EU:n pakolaispolitiikkaan vaikuttaminen

[Atte Saarela]

On ristiriitaista, että EU:ssa turvapaikanhakijoista voidaan puhua vain rikkautena ja voimavarana, kun samaan aikaan EU:n eteläiset jäsenmaat tekevät kaikkensa saadakseen heidät lähetettyä muualle.

[hxv]

Tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus on hyvä asia, koska tavarat ja palvelut eivät vahingoita ketään eivätkä polta autoja lähiöissä. Suomi olisi talouspoliittisesti kusessa ilman EU:ta. Meillä ei ole Norjan öljyä (eikä Natoa).

ETA riittää vallan mainiosti tavaroiden ja palvelujen liikkumiseen. Kuinka olisimme ehdottomasti talouspoliittisesti kusessa ilman EU:a? Tarkoitat ilmeisesti EMU:a, jonka ulkopuolelle kuulumisesta Ruotsi voi olla enemmän kuin hyvillään.

[logos]

L-sopimuksen yksi idea on kasvattaa kiintiöitä esim. Suomelle. Rikkaudet tulee jakaa tasan kysymättä vastaanottohalusta jäsenmailta.

Itse asiassa ei: se ei ole Lissabonin sopimuksen tuoma uutuus. Sama idea oli jo Amsterdamin sopimuksessa, joka astui voimaan toukokuussa 1999. Jos katsot nykyisiä sopimuksia, huomaat että sieltä (EY-sopimus, kolmas osa, IV osasto) löytyy kokonainen osasto, jonka nimi on "Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä muu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä politiikka." Maahanmuuttoa käsittelevät varsinkin artiklat 63 ja 64. Niistä löytyy mm. seuraavanlainen pykälä (artikla 63.2b), jossa neuvostolle annetaan tehtäväksi

"pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamisen ja näiden henkilöiden vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakaantumisen edistäminen"

Lisäksi tuohon kohtaan perustuvat päätökset tehdään nykyisin määräenemmistöllä, koska joulukuussa 2004 neuvosto päätti siitä yksimielisesti artiklan 67.2 nojalla. Itse asiassa EU:n useimmat maahanmuuttoa koskevat päätökset tehdään jo nyt määräenemmistöllä (poikkeuksina kohtiin 63.3a ja 63.4 perustuvat päätökset), joten tässäkään suhteessa Lissabonin sopimuksen vaikutus ei ole läheskään niin dramaattinen kuin täällä joskus väitetään. Eli hxv, haukut väärää puuta ja kaiken lisäksi toistakymmentä vuotta myöhässä. Lissabonin sopimus saattaa jopa antaa joitakin uusia mahdollisuuksia pistää kapuloita rattaisiin. Mutta ennen kuin sanon niistä mitään, aion perehtyä asiaan vielä tarkemmin.


Ja niille, jotka eivät usko siihen, että EU:n tuomioistuin puuttuisi EU:n toimielinten laittomuuksiin maahanmuuttopolitiikassa, voin antaa esimerkin siitä, että kyllä puuttuu:

67. artiklan Nizzan sopimuksella lisätyn 5 kohdan mukaan tiettyjen maahanmuuttoa koskevien säädösten (ks. artiklat 63.1 ja 63.2a) antamisessa oli määrä siirtyä yhteispäätösmenettelyyn (neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhdessä) siinä vaiheessa kun neuvosto on säädöksillään määrittänyt niihin liittyvät "yhteiset säännöt" ja "keskeiset periaatteet". Nizzan sopimuksen jälkeisinä vuosina neuvosto antoikin säädöksiä, joissa ne määriteltiin (direktiivit 343/2003, 2003/9, 2004/83 ja lopulta 2005/85).

Mutta sen sijaan, että neuvosto olisi toteuttanut artiklan 67.5 vaatimuksen yhteispäätösmenettelyyn siirtymisestä, se rupesikin keksimään omiaan. Se sisällytti direktiiviin 2005/85 määräyksen, että neuvosto ratkaisee itse määräenemmistöpäätöksellä turvallisten maiden (jos turvapaikanhakijan lähtömaa katsotaan turvalliseksi, niin lähtökohtaisena oletuksena pidetään, ettei hän tarvitse turvapaikkaa; ainoastaan esittämällä "painavia todisteita" päinvastaisesta hän voi saada hakemuksensa hyväksytyksi) yhteisen vähimmäisluettelon Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Parlamentti kuitenkin älähti oikeuksiensa loukkaamisesta ja haastoi neuvoston oikeuteen. Tämä johti lopulta siihen, että EY:n tuomioistuin (nimi vaihtuu "EU:n tuomioistuimeksi" vasta jos Lissabonin sopimus astuu voimaan) totesi neuvoston ylittäneen toimivaltuutensa ja kumosi direktiivin määräykset turvallisten maiden luettelon laatimisesta (Asia C-133/06: Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto).

Tämä voi vaikuttaa vähämerkityksiseltä yksityiskohdalta, mutta jos neuvoston temppu olisi mennyt läpi, se olisi luultavasti soveltanut sitä monissa muissakin maahanmuuttopoliittisissa asioissa ja tehnyt agendansa ajamisesta helpompaa määrittelemällä direktiiveillä itselleen lisää sellaista päätösvaltaa, jota perussopimukset eivät sille anna. Sen myötä esimerkiksi Sampo Terhon tulevat vaikutusmahdollisuudet EU:n maahanmuuttopolitiikkaan olisivat voineet jäädä vähäisemmiksi.

[reino]

Ja niille, jotka eivät usko siihen, että EU:n tuomioistuin puuttuisi EU:n toimielinten laittomuuksiin maahanmuuttopolitiikassa, voin antaa esimerkin siitä, että kyllä puuttuu:

Kuten sanoin, tämä on erittäin hyvä idea. Pelkästään jo tuollainen kanne EU-tuomioistuimeen herättäisi valtavasti julkisuutta ja keskustelua. Myös muualla kuin Suomessa.

Tämä vaatisi vain EU-lainsäädäntöön perehtyneen henkilön, joka olisi valmis tekemään valtavasti palkatonta työtä asian eteen ja pystyisi esiintymään julkisuudessa omalla nimellään.

Oletko sinä se henkilö?

Jos tekijää tai rahoittajaa ei löydy, niin turha tätä on teoreettisesti pohdiskella.

[logos]

Jos tekijää tai rahoittajaa ei löydy, niin turha tätä on teoreettisesti pohdiskella.

Oikeastaan sanoin, että "EU:lla ei voi olla toimivaltaa pakottaa jäsenvaltioitaan [liialliseen maahanmuuttoon]". Mutta jos kaikki jäsenvaltiot vapaaehtoisesti suostuvat EU:n määräämään järjestelyyn, niin silloin käsittääkseni ehdotuksestani ei tosiaan taida olla mitään apua, koska suvereeniin oikeuteen huolehtia alueensa järjestyksestä ja turvallisuudesta kuuluu myös suvereeni oikeus hölmöillä tuon oikeuden käytössä, oikeus päättää esimerkiksi, että maahanmuuton rajoittamista ei tarvita siihen.

Mutta jos EU:sta löytyy yksikin valtio, joka kyseenalaistaa EU:n säädöksen, niin se voisi vaatia oikeuksiensa kunnioittamista EU:n tuomioistuimessa. Siinä tapauksessa pääasiallinen "tekijä ja rahoittaja" olisi tietysti juuri tuo valtio. Tarkoitinkin ehdotukseni neuvoksi lähinnä sellaista tilannetta varten, jossa maahanmuuttokriitikot pääsevät hallitusvastuuseen Suomessa tai jossakin muussa maassa, johon EU:n yhteinen maahanmuuttopolitiikka vaikuttaisi negatiivisesti. Se ei kai ole mitenkään utopistinen ajatus, joten en ymmärrä, miksi tästä keskusteleminen olisi "turhaa".

EDIT: Tämähän saattaa tulla ajankohtaiseksi jo ensi vaalikaudella, jos persut saavat suurvoiton seuraavissa vaaleissa ja pääsevät hallitukseen. Vaikka löyhän maahanmuuttopolitiikan kritisointi ei enää olisikaan heidän keskeisimpien teemojensa joukossa, niin ainakin EU:n määräysvaltaa he inhoavat ja luultavasti olisivat innostuneita toimenpiteestä, jolla sitä yritetään rajoittaa.

[Roope]

Mutta jos EU:sta löytyy yksikin valtio, joka kyseenalaistaa EU:n säädöksen, niin se voisi vaatia oikeuksiensa kunnioittamista EU:n tuomioistuimessa.

Jäsenmaiden vapaaehtoisuus on sikäli hämäävää, että suunnitelmiin kuuluu myös antaa tulijoille nopeammin EU-kansalaisen täydet oikeudet koko EU:n alueelle. Eli jos yksi maa ottaa vastaan vaikkapa 60 000 pakolaista vuodessa (kuten Ruotsi tänä vuonna), niin sillä voi olettaa olevan EU-kansalaisten vapaan likkuvuuden kautta vaikutuksia myös muihin maihin.

Esimerkiksi Suomessa sosiaaliturvaan tehtävät muutokset muuttuisivat siten suoraan EU:n ulkopuolelta tulevan sosiaalisen maahanmuuton vetovoimatekijöiksi, vaikka Suomi vapaaehtoisuuden nojalla kieltäytyisi kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta kokonaan.

[stjohan]

Tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus on hyvä asia, koska tavarat ja palvelut eivät vahingoita ketään eivätkä polta autoja lähiöissä. Suomi olisi talouspoliittisesti kusessa ilman EU:ta. Meillä ei ole Norjan öljyä (eikä Natoa).

ETA riittää vallan mainiosti tavaroiden ja palvelujen liikkumiseen. Kuinka olisimme ehdottomasti talouspoliittisesti kusessa ilman EU:a? Tarkoitat ilmeisesti EMU:a, jonka ulkopuolelle kuulumisesta Ruotsi voi olla enemmän kuin hyvillään.

Kansallisten valuuttojen aikana yritysten rahanvaihtokustannukset olivat kovat ja matkailijat joutuivat vaihtamaan rahaa mennessään toiseen valtioon. Valuuttakeinottelu oli mahdollista ja korot nousivat sekä laskivat miten sattuu. Kun metsäteollisuus pelastettiin aina devalvaatiolla, nousi ulkomaanvelan määrä aina korkeammalle ehkä metsäteollisuus kyennyt uudistumaan. Tätä hintaa maksamme vieläkin. Lisäksi inflaatio oli kovempaa. Vaikka kruunusta on väliaikaista hyötyä Ruotsin metsäteollisuudelle, joutuvat ruotsalaiset lainaamaan ulkomailta rahaa kovempaan hintaan ja maksamaan tuontitavarasta enemmän. Suomen markkakin oli täysin tuuliajossa edellisen laman aikaan ja sama olisi kyseessä myös nyt. Minkähän vuoksi Ruotsissa on nimenomaan nyt enemmän euron kannattajia kuin vastustajia, jos oma valuutta on niin hyödyllinen?