Kannatatko maataloustukia? (gallup)

[Atte Saarela]

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni kannattaa maataloustukijärjestelmää.



Edit: otsikon muokkaus.

[parkkuurauta]

Muuttaisin maataloustuet takaisin tuotantoperusteisiksi.

[kertsu59]

Muuttaisin maataloustuet takaisin tuotantoperusteisiksi.

Komppaan.

[Veli Karimies]

Kaksipiippunen asia. Toisaalta kannatan Suomen valtion omavaraisuutta ja tähän kuuluu tietty maatalouden ja ruoantuotannon tukeminen.

Tietty.

Toisaalta taas tuotteella pitää olla se hinta minkä kysyntä ja tarjonta sille määräävät.

[tarhuri]

Nykysysteemi ainakin edistää tuhlausta:  raha tulee automaattisesti, maatalous ei kehity, tuotolla ei ole väliä.  Todella huono systeemi kansantalouden kannalta.

[SK]

Muistaakseni Suomi oli vielä jaettu pohjoiseen ja eteläiseen tukialueeseen. Pohjoinen alue saa tietysti enemmän tukea, joten raja piti vetää johonkin. Kävikös vielä niin, että raja tekee juuri Mikkelin kohdalla mutkan siten, että kaupunki jää pohjoiselle tukialueelle. Ja muistaakseni asiasta nousi pieni kohu, koska suunnittelijana oli mikkeliläinen mies... Muistaako kukaan?

Aika ongelmallinen juttu tämä, mutta tukea pitäisi jokseenkin maksaa tuotantoperusteiseksi, mutta pitää pohtia sitä, että miten se vaikuttaa juuri nykyiseen huonoon kehitykseen, jossa pienet tilat jäävät jalkoihin.

[Nuivanlinna]

Äänestin joo, mutta tukien saajan (ei-maatalous)vuosituloissa tulisi olla yläraja.
Eli tuki enemmäkseen päätoimiviljelijälle! Sivutulorajaksi laittaisin 30000€ tai tuet pois. 30000€:n sisältää myös pääomatulon!(esim. Nalle W.)

[Atte Saarela]

Muuttaisin maataloustuet takaisin tuotantoperusteisiksi.

Komppaan.

Totta, varmasti pitäisi tehdä noin.

Minusta tämän voisi lisätä puolueohjelmaan, koska tällä saattaa olla jonkin verran merkitystä kansantaloudelle jne.

Onko tälle jotain esteitä (esim. EU-säädökset tai jotkut käytännön ongelmat)?

[Atte Saarela]

Entä maatalouden ylituotannon ehkäiseminen? Voisiko maataloustukia olla maksamatta viljasta joka menee poltettavaksi tms? Tämä olisi aika armotonta, mutta toisaalta maatalouden ylituotanto on hirveän epäekologista.. Jos tästä aiheutuisi esim pahoja kannattavuusongelmia maanviljelijöille _hyvinä_ satovuosina (epätodennäköistä), niin voisi ehkä kompensoida jotenkin..?

Voisiko esimerkiksi maataloustuet maksaa vasta siinä vaiheessa kun joku tukkuliike tms ostaa tuotteet elintarviketeollisuudelle?

[Martel]

Äänestin "ei", koska en kannata ylipäätään mitään veronmaksajan pussista maksettavia tukia. Maataloustuet valuvat, ei niinkään maanviljelijöille, vaan väliportaille. "Maatalouteen" käytettävillä rahoilla pönkitetään lähinnä maanviljelijöiden ympärillä pyörivää sakkia, erilaisia virkamiehiä ja järjestöjä. Maanviljelystä suoraan elantonsa saavien määrä on romahtanut 1960-luvulta, mutta byrokraattien määrä lienee kasvanut.

Jos maataloutta pitää tukea, asetettakoon tuen ehdoksi tuotannon puhtaus, ei määrä. Mitä vähemmän myrkkyjä, kemiallisia lannoitteita, maanpinnan rikkomista, sitä parempi. Eläinten kohdalla tulisi tukea sellaista tuotantoa, jossa eläimillä on mahdollisuus elää mahdollisimman lähellä luontaisia olosuhteita. Tämä sulkee pois isot häkki- ja lattiakanalat jne.

[Atte Saarela]

Jos maataloutta pitää tukea, asetettakoon tuen ehdoksi tuotannon puhtaus, ei määrä. Mitä vähemmän myrkkyjä, kemiallisia lannoitteita, maanpinnan rikkomista, sitä parempi. Eläinten kohdalla tulisi tukea sellaista tuotantoa, jossa eläimillä on mahdollisuus elää mahdollisimman lähellä luontaisia olosuhteita. Tämä sulkee pois isot häkki- ja lattiakanalat jne.

Totta, rehevöitymistä pitäisi jotenkin ehkäistä, voisikohan lannoitteita alkaa jotenkin verottaa enemmän.. Harmi että rehevöitymisen mittaaminen on niin vaikeaa, muuten sitä voisi verottaa.

[Atte Saarela]

Juttu Yhdysvaltojen maataloustukiaisiin liittyvistä ongelmista:

http://www.organicconsumers.org/ofgu/subsidies2.cfm

Maataloustukiaisista johtuva ylituotanto on varmaankin aika vaikea ongelma. Ehkä se onkin yksi syy, miksi maataloustuet eivät ole tuotantoperusteisia tällä hetkellä..Tuotantoperusteiset maataloustuet voisivat lisätä ylituotantoa entisestään..

Voisikohan tähän kehittää jonkun systeemin, jossa maataloustuet riippuisivat markkinahinnoista jotenkin siten, että ylituotantoon kannustettaisiin mahdollisimman vähän? Toisaalta markkinahinnoista riippuva systeemi saisi aina kritiikkiä siitä, että se on jotenkin liian "armoton"..

Ylituotantoon ei ehkä ole helppoja ratkaisuja.

[Atte Saarela]

Teknisempää pohdintaa rehevöitymisestä:

Voisiko ravinteiden valumista vesistöihin ehkäistä esim. jotenkin siten, että liiallisten sadevesimäärien kertymistä pelloille ehkäistäisiin, jolloin lannoitteet saattaisivat paremmin jäädä peltoon seuraavia satokausia varten? Voisiko jopa esim. peltoja ruveta peittämään lasikatoilla, ja katoissa voisi sitten olla keinotekoinen kastelujärjestelmä joka osaisi säännöstellä vettä tms..?

Ongelmana saattaisi tietysti olla tarvittavan vesimäärän saaminen jostain..En tiedä voisiko sadevettä varastoida johonkin altaaseen josta sitä sitten voisi hallitusti tuoda kastelujärjestelmälle tms..

Toinen vaihtoehto ravinteiden valumisen estämiselle voisi ehkä olla pistää pellolta pois vieviin ojiin suodattimia joilla ravinteita voisi kerätä talteen..

Nämä ehdotukset eivät välttämättä ole realistisia, mutta realistisia ehdotuksiakin saattaa olla olemassa. Mitään periaattellisia esteitähän ei ole sille, ettei rehevöitymistä voisi ehkäistä merkittävästi nykyistä enemmän.

[Rutja]

En kannata mitään yritystukia. Sellainen yritys, joka tarvitsee veronmaksajien rahaa toimintansa ylläpitämiseen, on tarpeeton.

[Johannes Nieminen]

Periaatetasolla en hyväksy mitään tukia. Tässä suhteessa joustan sen verran, että maataloustukia on tiettyyn pisteeseen asti hyvä olla olemassa. Tämä nimenomaan huoltovarmuuden takia. Tukien ei kuitenkaan pidä olla ylituotannon synnyttäjä, eikä myöskään ainoa tulokeino.

En koe viljelijätukia varsinaisesti minään ongelmana, ellei niihin liity väärinkäytöksiä. Jos maatalouden tukiin halutaan puuttua, niin ensisijaiset kohteet löytyvät markkinatuista. Niistä monet ovat mielestäni hyvin vastenmielisiä.

http://www.mavi.fi/fi/index/markkinatuet.html

[A.S.]

Vastasin kyllä vain sen takia, että Suomi kykenisi tuottamaan safkaa, jos tuonti tyrehtyisi äkisti. Asiasta en tiedä paljoa yhtään, joten jos homma on hoidettavissa muuten, niin ehdoton ei tuille. Tuet on myös tehtävä vain ja ainoastaan tuota hommaa varten.

[MX]

Ensimmäinen kysymys on pitäisikö Suomen pyrkiä elintarviketuotannossa omavaraisuuteen?

Jos vastaus on ei niin silloin maataloustuet voidaan lakkauttaa ja maatalous voidaan ajaa alas. Näin ajattelevien ihmisten olisi kuitenkin hyvä muistaa että Suomessa on viimeksi nähty nälkää vajaat sata vuotta sitten kun meillä ei ollut omavaraisuutta viljantuotannossa ja huolto oli Venäjän varassa.

Jos omavaraisuus asetetaan tavoitteeksi niin homma menee jo hieman vaikeammaksi.

Maataloustukien alkuperäinen tarkoitus oli taata edulliset elintarvikkeet koko kansalle. Kuten nimimerkki Martel totesi niin tilanne on nykyään muuttunut sellaiseksi että tuet valuvat ensisijaisesti kaupalle. Nykyään maataloustukien tärkeimpänä tehtävänä on taata elintarviketeollisuudelle edulliset raaka-aineet. Vaikka elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet niin tuottajahinnoissa se ei ole näkynyt. Esimerkiksi viljatuotteiden tuottajahinnat ovat vain laskeneet vaikka tuotantokustannukset ovat nousseet.

Jos maataloustuista haluttaisiin luopua niin se pitäisi käytännössä tehdä koko EU:n laajuisesti. Jos Suomi luopuisi tuista yksipuolisesti niin kotimainen tuotanto ei millään pystyisi kilpailemaan muun Euroopan tuettujen elintarvikkeiden kanssa. EU-tasolla tukijärjestelmän purkaminen taas on varsin vaikea tehtävä koska Keski-Euroopan maat ovat tuskin valmiita luopumaan niistä.

Suomen kannalta nykyinenkään tilanne ei ole erityisen hyvä koska Keski- ja Etelä-Euroopassa maksettavat EU-rahoitteiset tuet ovat huomattavasti Suomessa maksettavia suurempia. Täällä eroa joudutaan kompensoimaan kansallisesti rahoitettavilla tuilla.

Äänestin maataloustukien puolesta koska mielestäni Suomen tulee pyrkiä omavaraiseen elintarviketuotantoon enkä usko että maataloustuista pystyttäisiin luopumaan EU:n laajuisesti. Heikompien tuotanto-olosuhteiden vuoksi Suomessa joudutaan todennäköisesti aina tukemaan maataloutta jollakin tavalla.

Kotimaisen elintarviketuotannon tukemisessa on se hyvä puoli että rahat jäävät ainakin osittain kiertoon oman maan sisälle. Jos oma tuotanto ajetaan alas niin elintarvikkeiden tuonti kasvaa ja se pitäisi kyetä kompensoimaan muuta vientiä kasvattamalla.

[Pliers]

Komppaan. Lisäksi vientituesta olisi luovuttava välittömästi. On helkkarin hölmöä tukea sitä, että Suomalaista ruokaa voidaan myydä pilkkahinnalla Venäjällä ja Virossa.

Kaksipiippunen asia. Toisaalta kannatan Suomen valtion omavaraisuutta ja tähän kuuluu tietty maatalouden ja ruoantuotannon tukeminen.

Tietty.

Toisaalta taas tuotteella pitää olla se hinta minkä kysyntä ja tarjonta sille määräävät.

[MX]

Voisiko jopa esim. peltoja ruveta peittämään lasikatoilla, ja katoissa voisi sitten olla keinotekoinen kastelujärjestelmä joka osaisi säännöstellä vettä tms..?

Ihan vakavissasiko tuota ehdotat?

Onko sinulla ajatuksia kuinka useita hehtaareita mäkistä maastoa katetaan kustannustehokkaasti ilman että rakenteet häiritsevät pellolla liikkuvia maatalouskoneita?

Ei millään pahalla mutta tuossa ei ole mitään järkeä

Ongelmana saattaisi tietysti olla tarvittavan vesimäärän saaminen jostain..

Tämä taitaa olla niitä pienimpiä ongelmia tuossa ehdotuksessasi

Toinen vaihtoehto ravinteiden valumisen estämiselle voisi ehkä olla pistää pellolta pois vieviin ojiin suodattimia joilla ravinteita voisi kerätä talteen..

Entä jos pelto on joen, järven tai meren rannalla? Ojissakin on se ongelma että suodatuksen pitäisi läpäistä riittävästi vettä jotta siitä ei syntyisi patoa.

Tämä ehdotuksesi ei kuitenkaan ole aivan tuulesta temmattu sillä periaatteessa voidaan tehdä altaita joihin ravinteet saostuvat. En tunne asiaa erityisen hyvin joten en kommentoi sitä tämän enempää. Kaikkia ongelmia tuo ei kuitenkaan ratkaise.

Ympäristötoimenpiteitä olisi kyllä hyvä kohdistaa nimenomaan sellaisille alueille joilta voi oikeasti syntyä valumia. Esimerkiksi eroosioherkkien alueiden pitämistä viljelemättöminä (kasvipeitteisinä) suoja-alueina voitaisiin tukea.

Nämä ehdotukset eivät välttämättä ole realistisia, mutta realistisia ehdotuksiakin saattaa olla olemassa. Mitään periaattellisia esteitähän ei ole sille, ettei rehevöitymistä voisi ehkäistä merkittävästi nykyistä enemmän.

Minä olen alunperinkin hieman skeptinen maatalouden aiheuttamien ravinnepäästöjen suhteen. Ympäristötuet ovat rajoittaneet käytettäviä lannoitemääriä huomattavasti. Jos sillä ei ole mitään vaikutusta Suomen päästöihin niin syy siihen pitää pystyä selittämään esimerkiksi poikkeavilla sääolosuhteilla kuten esimerkiksi leudoilla talvilla. Muussa tapauksessa joko mittausmenetelmät tai tuloksista tehtävät päätelmät ovat virheellisiä.

Jotenkin hassusti suomalainen maatalous on leimattu suurimmaksi syylliseksi Itämeren rehevöitymiseen vaikka äkkiseltään voisi kuvitella että entiset itäblokin maat ovat "hieman" piittaamattomampia maatalous-, teollisuus- ja yhdyskuntajätepäästöistään.

[offtopic]
Haja-asutusalueiden jätevesiasetuskin perustuu käsittääkseni hihasta ravistettuihin arvoihin.

"Osoittautui, että uudistuksen perusteina esitetyt luvut oli vedetty hatusta. Asetuksen perusteluissa väitettiin, että maaseudun ihmisten keskimääräinen fosforipäästö vuorokaudessa olisi 2,2 grammaa. Luku ei kuitenkaan pohjautunut minkäänlaiseen mittaukseen eikä edes järjelliseen päättelyyn, vaan se oli vain "päätetty"."

"Oudointa on, että ympäristöhallinnossa kyllä tiedettiin, että oikea luku on lähes neljänneksen pienempi, eli 1,6-1,8 gramman haarukassa, mutta sitä ei haluttu käyttää."

"Ympäristöhallinto väittää edelleen, että puolet haja-asutuksen vuotuisesta fosforin kokonaispäästöstä valuisi vesistöön. Kävin pitkän kirjeenvaihdon ympäristöhallinnon kanssa saadakseni tälle väitteelle jonkin laskennallisen todisteen, mutta sitä ei löytynyt. Syken johtava asiantuntija selitti, että tähän arvioon oli päästy yleispiirteisen karttatarkastelun perusteella, eli vertailemalla saostuskaivojen varassa toimivien omakotikiinteistöjen sijaintia suhteessa purkuojiin ja vesistöihin. Siitä olisi päätelty kuinka paljon talon fosforista sitoutuu ojan pohjaan tai kasvillisuuteen, ja kuinka paljon päätyy järveen."

Lähde: Martti Backman (toimittaja, MOT), http://blogit.yle.fi/mot/suomen-ymparistokeskus-mutu

Kommenteissa esitetään myös seuraava mielenkiintoinen (mutta valitettavasti lähteetön) väite: "Puhdistamolietteet sisältävät suurin piirtein saman määrän ravinteita, kuin levitetään vuosittain maamme pelloille keinolannoitteina (valitan ettei tälle ole lähdettä). Keinolannoitteita seurataan tarkasti ja niiden käyttö on maatalouden osalta tarkasti säädeltyä. Sama määrä ravinteita levitettynä herkimmille valuma-alueille rannikkokaupunkien lähiympäristöön ei kuitenkaan näytä kiinnostavan ketään."

Tuolla on paljon muitakin hyviä kommentteja ja jos ne pitävät paikkaansa niin koko ravinnehässäkältä putoaa pohja pois.
[/offtopic]

Ympäristökeskuksen toiminta ei liikaa luottamusta herätä...

[Atte Saarela]

Voisiko jopa esim. peltoja ruveta peittämään lasikatoilla, ja katoissa voisi sitten olla keinotekoinen kastelujärjestelmä joka osaisi säännöstellä vettä tms..?

Ihan vakavissasiko tuota ehdotat?

Onko sinulla ajatuksia kuinka useita hehtaareita mäkistä maastoa katetaan kustannustehokkaasti ilman että rakenteet häiritsevät pellolla liikkuvia maatalouskoneita?

Ei millään pahalla mutta tuossa ei ole mitään järkeä

No, tarkoitus oli avata keskustelua..

Toinen vaihtoehto ravinteiden valumisen estämiselle voisi ehkä olla pistää pellolta pois vieviin ojiin suodattimia joilla ravinteita voisi kerätä talteen..

Entä jos pelto on joen, järven tai meren rannalla? Ojissakin on se ongelma että suodatuksen pitäisi läpäistä riittävästi vettä jotta siitä ei syntyisi patoa.

Siihen voisi ehkä tehdä pumpun ennen suodatinta..

Minä olen alunperinkin hieman skeptinen maatalouden aiheuttamien ravinnepäästöjen suhteen. Ympäristötuet ovat rajoittaneet käytettäviä lannoitemääriä huomattavasti. Jos sillä ei ole mitään vaikutusta Suomen päästöihin niin syy siihen pitää pystyä selittämään esimerkiksi poikkeavilla sääolosuhteilla kuten esimerkiksi leudoilla talvilla. Muussa tapauksessa joko mittausmenetelmät tai tuloksista tehtävät päätelmät ovat virheellisiä.

Jotenkin hassusti suomalainen maatalous on leimattu suurimmaksi syylliseksi Itämeren rehevöitymiseen vaikka äkkiseltään voisi kuvitella että entiset itäblokin maat ovat "hieman" piittaamattomampia maatalous-, teollisuus- ja yhdyskuntajätepäästöistään.

Jotkut järvetkin ovat aika pahasti rehevöityneitä, sekään ei ole kivaa jos omistaa esim. mökin tällaisen järven rannalla kuten eräs tuttavani..

Voisikohan kalankasvattamoidenkin päästöihin yms vaikuttaa jotenkin.. Voisiko esim. niiden jätevesiä jotenkin kierrättää lannoitteeksi (tai tehdäänkö näin jo). Ei sekään ehkä ongelmatonta olisi kyllä..

[Dionysios]

Varauksella kannatan, mutta paljon on korjattavaa, etenkin vastenmielisiä suoranaisia vääryyksiä.

-tukia on saatava vain viljellyistä käytössä olevista hehtaareista, ei pelkästään pinta-alan mukaan kuten nyt on tilanne. Tuki juoksee viljelet tai et tällä hetkellä.

-edelliseen liittyen, toiselle vuokratut ja toisen viljelemät hehtaarit eivät tietenkään oikeuta tukien nostamiseen, kuten nyt. Tuet kuuluvat viljelijälle, eivät omistajalle.

-Tuet eivät saa olla parempia, mikäli haluaa kasvattaa jotain humpuukiheinää tai kookospalmuja jotka jo lähtökohtaisesti eivät varmasti kasva täällä.

-jos on oikeutettu veronmaksajien kustantamaan tukeen, on maksajalla/valtiolla oltava mahdollisuus vaatia tiettyä vastikkeellisuutta, etenkin luomutuotantoa, parempia oloja eläimille ja ympäristön huomioimista.

t. Suomen suurimpien tuensaajien kanssa työkseen kauppaa tehnyt, ovat nimittäin yksi vittumaisimmista ihmisryhmistä mitä maa päällään kantaa.

Muutkin kuin Nalle, joka listalla oli myös

[MX]

-tukia on saatava vain viljellyistä käytössä olevista hehtaareista, ei pelkästään pinta-alan mukaan kuten nyt on tilanne. Tuki juoksee viljelet tai et tällä hetkellä.

Olettaisin pinta-alapohjaisuudella pyrittävän ylituotannon välttämiseen. Jos tuki olisi sidottu tuotantomääriin tai viljelyalaan niin ylituotanto lisääntyisi. En halua puolustaa nykyistä käytäntöä mutta tämä on todennäköisesti syynä siihen.

-edelliseen liittyen, toiselle vuokratut ja toisen viljelemät hehtaarit eivät tietenkään oikeuta tukien nostamiseen, kuten nyt. Tuet kuuluvat viljelijälle, eivät omistajalle.

AFAIK tukioikeudet vuokrataan yleensä peltojen mukana eli tuki maksetaan viljelijälle. Käytännössä tuki kuitenkin vaikuttaa peltojen vuokrahintoihin.

-jos on oikeutettu veronmaksajien kustantamaan tukeen, on maksajalla/valtiolla oltava mahdollisuus vaatia tiettyä vastikkeellisuutta, etenkin luomutuotantoa, parempia oloja eläimille ja ympäristön huomioimista.

Ja näinhän myös tapahtuu. Luomutuotannolle maksetaan suurempaa tukea ja ympäristötuen ehdoissa pyritään huomioimaan ympäristöä mm. suojakaistoilla ja lannoiterajoituksilla.

Jos tukijärjestelmillä halutaan saada aikaan suuria tuotantomuutoksia niin tukijärjestelmään pitäisi saada määrätietoista jatkuvuutta ja selkeyttä. Nykyään koko paketti menee uusiksi viiden vuoden välein ympäristötuen yhteydessä joten suunnittelu pitkällä aikavälillä on tuuripeliä.

[Martel]

Teknisempää pohdintaa rehevöitymisestä

Ne esittämäsi keinot ovat niin kalliita, että eikö kannattaisi suoraan lopettaa kemiallisten lannoitteiden käyttö, istuttaa puita ja puskia suojapuskureiksi jokien varsille jne? Alkuvaiheessa sadot pienenisivät, mutta jos samalla muutetaan tuotantomenetelmiä luontoa vähemmän rasittavaksi, suuri osa pudotuksesta saadaan ajan mittaan maanperän parantumisen kautta takaisin.

Jos lähdetään teknis-tieteellisten apukeinojen linjalle, siinä helposti syntyy arvaamattomia sivuvaikutuksia, kuten on syntynyt lähes jokaisesta ihmisen tekemästä "parannuksesta". Muutenkin tehomaatalous (yhdistettynä nykyaikaiseen puolikemialliseen valmistusportaaseen) on lähinnä tehnyt ruuasta ravintoköyhää. Tuotetaan halpaa perusmättöä, josta puuttuu lähes kokonaan alkuperäisten, luonnollisissa olosuhteissa kasvaneiden kasvien ominaisuudet (esim. syövältä suojaavat flavonoidit jne.)

[JulianAlexander]

MX kyllä kirjoitti niin kuin asia on. Ei me voida jäädä toisten maiden armoille ruoka kysymyksessä. Vaikka nyt on hyvät ajat ruuan puolesta,niin kohta ei välttämättä ole. Mites sitten kun etelä-eurooppa huutaa nälänhätää eikä sitten pohjoiseen ole annettavaa, ja samalla meillä on tehty harakiri oman tuotannon kanssa. Miten sitten?? EU:lta apuja? Kun ei tule koska ei ole antaa, niin miten sitten pärjätään? Jos nyt lopetetaan viljelys,maatila tuet niin huonosti käy. Keitä olisi sitten ammatti taitoiset viljelijät joita hädän tullen tarvittaisiin.. Sinä, minä?? Netti ei silloin paljoa ruoki ,ja laita viljaa pöytään !! Siis tarvitsemme omaa maataloutta piste. Nyt ja aina!!

Olis kiva tietää miksi ei tarvittaisi, siihen nyt sit vastauksia??  

[prestionat]

Noiden tukien takia EU:hun liityttiinkin.

[Pliers]

Toi ei kyllä pidä paikkaansa. Suomi on nettomaksaja EU:n suuntaan (sieltä saadaan vähemmän kuin sinne maksamme). Lisäksi Suomi itsenäisesti tukee omaa maatalouttaan (EU:n vastaisesti).

Noiden tukien takia EU:hun liityttiinkin.

[MX]

Lisäksi Suomi itsenäisesti tukee omaa maatalouttaan (EU:n vastaisesti).

Tarkoitatko Suomen maksamia kansallisia tukia? Ne ovat EU:n hyväksymiä.

[SK]

Noiden tukien takia EU:hun liityttiinkin.

Mutta EU-vaalien alla tämä keskustelu maataloustuesta sivutettiin täysin. Siitä ei puhunut kukaan. Olihan se aikanaan hienoa, että saatiin EU:n myötä maataloustukia, mutta myös kaikenlaiset älyttömyydet tuli mukana. Soininkin tausta entisenä SMP:een miehenä varmasti antoi myös niille "refleksikeskustalaisille" syyn äänestää itseään.

Omavaraisuutta maataloustuotannossa pitää pyrkiä parantamaan, mutta kylmä tosiasia on se, että ilman tuontia emme pärjää. Tuottajahintoja pitäisi saada alaspäin ja sitä kautta saada suomalaiselle elintarvikkeille kysyntää. Mahdollisessa kriisitilanteessa/sodassa pitää pystyä selviytymään niin hyvin, että kotirintamaa ei uhkaa nälänhätä.

Itse ainakin arvostan suomalaisessa sapuskassa sitä, että se on hyvää, terveellistä, puhdasta ja perinteistä. Minusta on hienoa syödä lähes joka aterialla kuorimattomia perunoita, hyvää kotimaista täysjyväleipää ja juoda Valion maitoa.

[prestionat]

Toi ei kyllä pidä paikkaansa.

Kyllä pitää. Kepu ja Esko Aho katsoivat suuren laman jälkeen, että EU on ainoa keino elättää maaseutu pitkällä tähtäimellä.

[MX]

Toi ei kyllä pidä paikkaansa.

Kyllä pitää. Kepu ja Esko Aho katsoivat suuren laman jälkeen, että EU on ainoa keino elättää maaseutu pitkällä tähtäimellä.

Maatalousyrittäjät kuitenkin äänestivät varsin yksituumaisesti liittymistä vastaan.