Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Echidna]

Johanna Suurpäätä lainaten: "Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta."

Tästä todisteena Karim Farani käskyttää tottuneesti ompelukonetta tuotannollisessa tarkoituksessa, vaikka vasta 12 vuotta yhteiseloa suomalaisen yhteiskunnan kanssa on takana. Suomalainen lapsi olisi vasta opetellut käsityötunneilla perustaitoja 12 vuoden ikäisenä.

Näin ne kultamunat kuoriutuvat.

[Siili]

Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander on kuollut

http://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kotouttamisen-osaamiskeskuksen-kehittamispaallikko-annika-forsander-on-kuollut

R.I.P.

[Eino P. Keravalta]

Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander on kuollut

http://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kotouttamisen-osaamiskeskuksen-kehittamispaallikko-annika-forsander-on-kuollut

R.I.P.

Osanottoni omaisille.

Toivon ja uskon, että Annika kotoutuu hyvin siihen paikkaan, mihin hän nyt on tullut.

[koojii]

Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander on kuollut

http://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kotouttamisen-osaamiskeskuksen-kehittamispaallikko-annika-forsander-on-kuollut

R.I.P.

Jussi Halla-ahokin on vuosia käynyt Annika Forsanderin kanssa enemmän tai vähemmän hedelmällistä vuoropuhelua:

http://www.halla-aho.com/scripta/kirje_maahanmuuttojohtaja_annika_forsanderille.html

[Nikolas]

Johanna Suurpäätä lainaten: "Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta."

Tuosta Suurpään älynväläyksestä on jo 27 vuotta. Jokos ne pakolaiset ovat alkaneet tuottaa jotain? Muistaakseni työllistymisessä oli ainakin joskus haasteita.

[Kari Kinnunen]

Tasokurssit, no rasismiahan se tietysti on.

Tämä muuten. Tasokurssien poistaminen oli erittäin huono idea. itse kävin aikoinaan sen keskimmäisen kiitettävin arvosanoin. Laajaankin olisi kyennyt mutta jo silloin kiinnosti moottorit enemmän.

Kuitenkin antoi valmiuksia ihan kohtuulliseen myöhempään opiskeluun. Teinkin hieman rekkakuskin hommia arvostetumpia suunnittelijan töitä jokusen vuoden. Kuitenkin kummipyörille oli päästävä.

[Impi Waara]

Poistettu asiattomia viestejä.

[Tulevaisuus]

Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander on kuollut

http://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kotouttamisen-osaamiskeskuksen-kehittamispaallikko-annika-forsander-on-kuollut

R.I.P.

Jussi Halla-ahokin on vuosia käynyt Annika Forsanderin kanssa enemmän tai vähemmän hedelmällistä vuoropuhelua:

http://www.halla-aho.com/scripta/kirje_maahanmuuttojohtaja_annika_forsanderille.html

En löytänyt tuosta linkistä Annikan vastausta, mistä sen löytää?

[Marokon Kauhu]

Suurin ongelma kaiketi Suomen maahanmuuttopolitiikassa on, että sitä ei ole.
Nykyisen hallituksen alkutaipaleella sovittiin järkevistä toimista, joista mitään ei ole toteutettu (koko hallituksen nykyinen legitimiteetti on tietysti aika lailla fifty-sixty).

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf

• Piti edistää huoltosuhdetta parantavaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta sen eteen ei ole tehty mitään. Päin vastoin: Demarit aikovat mahdollisesti vaalit voittaessaan lisätä sosiaaliturvamenoja, ja kiristää verotusta edelleen.
  Tämä tulee toki taas lisäämään maahanmuuttoa sosiaaliturvan perässä ja vähentämään halukkuutta tulla Suomeen töihin entisestään.


• Pakolaispolitiikkaan piti kuulua vain ja ainoastaan kiintiöpakolaiset ja maahanmuuton piti olla hallittua, mutta näin ei tehty, vaan hallitsematon maahanvyöry alkoi syksyllä 2015.
  Tilanteen parantamiseksi ei ole tehty mitään: Rajavalvonta on täysin naapurimaiden vastuulla, ja olemme kokonaan sen armoilla jatkavatko ruotsalaiset omien rajojensa valvontaa, tai millä tuulella Putin milloinkin on.
  Onko tätä ollenkaan otettu hallituksessa ja sisäministeriössä huomioon?
  Vai ovatko vain laukunkantajat valmiina ja koulutettuina tähän tehtävään?
• Rikoksiin syyllistyneiden karkotuksia piti tehostaa, mutta näin ei ole tehty. Edes turvapaikanhakijoita, joiden hakemus on hylätty, ei saada pois maasta.
  Tuhansien laittomasti maahan jääneiden joukossa on tuntematon määrä potentiaalisia uusia Turku-tyylisiä iskijöitä, ja vankilat ovat täynnä jo valmiiksi radikalisoituneita muslimimiehiä.
• Yleisesti on retoriikkaan uitettu se käsitys, että turvapaikanhakijat olisivat maahanmuuttajia, mitä he eivät suinkaan ole.
  Omassa terminologiassamme olisi erittäin tärkeätä, ettemme mene mukaan tähän hämärrytykseen, vaan asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.
  Tämä tarkoittaa myös sitä, että selkeästi ilman todellista Geneven sopimuksen mukaista perustetta, lukuisten muiden EU-maiden läpi vaeltaneita henkilöitä kutsutaan johdonmukaisesti maahantunkeutujiksi eli matuiksi.
  Olen huomannut että hämärrytys on mennyt läpi meidänkin puolella, ja monet puhuvat maahanmuuttajista, kun tarkoittavat matuja.
  Tämä on paitsi vaarallista myönnyttämistä "vastapuolelle", niin myös loukkaus oikeita maahanmuuttajia kohtaan.

Ei hyvältä näytä.
PS:n on pakko saada huomattava edustus seuraaville valtiopäiville, tai muuten tulee kyllä kusiset seuraavat neljä vuotta.
Siinä ajassa saataisiin jo peruttamatonta tuhoa aikaan, eli ruotsintaminen alkaisi olla loppusuoralla.
SDP:n suunnitelmien toteutuessa, myös maastamuutto kiihtyisi entisestään, ja lähtijät olisivat juuri niitä korkeasti koulutettuja, paljon veroja maksavia.
Tämä kehitys on jo alkanut: Asiasta en ole mitään virallisia tutkimuksia nähnyt, mutta omassa tuttavapiirissä, itseni mukaanlukien, tämä on jo yleistä.

Mutta kaipa se niin on, että tastä ei uutta alkua saada ilman kunnon rytinää ensin.
Se saattaa hyvinkin olla Euroopanlaajuinen, ei pelkästään Suomea koskettava.

[Lempäälän keisari]

Rebel Migrantia ei löydä enää Facebookista ja eikä hänen videoitaan enää Youtubesta.
https://www.youtube.com/channel/UCfmavy3VPS9Sgi_wLNMdAXQ/videos

Poistanut vai liekö poistettu?

[Golimar]

Kela sortaa kantasuomalaisia laittomasti.

Kela on ruvennut säästämään ja evännyt laittomasti kantasuomalaisten tukia, jotta rahat ulkomaalaisten jatkuvasti kasvavien kela kulujen kattamiseksi riittäisivät. Kela kertoo, että kantasuomalaisten tukien eväämisellä katetaan ulkomalaisten kasvavat kela kustannukset. Rahaa ei riitä jaettavaksi ulkomaalaisille ja kantasuomalaisille, joten helpoin ja nopein tapa on leikata kantasuomalaisilta, kertoo Kelan virkailija. Katso video se kertoo kaiken kelasta.

https://suomimedia.wordpress.com/2018/07/27/kelan-sortaa-kantasuomalaisia-laittomasti/

[Roope]

Pääkirjoitus: Pakolaispuheissa liioittelun makua

Samaan aikaan kun tilastot kertovat pakolaisten tulon vähentyvän Euroopassa ja Yhdysvalloissa, poliitikkojen pakolaisvastaiset puheenvuorot väkevöityvät. Kansansuosiota turvapaikanhakijoiden ankaralla arvostelulla hakevilla tosin ei ole huolta siitä, että ongelmaksi koettu muuttoliike tyystin pysähtyisi. Pakolaisten virtaa ei pidä vähätellä, mutta tällä haavaa yleisempää näyttää olevan asian liioittelu.

Euroopan tilastokeskuksen mukaan turvapaikanhakijoiden määrä Euroopassa väheni viime vuonna. Hakijoita EU-maihin oli noin 700 000, kun 2016 turvapaikkahakemuksia rekisteröitiin lähes 1,3 miljoonaa.

[...]

Todellisuudessa myös Italiaan pyrkivien siirtolaisten määrä on ollut rajussa laskussa. Italian kautta heitä on kulkenut suuri määrä, mutta pakolaisten kohdemaiden listalla Italia on vain himpun verran Ruotsia edellä. Suomi on tällä listalla Euroopan maiden häntäpäässä.

Meillä keskustelu maahanmuutosta saanee eduskuntavaalien lähestyessä ikäviä piirteitä. On hyvä muistaa, että pakolaisvastaista populismia meillä harrastettiin jo 1990-luvulla, mutta vaalimenestystä sillä ei kertynyt.

Suomi on sittenkin melko rauhallinen maa kysymyksessä turvapaikanhakijoiden kohtelusta, vaikka sananvaihto esimerkiksi hakijoiden palautuksista ajoittain kiihtyy. Saksassa rajapolitiikan erimielisyydet olivat hiljattain johtaa hallituskriisiin. Unkarissa hallitus on ottanut maahanmuuttoon erittäin vastustavan, liki vainoharhaisen linjan.

Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan meillä tehtiin kesäkuun 2017 ja toukokuun 2018 välillä noin 97 000 päätöstä, jotka koskivat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista. Päätöksiä tehtiin 2016 noin 110 000 ja sitä edellisenä vuonna noin 90 000.

Määrät ovat käsittämättömän suuria, jos niitä vertaa 1990-luvun lukuihin. Silloin tulijat laskettiin tuhansissa. Silti puhuttiin pakolaistilanteen kärjistymisestä.

Turun Sanomat 3.8.2018

Paitsi että Suomi ei ole turvapaikanhakijoiden kohdemaana "Euroopan maiden häntäpäässä" vaan tilastojen mukaan noin puolivälissä lähempänä kärkeä kuin häntäpäätä. Myönteisten turvapaikkapäätösten ja ylipäätään humanitaarisen maahanmuuton määrässä Suomi on vieläkin korkeammalla.

Suomen takana on näissä listoissa muun muassa Tanska, jonka kautta suurin osa Suomeen ja Ruotsiin päätyvistä turvapaikanhakijoista kulkee. Tanskan pakolaiskiintiö on 0. Tanska ei enää usko pystyvänsä integroimaan tulijoita yhteiskuntaan, koska se ei ole onnistunut missään muuallakaan.

Vuosittaisia saapujamääriä vertailtaessa on syytä muistaa, että maahanmuuton ongelmat ovat luonteeltaan kumuloituvia. Ongelmat eivät puolitu, vaikka turvapaikanhakijoita tulee jonain vuonna puolet edellistä vähemmän, vaan ne silloinkin kasvavat entisestään.

Mielestäni ei ole mitään vainoharhaista pyrkiä panemaan maahanmuuton ongelmien kasvulle lopultakin stoppi. Se ei onnistu lopettamatta haittamaahanmuuttoa, mikä taas on poliittisesti kova pala nykyisessä Euroopassa.

[acc]

...
Mielestäni ei ole mitään vainoharhaista pyrkiä panemaan maahanmuuton ongelmien kasvulle lopultakin stoppi. Se ei onnistu lopettamatta haittamaahanmuuttoa, mikä taas on poliittisesti kova pala nykyisessä Euroopassa.

Haittamaahanmuuton lopettaminen on hyvä alku, mutta jo maahan päässeet lisääntyvät ja aiheuttavat enemmän ja enemmän haittaa. Siksi myös maahanpäässeille tulisi antaa syitä muuttaa pois. Eräs keino voisi olla heidän suosituimmuusasemansa poistaminen. Heiltä tulisi vaatia suomen osaamista. Mitään tulkkeja ei yhteiskunnan tulisi heille kustantaa. Ei omakielistä opetusta. Ei omakielisiä tv- ja radio-ohjelmia. Viestin pitää olla, että he ovat kutsumattomia vieraita ja suomalaiset ovat isäntiä.

Suomen tulisi aloittaa islamilaisen väestönosan de-islamisaatio. Mutta pelkästään muukalaisiin kohdistuvat toimet eivät riitä. Myös suomalaisuuden vastaiset kantaväestöön kuuluvat tulee poistaa hallinnosta, oikeuslaitoksesta ja poliisista. Kantaväestön terveeseen osaan tulisi kohdistaa toimia, joka kasvattaa heidän itsetuntoaan ja rohkaisee heitä olemaan herroja omassa maassaan.

[Golimar]

Turussa lähipoliisina toimiva Vesa Jauhiainen saa yhteyden somalinuoriin islamin opettajan avulla – sai aikoinaan ruotsalaiskollegoilta ihmettelyä: Eivätkö polttopullot lennä niskaan?
Jauhiainen nostaa yhtenä isona ongelmana esiin kielitaidon. Aikuinen saattaa seurata vain oman maan televisiolähetyksiä eikä nuori kehtaa sanoa, jos ei ymmärrä koulussa opetettua.

Kun Turun Varissuon lähipoliisi Vesa Jauhiainen tapasi poliisikollegoita länsinaapurista vuonna 2012, ei Jauhiaisen yksintyöskentelyä meinattu uskoa todeksi. Asiasta piti kysyä usealla eri kielellä, koska ruotsalaispoliisit epäilivät, ettei Jauhiainen ollut ymmärtänyt kysymystä oikein.

Ruotsalaiskollegat kyselivät, eikö perässä kulje poliisiauto tai valvontakamera. Miten varmistetaan, etteivät polttopullot lennä niskaan?

Jauhiainen on alueen ainoa lähipoliisi, joten hän liikkuu Varissuolla pääasiassa yksin.

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Jauhiainen kertoo, että Ruotsissa tilanteet tietyissä lähiöissä olivat jo 2010-luvun alussa niin kärjistyneitä, ettei suojaamaton, yksin kulkeva poliisi olisi ollut mahdollista.

Jauhiainen on toiminut jo 12 vuotta Varissuon lähipoliisina, eikä polttopulloja ole tarvinnut pelätä. Hänen mukaansa asukkaista noin puolet on maahanmuuttajia, mutta lapsista peräti 70 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.

Viime viikolla sisäministeri Kai Mykkänen nosti Varissuon esiin esimerkkinä onnistuneesta lähipoliisitoiminnasta. Ilta-Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Mykkänen vaatii 20 uuden lähipoliisin palkkaamista niin sanottuihin riskilähiöihin.

Häiriköinti loppui, kun islamin kulttuurin opettaja toimi viestinviejänä
Lähipoliisille onnistumisen salaisuus piilee pitkäjänteisessä työssä: nuori näkee samat kasvot jalkapallokentällä, nuorisotalolla, yöelämässä, koulussa ja kauppakeskuksessa. Lähipoliisi oppii tuntemaan alueen asukkaita ja erityisesti nuorten muuta tukiverkostoa.

Jauhiaisen mukaan lähipoliisin tärkeimmät yhteistyötahot ovat muut viranomaiset kuten opettajat ja sosiaalityöntekijät. Poliisin viesti ei mene aina läpi, ja siksi Jauhiainen pitää tärkeänä, että lähipoliisi tietää, keneen olla yhteydessä.

Esimerkiksi somalinuorista Jauhiainen on oppinut, että heillä viesti menee parhaiten perille yhteisön johtohenkilön kautta. Varissuon somaliyhteisössä tärkeimmäksi viestinviejäksi on osoittautunut koulun islamin kulttuurin opettaja.

– Viisi tai kuusi vuotta sitten Varissuon kirjastossa oli hyvin levotonta. Silloin maahanmuuttajanuoret, pääosin somalinuoret häiriköivät siellä. Otin opettajaan yhteyttä, ja häiriköinti loppui kerralla. En tiennyt vielä silloin, että tämä toimii näin tehokkaasti, kertoo Jauhiainen.

Pieni alue auttaa jengien kiinniottamisessa
Varissuollakin on kahteentoista vuoteen mahtunut erilaisia jengejä ja ryhmittymiä. Poliisien onneksi ja jengien epäonneksi tekijät ovat jääneet nopeasti kiinni.

– Varissuo on niin pieni alue, ettei siellä pysty tekemään asioita pitkään ilman, että joku kertoisi jollekin, joka kertoo siitä minulle.

Huolestuttavana Jauhiainen pitää kehitystä, jossa maahanmuuttajat muuttavat samalle alueelle. Pelkona on kielellinen ja sosiaalinen syrjäytyminen, kun suomen kielen oppiminen jää omaa kieltä puhuvissa yhteisöissä heikoksi.

– Ei ole kantasuomalaisten eikä maahanmuuttajien etu, että alueelle muuttaa vain maahanmuuttajia.

Suomalaisilla ei Jauhiaisen mielestä ole kuitenkaan varaa osoitella sormella maahanmuuttajia, sillä kehitys on luonnollista ja ihmisellä oikeus valita asuinpaikkansa. Suomalaissiirtolaisetkin muuttivat Yhdysvalloissa samoihin kyliin toisten suomalaisten kanssa ja Karjalan evakot hakeutuivat toistensa seuraan.

Pärjääminen ei riitä, tavoitteena oltava työkykyinen veronmaksaja
Ongelmaksi voi muodostua se, jos omaa kulttuuria vaalitaan niin hanakasti, ettei uuteen maahan ja kulttuuriin olla valmiita tutustumaan.

Jauhiainen on työssään kohdannut paljon aikuisia maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea kuin yksittäisiä sanoja. Uutisia seurataan lähinnä synnyinmaan medioista, eikä suomalainen kulttuuri tule television kautta tutuksi.

Esimerkiksi Jauhiainen nostaa somaliyhteisön, joka on niin suuri, ettei kaikkien ole tarvinnut opetella suomea. Ilmankin pärjää yhteisön tuella, mutta Jauhiainen huomauttaa, ettei vain pärjääminen ole kotoutumisen tarkoitus.

– Kotoutumisen avulla pitäisi tulla työkykyinen veronmaksaja.

Kiusaamisen pelko voi estää oppimista
Myös nuorten keskuudessa vajavainen kielitaito voi perusopetuksen jälkeen johtaa syrjäytymiseen.

– Kun mennään ammattikoulun ja lukion tasolle, siellä ei enää opettaja keskity siihen, ymmärtääkö oppilas. Eikä 16-, 17- tai 18-vuotias kehtaa sanoa, ettei ymmärtänyt. Siitä voi joutua helposti kiusatuksi tai naurunalaiseksi.

Kun opetusta ei ymmärrä, motivaatio kärsii ja pikku hiljaa oppilas alkaa myöhästellä jatkuvasti. Pian seuraa koulusta erottaminen. Suomessa etsivä nuorisotyö pyrkii kuitenkin auttamaan pudokkaita ja ohjaamaan esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen.

– Se on äärettömän tärkeää, ettei nuorta jätetä yksin.

https://yle.fi/uutiset/3-10360479

Varissuo, Turku, Suomi (Pahamaineiset lähiöt)
https://www.youtube.com/watch?v=O5AWarLaqcc

https://hommaforum.org/index.php/topic,4838.0.html

[Lalli IsoTalo]

– Se on äärettömän tärkeää, ettei nuorta jätetä yksin.

https://yle.fi/uutiset/3-10360479

Se on äärettömän tärkeää, että mokutukseen poltetaan järjettömiä summia rahaa, energiaa ja rajallisia resursseja mm. mokutusammattien muodossa, koska kyllä se vielä jonain päivänä onnistuu.

Se pökäleeseen tarttuminen sen puhtaasta päästä.

[Golimar]

[tweet]1031427003906445312[/tweet]

[Hakkapeliitta]

Kun poliiseissa on reilusti perussuomalaisten äänestäjiä veikkaanpa, että tuo Varissuon lähiöpoliisi on yksi. Välillä tuli sen verran nuivahkoa poliittisesti epäkorrektia settiä.

[Lalli IsoTalo]

Kun poliiseissa on reilusti perussuomalaisten äänestäjiä veikkaanpa, että tuo Varissuon lähiöpoliisi on yksi. Välillä tuli sen verran nuivahkoa poliittisesti epäkorrektia settiä.

No tulihan sitä realistista tilanteen kuvausta, mikä oli hyvä juttu. Mutta varsinaiseen ongelmaan - mitä enemmän kotoutetaan suurella rahalla, sitä vähemmän kotoudutaan, kuten Ruotsin esimerkki ääriosoittaa - ei poliisimme puuttunut.

Ratkaisu: toivotetaan hyvää kotimatkaa haittamaahanmuuttajille:

1. Ne jotka, jotka eivät irtisanoudu islamista.

2. Ne, jotka elävät sosiaalituilla.

3. Ne, jotka ovat kotoutumiskelvottomia tai -haluttomia.

4.  Kaikki 2015 ja sen jälkeen tulleet

5.  Kaikki, joille on myönnetty toissijaiseen suojeluun perustuva turvapaikka

6.  Vakavista rikoksista tuomitut (tai pikkurikosia rikoksia on useita)

7.  Muu, mikä?

Tervemenoa! 

[Roope]

Suomessa ei ole tarvinnut määritellä riskilähiöitä eikä toivottavasti tarvitsekaan.

On suomalainen innovaatio, ettei riskilähiöitä määritellä, jolloin sellaisia ei voi olla olemassa.

Kunhan Ruotsissa kuulevat tämän viisauden.

[Hakkapeliitta]

Mielestäni tuo oli loistava haastattelu. Siinä tuotiin esille todellisia ongelmia ja saattaa saada suomalaisia vilkuilemaan omassa lähiössä ympärilleen, että hetkonen, noita ongelmia alkaa tulla tännekin. Etenkin pidin siitä, kuinka poliisi nosti somaliyhteisön framille. 

Poliisi vaikutti sen oloiselta tyypiltä, että varmasti on saanut paljon hyvää aikaan. Tuollainen nuiva täytyy noissa hommissa olla. Millään pulleroinnilla ei saa mitään aikaan.

[Ari-Lee]

Haittamaahanmuuton lopettaminen on hyvä alku, mutta jo maahan päässeet lisääntyvät ja aiheuttavat enemmän ja enemmän haittaa. Siksi myös maahanpäässeille tulisi antaa syitä muuttaa pois. Eräs keino voisi olla heidän suosituimmuusasemansa poistaminen. Heiltä tulisi vaatia suomen osaamista. Mitään tulkkeja ei yhteiskunnan tulisi heille kustantaa. Ei omakielistä opetusta. Ei omakielisiä tv- ja radio-ohjelmia. Viestin pitää olla, että he ovat kutsumattomia vieraita ja suomalaiset ovat isäntiä.

Suomen tulisi aloittaa islamilaisen väestönosan de-islamisaatio. Mutta pelkästään muukalaisiin kohdistuvat toimet eivät riitä. Myös suomalaisuuden vastaiset kantaväestöön kuuluvat tulee poistaa hallinnosta, oikeuslaitoksesta ja poliisista. Kantaväestön terveeseen osaan tulisi kohdistaa toimia, joka kasvattaa heidän itsetuntoaan ja rohkaisee heitä olemaan herroja omassa maassaan.

Siis nimenomaan näin. Politiikan uskottavuus tulee palauttaa pikaisesti sille tasolle, että kaikissa mietinnöissään ja etenkin päätöksissä poliitikkojen tulee kysyä mitä lisäarvoa milläkin päätöksellä saavutetaan suomalaiselle veronmaksajalle ja äänestäjälle. Jos lisäarvo on miinusta niin sellaista päätöstä ei kertakaikkiaan saa sallia. Enää ei voi jatkaa tätä nykyistä linjaa, että veronmaksaja kustantaa ja kantaa vastuut ja riskit ja maksaa tappiot samaan aikaan kun hyvä-veli-klusterit korjaavat voitot hillotolpillaan ja sen päälle hieroo paskaa kansan naamalle käyttäen virkakoneistoa häikäilemättömästi paskarukkasenaan - poliisia ja oikeuslaitosta myöten.

[kivimies]

[tweet]1031427003906445312[/tweet]

Toisaalta Suomessa ei ole yhtäkään lähiötä, jossa 90% asukkaista olisivat ulkomaalaistaustaisia kuten Göteborgin Hjällbossa. Varissuollakin ylletään hädin tuskin 50 prosenttiin.
Tuevaisuudessa tilanne tulee olemaan toinen, maahanmuuton ja luonnollisen väestönkasvun seurauksena. Segregaation vastaista työtä vaikeuttaa segregoituvan väestön kasvu.

[Golimar]

KUU­SA­MOON saa­puu en­si vuo­den puo­lel­la kiin­ti­ö­pa­ko­lai­sia, jot­ka ovat kai­ken to­den­nä­köi­syy­den mu­kaan kon­go­lai­sia. Vie­lä ke­säl­lä alus­ta­va tie­to oli, et­tä tu­le­vat pa­ko­lai­set ovat syy­ri­a­lais­läh­töi­siä.

– Kuu­sa­moon tu­li­jat ovat näil­lä nä­ky­min kon­go­lai­sia. Maa­han­muut­to­vi­ras­ton suun­ni­tel­mat si­joit­ta­mis­ten osal­ta ovat syk­syn ai­ka­na muut­tu­neet ja meil­le Ely-kes­kuk­sel­le­kin uu­sin tie­to tuli ai­van äs­ket­täin, ker­too Poh­jois-Poh­jan­maan Ely-kes­kuk­sen ryh­mä­pääl­lik­kö Han­na Määt­tä.

KUU­SA­MON kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti vii­me hel­mi­kuus­sa ot­taa vas­taan kiin­ti­ö­pa­ko­lai­sia. Kyse on noin kol­mes­ta­kym­me­nes­tä hen­ki­lös­tä.

– Tark­kaa tie­toa lu­ku­mää­räs­tä ei vie­lä ole. Vi­ral­li­nen esi­tys kun­nal­le tu­lee tam­mi­kuus­sa.

Kuu­sa­moon muut­ta­vat pa­ko­lai­set asu­vat täl­lä het­kel­lä Sam­bi­as­sa pa­ko­lais­lei­ril­lä. UNHCR eli Yh­dis­ty­nei­den kan­sa­kun­tien pa­ko­lais­jär­jes­tö on teh­nyt esi­tyk­sen va­lit­ta­vis­ta hen­ki­löis­tä, joi­ta de­le­gaa­tio on haas­ta­tel­lut ja va­lin­nut so­pi­vat ih­mi­set.

– Haas­tat­te­lut on teh­ty, mut­ta lo­pul­li­sia pää­tök­siä ei vie­lä ole.

Suo­meen ja Kuu­sa­moon pa­ko­lai­set saa­pu­vat ai­kai­sin­taan hel­mi­kuun lop­pu­puo­lel­la.

– Saa­pu­mi­sai­ka­tau­lus­ta on pa­rem­pi var­muus to­den­nä­köi­ses­ti tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. Sil­loin tie­däm­me var­muu­del­la, on­ko kaik­ki oles­ke­lu­lu­pa­pää­tök­set teh­ty, mil­loin saa­pu­jil­le pi­de­tään niin sa­not­tu kult­tuu­ri­o­rien­taa­ti­o­kou­lu­tus läh­tö­maas­sa ja on­ko jou­kos­sa sel­lai­sia mat­kaa­jia, joil­la esi­mer­kik­si ras­kaus vai­kut­tai­si mat­kus­tu­sai­ka­tau­luun.

Suo­meen saa­pu­vat pa­ko­lai­set saa­vat läh­tö­maas­sa kol­men päi­vän mit­tai­sen kult­tuu­ri­o­rien­taa­ti­o­kou­lu­tuk­sen.

– Kou­lu­tuk­ses­sa ker­ro­taan Suo­mes­ta, ope­tel­laan kie­len al­kei­ta ja käy­dään läpi muun mu­as­sa mat­kan vai­hei­ta.................................

https://www.koillissanomat.fi/uutisetkoillismaa/kuusamoon-kiintiopakolaisia-kongosta--uudet-kuntalaiset-saapuvat-aikaisintaan-helmikuun-lopussa-6.226.439006.d2839e1a7a

[N. O. Hääppönen]

[tweet]1031427003906445312[/tweet]

Vapaavuori puhuu nyt alpakkaa, vai mitä ihmettä Vantaalla touhutaan? Jos jotakin epätoivottua on vaarassa tapahtua, eikös se ole riski? Sanakikkailu ei tosiasioita miksikään muuta.

Vantaa haluaa 6 miljoonan euron tukipaketin lähiöille, joissa syrjäytyminen kasvaa ja rassaa – "Painopisteenä on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja nuorison syrjäytymisen ehkäisy"

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/704822-vantaa-haluaa-6-miljoonan-euron-tukipaketin-lahioille-joissa-syrjaytyminen-kasvaa

[Golimar]

Pakolaisesta muukalaiseksi
27 minla 16.3.2019 toistaiseksi 6522 katselua
Millaista on tulla Suomeen pakolaisena? Voiko uudessa kotimaassa olla koskaan muuta kuin muukalainen? Ohjelmassa seurataan Sudanista ja Syyriasta tulleita perheitä, jotka yrittävät asettua uusille ruotsinkielisille kotipaikoilleen. Olof Film, 2019.

https://areena.yle.fi/1-4423755

[tweet]1108229630081810432[/tweet]

[Elemosina]

^tulipa mieleen, että eikö autoa ajavan tulisi olla lukutaitoinen? On tainnut näin itsestäänselvä asia jäänyt kirjaamatta jonnekin lakiin ja järjestykseen.

[epäonnistunut abortti]

Tän päivän Itä-Hämee lehdessä hyvä mielipide by Markus Heino (ps).
En osaa linkittää kännykällä.

[HDRisto]

Hieno yhdistelmä tuossa kuvasarjassa.
"Minun ei tarvitse oppia lukemaan tai kirjoittamaan. Joten haluan perustaa firman tai kaupan".
Luku- ja kirjoitustaito varmaan auttaisi tuossa suunnitelmassa, varsinkin täälläpäin maailmaa. Basaarit on sitten asia erikseen.

[Golimar]

..............Kotiäiti Haifa Abdullah Mohamed on etsinyt töitä Suomesta jo 12 vuotta.

– On vaikeaa päästä ensimmäistä kertaa töihin, sillä en ole koskaan ollut töissä kotimaassani Irakissa tai Suomessa. Minun pitää opetella suomen kieltä vielä paremmin. Sitten pääsen helpommin töihin, Abdullah Mohamed uskoo.

Monikulttuurisessa toimintakeskus Myllyssä Kotkassa hän voi harjoitella juuri tätä. Suomen kielen kerhoja järjestetään siellä kahdesti päivässä. Lisäksi Haifa Abdullah Mohamed on ollut työharjoittelussa keskuksen kahvilassa nyt puoli vuotta.

– Työharjoittelu on mukavaa. Leivon kakkuja ja suolaisia sekä makeita piirakoita, Abdullah Mohamed kertoo esitellessään kättensä jälkeä.

Myllyssä pyritään edesauttamaan maahanmuuttajien kotoutumista muun muassa kielikerhoja järjestämällä ja työharjoittelupaikkoja tarjoamalla. Abdullah Mohamed haaveilee jo oikeasta työstä.

– Tahtoisin työskennellä lasten kanssa, esimerkiksi koulussa avustajana, Abdullah Mohamed kertoo.

Kahvilan kassan takana hymyilee Oxana Ratusnaks, toinen kahvilan työharjoittelijoista. Hänen urahaaveensa on erilainen, sillä hän haluaisi kehittää bisnestoimintaa Suomessa.

Työtä hakevan maahanmuuttajan edessä voi kuitenkin olla haastava taival etenkin silloin, kun hänen on opiskeltava uusi kieli tai kouluttauduttava......................

Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa huomattavasti korkeampi kantaväestöön nähden.

– Se on lähes kolminkertainen. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat merkittäviä, sanoo maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä SAK:sta.

Parhaiten työllistyvät Viron kansalaiset. Myös Pohjois-Amerikasta, Aasiasta sekä muista Euroopan maista muuttaneet työllistyvät suhteellisen hyvin.

– Heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä lähtöisin olevat, ja näistä erityisesti Somalian ja Irakin kansalaiset, Kyntäjä kertoo.

Eroja selittää Kyntäjän mukaan pääosin Suomeen muuton syy.

– Erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleiden työttömyys on huomattavan korkeaa........................

Äidinkielen mukaan tilastoituna kymmenestä suurimmasta äidinkielestä korkein työllisyysaste oli toissa vuonna viroa, englantia, ja vietnamia puhuvilla.

– Oma lukunsa ovat ruotsinkieliset, jotka tässä yhteydessä kannattaa ehkä käsitellä kansalaisuuden mukaan, sanoo erityisasiantuntija Liisa Larja Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ruotsin kansalaisten työllisyysaste oli kolmanneksi korkein Suomen ja Viron kansalaisten jälkeen.

– Kolme huonointa työllisyysastetta äidinkielen mukaan oli puolestaan oli arabiaa, somaliaa ja persiaa puhuvilla, Larja sanoo...........................

Haifa Abdullah Mohamed ja Oxana Ratusnaks esittelevät aamulla leivottuja keksejä ylpeinä toimintakeskus Myllyn kahvilassa.

Ratusnaks muutti Pietarista Suomeen kahdeksan vuotta sitten työn perässä. Hän työskenteli huonekaluliikkeessä, mutta on ollut viimeiset kaksi vuotta työttömänä. Venäjällä asuessaan hän teki töitä muun muassa opettajana ja matkatoimistossa.

– Vahvuuteni on bisnestoiminnan kehittäminen, sillä siinä voin käyttää kaikkia taitojani. Suomi on maa, jossa voi saada töitä myös englannin kielellä, mikä auttaa paljon. Lisäksi Kotka on lähellä Venäjää, mikä tuo vielä lisää mahdollisuuksia, hän sanoo........................

https://yle.fi/uutiset/3-10778153

[Golimar]

Turvapaikanhakija saa pian tietoa turvapaikkaprosessista myös videoilla
7.6.2019 12.27
Maahanmuuttovirasto kehittää parhaillaan vastaanottokeskuksessa annettavaa yleistä oikeudellista neuvontaa. Neuvonnalla tarkoitetaan keskuksen tehtäviin kuuluvaa tiedon antamista turvapaikkaprosessiin liittyvästä oikeusavusta ja oikeusavun piiriin pääsemisessä auttamista. Vastaanottokeskukset kertovat myös yleisellä tasolla turvapaikkahakemuksen käsittelystä sekä hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Neuvonnan tarpeen kasvuun on osaltaan vaikuttanut turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset.

– On tärkeää, että turvapaikanhakija saa heti alkuvaiheessa selkeää ja kattavaa tietoa turvapaikkamenettelystä. Näin varmistetaan, että hän saa tietoa prosessin kulusta sekä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan siinä. Se vaikuttaa myös koko prosessin sujuvuuteen, Maahanmuuttoviraston projektipäällikkö Elina Eronen sanoo.

Neuvonnan kehittämistä varten on selvitetty neuvonnan nykytilaa ja sen kehitystarpeita. Selvitystyössä on kuultu eri toimijoita, kuten turvapaikanhakijoita, vastaanottokeskuksen henkilökuntaa, oikeudellisia avustajia sekä järjestöjen ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustajia.

Yleistä oikeudellista neuvontaa annettiin kaikissa vastaanottokeskuksissa, mutta käytännöissä on jonkin verran eroja. Maahanmuuttoviraston tavoite on, että hakija saa samat tiedot riippumatta siitä missä vastaanottokeskuksessa hän asuu.

Turvapaikkaprosessi vaihe vaiheelta läpi videoilla
Turvapaikanhakijat toivovat mahdollisimman konkreettista tietoa siitä, miten turvapaikkaprosessi etenee. Lähes kaikissa vastaanottokeskuksissa järjestetään nykyisin esimerkiksi infotilaisuuksia. Neuvontaa tukee parhaiten selkeä, omakielinen ja visuaalinen materiaali. Esimerkiksi mobiilisovelluksia ja videoita pidetään hyvinä tiedon välittämisessä.

– Suurin osa turvapaikanhakijoista oli osallistunut infoihin, mutta siellä annettua tietoa ei aina ole sisäistetty. Turvapaikanhakijan haastava elämäntilanne ja epävarmuudessa eläminen voivat vaikeuttaa tiedon vastaanottamista, Eronen kertoo.

Hakijoille julkaistaan vuoden lopussa uusi videosarja, joka kertoo turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Videoilla turvapaikkaprosessiin voi tutustua vaihe vaiheelta yleisimmillä turvapaikanhakijoiden kielillä. Turvapaikkapuhuttelusta on tulossa oma video, jossa kerrotaan siitä, miten puhutteluun kannattaa valmistautua ja mitä puhuttelussa tapahtuu. Videot käsittelevät myös esimerkiksi viranomaisten tehtäviä, oikeusapua ja sitä, mitä tapahtuu Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen.

Materiaalien tuotannossa on huomioitu luku- ja kirjoitustaidottomat sekä muut ryhmät, joilla on erityisiä tarpeita.

Uusi ohje turvapaikkapuhutteluun valmistautumiseen
Myös muuta turvapaikanhakijoiden ohjeistusta on uudistettu. Turvapaikanhakijoille on laadittu uudet kirjalliset ohjeet, jotka hakija saa, kun hänet kutsutaan turvapaikkapuhutteluun. Ohjeissa kerrotaan muun muassa mikä on turvapaikkapuhuttelu, miten siihen valmistaudutaan ja miten puhuttelussa toimitaan.

– Ohjeissa on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että kieli on yksinkertaista ja kaikille ymmärrettävää. Alaikäiset turvapaikanhakijat on huomioitu omalla ohjeella, Eronen kertoo.

Ohjeet on laadittu kaikkiaan 13 kielellä, eli kaikilla turvapaikanhakijoiden yleisimmillä äidinkielillä.

ONE-hanketta on rahoittanut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

FAKTA: Turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa yleistä tietoa turvapaikkaprosessista
Yleinen oikeudellinen neuvonta vastaanottokeskuksissa tarkoittaa yleisen tiedon antamista turvapaikkaprosessista, sen vaiheista ja hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista siinä.
Vastaanottokeskuksissa yleistä neuvontaa turvapaikanhakijoille antavat etenkin sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja ohjaajat.
Vastaanottokeskus ei anna oikeusapua. Vastaanottokeskus antaa tietoa siitä, kuinka turvapaikanhakija saa yhteyden oikeusapua antavaan toimijaan ja tarvittaessa auttaa hakijaa pääsemään avun piiriin. Oikeusapua tarjoavat julkiset oikeusaputoimistot ja lakitoimistot. Sen järjestämisestä vastaa oikeusministeriö.
Lisätietoa medialle
Projektipäällikkö, Elina Eronen, s-posti etunimi.sukunimi@migri.fi, p. 0295 433 037

https://migri.fi/artikkeli/-/asset_publisher/turvapaikanhakija-saa-pian-tietoa-turvapaikkaprosessista-myos-videoil-1