita islamilaisen teologian luennoillakaan.

Siis perusopintojen luennoillahan ei tehdä tutkimustyötä, vaan luennot ovat opetusta olemassaolevasta tutkimuksesta.

Ja luennoitsijat voivat luonnollisesti valita, mitkä tutkimustulokset he ottavat osaksi opetustaan.  Kun tarkastellaan ideologisesti latautunutta ilmiötä, kaikenlaisia lieveilmilöitä voi seurata:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Naistutkimuksen_kritiikki

[Vesa Heimo]

Eli teologisen tiedekunnan tehtäväksi jää tällöin ainoastaan joukkpsykoosin vahvistaminen ja niiden satukirjojen resitointi.

Sitä en tiedä kun en ole teologiaa opiskellut, mutta siitä olen samaa mieltä että teologinen tutkimus menisi ihan muiden tiedekuntien alle erittäin kätevästi. Eikai tässä nyt pieksetä itsekeksittyä olkiukkoa?

Onhan uskonnot kuitenkin aivan mahdottoman valtava historiallinen ja kulttuurinen ilmiö. Kyllä siinä tutkittavaa piisaa.

[jka]

Eli teologisen tiedekunnan tehtäväksi jää tällöin ainoastaan joukkpsykoosin vahvistaminen ja niiden satukirjojen resitointi.

Sitä en tiedä kun en ole teologiaa opiskellut, mutta siitä olen samaa mieltä että teologinen tutkimus menisi ihan muiden tiedekuntien alle erittäin kätevästi. Eikai tässä nyt pieksetä itsekeksittyä olkiukkoa?

Onhan uskonnot kuitenkin aivan mahdottoman valtava historiallinen ja kulttuurinen ilmiö. Kyllä siinä tutkittavaa piisaa.

Niin, eli puhumme historian, kulttuurin ja psykologian tutkimuksesta jotka ovat täysin valideja.

Tämä islamilaisen teologian opettaja on itse omin sanoin sanonut että opetus lähtee koraanin lähtökohdista. Tämä ei ole millään tavalla historian, kulttuurin ja psykologian tutkimusta vaan nimenomaan "joukkopsykoosin vahvistamista ja satukirjan resitointia" eikä mitään muuta.

[Golimar]

On surullista että Suomessa on niin tyhmiä äänestäjiä että ne äänestävät mätäpaisetta.

[tweet]1021109245792616448[/tweet]

[hulaq]

Alkaa taas mennä spagetiksi, poistin pari ja tarvittaessa lisää.

[Siili]

Eli teologisen tiedekunnan tehtäväksi jää tällöin ainoastaan joukkpsykoosin vahvistaminen ja niiden satukirjojen resitointi.

Sitä en tiedä kun en ole teologiaa opiskellut, mutta siitä olen samaa mieltä että teologinen tutkimus menisi ihan muiden tiedekuntien alle erittäin kätevästi. Eikai tässä nyt pieksetä itsekeksittyä olkiukkoa?

Onhan uskonnot kuitenkin aivan mahdottoman valtava historiallinen ja kulttuurinen ilmiö. Kyllä siinä tutkittavaa piisaa.

Tutkittavaa piisaa niin paljon, että tutkija voi rauhassa jättää tutkimatta sellaisia asioita, jotka eivät hänen mielestään sovi kuvaan.  Esimerkiksi Suomessa korkealle jalustalle nostettu Hämeen-Anttila on sitä mieltä, että islamin myönteisten puolien korostaminen on erityisen tärkeää. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_H%C3%A4meen-Anttila

Mitä ilmeisimmin varsin monilla islamin tutkijoilla on muukin missio kuin mahdollisimman täsmällisen tiedon esiin kaivaminen tutkimuskohteesta.  Veikkaanpa, että tieteellisillä islamin tutkijoilla on yeisesti varsin "puurosmainen" ote alaansa: 

Tieteenalani sosiologia on poliittinen tiede. Työni ja poliittinen toimintani ovat kokonaisuus. Tarkoitukseni on vaikuttaa yhteiskuntaan niin tutkimuksieni kuin poliittisen toiminnankin avulla.

http://vesapuuronen.net/politiikka.htm

[guest11919]

Kaksi asiaa pätee samaan aikaan:

1. Teologia on varsin tiukkaa tiedettä. Olen suorittanut enemmän tai vähemmän opintoja hyvin monesta yhteiskuntatieteellisestä ja humanistisesta aineesta, eikä mikään ole ollut vaativampaa ja tiukempaa kuin teologia.

2. Nykyinen liberaaliteologia ei ole minkäänlaista tiedettä. Siinä on etukäteen päätetty lopputulokset. Metodologinen materialismi, jonka piti alun perin sanella vain metodi, saneleekin johtopäätökset, ja nykyisin jopa aivan avoimesti.

En itse asiassa toivo liberaaliteologista käsittelyä islamille. Sitä ei voi toivoa millekään tai kellekään, koska se ei vie lähemmäs totuutta eikä se ole tieteellistä.

On muuten ironista, että Raamatun kriittisen tutkimuksen menetelmät olivat aivan alkujaan menetelmiä Koraanin tutkimukseen.

[Faidros.]

Miten konsevatiivinen teologia eroaa totuudellisuudellaan liberaalista teologiasta?

Olenko edes lähellä, jos veikkaan eron johtuvan siitä, että kt määrittelee, että uskonto on jo lähtökohtaisesti totta ja lt tutkii asiaa muistakin näkökulmista?

[newspeak]

Jokin sanoo, että tämän neronleimauksen perimmäinen tarkoitus on houkutella teologiseen tiedekuntaan muslimimiehiä teologityttösten kohdattavaksi. Aloituksen kirjoituksessa toimittelija päätti heti alkuun halveerata Oulun piispaa, joka panettelusta huolimatta on naispappeuden kannattaja ja siten islamilaisia yhteisöjä valovuosia edellä "tasa-arvossa". Naisimaami on poikkeuksien poikkeus, jota hämmästellään hetki ja unohdetaan sitten. Eräänlainen häiriötekijä.

Kirjoituksessa hämmästellään ääliömäisesti kristinuskon asemaa teologiassa. Ollaan papistosta mitä mieltä tahansa, se on selkeästi työtä ja pappisvirka antaa opinnoille päämäärän yliopiston ulkopuolelta. Miksi kristinusko? Koska suomalaiset ovat merkittävässä määrin kristittyjä ja kulttuurihistoriallisista syistä aihe kiinnostaa monia. Hindulaisuuteen erikoistuneita ei tässä maassa yksiselitteisesti tarvita satoja kappaleita. Islamkin on (onneksi) vielä marginaalissa.

Kymmenenkin muslimia teologisessa vuosittain olisi jo paljon.

[Alaric]

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254406-ps-kansanedustajat-kimpaantuivat-islamin-opetuksesta-helsingin-yliopistossa (23.7.2018)

PS-kansanedustajat kimpaantuivat islamin opetuksesta Helsingin yliopistossa: "Naistutkimus saa veronmaksajien kustannuksella kovan kilpailijan"

Perussuomalaiset kansanedustajat Sami Savio ja Ville Tavio arvostelevat tiukasti islamilaisen teologian yliopistonlehtorin viran perustamista Helsingin yliopistoon.

–Tieteellisten kriteerien täyttymistä opetuksessa on epäilty vahvasti ja oikeutetusti, eikä epäilyksiä ole lainkaan hälventänyt se, että syksyllä viranhoidon aloittava henkilö on puolustanut aiemmin julkisesti sharia-lain käytäntöjä. Yliopistoissa jo pitkään harjoitettu naistutkimus näyttääkin saavan veronmaksajien kustannuksella kovan kilpailijan, Savio arvostelee Facebookissa.

Uutena islamilaisen teologian lehtorina aloittaa akatemiatutkija Mulki Al-Sharmani. Hänen mukaansa sharia-laki on Suomessa terminä ymmärretty usein väärin.

–Kirjaimellisesti sanan merkitys kuitenkin on "polku, joka johtaa vesilähteelle". Se siis tarkoittaa polkua, jota pitkin uskovainen pyrkii kohti jumalaa, joka edustaa islamissa kaikkea hyvää ja oikeudenmukaista, Al-Sharmni sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Kansanedustaja Tavio taas epäilee julkisuuteen lähettämässään tiedotteessa, että Helsingin yliopiston aloittama opetus ja tutkimus ei todellisuudessa lisää islamin kriittistä tarkastelua Suomessa. Hän katsoo, että islamille annetaan yhä vahvempi institutionaalinen asema kristinuskon rinnalle.

–Helsingin teologisen tiedekunnan yksi päätehtävä on sen itsensä mukaan "auttaa ymmärtämään monikulttuurisuutta". Tässä doktriinissa kriittisyyden sijaan pääroolissa on usein lähinnä vakuutella islamin olevan rauhan uskonto, Tavio kritisoi.

(...)

[Alarik]

Onhan uskonnot kuitenkin aivan mahdottoman valtava historiallinen ja kulttuurinen ilmiö. Kyllä siinä tutkittavaa piisaa.

Mutta teologisesta yhä puuttuu maahanmuuttouskonnon ja sen suurimman uskontohaaran monikulttuurisuususkonnon tutkimus ja opetus. Se on Euroopassa paljon islamia suurempi ja vaikutusvaltaisempi uskonto, ja siitä saattaa tulla aivan mahdottomanmahdottoman valtavanvaltava historiallinen ja kulttuurinen ilmiö. Se kun saattaa pian jopa peittää alleen kaikkien uskontojen vaikutukset historiaan ja kulttuureihin, jolloin vielä historiakin tulee kirjoitettavaksi uudelleen "sopivammaksi" sekä maailman rikas, kirjava ja sopivan eritynyt kulttuurivaihtelu peittyy yhdeksi tylsän harmaaksi massakulttuuriksi.

Sen satu-uskonnon massapsykoosin tutkimus sopisi paremmin teologiseen ja tulokset olisi enemmän ajankohtaisia, vapaammin(ehkä?) julkistettavissa ja hyvin kiinnostavia.

[Vesa Heimo]

2. Nykyinen liberaaliteologia ei ole minkäänlaista tiedettä. Siinä on etukäteen päätetty lopputulokset. Metodologinen materialismi, jonka piti alun perin sanella vain metodi, saneleekin johtopäätökset, ja nykyisin jopa aivan avoimesti.

Liberaaliteologiahan tarkastelee uskontoja henkilökohtaisina ja yhteisöllisinä, ajan kanssa muuttuvina kokemuksina, sekä tulkintoina jumaluudesta joille tarinat, kertomukset ja niiden ajansaatossa muuttuvat tulkinnat yhdessä uskonnollisen instituution kanssa antavat kehykset sille uskonnolliselle kokemukselle.

Mielestäni tuossa ei ole mitään epätieteellistä.

[Vaniljaihminen]

Sen satu-uskonnon massapsykoosin tutkimus sopisi paremmin teologiseen ja tulokset olisi enemmän ajankohtaisia, vapaammin(ehkä?) julkistettavissa ja hyvin kiinnostavia.

Kuulostaisi kyllä enemmän sosiologialta. Naistutkimuksen mukaan veto aivan turha heitto.

Mutta se pääaihe, eli se, että kuinka helposti se alistuminen taas tapahtui. Kyllä sitä nyt kannattaisi vielä kieltää ne sharia-tuomioistuimet viimeistään nyt, vielä kun voi.

[Jorma Teräsrautela]

Islamilaisen teologian lehtorin hakuilmoituksen perusteella näyttää siltä, että homma räätälöitiin suoraan Mulkille:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/teologinen-tiedekunta-hakee-islamilaisen-teologian-opettajaa-humanistisen-professori-pelkaa-tuhlaamista (26.10.2017)

Pätevyysalueissa luetellaan islamilainen fenomenologia sekä sukupuoliasiat, eli suoraan Mulkin CV:stä. Tämä on yleinen tapa yliopistossa, kun homma päätetään pedata oikealle henkilölle.

Teologinen tiedekunta hakee islamilaisen teologian opettajaa – humanistisen professori pelkää tuhlaamista

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola pelkää, että teologisen tiedekunnan islamilaisen teologian opetus menee päällekkäin humanistisen tiedekunnan opetuksen kanssa.

Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta on julkaissut hakuilmoituksen islamilaisen teologian opettajan paikasta. Teologisessa tiedekunnassa ei aiemmin ole ollut nimenomaan islamiin keskittyvää työntekijää. Hakuilmoituksen mukaan hakijoiden toivotaan olevan asiantuntijoita ainakin kahdessa seuraavista aloista: Koraanin tutkimus ja tulkintaperinteet, islamilainen hermeneutiikka, islamilainen ajattelu ja kulttuuri, islam Euroopassa, islam arkielämässä ja islam ja sukupuoli. Opetuksen lisäksi työhön kuuluu tutkimusta ja opinnäytetöiden ohjaamista. Paikka on vakituinen.

Teologisen tiedekunnan dekaani Ismo Dunderberg kertoo, että islamilaisen teologian opetustehtävän avaaminen on ollut tiedekunnan suunnitelmissa jo pitkään.

– Islamin asema on kasvanut merkittävästi länsimaissa ja viime vuosina myös Suomessa. Teologisen tiedekunnan on syytä vastata tähän haasteeseen.

Dunderberg toteaa, että vaikka teologisessa tiedekunnassa keskitytään pääasiassa kristinuskoon, sen opetus- ja tutkimusalaan kuuluvat muutkin uskonnot.

– Tiedekunnalla on ollut tämä käsitys roolistaan jo pitkään. Islamilaisen teologian opetustehtävä on uusi avaus, mutta se on hyvin linjassa tiedekunnassa valittujen painotusten kanssa.

...

Juusola ei vastusta islamilaisen teologian opetusta teologisessa tiedekunnassa, mutta päällekkäisyys on hänen mielestään resurssien tuhlaamista. Yliopiston määrärahoja on viime vuosina leikattu.

– Minusta lehtoraatti olisi kannattanut brändätä siten, että sillä olisi mahdollisimman vähän päällekkäisyyttä meidän kanssamme. Aikaisemmassa vaiheessa saamani tiedon mukaan tämä olikin tarkoitus. Jotain tapahtui välillä. Hienoa sinänsä, että islamiin saadaan opetusvoimaa yliopistoihin, sillä tarve on suuri.

...

Lainaus puuttui.

[Siili]

Islamilaisen teologian lehtorin hakuilmoituksen perusteella näyttää siltä, että homma räätälöitiin suoraan Mulkille:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/teologinen-tiedekunta-hakee-islamilaisen-teologian-opettajaa-humanistisen-professori-pelkaa-tuhlaamista

Pätevyysalueissa luetellaan islamilainen fenomenologia sekä sukupuoliasiat, eli suoraan Mulkin CV:stä. Tämä on yleinen tapa yliopistossa, kun homma päätetään pedata oikealle henkilölle.

Tullaankohan Mulkin näkemyksiä ja päätelmiä kritisoivia ihmisiä leimaamaan islamofobeiksi?

[Alarik]

Tullaankohan Mulkin näkemyksiä ja päätelmiä kritisoivia ihmisiä leimaamaan islamofobeiksi?

Pahoin pelkään että tyypin näkemykset on sieltä itsestään eli kirjaimellisesti "koraanista", ja kriitikot sivalletaan sanan säilällä päättömiksi.

Kun nyt on lähdetty niin vähitellen pienimmän riesan tie on hiljalleen tässä pistää naiset pussiin ja nakata shariatuomioistuimessa pari kiveä että syytetty eli syylliseksi valittu tunnustaisi.

[Kova luu]

Yksi kiinnostava koraanitutkimusta käsittelevä kirjoitus:


https://timoeskola.wordpress.com/2015/06/18/koraanikritiikki-ja-raamatuntutkimus/ (18.6.2015)

Koraanikritiikki ja raamatuntutkimus

Tieteellisen tutkimuksen prosessi on tekijän kannalta innostava ja toisinaan hieman yllättävä. Siinä sattuma, oivallus ja toisten keskustelijoiden antama tuki liittyvät kirjoittajan pitkännahkeaan puurtamiseen aiheen parissa. Raamatuntutkimusta koskeva artikkeli on mahdollista kirjoittaa kokonaan tällaisen prosessin näkökulmasta. Toisaalta se saattaa auttaa jotakuta omien pohdintojen jäsentämisessä. Toisaalta se samalla kertoo kirjoittajan päämääristä ja avaa hänen tutkimuksensa tuloksen vähä vähältä, lukijaa houkutellen ja itsenäiseen pohdintaan rohkaisten. Miksi koraanikritiikki? Mistä ylipäätään voi herätä ajatus siitä, että raamatuntutkimuksella voisi olla jotain tekemistä keskiaikaisen koraanikritiikin kanssa?

Lukiessani taannoin Ari Hukarin kiinnostavaa kirjaa islamista (Islam kuvastimessa, 2006) kiinnitin huomiota hänen esitykseensä siitä, miten kristityt olivat 1200-luvulta lähtien suhtautuneet Koraaniin. Keskiajan apologeettien tavoitteena oli osoittaa, että Koraani ei ollut jumalallista ilmoitusta. Perusteena tästä olivat muun muassa Koraanin sisältämät virheet ja tekstin epäselvä esitystapa. Kirjoitin kirjan marginaaliin muutaman kommentin siitä, että periaatteet näyttivät päällisin puolin vastaavan vanhan saksalaisen tutkimuksen tapaa suhtautua Raamatun teksteihin.

...

Koraanikritiikki tuntui siten olevan selvä esimerkki kriittisestä tai suorastaan uskontokriittisestä suhtautumisesta uskonnolliseen tekstiin. Käytetyt kriteerit koskivat tekstin jännitteitä ja jopa valheita. Ensinnäkin Koraani oli monien kirjoittajien, kuten Riccoldo da Monte di Crocen ja Peter de Pennisin mukaan täynnä sisäisiä ristiriitoja. Samasta asiasta väitetään eri kohdissa lähes päinvastaista. Esimerkiksi rikkaiden sanotaan yhdessä kohdassa jäävän taivaan ulkopuolella, ja seuraavassa Abrahamin todetaan olleen myös maallisessa mielessä rikas. Tämän lisäksi esiteltiin pitkä lista jännitteisistä kohdista.

...

Ihan kiva, mutta lainaus puuttui.

[Lalli IsoTalo]

Yksi kiinnostava koraanitutkimusta käsittelevä kirjoitus:

https://timoeskola.wordpress.com/2015/06/18/koraanikritiikki-ja-raamatuntutkimus/

Lainaus unohtui!

Ensinnäkin Riccoldo toteaa, että Koraanin ilmaisu ei ole jumalalliselle sanalle sopivaa, vaan pelkkää riimittelyä ja runoilua. Tyyli ei sovi ilmoitusviisauteen, eikä se ole edes filosofeille tyypillistä, vaan jää pikemminkin pelkäksi lauleskeluksi tai "renttumaiseksi" näytelmäksi.

Toiseksi Koraanissa ei Riccoldon mukaan opeteta Jumalasta oikein, vaan tyydytään vain ylistelemään tätä käyttämällä erilaisia adjektiiveja.

Kolmanneksi teksti on täynnä häpeämättömiä sanoja, jotka eivät sovi pyhään kirjaan.

Ja neljänneksi teksti on Riccoldon mukaan täynnä satuja ja tarinoita, joilla ei ole mitään yhteyttä todellisen elämän kanssa.

Reimaruksen toinen periaate koski rationalistista totuuden käsitystä. "Mikä itsessään on mahdotonta ja mieletöntä, tai mitä kaikissa muissa kertomuksissa pidettäisiin valheena, petoksena, väkivaltaisuutena tai julmuutena, ei voi muuttua järkeväksi, rehelliseksi sallituksi ja lailliseksi vain siksi, että siihen liitetään sanat: Näin puhuu Herra."

Strauss lisäsi tähän vielä luonnontieteellisen perusteen: "Jos teksti on ristiriidassa itsensä kanssa, tai jää jännitteeseen ilmeisen totuuden kanssa, tai on vastaan luonnonlakeja, se ei voi olla jumalallista ilmoitusta".

[Marius]

( Otsikkoon : )

Eihän tässä ole mitään uutta,  saati uutista.

Helsingin yliopisto on heivannut tieteen jo 60-luvun lopulla.

Näitä älyttömyyksiä tapahtuu, koska niistä saa rahaa.

[Faidros.]

( Otsikkoon : )

Eihän tässä ole mitään uutta,  saati uutista.

Helsingin yliopisto on heivannut tieteen jo 60-luvun lopulla.

Näitä älyttömyyksiä tapahtuu, koska niistä saa rahaa.

Sosialistinuoret viihtyy ja korkeakouluttautuu näihin paskatieteillisiin suojatyöpaikkoihin ja hyödyllisen tiedon tuottajat häipyy rahahommiin ulkomaille.

[Vaniljaihminen]

2. Nykyinen liberaaliteologia ei ole minkäänlaista tiedettä. Siinä on etukäteen päätetty lopputulokset. Metodologinen materialismi, jonka piti alun perin sanella vain metodi, saneleekin johtopäätökset, ja nykyisin jopa aivan avoimesti.

Liberaaliteologiahan tarkastelee uskontoja henkilökohtaisina ja yhteisöllisinä, ajan kanssa muuttuvina kokemuksina, sekä tulkintoina jumaluudesta joille tarinat, kertomukset ja niiden ajansaatossa muuttuvat tulkinnat yhdessä uskonnollisen instituution kanssa antavat kehykset sille uskonnolliselle kokemukselle.

Mielestäni tuossa ei ole mitään epätieteellistä.

Eihän tuossa sinänsä olekaan mitään epätietellistä, mutta kun on kyse teologiasta, silloin lähdetään tunnustuksellisuudesta. Samalla tavoin ei luonnontieteissäkään tarvitse antaa mitään sijaa kognitiolle. Oppiaineissa voi olla hyvinkin samankaltaiset metodologiset periaatteet, mutta se ero löytyy jostakin mainitun kaltaisesta perusoletuksesta.

[Vesa Heimo]

Eihän tuossa sinänsä olekaan mitään epätietellistä, mutta kun on kyse teologiasta, silloin lähdetään tunnustuksellisuudesta.

No ei tietenkään lähdetä tieteessä. Päin vastoin, tunnustuksellisuus on juuri sitä keksittyä hömppää kuten jo mainitun naistutkimuksen pöljäilyt.

Teologiaa ei oikeastaan tarvita omana tieteenalanaan, mutta se on sitten jäänyt sateenvarjoksi uskonnontutkimukselle.

Mutta ei siinä ole kyse tunnustuksellisuudesta, vaan siitä että tutkitaan uskontojen historiaa, käytänteitä sekä näiden käytänteiden ilmenemistä, muuttumista,  ja vaikutusta eri historian aikoina. Sekä ihmistieteisiin liittyen toki näitä uskonnollisia kokemuksia ja niiden suhdetta uskonnolliseen instituutioon jne.

Kaiken tämä voisi toki hajauttaa sekä ripotella kaikkeen muuhun tieteenalaan, mutta varmaan siksikin että teologia on yksi vanhimpia laitoksia ympäri eurooppaa, niin se on jäänyt sateenvarjoksi kaikelle uskontoonliittyvälle kulttuurille, käyttäytymiselle ja historialle.

Kaikki tämä ilman spagettihirviöön kantaa ottamista.

[Jorma Teräsrautela]

Homma hommarum: Teologisen tiedekunnan dekaani antaa MTV:lle lausunnon, että nyt alkaa tiedekunnassa kriittinen ja tieteellinen Koraanin tutkimus. MTV:n uskontoasioihin perehtynyt toimittaja tervehtii asiaa ilolla  ja yleisö ottaa kantaa pitkillä ja kauan kestävillä aplodeilla. Myös Liisa Jaakonsaari yhtyy tervehdykseen.

Mitä tapahtui todella: papiksi opiskeleville aletaan opettaa fundamentalistista islamia, jotta asenteet kehittyisivät oikeaan suuntaan. Lehtorin virkaan sumplitaan hakuehtoja sorvaamalla maailman kulttyyrien laitoksella toiminut egyptiläinen sunnilehtori Mulki Al-Sahrami (tai sinne päin), joka ilmoittaa, että Koraania ei tutkita kriittisesti kuten Raamattua, vaan kirjan omista lähtökohdista käsin.

Mulki kertoo myös, että jihad tarkoittaa polkua jumalalliselle lähteelle. Uhrit siis kuolevat hymy huulillaan. Näin teologian opiskelijat saavat asianmukaista ja kriittistä tietoa islamista.

[DuPont]

Homma hommarum: Teologisen tiedekunnan dekaani antaa MTV:lle lausunnon, että nyt alkaa tiedekunnassa kriittinen ja tieteellinen Koraanin tutkimus. MTV:n uskontoasioihin perehtynyt toimittaja tervehtii asiaa ilolla  ja yleisö ottaa kantaa pitkillä ja kauan kestävillä aplodeilla. Myös Liisa Jaakonsaari yhtyy tervehdykseen.

Mitä tapahtui todella: papiksi opiskeleville aletaan opettaa fundamentalistista islamia, jotta asenteet kehittyisivät oikeaan suuntaan. Lehtorin virkaan sumplitaan hakuehtoja sorvaamalla maailman kulttyyrien laitoksella toiminut egyptiläinen sunnilehtori Mulki Al-Sahrami (tai sinne päin), joka ilmoittaa, että Koraania ei tutkita kriittisesti kuten Raamattua, vaan kirjan omista lähtökohdista käsin.

Mulki kertoo myös, että jihad tarkoittaa polkua jumalalliselle lähteelle. Uhrit siis kuolevat hymy huulillaan. Näin teologian opiskelijat saavat asianmukaista ja kriittistä tietoa islamista.

On toki selvää, että tuon laitoksen kuva islamista on jotain inhimillistä, ei sitä mitä islam muualla esittää. Heiltä YLE ja HS saavat aina sen "todellisen" islamin näkemyksen.