Miten maahanmuuttajataustaisille annetaan lisää vauhtia Yo-kokeissa

[Nikolas]

Kun tavallinen suomalainen menee yo-kokeisiin, hän suorittaa äidinkielen kokeen oman äidinkielensä mukaan. Kokeesta hän saa enintään 33 pistettä. Kieli voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mutta, jos opiskelija suorittaa tämän toisena kielenä, ja suorittaakin, mikäli hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame, hän saa eteensä eri kokeen ja siinä on myös eri arvostelu. Maksimipisteet ovat kuitenkin samat 33 pistettä.

Epäilyttävää tässä menettelyssä on se, että nämä lyhyen suomen suorittajat saavat huojennusta, ja saavat arvostelussa samat pisteet kuin joku suomenkielinen saa paremmantasoisesta suomenkielisestä tuotoksestaan. Tämä menee tietenkin monikultturismin periaatteiden mukaan oikein, ja tätä ehkä voidaan sanoa positiivisen erityiskohtelun erääksi muodoksi, mutta onko tämä oikein, on toinen kysymys.

• Kuikka, Joonas: Yo-todistusvalinnan pisteytyksen periaatteet on nyt julkistettu – tästä voit laskea omat pisteesi yliopistohakua varten Satakunnan Kansa, 2018-04-21.

[Sibis]

Tuttua kamaa:
"Sari Lindblom kertoo, että esimerkiksi lääketieteen valinnoissa tarvitaan todennäköisesti kuuden aineen vertailu."

Jättää mainitsematta, että ruotsinkielisillä lääkikseen pääsyyn on alemmat kriteerit!

Ruotsinkieli on myös "jostain syystä" taulukon kriteereissä mainittu (vaadittu)

[guest11919]

Tähän mennessä suomi toisena kielenä ei ole tuottanut pisteitä korkeakouluhaussa. Onko tämä jotenkin muuttunut?

[Micke90]

Tähän mennessä suomi toisena kielenä ei ole tuottanut pisteitä korkeakouluhaussa. Onko tämä jotenkin muuttunut?

Tähän mennessä YO-tutkintoa ei ole huomioitu juuri lainkaan. Ennen yliopistoon haettaessa pisteitä sai mangaa korkeammista arvosanoista ja matemaattis-luonnontieteellisille aloille pääsi suoraan sisään, jos kirjoitti E:n tai L:n.

[guest11919]

Entä ammattikorkeat?

[Mok]

Kun tavallinen suomalainen menee yo-kokeisiin, hän suorittaa äidinkielen kokeen oman äidinkielensä mukaan. Kokeesta hän saa enintään 33 pistettä. Kieli voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mutta, jos opiskelija suorittaa tämän toisena kielenä, ja suorittaakin, mikäli hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame, hän saa eteensä eri kokeen ja siinä on myös eri arvostelu. Maksimipisteet ovat kuitenkin samat 33 pistettä.

Epäilyttävää tässä menettelyssä on se, että nämä lyhyen suomen suorittajat saavat huojennusta, ja saavat arvostelussa samat pisteet kuin joku suomenkielinen saa paremmantasoisesta suomenkielisestä tuotoksestaan. Tämä menee tietenkin monikultturismin periaatteiden mukaan oikein, ja tätä ehkä voidaan sanoa positiivisen erityiskohtelun erääksi muodoksi, mutta onko tämä oikein, on toinen kysymys.

Nykyisellään eniten hyötyä tästä on kai venäjää kotikielenään käyttävillä kirjoittajilla; jos he ovat käyneet suomenkielisen koulun, he voivat kirjoittaa venäjänkielen pitkänä vieraana kielenä ja saavat todennäköisesti hyvän arvosan.  Englannin, ranskan, saksan  ja espanjan kielisilläkin tämä on onnistuu.  Hyötyjien määrä kasvaa, jahka pitkä arabia saadaan ylioppilaskirjoitusten kielivalikoimaan.

[Micke90]

Entä ammattikorkeat?

Sinne kai otetaan huomioon molemmat pahvit.

[Nikolas]

Lainaan Suomen Kuvalehdestä vähän. Teksti on liitteessä.

Yhdistäkää tämä tieto aloitusviestiin ja päätelkää.