Kenellä on riitävä määrä rahaa ollakseen aito äärioikeistolainen tai onnellinen

[siviilitarkkailija]

Kun pohdimme oikeistolaisuuden ilmiöitä, monta kertaa syntyy väärinkäsityksiä eri sosialismin muotojen oikeistolaisuudesta. Tarkoituksellisesti ja apinoituna propagandauhrina. Ihmiset joilla ei ole mitään taloudellista resurssia olla oikeistolainen, esitetään kuin muka olisivat äärioikeistolaisia. Syitä tähän jättivalheeseen joudutaan etsimään 2 maailmansodan jälkeisestä valtiososialismin propagandakoneesta. Itäblokin maissa toteutettiin historiallinen ryöstö jossa kokonaiset valtiot varastettiin pariin kertaan. Ensin kansallissosialismin ja sitten neuvostososialismin tsta. Mutta yksi asia mm ämpäri- ja kommariyliopistojen historiakursseilta jää tai jätetään pois, nimittäin se kuka lopulta sai haltuunsa ryöstetyt kansallisomsisuudet?

Kuinka paljon on paljon?

Jotta voimme olla äärioikeistolainen, meillä pitää olla paljon rahaa. Ei riitä että on rahaa omiksi tarpeiksi, pitäisi olla enemmän. Jos vaikka pitäisi oma yksityisarmeija pistää pystyyn. Sitten kun ihmisellä on niin paljon rahaa, että voi pyörittää omaa "pientäkin" yksityisarmeijaa, ollaan menty valtion turvallisuuskoneiston rajojen ulkopuolelle, eräälle äärirajalle, jossa henkilön taloudellinen voima on niin suurta ettei valtio enää voi sanella vaan anella. Tällainen henkilö on aidosti äärioikeistolainen. Henkilö joka puhtaalla taloudellisella voimalla uhkaa tai painostaa kokonaisia valtioita. Eräänlainen oligarki potenssiin kaksi.

Voiko valhemedian äärioikeistolaiseksi leimaama ihminen, joka varattomuutensa johdosta  odottaa saavansa valtiolta itselleen kuuluvia terveydenhoito- tai asunto-sosiaalipalveluja olla äärioikeistolainen? Jos elämme koko elämämme vasemmistolaisen ihmisten ryöstelyvalheen alla niin vastaus on kyllä. Mutta vaikka vastaamme kyllä, alitajuisesti ymmärrämme vastauksen vääräksi.

Oikea kysymys ei sittenkään liity varallisuuteen vaan onnellisuuteen. Joka on varallisuuden älykästä käyttöä. Onko varaton ihminen( joka odottaa saavansa valtion varastamaa omaisuutta vastaan julkisen hallinnon tuottamia terveys- ja asuntososiaalipalveluja) onnellinen? Kumpi käyttää omaisuuttasi paremmin, julkisen hallinnon ämpäri- tai kommariyliopistokoulutettu ihminen vai sinä itse?

[Lalli IsoTalo]

Oikea kysymys ei sittenkään liity varallisuuteen vaan onnellisuuteen. Joka on varallisuuden älykästä käyttöä.

Rahan merkitys onnellisuuteen on parhaimmillaan 10%, oman ajattelun 40% ja DNA:n 50%.

*Studies show that 50% of individual differences in happiness are determined by genes, 10% by life circumstances, and 40% by our intentional activities.
- SONJA LYUBOMIRSKY, The How of Happiness, pp. 20-22

[siviilitarkkailija]

Noh noh. Kukas tässä on ihmisarvosta puhunut. Mutta kun tulit maininneeksi, taloudellinen omaisuus on verrannollinen ihmisen arvoon hoito- ja terveyspalvelujen asiakkaana. Ihmisarvo voidaan toki määritellä jakamattomaksi. Tosin Suomessa ja monissa puolisosialistisissa valtioissa hoidettava harvemmin koetaan ihmiseksi. Ihmisarvo tuotetaan ulkomailta eräänlaisina ihmislemmikkeinä joiden hoito ja taputtelu koetaan ihmisarvon ilmentymänä kun taas suomalaisen hädänalaisen  hoito koetaan yhteiskunnan taakkana.

[JohanNyt]

Suuri osa sossun iäkkäämmistä asiakkaista on "äärioikeistolaisia", ja vakaumuksessaan tinkimättömiä. Ei sossu niitä rankaise, eikä saakaan rangaista. Sitä paitsi sossun työntekijät on aika lailla rutinuivia.

[Alabama]

Hirveää paskaa, anteeksi nyt vain. Yksilöllä on yksilölliset mielipiteet, riippumatta siitä, mikä on oma taloustilanne.

Juuri näin. Yksilön ideologia ei riipu sen taloudellisesta tilanteesta.

Myöskään ei tarvitse kuvitella, että moraalikäsitykset ovat koulutuksesta riippuvaisia. Koskee sekä mamuja että kanta-asukkaita.

[krauta]

Olisiko tässä nyt tyypilliseen vasemmistolaiseen tapaan yhdistetty kaksi täysin eri järjestelmää, Sosialismi ja Sosiaaliturva. Nämä kaksi on siis täysin eri asioita.

Eli oli taloudellinen tilanne mikä tahansa, voi silti kannattaa markkinataloutta, ja näin vähävaraisempien tulisikin, koska markkinatalous on ainoa järjestelmä, minkä ansiosta valtio saa tarpeeksi varallisuutta järjestääkseen kunnollisen sosiaaliturvan.


Wikipedia

Sosialismi "Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen"

Sotu "Sosiaaliturva (lyhenne sotu[1]) on valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön, kuten Suomen Kansaneläkelaitoksen tuottama kokonaisuus asukkaiden tai kansalaisten terveyden ja toimeentulon turvaamiseksi."

[Jaksuhali]

Jotta voimme olla äärioikeistolainen, meillä pitää olla paljon rahaa. Ei riitä että on rahaa omiksi tarpeiksi, pitäisi olla enemmän. Jos vaikka pitäisi oma yksityisarmeija pistää pystyyn. Sitten kun ihmisellä on niin paljon rahaa, että voi pyörittää omaa "pientäkin" yksityisarmeijaa, ollaan menty valtion turvallisuuskoneiston rajojen ulkopuolelle, eräälle äärirajalle, jossa henkilön taloudellinen voima on niin suurta ettei valtio enää voi sanella vaan anella. Tällainen henkilö on aidosti äärioikeistolainen. Henkilö joka puhtaalla taloudellisella voimalla uhkaa tai painostaa kokonaisia valtioita. Eräänlainen oligarki potenssiin kaksi.

Yllättävä avaus! Tämän äärioikeistolaisuuden määritelmän etu on ainakin se, että se sulkee Perussuomalaisen puolueen selkeästi ulkopuolelleen Tulee mieleen Matti Apunen nousuhumalassa.

[siviilitarkkailija]

Markkinatalouden kannattaminen ei suoranaisesti liity äärioikeistolaisuuteen koska normaali ja terve markkinatalous on kaoottinen tai ennustamaton, eräänlainen luonnonvoima. Jos meillä on äärioikeistolaisuuteen tarvittava määrä rahaa voimme halutessamme vääristää koko markkinatalouden. Jos meillä on sosialistinen taloushallinto valtiossa, vääristämme markkinatalouden halusimme tai emme.

On luonnollista että ihmiset haluavat paljon rahaa. Mutta sosialismissa he saivat kuin saivatkin paljon rahaa joka oli arvotonta koska sillä ei ollut ostovoimaa. Palataan tilanteeseen jossa suomalaisen yhteiskunnan rikas on todella rikas ja voi olla aidosti äärioikeistolainen. Meillä on hyvin harvoja ihmisiä Suomessa joilla on oikeasti rahaa niin paljon että voivat olla äärioikeistolaisia. Yllättävän moni näistä on nuoruudessan tai muuten vaan erilaisten sosialististen järjestelmien kannattajia. Samalla kun onnistuvat keräämään itselleen jättimäisen omaisuuden. Tai muodikkaasti perimään sellaisen. Näiden ihmisten intressissä on ostetun lehdistön avulla luoda valheellinen mielikuva siitä että käytännössä köyhä tai vähävarainen ihminen joka odottaa saavansa valtiolta etuisuuksia (sille maksettuaan) voisi olla äärioikeistolainen tai äärisosialistinen tai ääri ylipäätään mitään.

Ihmisten kannalta ajatellen vapaan markkinatalouden kannattaminen on hyvä ja suositeltava asia, samoin oikeistolaisten arvojen tavoittelu. Kysymys äärioikeistolaisuuteen liittyvästä äärimmäisestä rajasta on kuitenkin ollut hankala jaäämpäri- ja kommariylipistojen tarkoituksella sotkema. Kuinka pitkälle oikeistolaisuuteen on mentävä, että on oikeasti ja aidosti äärioikeistolainen? Niin pitkälle että on varaa perustaa oma armeija. Kaikki muu sen alapuolella oleva on lopulta oikeistolaisuutta. Ja ne vähävaraiset jotka luulevat olevansa äärioikeistolaisia ilman tähän tarvittavaa varallisuutta, harhaanjohdettuja.

ps rahat tai oma armeija eivät luonnollisesti ole synonyymi onnellisuuden kanssa ellei ole umpimilitaristinen luonteeltaan

[Profit]

Hirveää paskaa, anteeksi nyt vain. Yksilöllä on yksilölliset mielipiteet, riippumatta siitä, mikä on oma taloustilanne. Pseudovasemmistolaisiin valheisiin ei tule uskoa. Ihminen voi äänestää persuja siitäkin huolimatta, että vassarit lupaisivat (eivät muuten lupaa tai toteuta toim huom) lisää rahaa sossusta. Pseudovasemmistolaiset kuvittelevat ihmisarvon olevan jokin taloudellinen suure, ei se vittu ole!

Samaa mieltä. Oikeistolainen voi olla myös varaton henkilö. Sosiaalietuudet ovat suojelurahaa, mitä valtio maksaa ihmisille. Niihin ovat oikeutettuja myös sellaiset köyhät, jotka kannattavat suojelurahan maksamisen lopettamista. Täytyisi ymmärtää, että kyseinen suojelurahan maksaminen on myös vallitsevalle valtakoneistolle elintärkeää. Sen lopettaminen ei siis välttämättä johda oikeistolaisen pummin nälkäkuolemaan vaan voi tuoda hänelle aivan uusia mahdollisuuksia.

[siviilitarkkailija]

Oikeistolaisen ja äärioikeistolaisen ero näyttää aina menevän sekaisin. Voimme toki pohtia onko nälkään kuoleva köyhä, joka kieltäytyy valtion avusta, ääri-oikeistolainen vai nälästä seonnut. Sanaa äärioikeistolainen viljellään ja käytetään tarkoituksella vasemmistopropagandan osana saamaan oikeistolainen leimattua äärioikeistolaiseksi jota valtion viranomaiset joskus edelleen kategorisoivat rikollisuudeksi. Jotta tämä osa olisi edes teoriassa valtion hallunnon kannalta totta, jäljelle ei jää kuin vaihtoehto äärioikeistolaisuudesta voimana joka todella uhkaa tai kiistää valtion hallinnon monopolin. Ts vain äärimmäisen rikas pystyy tähän. Köyhä tai tavis ei.

[Pyhä Olavi]

Kysymyksen asettelu on kuin Ämpäriyliopiston koepaperista. Onnellisuuteen riittää selkeät omat tavoitteet, siihen riittävä rahoitus ja sopiva toimintaympäristö. Yleensä ensimmäinen on vaikein, toinen hastava ja kolmas vaatii hahmottamista. Oma valinta on keskittyminen pään sisäisiin asioihin, rahaa riittää kaikkeen ja ympäristön pitää olla sotahistoriaan liittyvä. Kalliimpia vaihtoehtoja olisi asekeräily, lentäminen ja paljon muuta kivaa. Olen valinnut näin ja olen tyytyväinen.

[krauta]

Itse näen äärikoisten ajatuksena missä kaikki päätös jätetään markkinatalouden valtaan, itse epäilen vahvasti ettei tämä toimi. Koska markkinataloudesta löytyy liikaa pelureita jotka haluavat pikavoittoja ja nopeasti tuloksia, pohtimatta mitä siitä seuraa.

Tiede ja kaikki tutkimus pitäisi olla täysin riippumatonta, epäpoliittista ja vailla ulkopuolista vaikuttamista. Vapaan tutkimuksen tuloksena ihmiset ja markkinavoimat ohjautuisivat helposti oikeille raiteilleen. 

[Shemeikka]

Jako oikeistoon ja vasemmistoon on aikansa elänyt. Harva on täysin kumpaakaan. Itse olen maahanmuuton suhteen äärioikeistoa eli "mutiaiset ulos" mutta talouden suhteen keskustaa, ehkä jopa sosiaalidemokraatti, eli yhteiskunta tukee ihmistä pärjämään omillaan.

[Profit]

Oikeistolaisen ja äärioikeistolaisen ero näyttää aina menevän sekaisin. Voimme toki pohtia onko nälkään kuoleva köyhä, joka kieltäytyy valtion avusta, ääri-oikeistolainen vai nälästä seonnut. Sanaa äärioikeistolainen viljellään ja käytetään tarkoituksella vasemmistopropagandan osana saamaan oikeistolainen leimattua äärioikeistolaiseksi jota valtion viranomaiset joskus edelleen kategorisoivat rikollisuudeksi. Jotta tämä osa olisi edes teoriassa valtion hallunnon kannalta totta, jäljelle ei jää kuin vaihtoehto äärioikeistolaisuudesta voimana joka todella uhkaa tai kiistää valtion hallinnon monopolin. Ts vain äärimmäisen rikas pystyy tähän. Köyhä tai tavis ei.

Itse näkisin äärioikeiston oikeistona, joka käyttää äärimmäisiä keinoja. Ei kukaan yksittäinen rikas henkilö valtiota haasta.

[krauta]

Jako politiikassa oikeistoon ja vasemmistoon on entistä tärkeämpää nyt, kun median toimesta on luotu väärä kuva oikeistosta, luomalla kuva jostain olemattomasta äärioikeistosta, ja näin lokattu koko oikeisto.

[Mehud]

Itse olen varallisuudestani ja onnellisuudestani huolimatta äärioikeistolainen. Kannan huolta keskiverto Suomalaisen turvallisuudesta ja toimeentulosta, sekä köyhien ja muuten vähäosaisten Suomalaisten hyvinvoinnista. Ukomaanpellet haistakoot pitkät paskat.

[Vaniljaihminen]

Oikeistolaiseksi ei tarvitse ruveta, kyllä suvakki-äärivasemmisto on tavannut aina huolehtia kyseisistä nimityksistä.

Suvakeilla itsellään on vain sellainen hierarkinen kilpailu käynnissä, että kuka toleroi vastenmielisimpiä asioita on suvakimpi kuin toiset. Siihen myllyyn kannattaa toki käydä kaatamassa vettä, se onkin ainoa hauska asia siinä porukassa.

[Golimar]

Sosialistien ja kommunistien äärioikeistolaisiksi nimittämät Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei ja Partito Nazionale Fascista olivat lähinnä sosiaalidemokrattisia puolueita sillä erolla että NSDAP ja PNF olivat korvanneet internationalismin nationalismilla.

Nykyään Eurooppa ja Suomi ovat samassa tilanteessa kuin Rooma kansainvaellusten aikana, ja kantaväestö tulee kärsimään idioottien johtajien typeristä toimista joiden kritisointi on leimattu äärioikeistolaiseksi.

Köyhä tai rikas voi olla onnellinen ja "äärioikeistolainen" tai älykääpiö monikulttuurin kannattaja.

[Profit]

Käsitteeseen äärioikeisto liittyy myös radikalismi.

[Lalli IsoTalo]

Sosialistien ja kommunistien äärioikeistolaisiksi nimittämät Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei ja Partito Nazionale Fascista olivat lähinnä sosiaalidemokrattisia puolueita ...

Äärioikea on siis vasemmiston äärioikea, eli valeäärioikea.

... sillä erolla että NSDAP ja PNF olivat korvanneet internationalismin nationalismilla.

Toinen ero oli se, että natsit ja fasistit tekivät avointa yhteistyötä suurkapitaalin kanssa, mutta kommarit halusivat peittää yhteytensä Wall Streetin rahamiehiin, jotka avoimesti juhlivat Venäjän vallankumouksen onnistumista.

https://archive.org/details/WallStreetTheBolshevikRevolution

[siviilitarkkailija]

Käsitteeseen äärioikeisto liittyy myös radikalismi.

Missä vaiheessa radikalismi liityy oikeistoon tai äärioikeistoon? Ja mitä pahaa on radikaaliäärioikeistolaisessa mutta ei vaikkapa radikaalikeskustalaisessa tai vihreässä? Jos nyt ylipäätään koetaan keskustalainen maailmankatsomus sellaiseksi että siitäkin olisi löydyttävä yhtäläinen radikaali elementti? Siis se osa joka on lain hyväksymän rajalla? Että sitä voidaan kutsua edes alkeellisesti radikaaliksi?

Minusta radikalismia ei pidä sotkea rikollisuuteen, eli siihen tilaan jossa ollaan selvästi menty lain ulkopuolelle. Valtiollisen -ja valhemediapoliitikkojen tapana on sotkea ja vääristellä asioita ja luoda mielikuvia joiden avulla ihmisiä riistetään. Ihmiset voivat olla vaikka radikaalisti muslimeja, kunhan eivät toimillaan aiheuta muille vaaraa tai tarpeetonta haittaa. Mikä käytännössä on osoittanut monelle liian vaikeaksi rastiksi. Ennenpitkää ihmisten omaan itseensä liittyvä radikaali käytös ei pysy omana asiana vaan samaa ryhdytään vaatimaan ympäristöltä, mikä ei ole radikaalismin vaan radikaalisti käyttäytyvän ihmisen vika tai ongelma.

[Aimo Räkä]

Otsikon kysymys on ihan tyhmä.

[JEE]

Oikea kysymys ei sittenkään liity varallisuuteen vaan onnellisuuteen. Joka on varallisuuden älykästä käyttöä.

Rahan merkitys onnellisuuteen on parhaimmillaan 10%, oman ajattelun 40% ja DNA:n 50%.

*Studies show that 50% of individual differences in happiness are determined by genes, 10% by life circumstances, and 40% by our intentional activities.
- SONJA LYUBOMIRSKY, The How of Happiness, pp. 20-22

Kyllä ja nämä syntyjään-onnelliset tuntuvat usein olevan sitä mieltä, että kaikki ovat oman onnensa seppiä ja kritisoivat muita huonosta elämänasenteesta.

[Supernuiva]

Kyllä ja nämä syntyjään-onnelliset tuntuvat usein olevan sitä mieltä, että kaikki ovat oman onnensa seppiä ja kritisoivat muita huonosta elämänasenteesta.

Aika monella menestyjällä on ollut lopulta onnenkantamoisia, joita ilman heidän elämänsä näyttäisi nyt kovasti toisenlaiselta. Jotkut vielä olettavat, että nämä onnenkantamoiset ovat puhtaasti heidän oman erinomaisuutensa tulosta.

[Dredex]

Kaikki yritykset eivät ole edes pörssissä, jos meinaisi sijoittaa.

[Lumiukko Jeti]

Miljardöörit tuppaa olemaan maailman parantamisessa aika äärivasemmalla.

[Risto A.]

Aloituksessa on lähestulkoon kaikki premissit pielessä.

1. oikeistolaisuus: se mikä on mun, on mun. Se mikä on sun on sun. Tehdäänkö vaihtokauppa?

2. vasemmistolaisuus / sosialismi: se mikä on sun, kuuluisi mulle. Se mikä on mun, on mun. Anna mulle se mikä on sun.

Tuossa se määritelmä on. Uskokaa jo hyvällä.

En voi käsittää, että näin yksinkertaisen asian ympärillä jaksetaan piehtaroida edelleen, ellei sitten kyseessä ole sosialisti, joka yrittää väistää tämän asetelman kieroilemalla, jotta voisi jatkaa loisimistaan "eikä kukaan huomaisi". Tai jotain.

[siviilitarkkailija]

Kohdassa 2 on väärä käsitys sosialismin reaalitaloudesta. Sosialistinen suunnitelmatalous ei pyydä vaan ottaa sen minkä johtajansa haluaa. Se minkä haluan ja mikä on sun, on mun piste.

Tuskin olen sosialisti jos haluan jonkunlaisen järkevän määritelmän sille missä vaiheessa oikeistolaisuus on oikeasti niin tapissa, että sekä valtio että lait hämärtyvät. Että päästään jonkun sellaisen äärelle, missä oikeistolaisuus ja rahan arvo on jotain sellaista että ollaan niin rikkaita ettei oikeasti edes tiedetä kuinka paljon on omaisuutta.

On houkuttava ajatus pohtia vähävaraisena sitä että mitäpä jos kovasti haluaisin ja väittäisin olevani äärioikeistolainen, pienituloinen ja valtion etuuksista nauttiva. Voi olla että jonkun mielestä ideologisesti äärioikeistolainen on myös sellainen, mutta jos rehellisesti ja analyyttisesti pohtii äärioikeistolaisen olemusta, ääri-ilmiötä, niin tällöin takana on oltava niin paljon rahaa ettei itse edes tiedä kuinka paljon.

Miksi nykyajan multimiljardöörit hengailevat vasemmistohörhöjen kanssa? Luultavasti samasta syystä kuin millä George Soros värväsi itse itselleen katutappelijoiden ja ammattiprotestoijien armeijan. Ei välttämättä kerro mitään itse monimiljardöörin todellisista motiiveista. Mutta se että Soroksen palkkaamat ammattiprotestoijat jäivät ilman luvattuja palkkioitaan (kuten monet sotaherrat tapaavat tehdä kun huomaavat ammattiarmeijansa kustannusten loppulaskun) kertoo jotain toiminnan motiiveista. Tyhmä ja väkivaltainen lauma voidaan hurmata mukanaololla ja sanoilla tai sitten ostaa reilusti rahalla. Ovela liikemies tai sotaherra, mielellään houkuttaa toiset mukaan ja ihmiset käytettyään unohtaa lupauksensa ja koskaan sopineensa mitään roskaväelleen. ts köyhien kommarien lapset on helppo laittaa tekemään mikä tahansa likainen työ kunhan ensin on kyninyt näiden vanhemmilta kaiken mitä omistavat. Näin niitä miljardiomaisuuksia tehdään.

[Kuningasweecee]

Oikeistoon ja porvareihin rahan yhdistävät lähinnä vanhat kommunistit, olihan porvari "omistavaa luokkaa", mutta uskoisin monen duunarin nauttivan autonsa omistamisesta ja kesämök(e)istään, ilman että täytyy vakuuttaa sen olevan tarpeidesi mukainen, vaikka kykyjen mukainen tuotos ei häävi olisikaan.

Olihan sosialidemokraateilla ja vasureilla niitä asuntoja, joissa nostivat törkeästi vuokria ja eduskunnassa huusivat korotusta, joku sinisilmäisin manasi vuokranantajien ahneuttakin, vuokrakattoja vaadittiin Helsingin alueelle ja mitä niitä lehdistä tuli luettua...

Jos sosialisti kerää omaisuutta, niin eikö hän ole pettänyt aatteensa?

[Risto A.]

Jos oikeistolaisuus on äärimmäisessä laidassaan, mistä ei enää pääse pidemmälle yhteiskunnan sortumatta anarkiaan, siellä ei ole tyrannia. Jos se pitäisi personifioida, siellä seistä jöpöttäisi Thomas Jefferson.

Oikeistolaisuus ei ole synonyymi "kaikkein rikkaimmille".

Jos on niin paljon rahaa, että voi heilutella valtioita kuin heinää (esim. George Soros), kyse ei ole enää oikeistolaisuudesta vaan vallasta, vallan itsensä takia. Valta yksinään on motiivi, päämäärä ja modus operandi ja useinmiten käsitteet kuten vasemmisto ja oikeisto ovat tälle todelliselle substanssille vain välineitä.

[siviilitarkkailija]

Jos meillä on vasemmistolainen ja valtiojohtoinen suunnittelutalous, jokainen kotitalous on lopulta monimiljarööri, kun pankkien painokoneet (tai nykyään keskustietokoneet) suoltaa arvotonta rahaa. Valtioon ei pääse edes syntymään ultravarakkaiden eliittiä joka voisi edes teoriassa uhata saati liikutella varallisuuttaan vapaasti.

[Dredex]

Kapitalismi on sinänsä hyvä ajatus, mutta äärimmilleen vietynä ei sekään ole inhimillinen. Esimerkiksi jos joistakin tulee niin rikkaita, että he ostavat kaiken pois, niin mikä järki siinä sitten on muiden kannalta?

[Supernuiva]

Kapitalismi on sinänsä hyvä ajatus, mutta äärimmilleen vietynä ei sekään ole inhimillinen. Esimerkiksi jos joistakin tulee niin rikkaita, että he ostavat kaiken pois, niin mikä järki siinä sitten on muiden kannalta?

Monopoli on toki monen suurkapitalistin päämäärä - aivan kuten siinä seurapelissä - mutta onneksi oikeassa elämässä se ei ole aivan noin yksinkertaista. Toki on myös myönnettävä, että markkinat eivät voi koskaan toimia täydellisesti, koska ihmisillä ei ole yksinkertaisesti riittävästi tietoa, jotta he voisivat tehdä jatkuvasti kaikkein järkevimpiä valintoja markkinoilla. Juuri tästä syystä markkinatalous tarvitsee käytännössä kaikkien mielestä säätelyä, jonka laajuudesta ja siihen sisältyvistä toimenpiteistä kaikki ovatkin sitten jo erimielisiä.

Bill Gates ei ollut aikoinaan nuoruudessaan mahdottoman rikas poika, mutta osin esimerkiksi IBM:n tekemät tyhmät päätökset mahdollistivat hänen rikastumisen, kaiketi ainakin hetkellisesti maailman rikkaimmaksi. (Onkohan IBM enää edes toiminnassa, ei jaksa kuuklettaa. Ainakaan alan huipulla se ei enää ole, mitä en Microsoftin kanssa tehtyjen diilien jälkeen ihmettele.)

Bill Gatesin yksi onnenkantamoinen oli "oikeat vanhemmat", jostain toisista kotioloista tulleella lapsella ei olisi ollut pääsyä tuolloin kaikkein parhaimpien tietokoneiden käyttöön 1970-luvun Yhdysvalloissa. Muistaakseni hän sai käyttää hyvin nuorena yksin jonkin yliopiston (verovaroilla hankittua) tietokonetta, jonka parissa hän kehitti ohjelmointitaitojaan.

Käsitykseni on, että oikeistolaisuus tai vasemmistolaisuus ei riipu yksin henkilön varallisuudesta. Toki on tyypillisempää, että varakkaat ihmiset eivät innostu omaisuuden sosialisoinnista, mutta eivät kaikki köyhät ole sosialisoimassa. Yliopistojen professorit eivät ole palkkaluokan pohjilla, silti hyvin monet heistä ovat vakaumuksellisia vasemmistolaisia.

Lisäksi rahan määritelmä ei ole kaikille ihmisille selvä. Vaihdon väline, arvon mitta ja arvon säilyttäjä, mutta mistä se tulee? Jotkut luulevat että valtiolta, mutta todellisuudessa raha luodaan suurilta osin yksityisissä pankeissa. Ehkä setelirahan valtiollisuus saa aikaiseksi monissa sen käsityksen, että myös digitaalinen tiliraha olisi kokonaisuudessaan julkisen vallan luomaa?