Riikka Purra – valtiovarainministeri 2023-, kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja PS:n pj 2021-

[Emo]

No eipä hättäillä! Jos vaikka emme varmoja voikaan olla, mikä on Riikka Purran kanta pakkoruotsiin juuri nyt, niin mikäli Purra pystyy jatkossa teoissaan vastustamaan pakkoruotsia, niin saahan tuo sitä omien korviensa välissä kannattaa. Kun ei vaan puhu asiasta ja tekee niinkuin järkevää on, eli äänestää AINA pakkoruotsia vastaan. Niin pitäkööt mielipiteensa.

[newspeak]

Selkeyden vuoksi on varmaankin tarpeen hieman kertoa yo-kirjoituksen pakkojärjestelmästä. Kirjoitettavat aineet jakautuvat kahdenlaisiin pakkoihin. Ehdoton pakko on äidinkielen osalta eli ylioppilaaksi ei pääse kirjoittamatta äidinkieltä. Tämän jälkeen tulee valinnainen pakko, jossa opiskelija voi valita pakkoruotsin, pakkokielen, pakkomatematiikan ja pakkoreaalin väliltä yhden, jota hänen ei ole pakko kirjoittaa joko lainkaan tai hän kirjoittaa yhden neljästä valinnaisena. Pakkoruotsin välttäminen on näistä suosituin vaihtoehto, jolloin pakollisina aineina kirjoitetaan yksi vapaavalintainen vieras kieli, matematiikka sekä yksi reaali. Tällöin opiskelijan on lisäksi kirjoitettava joko tuo valittu vieras kieli tai matematiikka pitkänä. Tämä tarkoittaa, että ruotsi on edelleen "pakollinen" ja sillä on erityisasema muihin kieliin verrattuna.

Siinä poistetussa blogikirjoituksessaan neljä vuotta sitten Purra itse suosi ajatusta, että muut näistä neljästä olisivat pakollisia paitsi reaali. Tämä kuviohan oli mahdollista jo tuolloin ja on edelleen, mikäli opiskelija näin päättää, vaikka Purra halusikin tuolloin kannattaa palaamista vanhaan malliin. Uudempien twiittien osalta riippuu varmaan lukijasta ja fanittamisesta, miten haluaa Purran ulostulot aiheesta ymmärtää, mikäli hän ei sitten tosiaan halua jossain vaiheessa täsmentää ajatuksiaan enempää. Puhe nyt joka tapauksessa oli yo-kirjoituksista ja hän itsekin halusi eriyttää sen muusta lukioon liittyvästä keskustelusta. Oletettavasti hän kuitenkin pitää nykyään nykyjärjestelmää kirjoituspakkojen osalta hyvänä, vaikka se matematiikan kirjoittamatta jättäminen ei häntä edelleenkään miellytä (matematiikka on muuten ruotsinkielisten vähiten pakollisena kirjoittama pakkoaine).

[tweet]1135268409401401344[/tweet]

[Brandis]

Minusta edelleen jako ja painottuneisuus joko matemaattis-luonnontieteisiin tai kielten opiskeluun lukiossa on hyvä, aineiden kirjoittaminen samassa linjassa. Kaikenlaisten ohjelmantäyte-kurssien (kuten ylimääräiset liikuntakurssit lukiossa) paikkaa kyseenalaistan.

Tällä hetkellähän tuo kirjaus toisen kotimaisen kielen kirjoittamisen edistämisestä heijastelee lähinnä tahtotilaa, mutta eikö sen toteutumista pidetä epätodennäköisenä kuitenkin. Eli Riikka Purra saa huoletta pitää tässä asiassa oman kantansa, sitä tuskin punnitaan äänestyksissä tällä hallituskaudella. Tällaiset persoonalliset, hyvin perustellut kannanotot ja painotukset ovat vain positiivisia, mielestäni.

[Jatulintarha]

Tällä hetkellähän tuo kirjaus toisen kotimaisen kielen kirjoittamisen edistämisestä heijastelee lähinnä tahtotilaa, mutta eikö sen toteutumista pidetä epätodennäköisenä kuitenkin. Eli Riikka Purra saa huoletta pitää tässä asiassa oman kantansa, sitä tuskin punnitaan äänestyksissä tällä hallituskaudella.

Eli olet siis sitä mieltä että Riikka Purra on yhä edelleenkin pakkoruotsin kannattaja sanoessasi että hän "saa pitää tässä asiassa oman kantansa" vaikka täällä on jo ehditty muitakin arveluita antaa Riikka Purra -"fanihuumassa"?

Ja muutenkin vähän erikoinen tuo ajatus että pakkoruotsin kannatus on okei.. Täysin yhtä epäloogista kuin pakkomokutus. Sanoisinkin, että mielestäni pakkoruotsin ja pakkomokutuksen kannattajilla tulisi olla tasan yhtä paljon (eli mahdollisimman vähän) sijaa PS:n puolue-eliitissä (johon lasken siis mm. kansanedustajat ja poliittiset suunnittelijat; puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista puhumattakaan).

Tällaiset persoonalliset, hyvin perustellut kannanotot ja painotukset ovat vain positiivisia, mielestäni.

Anteeksi, mutta siis millaisia "hyvin perusteltuja" kannanottoja Riikka Purra on esittänyt pakkoruotsikannatuksensa tueksi ja syyksi - en ole sattunut nimittäin näkemään vielä yhtäkään! Vain luokkaa tismalleen samaa pakkoruotsipakotus-kuraa mitä "onhan meillä pakkomatikka-ja fysiikka!1" -Li Anderssonit sun muut ovat esittäneet jo maailman sivu..

[newspeak]

Ilmari Rostila ihmetteli IL-blogissaan vaalien alla (5.4.2019) persujen vaitonaisuutta pakkoruotsin suhteen:

Eduskuntavaalit, perussuomalaiset ja ruotsin vapaaehtoisuus

Menossa olevassa vaalikamppailussa edes perussuomalaiset eivät ole ottaneet esille kielipolitiikan ikuisuuskysymystä, pakollista ruotsia.

Perussuomalaisten kielipoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2015 todetaan, että "Ruotsin kielestä on tehtävä valinnainen kaikilla kouluasteilla". Samoin puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ruotsin valinnaisuuden kannalla. Hän kirjoitti Suomen Uutisten kolumnissa 25.3.2018: "Pakkoruotsi ei ole varsinainen ongelma vaan seuraus Suomen oudosta kielipolitiikasta. Tietysti ruotsin taito on tarpeellinen maassa, jossa viran saaminen tai korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää ruotsin osaamista. Kielipolitiikkaa pitäisi ryhtyä normalisoimaan poistamalla ruotsin osaamisen keinotekoisesti luotu ja ylläpidetty välttämättömyys. Silloin katoaa perustelu ja tarve myös ruotsin pakolliselle opiskelulle." Halla-aho myös huomautti, että "Suomi on ainoa demokraattinen maa maailmassa, jossa viiden prosentin kielivähemmistön kieltä opetetaan väkisin yli 90 prosentin enemmistölle."

Miksi PS ei ota kielikysymystä nyt puheeksi? Eikö tässä ole jokin ristiriita? Mikä on (PS:n) politiikan läpinäkyvyys tässä asiassa.

Arvioin tilannetta kansalaisaktivistina, perussuomalaisten rivijäsenenä ja Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana. Olin sen ruotsin valinnaisuutta ajaneen kansalaisaloitteen vireillepanija, joka pääsi keväällä 2015 eduskunnan käsittelyyn. Tulokseksi saatiin vain (ehdoiltaan) epäonnistunut kielikokeilu.

Perussuomalaiset ovat korostaneet vaalikampanjassaan perinteisiä arvoja, Suomen tarvetta etsiä suuntaansa, kun kansallinen itsenäisyys, valtion rajat ja suomalainen elämänmuoto ovat uhattuina

...

Ruotsin kieli kuuluu suomalaisten käsitykseen Suomesta. Tunne on monilla niin vahva, että he ovat valmiit hyväksymään ruotsin pakollisuuden. Pakollisuuden kannalla on mielipidetutkimusten mukaan noin 30-40% suomenkielisistä. Ehkä jopa puolet Uudenmaan suomenkielisistä asukkaista haluaa pitää ruotsin pakollisena. Tätä(kin) käsitystä suomalaisuudesta on kunnioitettava ja "on vain hyvin suurella varovaisuudella ryhdyttävä ajamaan keinotekoisia muutoksia oleviin oloihin ja olojen luonnolliseen kehitykseen".

https://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rostila/2019/04/05/eduskuntavaalit-perussuomalaiset-ja-ruotsin-vapaaehtoisuus/

Uuden tiedon valossa Rostilan ihmettely on jopa perustellumpaa kuin vaalien alla. Näyttäisi siltä, että pakkoruotsista vaikeneminen on ollut täysin tietoista ja Rostila on nähnyt, kuinka pakkoruotsin vastustaminen onkin muuttunut pakkoruotsin kannattamiseksi toisella tapaa määritellyn "suomalaisuuden" nimissä. Puhe pakkoruotsin vapaaehtoisuuden kannattamisesta yo-kirjoituksista saattaakin olla silmänlumetta, sillä status quon kannattaminen on aina helppoa todellisiin näkemyksiin katsomatta.

Ei näin isossa asiassa voi omia kantojaan pantata, kun kielikysymykseen piti heti kättelyssä ottaa kantaa. Melko huonoa oppositiopolitiikkaa se on, että istutaan neljä vuotta hiljaa, äänestetään muodon vuoksi hallituksen esityksiä vastaan ja hallituksen tehdessä välillä jotain oikein osoitellaan, kuinka oppositiostakin voi vaikuttaa. Lopulta sitten toivotaan, että oma naama ja nimi on sen verran jossain vilahtanut, että äänestäjien alitajuntaan painuttuaan se mahdollistaa jatkon. Ja ennen kaikkea kyse on älyllisestä epärehellisyydestä itseä kohtaan. Sikäli pidän erikoisena ajatusta, että Purran pitäisi nyt teeskennellä muiden mieliksi pakkoruotsin vastustajaa, jos hän kuitenkin oikeasti kannattaa sitä.

[Kulttuurirealisti]

[tweet]1136925367363616769[/tweet]

Purrasta tulee kertomansa mukaan hallintovaliokunnan pj. Hienoa!

Siirtyykö Lulu Ranne vai Hallis ulkoasiainvaliokunnan johtoon? Vai millaiset veivaukset siellä on menossa?

[Roope]

Siirtyykö Lulu Ranne vai Hallis ulkoasiainvaliokunnan johtoon? Vai millaiset veivaukset siellä on menossa?

Mika Niikko.

Kieltämättä kummallinen valinta.

[newspeak]

Niikko on varmasti hyvä vaihtoehto ulkoasiainvaliokunnan johtoon. Uskovaisena häntä ei ainakaan voi kukaan syyttää antisemiitiksi, mikä olisi kansainvälisten suhteiden osalta pahinta myrkkyä.

[Brandis]

Tällä hetkellähän tuo kirjaus toisen kotimaisen kielen kirjoittamisen edistämisestä heijastelee lähinnä tahtotilaa, mutta eikö sen toteutumista pidetä epätodennäköisenä kuitenkin. Eli Riikka Purra saa huoletta pitää tässä asiassa oman kantansa, sitä tuskin punnitaan äänestyksissä tällä hallituskaudella.

Eli olet siis sitä mieltä että Riikka Purra on yhä edelleenkin pakkoruotsin kannattaja sanoessasi että hän "saa pitää tässä asiassa oman kantansa" vaikka täällä on jo ehditty muitakin arveluita antaa Riikka Purra -"fanihuumassa"?

Hyvän kysymyksen esitit, löysin blogikirjoituksestaan vain rippeitä sieltä täältä osana muiden lainauksia ja muita nettikeskusteluja. Itse blogikirjoituksessa (vuodelta 2018?) hän pyysi painavia perusteluja siihen miksi hänen tulisi vastustaa pakkoruotsia.

Käsittääkseni hänen kantansa liittyi ylipäätään opiskelumyönteisyyteen, hän ei pyri heikentämään koulutustasoa ja pitää kahta kansallista kieltämme osana kulttuuriperintöä. Tarkka sitaatti on mennyt näin:

vastustan niin paljon monikulttuurisuutta, maahanmuuttoa ja äidinkielien rapauttamista (ja kouluvaatimusten löysentämistä), että olen kokenut, että ruotsin kielen puolustaminen – osana maamme historiaa ja kulttuuria – on hyvä ja käytännöllinen keino pitää kiinni siitä, mitä maassamme on [..]

Ja muutenkin vähän erikoinen tuo ajatus että pakkoruotsin kannatus on okei.. Täysin yhtä epäloogista kuin pakkomokutus. Sanoisinkin, että mielestäni pakkoruotsin ja pakkomokutuksen kannattajilla tulisi olla tasan yhtä paljon (eli mahdollisimman vähän) sijaa PS:n puolue-eliitissä (johon lasken siis mm. kansanedustajat ja poliittiset suunnittelijat; puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista puhumattakaan)

Minusta ihmisillä, myös poliitikoilla, voi olla omia persoonallisia painotuksiaan ja kantojaan asioihin, kunhan tärkeimmissä kohdissa äänestetään linjassa puolueen linjan ja arvojen mukaisesti. Ja niin ps-puolueen sisällä perinteisesti on ollutkin; esimerkiksi kannat ja vakaumukset uskonnollisuudesta, uskonnon asemasta ja tärkeydestä ovat vaihdelleet, mainitsemassasi puolue-eliitissäkin. Tällainen ihmeellinen ehdottoman samanmielisyyden vaade on jotakin mistä pitäisi mielestäni pyrkiä pois.

Riikan kanta siitä, että pitäisimme kiinni ruotsinkielen osaamis- ja vaatimustasoistamme perustui ja lepäsi nähdäkseni siinä, että samaa osaamistasoa vaadittaisiin silloin kaikilta kantasuomalaisista maahanmuuttajataustaisiin - tilanteessa, jossa maahanmuuttajataustaisten ryhmä käytännössä kuitenkin saa ko. osaamisvaatimuksista vapautuksen (esim. nk. virkamiesruotsissa), onkin hassua vaatia sitä suomenkielisiltä, mutta silti tarjota samanlaisia korkeakoulutus- ja työhönsijoittumismahdollisuuksia.

[nollatoleranssi]

Halla-aho haluaa selvästi tehdä Riikka Purrasta ainakin 1.vpj:n ellei jopa seuraajansa. Laura Huhtasaaren tilanne on tässä mielessä mielenkiintoinen.

[IDA]

Halla-aho haluaa selvästi tehdä Riikka Purrasta ainakin 1.vpj:n ellei jopa seuraajansa. Laura Huhtasaaren tilanne on tässä mielessä mielenkiintoinen.

Musta taas näyttää siltä, että Halla-aho ei aio ottaa yhtään valiokuntapaikkaa ja aikoo antaa eduskuntaryhmän ratkaista ne. Puheenjohtajistosta taas äänestetään Tampereella kuun lopulla.

[Faidros.]

Halla-aho haluaa selvästi tehdä Riikka Purrasta ainakin 1.vpj:n ellei jopa seuraajansa. Laura Huhtasaaren tilanne on tässä mielessä mielenkiintoinen.

Jos näin, niin hyvä. Purra ei ole möläyttelijä tai sooloilija, vaan pystyy perustelemaan kantansa politiikalla, eikä millään uskonnollisilla arvoilla, tai uskomuksilla.

[writer]

Halla-aho haluaa selvästi tehdä Riikka Purrasta ainakin 1.vpj:n ellei jopa seuraajansa. Laura Huhtasaaren tilanne on tässä mielessä mielenkiintoinen.

Musta taas näyttää siltä, että Halla-aho ei aio ottaa yhtään valiokuntapaikkaa ja aikoo antaa eduskuntaryhmän ratkaista ne. Puheenjohtajistosta taas äänestetään Tampereella kuun lopulla.

Halla-aho ottaa rivijäsenen paikan hallintovaliokunnassa (maahanmuutto-asiat, rajavartiolaitos, poliisi) ja suuressa valiokunnassa (EU-asiat) mutta ei ota minkään valiokunnan johtajan paikkaa:

Perussuomalaisilta yllätysvalinnat: Jussi Halla-aho rivijäseneksi
Jenni Tamminen
Luotu:
7.6.2019 12:15
Päivitetty:
7.6.2019 13:41

Perussuomalaiset on tehnyt esityksensä eduskunnan valiokuntien jäsenistään. Yllättävää valinnoissa on se, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on rivijäsenenä hallintovaliokunnassa, vaikka valiokunnan puheenjohtajan paikka on perussuomalaisilla. Hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi puolue asettaa eduskuntaan huhtikuun vaaleissa nousseen poliittisen suunnittelijansa Riikka Purran.

Halla-aho palaa eduskuntaan vasta heinäkuun alussa. Hän toimi viime kauden europarlamentaarikkona. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän tiedottaja ja valiokunta-asiantuntija Heikki Tamminen kuitenkin kertoo Uudelle Suomelle, että kyseinen ratkaisu on pysyvä.

Tammisen mukaan valiokuntapaikkoihin on tulossa muutoksia vain siltä osin, kun perussuomalaisten kansanedustajia lähtee europarlamenttiin eurovaalien myötä.

Halla-aho tulee jäseneksi myös suureen valiokuntaan, joka käsittelee EU-asioita. Suuren valiokunnan varapuheenjohtajaksi tulee Jani Mäkelä.

Kun Halla-aho viimeksi oli kansanedustajana, hän joutui luopumaan hallintovaliokunnan puheenjohtajuudesta kesken kauden arvosteltuaan Korkeinta oikeutta blogikirjoituksesta saamastaan sakkotuomiosta.

Puolueen valiokuntavalintojen toinen yllätys koskee ulkoasiainvaliokuntaa. Sen puheenjohtajaksi puolue nostaa Mika Niikon.

Niikko on jo kokenut kansanedustaja, mutta hän ei ole erityisemmin profiloitunut ulkopolitiikassa, vaikkakin oli viime kaudella hän suuren valiokunnan jäsen.

Kysymyksenä on ollut, haluaako Halla-aho itse merkittävänä pidetyn ulkoasiainvaliokunnan johtoon. Halla-aho ei ottanut asiaan kantaa hiljattain Uuden Suomen haastattelussa. Aluksi puolue valitsi paikalle varapuheenjohtajansa Laura Huhtasaaren, mutta tämä siirtyy eurovaalien tuloksen myötä europarlamenttiin.

Julkisuudessa ehdittiin pohtia, nouseeko Niikkoa enemmän ulkopolitiikassa profiloitunut Tom Packalén ulkoasiainvaliokunnan johtoon. Puolue esittää Packalénia kyseisen valiokunnan jäseneksi sekä puolustusvaliokunnan varajäseneksi.

Myös lakivaliokunnan puheenjohtajan paikka on perussuomalaisilla. Sen ottaa Leena Meri, joka on koulutukseltaan varatuomari.

Valiokuntapaikoista päättää virallisesti eduskunta 18. kesäkuuta, mutta puolueen esityksiin ei ole luvassa siinä yhteydessä muutoksia.

Täytyy myöntää että Niikko oli hienoinen yllätys vaikka onkin mielestäni parantanut toimintaansa aiemmista vuosista ja on innokas asioita ajamaan ja teki hyvän eduskuntavaalikampanjan.

Riikka Purra ja Leena Meri ovat molemmat loistavia ja Jani Mäkelä on myös OK.

[Nuiva kansalainen]

Vahvasti kyllä näkisin JHa:n seuraajana joko Purran tai Huhtasaaren. Purran etuna on erinomainen väittelytaito sekä kyky jauhottaa keskustelun vastapuoli JHa:n tapaan Purra ei kuitenkaan herätä samanlaisia vahvoja tunteita, ei puolesta eikä vastaan, kuin Huhtasaari. Tämä on Huhtasaarelle sekä kirous että siunaus. Vahvoja tunteita herättävä puheenjohtaja saa aina näkyvyyttä ja omaa linjaansa esille. Huhtasaari muistuttaa tässä hyvin vahvasti JHa:ta. Molemmat on nostettu mediassa kansan suurimmaksi viholliseksi ja heidän mustamaalaamiseensa on käytetty valtavasti voimavaroja sekä mediassa että kilpailevissa puolueissa. JHa:n kohdalla kaikki tämä paska kääntyi täysin itseään vastaan ja uskaltaisin väittää, että juuri tästä syystä Jussi on tämän hetken suosituin poliitikko. Miksei sama voisi toimia myös Huhtasaaren kanssa? Niin tai näin, minulle kelpaisi kumpikin vaihtoehto JHa:n seuraajaksi.

[Rikastettu uraani]

Eduskunnassa käsiteltiin eilen oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2018. Keskustelun aiheena oli siten kertomukseen kuuluvat mm. lasten, vanhusten ja vammaisten oikeudet, ylipäätään ihmisoikeudet. Kuten arvata saattaa, suurin osa salista perussuomalaisista vasemmalle oli lähtenyt paikallaolonapin painamisen jälkeen puolessa tunnissa tärkeämpiin askereisiin kuin mitä ihmisoikeuksista keskusteleminen on. Riikka piti itselleen epätyypillisen mutta ansiokkaan puheen pehmeistä arvoista (vammaisten lasten oikeudet), lähinnä perussuomalaisista kansanedustajista koostuneelle yleisölle. Niiden parempien ihmisten mielestä perussuomalaiset ovat "ihmisvihamielisiä", mutta tekisipä mieli näyttää heille tämä video, ja kysyä, missä olivat heidän kannattamansa "ihmisoikeuksien puolustajat" silloin, kun tämä puhe pidettiin eduskunnassa.

https://www.youtube.com/watch?v=XKOyyIMyZ94&t=4s

[Supernuiva]

Niiden parempien ihmisten mielestä perussuomalaiset ovat "ihmisvihamielisiä", mutta tekisipä mieli näyttää heille tämä video, ja kysyä, missä olivat heidän kannattamansa "ihmisoikeuksien puolustajat" silloin, kun tämä puhe pidettiin eduskunnassa.

https://www.youtube.com/watch?v=XKOyyIMyZ94&t=4s

Rasistien kanssa ei pidä keskustella, eikä heidän puheitaan pidä kuunnella. Piste. Asia on loppuun käsitelty.

[Chiaroscuro]

Tällä hetkellähän tuo kirjaus toisen kotimaisen kielen kirjoittamisen edistämisestä heijastelee lähinnä tahtotilaa, mutta eikö sen toteutumista pidetä epätodennäköisenä kuitenkin. Eli Riikka Purra saa huoletta pitää tässä asiassa oman kantansa, sitä tuskin punnitaan äänestyksissä tällä hallituskaudella.

Eli olet siis sitä mieltä että Riikka Purra on yhä edelleenkin pakkoruotsin kannattaja sanoessasi että hän "saa pitää tässä asiassa oman kantansa" vaikka täällä on jo ehditty muitakin arveluita antaa Riikka Purra -"fanihuumassa"?

Hyvän kysymyksen esitit, löysin blogikirjoituksestaan vain rippeitä sieltä täältä osana muiden lainauksia ja muita nettikeskusteluja. Itse blogikirjoituksessa (vuodelta 2018?) hän pyysi painavia perusteluja siihen miksi hänen tulisi vastustaa pakkoruotsia.

Käsittääkseni hänen kantansa liittyi ylipäätään opiskelumyönteisyyteen, hän ei pyri heikentämään koulutustasoa ja pitää kahta kansallista kieltämme osana kulttuuriperintöä. Tarkka sitaatti on mennyt näin:

vastustan niin paljon monikulttuurisuutta, maahanmuuttoa ja äidinkielien rapauttamista (ja kouluvaatimusten löysentämistä), että olen kokenut, että ruotsin kielen puolustaminen – osana maamme historiaa ja kulttuuria – on hyvä ja käytännöllinen keino pitää kiinni siitä, mitä maassamme on [..]

Ja muutenkin vähän erikoinen tuo ajatus että pakkoruotsin kannatus on okei.. Täysin yhtä epäloogista kuin pakkomokutus. Sanoisinkin, että mielestäni pakkoruotsin ja pakkomokutuksen kannattajilla tulisi olla tasan yhtä paljon (eli mahdollisimman vähän) sijaa PS:n puolue-eliitissä (johon lasken siis mm. kansanedustajat ja poliittiset suunnittelijat; puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista puhumattakaan)

Minusta ihmisillä, myös poliitikoilla, voi olla omia persoonallisia painotuksiaan ja kantojaan asioihin, kunhan tärkeimmissä kohdissa äänestetään linjassa puolueen linjan ja arvojen mukaisesti. Ja niin ps-puolueen sisällä perinteisesti on ollutkin; esimerkiksi kannat ja vakaumukset uskonnollisuudesta, uskonnon asemasta ja tärkeydestä ovat vaihdelleet, mainitsemassasi puolue-eliitissäkin. Tällainen ihmeellinen ehdottoman samanmielisyyden vaade on jotakin mistä pitäisi mielestäni pyrkiä pois.

Riikan kanta siitä, että pitäisimme kiinni ruotsinkielen osaamis- ja vaatimustasoistamme perustui ja lepäsi nähdäkseni siinä, että samaa osaamistasoa vaadittaisiin silloin kaikilta kantasuomalaisista maahanmuuttajataustaisiin - tilanteessa, jossa maahanmuuttajataustaisten ryhmä käytännössä kuitenkin saa ko. osaamisvaatimuksista vapautuksen (esim. nk. virkamiesruotsissa), onkin hassua vaatia sitä suomenkielisiltä, mutta silti tarjota samanlaisia korkeakoulutus- ja työhönsijoittumismahdollisuuksia.

No onhan se hassua, jos joku kuvittelee ns. virkamiesruotsin hyvälläkin arvosanalla suorittaneella (viittaan itseeni) olevan kummoistakaan ruotsin kielen taitoa. Monta kymmentä vuotta valtion virkamiehenä työskennelleenä kukaan ei ole ikinä edellyttänyt, että pitäisi osata ruotsia.

[guest14928]

Rasistien kanssa ei pidä keskustella, eikä heidän puheitaan pidä kuunnella.

varmaan 98% persuista ja niiden äänestäjistä on rasisteja 

[newspeak]

Pakko-Purralle Freudenthal-palkinto!

[Supernuiva]

Rasistien kanssa ei pidä keskustella, eikä heidän puheitaan pidä kuunnella.

varmaan 98% persuista ja niiden äänestäjistä on rasisteja 

Aika monien mielessä on tuollainen ajatus, jonka he pyrkivät saamaan myös niihin aivoihin, joissa tuollaista ajatusta ei vielä ole. Ja se prosenttiluku lienee vieläpä 99,9999....%.

Tämä on tilanne, joka on tiedostettava tosiasiaksi. Eduskunnan tuolileikit antoivat jo hieman osviittaa siitä, että "rasistit" eristetään tulevaisuudessa entistä tehokkaammin.

[kivimies]

Riikka Purra sanoo sen, mitä me kaikki ajattelemme. Isis-jihadisteja ei pidä käydä hakemassa Syyriasta. 

Suomeen tuotuina he olisivat turvallisuusuhka suomalaisille.

[tweet]1143076720251211777[/tweet]
[tweet]1143076940712226816[/tweet]

[Pullervo]

https://twitter.com/ir_rkp/status/1147165035346694144
[tweet]1147165035346694144[/tweet]

Muutettu ketjun otsikko: Riikka Purra – poliittinen suunnittelija ja Kirkkonummen kunnanvaltuutettu -> Riikka Purra – kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja PS:n 1. vpj

[repo]

Minäkin aion piakkoin ottaa hieman lomaa somesta ja viestintävälineistä. Se on hyvin vaikeaa, myönnän - mutta edellytys edes lyhyelle rentoutumiselle.

Tämä on niin taivaan tosi. Esimerkistä yritän pian tehdä saman sillä korostuksella, että jätän myös valtamedian seuraamisen täysin katkon ajaksi. Mielenkiintoista nähdä 1) pystynkö tähän ja 2) mitkä vaikutukset huomaan tauon antaneen. Toivottavasti Purra seuraa Hommaa sen verran, että kertoisi hieman omia tuntemuksiaan tauon jälkeen niin näitä olisi mukava peilailla ja jopa jakaa omaakin kokemusta - luoden näin someen pientä "Human Interest" juttua median (ml. some) vaikutuksesta.

[newspeak]

Kasviskeittovideota odotellessa:

[tweet]1149042348959162369[/tweet]

[kivimies]

Riikka Purra sanoo vihreälle sisäministerille suorat sanat: taakanjako ei toimi.

[tweet]1150743978112946176[/tweet]

[kivimies]

Riikka Purra kommentoi Helsingin Poliisin ylikomisarion Jari Taposen mummolapuheita.

[tweet]1163313867147161600[/tweet]

[Velmu]

Riikka Purra kommentoi Helsingin Poliisin ylikomisarion Jari Taposen mummolapuheita.

[tweet]1163313867147161600[/tweet]

Joku näillä palstoilla lopetti juttunsa mainiosti lauseeseen: "Poliisin olisi syytä aloittaa tutkimus siitä, mitä Jari Taposen mummolassa on oikein tapahtunut ja touhuttu".

[Huppupelikaani]

Purrasta juttua Ylellä. Riikkaa istutetaan jo puheenjohtajan saappaisiin. Tulevaisuudenkuva, jota pidän oikeinkin hyvänä ja toivottavana.

Ihan asiallisen oloinen juttu nopealla silmäilyllä, poislukien pakollisena mukaantungetut Riikkaan liittymättömät kansanryhmän kiihottamisjutut ja vähän yliampuva kuvaus hyökkäävästä puheesta maahanmuuttoasioissa.

Petaako Jussi Halla-aho jo Riikka Purrasta seuraajaansa?

Näkymätön kunnanvaltuutettu on noussut raketin lailla maahanmuuttokriittisten ykkösääneksi
Teoriassa sellainen mahdollisuus on joskus, sanoo Purra perussuomalaisten puheenjohtajuudesta.

Riikka Purra30.8.2019 klo 11.36

Eduskunta on vielä kesätauolla ja pikkuparlamentin kahvilassa on hiljaista, kahvia saa jonottamatta.

Kansanedustaja, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra haluaa kahviinsa kauramaitoa. Vuosien varrella samassa pöydässä lounastaneet tietävät, että hän on kasvissyöjä.

Kauramaito ja kasvikset saattavat olla outo yhdistelmä, kun kyse on vihreiden vastavoimana profiloituneiden perussuomalaisten kansanedustajasta.

Purra sanoo äänestäneensä nuorempana vihreitä, mutta päätyneensä lopulta perussuomalaisiin.

Purra kertoo valinnasta ikään kuin puolueet olisivat toistensa vaihtoehtoja. Hämmentävät tarinat osoittautuvat olevan tyypillisiä perussuomalaisten rakettimaisesti nousseelle tähdelle.

Purra palkattiin 2016 perussuomalaisten poliittiseksi suunnittelijaksi. Puolueessa ei ollut aikaisemmin vastaavaa tehtävää ja toimenkuva oli hyvin laaja.

Purra nimesi itsensä julkisuudessa spin doctoriksi. Nimikkeen voi suomeksi kääntää politiikka- tai viestintäkonsultiksi, mutta ehkä kertovampaa on julkisuuskuvan kiillottaja tai poliittinen manipuloija.

Titteli on tuttu Yhdysvalloista, missä vaikutusvaltaiset politiikkakonsultit ohjaavat kulisseissa puolueiden tai presidentin operaatioita. Suomessa harvinaisen kovaa kulissintakaista poliittista valtaa kuvaavan tittelin on saanut aikoinaan kokoomuksen mahtinainen Taru Tujunen.

Purralta ei siis puutu itsetuntoa.

Hän kirjoittaa blogissaan, että "hallitsen politiikan kielessä mielestäni yhtä hyvin asia-argumentoinnin kuin tunteisiin vetoamisen". Hän ei väitä tehneensä kaikkea yksin, mutta kertoo vaikuttaneensa tulonsa jälkeen suurimpaan osaan perussuomalaisten ohjelmista.

– Siihen, mitä puolueessa asioista ajatellaan, mitä tehdään ja miten viestitään, Purra luettelee.

Kädenjälki näkyy hänen mielestään perussuomalaisten kannatuksen nousussa puolueen hajoamisen jälkeen kesällä 2017.

– Huomasin, että minulla oli paljon käyttöä. Pääasiassa toimin kulisseissa taustalla.

Siitä huolimatta hän sanoo pysytelleensä Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon puheenjohtajakisan ulkopuolella. Purra kiersi ahkerasti maata ennen puheenjohtajavaihdosta muun muassa pj-tenttien vetäjänä, mutta sanoo, ettei pelannut kummankaan puolesta.

– Toki minulle oli alusta asti selvää kuka sen voittaa. Jokaisen, joka kiersi kenttää ja tiesi mikä ihmisiä ärsyttää, oli aika helppo oli päätellä.

———

Purra kertoo tutustuneensa perussuomalaisiin yliopistossa kansainvälisen politiikan opiskelijana ja tutkijana Turun yliopistossa.

– Ei ole mikään salaisuus, että tutustuin Jussi Halla-ahoon 2008 maahanmuuttoasioissa.

Hän ehti myös viettää ruuhkavuosia kotona kolmen lapsen kanssa Kirkkonummella, mutta yhteys perussuomalaisiin säilyi.

– Purra ilmestyi Halla-ahon tuomana yhtäkkiä kuvioihin kuin puskista, kertoo Purran kanssa työskennellyt puoluetoveri.

Purra mainitsee yhtenä häneen vaikuttaneena poliitikkona nykyisen puoluesihteerin Simon Grönroosin. Grönroos on sekä kansallismielisen Suomen Sisun että Purran kotikunnan Kirkkonummen perussuomalaisten perustajajäseniä.

Tutkijataustainen nelikymppinen nainen oli äijä-imagosta kärsiville perussuomalaisille kultakimpale.

Purra uskoo, että perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki on ollut liian yksioikoista. Naisiin vetoavat erilaiset asiat ja eri tavalla asioista kertominen, hän arvelee.

Purra laati puolueen ajatushautomolle Suomen Perustalle useita raportteja muun muassa lempiaiheestaan, maahanmuutosta.

Läheiset suhteet Jussi Halla-ahoon ja Simon Grönroosiin näkyvät myös kolmikon puheissa. joissa vilisee nationalistisen äärioikeiston käyttämiä termejä kuten massa- tai haittamaahanmuutto.

Koko juttu linkistä: https://yle.fi/uutiset/3-10945604

E: Se siitä "nopeasta silmäilystä". Ihan perinteistä lukumetodia käyttämällä sieltä löytyi PS-negaa normaalisti, eli osapuilleen täyslaidallinen. Kiitos kommentoijille, ja jatkakaa...

[Roope]

Ihan asiallisen oloinen juttu nopealla silmäilyllä, poislukien pakollisena mukaantungetut Riikkaan liittymättömät kansanryhmän kiihottamisjutut ja vähän yliampuva kuvaus hyökkäävästä puheesta maahanmuuttoasioissa.

Purra sanoo äänestäneensä nuorempana vihreitä, mutta päätyneensä lopulta perussuomalaisiin.

Purra kertoo valinnasta ikään kuin puolueet olisivat toistensa vaihtoehtoja. Hämmentävät tarinat osoittautuvat olevan tyypillisiä perussuomalaisten rakettimaisesti nousseelle tähdelle.
...
Soinin vaalimasta vennamolaisuudesta, syrjityn ihmisen puolustamisesta, ei löydy jälkeäkään, kun tutustuu Halla-ahon kannattajien kirjoituksiin tai miehen itsensä lausuntoihin, Nurmi arvioi kirjassaan.

Jälkikäteen tiedetään, että puoluetoimiston rooli vallanvaihdoksessa oli keskeinen. Sinne silloisen ulkoministeri Timo Soinin näpit eivät enää yltäneet.
...
Läheiset suhteet Jussi Halla-ahoon ja Simo Grönroosiin näkyvät myös kolmikon puheissa, joissa vilisee nationalistisen äärioikeiston käyttämiä termejä kuten massa- tai haittamaahanmuutto.
...
Tutkijataustastaan huolimatta Purra käyttää puheissaan usein yleistyksiä ja mielikuvia.
...
Purran omaan mediastrategiaan näyttää kuuluvan se, että hän tarjoaa kaikesta kaksi versiota, omasta luonteestakin.

Hän kutsuu itseään sisäänpäin kääntyneeksi, rauhalliseksi tutkijatyypiksi, mutta toinen puoli näkyy julkisuudessa ja haastattelun aikana. Purran puhe kiihtyy hyökkääväksi, kun hän puhuu maahanmuuttajista.

[Uuno Nuivanen]

^ Juu, todella asiallinen ja puolueeton juttu..