Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Roope2]

Yle-radiouutiset 4.1.2021 klo 9.00

"Pakkoavioliiton uhreja havaitaan Suomessa yhä enemmän. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän mukaan Suomessa tunnistetaan yhä enemmän tapauksia, joissa naisia lähetetään ulkomaille naitettavaksi. Järjestelmässä on tällä hetkellä autettavana runsaat 120 pakkoavioliiton uhria. Vielä toissa vuonna määrä oli reilut viisikymmentä ja sitä edeltävänä vuonna reilut kaksikymmentä."

[Golimar]

Kas kun eivät hae matujen sisäänheittäjää.

[tweet]1345021487414173697[/tweet]

X

Maahanmuuttoviraston asiakkuus- ja viestintäyksikössä on avoinna ylitarkastajan (sujuvoittaja) määräaikainen tehtävä 31.12.2021 saakka. Ylitarkastajana tärkein tehtäväsi on sujuvoittaa työn ja opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien asiointia. Olet mukana tuottamassa laadukasta, ennakoivaa ja asiakaslähtöistä prosessia, joka tukee tehokasta päätöksentekoa. Lisäksi kehität aiempaa toimivampaa asiakasneuvontaa ja -viestintää. Toimipiste sovitaan valittavan henkilön kanssa.

Sujuvoittajana keräät asiakastietoa ja rakennat asiakasymmärrystä eri keinoin. Käytät saamiasi tietoja asiakaslähtöisen toiminnan ja sujuvan asioinnin kehittämiseksi työ- ja opiskeluprosessissa. Tehtävän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää sitä, että työ- ja opiskeluluvissa keskimääräinen käsittelyaika on 1 kk ja viraston strateginen tavoite asiakaslähtöisyydestä toteutuu samalla.

Sujuvoittajana tehtäviisi kuuluu
• selvittää työ- ja opiskelulupaprosesseihin liittyviä haasteita erilaisin keinoin ja olla mukana priorisoimassa niitä kehittämissuunnitelmiksi toimivamman neuvonnan ja asiakasviestinnän tueksi.
• kuvata työ- ja opiskeluprosessit ja sitä kautta selvittää niiden pullonkaulat neuvonnan näkökulmasta.
• kehittää ja toteuttaa aiheeseen liittyvää asiakasviestintää. Vastuullasi voi olla esimerkiksi tiettyjen migri.fi-kokonaisuuksien uudistaminen, somepostaukset sekä muu neuvontamateriaali. Lisäksi tehtäväksi saattaa tulla yhteistyö muiden viranomaisten kanssa viestintä- ja ohjausmateriaalin suunnittelussa ja toteuttamisessa.
• huolehtia siitä, että asiakkaat ovat mukana prosessin kehittämisessä
• työ- ja opiskeluprosessiin liittyvä sidosryhmäyhteistyö
• osallistuminen erikseen määrättäviin kehittämisprojekteihin

Säädetyt kelpoisuusvaatimukset
Tehtävään ei ole säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Turvallisuusselvitys
Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella henkilöturvallisuusselvitys (turvallisuusselvityslaki 726/2014).
Turvallisuusselvitysmenettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.

Hakijalta odotamme
Parhaat valmiudet tehtävän menestykselliselle hoitamiselle antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai muuten hankittu kokemus ja osaaminen.

Tehtävässä sinulta odotetaan tuloksellista, tavoitteellista ja laadukasta työotetta prosessien kehittäjänä lainsäädännön säätelemä toimintaympäristö huomioon ottaen. Lisäksi tarvitset vahvaa asiakaslähtöistä ajattelua sekä kehittämisasennetta ja hyviä tiedonhankinta- ja analysointitaitoja. Arvostamme kykyä kerätä tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja analysoida sitä.

Sujuvoittajana sinulla on osaamista toimia erilaisissa asiakaskontakteissa ja ryhmissä. Henkilökohtaisina ominaisuuksina toivomme sinulla olevan hyvät vuorovaikutustaidot, yhteistyökykyä ja joustavuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja tehtävien priorisointiin.

Työssä tarvittava kielitaito
Tehtävässä onnistuminen vaatii hyvää ja selkeää suullista ja kirjallista suomen ja englannin kielen taitoa sekä tyydyttävää ruotsin kielen taitoa.

Palkkaukseen liittyvät tiedot
Tehtävän palkkaus määräytyy viraston palkkausjärjestelmän vaativuustason 8 mukaisesti, jolloin tehtäväkohtainen palkanosa on 2 809,17 euroa kuukaudessa ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa enintään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Uudella työntekijällä henkilökohtainen palkanosa on aluksi 10 - 20 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta kokemuksesta ja osaamisesta riippuen.

Edut
Tarjoamme migriläisille monenlaisia palvelussuhde-etuja, joita ovat mm.

- tuettu lounas
- liikunta- ja kulttuurisetelit tukemaan työhyvinvointia ja jaksamista
- mahdollisuus käyttää työaikaa työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen kaksi tuntia kuukaudessa
- kattava työterveyshuolto
- liukuva työaika ja joustava etätyömahdollisuus

X

https://www.valtiolle.fi/fi-FI/ilmoitus?id=26-1850-2020

X

Maahanmuuttoviraston asiakkuus- ja viestintäyksikössä on avoinna ylitarkastajan (palvelumuotoilija) määräaikainen tehtävä 31.12.2021 saakka. Ylitarkastajana tärkein tehtäväsi on sujuvoittaa palvelumuotoilun keinoin työn ja opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien asiointia. Olet mukana tuottamassa laadukasta, ennakoivaa ja asiakaslähtöistä prosessia, joka tukee tehokasta päätöksentekoa. Tehtävä tukee automaatioon liittyvän toiminnan sekä lomakkeiden ja ohjeistuksen kehittämistä. Toimipiste sovitaan valittavan henkilön kanssa.

Palvelumuotoilijana keräät asiakastietoa ja jaat sitä prosessin muille toimijoille. Lisäksi jalostat saamaasi tietoa ja teet asiakaslähtöiseen toimintaan ja sujuvaan asiointiin liittyviä kehittämisesityksiä työ- ja opiskeluprosesseissa. Tehtävän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää sitä, että työ- ja opiskeluluvissa keskimääräinen käsittelyaika on 1 kk ja viraston strateginen tavoite asiakaslähtöisyydestä toteutuu samalla.

Palvelumuotoilijana tehtäviisi kuuluu
• selvittää työ- ja opiskelulupaprosesseihin liittyviä haasteita erilaisin palvelumuotoilun keinoin ja tuoda niiden pohjalta tarvittavaa asiakastietoa teknisen kehityksen ja automaation priorisoinnin tueksi
• tehdä ehdotuksia asiakaspolun sujuvoittamiseksi työn ja opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevien asiakkaiden osalta muun muassa palvelumuotoilun keinoin
• tukea automaatioon liittyvässä toimintatapojen kehittämisessä, muun muassa tekemällä nykytilan kuvausta käyttäjähavainnoinnein ja haastatteluin, tavoitetilan muotoilua asiatuntijoiden tukena, sekä esimerkiksi järjestelmäkehityksessä (Enter Finland, UMA) asiantuntijoiden tukena toimiminen
• osallistua sovittuihin kehittämisprojekteihin erityisesti palvelumuotoilunäkökulmasta
• tukea lomakkeiden ja ohjeistuksen kehittämisessä ja osallistua Enter Finlandin ja UMA-kehityksen lomaketyöhön

Säädetyt kelpoisuusvaatimukset
Tehtävään ei ole säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Turvallisuusselvitys
Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella henkilöturvallisuusselvitys (turvallisuusselvityslaki 726/2014).
Turvallisuusselvitysmenettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.

Hakijalta odotamme
Parhaat valmiudet tehtävän menestykselliselle hoitamiselle antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai muuten hankittu kokemus ja osaaminen.

Tehtävässä sinulta odotetaan tuloksellista, tavoitteellista ja laadukasta työotetta prosessien kehittäjänä lainsäädännön säätelemä toimintaympäristö huomioon ottaen. Lisäksi tarvitset vahvaa asiakaslähtöistä ajattelua sekä kehittämisasennetta ja hyviä tiedonhankinta- ja analysointitaitoja. Arvostamme kykyä kerätä tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja analysoida sitä. Lisäksi tehtävä vaatii ymmärrystä tietojärjestelmäkehittämisestä ja sääntöpohjaisen automaation toimintaperiaatteista.

Palvelumuotoilijana sinulla on osaamista toimia erilaisissa asiakaskontakteissa ja ryhmissä. Henkilökohtaisina ominaisuuksina toivomme sinulla olevan hyvät vuorovaikutustaidot, yhteistyökykyä ja joustavuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja tehtävien priorisointiin.

Työssä tarvittava kielitaito
Tehtävässä onnistuminen vaatii hyvää ja selkeää suullista ja kirjallista suomen ja englannin kielen taitoa sekä tyydyttävää ruotsin kielen taitoa.

Palkkaukseen liittyvät tiedot
Tehtävän palkkaus määräytyy viraston palkkausjärjestelmän vaativuustason 8 mukaisesti, jolloin tehtäväkohtainen palkanosa on 2 809,17 euroa kuukaudessa ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa enintään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Uudella työntekijällä henkilökohtainen palkanosa on aluksi 10 - 20 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta kokemuksesta ja osaamisesta riippuen.

Edut
Tarjoamme migriläisille monenlaisia palvelussuhde-etuja, joita ovat mm.

- tuettu lounas
- liikunta- ja kulttuurisetelit tukemaan työhyvinvointia ja jaksamista
- mahdollisuus käyttää työaikaa työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen kaksi tuntia kuukaudessa
- kattava työterveyshuolto
- liukuva työaika ja joustava etätyömahdollisuus

X

https://www.valtiolle.fi/fi-FI/ilmoitus?id=26-1851-2020

[Roope2]

Kas kun eivät hae matujen sisäänheittäjää.

"Myöhemmin sitten ulkomaalaisvaltuutettu (Antti Seppälä) henkilökohtaisesti haki kyseisen (somali-) perheen lentokoneella Moskovasta."

Lassi Saressalon kirjasta "Tarinoita rajalta"  s. 248





Onhan sitä ennenkin oltu vieraanvaraisia muillekin kuin terroristirouville.

[Jaska Pankkaaja]

Nyt on tarjolla jotain aivan uutta
@Maahanmuuttovir
:ssa!

Hae meidän porukkaan sujuvoittajaksi tai palvelumuotoilijaksi tekemään työ- ja opiskelulupien saamisesta nopeampaa. Odotukset on korkealla, joten lue ne täältä tarkemmin 👇

Taas tulee PK seudulle Korkeasti Koulutettuja osaajia jotka maksavat meidän provinssiasukkien kaikki elinkustannukset. koulut ja terveydenhoidon.

[Uuno Nuivanen]

Nyt on tarjolla jotain aivan uutta
@Maahanmuuttovir
:ssa!

Hae meidän porukkaan sujuvoittajaksi tai palvelumuotoilijaksi tekemään työ- ja opiskelulupien saamisesta nopeampaa. Odotukset on korkealla, joten lue ne täältä tarkemmin 👇

Taas tulee PK seudulle Korkeasti Koulutettuja osaajia jotka maksavat meidän provinssiasukkien kaikki elinkustannukset. koulut ja terveydenhoidon.

Ja maksavat eläkkeesi sekä pyyhkivät jopa pyllysi.

[Golimar]

Miten voi olla noin älykääpiö?

Matti Vanhanen
Katse koronan jälkeisen ajan mahdollisuuksiin

X

Emme voi tyytyä näköpiirissä olevaan väestömme hiipumiseen. Sellainen kehitys heijastuisi väkisinkin kielteisesti koko yhteiskuntaan.

X

Alkavana vuotena kannattaakin tarkkaan lukea Anna Rotkirchin selvitys valtioneuvoston kanslialle väestöpolitiikasta.

Työllisyydessä viime vuosikymmenen aikana päähuomio on kohdistunut eläkkeellesiirtymisiän myöhentämiseen. Eläkeiän nosto ja niin sanotun eläkeputken poisto ovat vastanneet tähän tarpeeseen.

X

Työllisyyttä ja väestökehitystämme ei voida tarkastella ilman maahanmuuttoa. Alkusyksystä tein aloitteen osaajien houkuttelemiseksi Suomeen ja heitä varten luotavasta niin sanotusta pikareitistä työlupien ja muun byrokratian hoitamiseksi.

Huippuosaajien rinnalla on muistettava myös tavalliset työt. Joulun alla nousi esiin Närpiön myönteinen esimerkki. Siellä yrittäjät ja kunta ovat luoneet edellytykset osittain maahanmuuttoon perustuvalle työvaltaiselle yritystoiminnalle kasvihuonealalla, jossa palkkataso ei ole korkea.

Närpiössä työllisyysaste on peräti 83 prosenttia, ja maahanmuutto on ollut sen saavuttamisessa avainroolissa.

Viestini tähän liittyen on selvä: kansalaisten järkevän enemmistön on otettava työperäisen maahanmuuton edistämiseen aktiivisen myönteinen kanta. Maaseudun hyviä kokemuksia ulkomaisen sesonkityövoiman merkityksestä on monistettava ja samalla pohdittava, miten myös muina vuodenaikoina tätä hyödynnettäisiin.

Vuodenvaihteen laduilla pohdin paljon, miten korkean elintason Suomi ja Eurooppa pärjäävät globaalissa työkilpailussa, jonka moniulotteisuutta robotisaatio ja digitalisaatio lisäävät.

X

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1284608

[Golimar]

Muualta on miltei mahdotonta löytää töitä, pelkää turvapaikanhakija – häntä ja kolmeasataa muuta uhkaa pian lähtö pääkaupunkiseudulta
Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut lakkauttavansa Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksen kesään mennessä.

Reza Adib on katsonut viime päivinä iloiten, kun hänen kaksi lastaan ovat päässeet aloittamaan koulunkäynnin kolmen vuoden tauon jälkeen.

Afganistanista lähtöisin oleva perhe hakee turvapaikkaa Suomesta ja on nyt kotiutunut Nihtisillan vastaanottokeskukseen Espoossa. Nihtisilta on perheen toinen sijoituspaikka Suomessa.

Maahanmuuttovirasto on kuitenkin ilmoittanut lakkauttavansa koko yksikön kesään mennessä ja perheellä on edessään jälleen uusi muutto.

X

– Moni täällä asuva turvapaikanhakija on jo sopeutunut osaksi yhteiskuntaa, ja heillä on täällä työpaikat. Kun heidät siirretään pois täältä, nämä työpaikat menetetään, ihmettelee Adib.

X

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat laskeneet roimasti huippuvuoden 2015 jälkeen ja viime vuonna suljettiin yhteensä kymmenen vastaanottokeskusta. Migrin mukaan vapaita paikkoja on silti tällä hetkellä käyttämättä noin 1 500.

– Periaate on, että tämä järjestelmä pystyy hyvin nopeasti skaalaamaan itseään suuremmaksi, mutta me emme pidä missään tyhjiä keskuksia yllä, sanoo tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta.

X

Asukkaiden siirtoa arvioidaan jokaisen kohdalla yksilöllisesti, ja pyrkimys on, että turvapaikkatutkintaa tekevä tulosalue ei vaihdu.

Suomi on tällä hetkellä jaettu neljään eri alueeseen, joissa tutkintaa tehdään. Käytännössä se tarkoittaa, että Nihtisillan asukas voidaan siirtää esimerkiksi Lammille, Lahteen tai vaikka Tampereelle,

X

Pääkaupunkiseudulle jää jonkin verran niin sanottuja odotusajan paikkoja Vantaalle,

X

– Oletuksemme on, että pääkaupunkiseutu on niin vetovoimainen, että Nihtisillan varsinaisista asukkaista iso osa hankkiutuu yksityismajoitukseen eikä halua lähteä tältä seudulta pois, Lehto sanoo.

X

Reza Adibin perhettä ei haittaisi muutto pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, mutta jatkuva siirtely turhauttaa.

Nihtisillassa pitkään asunut Ibu on kuitenkin harmissaan mahdollisesta muutosta toiseen maakuntaan. Hän esiintyy jutussa lempinimellään, koska pelkää työpaikkansa puolesta.

X

Ibu on tyytyväinen työhönsä ja haluaisi jäädä Espooseen. Oman vuokra-asunnon hankkiminen on hänen mukaansa kuitenkin hyvin haastavaa.

– Kuka vuokraisi asunnon ihmiselle, jolla ei ole esittää tarvittavia dokumentteja, kuten kuvallista henkilötodistusta, Ibu havainnollistaa.

Oma asunto olisi myös Adibin perheelle täydellinen ratkaisu, mutta se vaatisi Adibin mukaan pääkaupunkiseudulla vähintään kahdentuhannen euron tuloja.

X

Nihtisiltaa pyörittävälle Luonalle keskuksen sulkeminen tarkoittaa työntäyteistä kevättä, sillä ison yksikön alasajo on työläs operaatio.

X

Nihtisilta on merkittävä osa Luonan vastaanottokeskusliiketoimintaa, ja sen lakkauttaminen tarkoittaa koko Luonan tasolla 15 prosentin vuosittaisia vaikutuksia.

X

Nihtisillan lakkauttamisen jälkeen Helsingissä jatkaa yksi vastaanottokeskus ja Vantaalla yksi. Lisäksi Helsingissä toimii säilöönottoyksikkö ja Espoossa ja Vantaalla alaikäisyksiköt.

https://yle.fi/uutiset/3-11733245

Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksen asukkaat ihmeissään keskuksen lakkauttamisesta
1 minto 14.1.2021toistaiseksi3768 katselua
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat laskeneet roimasti, jonka vuoksi maahanmuuttovirasto supistaa toimintaansa pääkaupunkiseudulla. Espoon Nihtisillassa toimiva yli 300 hakijaa majoittava vastaanottokeskus sulkee ovensa kesään mennessä. Kävimme kysymässä asukkailta, mitä ajatuksia sulkeminen herättää. Toimittaja: Saija Nironen. Kuvaaja: Ronnie Holmberg.

https://areena.yle.fi/1-50732075

[Golimar]

Näitä muukalaisia on kotoutettu jalkapallolla eikä siitä ole mitään tullut mutta jos nyt vaihteen vuoksi kotiutettaisiin ne sinne mihin ne kuuluvat ja jalkapallo mukaan.

[tweet]1338154874475859968[/tweet]

https://twitter.com/TapioPeltomaa/status/1338154874475859968

Seuratulkki Tapio Peltomaa kotouttaa maahanmuuttajia jalkapallon parissa

X

Turun Nappulaliiga on yksi niistä seuroista, jotka ovat olleet mukana Suomen Palloliiton vuonna 2019 käynnistämässä hankkeessa Kotouttamisen edistäminen seuratoiminnassa. Mukana olevat seurat ovat saaneet toteuttaa käytännössä hanketta melko vapaasti. Nappulaliiga lähti toteuttamaan hanketta seuratulkkitoiminnan avulla.

Nappulaliigassa toimiikin nykyään kolme "super-joukkueenjohtajaa", jotka pyrkivät auttamaan joukkueita eri tavoin alueilla, joilla on paljon maahanmuuttajia sekä saamaan lapsia jalkapallon pariin.

X

Esimerkiksi Varissuolla Nappulaliiga on saanut konkreettisia tuloksia nopeasti.

X

Ulkomailta tulleiden integraatiolle suomalaiseen yhteiskuntaan on kova tarve. Peltomaa näkee jalkapallon ja muun kolmannen sektorin hyvänä väylänä paitsi lasten myös kokonaisten perheiden kiinnittymiselle Suomeen.
– Se on fakta, että Suomen väkiluku kasvaa ainoastaan maahanmuuton kautta. Sama tilanne on suuressa osassa länsimaita. Olemme vahvasti riippuvaisia tänne tulevista ihmisistä.

X

Päivätyönsä kaupunkitutkimuksen parissa tekevä Peltomaa on vuosikausia seurannut maahanmuuttajatilanteen kehitystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän pitää onnistunutta integraatiota senkin vuoksi tärkeänä, jottei Suomi seuraa Ruotsin jalanjäljissä.

– Jo 15 vuotta sitten Ruotsissa puhuttiin sosiaaliseen integraatioon liittyvistä ongelmista.

X

Meillä on vielä mahdollisuus ottaa onkeemme niistä virheistä, mitä esimerkiksi Ruotsissa on tehty, Peltomaa näkee.

X

https://aamuset.fi/artikkeli/5194258/Seuratulkki+Tapio+Peltomaa+kotouttaa+maahanmuuttajia+jalkapallon+parissa

Rasmuksessa juhlitaan menestystä.

https://www.facebook.com/photo?fbid=3845618435497023&set=a.510488475676719

[Golimar]

[tweet]1340952592738885633[/tweet]

https://twitter.com/pakolaisneuvo/status/1340952592738885633

Pakolaisneuvonta ry - Refugee Advice Centre
21. joulukuuta 2020 kello 22.30 ·
On monia tapoja tukea turvapaikanhakijoita ja edistää ihmisoikeuksia. Pitkäaikainen tukijamme Kaarina Heiskanen kertoo alla omasta vapaaehtoistyöstään ja siitä, miten vaikka lapasia neulomalla voi osoittaa tukensa ja vaikuttaa.

"Aloitin Keep calm and help the refugees -lapasten teon ennen vuoden 2017 presidentinvaaleja. Lähetin jokaiselle ehdokkaalle lapaset ja saatekirjeen, jossa kerroin turvapaikanhakijoiden surkeista tilanteista. Pakolaislapasten lisäksi teen ihmisoikeuslapasia – niissä siis lukee I <3 Human Rights. Myyn niitä 25 eurolla, ja siitä hinnasta 20 € menee Pakolaisneuvonnalle.

Aloin auttaa Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita syksyllä 2015, kun kotipaikkakunnalleni perustettiin alaikäisten ryhmäkoti. Keräsimme porukalla vaatteita ja muita tarvikkeita ja kokosimme parvisänkyjä ennen heidän tuloaan.

Halusin tutustua heihin ja osoittaa ystävällisyyttä, koska ajattelin, että he ovat tosi yksinäisiä vieraassa maassa, vieraassa kulttuurissa. Jos olisin joutunut lähettämään oman nuoreni vainoa pakoon, olisin toivonut, että joku toivottaisi hänet tervetulleeksi ja auttaisi häntä.

Puhutaan suomea -kerhon lisäksi olen kutsunut poikia kylään omaan kotiini ja omaan lapsuudenkotiini. Olen vienyt poikia marjametsään ja auttanut heitä myymään vadelmia ja mustikoita kesätöinään. Olen kertonut suomalaisesta kulttuurista - miten me toimimme ja miten me ajattelemme asioista, mitkä asiat ovat meistä ok ja mitkä eivät ole.

Samalla olen saanut itse tutustua mukaviin ja ystävällisiin ihmisiin ja heidän tapaansa ajatella asioista. Puhumattakaan afganistanilaisesta ruoasta – ensin söin chilillä maustettuja ruokia kyynelet silmissä, nyt olen jo (melkein) tottunut.

Oleskeluluvan saaneet nuoret ovat muuttaneet omiin koteihinsa, "luvattomat" vastaanottokeskuksiin sen jälkeen, kun täyttivät 18 vuotta. Yhteydet heihin säilyivät, vaikka paikka vaihtui. Olen syönyt monet ateriat pienen yhteishuoneen lattialla istuen.

Kuten kaikki, jotka lähtivät auttamaan vuonna 2015 Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita, olen tyrmistynyt siitä kohtelusta, jota he saavat Suomessa osakseen. He tulivat tänne toiveikkaina ja innokkaina. Muistan pojan, jolla oli seitsemän senttiä paksu suomi-persia-sanakirja kädessään.

Negatiiviset turvapaikkapäätökset, pitkittyneet prosessit ja pelko "palautuksesta" maahan, jossa he eivät ole asuneet sitten lapsuusvuosiensa ovat musertaneet monen nuoren mielen. Tulevaisuudenuskoisesta nuoresta on tullut peiton alle nukkumaan kääriytyvä mytty. En voi sanoin kuvata suuttumustani tästä asiasta.

Jos haluaa auttaa turvapaikanhakijoita, kannattaa ottaa selvää asioista. Valitettavasti samalla joutuu myös huomaamaan sen, että turvapaikanhakijoiden kohtelu ei ole reilua. Siitä voi aiheutua unettomia öitä ja kiiltokuvan karisemista – Suomella on petraamista ihmisoikeuksissa. Itselleni se on ollut valtava pettymys.

Jos paikkakunnalla, jolla asut, on monikulttuurista toimintaa (kuten esimerkiksi Gloria Jyväskylässä) sinne voi mennä tutustumaan ihmisiin ja auttamaan heitä vaikka suomen opiskelussa. Introverttina ihmisenä tosin tiedän, että siinä on kynnyksiä ylitettävänä – toki lähinnä omassa ajattelussa."

Kiitos Kaarina ja kaikki te muut, jotka olette tänäkin vuonna auttaneet Suomeen saapuneita ihmisiä. Tukenne turvapaikanhakijoille on korvaamatonta.

https://www.facebook.com/pakolaisneuvonta.fi/posts/4149049111789554

[tweet]1350391480096083968[/tweet]

https://twitter.com/Muksunen/status/1350391480096083968

[tweet]1350418480076615680[/tweet]

https://twitter.com/Muksunen/status/1350418480076615680

Noin viisisataa kristityksi kääntynyttä turvapaikanhakijaa odottaa yhä ratkaisua hakemukseensa – kirkkojen mukaan moni palautettu piileskelee kotimaassaan vainoajia
Evankelinen Allianssi katsoo, ettei Suomi ole aina noudattanut oikeusturvaperiaatetta turvapaikkatutkinnassa. Maahanmuuttovirasto kertoo ottaneensa kritiikin vakavasti.

Yli 30 herätyskristillistä järjestöä ja kirkkoa Suomessa yhdistävä Evankelinen Allianssi (SEA) julkaisi 4. tammikuuta vetoomuksen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta muslimeista kristityksi kääntyneiden turvapaikkatutkinnassa.

Järjestön mukaan Suomen viranomaisten ja oikeusistuinten tekemät päätökset osoittavat, ettei Suomi kaikissa tapauksissa noudata oikeusvaltioperiaatetta.

Jo puolitoista vuotta sitten Suomen Ekumeeniseen neuvostoon kuuluvat kirkonjohtajat, joukossa arkkipiispa Tapio Luoma, nostivat esille huolen kristityksi kääntyneiden pakkopalautuksista. Kirkkohallituksen monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Ulla Siirron mukaan tuo huoli ei ole väistynyt.

Vaikka sadat kristityksi kääntyneet muslimit ovat saaneet turvapaikan, moni on saanut kuulla, ettei uskoa pidetä aitona tai ettei palautuksesta aiheudu vaaraa. Aiemmin tällaiset kääntymiset ovat olleet hyvin harvinaisia, mutta viime vuosina eri puolilla Eurooppaa tuhannet muslimit ovat halunneet liittyä kristillisiin kirkkoihin.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Anu Karppi kertoo, että Migrissä on tällä hetkellä vireillä yhteensä noin 3200 turvapaikkahakemusta. Tästä määrästä yli 15 prosentissa eli noin 500 hakemuksessa vedotaan uskonnolliseen kääntymykseen.

Ristiriitaisia perusteluja, puutteellista tulkkausta
Evankelisen Allianssin kannanotossa listataan turvapaikkapäätöksissä olevia puutteita. Allianssin muslimityön verkoston mukaan sekä maahanmuuttoviraston että hallinto-oikeuksien kielteiset päätökset perustellaan huomioimatta tapauksen yksilöllisiä tosiseikkoja, ja ne näyttävät usein kootun pitkälti kopioiduista lauseista. Päätökset ovat Allianssin mukaan usein epäloogisia ja ristiriitaisia.

Uskon aitouden arvioinnissa ei Allianssin mukaan haluta tarkastella henkilön uskoa osoittavia tosiasioita ja todistajanlausuntoja, vaan päätökset tehdään lähes ilman perusteltuja perusteita tai epäolennaisten seikkojen pohjalta. Asiantuntijoiden arvioita vähätellään lähes säännönmukaisesti toteamalla, ettei uskonnollisten yhteisöjen lausuntojen perusteella voi tehdä arviota.

Kannanotossa todetaan, että uskon aitoudesta tekevät päätöksiä henkilöt, joilla ei ole välttämättä itsellään perustietoja kristinuskosta tai yleistä uskontojen tuntemusta. Kääntyneiden kuulemisissa ei huomioida sitä, ettei muslimitaustainen tulkki osaa useinkaan tulkata kristinuskon termistöä ja ettei kristityn ole helppoa kertoa islamista luopumisestaan muslimitulkille.

Vetoomuksessa todetaan, että tulkki ei myöskään välttämättä suostu toistamaan kristityn lausumia asioita oman vakaumuksensa tähden. Tulkin vaihtoa koskeviin pyyntöihin ei suostuta, vaikka lukuisissa tapauksissa tulkit ovat tulkanneet ratkaisevasti väärin. Lisäksi ajoittain myös puhuttelija, joka arvioi vainon kohteeksi joutumisen vakavuutta, on muslimiyhteisön edustaja. Allianssi katsoo tulkkauksen ja puhuttelun puutteiden vaarantavan hakijoiden oikeusturvan.

X

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/noin-500-kristityksi-kaantynytta-turvapaikanhakijaa-odottaa-yha-hakemuksensa-ratkaisua-kirkkojen-mukaan-moni-palautettu-piileskelee-vainoajia-kotimaissaan#3eee2b17

[Roope]

Noin viisisataa kristityksi kääntynyttä turvapaikanhakijaa odottaa yhä ratkaisua hakemukseensa – kirkkojen mukaan moni palautettu piileskelee kotimaassaan vainoajia
Evankelinen Allianssi katsoo, ettei Suomi ole aina noudattanut oikeusturvaperiaatetta turvapaikkatutkinnassa. Maahanmuuttovirasto kertoo ottaneensa kritiikin vakavasti.

Väitteen perusteluna se, että tulkkien vaihtamiseen ei ole aina suostuttu. Kaikissa EU-maissa ei välttämättä ole lainkaan valtion maksamaa äidinkielistä tulkkia ja avustajaa, mutta niiden katsotaan silti toteuttavan oikeusturvan vaatimukset.

Vaikka sadat kristityksi kääntyneet muslimit ovat saaneet turvapaikan, moni on saanut kuulla, ettei uskoa pidetä aitona tai ettei palautuksesta aiheudu vaaraa. Aiemmin tällaiset kääntymiset ovat olleet hyvin harvinaisia, mutta viime vuosina eri puolilla Eurooppaa tuhannet muslimit ovat halunneet liittyä kristillisiin kirkkoihin.

Suomessa tuhannet muslimiturvapaikanhakijat ovat ilmoittaneet kääntyneensä kristityiksi. Missään muualla maailmassa ei ole havaittu tällaista ilmiötä. Yleensä kääntyminen on tapahtunut ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.

Evankelisen Allianssin kannanotossa listataan turvapaikkapäätöksissä olevia puutteita. Allianssin muslimityön verkoston mukaan sekä maahanmuuttoviraston että hallinto-oikeuksien kielteiset päätökset perustellaan huomioimatta tapauksen yksilöllisiä tosiseikkoja, ja ne näyttävät usein kootun pitkälti kopioiduista lauseista. Päätökset ovat Allianssin mukaan usein epäloogisia ja ristiriitaisia.

Turvapaikkahakemukset on usein kopioitu aiemmista hakemuksista, mikä näkyy myös päätösten perusteluissa. Esitetyt tarinat ovat usein epäloogisia ja ristiriitaisia.

Uskon aitouden arvioinnissa ei Allianssin mukaan haluta tarkastella henkilön uskoa osoittavia tosiasioita ja todistajanlausuntoja, vaan päätökset tehdään lähes ilman perusteltuja perusteita tai epäolennaisten seikkojen pohjalta. Asiantuntijoiden arvioita vähätellään lähes säännönmukaisesti toteamalla, ettei uskonnollisten yhteisöjen lausuntojen perusteella voi tehdä arviota.

Uskonnollisten yhteisöjen lausunnot eivät vakuuta, koska niiden edustajat ovat ilmoittaneet puolustavansa kaikkia kristityiksi ilmottautuneita turvapaikanhakijoita erottelematta.

Kannanotossa todetaan, että uskon aitoudesta tekevät päätöksiä henkilöt, joilla ei ole välttämättä itsellään perustietoja kristinuskosta tai yleistä uskontojen tuntemusta. Kääntyneiden kuulemisissa ei huomioida sitä, ettei muslimitaustainen tulkki osaa useinkaan tulkata kristinuskon termistöä ja ettei kristityn ole helppoa kertoa islamista luopumisestaan muslimitulkille.

Miten hakijan ujous sitten pitäisi huomioida? Tulkit ovat lähes poikkeuksetta muslimeita, eikä tulkkien valikointi uskonnon perusteella ole edes laillista.

Vetoomuksessa todetaan, että tulkki ei myöskään välttämättä suostu toistamaan kristityn lausumia asioita oman vakaumuksensa tähden. Tulkin vaihtoa koskeviin pyyntöihin ei suostuta, vaikka lukuisissa tapauksissa tulkit ovat tulkanneet ratkaisevasti väärin. Lisäksi ajoittain myös puhuttelija, joka arvioi vainon kohteeksi joutumisen vakavuutta, on muslimiyhteisön edustaja. Allianssi katsoo tulkkauksen ja puhuttelun puutteiden vaarantavan hakijoiden oikeusturvan.

Millä perusteella muslimiyhteisön edustaja oletetaan hakijan oikeusturvan vaarantavaksi? Liittyykö tämä islamiin muista poikkeavana uskontona?

https://www.suomenevankelinenallianssi.fi/vetoomus-oikeusvaltioperiaatteen-toteutumiseksi/

Suomen kristillisissä seurakunnissa koetaan, että seurakuntiemme uusien jäsenten oikeuksia poljetaan karkealla tavalla. Kirkkojen johtajat lausuivat asiasta yhteisen huolensa 22.8.2019: http://www.ekumenia.fi/sen_esittaytyy/kannanottoja_ja_lausuntoja/suomen_kirkonjohtajat_turvapaikanhakijoiden_palautuskieltoa_ja_uskonnonvapautta_on_kunnioitettava/

Tämä hätähuuto tuntuu kaikuneen kuuroille korville. Nyt luottamus Suomen maahanmuuttoviranomaisten ja oikeuslaitoksen tapaan noudattaa oikeusvaltioperiaatetta on tältä osin laajalti heikentynyt.

Oikeusvaltioperiaate on kaikkien nykyaikaisten perustuslaillisten demokratioiden kulmakivi. Se on kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteisestä perustuslaillisesta perinteestä kumpuava perustavaa laatua oleva periaate ja sellaisena yksi niistä keskeisistä arvoista, joihin unioni perustuu (SEU-sopimus 2. artikla ja 49. artikla). Siksi se on myös EU-jäsenyyden ennakkoehto. Tätä periaatetta Suomen tulee noudattaa myös turvapaikkatutkinnassa ja päätöksissä.

Haastakaa Suomi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, niin katsotaan se oikeusvaltiokortti. Eikö? Sepä yllätys.

[Golimar]

Tämä on kammottavaa.

Suomen kieli sekoittumassa yhä nopeammin muihin pääkaupunkiseudulla –​ Vantaalla joka kolmas on jatkossa vieraskielinen
Uuden ennusteen mukaan seutu ja suurelta osin koko maa kasvaa lähes vieraskielisten voimin.

Maahanmuuttajat
14.3.2019

Äidinkieleltään vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingin seudulla nopeasti. Heidän osuus alueen asukkaista lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

X

Vantaasta tulee ennusteen mukaan pääkaupunkiseudun vieraskielisin kunta, jossa joka kolmas on vieraskielinen:

Vantaalla vieraskielisten osuus kolminkertaistuu nykyisestä vajaasta 40 000:sta vuoteen 2035 mennessä.
Espoossa ja Helsingissä määrät kaksinkertaistuvat.
Espoossa on nyt noin 50 000 ja Helsingissä noin 100 000 ryhmään kuuluvaa.

X

Seudun koko väestönkasvusta lähes kaikki syntyy vierasperäisistä ja ulkomaalaisista vuoteen 2035 mennessä. Lähes koko ennustettu väestönlisäys (270 000) on vierasperäistä (240 000). Heidän osuutensa kasvun ennustetaan voimistuvan samaan aikaan, kun esimerkiksi koko muun väestön määrä vähenee esimerkiksi kuolleisuuden yleistyessä ensi vuosikymmenen loppupuolta kohden.

X

Eniten on muuttunut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmään kuuluvien ennuste. Ryhmään kuuluvien määrän ennustetaan kasvavan seudulla lähes 70 000:lla vuonna 2030.

X

Myös aasialaisten määrä kasvaa lähes saman verran kuin Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan ryhmän. Myös muun Afrikan kieliryhmän eli käytännössä Saharan eteläpuolisen Afrikan ennuste on kasvanut noin viidellä prosentilla ja on nyt 42 000 vuonna 2030.

X

Vuonna 2035 kaikista pääkaupunkiseudun alle 20-vuotiasta joka kolmas olisi vieraskielinen. Osuus kertoo siitä, että alueelle muuttavat ovat suhteellisen nuoria ja synnyttävät Suomessa. Ennusteen mukaan alle 20-vuotiaista vuonna 2035 syntyy enää noin 10 prosenttia ulkomailla. Selvästi suurin syntyvyys vieraskielisistä on Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleilla.

https://yle.fi/uutiset/3-10688437

X

Vuoden 2020 alussa Vantaalla asui 233 775 henkilöä. Uuden ennusteen mukaan väestöä olisi vuoden 2025 alussa lähes 259 000 ja vuoden 2027 aikana ylitettäisiin 270 000 asukkaan raja. Runsaan asuntorakentamisen myötä väestön ennustetaan kasvavan määrällisesti eniten Kivistön, Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla. Nopeimmin kasvavia ikäryhmiä ovat 25–44-vuotiaat sekä 75 vuotta täyttäneet.

X

Suuralueista eniten uusia asukkaita sai Kivistö, jonka väestö kasvoi lähes 1 700 asukkaalla (12,3 %).

Vantaan muuttovoitto oli 4 500 henkilöä, jota suurempia lukemia koettiin viimeksi 1970-luvun alkupuolella. Kasvun taustalla on lisääntynyt kotimaan muuttoliike, josta Vantaa sai muuttovoittoa ennätykselliset 3 000 henkilöä (67 % muuttovoitosta). Kahtena viime vuotena myös Helsingistä saadun muuttovoiton määrä on ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla. Lisäksi ulkomaan nettomuutto kasvatti väestöä 1 490 henkeä (33 % muuttovoitosta).

Vieraskielisten muuttovoitosta 57 prosenttia tuli Suomesta ja 43 prosenttia ulkomailta. Tämä oli jo toinen vuosi peräkkäin, kun vieraskielisten muuttovoitosta yli puolet tuli Suomesta.

Vuonna 2019 Vantaalla syntyi 2 464 vauvaa, jota vähemmän vauvoja syntyi viimeksi vuonna 2002. Vielä 2010-luvun alkupuolella Vantaan väestö kasvoi enemmän syntyneiden kuin muuttoliikkeen johdosta, mutta viimeiset viisi vuotta tilanne on ollut päinvastainen. Vuonna 2019 muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli ensimmäistä kertaa yli 80 prosenttia.

X

Vantaalaisista 77,4 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,4 prosenttia ruotsinkielisiä ja 20,2 prosenttia vieraskielisiä. Eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista vajaa 30 prosenttia oli vieraskielisiä. Usean vuoden tauon jälkeen venäjästä tuli jälleen Vantaan yleisin vieras kieli, kun se ohitti viron.

Vuoden 2019 lopussa syntyperäisiä vantaalaisia oli 26 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 18 prosenttia ja ulkomailla syntyneitä 17 prosenttia.

X

Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 201 000:sta 437 000:een vuoteen 2035 mennessä. Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 14 prosentista 25 prosenttiin. Vantaalla asuu nyt noin 40 000 vieraskielistä ja vuoden 2035 ennuste on noin 95 000, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 18 prosentista 34 prosenttiin. Helsingissä vieraskielisten osuuden ennustetaan olevan 26 prosenttia ja Espoossa 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Vantaalla suurimman kieliryhmän muodostavat venäjää ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat, kun Helsingissä ja Espoossa niiden ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä sekä Kauko-Aasian kieliä puhuvat.

https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/vaesto_ja_ennuste

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf

[Golimar]

 

Man gives a show in Helsinki Metro / Mies soittaa villiä afrikkalaisrumpua Helsingin metrossa
https://www.youtube.com/watch?v=R0KN7qbavs8

minä rakastan suomi osa 2
https://www.youtube.com/watch?v=KM7B1zjX7MU

Minä rakastan Suomi
https://www.youtube.com/watch?v=JL2r_GOOCpI

koko suomi minä rakastan
https://www.youtube.com/watch?v=DVTfW5yttNA

[Golimar]

X

Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan Irakin kansalaiset ovat jättäneet viime vuonna eniten kansalaisuushakemuksia Suomessa. Vuosien ajan suurin Suomen kansalaisuutta hakenut ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset.

– Suomen kansalaisuutta hakevat nyt erityisesti vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat. Kansainvälistä suojelua saaneen täytyy asua Suomessa neljä vuotta ennen kuin hän voi saada Suomen kansalaisuuden, kertoo Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja Pauliina Helminen.

Viime vuonna irakilaiset jättivät 1881 kansalaisuushakemusta, kun niitä vuonna 2019 oli 1 588 ja 2018 972.

Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 8 744 henkilölle. Pysyvä oleskelulupa myönnettiin 11 491 henkilölle.

X

Turvapaikkahakemusten määrä oli viime vuonna alhainen. Turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 3 209. Vuonna 2019 hakemuksia jätettiin 4 550, huippuvuonna 2015 peräti 32 477.

Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin viime vuonna 1 275.  Vuonna 2019 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin 2 467.

– Ensimmäisissä turvapaikkahakemuksissa suurimmaksi lähtömaaksi nousi Välimeren siirtojen myötä Afganistan 148 turvapaikanhakijalla, kertoo Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Suurin osa turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia, joita viime vuonna tehtiin 1 934. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka asiakas tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aikaisemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen. Uusintahakemuksia jättivät eniten irakilaiset.

Viime vuonna jätettiin 21 160 ensimmäistä oleskelulupahakemusta, kun niitä vuonna 2019 tehtiin 31 510. Vuonna 2020 myönnettiin 20 757 ensimmäistä oleskelulupaa (2019: 25 412).

X

https://www.verkkouutiset.fi/irakilaiset-jattivat-eniten-hakemuksia-kansalaiseksi/#2a2ed954

[Golimar]

[tweet]1361901302884806657[/tweet]

https://twitter.com/tsusiluoto/status/1361901302884806657

[tweet]1361694950342201346[/tweet]

https://twitter.com/MikkoVielt/status/1361694950342201346

Jaana Tuominen: Työnantaja, palkkaa ulkomainen opiskelija!
16.02.2021
 
#STAYinFinland-kampanjamme taklaa kolmea rinnakkaista haastetta: ratkaistaan osaajapulaa, padotaan aivovuotoa ja tuodaan yritysten vientihankkeisiin lisää tekijöitä.

X

Samaan aikaan varaudutaan osaajapulan kärjistymiseen, josta emme selviä ilman uusia suomalaisia.

Kansainvälistymiseen tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, mutta yksi keinoista on ollut toistaiseksi alihyödynnetty: Suomessa jo valmiiksi opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden palkkaaminen joko kesätöihin, opinnäytettä tekemään tai tutkinnon suorittamisen jälkeen pysyväänkin työsuhteeseen.

X

https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/jaana-tuominen-tyonantaja-palkkaa-ulkomainen-opiskelija/

[Uuno Nuivanen]

Suomessa jo olevien ulkomaisten opiskelijoiden rekrytoiminen on matalalla roikkuva hedelmä osaajapulan helpottamiseen.

Suomessa jo olevien suomalaisten opiskelijoiden rekrytoiminen ei sen sijaan sitä ole.

[Kallan]

[tweet]1361901302884806657[/tweet]

https://twitter.com/tsusiluoto/status/1361901302884806657

[tweet]1361694950342201346[/tweet]

https://twitter.com/MikkoVielt/status/1361694950342201346

Jaana Tuominen: Työnantaja, palkkaa ulkomainen opiskelija!
16.02.2021
 
#STAYinFinland-kampanjamme taklaa kolmea rinnakkaista haastetta: ratkaistaan osaajapulaa, padotaan aivovuotoa ja tuodaan yritysten vientihankkeisiin lisää tekijöitä.

X

Samaan aikaan varaudutaan osaajapulan kärjistymiseen, josta emme selviä ilman uusia suomalaisia.

Kansainvälistymiseen tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, mutta yksi keinoista on ollut toistaiseksi alihyödynnetty: Suomessa jo valmiiksi opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden palkkaaminen joko kesätöihin, opinnäytettä tekemään tai tutkinnon suorittamisen jälkeen pysyväänkin työsuhteeseen.

X

https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/jaana-tuominen-tyonantaja-palkkaa-ulkomainen-opiskelija/

Palkkaa ulkomainen opiskelija ja sopivasti informaatiota kontrolloiden saa kv-opiskelija (=kehitysmaalainen) tekemään sama työ (tietämättään) alipalkattuna kantasuomalaiseen nähden. On nähty.

Mitä ihmeen orjatyöplantaasikulttuuria tänne Suomeen ollaan perustamassa?

[Kallan]

Koska nykyisessä informaatiotulvassa asiat tuppaavat unohtumaan entistä nopeammin, muistakaamme case Nokia.

Nokia jäi kiinni halpatyövoiman käytöstä Suomessa – ulkomaalaisia asiantuntijoita töissä jopa 750 eurolla kuussa

x

Viime syksynä tehdyssä tarkastuksessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto havaitsi, että ulkomaisia työntekijöitä työskenteli Suomessa Nokian palveluksessa alimmillaan noin 750 euron kuukausipalkalla. Se antoi Nokialle huomautuksen yhdenvertaisuuslain syrjinnän kiellon rikkomisesta.

x

Ulkomaisten työntekijöiden mahdollinen "opiskelu" Suomessa on huolestuttanut Insinööriliittoa jo useita vuosia. Liitto uskoo edelleen, että kyseessä on vakava ongelma.

– Me emme tietenkään hyväksy sitä, että Suomeen tullaan tekemään työtä polkuhintaan tai muuten huonoilla työehdoilla. Lakihan lähtee siitä, että tänne erityisasiantuntijoina tulevilla henkilöillä pitäisi olla samat työehdot kuin suomalaisilla työntekijöillä, sanoo liiton puheenjohtaja Samu Salo.

x

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-9050156

[Supernuiva]

^In Finland we call this as sisäinen devalvaatio. Kun valuutta ei jousta, pitää palkkojen laskea.

[Reinhardt42]

Kyllä muistan Wärtsilästä muutama (6 - 8)vuosi takaperin ennen kun kenkää saatiin että siellä intialaiset ja pakistanilaiset insinöörit olivat opissa asemnushommiin. Kimppakämppä ja 300 euroa kuussa taisivat herrat saada. Saattoi olle 500:kin.
Mutta tulijoita riitti.
Ite koulutin.
Oli se sirkusta kun keharit suunnilleen ekan kerran räikkävääntimen näkivät.
Miljoonan moottoreita ovat vissiin sitten kuitenkin oppineet tekemään.
Kyllä kannatti opettaa 😂
Tietenkin halpatyövoimaa olivat jos mitkä. Mutta kaikkienlakien ja asetusten mukaan pykälät täyttäen.

[Golimar]

Jokainen Gibril on monen miljoonan arvoinen. 

[tweet]1363045010581696512[/tweet]

https://twitter.com/anunou/status/1363045010581696512

[Golimar]

Pirkanmaan käräjäoikeuden istunnot Liberiassa alkavat tällä viikolla – vierailu kestää pitkälle kevääseen

Todistajien puheet käännetään ensin paikallisista kielistä englantiin ja siitä suomeen.

Viime viikolla Länsi-Afrikan Liberiaan matkustanut Pirkanmaan käräjäoikeus alkaa tällä viikolla kuulla todistajia Liberian sotarikossyytteisiin liittyvässä oikeudenkäynnissä.

Tampereelle yli kymmenen vuotta sitten muuttanutta sierraleonelaista Gibril Massaquoita syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Hän kiistää kaikki syytteet.

Lue lisää: Suomalaisryhmä viettää reilut kaksi kuukautta tutkimassa raakoja sotarikoksia Afrikassa – "Ebola tuli tähän ihan ylimääräisenä"

Käräjäoikeuden vierailu Liberiassa ja Sierra Leonessa kestää pitkälle kevääseen. Todistajia kuullaan paikan päällä yhteensä useita kymmeniä.

Epäilty ei ole paikalla Liberiassa, vaan hän osallistuu istuntoihin videoyhteyden välityksellä Suomesta.

X

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pirkanmaan-karajaoikeuden-istunnot-liberiassa-alkavat-talla-viikolla-vierailu-kestaa-pitkalle-kevaaseen/8070442#gs.tnm5qs

[Golimar]

Keskustelu maahanmuutosta keitti yli Porin valtuustossa –  puheenjohtaja Krista Kiuru luki kuntalakia Laura Huhtasaarelle

X

Porin kaupunginvaltuusto sai aikaan pitkän ja polveilevan keskustelun Anssi Salmen (ps.) turvapaikanhakijoiden vastaanottamista koskevasta aloitteesta.

Salmi esitti, että Pori ei ottaisi vastaan turvapaikanhakijoita. Hän perusteli asiaa kustannuksilla ja turvallisuudella.

Vihreiden Anne Liinamaa ei lainkaan pitänyt aloitteesta. Hänen mielestään Porin ei pidä profiloitua kaupunkina, joka näyttää stop-merkkiä niille, jotka tarvitsevat apua.

X

Laura Huhtasaari (ps.) vastasi luennoimalla tanskalaisten sosiaalidemokraattien maahanmuuttolinjasta, joka on Huhtasaaren mielestä oikein hyvä. Salmi yritti jatkaa aiheesta.

Puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) päätti tässä vaiheessa suitsia keskustelua. Hän huomautti, että kokous on kestänyt kolme tuntia.

– Me emme käsittele muiden maiden poliittisten ryhmien linjauksia, vaan keskitymme Porin asioihin, Kiuru linjasi.

X

Esa J. Wahlman (sd.) kehui Kiurun esitystä vuolaasti. Itse asiaan hän sanoi, että maahanmuuttajia voidaan ottaa vastaan.

– Tässä on kyse promillesta meidän talousarviossa, Wahlman sanoi.

Markku Tanttinen oli sitä mieltä, että hädässä olevia lapsia pitää auttaa. Hän viittasi Huhtasaaren puoluekaveri Teuvo Hakkaraisen rakkauselämään ja sai aikaan naurua.

– Hakkarainen otti itselleen henkilökohtaisen ystävän Hondurasista.

Vasemmistoliiton Milka Tommila syytti perussuomalaisia ihmisvihamielisyydestä. Hänen mielestään talousargumentti ei pidä paikkansa, vaan Pori itse asiassa tienaa maahanmuuttajilla.

X

Kokoomuksen Henna Kyhä muistutti, että kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä hädänalaisten auttamiseen.

X

https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000007834424.html

[jmk]

– Me emme käsittele muiden maiden poliittisten ryhmien linjauksia, vaan keskitymme Porin asioihin, Kiuru linjasi.
...
Kokoomuksen Henna Kyhä muistutti, että kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä hädänalaisten auttamiseen.

Minä kun luulin, että niiden piti keskittyä Porin asioihin. Onko Porin kaupunki siis allekirjoittanut näitä kansainvälisiä sopimuksia, jotka velvoittavat sitä johonkin?

[Golimar]

On meille tullut sellainen rakettikirurgien ja kameli-insinöörien huippujoukko että oksat pois.

[tweet]1366901553668509699[/tweet]

https://twitter.com/hsfi/status/1366901553668509699

Kun tuolille istuu potilas, joka ei ole koskaan nähnyt hammasharjaa, hammashoitaja Mariam El Shamaly puhuu erityisen rauhallisesti
Hammashoitaja Mariam El Shamaly hoitaa työssään myös maahanmuuttajataustaisten potilaiden hampaita. Pakolaiset hän ottaa aina vastaan pelkopotilaina.

TILAAJILLE

Hammashoitaja Mariam El Shamaly tekee kaikkensa, että potilaalle ei jää huonoja kokemuksia hoidosta.­KUVA: EMILIA KANGASLUOMA / HS

Emilia Kangasluoma HS
2:00 | Päivitetty 9:16

PITKÄ käytävä ja vahatut lattiat. Sairaalamainen tuoksu ja hieman jo muodista mennyt sisustus.

Hammashoitolat ovat monen kammoamia paikkoja, sillä niihin liittyy kipua, särkyä ja epämukavuutta. Poran ääniä ja kasvoille roiskuvaa verta.

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000007834989.html

[DuPont]

Ulkomaalaiset osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen – Tampereelle kertyy maahanmuutosta joka vuosi yli 28 miljoonan euron rahoitusvaje - Suomen Uutiset:
https://www.suomenuutiset.fi/ulkomaalaiset-osallistuvat-heikonlaisesti-kunnan-peruspalvelujen-maksamiseen-tampereelle-kertyy-maahanmuutosta-joka-vuosi-yli-28-miljoonan-euron-rahoitusvaje/

Tilastotiedoista on nähtävissä, että kunnan väkiluvun kasvattaminen maahanmuutolla ei vahvista kunnan veropohjaa, sillä maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, jolloin he osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen. Tämä on selvästi nähtävissä esimerkiksi Tampereella, jossa asuvista maahanmuuttajataustaisista vain joka toinen käy töissä.

Maahanmuuttajat tienaavat heikosti

Maahanmuutosta onkin syntynyt Tampereelle rahoitusvaje, jonka loppusumma on huimat 28 305 305 euroa. Tämä luku siis kertoo, kuinka paljon kunnan kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat Tampereella osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta, suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään.

Matalaksi jäävä verokertymä selittyy osaksi sillä, että maahanmuuttajat ansaitsevat selvästi kantaväestöä vähemmän. Tampereella suomalaisen kantaväestön palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on 31 080 euroa, kun kaikkien ulkomaalaisten osalta sama keskiarvoluku on noin puolet vähemmän, eli 16 790 euroa.

Kun tarkastellaan isoja pakolaismaita – eli Tampereella asuvia henkilöitä, joiden taustamaa on Irak, Somalia, Afganistan tai Syyria – niin näiden maahanmuuttajien palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on jopa muita maahanmuuttajaryhmiä heikompi. Summa on vain 6 300 euroa.

Loput artikkelista.

Matemaattisesti selvää, että me ei tienata tällä, vaikka kataisten ja mitä niitä onkaan kaltaiset mitä sanoisivat.

[Mietiskeliä]

Eiköhän tää juttu sovi tähän ketjuun? Harmittaa, että itselläni on FB-bannit ni en voi jakaa sitä facebook-ryhmissä, mutta jakaahan täältä tätä eteenpäin

https://espoonuutisvirta.fi/2021/03/06/video-bussipummit-eivat-suostuneet-poistumaan-bussista-tilanne-eskaloitui-kasirysyksi/

Harri Hirvosen perjantai-iltapäivän bussimatka sai ikävän käänteen, kun kaksi teini-ikäistä tyttöä hyppäsi kyytiin Leppävaaran alueella. Tytöt marssivat bussiin ilmeisesti maksamatta, koska bussikuski käveli tyttöjen perään ilmoittamaan, että matka päättyisi siihen.

— Tytöt alkoivat sitten haistattelemaan kuskille ja ilmoittivat, ettei heitä kiinnosta. Tässä vaiheessa aloin kuvaamaan.

Hirvosen kuvaamalla videolla tytöt mulkoilevat, naureskelevat ja haistattelevat ympärillään oleville ihmisille, jotka pyytävät tyttöjä poistumaan bussista. Mitään elettä bussista poistumiselle tai bussilipun maksamiselle ei videolla näy.

Video eskaloituu parin minuutin kohdalla, kun molemmat tytöt ärsyyntyvät Hirvosen kuvaamiseen ja käyvät tämän päälle.

— Molemmat tytöt kävivät sitten käsiksi ja alkoivat hakkaamaan minua. Jossain vaiheessa huomasin heidän alkaneen huitoa minua kengilläänkin, Hirvonen sanoo.

Hirvonen kertoo Espoon Uutisvirralle ottaneensa toisen tytöistä kiinni hetkeksi, missä vaiheessa tämä oli hetkeksi rauhoittunut, vain käydäkseen uudelleen bussikuskin kimppuun.

Hirvosen mukaan tytöt raapivat kuljettajan naaman verille ja kaksi muutakin paikallaolijaa sai mustelmia tilanteessa.

Tilanne purkautui vasta kun paikalle tuli kaksi poliisipartiota, jotka ottivat tytöt talteen. Hirvosen mukaan tyttöjen haistatteleva asenne jatkui myös poliiseja kohtaan.

— Normaali ihminen ei käyttäydy tuolla tavalla. Tytöillä oli hyvin rasistinen asenne suomalaista bussikuskia ja muita ympärillä olleita ihmisiä kohtaan, Hirvonen sanoo.

Hirvonen itse ei tehnyt asiasta rikosilmoitusta.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta ei saatu kommentteja puhelimitse, yhteydenottopyyntö on tehty sähköpostitse.

Oikaisu, kello 13.21 – Jutussa mainittiin aiemmin, kuinka toimitus on ollut Pohjolan Liikenteeseen yhteydessä. Kyseessä oleva bussilinja on kuitenkin ilmeisesti Helsingin Bussiliikenteen operoima linja, ei Pohjolan Liikenteen linja.

Toimitus pahoittelee erhettä

Ps. Ja itse videon voi katsoa linkistä. Ei varmaan valtamedia tule uutisoimaan tästä

[Mietiskeliä]

Eiköhän tää juttu sovi tähän ketjuun? Harmittaa, että itselläni on FB-bannit ni en voi jakaa sitä facebook-ryhmissä, mutta jakaahan täältä tätä eteenpäin

https://espoonuutisvirta.fi/2021/03/06/video-bussipummit-eivat-suostuneet-poistumaan-bussista-tilanne-eskaloitui-kasirysyksi/

Harri Hirvosen perjantai-iltapäivän bussimatka sai ikävän käänteen, kun kaksi teini-ikäistä tyttöä hyppäsi kyytiin Leppävaaran alueella. Tytöt marssivat bussiin ilmeisesti maksamatta, koska bussikuski käveli tyttöjen perään ilmoittamaan, että matka päättyisi siihen.

— Tytöt alkoivat sitten haistattelemaan kuskille ja ilmoittivat, ettei heitä kiinnosta. Tässä vaiheessa aloin kuvaamaan.

Hirvosen kuvaamalla videolla tytöt mulkoilevat, naureskelevat ja haistattelevat ympärillään oleville ihmisille, jotka pyytävät tyttöjä poistumaan bussista. Mitään elettä bussista poistumiselle tai bussilipun maksamiselle ei videolla näy.

Video eskaloituu parin minuutin kohdalla, kun molemmat tytöt ärsyyntyvät Hirvosen kuvaamiseen ja käyvät tämän päälle.

— Molemmat tytöt kävivät sitten käsiksi ja alkoivat hakkaamaan minua. Jossain vaiheessa huomasin heidän alkaneen huitoa minua kengilläänkin, Hirvonen sanoo.

Hirvonen kertoo Espoon Uutisvirralle ottaneensa toisen tytöistä kiinni hetkeksi, missä vaiheessa tämä oli hetkeksi rauhoittunut, vain käydäkseen uudelleen bussikuskin kimppuun.

Hirvosen mukaan tytöt raapivat kuljettajan naaman verille ja kaksi muutakin paikallaolijaa sai mustelmia tilanteessa.

Tilanne purkautui vasta kun paikalle tuli kaksi poliisipartiota, jotka ottivat tytöt talteen. Hirvosen mukaan tyttöjen haistatteleva asenne jatkui myös poliiseja kohtaan.

— Normaali ihminen ei käyttäydy tuolla tavalla. Tytöillä oli hyvin rasistinen asenne suomalaista bussikuskia ja muita ympärillä olleita ihmisiä kohtaan, Hirvonen sanoo.

Hirvonen itse ei tehnyt asiasta rikosilmoitusta.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta ei saatu kommentteja puhelimitse, yhteydenottopyyntö on tehty sähköpostitse.

Oikaisu, kello 13.21 – Jutussa mainittiin aiemmin, kuinka toimitus on ollut Pohjolan Liikenteeseen yhteydessä. Kyseessä oleva bussilinja on kuitenkin ilmeisesti Helsingin Bussiliikenteen operoima linja, ei Pohjolan Liikenteen linja.

Toimitus pahoittelee erhettä

Ps. Ja itse videon voi katsoa linkistä. Ei varmaan valtamedia tule uutisoimaan tästä

Koska somalit menivät ihan pokkana vaan istumaan bussiin kuskin ja muiden matkustajien vastustuksesta luulen, että tuollainen toiminta on yleistä somaleille ja moni kuski ei jaksa alkaa niiden kanssa vääntään, vaan katsoo pummilla matkustamista läpi sormien.

[Golimar]

Vuoropuhelu avaa asioita paremmin kuin pelkkä tulkkaus – Kajaaniin kiintiöpakolaisina tulleet saivat eväitä uuteen elämään omalla kielellä
Julkaistu: 12.3.2021 klo 7:00
Kajaaniin muuttaneet eritrealaismiehet ovat tyytyväisiä omakielisiin keskusteluihin. Niistä on paljon apua kotoutumisen ensiaskeleissa.

Kajaaniin kiintiöpakolaisina tulleet Temesgen Ghebremedhin (vasemmalta) Mengestab Habtetsion ja Merhawi Teklay ovat tyytyväisiä, että he saivat vertaistukea tigrinjankielellä ja saattoivat kysyä askarruttaneista asioista. Kuva: Juha Neuvonen

Haluatko lukea koko artikkelin?
TUTUSTU 2 VIIKKOA MAKSUTTA »

https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/vuoropuhelu-avaa-asioita-paremmin-kuin-pelkka-tulkkaus-kajaaniin-kiintiopakolaisina-tulleet-saivat-evaita-uuteen-elamaan-omalla-kielella-196897425/

[P]

Koska somalit menivät ihan pokkana vaan istumaan bussiin kuskin ja muiden matkustajien vastustuksesta luulen, että tuollainen toiminta on yleistä somaleille ja moni kuski ei jaksa alkaa niiden kanssa vääntään, vaan katsoo pummilla matkustamista läpi sormien.

No vastaavan koin jo joskus 2000-luvun alkupuolella 20N bussissa sen lähtöpaikassa Ruotsalaisen teatterin edessä. Bussiin käveli sisään somali ja joku arabi, nuoria miehiä, kuskin ohi maksamatta. Kuski, joka oli myös ulkomaalaistaustainen, selkeästi aasialainen, ehkä vietnamilainen, huusi, että tulevat maksamaan.

Alkoi ihan vastaava venkoilu, johon me matkustajatkin osallistuttiin, kun paskiaiset eivät maksaneet tai poistuneet ja bussi seisoi. Tilanne kuumeni, mutta eivät käyneet käsiksi kuskiin tai muihin, vaikka niin uhkailivat.

Soittamalla poliisille, saatiin ne kuikuilemaan bussin ovelle, jolloin niiden astuessa ulos, kuski löi oven kiinni.
No potkivat ovea ja bussia sekä yrittivät estää bussin liikkeelle lähdön seisomalla bussin edessä. No siihen aikaan vielä ei oltu niin lumihiutaleita ja kuski vain lähti hitaasti ajamaan, niin somali ja arabi ymmärsivät väistää. Mutta jaksoivat juosta perässä potkimaan bussia, kun jouduttiin pysähtymään Erottajalta Bulevardille käännyttäessä oleviin liikennevaloihin.

Ei uutta Auringon. Alla ihan samaa perseilyä jo lie 20 vuotta sitten.

[Golimar]

VMP! x 1 000 000

Perheenyhdistäminen on tehty laissa hyvin vaikeaksi
Perheenyhdistäminen velkaannuttaa pakolaistaustaiset perheet.

X

Perheenyhdistäminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa kyse on kuukausien tai vuosien prosessista, joka on perheelle työläs ja kallis. Perheiden on itse maksettava kaikki kulut, jotka voivat yltää kymmeniintuhansiin euroihin.

Pelkkien hakemus- ja käsittelykulujen lisäksi kuluja aiheuttavat perheenjäsenten matkat suurlähetystöihin oleskelulupahakemusta jättämään ja haastatteluihin (usein toiseen maahan), kalliit viisumikustannukset sekä lopulta perheenjäsenten matkat Suomeen, jos oleskeluluvan saamisessa onnistutaan.

X

Esimerkiksi nelihenkisen perheen yhdeltä vanhemmalta edellytetään 2 600 euron nettotuloja saadakseen puolison ja kaksi lasta Suomeen. Tällaiseen tulotasoon yltäminen ja työllistyminen yleensä ottaen kotoutumisen alkuvaiheessa on vaikeaa.

KUORMITTAVA prosessi suurine velkataakkoineen vaikeuttaa pakolaisten kotoutumista sekä lisää mielenterveysongelmia ja monenlaista pahoinvointia. Edellä mainituista syistä on inhimillisesti tärkeää, että Suomi helpottaisi perheenyhdistämisprosessia, joka on monilla mittareilla Pohjoismaiden tiukin.

Netta Bracone

yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, Tampere

Johanna Hiitola

yhteiskuntatieteiden tohtori,

yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Oulun yliopisto

Eveliina Julkunen

yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, Kanta-Häme

Globaali sosiaalityö ry

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007888655.html