2018-03-23 EU:n ulkopuolella syntyneet työllistyvät Suomessa naapurimaita heikommin

[Alaric]

EU-maiden ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste (vähän yli 50 %) on Suomessa selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa sekä muissa EU-maissa keskimäärin.

EU-maiden ulkopuolelta tulleiden joukossa naisten työllisyysaste on Suomessa 17 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten.

Voisiko tämänkin epäkohdan korjaamisessa toimia vakioratkaisu eli lisää rahaa kotoutukseen?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005616173.html (23.3.2018)

Maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin naapurimaissa – työministeri Jari Lindström haluaa uusia toimia, muttei tarkenna mitä

EU:n ulkopuolella syntyneet työllistyvät Suomessa huomattavasti naapurimaita heikommin. Suomi erottuu myös ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden suurella erolla.

Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti EU:n ulkopuolella syntyneet työllistyvät Suomessa huomattavasti naapurimaita heikommin. Suomi erottuu myös ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden suurella erolla.

Luvut huolettavat työ- ja elinkeinoministeriössä. Kotoutumisesta vastaava työministeri Jari Lindström (sin) katsoo, että ulkomaalaistaustaisten työllistämiseksi tarvitaan uusia toimia.

"Tulemme käymään kevään budjettiriihessä läpi, mitä tämä hallitus voisi ehkä vielä käynnistää tämän kauden aikana plus ehkä sitten annamme viestikapulaa seuraavalle hallitukselle", Lindström sanoi perjantaina kotouttamista käsittelevässä toimittajatapaamisessa.

Tarkkoja toimia ministeri ei halua toistaiseksi linjata. Lindström kertoi aikovansa käydä työllistymisen esteistä keskustelua myös työmarkkinajärjestöjen kanssa.

EU:n ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste on Suomessa hivenen yli 50 prosenttia, kun se Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on yli 60 prosenttia. Islannissa lukema on yli 80 prosenttia, käy ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston laatimasta State of the Nordic -raportista (luvut vuodelta 2016).

EU:n ulkopuolella syntyneiden työllisyys on Suomessa myös heikompaa kuin kaikissa EU-maissa keskimäärin.

Sama ero näkyy ulkomaalaistaustaisten työttömyydessä, joka on Suomessa naapurimaita korkeampaa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole selvää tutkimustietoa siitä, miksi Suomen tilanne on muita Pohjoismaita heikompi. Merkittävä tekijä lienee työmarkkinatilanne yleisesti: Työllisyysaste on naapurimaissa kautta linjan parempi. Suomen tavoin esimerkiksi Ruotsissa ero EU:n ulkopuolella syntyneiden ja Ruotsissa syntyneiden työllisyysasteissa on suuri.

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen perustelee eroa myös sillä, että Suomi on maahanmuuttomaana nuori, eikä ulkomaalaistaustaisten palkkaamiseen ole ehkä vielä totuttu samaan tapaan kuin naapurimaissa, joissa perinteet ovat pidemmät.

"Esimerkiksi Ruotsi on pidempi maahanmuuton kohdemaa, ja voi hyvin olla että asenteetkin näkyvät. Siellä ulkomaalaisten palkkaus ei ole enää niin uutta. Lisäksi verkostoilla on merkitystä: mitä enemmän maassa on maahanmuuttajia sitä enemmän on verkostoja ja tottumista."

(...)

Työ- ja elinkeinoministeriössä on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että ero ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten työllisyysasteiden välillä on Suomessa naapurimaihin verrattuna suuri. Tämä on huomionarvoista muun muassa, koska Suomessa syntyneiden miesten ja naisten työllisyydessä ero on varsin pieni, Hämäläinen sanoo.

Esimerkiksi EU-maiden ulkopuolelta tulleiden joukossa naisten työllisyysaste on Suomessa 17 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten. Norjassa ja Ruotsissa ero on kahdeksan prosenttiyksikön luokkaa, käy ilmi Eurostatin tilastoista.

(...)

[Tosiasiallinen Nuiva]

Kun vielä ottaa huomioon, että venäjänkieliset ( n. 75 000 kpl) on Suomen suurin mamuryhmä ja heidän työllisyyystasonsa on merkittävästi MENAlaisia parempi, niin ei sanoa muuta kuin, että oli taas mahtava neronleimaus tämä työvoimapulan paikkaaminen mamuilla. 

[Tabula Rasa]

Ja tässähän ei ole edes vertailtu tulotasoa. Eli satasen tienaava mainoksenjakaja on yhtä töissäoleva kuin viisinumeroisia kuukausipalkkoja nostava kovan luokan ammattilainen. Ja sitä kautta tulonsiirtoja ''työssäoleville''. Eli todellinen tulonsiirtojen määrä on moninkertainen.

[kivimies]

Mamujen työllisyysasteen voi nostaa helposti 80%:n seuraavalla keinolla:  SPR tai Luona palkkaa mamun tunniksi viikossa vartioimaan/siivoamaan vokkia ja tämä onkin yhtäkkiä työllinen.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen.

Tilastokeskuksen määritelmä

[Roope]

TYÖMINISTERI Jari Lindström (sin) sanoo, että perussuomalaisten aikana hänellä oli vaikeuksia selittää kotouttamistyön merkitystä puoluetovereilleen.

"Minulla oli hiukan haasteita selittää kotoutumisen merkitystä, jouduin joka ikinen kerta melkoiseen ristikuulusteluun, kun tämä teema nousi esiin, vaikka se on minun vastuullani", Lindström sanoo.

Varmasti on haasteita selittää, kun suomalaisen kotouttamiskoneiston kustannustehokkuudesta ei ole esittää mitään lukuja. Ainoa kustannustehokas keino on estää sellaista maahanmuuttoa, jota varten tarvittaisiin valtion erityistoimia.

KOTOUTTAMISTEEMASTA tuli Lindströmin mukaan arka vuoden 2015 suuren maahanmuuton myötä.

"Sai jatkuvasti selitellä, tämän kotouttamisen merkitystä, ja että tässä kannattaa tehdä asioita fiksusti. En pysty vastaamaan nykyisten perussuomalaisten puolesta, mutta olen kysynyt eduskunnassakin, että sanokaa ääneen, jos olette sitä mieltä, että tänne ei saa kukaan tulla", hän sanoo.

"Siniset ovat sitä mieltä, että saa tulla ja me tarvitsemme työtä tekeviä ihmisiä. Minulle on ainakin auennut aivan selvästi, että vaikka meillä on työttömyyttä kantasuomalaisten joukossa, emme tule selviämään tulevaisuudessa ilman työperäistä maahanmuuttoa, mutta sen on oltava fiksua."

Ei ole fiksua heittää satoja miljoonia euroja kotouttamiskoneiston paisuttamiseen ja toivoa, että tällä kertaa menisi paremmin, koska kotouttamiskonsultit niin lupaavat.

Lindstrom tänään Iltalehdessä:

Hän myöntää, että kotouttamisessa moni asia on mennyt jos nyt ei aivan pieleen, niin ainakaan tuloksia ei ole tullut toivotulla tavalla.

Eipä ole, ei.

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen perustelee eroa myös sillä, että Suomi on maahanmuuttomaana nuori, eikä ulkomaalaistaustaisten palkkaamiseen ole ehkä vielä totuttu samaan tapaan kuin naapurimaissa, joissa perinteet ovat pidemmät.

"Esimerkiksi Ruotsi on pidempi maahanmuuton kohdemaa, ja voi hyvin olla että asenteetkin näkyvät. Siellä ulkomaalaisten palkkaus ei ole enää niin uutta. Lisäksi verkostoilla on merkitystä: mitä enemmän maassa on maahanmuuttajia sitä enemmän on verkostoja ja tottumista."

Umpisurkea selitys. Kun viimeksi katsoin, kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen ero oli Ruotsissa OECD-maiden suurin. Tilastoista voi päätellä, että turvapaikkamaahanmuuttajat eivät työllisty myöskään Ruotsissa.

Tutkimustietoa on myös siitä, että ulkomaalaistaustaisia syrjitään tilanteissa kuten työhaastatteluun kutsumisessa.

"Esimerkiksi tietty nimi voi olla edelleen este työllistymiselle", työministeri Lindström sanoo.

Juuri tästä on kuuluisa ruotsalainen tutkimus, jonka mukaan nimen perusteella syrjiminen selittäisi enimmilläänkin vain kuudesosan kantaväestön ja maahanmuuttajien edustajien työttömyyslukujen erosta. Se ero, joka usein esitetään maahanmuuttokeskustelussa rasismista tai syrjinnästä johtuvaksi, johtuu todellisuudessa lähes täysin maahanmuuttajien omista pätevyyteen liittyvistä ominaisuuksista.

[MurtoLujuus]

Ette kait te usko, että jopa 50% on oikeissa töissä? Oma veikkaus on, että joka kymmenes on ns. oikeissa töissä ja loput sitten jossain kunnan/valtion järjestämässä "kotouttamiskoordinaattorin" tai muun työpaikan haltijana.

[guest12632]

EU-maiden ulkopuolelta tulleiden joukossa naisten työllisyysaste on Suomessa 17 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten.

Voisiko tämänkin epäkohdan korjaamisessa toimia vakioratkaisu eli lisää rahaa kotoutukseen?

Ei, vaan otetaan jatkossa pelkkiä mamumiehiä.

[ämpee]

Se ero, joka usein esitetään maahanmuuttokeskustelussa rasismista tai syrjinnästä johtuvaksi, johtuu todellisuudessa lähes täysin maahanmuuttajien omista pätevyyteen liittyvistä ominaisuuksista.

Mahdotonta tosiaan on uskoa rahanahneen kapitalistin jättävän hyvän työntekijän palkkaamatta pelkästään ilkeyttään.

[Larva]

Se ero, joka usein esitetään maahanmuuttokeskustelussa rasismista tai syrjinnästä johtuvaksi, johtuu todellisuudessa lähes täysin maahanmuuttajien omista pätevyyteen liittyvistä ominaisuuksista.

Niin no, tämän lienevät huomanneet myös saksalaiset työnantajat:

https://www.kansalainen.fi/saksa-pakolaisia-auttavan-yhdistyksen-rekrytilaisuuteen-ei-tullut-yhtaan-tyonantajaa/

"Kaikilla pakolaisilla ei ole minkäänlaista koulutusta tai edes lukutaitoa. -- Suuri osa pakolaisista on kiinnostunut vain nopeasta rahasta, siis työstä, jossa tienaa kunnolla rahaa. Tässä nousee ongelmaksi ammattitaito ja kielitaito. Lisäksi järjestön henkilökunta on huomannut, että usein vuorotyö ja raskaat työt eivät ole suosikkilistan ensimmäisenä. Lisäksi on myös huomattu, että pakolaisilta puuttuu usein kaikissa töissä vaadittava täsmällisyys ja luotettavuus niin työaikojen kuin työnlaadunkin osalta.

Eli tyypit eivät osaa kieltä, heillä ei ole koulutusta eikä oikeastaan lukutaitoakaan, eivätkä he suostu tekemään vuorotyötä tai ylipäätään mitään fyysistä työtä, ja he haluavat samantien suurta palkkaa. Mikä voisikaan mennä pieleen!

Mutta itse luulen, että Suomen kohdalla yksi työllistymistä hankaloittava seikka saattaa olla suomen kieli ja sen vaikeus. Kyllä maan kieltä pitää osata, jos mielii päästä töihin, ja suomi on tunnetusti yksi maailman vaikeimpia kieliä oppia.

[Pentecost]

1. Tulee kyvyiltään ja koulutukseltaan haasteellista porukkaa -> ei työllistytä

2. Tullaan suomalaisen puolisona Suomeen ja asutaan pikkupaikkakunnalla -> ei työllistytä

3. Hankitaan 20 mukulaa -> ei työllistytä

4. Uskonnolliset kaavut ja rätit näkyvästi esillä -> ei työllistytä

5. Uskonnolliset tai kulttuuriset vapaapäivät sekä rukoushetket keskellä kiireisintä työaikaa on nyt vaan pakko saada, tuumasi työnantaja siitä mitä tahansa -> ei työllistytä

Oma 12 vuotta kestänyt suhteeni toinen puolisko muutti kanssani Suomeen ja avioiduimme. Tuli siis ns. turistiviisumilla tänne ja nyt olemme odotelleet oleskelulupaa syyskuusta 2017 saakka. Kaikkein rankinta hänelle on ollut pysyä toimettomana, kun ei ymmärtänyt suomalaisen byrokratian hitautta. Ilman oleskelulupaa kun ei saa tehdä mitään töitä. On sitten tehnyt pimeätä keikkaa, jottei vallan tylsistyisi.

Huomioonottaen, että olemme naimisissa ja suhde on kestänyt näinkin pitkään sekä paperit ovat kunnossa, niin ihmettelen hiukka prosessin kestoa. Mutta olen jo hyväksynyt sen, että meillä on varaa vaikka kuinka pitkään prosessiin tässä maassa.

On kyselty niin yhdessäasumista (valokuvat mennävuosilta eivät kiinnostaneet) kuin kaikkea muutakin mahdollista. Puoliso se vaan haluaisi oman alansa työhön ja työpaikkakin on normista poiketen(?) jo valmiina.

Mutta huutava työvoimapula!