Onko mölyämättömyyden vaatiminen kirjastoissa rasismia?

[Luotsi]

Jos hiljaisuuden vaatiminen on rasismia, silloinhan tunnustetaan, että mölyäminen on joidenkin etninen piirre ja senkin toteaminen on taas - yllätys yllätys - rasismia.

Rasismia on se jos uskaltaa pitää ääntä möykkäämisestä 

[sivullinen.]

Eipä tässä ollut kyse siitä, saako kirjastossa mölytä vai ei. Kyse oli jälleen siitä, pitääkö neekerien noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja. Edelleenkin valkoihoisen pitää olla kirjastossa hiljaa ja noudattaa hyviä tapoja; sitä ei kukaan ollut kiistämässä tai kumoamassa.

Omasta kokemuksestani sanoisin, etteivät perinteiset kirjastot hirveästi edes neekereitä kiinnosta. Kirjasto on parhaimmillaankin kuin ostari ilman mäkkiä. Miksi siellä kannattaisi notkua, jos voi notkua ostarilla? Kirjastoissa olevat kirjat -- ja erityisesti niiden paljous ja kirjahyllyt -- tuntuvat häiritsevän neekereitä suunnattomasti. He haluavat hakeutua kirjaston avarampiin osiin notkumaan ja kuuntelemaan musiikkia. Perinteisissä kirjastoissa ei ole tällaisia notkumistiloja, joten siellä eivät neekerit viihdy missään. Uudentyyppiset sosialistien suosimat kirjastot -- neuvostotyyliset kulttuurikeskukset -- sopivat neekereille huomattavasti paremmin. Kirjastoiksi niitä nimitetään vain rahanjakoperusteiden vuoksi, joissa kirjastomäärärahoja on enemmän kuin sosialismin edistämisen määrärahoja.

Sinänsä en kirjastojen häviämistä vastusta. Aika on ajanut niiden ohi. Hyviä kirjoja ei ole kirjoitettu sitten Toisen Maailmansodan päättymisen. Jonkin verran tietenkin senkin jälkeen on kirjoitettu hyödyllistä tietoa kirjojen kansien väliin, koska ei ole ollut internettiä tai muuta tehokkaampaa tiedon jakamisvälinettä. Näistä kirjoista kaikki hyödyllinen on kuitenkin jo ajat sitten digitoitu ja on saatavana netissä. Ainoa syy, miksi kirjoja yhä on, on joidenkin mielestä niiden miellyttävämpi lukukokemus. Isolta osin se johtuu tottumuksesta ja koskee vain vanhempaa väestöä. Osin se on laajemmin totta ja johtuu näyttöteknologian yhä suurista puutteista -- tai vieläkin tarkemmin näyttöteknologian huonosta rantautumisesta sosialistiseen Suomeen, sillä amerikassa elektronisella musteella toimivat hyvän lukukokemuksen tuottavat välineet ovat jo arkipäivää ja elektronisten kirjojen myynti on ohittanut paperisten --.

Joten tässä olen kyllä sitä mieltä, että neekerit tekevät hyvää työtä tuhoamalla yhteiskuntamme lahoja rakenteita. Mitä useampi kirjasto lakkautetaan tämän "rasismin" johdosta, sitä parempi. On tiettyjä kirjastoja, joita en toivo lakkautettavan, mutta ne ovat enemmänkin kirjamuseoita ja niissä ei saa syödä edes jäätelöä. Tietenkään en toivo myöskään neuvostotyylisten kulttuurikeskusten lisääntymistä kirjastojen nimissä. Mitä nopeammin kirjastojen merkitys katoaa, sitä vähemmän onnistutaan neuvostotyylisiä kulttuurikeskuksia kirjastojen nimillä luomaan. Tähän valkoisen kulttuurin rasistiseen pesäkkeeseen saisi hyökätä vielä kovemminkin. Se on tällä hetkellä niin mädätetty. Kirjastojen tuhon myötä menettäisivät Sunniva Draket ja muut kommarit väärennettyjen paperien jakopisteet. Kirjastot tarjovat suvakeille myös ilmaiseksi seminaari- ja luentotiloja, tarjovat mainosseiniä ja kirjastomäärärahojen avulla tukevat sosialismia ylistäviä sofioksasia ja muita oikeaa aatetta levittäviä kirjoittajia. Hiljaisia lukutiloja löytyy muualtakin -- ja enenevässä määrin vähenevässä määrin kirjastoista --.

[nutsy]

Joku viisas täällä joskus aikoinaan kirjoitti että "kaikki on rasismia paitsi mokutus". Joten on se rasismia, yksiselitteisesti.

[Mehud]

Miksi hyve, joka oli yleisen viihtyvyyden luoja ja kaikkien hyväksymä normi, muuttuu maahantulijoiden myötä paheeksi?

[guest14935]

Miksi hyve, joka oli yleisen viihtyvyyden luoja ja kaikkien hyväksymä normi, muuttuu maahantulijoiden myötä paheeksi?

Kommunistit haluavat tuhota kaiken.

Kommarit juurikin tahtoi sivistää kansaa, oikeisto taasen ei niin ole kirjastoista välittänyt (koska heistä lukutaitoisilla kotosalla hiljaista ja kirjojakin tarpeeksi, sekä varaa käydä kirjakaupoissa) ja nyt oikeisto onkin löytänyt keinon niistä päästä eroon, sekä kirjastoista että sivistyksestä, muuttamalla ne apinatarhoiksi.

[Iku-routa]

Yleistikö ne justiinsa tietyn käyttäytymismallin koskemaan maahanmuuttajia, vai untako näen?

[Java]

Kirjastot voitaisiin hyvin lopettaa kokonaan, niiden alkuperäinen tarkoitus sivistää kansaa on niin kaukana tämän päivän äbäläwäbälä keskuksista, että nämäkin verorahat kannattaisi käyttää vaikka vanhusten huoltoon!

[Taisto Kauhia]

Kirjasto, tuo harvoja paikkoja joissa oikeasti viihdyn. Juurikin hiljaisuuden vuoksi. Luonnonrauha toki erikseen.

Vanhaan Hyvään Aikaan(tm) kirjastossa mölyämisestä henkilökunta huomautti lyhyesti ja ytimekkäästi, älämölön jatkuessa lensi pihalle. Ja see oon oikeein!

Nykyisin esim. Lahden kaupunginkirjasto, viimeksi kun kävin, oli kuin joku huutokauppakamari.
Kävelipä eräs ei-kantasuomalainen eestaas niin hyllyjen väleissä kuin luku/tietokonetiloissakin, molottaen kännykkään minulle tunnistamatonta kieltä kuin Legoon astunut Chewbacca. Tätä jatkui minuuttitolkulla kunnes eräs kirjaston ASIAKKAISTA, nuorehko naisoletettu, kävi asiasta englanninkielellä huomauttamassa. Kunnianarvoisa herrasmies tuohtuneena antoi vastahuomautuksia, joista en liiemmin selkoa ottanut vaikka kolmatta kotimaista suht sujuvasti luen, puhun ja kirjoitankin.

[JJohannes]

Mitäköhän minulle sanottaisiin, jos menisin kaveriporukan kanssa vaikka Irakissa jonnekin madrassan kirjastoon, jossa uskonoppineet yrittävät vaivalla opetella koraania ja haditheja, ja alkaisin siellä jutella kavereideni kanssa suureen ääneen musiikista, elokuvista, perhe-elämästä ja ajankohtaisista uutisista? Onko todella niin, että islamilaisten maiden kulttuureihin ei kuulu hiljaisuus ja keskittyminen kun opiskellaan? Vai olisiko niin, että tuota konseptia ei vain noudateta länsimaissa, koska länsimaisten asioiden opiskelua ei arvosteta?

[Supernuiva]

^Tuo pointti kertoo kaiken tarvittavan. Maassa maan tavalla, mutta tämän maan nykytapa onkin, että muukalaisten tapa on aina perinteistä suomalaista tapaa parempi.

[Jorma M.]

viimeksi kun kävin, oli kuin joku huutokauppakamari.
Kävelipä eräs ei-kantasuomalainen eestaas niin hyllyjen väleissä kuin luku/tietokonetiloissakin, molottaen kännykkään minulle tunnistamatonta kieltä kuin Legoon astunut Chewbacca. Tätä jatkui minuuttitolkulla kunnes eräs kirjaston ASIAKKAISTA, nuorehko naisoletettu, kävi asiasta englanninkielellä huomauttamassa.

Tämä olisikin oma tieteenalansa. Siis sen pohtiminen että möliseekö neekerit yksinäänkin tyhmyyttään vain röyhkeyttään.
Jommasta kummasta haittaava mölinä johtuu. Siitä ettei tajua häiritsevänsä ja epämiellyttävänsä (= tyhmyys). Tai siitä että haluaa epämiellyttää ja häiritä (=röyhkeys, vittumaisuus).

[Bwana]

Miksi hyve, joka oli yleisen viihtyvyyden luoja ja kaikkien hyväksymä normi, muuttuu maahantulijoiden myötä paheeksi?

Kommunistit haluavat tuhota kaiken.

Kommarit juurikin tahtoi sivistää kansaa, oikeisto taasen ei niin ole kirjastoista välittänyt (koska heistä lukutaitoisilla kotosalla hiljaista ja kirjojakin tarpeeksi, sekä varaa käydä kirjakaupoissa) ja nyt oikeisto onkin löytänyt keinon niistä päästä eroon, sekä kirjastoista että sivistyksestä, muuttamalla ne apinatarhoiksi.

Tämä on muuten totta. Esimerkiksi Eritreassa kansa oikeasti käy iltaisin kirjastossa ja ne oikeasti lukevat/opiskelevat siellä. On tosin sitten hieman kyseenalaista toteutuuko noiden kirjastojen teosvalikoimissa aivan kaikki yleissivistyksen periaatteet. Mutta noin periaatteessa olet oikeassa.

[Augustus]

En tiedä muista hommalaisista, mutta ketjun aloituksen demaripolitikon Roger Mogertin älynväläys on vain puhtaasti naurettava, ainostaan hyvää siinä on se, että tuo osoittaa kouriintuntuvasti kuinka jotenkin kajahtaneita ym. nykyään ihmiset voivat vaan olla ja lisäksi kuinka ääliöllä tavalla ollaan konkreettisesti suorastaan tuhoamassa eräänlaisia ihan epäpoliittisia peruspilareita pohjoismaisessa yhteiskunnassa, kuten nyt kirjastolaitos. 

Ruotsinkielinen Wikipedia on melko niukkasanainen kyseisestä herrasta:

Roger Mogert, född den 3 februari 1969 i Hagsätra, är en svensk politiker (socialdemokrat) och sedan 20 oktober 2014 stadsbyggnads- och kulturborgarråd i Stockholm.[1]

Mogert anslöt sig till det Socialdemokratiska Ungdomsförbundet (SSU) i slutet av 1980-talet. Efter arbeten vid bland annat LO-distriktet i Stockholms län, Långholmens folkhögskola och Svenska Transportarbetareförbundet var han gatu- och fastighetsborgarråd i Stockholm 2002–2004 och kultur-, arbetsmarknads- och personalborgarråd i samma kommun 2004–2006. Sedan 2007 var han oppositionsborgarråd.

Mogert var tidigare gift med den socialdemokratiska riksdagsledamoten Veronica Palm. Paret ansökte om skilsmässa i april 2013.

Som stadsbyggnads- och kulturborgarråd i Stockholm har Mogert riktat kritik mot Kungen i samband med överklagandet av bygget av Nobel Center.


Kyseessä ei ole kai mikään raskaan sarjan politiikko, vaan kyseessä on (ilmeisesti, käännän ruotsia ihan koulupohjalta) jonkinlainen kuntapolitiikko Tukholmassa tms. Wikipedia ei kerro mitään myöskään herran koulutuksesta, joten joko sitä ei ole tai kukaan ei ole viitsinyt sitä Wikipediaan lisätä. En nostaisi tuota koulutuksen puutetta muuten esille, mutta koska Mogert haluaa ilmeisesti kirjastojen olevan vain jonkinlainen moderni apinatarha, on se mielestäni perusteltua.

Muodollinen koulutus tai sen puute ei tee kenestäkään tyhmää tai viisasta, mutta tämän herran tapauksessa hänen opiskelut/opiskelemattomuudet on mielestäni tärkeä pointti.

edit: muokkasin tuota toiseksiviimeistä kappaletta vähän selkeämmäksi.

[mikkoellila]

Hommallahan kirjastojen hiljaisuudesta on perinteisesti taistellut @mikkoellila , joka täällä vielä harvakseltaan poikkeilee.

Asia ei ole uusi.

Huomasin tämän vasta nyt. Tein asiasta blogipostauksen, jonka kautta löytää helposti myös linkkejä aiempiin postauksiini vuosien varrelta samasta asiasta eli kirjastojen muuttumisesta monikulttuurisiksi äbäläwäbälä-tiloiksi, joissa ei enää voi rauhassa lukea kirjoja.

[Nikolas]

Nuoret löysivät kirjaston, kun hiljaisuuden vaatimuksia höllättiin.

Bändihuoneita, neulontapiirejä, vauvajumppaa, vanhusten päivätoimintaa ja nuorison hengailupaikkoja. Kaikkea tätä ovat nykyajan kirjastot.

Vuosi sitten voimaan tullut uusi kirjastolaki edellyttää kirjastoilta tilojen tarjoamista harrastamiseen ja kansalaistoimintaan. Kirjaston tehtäväksi määriteltiin myös edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Hiljaisuudessa hyssyttely halutaan vaihtaa keskusteluun, mutta uudenlaisten kirjastojen syntyminen vaatii muutoksia paitsi kirjastorakennuksissa, myös asiakkaiden asenteissa.

Kompromisseja huudon ja hiljaisuuden välissä

Seinäjoella kirjastoelämä mullistui viisi vuotta sitten, kun uusi kirjastotalo Apila valmistui. Aivan uudenlainen kirjasto on kirinyt lainausmäärät huomattavaan kasvuun.

Huomiota herättävintä on ollut erityisesti lapsiperheiden ja nuorten lisääntynyt määrä kirjaston asiakkaina.

– Nuoret tekevät täällä läksyjä, pelaavat ja ihan vaan hengailevat, kuvailee Seinäjoen kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä.

Tulos on ilahduttava, mutta sen saavuttaminen on vaatinut myös muutaman kompromissin.

Lisääntyneet kävijämäärät ja uudenlainen asiakaskunta on johtanut joustamiseen kirjaston hiljaisuus-säännöissä. Nykyisin henkilökunta puuttuu vain selvästi häiritsevään huutamiseen, juoksemiseen tai muuhun metelöintiin.

Herkkäkorvaisimmat hyssyttelijät puolestaan ohjataan kirjaston hiljaisiin tiloihin nauttimaan rauhallisista lukuhetkistä.

– Yritämme ymmärtää molempien puolien tarpeita. Mutta nykyään riittää, jos kirjasto olisi kohtuullisen hiljaisen ja rauhallisen toiminnan ympäristö, Heikkilä kuvailee muuttunutta menoa.

Visio viihtymisestä

Tulevaisuuden kirjaston visio näyttää olevan selvä. Siinä perinteisen kirjojen lainaamisen rinnalla asiakkaille tarjotaan yhä enemmän mahdollisuuksia viihtyä ja kokea elämyksiä kirjaston tiloissa.

Helsinkiin rakentuvaan uuteen keskustakirjastoon on tulossa tapahtumatiloja, studioita, kahvila ja muun muassa elokuvateatteri.

Samaa visiota toteutetaan myös Jyväskylässä, jossa on alkamassa vuoden kestävä pääkirjaston remontti. Sen tavoitteena on uudistaa kirjasto vaiheittain vastaamaan sekä tekniikaltaan, että käyttötavoiltaan nykypäivän tarpeita.
Kirjat tekevät tilaa ihmisille

Nykyisin Jyväskylän pääkirjaston aula on kuin hiljaisuuden esikartano, lähes tyhjä tila, joka ohitetaan matkalla kohti yläkerrassa sijaitsevia kirjaosastoja.

Vuoden päästä aulan toivotaan olevan täynnä elämää ja asiakkaita.

Uutuuskirjat ja viikkolainat siirretään yläkerrasta pääovien lähelle, myös kaikki lehdet tuodaan luettavaksi sisäänkäyntikerrokseen avautuvaan uuteen lukusaliin. Remontoitu kirjasto tulee asiakkaan iholle heti oven avauksella.

– Kirjojen tila halutaan muuttaa ihmisten tilaksi, kertoo Jyväskylän Kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma.

Konkreettisesti se tarkoittaa suuremman tilan antamista ihmisten oleskelulle ja työskentelylle kuin kirjoille. Muutosta ei kuitenkaan tehdä kokoelman kustannuksella:

– Kirjojen määrä pysyy samana kuin ennenkin. Laitetaan ne kuitenkin houkuttelevammin esille, Laitinen-Kuisma kuvailee tulevan remontin tavoitteita.

Älämölön hallinta vaatii äänimaiseman suunnittelua

Seinäjoella uuden kirjaston valmistuminen on paitsi lisännyt ja nuorentanut asiakaskuntaa, myös räjäyttänyt tapahtumien määrän kirjastossa. Myös yhteistyökumppaneiden verkosto on moninkertaistunut.

Tiloissa soitetaan myös keikkoja. Musiikkitapahtumia järjestetään erillisissä saleissa ja myös portaikossa, josta musiikki kaikuu koko taloon.

– Haluamme kuitenkin pitää lukuportaikon tapahtumat lyhyinä, etteivät ne häiritse kirjaston muuta käyttöä, kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä linjaa.

Kuiskuttelun vaihtuminen keskusteluksi ja konsertoinniksi vaatii uudenlaista otetta myös kirjastotilojen suunnittelulta. Akustiikan ja äänimaiseman hallinnan on oltava yhä tärkeämmässä roolissa kun uusia kirjastoja suunnitellaan tai vanhoja remontoidaan.

Itsepalvelu ratkaisuksi resurssipulaan

Suurten kirjastojen palveluvalikoiman kasvaessa kirjastoverkon kaventumisesta ollaan huolissaan monissa kunnissa. Rahat eivät riitä pikkukirjastojen pyörittämiseen. Samaan aikaan paineet kirjastojen aukioloaikojen laajentumiseen kasvavat:

– Ihmisten rytmi on muuttunut iltapainotteiseksi, Jyväskylän kirjastotoimenjohtaja Laitinen-Kuisma toteaa.

Jyväskylässä ratkaisuksi otettiin lähikirjastojen omatoimikäyttö. Silloin kirjastossa ei ole henkilökuntaa, mutta asioimaan pääsee kirjastokortin ja pin-koodin avulla. Omatoimikäytön ikäraja Jyväskylässä on 18 vuotta.

Järjestyshäiriöt ja varastelu huolettivat kokeilun alkaessa, mutta kolmen vuoden aikana on huomattu, että kirjaston käyttäjään voi luottaa epäiltyä enemmän:

– Aluksi henkilökunta siivosi näkyviltä helposti mukaan lähtevää tavaraa ja tietokoneita. Nyt on huomattu, ettei semmoiselle ole mitään tarvetta. Mitään järjestysongelmia ei ole ollut, Laitinen-Kuisma kiittelee.

• Matintupa, Minna: Hys hys historiaan – Kirjastoista eloisia olohuoneita Yle Uutiset, 2018-02-09.

Olen kuullut että muualla järjestys on ollut toinen: Ensin kirjastojen asiakkaiksi on ilmaantunut uudenlaista nuorisoa, ja käytännöissä on joustettu myötäilemään uudistuneen asiakaskunnan mukaan.

[Mehud]

Kirjastoista on tullut kuin kännyköitä, joissa on myös sellainen ominaisuus ja jäänne historiasta, että niillä voi myös soittaa puheluita. Tiesitkö, että kirjastoista saa lainata kirjojakin, sieltä vauvajumppa huoneen ja kahvilan vierestä, ennen kudontapiirin huonetta olevasta hyllystä. Ja, vieläpä ilmaiseksi!

[guest14935]

Ennen se oli ainoa paikka jossa turpa pidettiin kiinni ja juuri siksi suosittu.
Turhaa tuohon mitään on sanoa, apinointi on vallassa ja ääntä pitää pitää.

[Fiftari]

Miksi joka paikan pitää olla joku olohuone tai oleiluhuone. Nyt niitä ovat ostarit, keskustas, uimahallit yms. Eli basaarimeininki joka paikkaan. Itse arvostan hiljaisuutta ja kun kaupunki muutenkin on kovin meluisa paikka niin olisi se mukava kun olisi hiljaisuuden saarekkeita kodin lisäksi. Tuota "olohuone" termiä pyritään viemään joka paikkaan missä rauhallisten ihmisten tavat törmäävät ei niin rauhallisten ihmisten "rikkaampien" ihmisten tapoihin.

[Niobium]

Ei saamari sentään.

Tuossahan vain annetaan virallinen lupa henkilökunnalle olla puuttumatta hersyvään ja pirskaltelevaan monikulttuuriseen äbäläwäbälään.

Venytetään sääntöjä, niin kirjastotädin ei tarvitse puuttua mihinkään, minkä hän kokee uhkaavaksi. Menepä huomauttamaan älämölöstä kulmahousuporukalle, tai kikkaratukkajengille, että sitä musiikkia ei saisi soittaa ihan niin lujalla. En minäkään menisi ilman koulutusta, suojavarustusta sekä asiaankuuluvaa kättä pidempää.

Nyt asiakkaat, jotka haluavat keskittyä kirjaston perusajatukseen, eli kirjoihin, ohjataan jonnekin nurkkaan erilliseen tilaan häpeämään.

Kirjastolaitos on yksi kulmakivistä, jonka päälle ollaan rakennettu maailman paras maa. Toinen nurkkakivi on ollut journalismi ja sananvapaus.

Mitäs sitten? Sharia-laki rinnakkaiskäytännöksi ja aina edelle, jos toinen osapuoli on muslimi.

Hämmentävää, miten nopeasti tämä maa on nostettu jaloilleen sadassa vuodessa. Vielä hämmentävämpää on se nopeus, jolla muutamat kansan itsensä valitsemat päättäjät pystyvät tuhoamaan kaiken neljässä vuodessa.

[dothefake]

Kirjastot nielee musta aukko.

[Kari Kinnunen]

Tämmöisistä uutisista sitä ymmärtää tulleensa wanhaksi. Kaippa se muutos on välttämätöntä ja ihanaakin vielä. Vaan olivat antaneet meidän papparaisten kuolla pois tätä surkeutta näkemättä.

[Peltipaita]

Ovela temppu politikoilta. Ovat huomanneet että kirjastot on menetetty, ja entiset asiakkaat valittavat.  Nyt sitten kertovat että ei suinkaan ole menetetty, vaan kirjastot ovat mutttuneet uuden "asiakaskunnan" myötä.

[kelloseppä]

Vaimoni, se "kirjastopeto", jota paikalliset uusnatsit tervehtivät ojennetuin käsivarsin, on todennut, ettei toistaiseksi ravikansan edustajista eikä karvaranteista ole ollut huolen häivää, kun tietää kenelle aina ensimmäisen sikailun jälkeen soittaa tapahtuneesta. Molempien ryhmien klaanipäälliköt tai klaaniemot hoitavat asiat kotipuolessa kuntoon ja informoivat kirjastoakin, että homma on hoidettu. Ja tosiaan, kuluu yleensä viisi-kuusi vuotta ennen kuin uudet "sankarit" kokeilevat "kirjastopetojen" kykyä olla perillä ajankohtaisista klaanien nokkimisjärjestykseen liittyvistä yksityiskohdista. Toki tällaisen ilmapiirin luomisessa kirjastoon on ollut auttamassa uusnatsien katumöykkä, venäläisten joukkovoima ja "pitäjien miesten" maastopukuinen katu-uskottavuus. Kieltämättä sinänsä aika hupaisaa on se, että valtuustosalissa kaikkein suurinta ääntä sivistyksen ja koulutuksen puolta pitävät ovat kaikkein hiljaisimpia, jopa paheksuvia, kun taataan käytännön luovin toimin kirjaston lukurauha.

[Billy Hill]

Voisivat saman tien heivata kirjat kaatopaikalle ja tuoda tilalle säkkituoleja ja vesipiippuja.

[kelloseppä]

Voisivat saman tien heivata kirjat kaatopaikalle ja tuoda tilalle säkkituoleja ja vesipiippuja.

Tappiomielialan lietsominen on aina ja kaikkialla vain vastustajan auttamista. Perusteeton tappiomielialan lietominen jotakin vielä karmeampaa.

Vaikka pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten kirjastot menetettäisiinkiin, pitkin Suomea riittää vielä kirjastoja satamäärin.

Muuttakaa sinne, missä vielä kirjastoja arvostetaan.

[törö]

Mitäköhän minulle sanottaisiin, jos menisin kaveriporukan kanssa vaikka Irakissa jonnekin madrassan kirjastoon, jossa uskonoppineet yrittävät vaivalla opetella koraania ja haditheja, ja alkaisin siellä jutella kavereideni kanssa suureen ääneen musiikista, elokuvista, perhe-elämästä ja ajankohtaisista uutisista? Onko todella niin, että islamilaisten maiden kulttuureihin ei kuulu hiljaisuus ja keskittyminen kun opiskellaan? Vai olisiko niin, että tuota konseptia ei vain noudateta länsimaissa, koska länsimaisten asioiden opiskelua ei arvosteta?

Ainakin Bagdadin uusi kirjasto on tunnettu siitä, että siellä on huomioitu erinomaisesti kävijöiden tarve olla omissa oloissaan.

Suomi kuuluu jälkisivistyneeseen maailmaan, jossa lukutaito on romahtamassa, joten täällä kirjastolla on erilaisia tehtäviä. Muualla ei ehkä vielä olla edes sillä tasolla, että kirjaston pääasiallinen tehtävä olisi tarjota mahdollisuus lukea roskadekkarit ja sarjakuvat ilmaiseksi, mutta Suomessa etsitään vähemmän aivoja rasittavia vaihtoehtoja tällaisillekin harrastuksille.

[Veikko]

Voisivat saman tien heivata kirjat kaatopaikalle ja tuoda tilalle säkkituoleja ja vesipiippuja.

Tappiomielialan lietsominen on aina ja kaikkialla vain vastustajan auttamista. Perusteeton tappiomielialan lietominen jotakin vielä karmeampaa.

Vaikka pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten kirjastot menetettäisiinkiin, pitkin Suomea riittää vielä kirjastoja satamäärin.

Muuttakaa sinne, missä vielä kirjastoja arvostetaan.

Arvostan kirjoja ja arvostin ennen pääkaupunkiseudun ennen hyvin sivistyksellisen tehtävänsä täyttäneitä ja rauhallisia kirjastoja. Nyt nämä kirjastot ovat muuttumassa - ja melkoiselta osalta peruuttamattomasti muuttuneet - monikulttuurisiksi "olohuoneiksi" - tai tarkemmin sanoen mölyhuoneiksi - joissa on kyllä mölyä ja vetelehtijöiden edustamaa monikulttuuria, jota tarkoituksella vauhditetaan tuomalla sinne kaikenlaista "maahanmuuttajille" tarkoitettua häppeninkiä, mutta yhä vähemmän ja vähemmän kirjoja.

Tämä kaikki ilman minun lietsomistani ja hyväksyntääni.

En kuitenkaan aio muuttaa pääkaupungista minnekään, vaan kirjastojen sijaan käytän Helsingin hyviä antikvaareja, vielä toistaiseksi hyvin toimivaa Akateemista kirjakauppaa ja Kansalliskirjastoa, eli entistä Helsingin yliopiston kirjastoa.

[Parzival]

Kirjastomölyäminen ei varmisti sinällään kuulu mihinkään kulttuuriin. Se kertoo kunnioituksen puutteesta suomalaisia ja suomalaista kulttuuria kohtaan. Kirjaston pilaaminen ei haittaa, koska herrakansalle ei suomalaisten kokemuksilla ole mitään väliä. Kirjastomöly on sitä rasismia.

Kertoo myös hyvin millaisen asennekasvatuksen pallerot ovat kotona saaneet vääräuskoisia kohtaan.

[VeePee]

– Ihmisten rytmi on muuttunut iltapainotteiseksi, Jyväskylän kirjastotoimenjohtaja Laitinen-Kuisma toteaa.

Ihmisillä tässä varmaan viitataan kirjaston uusiin 'asiakkaisiin', mölyapinoihin. Lystin maksaja eli työssä raatava kantaväestöläinen jatkaa kyllä edelleen päiväpainotteisessa rytmissä kun kello säikäyttää joka arkiaamu kuudelta hereille.

[Kari Kinnunen]

^

Niijuu, vaan kun akakoomiset yhteiskuntataiteilijat, eivätkä edistyneemmät etnisyydet taida oikein meitä duunareita pitää ihmisinä.
Me olemme koneen osia, koneen noka tuottaa niitä veroeuroja joilla elätetään koomikot ja etnisyydet.