Suomen tuhoisa maahanmuuttopolitiikka

[Roope2]

Oikeusministeriön työryhmä (puheenjohtaja Husu Hussein) on työstänyt raportin  "Korjataan maahanmuuttaneiden ja monikielisten suomalaisten demokratiavaje".

Lähtökohta on ollut: "Maahanmuuttaneet ja monikieliset suomalaiset ovat aliedustettuja edustuksellisessa demokratiassa ja he osallistuvat suhteellisesti vähemmän suoran ja osallistavan demokratian mekanismeihin."

Ja lopputulos: "Ei voi olla niin, että suomen tai ruotsin kielen taito on edellytys demokratiaan osallistumiselle. Monikielisten materiaalien tarjoaminen on yksi asia, mutta tarvitaan myös muuta."




Eli vaikka et osaa asuinmaasi virallisia kieliä, niin sinun täytyy päästä määräämään, miten kantisporukka elää.

Milloin tämä hulluus loppuu?


https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164204/OM_2022_27_ML.pdf

[Näkkileipä]

Miksi yksikään ihmisoikeusaktivisti ei reagoi siihen, kuinka "turvapaikanhakijoita" houkutellaan pois lähes turvallisesta kotimaastaan ja lähtemään mahdollisesti erittäin vaaralliselle matkalleen, monien maiden läpi tänne Suomeen asti ja lopuksi kokemaan mahdollisesti useita hylättyjä turvapaikkahakemuksia?
Jostain kumman syystä, ihmisoikeusaktivistit reagoivat vasta sitten, kun T-P-hakijat saavat hylättyjä päätöksiä ja turvapaikanhakijoita yritetään karkottaa Suomesta takaisin heidän  kotimaahansa?

Luulisi että tuollaisen kokeminen olisi erittäin haitallista psyykkisesti ja fyysisesti?

Kaikki pääsivät paljon helpommalla, jos kielteisestä turvapaikkapäätöksestä ei voisi valittaa ja päätöksen saanut käännytetään välittömästi takaisin sinne mistä tulikin ja seuraavan hakemuksen voisi tehdä aikaisintaan 2 vuoden päästä. Tuollainen yksinkertainen ratkaisu säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa.

[sancai]

Miksi ei yksikään ihmisoikeusaktivisti puutu siihen, kuinka "turvapaikanhakijoita" houkutellaan pois lähes turvallisesta kotimaastaan ja lähtemään mahdollisesti erittäin vaaralliselle matkalleen, monien maiden läpi tänne Suomeen asti ja lopuksi kokemaan mahdollisesti useita hylättyjä turvapaikkahakemuksia?

Luulisi että tuollaisen kokeminen olisi erittäin haitallista psyykkisesti ja fyysisesti?

Kaikki pääsivät paljon helpommalla, jos kielteisestä turvapaikkapäätöksestä ei voisi valittaa ja päätöksen saanut käännytetään välittömästi takaisin sinne mistä tulikin ja seuraavan hakemuksen voisi tehdä aikaisintaan 2 vuoden päästä. Tuollainen yksinkertainen ratkaisu säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa.

Ihmisoikeusaktivistit voisivat myös opastaa turvapaikanhakijat maihin, joissa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ennen kuin jättävät turvapaikkahakemuksen Suomeen. Suomihan loukkaa heidän mukaansa kansainvälisiä sopimuksia, joten luulisi sitten, että maailma on täynnä Suomea vastaanottavaisempia ja liberaalimmin turvapaikkamyöntäviä, kansainvälisiä sopimuksia noudattavia maita. (No näin ei tietenkään ole, jostain syystä niiden samojen kansainvälisten sopimusten puitteissa voidaan tehdä tiukkaa turvapaikkapolitiikkaa jo tuossa ihan Suomenlahden eteläpuolella.)

[ikuturso]

Oulun yliopiston väitöskirjatutkimuksen mukaan (nomadinen tutkimus haastateltu peräti yhdeksää miestä), 2015 turvikset kokevat, että he ovat aina alempiarvoisia ja heidän tulisi suomalaisten mukaan hyväksyä se, että ovat alempiarvoisia ja pitäisi omaksua kulttuuria ja ihan kaikkea.

(tästä oli yle uutiset uutis-suomessa) Blondi tutkija kertoi tutkimuksen olevan osin subjektiivisen kuten kaiken laatututkimuksen nykyään ja että tutkijaa ei voi laatututkimuksesta erottaa ja siksi hänen mielipiteensä, että oikeus elää-aloite tulisi toteuttaa ja jakaa kaikille ennen 2017 tulleille oleskelulupa olisi ainoa oikea teko.

Uutisessa haastateltiin myös irakilaista, joka tuli Suomeen 2015 ja on tehnyt työtä vuodesta 2016. Hän antoi haastattelun englanniksi. Toki muisti sanoa, että syrjintä ei lakkaa vaikka osaisi suomea. Ehkä juuri siksi ei ole edes vaivautunut kieltä opettelemaan. Kielitaidon vaatimus lienee yksi niitä rasistisia ajatuksia, mitä suomalaisten mielissä kumpuaa.

-i-

[Roope]

Vesa Kanniainen: Pakolaisten auttaminen lähialueilla: Auttamiskerroin

Kirjoituksessa argumentoidaan, että pakolaispolitiikan kriteeriksi olisi nostettava kustannusvaikuttavuus-analyysi. Siinä kysytään, kuinka monta pakolaista heidän auttamisekseen nyt käytettävällä rahamäärällä olisi autettavissa heidän lähialueillaan sen sijaan, että heistä muutamat tuodaan länsimaihin. Kirjoituksessa lasketaan ns. auttamiskertoimet Lähi-Idän maille. Ehdotettu kriteeri ei poista kansainvälisten sopimusten merkitystä: niitä tulisi kuitenkin soveltaa niin, että lukumääräisesti yhä useampia ihmisiä voidaan auttaa.

Johdanto

Valtioiden rajat ylittävä ihmisten liikkuminen on noussut yhdeksi aikamme suurista yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä. Onneksi alalla on runsaasti aineistoihin perustuvaa deskriptiivistä tutkimusta. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin analyyttisia arvioita politiikan taustalle, johon löytyvät välineet taloustieteestä. Myös eettiset näkökohdat eli ihmisoikeus-seikat on otettava huomioon. Ne määrittävät sen, miten mitoitetaan pakolaisten auttamiseen suunnattavat resurssit. Kustannustehokkuuden puolestaan tulisi määrätä se, millä tavalla avustaminen tulisi toteuttaa. Työperäinen ja humanitaarisen maahanmuutto täytyy käsitellä erillisinä tutkimus- ja politiikkateemoina.

Tässä kirjoituksessa tutkitaan periaatetta pakolaisten auttamisesta heidän lähialueillaan, koska se on kustannustehokasta. Esimerkiksi ukrainalaisten sotapakolaisten auttaminen Euroopassa noudattaa periaatetta, että Eurooppa on heidän lähialuettaan.
...

Libera 21.7.2022

Kirjoituksessa argumentoidaan vähän kaikenlaista ja vaihtelevalla menestyksellä, mutta positiivista on ajatus objektiivisuudesta maahanmuuton ja auttamisen taloudellisten vaikutusten kautta.

On kuitenkin selvää, että kaikkea työperäistä maahanmuuttoa tai kehitysapua ei voi oikeuttaa taloudellisilla ja eettisillä perusteilla, kuten Kanniainen esittää. Lähinnä naurattaa ajatus, että maksamme velkaa kehitysapumaista saamastamme koulutetusta työvoimasta.

Johtopäätöksiä

Työperäiselle maahanmuutolle ja kehitysavulle ovat taloudelliset ja eettiset perusteet. Tuomalla pakolaisia Lähi-Idästä Eurooppaan vain harvoja voidaan auttaa. Loput jäävät vaille apua saaden tyytyä tekstiviesteihin yltäkylläisestä Euroopasta. Kun poliitikot tukevat kallista pakolaispolitiikkaa, onko tälle selitys siinä, että tämän päivän maahanmuuttajat ovat huomispäivän äänestäjiä? Tätä näkökulmaa on käsitellyt Hillman (2021). USA:ssa maahanmuuttajat äänestävät demokraatteja ja siksi nämä kannattavat avoimempaa maahanmuuttoa.

Pakolaisten auttamisessa keinot olisi arvioitava kustannus-vaikuttavuuskriteerin avulla. Laskelmat puoltavat näkemystä, jonka mukaan humanitaarinen maahanmuutto on tehoton ratkaisu, sillä samalla rahamäärällä olisi autettavissa moninkertaista pakolaismäärää heidän lähialueillaan. Lähi-idän maiden tapauksessa auttamiskertoimiksi laskin 3-114.

Pakolaisten auttamisesta ei ole aihetta moraalisistakaan syistä tinkiä. Geneven vuoden 1951 pakolaissopimusta ei solmittu nykyisen kaltaiseen massamuuttoon. Tarvitaan uutta ajattelua. Auttamiseen suunnattavia resursseja olisi jopa lisättävissä, mutta auttamisen keinot olisi arvioitava kustannus-vaikuttavuus -kriteerin avulla.

Pakolaisten auttaminen heidän lähialueillaan on taloudellisesti mutta myös eettisesti perusteltu kriteeri. Sille tulisi kuitenkin ostaa myös kyseisten lähialueiden tuki. Tämä ei ole mahdollista muutoin kuin huolehtimalla siitä, että pakolaisten auttamiseen suunnatut voimavarat sisältävät tukea myös sille yhteisölle, johon pakolaiset asettuvat. EU:n ja Turkin kanssa välinen sopimus on tästä esimerkki.

[Roope2]

Aamulehti (maksumuurin takana):

Pirkanmaalla 14 vuotta asunut mies ei saa oleskelulupaa: "Miettikää sitä, että minulla on vakituinen työ valmiina"

Maahanmuuttoviraston johtaja myöntää, että 14 vuotta on pitkä aika odottaa päätöstä ja pitää yleisellä tasolla tilannetta raskaana ja kestämättömänä. Pirkanmaalla asuvan miehen asianajaja kuvaa tapausta kohtuuttomaksi.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008987894.html




Kommenttiosiossa moni toteaa, että tämä on taas näitä maahanmuuttopolitiikamme kukkasia uusine lupahakemuksineen. Tämänkertainen epäonninen on Irakin kurdi.

[Melbac]

Aamulehti (maksumuurin takana):

Pirkanmaalla 14 vuotta asunut mies ei saa oleskelulupaa: "Miettikää sitä, että minulla on vakituinen työ valmiina"

Maahanmuuttoviraston johtaja myöntää, että 14 vuotta on pitkä aika odottaa päätöstä ja pitää yleisellä tasolla tilannetta raskaana ja kestämättömänä. Pirkanmaalla asuvan miehen asianajaja kuvaa tapausta kohtuuttomaksi.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008987894.html




Kommenttiosiossa moni toteaa, että tämä on taas näitä maahanmuuttopolitiikamme kukkasia uusine lupahakemuksineen. Tämänkertainen epäonninen on Irakin kurdi.

Montas valitusta toi on tehnyt?.Olen saanut jo 14v ajan hylsyn hakemuksesta ja olen aina valittanut päätöksestä ja tämä toiminta on aivan hävytöntä koska en ole saanut turvapaikkahakemuksesta myönteistä päätöstä.

[Radio]

14 vuotta notkumista hölmölässä luvattomasti. Vakituinen työ valmiina. Ei perkele, tulee Eila Kännöä ikävä.
Bilal Mohialdeen Namuq on työllistänyt asianajajia ja turvonnutta valtionhallintoa Uskomaton suoritus, tosin luultavasti Suomen pakolaisavulta tms.

[Näkkileipä]

Tuohon olisi hyvin yksinkertainen ratkaisu, lakimuutos. Ilman myönteistä oleskelulupaa ei saa tehdä töitä Suomessa. Työnhakijaa tai työnantajaa velvoitetaan rangaistuksen uhalla varmistamaan, että oleskelulupa on kunnossa.

Onkohan Suomessa sellaista vastuullista mediaa, joka selvittäisi Suomen hallituksen yhteydet ja mahdolliset esteellisyydet maahanmuutto päätöksiin?

Se että Suomen hallitus on "mahdollisesti" vahvasti mukana maahanmuutto bisneksessä, selittäisi, niitä erittäin haitallisia maahanmuuttopoliittisia  päätöksiä, joita on monien vuosien ajan tehty Suomessa.

[Radio]

Työperusteinen maahanmuutto on rajattua. Sen ainakin tulisi olla Suomen kansantaloutta hyödyntävää ja maamme hyvinvointia parantavaa. Siinäkin aloitteellisuuden ulkomaalaisen työntekijän tuloon tulisi olla yrityksen, joka tällaistä työntekijää on värväämässä. Työvoimaviraisten asia on tarkistaa, että suomalainen työtön ja ulkomaalainen mamu ovat tasavertaisessa asemassa.
Kuka osaisi kertoa, miksi Helsingin bussikuskit ovat ruskettuneet vahvasti?

[Lalli IsoTalo]

Kuka osaisi kertoa, miksi Helsingin bussikuskit ovat ruskettuneet vahvasti?

Hgin kaupunki ei kouluta kalpeanaamoja kuskeiksi, ainoastaan ruskettuneita. Se on sitä kaupungin harjoittamaa rakenteellista rasismia.

[Golimar]

  x 1 000 000

X

Seitsemän henkilöä on syytteessä tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden huivit riisuttiin voimakeinoin.

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa alkoi keskiviikkona oikeudenkäynti poliiseja ja vartijoita sekä Suomen valtiota vastaan. Kyse on tapauksesta, jossa poliisit ja vartijat poistivat voimakeinoin kahden turvapaikanhakijan hijab-huivit ja ottivat heistä valokuvat.

Naiset kieltäytyivät tätä ennen riisumaan hiukset peittävät huivinsa uskontoonsa vedoten.

X

Kaksi naista oli hakenut toistamiseen turvapaikkaa Suomesta ja heistä oli tarkoitus ottaa turvapaikkahakemukseen liittyviä tunnistetietoja.

Naiset eivät suostuneet ottamaan huivejaan pois. Syntyi "mylläkkä", kuten syyttäjä asiaa kuvailee.

Naiset rimpuilivat ja huusivat. Toinen heistä poistettiin rekisteröintihuoneesta käsistä kiinni pitäen. Hänet painettiin myös seinää vasten.

Molemmilta naisilta poistettiin huivit väkisin ja kuvat otettiin niin, että heistä pidettiin kiinni.

Ennen voimakeinojen käyttöä paikalla olleet tiedustelivat toimintaohjeita poliisien esihenkilöltä, joka syyttäjän mukaan ohjeisti ottamaan huivit pois vaikka väkisin.

Syyttäjän mukaan voimakeinoista on aiheutunut vammoja, joita ei voida pitää vähäisinä. Näitä ovat muun muassa päänkipu, aristus ja punoittavat jäljet ympäri kehoa.

Syyttäjä vaatii rangaistuksia virkavelvollisuuden rikkomisesta, pahoinpitelystä ja yllytyksestä pahoinpitelyyn. Kaikki seitsemän eivät ole syytettyinä kaikista teoista.

Syyttäjän mukaan syytetyillä oli velvollisuus kunnioittaa asianomistajien, eli turvapaikkaa hakeneiden naisten perus- ja ihmisoikeuksia.

Asiaomistajat yhtyvät syyttäjän vaatimuksiin ja vaativat molemmat lisäksi muun muassa kivusta ja särystä 7000 euron korvausta.

X

Yhden syytetyn puolustaja kertoo, että toinen naisista ei rauhoittunut kuvaustilanteessa. Tämä muun muassa pyrki potkimaan viranomaisia, minkä takia voimakeinot ovat perusteltuja.

– Asianomistajien oma käyttäytyminen on edellyttänyt lievien voimakeinojen käyttämistä, kommentoi toisen syytetyn puolustaja.

Puolustus katsoo, että asianomistajien vammat ovat syntyneet, kun asianomistajat ovat rimpuilleet.

Syyttäjä huomauttaa, että naisia ei syytetä mistään. Syyttäjä on jo aiemmin tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen haitanteosta virkamiehelle.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bc9385a4-ab4e-47e4-bc10-ab5ecee0514a

[Golimar]

Nämäkin lierot ovat maleskelleet Suomessa vuosia nauttien Kela-Gold eduista ja varmaan perheenyhdistäneet ison lauman luikureita.

Uudempi juttu.

X

Hämeenlinnan poliisiasemalla sattui toukokuussa 2017 välikohtaus, joka oli paikalla olleiden poliisien mukaan harvinainen ja poikkeuksellinen. Heidän mukaansa turvapaikanhakijoiden rekisteröinneissä ei aiemmin ollut tapahtunut mitään vastaavaa.

Sormenjälkien ottaminen nosti kahden hijab-huiviin sonnustautuneen sisaruksen vastustuksen. Varsinainen rähinä alkoi kuitenkin siitä, kun naisten pyydettiin ottamaan huivi pois kuvaamista varten.

Naisten mukaan poliisit aiheuttivat heille kipua ja särkyä turhaan. Myös syyttäjä katsoo, ettei poliisin voimakeinojen käyttäminen ollut perusteltua.

X

Näin toinen naisista kertoi esitutkinnan aikana tapahtumista poliisitalolla:

– Siskoni istui siellä valokuvasta varten ja hänelle sanottiin, että pitää ottaa huivi pois, että huivi päässä ei saa ottaa kuvaa. Sanoimme hänelle (poliisille), että ennenkin on Helsingin poliisilaitoksella saanut ottaa huivi päässä kuva. Siellä piti vain korvat ja kasvot piti näkyä. Kysyimme, että haluatteko kiusata meitä.

Naisen mukaan huoneeseen tuli pian 2–3 poliisia, jotka ottivat hänestä kiinni.

– Siinä yhteydessä paitani nousi ylös. He veivät minut ulos huoneesta jonnekin käytävälle ja laittoivat minut seinää vasten ja ottivat käteni selän taakse.

– Huusin niin paljon, he eivät päästäneet irti ja kukaan ei tullut apuun. Minulla oli kova stressi ja sattui paljon.

Nainen kertoi, että he olivat tuolloin uskontoonsa liittyvällä paastolla.

– En ollut syönyt enkä juonut mitään.

Nainen kuvaili hänestä kiinni pitäneen poliisin toimintaa:

– Hänen vartalonsa oli todella tiukasti kiinni minun vartalossani ja hän oli laittanut käteni selkäni taakse tosi kovaa. Aivan kuin olisi raiskannut jonkun tai ylittänyt toisen ihmisen perusoikeuksia.

X

– Huivi kuuluu siihen uskontoon. Se ei ole siitä kiinni, että joku siellä näkee minun hiukseni, vaan se kuva olisi varmasti mennyt moneen virastoon tai tahoon ja moni mies olisi nähnyt sen.

Toisen naisen mukaan poliisi oli kehottanut heitä "painumaan kotimaahansa" kirosanojen ryydittämänä. Kuulusteluissa poliisi ei tällaista myöntänyt.

Naiset kertoivat pelkäävänsä nyt Suomen poliisia.

– Poliisien käytös oli sellaista, että se muistutti kotimaani poliisien käytöstä. En olisi ikinä uskonut, että koen Suomessa tällaista.

X

Mieskonstaapeli oli saanut huivinpoistomääräyksen esimieheltään juuri ennen välikohtausta.

Naispoliisi kertoi tilanteen alkaneen kärjistyä jo sormenjälkirekisteröinnissä.

– Toinen alkoi kaikin voimin harata vastaan ja huutamaan estääkseen sormenjälkien ottamisen.

Konstaapelin mukaan toinen naisista vietiin ulos huoneesta, mutta toinen ei edelleenkään suostunut antamaan sormenjälkiään, vaan jatkoi huutamista ja vastustelua.

X

– Kierrokset alkoivat näillä sisaruksilla nousemaan. Toinen oli pakko viedä pois huoneesta muualle odottamaan, koska he saivat lietsottua ikään kuin toinen toistaan yhä levottomampaan mielentilaan.

Käytävällä kiinni pidetty nainen riuhtoi ja rimpuili vastaan yhä kovemmin. Poliisin mukaan naisen onnistui jopa potkaista poliisia polveen.

– Jouduimme vahvistamaan hallintaotettamme ja pitämään myös hänen jalkojaan aloillaan.

Poliisin mukaan vastaavissa tilanteissa huivit on otettu pois ilman mitään ongelmia. Hän kuvaili voimakeinoja asteikon lievimmiksi.

– Ketään ei viety maahan, vain käsiä ja jalkoja pidettiin hallinnassa.

X

Alun perin asiasta tehtiin syyttämättäjättämispäätös vuonna 2019. Tilanteesta kuitenkin kanneltiin valtakunnansyyttäjälle, ja apulaisvaltakunnansyyttäjä päätti ottaa asian uuteen harkintaan. Naisten kohtelusta määrättiin uusi poliisirikostutkinta, joka eteni nyt keskiviikkona alkaneeseen oikeudenkäyntiin.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b5e78f5a-fce0-46e1-b957-f63166ce0bb1

[FadeAway]

Talousarvioestyksessä lisättiin maahanmuuton menoja 781 miljoonaa euroa ja kotoutusmenoja 122 miljoonaa.
Velaksi tietysti.

[sutki]

Rimpuili vastaan otettaessa sormenjälkiä, miksi? Oliko sormenjäljet jo otettu muualla EU:saa?  Eikö tuosta pitäisi tulla syyte niskoittelusta tai virkamiehen vastustamisesta?

Miten kävisi kotimaisen hipin jos kieltäytyisi antamasta näytettä huumetestiä varten ja rimpuilisi vastaan otettaessa näyte väkisin?
Sama jos Pera ajaisi autolla ratsiaan ja kieltäytyy puhaltamasta sekä rimpuilee vastaan verikoetta otettaessa. Onko hipin ja Perän ihmisoikeuksia rikottu?

[JoKaGO]

Syyttämättä jättämispäätös v.2019 oli ilmeisesti väärä päätös. Jospa nyt tulisi oikeampi päätös ja jollei, niin koko valituskierros KKO:hon asti ja sen jälkeen vielä EIT:hen ... 

[Golimar]

X

Suomalainen nainen meni naimisiin irakilaismiehen kanssa huhtikuusta 2007. Pariskunnan asuessa Suomessa mies oli käyttäytynyt ajoittain väkivaltaisesti naista kohtaan.

Kesäkuussa 2014 mies, nainen ja heidän yhteiset lapsensa matkustivat Irakiin. Matkasta kaavailtiin parin kuukauden mittaista.

Noin viikkoa ennen paluumatkaa mies kuitenkin ilmoitti, etteivät lapset tule enää koskaan palaamaan Suomeen. Nainen ja lapset asuivat Keski-lrakissa, jossa naisen mukaan mies eristi hänet käytännössä täysin ympäristöstään.

Nainen ja lapset asuivat Irakissa kaikkiaan seitsemän vuotta, jonka aikana mies naisen mukaan pahoinpiteli heitä useita kertoja.

Irakissa vietettyjen vuosien aikana pariskunta kävi Suomessa vain kerran vuonna 2015. Lapset eivät olleet mukana. Pariskunta oli tuolloin väärin perustein maksettujen tukien vuoksi rikostutkinnan kohteena. Tuohon aikaan lasten viemistä Irakiin vastoin äidin tahtoa käsiteltiin poliisissa lapsikaappauksena.

Lopulta nainen ja lapset pääsivät palaamaan Suomeen alkukeväästä 2021. Nainen kertoi lähestymiskieltohakemuksessaan, että hän on ollut siitä lähtien lastensa tavoin viranomaisten suojeluksessa.

Syyttäjä päätti lokakuussa 2021 lopettaa pahoinpitelyjä koskevan esitutkinnan. Perusteena oli, että Suomessa tapahtuneet rikokset olisivat vanhentuneita ja Irakissa tapahtuneiden rikosten tutkintakulut olisivat olleet asian laatuun ja mahdolliseen rangaistusseuraamukseen nähden kohtuuttoman suuret.

Avioero astui voimaan maaliskuussa 2022.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/08d0541a-d74f-4c57-ad45-c607f2e79a32

[Golimar]

  x 1 000 000

Maahan­muuttajien määrä pitää monin­kertaistaa, laskee väestö­ennuste – Katso, miltä koti­kuntasi tilanne näyttää vuonna 2040
Tuore väestöennuste on huimaa luettavaa: yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa kaikkialla Suomessa voimakkaasti. Ilman maahanmuuttoa työntekijät eivät riitä.

Marjo Valtavaara HS
0:02 | Päivitetty 6:07
SUOMALAISEN hyvinvointivaltion tulevaisuus roikkuu työperäisen maahanmuuton varassa. Tämä käy ilmi tuoreesta Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n väestöennusteesta. Se maalaa Suomelle neljä vaihtoehtoista skenaariota eli kehityspolkua.

Ikääntyvän ja työvoimapulan riivaaman Suomen tarpeisiin vastaa parhaiten kansainvälistyvän Suomen skenaario. MDI:n asiantuntija Rasmus Aro korostaa, että kasvavan vanhusväestön palveluita tuskin pystytään tuottamaan ilman maahanmuuttoa.

Aro on laskenut, että muuttovoitot ulkomailta olisi Suomessa saatava nopeasti Ruotsin tasolle.

"Kansainvälistyvän Suomen skenaariossa ulkomailta saadut muuttovoitot kasvaisivat Ruotsin nykytasolle suhteessa väkilukuun vuoteen 2040 mennessä. Se edellyttäisi, että muuttovoitot ulkomailta kasvavat nykyisestä 15 000 henkilöstä 35 000 henkilöön vuodessa", sanoo Aro.

Väestönkehityksen neljä skenaariota
1. Perusura
Perusura on skenaarioista konservatiivisin. Siinä maan sisäistä muuttoliikettä mallinnetaan vuosilta 2015–2021. Väestönkasvu keskittyy 2010-luvun tavoin suurille kaupunkiseuduille.

2. Kaupungistuminen
Korona-ajan hajautuva väestönkehitys jätetään kokonaan huomiotta poikkeusolojen poikkeuksellisena ilmiönä. Muuttoliike maan sisällä on laskettu vuosista 2015–2019, jolloin väestöä keskittyi etenkin pääkaupunkiseudulle.

3. Hajautuminen
Nojaa oletukseen, että Suomen väestönkehityksen logiikka muuttui pysyvästi pandemian ja etätöiden myötä. Tarve muuttaa työn perässä suuriin kaupunkeihin on vähentynyt, ja asumispreferenssejä voi toteuttaa vapaammin. Muuttoliike maan sisällä on laskettu vuosista 2020–2022. Pääkaupunkiseudun vetovoima hiipuu ja väestönkehitys vahvistuu suurimmassa osassa maata.

4. Kansainvälistyvä Suomi
Skenaario mallintaa, miten Suomen väestönkehitys muuttuisi, jos ulkomailta saadut muuttovoitot kasvaisivat Ruotsin nykytasolle vuoteen 2040 mennessä. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvaa lineaarisesti noin 15 000 henkilöstä vuodessa noin 35 000 henkilöön. Skenaario on osin tavoitteellinen, eikä täysin vastaa muita trendiennusteita.

Lähde: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

X

Ilman maahanmuuttoa työikäisen väestön määrä koko maan tasolla romahtaisi kokonaan. Suomi saa jo muuttovoittoa ulkomailta ja nykyisellä maahanmuutolla työikäinen väestö ei vähene ihan niin rajua tahtia. Se ei kuitenkaan riitä.

Kansainvälistyvä skenaario vahvistaisi Aron mukaan parhaiten väestönkehitystä kaikissa kunnissa.

Jos Suomi yltäisi Ruotsin tasolle muuttovoitoissa, se vastaisi Aron mukaan neljän prosentin nousua Suomen työllisyysasteessa.

"Se ei ole kuitenkaan mikään taikaluoti, joka yksin ratkaisee työvoimapulan. Tarvitaan myös muita toimia, kuten työllisyysasteen nousua, pidennettyjä työuria, työn tehostamista ja automaatiota", sanoo Aro.

Aro muistuttaa, että työllisen väestön määrän kasvu perustuu oletukseen, että maahanmuuttajien työllisyysaste vastaa koko väestön työllisyysastetta. Tällä hetkellä näin ei ole.

Maahanmuuttajat ovat myös perinteisesti keskittyneet suuriin kaupunkeihin, joten maaseutukuntien tilanne ei välttämättä ratkea samaan tapaan.

X

"Uudenmaan hyvinvointialueilla väestö kasvaa voimakkaasti pitkälti maahanmuuton ansiosta. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa väestö kasvaa myös merkittävästi Tampereen ja Turun vetovoiman ansiosta", kuvaa Aro.

Sinnitteleviä hyvinvointialueita ovat Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa. Niissä väestönkasvu on maltillista.

"Muilla alueilla kehitys on hyvin haastavaa. Väestö uhkaa vähetä voimakkaasti", sanoo Aro.

X

Ilman kasvavaa maahanmuuttoa väestö alkaa koko maan tasolla vähentyä 2030-luvulla.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009096219.html

https://www.google.com/search?q=Rasmus+Aro&oq=Rasmus+Aro&aqs=chrome..69i57j0i512l2j0i22i30l7.4530j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8

[sutki]

Tuosta YLE:n jutusta sekä kommenteista puuttui ratkaisuehdotuksena vinksahtaneeseen ikäpyramidiin itse vanhusten ulkoistaminen.

Jos hoitajia ei saada Suomeen niin eikö hoidettavat voisi viedä sinne missä hoitajia riittää?
Paljonko maksaisi hoitolaitoksen pyörittäminen esim. 50:lle vanhukselle Thaimaassa, Filippiineillä jne. ? Toki homman pitäisi olla vapaaehtoista ja mukana olla tulkkeja / hyväksyä englanninkieliset palvelut.

(Tämä ehkä on ohi aiheen, mutta miksei myös maastamuutto olisi osa ratkaisua?)

[simppali]

Golimarin aiempaan postaukseen siis tähän,, https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b5e78f5a-fce0-46e1-b957-f63166ce0bb1 on tullut ensimmäinen päätös.

https://yle.fi/uutiset/3-12645939

Käräjäoikeus hylkäsi kaikki poliisien ja vartijoiden syytteet hijab-huivien riisumisjutussa: oikeus piti naisten kertomuksia epäuskottavina
Syytettyinä oli Hämeen poliisin poliiseja ja vartijoita. Kanta-Hämeen käräjäoikeuden mukaan poliisien ja vartijoiden kertomukset olivat luotettavampia.

;;

Hämeenlinnan poliisiasemalla sattui toukokuussa 2017 välikohtaus, joka oli paikalla olleiden poliisien mukaan harvinainen ja poikkeuksellinen. Heidän mukaansa turvapaikanhakijoiden rekisteröinneissä ei aiemmin ollut tapahtunut mitään vastaavaa.

Huivinaiset melko varmasti valittavat ja odottavat vesikielellä hovioikeuden ratkaisua,,jospa muutama tonni helähtäisi korvausten muodossa?

Voimakeinoista aiheutui naisille vammoja, jotka eivät olleet syyttäjän mielestä vähäisiä. Syyttäjän mukaan poliisien ja vartijoiden toiminta loukkasi tilanteessa turvapaikkaa hakeneiden naisten perus- ja ihmisoikeuksia.

Oikeuden mukaan vastaajat eivät kuitenkaan tahallisuuden edellyttämällä tavalla tarkoittaneet toimia tai mieltäneet toimineensa tilanteessa lain vastaisesti. Käytetyt voimakeinot olivat oikeuden mielestä tarpeellisia ja puolustettavia.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, vaan siihen voi hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen.

[Echidna]

Hätkähdyin uutisia kuunnellessani, kun siellä puhuttiin ulkomaalaistaustaisten yliedustuksesta seksuaalirikostilastoissa. Kyse oli vankiloissa toteutettavasta kuntoutushankkeesta ulkomaalaistaustaisille seksuaalirikollisille. Vaikutti jopa siltä, että vika ei ole vain meissä suomalaisissa ja kotoutuksen puutteessa. Aivan kuin olisi taustalla kuulunut uuninluukkujen kolinaa.

Tuomittujen terapeutti

Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä kohtaa työssään ulkomaalaistaustaisia seksuaalirikollisia. Jerome istuu vankilassa toistamiseen. Hän on käynyt terapiassa läpi seksuaalirikoksiaan.

Kun ihmiset kysyvät Tiina Alakärpältä, mitä hän tekee työkseen, hän miettii toisinaan hetken, kertoako totuuden vai ainoastaan osan siitä.

Ihmisten reaktiot hänen työhönsä kun vaihtelevat.

Joidenkin mielestä se on turhaa. Toisten mielestä tärkeää.

– Aika monet ovat kommentoineet siihen tapaan, että tämä kohderyhmä pitäisi viedä saunan taakse eikä heitä tulisi auttaa, Alakärppä sanoo.

Alakärppä on seksuaaliterapeutti ja projektipäällikkö hankkeessa, jossa tarjotaan seksuaaliterapiaa ja -kasvatusta ulkomaalaistaustaisille seksuaalirikollisille. Hän kohtaa työssään esimerkiksi raiskauksesta tuomittuja ihmisiä.

Hankkeen tavoitteena on seksuaalirikosten ehkäisy. Mukana on kuusi vankilaa eri puolilta Suomea.
...

o pitkään Suomen vankiloissa on ollut tarjolla kuntoutusohjelmia seksuaalirikollisille. Keravan vankilan työntekijät kuitenkin sanoivat, että heidän keinonsa eivät tuntuneet riittäviltä ulkomaalaistaustaisten vankien kanssa, kertoo Kuikka.

– Oli kieliongelmia ja kulttuurista vaikeutta. Siellä oli paljon vipuja, joita piti osata kääntää arjen työskentelyssä. Tarvittiin lisää apua, hän sanoo.

Avuksi löytyi Silta-Valmennusyhdistyksen käynnistämä ulkomaalaistaustaisille seksuaalirikollisille tarkoitettu Road-hanke, jolle oikeusministeriö on myöntänyt rahoitusta. Rahoituspäätöksen taustalla oli hallitusohjelman tavoite vähentää uusintarikollisuutta ja vahvistaa kuntoutusta.

Tällä haavaa hankkeeseen osallistuu 60 seksuaalirikoksesta tuomittua tai tutkintavankia.

Heille tarjotaan elämäntilanteesta riippuen seksuaaliterapiaa, seksuaalikasvatusta sekä apua asunnon, työn tai vaikka velkaneuvonnan löytämiseksi. Osa käy läpi vankiloissa käytössä olevan seksuaalirikollisten kuntoutusohjelman. Työntekijöitä hankkeessa on kolme.

Alakärppä sanoo, että ulkomaalaistaustaisten kanssa työskentely pitää usein aloittaa takamatkalta valtaväestön seksuaalirikollisiin verrattuna. Monesti tarvitaan tulkkia, eikä rankkojen asioiden tulkkaaminen ole välttämättä helppoa.
...

Seksuaalirikokset ovat vaikea ja poliittisesti tulenarka aihe, saati sitten ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikokset.

Aiheesta puhuminen koetaan helposti myös leimaavaksi. Alakärppä on saanut kuulla alan tutkijoiltakin, että hänen ei pitäisi puhua ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista vaan tulisi käyttää muita sanoja.

– Mutta kun parempia sanoja tälle asialle ja meidän kohderyhmälle ei oikein ole.
...
https://yle.fi/uutiset/3-12646954

[Histon]

^Jos jollakulla on sydänongelmia, niin suosittelen jättämään tuon jutun lukematta.

Alakärpän asiakkaina on miehiä ympäri maailmaa, Euroopasta, Lähi-idästä, Aasiasta ja Afrikasta. Erityisesti painottuu Lähi-itä.

Nuorten tuomittujen joukossa on 18–29-vuotiaita, joista monet ovat tulleet Suomeen yksin vuoden 2015 aikaan. Silloin Eurooppaan saapui paljon siirtolaisia Lähi-idästä.

Samaan aikaa Suomi näyttäytyy rajattomana paikkana, Alakärppä kuvailee. Useat tuomitut ovat lähtöisin suljetuista yhteisöistä ja hyvin konservatiivisista yhteiskunnista, joissa miesten ja naisten kanssakäyminen on vähäistä. Kokemus vastakkaisesta sukupuolesta saattaa perustua pornoon.

– Monet ovat sanoneet ajatelleensa, että tämähän on paratiisi, on päihteitä ja bileitä, tytöt ja naiset vähissä vaatteissa. He eivät ole nähneet sellaista kotimaassaan.

Rikos kiistetään ja sitä vähätellään. Uhri ei huutanut, ei juossut pakoon, ei riuhtonut, ei mennyt heti ilmoittamaan poliisille. Uhri halusi seksiä.

Toisinaan miehet sanovat, että heidän kotimaassaan näin ei tapahtuisi, pitäisi olla silminnäkijä tai fyysistä väkivaltaa. Jotkut ovat ihmetelleet, miten dna-jälki muka voi todistaa jotain.

– Ylipäätään seksuaalirikoksiin syyllistyneiden joukossa on hyvin yleistä, että he kieltävät teon häpeän ja syyllisyyden vuoksi, mutta meillä on asiakkaita, joista oikeasti tulee olo, että he eivät ymmärrä tehneensä vääriin, Alakärppä sanoo.

Keravan vankilan apulaisjohtaja Kuikka toivoo, että ohjelmasta saataisiin pysyvä osa vankeinhoitoa. Hänen mielestään se on ollut "pirskatin hyvä juttu", jonka ei pitäisi olla vain järjestöjen hankkeen varassa.

– En usko, että tämä ryhmä katoaa vankeinhoidon parista. Päin vastoin tulkintani mukaan tässä on jonkinlainen nouseva trendi, hän sanoo.

Trendillä hän viittaa siihen, että vankilaan tulee jonkin verran aiempaa nuorempia tekijöitä, jotka ihailevat rikollista toimintaa. He ovat 20–25 -vuotiaita, osaavat suomea ja ovat ehkä syntyneetkin täällä, mutta monien juuret ovat muualla.

– Pitää instattaa ties missä somekanavissa, esitellä itseään, uhota ja pullistella. Heillä on huumausainerikollisuutta, helpon rahan ja nopean rikastumisen viehätystä. Usein näihin tuntuu liittyvän myös seksuaalirikollisuutta.

Kuntouttaminen, valistus ja seksuaaliterapia vaativat resursseja, siis rahaa. Joku saattaa kysyä, miksi ulkomaalaisia seksuaalirikollisia ei vain karkoteta. Lain mukaan ulkomaalainen voidaan karkottaa, jos hän tuomitaan vähintään vuodeksi vankeuteen tai hän tekee rikoksia toistuvasti. Miksi kannattaa panostaa kuntouttamiseen?

Alakärppä sanoo, että monilla hänen asiakkaistaan on edessä karkotus Suomesta, mutta osa on Suomen kansalaisia tai syntynytkin täällä. Useilla on käynnissä valitusprosessi. Osa hakee oleskelulupaa esimerkiksi perheen perusteella.

[DuPont]

Jos avaamme portit kehitysmaihin, tuleeko meistä kehitysmaa?
Pitäisi kysyä tuota ruotsiksi..., mutta otamme opiksi:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6874c92c-223a-40ef-b451-6cc4fbb6fd6b

Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne tapasi viikolla Ruotsin poliisiylijohtajan Anders Thornbergin Tukholmassa, jossa käytiin Ruotsin poliisijärjestöjen liittokokous. Poliisipomot vaihtoivat ajatuksia muun muassa jengirikollisuudesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, jotka ovat kasvussa Pohjoismaissa.
– Järjestäytynyt rikollisuus voi uhata demokratiaa. Silmämme aukesivat Venäjän suhteen hyökkäyssodan alettua, ja myös tässä asiassa pitää Suomessa reagoida. Olemme Ruotsin tiellä, Rinne sanoo.
Rinne kertoo, että Suomessa toimii 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Jäseniä niissä noin 200. Rinteen mukaan yli 90 prosenttia jäsenistä on täysikäisiä ja 95 prosenttia heistä nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia...

Loput linkistä.

Missä on konstaapeli Taponen? Ainakaan ei ole kommentoimassa, toivottavasti töissä.

[Make M]

------
Missä on konstaapeli Taponen? Ainakaan ei ole kommentoimassa, toivottavasti töissä.

Ei, ei ja ei! Toivottavasti Taponen on sairaslomalla, vaihtanut ihan muihin töihin (esimerkiksi pellesirkukseen) tai muuten vaan työttömänä!

[sakarit]

------
Missä on konstaapeli Taponen? Ainakaan ei ole kommentoimassa, toivottavasti töissä.

Ei, ei ja ei! Toivottavasti Taponen on sairaslomalla, vaihtanut ihan muihin töihin (esimerkiksi pellesirkukseen) tai muuten vaan työttömänä!

Oisikohan itä-lähiössä pitämässä kivakiva-puhe/koulu/lähiö tilaisuutta paikalla keskellä arkipäivää maleksivalle "nuorisolle". Onnistuneen tilaisuuden jälkeen voi palailla omahyväisen tyytyväisenä työpöydän ääreen. "Nuoriso" (ei tietenkään jengi, kun ei ole ollenkaan) lähtee pyörimään kaupungille ryöstämään suomalaisnuoria. Ruotsinsuomalaisesta saa kuulemma eniten pisteitä, niitä on vaikeampi löytää ja ne on rikkaampia.

[F1nka]

Nuorten tuomittujen joukossa on 18–29-vuotiaita, joista monet ovat tulleet Suomeen yksin vuoden 2015 aikaan. Silloin Eurooppaan saapui paljon siirtolaisia Lähi-idästä.

Mites Marinin ja Ohisalon työvoimapaikkaajat ovat vankilassa?

[Golimar]

Venäjän hyökkäyksen kannattajat nostavat päätään Imatralla – tunnelma on niin kireä, etteivät sodan vastustajat uskalla puhua omilla nimillään

X

Itärajan tuntumassa Imatralla Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama ilmapiiri alkaa olla niin kireä, että sotaa vastustavat ihmiset joutuvat jo toimimaan nimettömästi.

Etelä-Karjalassa Imatralla on perustettu ryhmittymä, jonka tarkoituksena on tukea Ukrainaa ja sen kansalaisia eri tavoilla. Sen nimi on Maanalainen armeija.

– Tehtävämme on tukea Ukrainaa sekä vastustaa näkyvästi sotaa sekä suomeksi että venäjäksi. Venäläisten, jotka Imatralla liikkuvat, tulisi ymmärtää, että suomalaiset vastustavat sotaa, Maanalaiseen armeijaan kuuluva mies kertoo Ylelle.

Yle on tavannut miehen, ja hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Mies ja ryhmittymä esiintyvät kuitenkin tässä jutussa nimettöminä, koska he kokevat, että julkisuudesta voisi aiheutua heille haittaa.

– Jollakin voi olla ammatti, jonka ei ole hyvä tulla esille. Toinen syy on se, että emme halua tutustua siihen sakkiin, joka töhrii meidän mainoksiamme. He ovat jotenkin epämiellyttävää porukkaa, mies sanoo.

X

Imatralla Venäjän hyökkäyssotaa vastustava Maanalainen armeija -ryhmä ei ole voinut toimia rauhassa. Ryhmän jäsenten levittämiä sodanvastaisia julkisteita on ryhmän jäsenen mukaan töhritty ja heille on huudeltu.

– Lippuja on revitty ja mainoksia on töhritty. On myös käyty silmille, eli tultu hyvin lähelle huutamaan. Näin on käynyt sekä minulle että eräälle toiselle henkilölle, mies kertoo.

Kaakkois-Suomen poliisin mukaan yleinen turvallisuustilanne ei ole muuttunut Imatralla vaan on rauhallinen.

X

https://yle.fi/uutiset/74-20001459

[Golimar]

Nyt Nina Järvenkylä (entinen Leinonen) nuivistelee mutta muslimien invaasion ollessa suurimmillaan olivat jutut aivan toisenlaisia.

Näkökulma: Suomessa on jo viides kolonna
Suomessa asuu yli 60 000 Venäjän kansalaista ja kaksoiskansalaista. Määrä on huolestuttavan suuri, kirjoittaa toimittaja Nina Järvenkylä.

Nina Järvenkylä
[email protected]
Tänään klo 8:51
Venäjän liikekannallepanoa pakenevat ovat turvallisuusuhka länsimaille. Näin voi tiivistään tšekki Petr Pavelin näkemyksen venäläisistä "pakolaisista". Pavel toimi Naton sotilaskomitean puheenjohtajana vuosina 2015–2018, ja hänellä on pitkä tausta Tšekin puolustusvoimissa. Hän on myös suosikki Tšekin seuraavaksi presidentiksi.

Pavel toteaa Politicon tuoreessa haastattelussa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin liikekannallepanoa länsimaihin pakenevien henkilöiden suhteen tulisi olla varovaisia. Pavel sanoo, että liikekannallepanon vastustaminen ei ole kapina Venäjän hallintoa vastaan tai tuen osoitus Ukrainalle.

Hän korostaa, että kyseiset miehet pyrkivät jättämään Venäjän, koska ovat huolissaan omasta elämästään. Tämä ei tarkoita, että he vastustaisivat sotaa. Pavel on varma, että monet Venäjältä liikekannallepanoa pakenevista miehistä edelleen kannattaa Putinin nationalistista politiikkaa.

Samaa pohdin heti Venäjän liikekannallepanon alettua syyskuussa: "Suomeen ei saa päästää rajan ylitse henkilöitä, jotka pakenevat liikekannallepanoa. Näitä henkilöitä on paljon, ja ei ole mitenkään mahdollista, että kaikkien tulijoiden taustat pystytään selvittämään."

Suomessa oleskelee valmiiksi kymmeniätuhansia venäläisiä ja venäjänkielisiä henkilöitä, ja heistäkään kaikkien taustaa ei tunneta.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/965b02f7-9be0-436c-820b-51ce65ded85e

Näkökulma: Sinisilmäisyyden aika on ohi – Suomeen ei saa päästää henkilöitä, jotka pakenevat liikekannallepanoa
Ei tarvitse edes laittaa niin sanottua foliohattua päähän huomatakseen, että jotain omituista on tekeillä, kirjoittaa toimittaja Nina Järvenkylä.

Nina Järvenkylä
[email protected]
Sunnuntai 25.9.2022 klo 21:55

X

Sinisilmäisyys pitää heittää tässä vaiheessa romukoppaan. Tavalliset, mieltään osoittavat venäläiset eivät näytä vastustavan sotaa vaan venäläismiesten lähettämistä rintamalle. Suurin osa värvättävistä on edelleen Venäjän syrjäseuduilta, vain jokunen Pietarista ja Moskovasta kotoisin oleva mies on julkisesti valittanut kohtalostaan joutua sotimaan.

Suomen ei saa päästää rajan ylitse henkilöitä, jotka pakenevat liikekannallepanoa. Näitä henkilöitä on paljon, ja ei ole mitenkään mahdollista, että kaikkien tulijoiden taustat pystytään selvittämään.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a1e70b8f-f6a2-4241-bbfa-91981c87cc5f

https://vimeo.com/641937127

[Roope]

Katse Tanskaan oli katse tulevaisuuteen

Tanskassa tapahtuneet muutokset maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa ovat olleet kuin etiäinen Ruotsin tapahtumille. Suomi on hyvässä asemassa, koska se voi oppia molemmilta, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola.

Helsingin Sanomat 1.11.2022

Vai että hyvässä asemassa...

Suomi on vakaasti Ruotsin tiellä, ja toisin kuin Ruotsissa, Suomen johdolla ei ole aikomustakaan vaihtaa suuntaa, oli hallitus sitten nimellisesti oikeistolainen tai vasemmistolainen.

MITÄ Tanska ensin, sitä Ruotsi perässä.

Näin voi sanoa tavasta, jolla maat ovat suhtautuneet maahanmuuttoon ja jengirikollisuuteen.

Ruotsi sai hiljattain uuden hallituksen, jonka keskeisiä teemoja ovat maahanmuuton rajoittaminen ja jengirikollisuuteen iskeminen. Tässä työssä Ruotsin hallituksen tärkein esimerkki on Tanska, jossa järjestetään vaalit tänään tiistaina.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi vaalikampanjassaan, että ruotsalaisia rikollisia on rangaistava tanskalaisilla rangaistuksilla.

[...]

Lisäksi hallitus selvittää, voisiko ruotsalaisia vankeja lähettää ulkomaille kärsimään vankeusrangaistuksia.

Tämän kaiken Tanska on jo tehnyt.

Ja jos Ruotsi ottaa mallia Tanskasta, Suomi tapaa ottaa mallia Ruotsista. Suomessa onkin jo käynnistynyt vilkas keskustelu jengirikollisuudesta, vaikka Suomen tilanne on toistaiseksi hyvin kaukana Ruotsin ja Tanskan tilanteista.

Suomi on kyllä ottanut mallia Ruotsista. Nimittäin siitä "humanitaarisen suurvallan" Ruotsista, jonka maahanmuuttopolitiikan aiheuttamia tuhoja nyt kauhistellaan.

Suomen keskustelu esimerkiksi jengirikollisuudesta kulkee niitä vanhoja Ruotsista tuttuja polkuja, että kyse ei ole maahanmuuton ongelmasta, tai jos onkin, niin ongelmia ei saa ehkäistä tiukemmalla maahanmuuttopolitiikalla vaan lisäämällä kotouttamista, sosiaalipalveluja ja antirasistisen toiminnan resursseja. Tämä väsynyt fraasien heittely tuntuu sopivan niin poliitikoille kuin valtamediatoimittajillekin.

Suomi on kuitenkin hyvässä asemassa, koska Suomi voi oppia sekä Tanskan että Ruotsin toimista. Ja myös epäonnistumisista.

Suomessa ei haluta tunnistaa Tanskan ja Ruotsin epäonnistumisia tai ylipäätään puhua maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta. Sen sijaan nykyinen haittamaahanmuutto on sisällytetty uudessa propagandassa "työperäiseen maahanmuuttoon", jota tarvitaan mielellään noin suomalaisten syntyvyyden verran ellei enemmänkin.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi viime vuonna, että Tanskan tavoitteena on nolla turvapaikanhakijaa.

Ruotsi puolestaan haluaa kiristää turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa niin paljon kuin EU:n säännöt mahdollistavat. Pakolaiskiintiö lasketaan 6­400:sta 900:aan.

Toisin kuin Suomessa.

Vuoden 2015 katastrofin jälkeenkin Suomen nykyinen hallitus ajaa ulkomailla jaettavien humanitaaristen viisumien käyttöönottoa. Marinin hallitus myös esti kaikin keinoin Suomen turvallisuudelle välttämättömät lakimuutokset, joilla Venäjän raja olisi saatu tarvittaessa suljettua turvapaikanhakijoilta. Lähes kaikki edellisen hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristykset on peruttu, ja lisäksi on luotu uusia vetotekijöitä.

Kun vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi kamppaili rinta rinnan Ruotsin kanssa EU:n löperöimmästä turvapaikkapolitiikasta, Suomi on vuodesta 2015 lähtien kirinyt ylivoimaiseen johtoon ja sai nyt Ruotsilta luovutusvoiton.

[Golimar]

Pari vanhaa juttua.

Etusivu
Paikalliset

Vain tilaajille

Miksi ihmeessä ei Varkaudessa?

Kalle Kosunen

30.12.2015 0:00 | Päivitetty 28.3.2018 11:44
Varkaudessa ylioppilasikään asti asuneena ja säännöllisesti kaupungissa edelleen vierailevana Tarja Rantala sanoo, että täällä on tilaa ja kaikkea mitä ihminen tarvitsee. Hän viittaa nyt maahanmuuttajiin ja erityisesti turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin. – Kunnat ovat olleet haluttomia pyörittämään vastaanottokeskuksia. En voi kuin ihmetellä, miksi. Rohkaisisin Varkauden kaupunkia harkitsemaan keskuksen perustamista. Kaupungin soveltuvuuden lisäksi Rantala tuntee maahanmuuttoasian. Hän työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosaston kotouttaminen-ryhmässä vastuualueenaan pakolaisten vastaanotto. Rantala luki jouluaatonaattona Warkauden Lehdestä, että vastaanottokeskuksen perustamiseen ei Varkaudessa ole tahtoa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Selkomaa sanoi jutussa, että "ilmapiiri on sellainen, että ei tässä taloustilanteessa, jos siihen ei meitä pakoteta". – Vastaanottokeskuksen pyörittäminen tietää tuloa kaupungille. Tarja Rantala perustelee näkökulmansa. – Kunnan ei tarvitse panna rahaa vastaanottokeskukseen, vaan valtio maksaa sen. Kulujen päälle kunta saa lisätukea valtiolta. – Tulee muutama työpaikka vastaanottokeskuksen henkilökuntana. Ja kun turvapaikanhakijat saavat valtiolta taskurahaa, eivät he matkustele, vaan käyttävät sen paikallisiin palveluihin ja kauppoihin. Rantala mainitsee, että turvapaikanhakijat ovat useimmiten parhaassa työiässä. – Esimerkiksi irakilaiset tuntuvat olevan kouluja käyneitä ja työtä tekevää tyyppiä. Tähän maahan tarvitaan Rantalan mielestä uutta verta, koska Suomen vanhenevalla ikärakenteella työllisyys ei parane. – Monet maahanmuuttajat ovat yritteliäämpiä kuin me suomalaiset ja perustavatkin yrityksiä. Pikkukaupungit Tarja Rantala näkee mitä oivallisimpina paikkoina sijoittaa pakolaisia. – Esimerkiksi Mäntyharjulla on otettu joka toinen vuosi vastaan kiintiöpakolaisia. Siellä heitä kohdellaan hyvin. Isoissa kaupungeissa pakolaiset ajautuvat herkästi omiin yhteisöihin. Toisaalta hän mainitsee, että pienillä paikkakunnilla on vaikeampi järjestää kielenoppimista. Osittain siksi pakolaiset tulevat pienten ja suurten kaupunkien kontolle. – Varkaus olisi aivan täydellinen paikka pakolaisten vastaanotolle. – On ristiriitaista, että pyrimme neuvottelemaan sijoittamisesta kuntien kanssa ja toisaalta pakolaisista osa haluaa muuttaa isoihin kaupunkeihin, joissa on jo yhteisöjä. Taakkaa pitää jakaa tasaisemmin ympäri Suomea suuren määrän vuoksi. Rantala laskee, että tämän vuoden turvapaikanhakijoista yli 10 000 saa virallisen oleskeluluvan Suomessa. Kun päälle lisätään kiintiöpakolaiset ja EU:n taakanjakopäätökseen perustuvat maahanmuuttajamäärät, Suomeen on piakkoin kotoutettava 15 000 ulkomaalaista. Päsmäröintiin Rantala ei ryhdy, vaikka puhuu siitä, mistä tietää. Hänen mukaansa Varkauden aikeet ottaa 30 kiintiöpakolaista ensi vuonna on hyvä startti, mutta 50 olisi vielä parempi. – Eivät ne ihmiset ole sen kummempia kuin me muutkaan täällä. Tulee Suomeen puolisoita vaikka Venäjältä tai Varkauteen voi muuttaa sosiaalipummi Joroisista. Ei heidän kohdalla pidetä sellaista meteliä. Ne kunnat, jotka ovat aikaisemmin ottaneet kiintiöpakolaisia avosylin vastaan ovat muita edellä. Ne kunnat osaavat jo. – Se on tapa kansainvälistyä. Ei tämä maahanmuutto tule tästä laantumaan, Rantala sanoo. Hänen mukaansa paljon on kiinni siitä, miten kunta ja kuntalaiset ylipäätään suhtautuvat maahanmuuttajiin – eristetäänkö heidät vai otetaanko mukaan. – Miten osataan miettiä koulutuspolkuja ihmisille? Toki maahanmuuttajan työllistyminen voi kestää, mutta kun hän on ollut kymmenen vuotta maassa, työllisyysaste on lähellä suomalaisten vastaavaa. Maahanmuuttajien kotouttamisasioiden parissa Tarja Rantala on työskennellyt vuodesta 1990 saakka. Ensikosketus niihin tuli opiskeluaikana valtionhallinnon harjoittelupaikassa silloisessa sosiaalihallituksessa. – Sille tielle jäin valtionhallintoon. Olen ollut maahanmuuttotehtävissä eri paikoissa ja monessa eri ministeriössä. Rantala on ollut työtehtävissä myös kriisialueilla Georgiassa ja Ukrainassa. – Siellä näki, minkälaisista olosuhteista ihmiset pakenevat. Eivät he lähde huvikseen. Työn vastapainoksi Rantala mielellään retkiluistelee, hiihtää, tekee ruokaa ja mökkeilee Etelä-Savossa. Varkaudessa hän vierailee vanhempiensa luona tämän tästä. Ruoanlaittoharrastus jalostui tänä vuonna reseptikirjaseksi, jossa esitellään georgialaisen keittiön antimia.>

X

https://www.warkaudenlehti.fi/paikalliset/3469364

X

KALLE MÄKELÄ
6.10.2015 14:49
•
Päivitetty 6.10.2015 19:41
Jaa

Ahvenanmaa ei aio ottaa vastaan Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita. Ahvenanmaan poliisimestari Maria Hoikkala kertoo, että syy on yksinkertainen.

Jos joku ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa, niin toki me järjestämme hänelle hätämajoituksen.

Maria Hoikkala

– Ulkomaalaisia koskevat asiat kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Ahvenanmaalla on itsehallinto, jonka toimivalta ei koske tällaisia asioita.

Hoikkala täsmentää, että Ahvenanmaalla ei ole esimerkiksi maahanmuuttovirastoa.

– Vaikka haluaisimme avata tänne vastaanottokeskuksen, niin emme voi sitä tehdä ilman valtakunnan viranomaisten läsnäoloa.

Turvapaikanhakijat ensimmäisellä laivalla Turkuun

X

https://yle.fi/uutiset/3-8358230