2018-04-11 Trafi: ”Kameratolppien hyötyjä ehkä yliarvioitu”

[J.M]

Koska tämän tutkimuksen on tehnyt ja julkaissut liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, tämä ansaitsee mielestäni oman ketjun.

Trafi tutki: "Kameratolppien hyötyjä ehkä yliarvioitu"


Kameratolpilla saavutettavat liikenneturvallisuushyödyt asettuvat Trafin tutkimuksessa ristiriitaiseen valoon.
Totuus kameratolppien hyödyllisyydestä Suomen liikenneturvallisuudelle on paljastumassa tutkimustiedon valossa paikoin kyseenalaiseksi. Mitä tapahtuisi, jos kameratolpat yllättäen poistettaisiinkin teidenvarsilta?

Liikenteen keskinopeuksia hillitsevät kameratolpat ja etenkin niiden sijoittelu aiheuttavat monissa autoilijoissa närää, joskin niillä on myös puolestapuhujansa. Mutta onko kameratolpista todellista hyötyä liikenneturvallisuudelle?

Trafin 11 tieosuudella vuosina 2007–2014 toteuttama tutkimus paljastaa tarkemmin analysoituna, ettei totuus kameratolppien hyödyllisyydestä olekaan aivan sellainen kuin autoilijoille useimmiten viranomaisten taholta viestitään.

...

Tutkimus osoittaa, että ajoneuvojen keskinopeudet putosivat automaattivalvonnan tiejaksoilla kaksi kilometriä tunnissa (2,0 km/h). Koska keskinopeuksien laskemisen yleisesti uskotaan vaikuttavan onnettomuustiheyteen, oli oletettavaa, että henkilövahinko-onnettomuuksien määrä laski valvontajaksoilla neljänneksen eli 25 prosenttia. Myös liittymäonnettomuuksien määrä väheni selvästi tutkimuksen mukaan.

Tämä oli toivottu ja kiistämätön tulos kameratolppien puolestapuhujille, mutta asiassa on muutakin.

Tilannenopeus avainroolissa

Mainittu myönteinen turvallisuuskehitys ei kuitenkaan ollut aivan koko tutkimuksen totuus vaan vain toinen puoli todellisuutta. Saattoihan vastaavaa kehitystä olla tapahtunut myös yleisellä tasolla. Ydinkysymys on, oliko kameratolpilla todella näin selkeä vaikutus liikenneturvallisuuteen?

Valvonnan vaikutusten arvioimiseksi Trafin tutkimus tarkastelikin vastaavia muutoksia samaan aikaan myös vastaavanlaisilla teillä, joilla kameratolppia ei ollut käytössä. Sielläkin keskinopeudet laskivat yleisen trendin mukaisesti, mutta vähemmän, vain 1,2 kilometriä tunnissa. Tästä ja vertailuteiden korkeammista keskinopeuksistakin huolimatta myös näillä teillä tapahtuneiden henkilövahinko-onnettomuuksien määrä väheni 18 prosenttia, koska keskinopeudet ovat yleisesti laskussa.

Peräti 18 prosenttia, olisi hätkähdyttävää tulosta luonnehdittava.

Jos saatuja tuloksia vertaillaan suhteellisesti keskenään, päädytään mielenkiintoiseen huomioon.

Kameratolppaosuuksilla 1 km/h keskinopeuden alenema vastasi 12,5 prosentin vähenemistä henkilövahinko-onnettomuuksissa. Vastaavasti niillä teillä, joilla kameratolppia ei ollut, 1 km/h pienempi keskinopeus vastasikin suurempaa, 15,0 prosentin vähennystä henkilöonnettomuuksissa.

Ilman kameravalvontaa toteutunut keskinopeuden laskeminen oli siten tämän tutkimuksen mukaan näiltä osin liikenneturvallisuuteen vaikuttavampaa.

Suhteellisesti parempi tulos liikenneturvallisuuden kannalta saavutettiin siis tieosuuksilla, joilla ei ollut kameravalvontaa.

...

Oliko kameravalvonnalla tutkimuksen valossa myönteinen vaikutus kuolonkolareihin? Ei, sillä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvoi tarkastelun aikana molemmilla vertailualueilla, olipa niillä siis kameroita suitsimassa keskinopeuksia tai ei.

Teoriassa kehityksen pitäisi olla positiivista: keskinopeuksien laskemisen teoreettista vaikutusta ennustavan, niin sanotun eksponenttimallin mukaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä olisi pitänyt laskea kameratolpin varustetuilla teillä 13 prosenttia jo todennetun keskinopeuden laskemisen myötä.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan todellisuus oli ikävästi päinvastainen.

Onnettomuustarkastelussa kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä oli automaattisen nopeusvalvonnan alueilla kasvanut 2,6 prosenttia, eikä suinkaan laskenut. Kasvu on pieni, mutta huomionarvoisesti täysin ristiriidassa oletetun vaikutuksen kanssa. Kahden kilometrin tuntinopeuden lasku keskinopeudessa ei sittenkään vähentänyt kuolleiden määrää toivotulla tavalla. Kameravalvonnasta ei ollut tässä suhteessa hyötyä.

...

Toisaalta tutkimuksessa todetaan ansiokkaasti se seikka, jonka oletettavasti jokainen autoilija ymmärtää jo maalaisjärjellä: uudet autot ovat yhä turvallisempia. Onnettomuuksien seuraukset eivät niiden kyydissä todennäköisesti ole enää yhtä vakavia samoin ajonopeuksin kuin vaikkapa 10 vuotta sitten.

Tämä ilmenee etenkin vakavissa onnettomuuksissa. Mutta vaikka autokannan passiivisen ja aktiivisen turvallisuuden kehittyminen on varmasti parantanut ajoneuvojen turvallisuutta, tuntuu suomalaisella lainsäätäjällä edelleen olevan uppiniskaisen sokea piste meikäläisen kummajaisen eli autoveron vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen.

...

Lisäksi on huomioitava sekin, minkä Trafi toteaa tutkimuksensa loppusuoralla: onnettomuusmäärien muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Suomeksi sanottuna laajassa tutkimuksessa saadut tulokset johtuvat siis ainakin osittain sattumasta, eivätkä välttämättä lainkaan automaattivalvonnan olemassaolosta valvontajaksolla.

Herääkin kysymys, miksi tehtiin tutkimus, jonka tuloksista ei voikaan vetää tilastollisesti pitäviä johtopäätöksiä?

Ja onko sattumaa myös se, että kameratolpilla kerätään suomalaisautoilijoilta tänäkin vuonna kymmeniä miljoona euroja valtion kassaan?

Inforuutu:

Näin Trafi tutki

-Automaattisen nopeusvalvonnan onnettomuusvaikutusten selvittämiseksi tutkittiin automaattivalvottujen teiden sekä vertailuteiden onnettomuusmääriä, enintään 5 vuoden aikajaksoilla, ennen ja jälkeen valvonnan.

-Aineiston määrä ilman eläinonnettomuuksia oli automaattivalvontajaksoilla 3 815 ja vertailuteillä 1 105 kappaletta.

-Keskinopeus oli tutkituilla automaattivalvotuilla teillä ennen valvontaa 85,8 km/h ja valvonnan jälkeen 83,8 km/h. Vertailuteillä keskinopeudet olivat automaattivalvontajaksoja korkeammat sekä ennen valvontaa (88,1 km/h) että sen jälkeen (86,9 km/h).

-Kaikki vertailutiet olivat joko kaksi- tai nelikaistaisia maanteitä, joiden nopeusrajoitus oli joko 80 km/h tai 100 km/h.

Ilta-Sanomat 11.04.2018

Osittain sattumaa, sanoo Trafikin, mutta uutisarvoista on jo sekin, että tällaista uutisoidaan. Tämä kuitenkin jollain tasolla kyseenalaistaa rahastusautomaatit teiden varsilla.

Saapas nähdä, muuttuuko tilanne miksikään kun tulee niitä ruotsalaistyyppisiä kameroita, jotka mittaavat nopeutta tutkilla eivätkä pelkillä asfalttiin upotetuilla lätkillä.

[ämpee]

Sattumaa ei kuitenkaan ollut se ettei kameravalvottujen teiden onnettomuustilastot ole parantuneet merkittävästi.
Eli kameroilla ei ole ollut selkeästi turvallisuutta lisäävää ominaisuutta.
Selkeästi rahan keruuta ne kylläkin lisäävät.

Omasta mielestäni kameravalvonta aiheuttaa lisääntynyttä vaaraa liikenteessä kun kuljettajien huomio kiinnitetään ajotilanteesta pois nopeusmittarin seuraamiseen, ja mahdollisesti aiheutetaan tilannenopeuksien muutoksia itse tilanteesta riippumattomasti.
Kyseessä on ulkopuoliinen haittatekijä joka ei lisää turvallisuutta, vaan huonontaa sitä.

[J.M]

Omasta mielestäni kameravalvonta aiheuttaa lisääntynyttä vaaraa liikenteessä kun kuljettajien huomio kiinnitetään ajotilanteesta pois nopeusmittarin seuraamiseen, ja mahdollisesti aiheutetaan tilannenopeuksien muutoksia itse tilanteesta riippumattomasti.
Kyseessä on ulkopuoliinen haittatekijä joka ei lisää turvallisuutta, vaan huonontaa sitä.

Totta kyllä. Mutta mielestäni sakko- ja huomautusrajojen toleranssit ovat sopivat, ja tuo mainitsemasi johtuu lähinnä siitä, että valtatietasoisella tiellä nopeusrajoitus saattaa muuttua muutaman kilometrin matkalla esimerkiksi 100 --> 80 --> 60 --> 80 --> 100 --> 80 --> 100. Satasen ja kasikympin alueen liikenneympäristöt saattavat näyttää täysin identtisiltä, joten jos ei koko ajan seuraa mittariaan ja nopeusrajoitusta, joutuu varmuudeksi esimerkiksi satasen alueella himmaamaan kasikymppiin sakon pelossa. Ja tätä tekevät todella monet autoilijat, mikä tietenkin vaikuttaa heti liikenteen sujuvuuteen.

Jossain päin maailmaa saatettaisiin rakentaa ja kehittää liikenneinfraa siten, että nopeusrajoitukset eivät muutu koko ajan jonkun pikkukylän läpi mentäessä, rakentaa pikkuteille kokoojateitä jotta liittymien määrä vähenisi ja täten liikenneympäristö muuttuisi turvallisemmaksi ja nopeusrajoitus voisi olla tasainen 100 kesäkelissä pitkät matkat, mutta Suomessa sen sijaan annetaan kasvukeskusten ulkopuolella olevien ja muiden kuin valtateiden rapistua entisestään ja laitetaan vaan vanhaan tiehen paikkaa paikan päälle ja paikan alle ja paikan viereen.

[Kippari]

Minä olen joskus pohtinut, että miksi noita tolppia nyt ylipäätään edes on?
Nehän kyllä jossain määrin hidastavat liikennettä, mutta tämä tapahtuu vain niiden kohdalla, ja näistähän varoitellaan oikein selvästi ihan liikennemerkein. Sen jälkeen on taas helppoa ojentaa oikean jalan nilkka suoraksi.
Toki, tämä vähäinenkin vauhdin vähentäminen on kotiinpäin, mutta eikö tässä olisi tehokkaampaa käyttää sellaisia huomaamattomia ja jopa naamioituja kameroita, joista ei etukäteen varoiteltaisi, ja nämä olisivat liikuteltavissa paikasta toiseen? Luulisi hillitsevän menohaluja kokonaisvaltaisemmin, kuin etukäteisvaroittelu. Tai no voisihan nuo järjestelmät toimia rinnakainkin. Mikäs siinä!

Sakkojen suurudesta voi olla montaa mieltä, mutta kaaharit ovat samassa kategoriassa rattijuoppojen kanssa. Näin niinkuin allekirjoittaneen mielestä.

[Pentecost]

Sakkojen suurudesta voi olla montaa mieltä, mutta kaaharit ovat samassa kategoriassa rattijuoppojen kanssa. Näin niinkuin allekirjoittaneen mielestä.

Ihan mielenkiinnosta...mikä on mielestäsi "kaahaamisen" raja?

Itse ajelen säännöllisesti Tampere-Rauma väliä rajoitusten mukaan. Viimeksi oli aika hauska tilanne, kun edesää oleva auto mateli kahdeksankympin alueella 50-60 edessäni huonossa säässä ja ryhdyin ohittamaan sitä ja silloin kuski painoi tietty kaasua...siinä sitten lisäsin nopeutta, että ehtisin ohituskaistan aikana ohi ja saman tien palattuani ajokaistalle, oli tuollainen kamera edessä. Siinä sitten jarrua edellämainitun matelijan/kaaharin edessä, jottei olisi taas yhden työpäivän tulot menneet suurrikollisen sakkoihin.

Ajoin varmaan satasta eli minut voisi nyt lynkata. Tiellä ei näkynyt lisäksemme yhtään muuta autoa, mutta vaaransin varmaan rattijuopon tavoin kaikkien elämän.

Mielenkiinnosta...ajatko itse autoa useinkin?

[Kari Kinnunen]

Kaahareita ovat tietenkin kaikki maantietamponin kuljettajat jotka ajavat kovempaa kuin itse. Ihan selkeetähän tämä.

[Dick Ursby]

Tiuhimmin tolpattu sakkorysä on tietysti Kehä I jota ajan päivittäin. En ole ajanut ennen enkä aja nyt ylinopeutta, mutta kyttäystolpat ovat perseestä ja huonontavat turvallisuutta. Ns turvallinen tilannenopeus on kadotettua kansanperinnettä kun kameroiden kohdalla autoilija joka muuten seuraisi liikennettä polkaisee yhtäkkiä varmuuden vuoksi jarrua kun silmät ovat edessä ajavan perävaloissa eikä nopeusmittarissa vaikka tietäisi melkoisella varmuudella ajavansa rajoituksen mukaisesti. Välähdys kun tietäisi menoa viikon ruokarahoille.

Edit tulipa paljon panovihreitä

[Kippari]

Ihan mielenkiinnosta...mikä on mielestäsi "kaahaamisen" raja?

Kaahaamisen raja löytyy lakikirjasta, ja se myös opetetaan autokoulussa. Sitä valvotaan poliisin toimesta ja siitä rangaistaan kaahauksen vakavuuden mukaan. Kysehän on siis sekä ylinopeudesta, että liiallisesta tilannenopeudesta.
Kaaharilla tarkoitan niitä viheliäisiä idiootteja, jotka kuvittelevat osaavansa ajaa niin hyvin, että liikennesäännöt eivät päde enää näiden kohdalla ja julistavat tätä äärimmäistä typeryyttään ajamalla ylinopeutta tai tilanteeseen nähden liian lujaa.
Poikkeuksena sääntöön: hetkellinen ylinopeus pakkotilassa, kuten vaaratilanteen välttämiseksi on ok.

Itse ajelen säännöllisesti Tampere-Rauma väliä rajoitusten mukaan. Viimeksi oli aika hauska tilanne, kun edesää oleva auto mateli kahdeksankympin alueella 50-60 edessäni huonossa säässä ja ryhdyin ohittamaan sitä ja silloin kuski painoi tietty kaasua...siinä sitten lisäsin nopeutta, että ehtisin ohituskaistan aikana ohi ja saman tien palattuani ajokaistalle, oli tuollainen kamera edessä. Siinä sitten jarrua edellämainitun matelijan/kaaharin edessä, jottei olisi taas yhden työpäivän tulot menneet suurrikollisen sakkoihin.

Huonossa säässä tilannenopeuden laskeminen on viisasta, mutta tuo ohittamisen estäminen oli täysin idioottimaista.
Mutta jos edellä ajava kerran kiihdytti vauhtiaan tuohon 80km/h(?), niin miksi enää halusit ohi? Oliko vain ihan pakko päästä?
Miksi et vain palannut takaisin kaistalle ja ajellut rauhassa töihin? Ei olisi tarvinnut taas sitten jarrutella, lompakkoa säästääkseen.

Ajoin varmaan satasta eli minut voisi nyt lynkata. Tiellä ei näkynyt lisäksemme yhtään muuta autoa, mutta vaaransin varmaan rattijuopon tavoin kaikkien elämän.

Sinä et nähnyt (kertomasi mukaan huonossa säässä) tiellä yhtään muuta ajoneuvoa, joten oletit varmaan, että sellaisia ei ole. Eikä hirviä, valotta ajajia, eikä mitään muutakaan, kun niitä ei huonossa säässä näkynyt. Ehkä ei sillä kertaa, ja hyvä juttu ettei ollut.
Sellainen "kyllä minä tiedän/osaan/hallitsen/..."-asenne on se joka ei kuulu liikenteeseen. Se ettei niitä havannoi, ei tarkoita etteikö niitä olisi, ja etteikö niihin tulisi varautua. Siksi minäkin käytän vilkkua ilmaistakseni kääntymisaikeeni, vaikka näkyvissä ei olisi ristin sielua.
Vilkutan sille, jota en ehkä huomannut.
Sivulauseestasi olen jokseenkin samaa mieltä. Aivan totaalisen turha riski (Ja samalla puolen lakia rattijuopumuksen kanssa.)

Mielenkiinnosta...ajatko itse autoa useinkin?

Mitä sillä on väliä? Ovatko liikennesäännöt riippuvaisia ajetuista kilometreistä?
Kaikki liikenteessä liikkuvat ovat matkalla jonnekin. Pidetään huoli että kaikki pääsee perille. Parhaiten se onnistuu noudattamalla niitä pelisääntöjä, joihin sitoutuu vastaanottaessaan ajokortin. Niiden noudattaminen on muuten ihan hemmetin helppoakin; siellä kun on kaikenlaisia merkkejä tienvarsissa opastamassa.
Nopeusrajoitusmerkeistä lähtien.

[Maija Poppanen]

Mutta jos edellä ajava kerran kiihdytti vauhtiaan tuohon 80km/h(?), niin miksi enää halusit ohi? Oliko vain ihan pakko päästä?
Miksi et vain palannut takaisin kaistalle ja ajellut rauhassa töihin? Ei olisi tarvinnut taas sitten jarrutella, lompakkoa säästääkseen.

Mä vastaan Pentecostin puolesta:

Koska tuo edellä ajanut kuuluu siihen hyvin yleiseen kuskien alalajiin, joka ohituskaistan tullessa saa sillä oikeallakin kaistalla yhtäkkiä hetkellisesti nostettua nopeutensa jopa ylinopeuteen, vain tiputtaakseen sen samantien kaistan päätyttyä aiemmalle nynnerrysnopeudelle.

Toisilla tähän lajiin kuuluvista refleksi käynnistyy ihan milloin vain, kun joku lähtee ohittamaan.

[Pentecost]

Mielenkiinnosta...ajatko itse autoa useinkin?

Mitä sillä on väliä? Ovatko liikennesäännöt riippuvaisia ajetuista kilometreistä?
Kaikki liikenteessä liikkuvat ovat matkalla jonnekin. Pidetään huoli että kaikki pääsee perille. Parhaiten se onnistuu noudattamalla niitä pelisääntöjä, joihin sitoutuu vastaanottaessaan ajokortin. Niiden noudattaminen on muuten ihan hemmetin helppoakin; siellä kun on kaikenlaisia merkkejä tienvarsissa opastamassa.
Nopeusrajoitusmerkeistä lähtien.

Kysyin, koska yleensä kaikkein tietävimpiä ja suvaitsemattomimpia, jokaista pykälää kunnioittavat ovat niitä, joilla ei ole käytännön maatieliikenteestä mitään käsitystä. Erityisesti kaupunkien keskustoissa asuvat kortittomat varmaan haluaisivat kaikkialle Suomeen 40 rajoituksen ja risteyksiin 20.

Tuli muuten liikennemerkeistä mieleen, oli tuossa sellainenkin sää missä räntä jäätyi liikennemerkkien pintaan ja ei ollut aavistusta - muuta kuin samaa tietä monta kertaa kulkiessa saattoi arvata - mitä niissä seisoi kun olivat valkoisen möhnän peitossa.

Teoriassa minun tietenkin olisi pitänyt pysähtyä ja raaputtaa merkki puhtaaksi ja sitten olisin taas ajanut oikeaa, lain sallimaa nopeutta varmuudella.

Uskovaisia - erityisesti pykäläuskovaisia - on Suomessa pilvin pimein. Heille ei ole koskaan valjennut, että käytäntö voi poiketa teoriasta.

[no future]

Käytäntö ei poikkea teoriasta niin, että olisi pakko ajaa reilua ylinopeutta sen enempää kuin on pakko ajaa humalassakaan.

Itse eilen hinasin muuttokuormaa pakulla + peräkärryllä, ja eteen sattui traktori helvetin ison perässävedettävän härvelin kanssa. Nopeus siis se n. 30-40km/h 50 km alueella, useamman kilometrin pituisella  tietyöalueeksi merkityllä pätkällä. Viisi sankaria pyyhki takaa ohi, yksi keskellä risteysaluetta. Kiire on välillä kova. Onneksi ei työkoneita ja miehiä ollut juuri tuossa kohtaa töissä iltapäivällä.

[Kippari]

Kysyin, koska yleensä kaikkein tietävimpiä ja suvaitsemattomimpia, jokaista pykälää kunnioittavat ovat niitä, joilla ei ole käytännön maatieliikenteestä mitään käsitystä. Erityisesti kaupunkien keskustoissa asuvat kortittomat varmaan haluaisivat kaikkialle Suomeen 40 rajoituksen ja risteyksiin 20.

Tietäväinen, liikennesääntöjen rikkomista suvaitsematon ja pykäliä kunnioittava? Tuohan on hyvä juttu! Ajatella, jos kaikki tekisivät niin!
Turhia ohituksia tekevät & tahallaan hidastelevat, pykälien halveksujat ovat niitä jotka kuvittelevat käsittävänsä mitä maantieliikenne on. Aivan kuten rattijuopot. Etenkin ne oman elämänsä juhakankkuset, jotka ottavat itsestään selvyytenä oman eriomaisuutensa. Kunnes sitten.
Sama mindsetti toistuu muuten muissakin jutuissa: "koska tuolla on muitakin vähät välittäjiä, niin miksi minä veisin roskat roskikseen/ajaisin ihmisiksi/noudattaisin lakia/younameit". Huomaatko? Toisten törttöilyllä perustellaan oma törttöily. Sille tielle kun lähdetään ajamaan ylinopeutta, niin päästään paskistaniin, vaikka sitten liikennekulttuurin osalta.

Yhdeltäkään mun tuntemalta kortittomalta -kaupungissa/maalla- en ole kuullut moista. Mun pitäisi varmaan hengata enemmän olkiukkojen kanssa...

Tuli muuten liikennemerkeistä mieleen, oli tuossa sellainenkin sää missä räntä jäätyi liikennemerkkien pintaan ja ei ollut aavistusta - muuta kuin samaa tietä monta kertaa kulkiessa saattoi arvata - mitä niissä seisoi kun olivat valkoisen möhnän peitossa.

Teoriassa minun tietenkin olisi pitänyt pysähtyä ja raaputtaa merkki puhtaaksi ja sitten olisin taas ajanut oikeaa, lain sallimaa nopeutta varmuudella.

Uskovaisia - erityisesti pykäläuskovaisia - on Suomessa pilvin pimein. Heille ei ole koskaan valjennut, että käytäntö voi poiketa teoriasta.

Olisi jäänyt itseltäkin putsailematta, mutta jos tästä syystä ajaisin puolivahingossa ylinopeutta, en ruikuttaisi yhtään sakot saadessani.
Toki jos räntäsade on sitämallia, että liikennemerkkejä ei voi lukea, niin turvaväli olisi omalta osaltani riittävä ja tilannenopeus myös sen sään mukainen.

Mää en ole tavannut kaikkia uskovaisia, eli en heidän puolestaan voi sanoa mitään, mutta pykäläuskovaisiksi lasken kaikki, jotka yhteiskunnassa (myös liikenteessä) asioivat.
Onko sulla joku parempi malli? Mitä pykäliä ei tarvitse noudattaa?

[Saturnalia]

12 vuotta liikenteestä pois olleena ja nyt sinne palanneena täytyy kyllä todeta, että ihmisten ajotapa on muuttunut flegmaattiseksi. Ylivarovaiseksi nopeuden suhteen, pelokkaaksi. Ennen kaikki ajoivat sen 10-20 yli rajoituksen koko ajan, nyt kaikki kyhnyttävät just tasan rajoituksen mukaan. Pahaa tekee katsoa alistetun veronmaksajakarjan pelko ettei vain aja 5 km/h yli rajoituksen! Ajavat nykyään kuin vanhukset. Ennen oli rennompi meininki. Joo porukkaa kuoli enemmän, mutta so fucking what. Liika turvallisuus on täysin perseestä, vapaudella on hinta. Nykyään jos ajelet rennosti sen parikymppiä yli rajoitusten eli vielä tosi siivosti, niin kaikki tulevat perä edellä vastaan. Ei hyvät hykkyrät.

[Kippari]

Itse pidän pientä ylinopeutta merkittävästi suurempana vaarana sitä, ettei kykene havaitsemaan muita tienkäyttäjiä. Liikenteeseen ei pidä lähteä, jos havaintokyky on noin merkittävästi rajoittunut tai ajatukset harhailevat jossain muussa. Se on vastuutonta. Alkaen vaikka väistämissäännöistä risteyksessä.

Minä en ota liikenneturvallisuutta itsestäänselvyytenä, vaan ajan siksi ennakoiden ja ennakoitavasti, sekä sääntöjen mukaan.
Meinaatko viestissäsi, että minun havannointikykyni olisi merkittävästi rajoittunut/ajatukseni harhailisivat ja olisin täten vastuuton kuski?
Saan nimittäin tuosta lauseestasi sellaisen kuvan.

Suomi on btw varmaan maailman ainoa maa, jossa vilkutetaan autiossa risteyksessä ja odotellaan suojatiellä punaisissa valoissa jalankulkijana, vaikka ei näkyisi ristin sielua.

Hyvä Suomi! 

[Kippari]

Ei toki. Mutta pidän sellaisia kuljettajia jotka eivät kykene havainnoimaan sitä, onko risteyksessä liikennettä vai ei samassa kategoriassa rattijuoppojen kanssa. Noin niin kuin minun mielestäni.

Tästä me olemme samaa mieltä. Usein muuten nuo ovat yksi ja sama henkilö.
Ja ajamisen nautinnosta olen myös samoilla linjoilla. On aivan mahtavaa ajaa kovaa. Ja joinain päivinä tulee ajettua yhdellä renkaalla enemmän kuin kahdella. Tai sitten enemmän kahva, kuin keula edellä. Mutta ei ikinä, koskaan, milloinkaan, ollenkaan, lainkaan liikenteessä. Siellä on toiset säännöt.

[Janne J. M. Muhonen]

Jossain päin maailmaa saatettaisiin rakentaa ja kehittää liikenneinfraa siten, että nopeusrajoitukset eivät muutu koko ajan jonkun pikkukylän läpi mentäessä, rakentaa pikkuteille kokoojateitä jotta liittymien määrä vähenisi ja täten liikenneympäristö muuttuisi turvallisemmaksi ja nopeusrajoitus voisi olla tasainen 100 kesäkelissä pitkät matkat, mutta Suomessa sen sijaan annetaan kasvukeskusten ulkopuolella olevien ja muiden kuin valtateiden rapistua entisestään ja laitetaan vaan vanhaan tiehen paikkaa paikan päälle ja paikan alle ja paikan viereen.

OT: Olenko ainoa, jonka mielestä tiepäällysteiden laatu on mahdollisesti käytettävien materiaalien johdosta huonontunut viime aikoina? Tuntuu olevan valtaväylienkin päällysteet niin kuin reikäjuustoa talven jäljiltä, mitä viime viikonloppuna hieman pidemmän matkan taitettuani kummastelin.

[J.M]

OT: Olenko ainoa, jonka mielestä tiepäällysteiden laatu on mahdollisesti käytettävien materiaalien johdosta huonontunut viime aikoina? Tuntuu olevan valtaväylienkin päällysteet niin kuin reikäjuustoa talven jäljiltä, mitä viime viikonloppuna hieman pidemmän matkan taitettuani kummastelin.

Et ole ainoa. Päällystekerrokset, jotka vedetään tien pintaan ovat ohentuneet ajan saatossa selvästi. Ennen rouhittiin vanhaa asfalttia pois ja uutta laitettiin paljon reilummin. Lopputuloksena tulee sitten tuota päällysteen laattoina irtoamista ja reikiä, kun päällyste kuluu alta aikayksikön loppuun. Toki viime talvet ovat olleet teiden kannalta hankalia kun on ollut niin vetistä ja talvet ovat olleet lyhyitä, jolloin vesi on päässyt runtelemaan tien runkoa estoitta ja samalla tehnyt tehokkaasti tuhoa asfalttiin syntyneissä raoissa.

Tämän hallituksen aikana ensimmäisenä vuotena tai parina meilläkin itä-Suomessa korotettiin paikkauksiin osoitettua rahaa vaan taas on täksi kesäksi rahat loppu. Tänään muuten havaitsin, että meillä päin on jälleen yksi tienpätkä, jolla oli viime kesänä vielä satasen rajoitus jätetty nyt kasikymppi voimaan.

[J.M]

Maanteiden korjausvelka yli miljardi euroa – koloja ja monttuja pitkin tieverkkoa

Suomen maanteiden kunto on huono. Ne ovat vanhoja ja pitkälti laiminlyötyjä. Maanteiden korjausvelka on kasvanut 1,2 miljardiin euroon. Koko väylästön eli teiden, ratojen ja vesiväylien korjausvelka on 2,5 miljardia euroa.

Tänään just oli paikallislehdessä juttua ja valokuvia eräästä seututiestä (numero 474), jonka pinta on viimeksi kokonaan päällystetty 1990-luvulla, sen jälkeen laitettu paikkoja. Varmaan oikeasti kohta 60 rajoitus oltava suurimmalla osalla tiestä tien kunnon vuoksi. Eihän siellä suunnalla paljoa asutusta ole, mutta on tärkeä puunkuljetusväylä. MutQ ei oo rahhoo niin ei oo...

[Eisernes Kreuz]

On niistä hyötyä valtiontaloudelle sakkojen muodossa. Tosin ei sekään ihan miljardibisnestä taida olla.

Teiden kunto puolestaan on monin paikoin vaarallisen huono. Kuoppia ja halkeamia on päällysteessä usein niin paljon, että edes sen 80 km/h ajaminen tuntuu välillä auton kunnolla ja omalla hengellä leikkimiseltä.

[Vesa Heimo]

Suomessa rajoituksetkin on sellaiset, että ajaminen on kuin vammaisen synnytystä. Nelostiellä 80 km/h. Tie, jota voisi leveytensä ja mutkiensa puolesta ajaa turvallisesti tuplanopeutta. Keski- ja Etelä-Euroopassa vastaavat väylät ovat 140 km/h, joita ajetaan 150+ mittarinopeutta.

Nyt on kyllä pakko kysyä että missä päin Eurooppaa on 140km/h rajoitukset vastaavilla teillä kun nelostien 80km/h rajoitetuilla osuuksilla?

[guest11919]

OT: Olenko ainoa, jonka mielestä tiepäällysteiden laatu on mahdollisesti käytettävien materiaalien johdosta huonontunut viime aikoina? Tuntuu olevan valtaväylienkin päällysteet niin kuin reikäjuustoa talven jäljiltä, mitä viime viikonloppuna hieman pidemmän matkan taitettuani kummastelin.

Et ole ainoa kun se on ihan tutkittu juttu:

Maanteiden korjausvelka yli miljardi euroa – koloja ja monttuja pitkin tieverkkoa

Suomen maanteiden kunto on huono. Ne ovat vanhoja ja pitkälti laiminlyötyjä. Maanteiden korjausvelka on kasvanut 1,2 miljardiin euroon. Koko väylästön eli teiden, ratojen ja vesiväylien korjausvelka on 2,5 miljardia euroa.

Joka ikisen kolon, railon ja montun kohdalla ajattelen Suomen maahanmuuttopolitiikkaa - enkä kovin lämpöisesti.

[J. Lannan haamu]

Pari kertaa kuukaudessa välähtää tolppa. Ei sitä enää oikeestaan edes noteeraa, jos tajuan tilanteen niin yritän muistaa vetää särmästi kättä lippaan. Joskus tulee sakkoa, joskus huomautusta ja joskus ei mitään. Ajan samalla tavalla kuin ajoin kultaisella 90-luvulla, turvallisesti, vastuullisesti, reippaasti, nauttien!

Tien huono kunto johtuu siitä, että ne käyttää siinä asfaltissa vanhaa paskaa ainesta. Säästöä. Sitten voidaan korjata ja työllistää. Ei ihme jos ei Suomi kehity enää kun kaikkialla vaan korjataan virheitä.

Tuokin asia on Suomessa saatu mädätettyä, onnea taas moderni Suomi.

[anatall]

Nyt onkin taas oikein tällaisen liikennebongarin kulta-aika. Tienpäällä liikkuu juuri nyt hyvä kattaus, laidasta laitaan.

-On kuljettajatyyppi "kevättä rinnassa", nuori juppi joka lasettaa päättömänä ja Bemarin kaasupoljin lattiassa kuin juuri laitumelle päästetty varsa. Ilme on muikea ja päässä muoti-aurinkolasit, jotka tuovat mieleen lähinnä Muppet-shown hahmon.

-Löytyy keski-iän ylittänyt "mr. epävarma", joka ei aivan vielä tohdi uskoa todeksi sitä että on todellakin siirrytty kesänopeuksiin, ja siksi hän ajaa varmuuden vuoksi Mersullaan 90km/h:ssa satasen alueella. Sakkojen pelko on suuri, ei ehkä niinkään menetettävän rahasumman vuoksi vaan siksi, että Kirsti suuttuu ja herkeää lopullisesti antamasta.

-On siellä myöskin vanha herra "kytkinkäry", joka ajoi korttinsa aikana jolloin autoissa oli pääsääntöisesti kolme vaihdetta + peräytysvaihde. Hän on sinänsä muille liikkujille helppo ennakoitava koska ajaa 20 vuotta vanhalla, mutta yhä uutuuttaan kiiltävällä Toyotallaan 70km/h, oli vallitseva nopeusrajoitus tai ajokeli mikä tahansa. Hänen mielestään ajoneuvon oikeaoppinen liikkeellelähtö suoritetaan niin, että painetaan kaikki kolme poljinta ensiksi pohjaan ja sitten vapautetaan niitä hiljalleen ylöspäin.

-Entä kukas se siellä jonon keulilla menee? Ei näy kuin vaalea, hieman harvahko kihara tukka. Sehän on Maija, päivän kolmannella kauppareissullaan oleva leskirouva jonka ei monestakaan syystä kannata kiihdyttää -91 mallin Opel Astraansa yli 50 km/h:n hirmunopeuksiin. Maijan Astra on myöskin ilmeisesti sen verran kova oikomaan risteyksissä, että vasemmalle kääntyminen tehdään aivan tien oikeasta laidasta ja oikealle kääntyessä on taas aivan välttämätöntä tehdä koukkaus hieman vastaantulijan kaistalta. Mutta ei kait se ketään haittaa kun ihan nopeasti ja ihan vähän vaan.

-Tähän sillisalaattiin kuuluvat tietysti vielä mm.  pienen urheiluhallin kokoisella asunto-autolla Saariselälle matkalla olevat Toivo ja Irmeli, jotka kulkevat turvallisesti aivan keskellä tietä, ja tietysti reilusti alle sallitun nopeuden, Irmelin tekemiä eväsleipiä samalla syöden.

-Juuri mopoauton saanut Heidi, jolla ei ole juuri päättyneestä ajo-opetuksesta huolimatta edes pienintä hajua tai aavistusta siitä, kuinka mopoautolla pitäisi liikenteessä liikkua.

-Vadim, jonka puoliperävaunulla varustettu Man kulkee ihan helposti sellaiset 120 km/h, tosin peräkärryn pressut eivät valtoimenaan lepattamisestaan päätellen ole suunniteltu aivan tällaisiin nopeuksiin. Mutta ainahan sitä voi laittaa hätävilkut päälle ja pysähtyä ihan mihin itseä lystättää kiristelemään pressuja ja syömään purkki-hapankaalia, ja polttelemaan vaikka mahorkkaa.

-Hans ja Ulrika, jotka ovat valinneet roadtripillään kartanlukupaikakseen aika jännästi, ja ennenkaikkea kivasti monet kanssaliikkujat yllättäen juuri sen kiihdytys/ryhmittäytymiskaistan, eivätkä esimerkiksi levähdyspaikkaa tai linjuripysäkkiä.

Moni jää vielä mainitsematta, mutta tässä nyt kuitenkin muutamia esimerkkejä siitä, kuinka rikasta ja antoisaa on liikennebongailu Suomen maanteillä.

Turvallisia kilometrejä!

[hulaq]

Mielestäni Suomen tieverkon nopeusrajoituksia voisi huoletta nostaa perustuen juurikin vähäisiin liikennemääriin.

Ei missään tapauksessa, keskieurooppaan verrattuna suomen "päätiet" kuten Kehä 1 ja Kehä 3 on perunapeltoteitä. Vaikka on mikä auto alla niin teiden kunto ei aiheuta kyllä minkäänlaista nopeusrajoitusten nostopainetta, ennenkuin ne on korjattu.

Ja asiaan, eikös jossain ollut, että näitä pylväitä tulee 150 lisää?

[Vesa Heimo]

...

Niin eii puhuit eri asiasta. Nelostien mutkaisten 80- kesäaluaiden kaltaisilla teilla ei euroopassa ole 140 rajoituksia.

Sensijaan moottoriteillä on Saksassa ne muutama rajoitukseton baana sekä parissa massa, moottoriteillä, 130km/h.

[no future]

Puolassa kuolee suhteessa yli 2 kertaa enemmän porukkaa liikenteessä, että sieltä kannattaakin ottaa mallia. Italia ja Ranskakin pesevät Suomen selkeästi tässä taistossa.

Sain pari viikkoa sitten uuden auton käyttöön firmalta, ja sen sekä kevään tulon myötä huomasi omienkin nopeuksien salakavalasti hiipivän korkeammiksi. Mutta kun yli 95% omista ajoista on työ- ja työmatka-ajoa, niin olen jo vuosia sitten tehnyt periaatepäätöksen että niissä ajamisissa ei ole liian kiire mihinkään. Kamera välähti nelostiellä pari kuukautta sitten, mutta ei silloinkaan ollut kuin 0-5 km/h ylinopeutta. Hyvin on välttynyt sakoilta, stressiltä ja mielensäpahoittamiselta viime vuodet liikenteessä. Stadin aamuruuhkatkin yritän vältellä suunnittelemalla ja olemalla liikenteessä  tarvittaessa reilusti ennen aamu seitsemää.

[Rauno Murju]

Huvittavinta näissä keskikalja- tai ylinopeuskeskusteluissa ovat kirkasotsat jotka etsiytyvät julistamaan erinomaisuuttaan ja hyväksyvät pikkusieluisen kyttäilyn vain sillä verukkeella, että joku toinen voi saada pienestä virheestä sakon. Kunnes sattuu omalle kohdalle.

[Acres]

Lappu tuli kotiin, että kahden kamerasakon seurauksena olen yhden napsun päästä ajokiellosta ensi elokuuhun saakka. Koska työssäni tarvitsen autoa, voisi työnantaja laittaa minut hyllylle mahdollisen penaltyn tullessa.

Ilman työtä saattaapi laskujen maksaminen olla vaikeampaa, joten kamerat lisäävät myös syrjäytymisriskiä yhteiskunnasta.

[no future]

Pienistä virheistä saa sakkoja, isoista virheistä isompia voittoja. Molempia tuli oma osuus kerättyä nuorena hurjana. Viimeisin "sakko" oli hsl:n tarkastusmaksu toissa kesänä, en minä siitäkään jaksanut itkeä vaikka ajoinkin vain kerran ja ihan vaan lyhyen matkan.

[Vesa Heimo]

Ilman työtä saattaapi laskujen maksaminen olla vaikeampaa, joten kamerat lisäävät myös syrjäytymisriskiä yhteiskunnasta.

Niin lisää. Kuten moni muukin asia joka on ihan ihmisen oma valinta. Esimerkiksi töistä tahallinen luistaminen tai peruskoulussa vähät välittämien tekee ihan samaa. Että missähän se ongelma on, varsinkin aikuisten kohdalla?