Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Roope]

Perheenyhdistäminen on tehty laissa hyvin vaikeaksi
...
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007888655.html

Jos perheenyhdistäminen on tehty laissa hyvin vaikeaksi tai kuten yleensä hoetaan, "mahdottomaksi", niin miksi humanitaaristen perheenyhdistämisiä tehdään enemmän kuin koskaan ennen?

Erossa oleminen ja huoli läheisistä ovat kuitenkin arkipäivää pakolaistaustaisille perheille, joissa osa perheenjäsenistä on Suomessa ja osa turvattomissa oloissa ulkomailla. Yksi suurimmista esteistä perhe-elämän jatkumisen tiellä on raha.

SUOMESTA oleskeluluvan saaneen pakolaisen ulkomailla olevalla perheenjäsenellä on mahdollisuus hakea oleskelulupaa Suomeen. Tällöin puhutaan perheenyhdistämisestä, ja perheenjäseniksi katsotaan käytännössä ydinperhe.

Perheenyhdistäminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa kyse on kuukausien tai vuosien prosessista, joka on perheelle työläs ja kallis. Perheiden on itse maksettava kaikki kulut, jotka voivat yltää kymmeniintuhansiin euroihin.

Suomihan oli yhdessä vaiheessa tiettävästi maailman ainoa maa, joka maksoi kaikki tulijoiden perheenyhdistämismatkat, mutta kirjoittajatkaan eivät kehtaa ehdottaa paluuta siihen, eivät ainakaan suoraan.

Yleensä Suomessa asuva perheenjäsen yrittää kattaa nämä kulut ottamalla paljon velkaa ja elämällä itse erittäin niukasti. Taloudellista tukea kuluihin ei voi saada sosiaalitoimesta tai Kelasta.

Itse asiassa on saatu, mutta ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta antaa.

SUOMESSA oleva perheenjäsen voi pyrkiä kattamaan kuluja työtuloilla. Tulot eivät silti välttämättä auta perheenyhdistämisessä, sillä suurten hakemuskulujen lisäksi perheenyhdistämisen esteenä voivat olla perheenjäsenen liian pienet tulot.

Vuoden 2016 lakimuutoksen myötä myös osalta pakolaistaustaisia perheenjäseniä voidaan edellyttää tietyn tason tuloja tai varallisuutta Suomessa, jotta perheenjäsenet voivat saada oleskeluluvan.

Pakolaisilta ei edellytetä perheenyhdistämisessä minkäänlaisia tuloja, jos perheenyhdistämishakemus on tehty kolmen kuukauden sisällä oleskeluluvan saamisesta.

Vaikea uskoa, että kirjoittajat eivät olisi tästä tietoisia.

Esimerkiksi nelihenkisen perheen yhdeltä vanhemmalta edellytetään 2 600 euron nettotuloja saadakseen puolison ja kaksi lasta Suomeen. Tällaiseen tulotasoon yltäminen ja työllistyminen yleensä ottaen kotoutumisen alkuvaiheessa on vaikeaa.

Tuloiksi lasketaan myös perheen saamat sosiaalietuudet, ja onkin selvää, että nelihenkisen perheen köyhyysrajan alittavilla 2 600 euron nettotuloilla perhe elää suomalaisten veronmaksajien tuen varassa.

Vähimmäisvaatimus perheenyhdistämiselle pitäisi olla taloudellinen riippumattomuus, eikä se toteudu edes nykyisillä tulorajoilla, jotka vielä ovat päätöksenteossa vain viitteellisiä.

KUORMITTAVA prosessi suurine velkataakkoineen vaikeuttaa pakolaisten kotoutumista sekä lisää mielenterveysongelmia ja monenlaista pahoinvointia. Edellä mainituista syistä on inhimillisesti tärkeää, että Suomi helpottaisi perheenyhdistämisprosessia, joka on monilla mittareilla Pohjoismaiden tiukin.

Unohtui kertoa, millä tavalla perheenyhdistämistä pitäisi helpottaa. Samoin unohtuivat väitetyt mittarit perheenyhdistämisen tiukkuudesta juuri Suomessa.

Perheenyhdistäminen ei ole Suomessa Pohjoismaiden tiukinta vaan useimmilla mittareilla helpointa, eikä viiteryhmämme ole toisistaan jyrkästikin poikkeavat Pohjoismaat (Ruotsi vs. Tanska) vaan koko EU, jonka sopimusten alaisia olemme. Suomen perheenyhdistämiskäytännöt ovat ehkä kauempana EU:n perheenyhdistämisdirektiivin sallimasta minimistä kuin minkään muun EU-maan.

Netta Bracone
yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, Tampere

Johanna Hiitola
yhteiskuntatieteiden tohtori, yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Oulun yliopisto

Eveliina Julkunen
yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, Kanta-Häme
Globaali sosiaalityö ry

[Golimar]

"Maahanmuuton vuoksi kannattaa velkaantua"
STT · 19.10.2015 KLO 01:45

X

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mielestä huono suhdannetilanne kannattaisi käyttää tehokkaasti turvapaikan saaneiden kotoutukseen, jotta he olisivat valmiita työmarkkinoille taloustilanteen kohentuessa.

X

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju uskoo, että Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ovat suureksi hyödyksi Suomelle. Hänen mielestään maahanmuuton vuoksi valtion kannattaakin lyhyellä tähtäimellä velkaantua.

– Se on hyvää elvyttämistä, Kangasharju sanoo.

X

https://ls24.fi/stt/maahanmuuton-vuoksi-kannattaa-velkaantua

[Golimar]

Pirjo, 65, ihastui Marokon-matkalla Noureddineen, 33, ja kutkuttava tunne johti rakkauteen – osa ystävistä paheksui niin, että katkaisi välit
Kun 65-vuotias Pirjo Kiiski palasi lomalta Marokosta vuonna 2014, kyyneleet nousivat hänen silmiinsä. Tosirakkaus oli löytynyt.

Ilta-Sanomat julkaisee pääsiäisen aikaan uudestaan eräitä alkuvuoden luetuimpia juttuja. Tämä juttu on julkaistu alun perin tammikuussa 2021.

TOSIRAKKAUS ei katso ikää, kulttuuria tai rajoja. Tämän on saanut todistaa Pirjo Kiiski, 71, joka löysi odottamatta yli 30 vuotta itseään nuoremman rakkauden, Noureddine Zouhrin, 39, maailman toiselta puolen.

X

Kun Kiiski saapui seurueineen Marokkoon, lentokentällä oli vastassa hänen ystävänsä kaksi veljeä. Nainen kiinnitti heti huomiota ystävänsä toiseen veljeen, Noureddineen, joka oli tuolloin 33-vuotias.

– Lähdimme lentokentältä yhdellä porukalla syömään ja aloimme tutustua. Sisälläni vahvistui kummallinen, kutkuttava tunne. Ajattelin, että hän oli juuri se oikea minulle, Kiiski muistelee.

LOMA kesti kaksi viikkoa, ja Kiiski ehti käydä kolmissa eri häissä.

Kiiskin mukaan matka oli upea kokemus, mutta kotiin lähtiessä mieltä jäi kaihertamaan. Kiiski kuitenkin ajatteli, että hänen ja Zouhrin kipinä oli jo taakse jäänyttä elämää – pelkkä lomaromanssi.

Pariskunta kuitenkin jatkoi yhteydenpitoa matkan jälkeen.

Kiiski vietti iltaisin useita tunteja tietokoneen ääressä. Naisella oli tietokoneen vieressä nippu paperilappuja, joille hän kirjoitti suomenkielisiä sanoja ja opetti niitä arabiaa puhuvalle Zouhrille. Tämä oli osannut muutaman sanan suomea jo aiemmin, mutta halusi oppia lisää.

Kiiski vieraili uutenavuotena 2014 Zouhrin luona uudelleen. Rakastunut pari tiesi jo tuolloin, että kyseessä olisi loppuelämän rakkaus.

X

Zouhri saapui Suomeen kesäkuussa 2015 saatuaan työluvan ja alkoi myydä mansikoita Kiiskin omistaman k-kaupan edessä. Samana syksynä hän aloitti suomenkielen opinnot. Pariskunta avioitui elokuussa 2015 maistraatissa ja juhli lähipiirin kesken.

– Monella oli ennakkoluuloja etenkin siitä, että Noureddine tulisi tänne vain elämään minun rahoillani. Hän on kuitenkin aina ollut hyvin työteliäs ihminen ja ilmoitti heti Suomeen tultuaan, että haluaa ansaita itse rahansa. Noureddine aloitti alun perin pienemmillä tuntimäärillä lähikaupungissa sijaitsevassa k-kaupassa, mutta sai hyvän työnsä ansiosta vakituisen paikan, Kiiski kertoo.

X

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007897363.html

[-PPT-]

Mielenkiintoinen tilastokeskuksen raportti että v2020 kaikki pk-seudun kunnat olivat kuntien välisessä muutossa pakkasen puolella mutta nettomaahanmuutto nosti niiden kaikkien väkilukua reilusti.

Varsinkin Vantaa kasvaa hurjaa vauhtia ja siellä, siis täällä, on maan korkein vieraskielisten osuus eli 22%.

Muistakaa kuitenkin että väestönvaihto on äärioikeiston salaliittoteoria. 

[simppali]

Tutkija on seisoskellut, tutkimassa.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/85aa6c3e-2915-4026-9d76-e0403f8c5cc5

Jyväskylän yliopistossa maahanmuuttoasioita tutkiva Charles Mathies on jonottanut Maahanmuuttoviraston toimiston ulkopuolella jo kaksi päivää. Hän on jakanut kuvan ja näkemyksiään jonotustilanteesta omalla Twitter-sivullaan.

Jyväskylässäkin voi jonottaa, jos valmista jonoa ei ole niin sen voi perustaa, sanomalla: tule jonottamaan.

– Minä tutkin tätä aihetta Suomessa. Tiedän tilanteen, jossa Maahanmuuttovirasto on, ja tiedän, että se on hankala, kertoo Mathies puhelimessa.

Eilen hän odotti jonossa viraston edessä yli kahdeksan tuntia. Hänen edessään oli 10-12 yksittäistä jonottajaa tai perhettä, mukaan lukien pieniä lapsia, kun jonotus pistettiin poikki viraston mentyä kiinni. Jäljelle jääneitä kehotettiin asioimaan seuraavana päivänä.

Kyllähän tuo tutkijan työstä käy, siis jonottaminen.

Mathies on viettänyt jonossa yli 16 tuntia saamatta palvelua. Hän aikoo jatkaa yrittämistä myöhemmin.

– Valitettavasti en pääse huomenna, mutta ensi viikolla aion mennä takaisin, sanoo Mathies.

Mitähän Mathies jonottaa? On kai tutkijan statuksella Suomessa.

Mathies asuu nyt kymmenettä vuottaan Suomessa. Hänen tutkimusalaansa ovat muuttoliike, liikkuvuus ja kansainvälistyminen.

Jonottaminen on varmaan yksi tulevaisuuden tutkimusaihe, varsinkin migrin toimipisteen edessä jonottaminen,kun covidin takia kiinni olleet rajat avautuvat keskieuroopassa sitten on meilläkin käkkäräpäätä ja anastukkaa jonottamassa.  Pääsee Mathies tutkimaan.. mikähän taho Mathiesin tutkimuksia rahoittaa?

[P]

Tutkija on seisoskellut, tutkimassa.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/85aa6c3e-2915-4026-9d76-e0403f8c5cc5

Jyväskylän yliopistossa maahanmuuttoasioita tutkiva Charles Mathies on jonottanut Maahanmuuttoviraston toimiston ulkopuolella jo kaksi päivää. Hän on jakanut kuvan ja näkemyksiään jonotustilanteesta omalla Twitter-sivullaan.

Jyväskylässäkin voi jonottaa, jos valmista jonoa ei ole niin sen voi perustaa, sanomalla: tule jonottamaan.

– Minä tutkin tätä aihetta Suomessa. Tiedän tilanteen, jossa Maahanmuuttovirasto on, ja tiedän, että se on hankala, kertoo Mathies puhelimessa.

Eilen hän odotti jonossa viraston edessä yli kahdeksan tuntia. Hänen edessään oli 10-12 yksittäistä jonottajaa tai perhettä, mukaan lukien pieniä lapsia, kun jonotus pistettiin poikki viraston mentyä kiinni. Jäljelle jääneitä kehotettiin asioimaan seuraavana päivänä.

Kyllähän tuo tutkijan työstä käy, siis jonottaminen.

Migriin voi varata netissä asiointiajan monella kielellä. Tai puhelimella. Sitä on suositeltu vuosia. Juu tiedän aikalailla Migrissä asioimisesta nuivaksi.
Oleskelulupaa ja jatkolupia voi hakea netissä. Kirjautumiseen ja rekisteröintiin Migrin sivuille ei tarvitse pankkitunnuksia. Vain sähköpostiosoitteen. Toki pankkitunnuksillakin voi rekisteröityä. Tapaamisajan voi varata netissä. Hakemuksen etenemistä ja mahdollisia asiakirjapyyntöjä voi seurata netissä.

Jos joku ääliö menee seisomaan Migrin pihalle jonoon, aikaa varaamatta korona aikana, se ei kerro muusta, kuin että tutkijan päässä lyö tyhjää.



Tuossa etusivu, jolla voi aloittaa lupien ja asioinnin Mirgin kanssa netissä...  https://migri.fi/etusivu

[simppali]

Jonossa seisominen on eräänlaista Suomalaisten syyllistämistä, vaikka pakasta vedetty Iphone kiiltelisi taskussa jonottajilla nettiyhteydellä ja migrin numerolla varustettuna, niin migrin toimipisteen edessä jonottavat saavat isoja halipusuja ja viranomaisten toiminta tuomitaan inhimillisyyttä loukkaavana.

Jonottajille heti rahaa ja asuntoja.

[P]

Jonossa seisominen on eräänlaista Suomalaisten syyllistämistä, vaikka pakasta vedetty Iphone kiiltelisi taskussa jonottajilla nettiyhteydellä ja migrin numerolla varustettuna, niin migrin toimipisteen edessä jonottavat saavat isoja halipusuja ja viranomaisten toiminta tuomitaan inhimillisyyttä loukkaavana.

Jonottajille heti rahaa ja asuntoja.

Jep. Kun tuolla ei ole mikään pakko tai järkeä jonottaa. Jos ei saa itse varattua aikaa, niin Pakolaisapu ry yms. valtion tukirahailla toimivat silakkapuljut kyllä auttavat ajan varaamisessa ja avustamisessa.

Yhtä nerokasta olisi mennä jonottamaan lupa-asioihin poliisilaitokselle, kun nykyään edellyttävät ajan varaamista netistä. Kyllä varmasti saa jonottaa, kun ajat on jo varattu ....

[Golimar]

  x 1 000 000

X

Maahanmuutto nykyisessä laajuudessaan on Suomessa melko uusi asia, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kansainvälisessä vertailussa yhä pieni. Sisäministeriön mukaan vuonna 2019 Suomessa eli yhteensä 423 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä.

Yleisimpiä taustamaita olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia.

Viime vuosina maahanmuutto on kannatellut Suomen väestönkasvua, sillä syntyvyys on Suomessa alhaisella tasolla. Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoikin muuttovoiton ansiosta 10854 hengellä. Muuttovoitto Suomeen tasapainottaa väestön ikärakennetta, koska ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin suomalaista väestöä nuorempia.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Myös Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia.

X

Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta.

Viime vuosina oleskeluluvan on kansainvälisen suojelun perusteella saanut 3 000–4 000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.

Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan noin 21000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen.

X

Eri selvityksissä osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi suomalaisyritysten suurimmista haasteista kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin Suomesta tällä hetkellä löytyy.

Eniten osaajien tarvetta on tunnistettu muun muassa ICT-, teollisuus-, puhtaanapito- ja hoiva-aloilla. Esimerkiksi julkisen alan eläkevakuuttaja Keva arvioi, että Suomessa olisi jo nyt tarve yli 8 000 sairaanhoitajalle.

X

https://www.verkkouutiset.fi/suomen-vaestosta-kahdeksalla-prosentilla-ulkomaalaistausta/#2a2ed954

X

Ulkomaalaistaustaisia eli syntyperältään ulkomaalaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2019 lopussa 107 671. Tämä oli 16,5 prosenttia kaupungin koko väestöstä, eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Ulkomaalaistaustaisista 81 prosenttia (87 553 henkeä) oli syntynyt ulkomailla eli kuului ulkomaalaistaustaisten ensimmäiseen sukupolveen. Suomessa syntyneitä eli ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen kuuluvia oli 19 prosenttia (20 118).

Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 2010-luvulla eniten vuonna 2012, jolloin kasvua oli 7,5 prosenttia.  Tämän jälkeen kasvuprosentti on ollut laskusuunnassa ollen viimeisen kahden vuoden ajan poikkeuksellisen matala. Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 4 259 hengellä, eli 4,0 prosenttia. Kuitenkin noin kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista myös vuonna 2019.

X

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/nykytilanne

[Roope]

Maahanmuutto nykyisessä laajuudessaan on Suomessa melko uusi asia, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kansainvälisessä vertailussa yhä pieni. Sisäministeriön mukaan vuonna 2019 Suomessa eli yhteensä 423 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä.

Yleisimpiä taustamaita olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia.
...
Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta.

Viime vuosina oleskeluluvan on kansainvälisen suojelun perusteella saanut 3 000–4 000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.

Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan noin 21000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen.

Melkoista kieroilua vähätellä humanitaarista maahanmuuttoa, kun arabia nousee tällä menolla vielä tällä vuosikymmenellä viron ohi toiseksi suurimmaksi vieraaksi kieleksi Suomessa. Helsingissä, jossa toiseksi suurin vieras kieli on somali, humanitaarisen maahanmuuton vaikutukset ovat vieläkin suurempia.

Tuo 3 000–4 000 jättää pois lisääntyneet perheenyhdistämiset, joita on vuosittain noin 1 500–2 000 eli puolet lisää. Humanitaarisen maahanmuuton seurausta on myös merkittävä ja kasvava osa työperäiseksi tai opiskeluun perustuvaksi tilastoidusta maahanmuutosta. Lisäksi pitäisi tietenkin pelkkien tulovirtojen sijaan tarkastella nettomaahanmuuttoa, sillä humanitaarinen maahanmuutto ja siihen liittyvä perheenyhdistäminen on tyypillisesti pysyvää, kun taas työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on määräaikaista.

Syyriassa (1.) ja Irakissa (2.) syntyneiden määrä on Ruotsissa jo ohittanut naapurimaa Suomessa (3.) syntyneiden määrän, eikä ole mitään merkkiä, etteikö Ruotsia apinoiva Suomi tulisi tässäkin kehityksessä sokean uskollisesti perässä.

e: pääkaupunkiseudulla => Helsingissä

[akez]

... Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoikin muuttovoiton ansiosta 10854 hengellä. Muuttovoitto Suomeen tasapainottaa väestön ikärakennetta, koska ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin suomalaista väestöä nuorempia.
...

Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta.

Viime vuosina oleskeluluvan on kansainvälisen suojelun perusteella saanut 3 000–4 000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.
...

Käykääpäs siellä sisäministeriössä laskemassa uudelleen Maahanmuuttoviraston virallisista tilastoista kaikki Suomeen vuosina 1990-2020 tulleet turvapaikanhakijat. Tehtävän helpottamiseksi tässä valmis luku vuositilastoista poimittuna: Vuosina 1990-2020 Suomeen on tullut turvapaikanhakijoina yhteensä 123 664 henkilöä. Näistä lähes kaikki jäävät maahan viimeistään vuosikausia kestävien valituskierteiden jälkeen (kts. Maahanmuuttoviraston karkotustilastot), sillä maasta ei juuri tarvitse poistua muuten kuin vapaaehtoisesti.

Tähän on lisättävä kiintiöpakolaiset, joiden määrä nostettiin äskettäin jo noin tuhanteen henkilöön per vuosi. Tähän asti kokonaismäärä on suuruusluokkaa 20.000 henkilöä. Päälle tulevat vielä "erikoiserät", joita ovat noutaneet mm. seuraavat tahallisesti suomalaisten elinoloja heikentäneet ja ihmisoikeuksia polkeneet valtapoliitikot: Sipilä, Haavisto ja Ohisalo.

Lisäksi mukaan tulevat vielä asyyliperusteiset perheenyhdistämiset. Tarkkaa arviota tästä on vaikea antaa, mutta määrät voivat olla hyvin suuria, kuten ilmenee Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon lausumasta vuodelta 2008:

Tuhatta luvan saanutta somalialaista tai irakilaista kohti maahan saapuu pari vuoden aikana 3 000-4 000 heidän perheenjäsentään. - 20.12.2008

Edellä olevat kategoriat huomioiden voi arvioida Suomessa oleskelevista ulkomaalaisista olevan hyvinkin peräti puolet asyyliperusteisia, ellei jopa enemmänkin. Saman seikan voi havaita myös Tilastokeskuksen kieli- ja uskontotilastoista. Esim. muslimien määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti vuoden 1990 parista tuhannesta nykyiseen yli 100 000 henkilöön. Samat seikat havaitsee jo paljain silminkin katukuvassa ja lisää lappaa yhtä mittaan.

Sisäministeriön ja Ohisalon taholta on härskiä valehtelua väittää, että asyyliperustainen maahanmuutto on vain vähäinen osa kokonaisuutta, kun sen suuruusluokka on tosiasiassa jotakin puolet maassa oleskelevista ulkomaalaisista.

Asyyliperustaisessa maahanmuutossa on vielä se puoli, että tällainen henkilö kerran Kelan kahvaan kiinni päästyään ei tule koskaan päästämään siitä vapaaehtoisesti irti. Oleskeluluvan ennalta ulkomailta käsin hankkineet voivat vuorostaan myöhemmin muuttaa maasta pois, sillä heillä ei ole samanlaista sossu- ja kelariippuvuutta, kuin asyyliporukalle.

On irvokasta puhua mistään muuttovoitosta, kun suurin osa on pelkkää valtavaa persnettoa, sillä asyyliperusteisen henkilön nettokustannus suomalaisille veronmaksajille on luokkaa miljoona euroa per hlö koko elinkaaren ajalta. Siten jokainen tuhannen "kiintiöpakolaisen" vuosierä maksaa Suomelle miljardi euroa. Sipilä hallituksen asyylihumpuuki vuodelta 2015 maksoi noin 30 miljardia euroa. Joissakin muissa maissa tuollaiset ketkut olisivat jo pallo jalassa soita kuokkimassa.

Ulkomaalaislaki edellyttää, että asyylintarvetta seurataan ja kun tilanne rauhoittuu, niin sitten palataan takaisin kotimaahan. Tätä lakia suomalaiset valtapoliitikot eivät ole noudattaneet 30 vuoteen, vaan antavat tappioiden ja vahinkojen vain kasvaa lisää. Jotkut ovat vielä aktiivisesti hääräämässä saadakseen yhä enemmän tuhoa aikaan. Millä tuollaisen käytöksen voi järjellisesti selittää? Ei aiemmin ollut kapteeneja, jotka porasivat tahallaan aluksensa pohjaan reikiä upottaakseen sen. Onko äänestäjä tyhmä kun ei huomaa mitään?

EDIT typo

[Golimar]

Tuossa Iltaläpyskän jutussa oli tylsää juttua Coronan vaikutuksesta henkilöiden talouteen mutta otin siitä talteen tämän osan joka liittyy Suomen umpihulluun maahanmuuttopolitiikkaan.

X

Iltalehti kysyy kulutuksesta myös Helsingin keskustakirjasto Oodin edustalla istuvilta kaveruksilta Sam Pha Kamaralta, 32, ja Sorie Obai Kamaralta. Kumpikin heistä on tällä hetkellä työtön.

Miltä oma kulutus ja talous on näyttänyt koronan aikana?

He kertovat, että koronasäästöjä ei ole päässyt kertymään.

– Olin töissä, mutta kävin koulut ja valmistuin ammattikoulusta rakennusalan perustutkinnolla, Sam Pha Kamara sanoo.

Sierra Leonesta kotoisin olevat miehet kertovat, että korona on tehnyt töiden etsimisen entistä hankalammaksi. Hakemisesta huolimatta työtä ei tunnu löytyvän mistään.

X

https://www.iltalehti.fi/talous/a/9dcf0d3d-0aab-4aa9-a751-b220ba3b33f4

[simppali]

Migrin johtajalta on kyselty kysymyksiä.

https://yle.fi/uutiset/3-11884223

Maahanmuuttoviraston (Migri) Helsingin palvelupiste muutti tiistaina uusiin tiloihin Malmille. Siitä lähtien suuri määrä asiakkaita on jonottanut päästäkseen asioimaan virastossa.

Koronarajoitusten takia Migri ei voi päästää palvelupisteen sisätiloihin kuin pienen määrän ihmisiä kerrallaan. Tästä syystä asiakkaat ovat saattaneet joutua odottamaan ulkopuolella jopa päivien ajan.

Jonottajilla ei tietenkään mene cortexiin, että ilmaisen elämän tavoittelijoita voidaan ottaa vain tietty määrä yhdelläkertaa sisätiloihin.

6. Apulaisoikeuskansleri on huomauttanut Maahanmuuttovirastoa toistuvasti hakemusten käsittelyn määräaikojen ylittämisestä. Miksi käsittelyajat ovat venyneet liian pitkiksi?

Yhä useampi muuttaa Suomeen työn, opiskelun ja perheen takia. Esimerkiksi viime vuonna hakemusmäärä kasvoi kaikissa työperäisissä lupatyypeissä. Maahanmuuttoviraston tehtävänkuva on laaja.

Käsittelyn ruuhkautumiseen on vaikuttanut osittain resurssipula. Käsittelyajat ovat venyneet, vaikka päätöksiä on tehty ennätysmäärä työntekijää kohden. Saimme tänä vuonna lisäresursseja. Viime vuoden keväällä priorisoimme huoltovarmuusalojen hakemuksia koronapandemian takia. Silloin muut joutuivat odottamaan.

"perheen takia", ankkuri on saapunut ja perässä seuraa kettinki, siis serkkujen kaimat ja tuttavat joita voidaan kai sukulaisiksi/perheeksi kutsua, ovat lienee samasta maasta.

10. Hidas työlupien käsittely ei tee Suomesta houkuttelevaa maata huippuosaajille. Millaisena vaarana näette sen, että osaavat tekijät suuntaavat Suomen sijasta muualle tämän tilanteen takia?

Sujuvat ja laadukkaat oleskelulupaprosessit ovat tärkeitä, kun Suomi kilpailee kansainvälisistä osaajista. Työperusteinen maahanmuutto on tärkeää Suomen elinvoimaisuudelle, ja teemme parhaamme nopeuttaaksemme lupien käsittelyä.

Ne jotka jonottavat migrin palvelupisteen ovella eivät ole niitä kansainvälisiä osaajia, vaan sosiaaliturvaan turvautuvia keinottelijoita.

[Ajattelija2008]

En usko, että Migrissä mitään resurssipulaa on. Rehellisesti töihin tulevat osaavat kyllä kasata hakemuksen, jonka hyväksymiseen menee muutama nettihaku, eli 5 minuuttia. Loput hakemukset pitäisi hylätä. Sama pätee perhesyiden perusteella tuleviin.

Resursseja toki saa kulumaan paljon, jos käsittelijät tekevät kovasti töitä osoittaakseen kurpitsavaunutarinat tosiksi.

[M.K]

Joskus ennen puhuttiin tiettyjen yökerhojen jonoista, että ne ovat vain "imagojonoja" mainostamista varten. Migrin vastaava lienee samanlainen.

[Radio]

Tuossa Iltaläpyskän jutussa oli tylsää juttua Coronan vaikutuksesta henkilöiden talouteen mutta otin siitä talteen tämän osan joka liittyy Suomen umpihulluun maahanmuuttopolitiikkaan.

X

Iltalehti kysyy kulutuksesta myös Helsingin keskustakirjasto Oodin edustalla istuvilta kaveruksilta Sam Pha Kamaralta, 32, ja Sorie Obai Kamaralta. Kumpikin heistä on tällä hetkellä työtön.

Miltä oma kulutus ja talous on näyttänyt koronan aikana?

He kertovat, että koronasäästöjä ei ole päässyt kertymään.

– Olin töissä, mutta kävin koulut ja valmistuin ammattikoulusta rakennusalan perustutkinnolla, Sam Pha Kamara sanoo.

Sierra Leonesta kotoisin olevat miehet kertovat, että korona on tehnyt töiden etsimisen entistä hankalammaksi. Hakemisesta huolimatta työtä ei tunnu löytyvän mistään.

X

https://www.iltalehti.fi/talous/a/9dcf0d3d-0aab-4aa9-a751-b220ba3b33f4

Millähän keppostelulla ovat Sierra Leonen kolmikymppiset afrikkalaiset mustat Kamarat päätyneet Suomeen työttömyystuille?
Sierra Leone on siellä Afrikan länsirannalla ja 3v sisällissodasta on kulunut jo 20v. Kamara on siellä yleinen sukunimi, n. 700 000 kamaraa siellä hätää kärsimässä?

[valtakunnanpärkhele]

Millähän keppostelulla ovat Sierra Leonen kolmikymppiset afrikkalaiset mustat Kamarat päätyneet Suomeen työttömyystuille?
Sierra Leone on siellä Afrikan länsirannalla ja 3v sisällissodasta on kulunut jo 20v. Kamara on siellä yleinen sukunimi, n. 700 000 kamaraa siellä hätää kärsimässä?

Ihan samalla tavalla ja keppostelulla kuin 12 359 kpl Kosovon Albaaneja hengailee Suomessa ( 20.6.2018 tilasto) Sota loppui 22v sitten. 
Niin ahkerasti nämä vierailevat kotikonnuillaan, että Wizzair on avannut surullisen kuuluisan Turku-Skopje yhteyden pelkästään näitä varten.
(Skopjen lentokentältä, Makedonia FYR ,on noin 35km Kosovon rajalle)   

[Simo Hovari]

Millähän keppostelulla ovat Sierra Leonen kolmikymppiset afrikkalaiset mustat Kamarat päätyneet Suomeen työttömyystuille?
Sierra Leone on siellä Afrikan länsirannalla ja 3v sisällissodasta on kulunut jo 20v. Kamara on siellä yleinen sukunimi, n. 700 000 kamaraa siellä hätää kärsimässä?

Ihan samalla tavalla ja keppostelulla kuin 12 359 kpl Kosovon Albaaneja hengailee Suomessa ( 20.6.2018 tilasto) Sota loppui 22v sitten. 
Niin ahkerasti nämä vierailevat kotikonnuillaan, että Wizzair on avannut surullisen kuuluisan Turku-Skopje yhteyden pelkästään näitä varten.
(Skopjen lentokentältä, Makedonia FYR ,on noin 35km Kosovon rajalle)

Tuo yhteyden kautta kyllä tulee pääasiassa Lähi-Idän ihmeitä Suomeen, Skopje toimii vain hubina sieltä päin tuleville lennoille.

[Uuno Nuivanen]

Ovat kuulleet että pohjoisessa on Hölmölä, jonne muka töihin lompsimalla saa muka opiskella ilmaiseksi ja lopuksi ilmaisen elämän, eikä pois joudu kukaan mistään syystä.

[Jorma M.]

Hesarin otsikko alkuillasta

Teinien puukkoryöstöt nousseet ilmiöksi Helsingissä – Poliisin mukaan rikoksiin liittyy tietyn pukeutumis­tyylin ihannointia
Helsingin poliisi on kirjannut tänä vuonna 16 rikosilmoitusta ryöstöistä tai ryöstön yrityksistä, joista epäillään alaikäisiä.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007919603.html

RYÖSTÄJIEN saaliiksi voi käteisen ja omaisuuden lisäksi lähteä myös vaatteita. Tekijät saattavat kysyä uhriltaan esimerkiksi heidän kengän kokoaan, ja lähteä kengät kädessä karkumatkalle.

Kenkien lisäksi haluttuja ovat merkkivaatteet, kuten takit, vyöt ja laukut.

Merkkivaatteiden vuoksi rikosilmiötä on haluttu liittää niin sanottuun roadman-kulttuuriin. Sillä viitataan pukeutumistyyliin, jossa ihaillaan "katujen elämää".

Iltalehti haastatteli keskiviikkona Lauttasaaressa viikonloppuna tapahtuneen epäillyn ryöstön uhrin äitiä, jonka mukaan tekijät olivat pukeutuneet roadman-tyyliin.

Ylilaudan mukaan kyse neekereistä tahi neekerimielisistä paskoista.

Nyt peukut pystyyn että homma sais tuulta alleen; kaikki tarvitaan ennen kuntavaaleja

[DuPont]

HS taitaa vihjata jotakin. Ei suoraan toki vielä uskalla sanoa.

[akez]

Talouselämä-lehti tänään. Ajatuspaja Libera pyrkii mukaan hakkaamaan viimeisiä nauloja Suomen arkkuun. Vastuullisen toimittajan ensimmäinen tehtävä olisi nyt tietenkin puristaa totuus ulos ajatusdivarin edustajilta siitä, miksi heille ei riitä EU-maiden puolen miljardin ihmisen väestöpotentiaali, joka voi jo siirtyä minne huvittaa ilman mitään lupia? Miksi sen sijaan pitää vihon vimmalla yrittää haalia kehitysmaaväkeä Suomeen? Nyt peräti ilman ennalta tiedossa olevia työpaikkoja. Ja artisti kenties maksaa viulut tästäkin?

Täällä kyllä tiedetään jo noiden hankkeiden tarkoitusperät, mutta tietääkö matti meikäläinen missä mennään?

Libera: työperäinen maahanmuutto ilman työpaikkaa sallittava – EK:n asiantuntija: "Selvittämisen arvoinen asia"

Ajatuspaja Libera julkisti työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän raporttinsa torstaina.

(...)
Ajatuspaja Libera julkaisi torstaiaamuna työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän raporttinsa "Tervetuloa Suomeen, tervetuloa töihin".

Raportin keskeisintä antia ovat Liberan uudet ehdotukset työperäisen maahanmuuton kehittämiseksi.

Kiintoisimpana avauksena Libera esittää pisteperustaista, joustavaa järjestelmää, joka indikoisi työllistymismahdollisuuksia Suomen työmarkkinoiden tarpeet huomioiden.

Ehdotus mahdollistaisi työperäisen maahanmuuton ilman työpaikkaa. Toisin sanoen edellytys Suomeen muutolle ei jatkossa olisi työpaikka ja tarvehankinta, vaan osaaminen ja kannustavuus.

EK: Kiinnostava avaus, selvittämisen arvoista

EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikasta vastaava asiantuntija Mikko Räsänen toteaa, että avaus vaikuttaa kiinnostavalta, vaikka hän ei vielä olekaan tutustunut Liberan raporttiin.

(...)

"Työperäinen maahanmuutto vähintään tuplattava"

Lisäksi Libera esittää, että Suomen tulee asettaa tavoitteeksi vuosittaisen työperäisen maahanmuuton nostaminen asteittain nykyisestä 15 000 henkilöstä 40 000 henkeen. Tästä EK on pitkälti samoilla linjoilla.

"Tavoitetasolla olemme puhuneet nykyisen työhöntulon kaksinkertaistamisesta, joka jää hieman alle 40 000 hengen."

"Selvää on, että kasvu ottaa aikansa. Emme voi kertarysäyksenä kasvattaa työpaikkojen määrää tässä mitassa, sillä asiaan liittyy paljon palveluja ja toimintoja, jotka on turvattava", Räsänen sanoo.

Kehottaisin kyseistä ajatusten kirpputoria keskittämään älylliset ponnistelunsa nyt ensi alkuun siihen, jotta miten tilapäiseksi tarkoitetun asyylin perusteella Suomeen viimeisten 30 vuoden aikana pesiytyneet henkilöt saadaan palaamaan takaisin kotimaihinsa. Heidän määränsä voidaan arvioida olevan suuruusluokkaa 50% maassa oleskelevista ulkomaalaisista. Tästä aiheutuu Suomelle suhteeton taloudellinen rasitus muiden oheisvahinkojen lisäksi. Saattaapa olla, että Suomen paljon puhuttu kestävyysvaje ja jatkuva velkaantuminen, sekä kehnot työllisyysluvut johtuvat juuri tuosta väestä. Tähän kun keksitte ratkaisun, niin lupaan nostaa hattuani. Projektin pitäisi vielä olla helppo ideoida, sillä ulkomaalaislaki edellyttää jo asyylitarpeen seurantaa ja asyylipaikan rauettamista, kun tarve on poistunut. Tilapäiseksi tarkoitettu asyyli voidaan myös järjestää kv. sopimusten mukaan muuallakin kuin maassa, johon henkilö tuli. Siten ei pitäisi olla vaikeaa ideoida tuohon jotakin fiksua.

[akez]

Viitaten edelliseen voi todeta vielä, että täällä on kehitetty jo huomattavasti parempi tapa saada Suomen talous nousuun. Samalla se jossakin määrin sivuaa edellistä ehdotusta, mutta on kaikin puolin järkevämpi joka suhteessa. Idean saa kopioida vapaasti halvalla, eli ilmaiseksi.

(...)
Asialle on olemassa myös diversiteettiä ja monimuotoisuutta lisäävä ratkaisu. Tilataan kotimaisilta toimittajilta joka notkoon ja niemeen kirkkain värein maalattuja puutarhatonttuja - materiaali vapaavalintainen, kunhan vaan ekologista, mitä muuten maahanmuutto kehitysmaista ei koskaan ole. Työttömät palkataan asentamaan tontut paikoilleen ja huoltamaan näitä. Tämäkin olisi monin verroin järkevämpi ratkaisu, kuin kehitysmaaväen imurointi tänne. Saadaan suomalaisille töitä ja työttömyys vähenee, sekä verotulot kasvavat.

Höpsö ajatus, että saharalainen hiekkaa tarvitessaan tilaisi sitä Suomesta asti. Joten järki hoi! Ei tämä niin vaikeaa ole.

Työvoimapulan paluu ja kosto

[-PPT-]

Muistakaahan että Libera on lähellä kokoomusta. Siis puoluetta jonka kanssa mukamas persut menevät ensi vaalien jälkeen samaan hallitukseen.

[akez]

Muistakaahan että Libera on lähellä kokoomusta. Siis puoluetta jonka kanssa mukamas persut menevät ensi vaalien jälkeen samaan hallitukseen.

Joku vyörytys noilla kokoomuspiireillä ja niiden lähitahoilla näyttää olevan parhaillaan meneillään. Joka tuutista tarjotaan ratkaisuksi kehitysmaamaahanmuuton lisäämistä. Kokoomukselainen Romakkaniemi pari päivää sitten:

...
"Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisellä, porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Työn verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä."
...

[hyperbeli]

Helppohan noiden yritysten on huudella, kun eivät joudu maksumiehiksi.

Olenkin miettinyt, että pitäisi sitoa yritysvero siihen, että kuinka nettohaitallista/-positiivista maahanmuutto on. Jos haalataan somalia elätettäväksi, niin yritysveroa sitten ylös että saadaan ne somalit elätettyä. Tai toisaalta jos saadaankin intialaisia (jotka on monissa tilastoissa tosi nettohyödyllisiä taloudelle) huippuosaajia töihin tänne, niin sitten yritysveroa voisi laskea.

Muuttuis puheet EK:n kellossa. Nyt ne vaan paskoo meidän maksajien kenkiin ja virnistää päälle...

[simppali]

Muistakaahan että Libera on lähellä kokoomusta. Siis puoluetta jonka kanssa mukamas persut menevät ensi vaalien jälkeen samaan hallitukseen.

Joku vyörytys noilla kokoomuspiireillä ja niiden lähitahoilla näyttää olevan parhaillaan meneillään. Joka tuutista tarjotaan ratkaisuksi kehitysmaamaahanmuuton lisäämistä. Kokoomukselainen Romakkaniemi pari päivää sitten:

...
"Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisellä, porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Työn verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä."
...

Romakkaniemeltä haluaisin kysyä; Miten osaamisperusteinen maahanmuutto määritellään, onko osaamista, että täysin kielitaidoton maahantulija osaa siivota 7 euron tuntipalkalla? Jonkun työnvälitysfirman antaman toimeksiannon perusteella.

Kokkareilla on edelleen kiilto silmissä, että Suomeen saadaan tarpeeksi ja viellä lisää ihmisiä jotka suostuvat tekemään mitä vaan työtä, palkalla mitä vaan.

Kokoomuksen ajama työvoiman vapaa lompsiminen Suomeen perustuu jonkinlaisen paarialuokan luomiseen, jossa maahantulleet osaajat touhuavat , saavat palkkaa minimin ja yhteiskunta maksaa erotuksen erilaisina tukina...eipä paljoa eroa demareiden tai vihervassareiden unelmista.

[Uuno Nuivanen]

Eivätköhän ne osaajat ole wolt-neekereitä sukuineen ja kylineen, joita oikeasti tulossa on.

[Näkkileipä]

...Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta...

Musta tuntuu, että tuossa hienosti kiertäen kerrotaan, että oikeasti kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuuttajaryhmä, ovat todellakin vain hyvin pieni osa paljon suuremmasta maahanmuuttajaryhmästä, joilla ei ole mitään todellista oikeutta kansainväliseen suojeluun, mutta siitä huolimatta päästetään Suomeen tai muualle Eurooppaan ja jotka voidaan käännyttää välittömästi, takaisin sinne mistä tulivatkin.

[Siili]

Hesari julkaisi varsin asiallisen artikkelin koskien ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuutta:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007938734.html

Sen mukaan ulkomaalaistaustaisten nuorten (molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) keskuudessa rikoksista epäiltyjen osuus on noin kaksinkertainen verrattuna kantisnuoriin.  Hesarin käppyrät ovat liitteenä.

Olisi mielenkiintoista tutustua tilastoihin, jossa perattaisiin näiden ulkomaalaistaustaisten nuorisorikollisten tausta.  Kuinka suuri osa heidän vanhemmistaan on nk. humanitaarisia maahanmuuttajia?   Nuo tilastot auttaisivat myös arvioimaan nykyisen maahanmuuttopolitiikan todellista hintaa.