Työvoimapulan paluu ja kosto

[Pentecost]

Taru Tujunen: Työvoimapula on valintojen summa

[...]

Jos eläkeläisten ja vauvojen välinen suhde Suomessa jatkuu nykyisellään, olemme ainoa Pohjoismaa, jossa väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla.


Kirjoittaja on Ellun kanat -konsulttitoimiston toimitusjohtaja.

Aina kun näkee Taru Tujusen nimen jossain, olisi hyvä muistaa kyseessä olevan Petteri Orpon oikean käden. Taru on politiikan suunnannäyttäjä, harmaa eminenssi verhojen takana. Se, joka vetelee naruista.

[Roope]

Reilun maahanmuuton tueksi tarvitaan ulkomaalaislain kokonaisuudistus

STTK esitti jo vuonna 2018 laajaa maahanmuuton ohjelmaa osaksi seuraavan hallituksen ohjelmaa. Tavoite osui maaliin, sillä kuluvalla hallituskaudella laaditussa työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton tiekartassa asetettiin ensimmäinen numeerinen tavoite maahanmuuton lisäämiseksi.

Tiekartan tueksi on jo tehty monia toimia. Esimerkiksi erityisosaajien ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä pikakaista käynnistyi tänä vuonna ja laajenee koskemaan myös tutkijoita ja opiskelijoita. Kevään 2023 eduskuntavaalien lähestyessä voidaan kuitenkin todeta, että työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton edistämiseksi tarvitaan aktiivista työtä myös seuraavalla hallituskaudella. Maali on jatkuvassa liikkeessä, eikä sitä saavuteta sirpaleisilla uudistuksilla. Seuraavan hallituksen on perusteltua tarkastella, miten maahanmuuttoa säätelevä lainsäädäntö – erityisesti ulkomaalaislaki ­- vastaa tehtyjen osauudistusten jälkeen tiekartan tavoitteita ja tarpeita.Suomi on ikääntyvä maa. Vastaavassa tilanteessa ovat kaikki Euroopan unionin maat ja valtaosa muistakin teollistuneista länsimaista. Syntyvyys on Suomessa erityisen vähäistä ja työikäinen väestömme supistuu. Väestökehityksen seuraukset heijastuvat yhteiskunnassa laajalle, myös esimerkiksi eläkejärjestelmän kestävyyteen. Osaajapula on jo nyt laajasti tunnistettu kasvun este. Vähemmän käymme keskustelua siitä, mitä tarkoitamme osaajalla ja millä aloilla varsinaisesti työvoimapulaa esiintyy.

Nykyisen hallituksen tiekartan tavoite on tuplata työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa 50 000 työllistyvän maahanmuuttajan kokonaislisäystä. Vuoden 2030 jälkeen lisäyksen tulisi olla vuositasolla 10 000 henkilöä. On myös esitetty arvioita, että maahanmuuttajien määrän tulisi olla 35 000 henkilöä vuodessa. Todellinen tarve lienee jossakin näiden lukujen välimaastossa.

Tulijoiden määrää tärkeämpää on pohtia, miten suomalainen yhteiskunta ja työelämä heitä kohtelee. Tulevatko he yhdenvertaisiksi suomalaisilla työmarkkinoilla, vai väliaikaiseksi, mahdollisesti edullisemmaksi työvoimareserviksi? Jälkimmäinen vaihtoehto, jossa tulijat työskentelevät täällä hetken ja lähtevät syystä tai toisesta nopeasti pois, on yhteiskunnallisesti kallis ja epäonnistunut ratkaisu. Se ei ratkaise väestökehityksemme aiheuttamaa laajaa pitkän aikavälin haastetta.

Vaikka nykyhallitus on tehnyt toimia kiitettävän rivakasti, ne eivät vielä riitä. Suomeen suuntautuva työ- tai osaamisperusteinen maahanmuutto on edelleen vaatimatonta. Vähäisistä määristä riippumatta – tai ehkä juuri siksi – emme ole onnistuneet luomaan tasalaatuista ja kaikkia työntekijä- ja opiskelijaryhmiä yhdenvertaisesti kohtelevaa palvelupolkua esimerkiksi oleskelulupa-, kotoutumis tai asettumispalveluissa. Lakimuutoksia on myös kuluvalla hallituskaudella tehty osaoptimoiden. Erikoisosaajien, kasvuyrittäjien, tutkijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden sekä heidän perheenjäsentensä oleskelulupahakemuksia varten on luotu D-viisumi, jolla pyritään nopeuttamaan lupaprosessia heidän kohdallaan.

Sinänsä hyvä ja kannatettava erikoisosaajien pikakaista tuottaa lupaprosessin sisälle kahden kerroksen – tai ainakin kahden jonon väkeä. Toisten lupaprosessi on ohi kahdessa viikossa, ja myös perheenjäsenten oleskeluluvat hoituvat kuntoon nopeasti. Toisten prosessi taas voi viedä kuukausia. Pikakaista loi oleskelulupajärjestelmään sisään hierarkian, joka ei ole esimerkiksi ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden tai ammatilliseen koulutukseen pyrkivien opiskelijoiden kannalta yhdenvertainen. Tämä ei ole järkevää, koska Suomi tarvitsee tulevaisuudessa myös ammatillisia osaajia.

Toinen asia, joka jarruttaa tulijoiden jäämistä Suomeen, on perheenyhdistämisen tuloraja. Perheen maahantulo mahdollistuu vain, jos nelihenkisen perheen elättäjän kuukausitulot ovat yli 2 600 euron kuukaudessa. Sen saavuttaminen on monissa keskituloisissakin ammateissa vaikeaa.

Hankaloittamalla keski- ja pienituloisten perheenyhdistämistä luomme kuvaa, jossa perheen tuominen Suomeen ja juurtuminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa tai työmarkkinoita ei ole tarpeen tai toivottavaa. Jos vain varakkailla maahanmuuttajilla on Suomessa oikeus perheeseen, suljemme työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton piiristä pois monia ammattiryhmiä, joita työmarkkinat tarvitsevat.

Seuraavalla hallituskaudella ulkomaalaislain kokonaisuudistuksella on tavoiteltava kokonaisvaltaista, reilua maahanmuuttopolitiikkaa. Se edellyttää, että lainsäädäntö on johdonmukaista ja huomioi nykyistä paremmin maahantuloprosessin osana työperäisen hyväksikäytön ja syrjinnän ennaltaehkäisyn sekä harmaan talouden torjunnan. Ulkomaalaisella työntekijällä on alasta ja koulutustasosta riippumatta riski tulla syrjityksi työmarkkinoilla. Haavoittuvuutta luo kielitaidon puute ja vähäinen suomalaisen yhteiskunnan tuntemus. Hyväksikäyttö käynnistyy usein jo lähtömaassa, mikä ei vähennä vastaanottavan tahon vastuuta.

Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja

STTK 11.11.2022

Toisin sanoen STTK:n Vallander kannattaa veronmaksajien subventoimaa maahanmuuttoa. Nelihenkinen perhe, jonka ainoan työssäkäyvän bruttopalkkatulot ovat alle 2 000 euroa kuussa (monet sosiaalietuudet lasketaan perheenyhdistämisessä tuloiksi), ei taatusti ole nettoveronmaksaja.

Vantaa haluaa lisää maahanmuuttoa ja valtiolta rahaa maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin:

Vantaa listasi toiveensa eduskuntavaalien jälkeiselle hallitukselle

Vantaan kaupunki on jo valmiina esittämään tavoitteitaan uuteen hallitusohjelmaan, vaikka eduskuntavaaleihin on aikaa runsaat neljä kuukautta eikä tulevan hallituksen kokoonpanosta voi esittää kuin veikkauksia ja kannatuskyselyjä.

Mutta valmiina pitää olla. Omat tavoitteet on jo tässä vaiheessa tuotava esille ja kerrottava niistä muun muassa puolueille ja ministeriöille.

– Nyt olisi viimeinkin aika muistaa pääkaupunkiseutua ja suuria kaupunkeja, vetoaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Vantaan tavoitteissa painottuvat erityisesti vieraskielisten asiat, raiteet sekä koko Helsinki-Vantaan lentoaseman alueen kehittäminen. Vantaa kaipaa valtionosuusjärjestelmän uudistamista niin, että se huomioi metropolialueen erityispiirteet, kuten väestönkasvun ja vieraskielisten suuren määrän. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia asuu Vantaalla 23 prosenttia väestöstä, kun koko maan osuus on 8,3 prosenttia.

– Maahanmuutto ei ole enää projekti vaan pysyvä tila, Viljanen muistuttaa.

Konkreettisena parannuksena ehdotetaan muun muassa valtionosuuden perushinnan tuplaamista, kun vieraskielisten lasten ja nuorten osuus ylittää 20 prosenttia varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

[...]

Myös työlupien saantia pitää nopeuttaa. Viljanen ehdottaa, että maahantuloedellytysten tarkistamien jälkeen isot kaupungit voisivat itse myöntää työluvat osana työvoimapalveluiden muutosta.

Vantaan Sanomat 19.11.2022

"Työ- ja osaamisperusteista" maahanmuuttoa hehkutetaan nykyään samanlaisin perustelemattomin hokemin kuin humanitaarista maahanmuuttoa vuonna 2015. Laskelmia ei näy kummastakaan.

Asiantuntija: Potentiaalisia maahanmuuttajia on käytännössä rajaton määrä – ratkaisu kestävyysvajeeseen?
...
Pikavisiitti syksyn 2015 mustimpiin hetkiin, kun löysin tuon haastattelun digiboksiltani.

Toimittaja Anna Lehmusvesi pohjusti Ylen aamu-tv:n aihetta "Pakolaisten tuomat mahdollisuudet Suomelle" kertomalla, että edellisellä viikolla Suomi vastaanotti 2 800 turvapaikanhakijaa. Tästä eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander päätyi nopeasti muutaman jossin kautta siihen, että samanlaisena jatkuessaan turvapaikkamaahanmuutto voisi "poistaa kestävyysvajeen kokonaan". Väittipä vielä, että muista maista poiketen Ruotsi on työllistänyt "maahanmuuttajat" erityisen hyvin, kun tilastojen valossa tilanne on ollut päinvastainen.

Kiander piti maahanmuuttajien korkeaa työttömyyttä osoituksena vääränlaisesta talouspolitiikasta ja hoputti rakentamaan tarpeeksi halpoja vuokra-asuntoja ennakoimilleen 100 000 turvapaikanhakijalle, jotta he voisivat asettua pääkaupunkiseudulle lähelle työpaikkoja.

[Outo olio]

--

eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander

--

piti maahanmuuttajien korkeaa työttömyyttä osoituksena vääränlaisesta talouspolitiikasta ja hoputti rakentamaan tarpeeksi halpoja vuokra-asuntoja ennakoimilleen 100 000 turvapaikanhakijalle, jotta he voisivat asettua pääkaupunkiseudulle lähelle työpaikkoja.

Asiaa edes googlaamatta heitän arvauksen, että osa Ilmarisen sijoituksista on vuokra-asuntoyhtiöissä. Eli Kiander haluaisi että kunnat ja valtio tukisivat Ilmarisen asuntorakentamista, ja sitten hankkisivat sinne asukkaat, joiden vuokrat maksaisivat myös. Eläkeyhtiölle tietysti kiva juttu, mutta muulle yhteiskunnalle ei.

[Roope]

Eve Kyntäjä: Onko suomalainen yhteiskuntaa valmis toivottamaan muualta muuttaneet työntekijät tervetulleeksi?

Työperäisen maahanmuuton lisäämisestä puhutaan juuri nyt paljon. Yleisin julkisuudessa toistuva väite on, että syntyvyyden laskun vuoksi työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata. Valitettavasti paljon vähemmän puhutaan siitä, miten maahan muuttaneet työntekijät viihtyvät työpaikoilla, tuntevat itsensä tervetulleiksi ja kiinnittyvät suomalaiseen yhteiskuntaan.

Nostan esiin muutamia kiireellisesti korjausta kaipaavia asioita, jos haluamme aidosti ja tuloksellisesti lisätä työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa ja samalla työllistää ja osallistaa täällä jo asuvia maahan muuttaneita osaajia.

Ensimmäinen on kunnollisen ja riittävän kielikoulutuksen tarjoaminen muualta muuttaneille. Kielitaito ei liity vain työelämään, vaan on osa laajempaa kotoutumista ja elämänhallintaa.  Se on myös osa paljon puhuttua pitovoimaa, joka saa maahan muuttaneet työntekijät perheineen jäämään Suomeen. Kielitaidon puute rajoittaa kiinnittymistä yhteiskuntaan ja osallisuuden tunnetta sekä saattaa vaikuttaa päätökseen, että muutetaankin pois etäiseksi jääneestä Suomesta.

Tässä kaivataan työnantajien aktiivisempaa roolia ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden kielikoulutuksen järjestämisessä. Merkittävillä työvoimapula-aloilla voitaisiin työnantajia myös tukea kielikoulutuksen järjestämisessä.  Selvää on, että kasvava työperäinen maahanmuutto edellyttää onnistuakseen laadukkaita ja helposti saatavilla olevia kielikoulutuspalveluita sekä työelämän pelisääntöjen tuntemusta.

Toinen asia on rekrytoinneissa esiintyvän syrjinnän ja ennakkoluulojen kitkeminen. Työvoimapulasta puhutaan paljon, mutta samaan aikaan edelleen osassa yrityksiä ei haluta palkata maahanmuuttajia. Syyksi yrittäjät usein ilmoittavat riittävän kielitaidon puutteen. Jopa Suomessa syntyneillä, joilla sattuu olemaan vierasperäinen nimi, on hankaluuksia päästä työhaastatteluun.

Työ- ja osaamisperusteisesta maahanmuutosta käyty keskustelu on ristiriitaista. Samalla kun korostetaan, että tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa ja osaajia, muualla hankittua osaamista ja tutkintoja ei lähtökohtaisesti arvosteta. E2-tutkimuksen mukaan moni heidän kyselyynsä vastanneista kokee Suomeen tullessaan ulkomailla hankitun koulutuksen ja kokemuksen vähättelyä. Samaa totesivat myös Suomessa asuvat korkeakoulutetut ulkomaiset osaajat ja suomalaiset paluumuuttajat.

Miten Suomi pystyy houkuttelemaan runsaasti kansainvälisiä osaajia perheineen, jos täkäläinen mentaliteetti ja maine on, että muualla hankittuun osaamiseen ja tutkintoihin ei luoteta, maassa jo asuvia ulkomaalaistaustaisia osaajia ei arvosteta eikä heitä haluta palkata töihin? Herää kysymys, mitkä ovat luottamuksen ehdot.

Kolmanneksi tarvitsemme EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta ns. kolmansista maista tulleiden henkilöiden tehokkaan tutkintojen tunnustamisprosessin. Tuoreen ammattibarometrin mukaan puolet työvoimapula-ammattien kärkipäässä olevista ammateista on terveys- ja sosiaalialalta. Ulkomailla hankitun terveydenhuollon ammatin harjoittaminen Suomessa edellyttää yleensä laillistusta, oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä tai ammatinharjoittamislupaa. Tällä hetkellä tutkintojen tunnustamisen ja laillistamisen tie on hidas, kallis ja raskas.

[...]

Neljänneksi tarvitsemme tehokkaat työkalut ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjuntaan ja ennalta ehkäisyyn. Työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto ei voi ikinä toimia kestävällä tavalla ilman että työmarkkinarikollisuus saadaan kuriin. SAK esittää tähän useita keinoja ensi vaalikauden tavoitteissaan.

Lopuksi haluan vielä nostaa esille yleisen asenneilmapiirin muualta tänne muuttaneita kohtaan. Vaikka töissä olisikin kaikki hyvin, tuskin kukaan ulkomaalaistaustainen henkilö – oli hän sitten huippuosaaja tai tavallinen työntekijä – viihtyy maassa, jossa hänet koetaan lähes välttämättömänä pahana tai pelkästään työvoimana ja Suomen kestävyysvajeen korjaajana.

Tämä on haaste erityisesti kaikille niille tahoille, jotka kehottavat roimasti lisäämään työperusteista maahanmuuttoa. Näyttäkää esimerkkiä ja palkatkaa ensi alkuun Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia maahan muuttaneita osaajia. Jos kansainvälinen ja monimuotoinen työelämä muuttuu normiksi, silloin on helpompaa myös houkutella huippu- ja muita osaajia ulkomailta.

Eve Kyntäjä
Maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija

SAK 23.11.2022

Taas kerran suomalaisia syytetään vääränlaisista asenteista. Edes se ei näköjään riitä, että maahanmuuttajaa arvostetaan tekemänsä työn vuoksi.

Toisaalta vaaditaan maahanmuuttajille lisää kielikoulutusta ja toisaalta palkkaamista ilman kielitaitoa tai syytetään syrjinnästä.

EU:n ulkopuolella hankitun koulutuksen kyseenalaistamiselle on hyvät syyt, jotka eivät poistu tutkintojen laajemmalla hyväksymisellä.

[Uuno Nuivanen]

Jokainen puolivahingossa maahan hoippunut sandaalinläpsyttäjä on nykyään "kansainvälinen osaaja", vaikka ei osaisi edes lukea, saati jotain oikeasti tarpeellista. Kulttuurituottajia meillä on jo riittämiin.

[Radio]

Työvoimapulasta kärsivä työnantaja hoitakoon itse rekrytoinnin ja kotouttamisen, jos ei kotimaasta löydy osaajia.
Kilpailu maailmalla on osaajista kovaa ja siinä Suomi ei ole kovin vahvoilla. Köyhien maiden osaajien tuonti myös tekee niistä entistä köyhempiä rikkaiden almujen avulla eläviä failed state valtioita, joissa sotiminen ja korruptio vallitsevat.
Suomessa on paras keskittyä oman kantaväestön työvoiman olosuhteisiin ja tehokkuuteen. Sopisiko sanoa, että määrä ei korvaa laatua.

[ämpee]

En tiedä onko jo ollut esillä mutta Suomen Ajatuspaja on tutkinut ketkä hyötyvät yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta.
Linkki Suomen Uutisiin

Samassa uutisessa oli myös toinen linkki samaan aiheeseen mutta rajattuna pelkästään ravintoloihin ja niiden työvoimapulaan joka on todellinen.
https://viisitahtea.com/kolumnit/kolumni-ravintola-alan-tyovoimapulaan-haetaan-ratkaisua-maahanmuutosta-mutta-mita-se-tarkoittaa/

Yhteistä näille työvoimapulille, todellisia tai kuviteltuja, on palkanmaksun haluttomuus tai ideologinen harha ihmisten auttamisesta.
Näin oikeisto ja vasemmisto tukevat samaa asiaa kumpikin omista lähtökohdistaan ja romuttavat yhteiskuntaamme yhteistyössä.

[Roope]

Nämä puhuvat 1,3 miljoonan ulkomaalaisen (plus perheiden) Suomeen houkuttelemisesta samassa yhteydessä kuin "tekemisen meiningistä".

Suomi haluaa houkutella osaavia työntekijöitä erityisesti neljästä maasta, mutta viran­omaisten mukaan vain yhden eteen on tehty töitä

Suomeen houkutellaan osaajia nyt erityisesti neljästä maasta: Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Sen sijaan yritykset saada muuttajia Kalifornian Piilaaksosta ovat sujuneet kehnosti.

Helsingin Sanomat 25.11.2022

SUOMEN heikkenevän huoltosuhteen sekä työvoimapulan ratkaisuksi on esitetty useaan otteeseen laajamittaista työperusteista maahanmuuttoa. Toteutuksesta puhutaan kuitenkin huomattavasti vähemmän – eli siitä, mistä maista sankat määrät tulijoita saadaan Suomeen houkuteltua.

Hesarissa oli vain pari viikkoa sitten tämän saman toimittajan juttu, jossa työperusteinen maahanmuutto lytättiin ratkaisuna huoltosuhteeseen. Sitä seurasi vielä saman toimittajan podcast, jossa tehtiin sama.

Nyt Hesarissa jatketaan huoltosuhdevalheen levittämistä kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Suomella on neljä erityistä kohdemaata kiikarissa, kertovat asiantuntijat. Tärkein maista on tällä haavaa Intia.

"Pisimmällä työperusteisen maahanmuuton houkuttelutyö on Intiassa", sanoo johtaja Laura Lindeman Business Finlandin Work in Finland -yksiköstä.

INTIASTA Suomi on houkutellut väkeä vuodesta 2019 alkaen, ja nyt intialaisosaajien saatavuutta pidetään viranomaiskielellä jo "erinomaisena". Maasta on tänä aikana tullut Suomeen 5 800 oleskeluluvan hakijaa. Heistä suurin osa on ollut erityisasiantuntijoita, ja toiseksi suurin ryhmä ovat opiskelijat.

Ovatko oikeasti hyvin palkattuja erityisasiantuntijoita vai vain intialaista halpatyövoimaa kuten aiemmin muun muassa Nokian palveluksessa?

Tulijoita tarvitaan kuitenkin huomattavasti enemmän, jotta Suomen työvoimapulaa, kestävyysvajetta ja huoltosuhdetta tulevina vuosina voitaisiin korjata.

Kestävyysvajetta ja huoltosuhdetta ei voida korjata maahanmuutolla...

Teknologiateollisuus esitti viime viikolla jopa tavoitteen 1,3 miljoonasta Suomeen työn perässä muuttavasta. Aiemmin 500 000 maahanmuuttajan tarpeesta on puhunut eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoite on ollut maltillisempi: 50 000 työperusteista maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä yhteensä 250 000.

"Hallituksen tavoitteetkin ovat kovat, vaikka luvut eivät ole niitä kaikkein hurjimpia", Lindeman arvioi.

Mihin laskelmiin nämä heitot maahanmuuttajien määrästä perustuvat? Eivät ainakaan kestävyysvajetta koskeviin.

INTIAN lisäksi Suomella on kiikarissa muitakin maita, joista Suomeen voisi löytyä työntekijöitä – ja joissa houkuttelu ehkä myös uppoaisi hedelmälliseen maaperään.

Esimerkiksi Kaliforniasta on kyllä houkuteltu osaajia, mutta tulokset ovat olleet laihat, kertoo Laura Lindeman.

"Hyvinvointivaltio ei ole piilaaksolaisille houkutteleva verotuksen ja suhteellisen alhaisen palkkatason takia. Meidän hyviä puoliamme, kuten terveydenhuoltoa ja julkista koulutusta, ei hahmoteta siellä vetovoimatekijöinä."

Suomalaiseen kulttuuriin ei myöskään kuulu tehdä punaisia mattoja tietyille ihmisille, jotka ovat tottuneet erityiskohteluun, Lindeman sanoo.

"Meidän kannattaakin kohdentaa houkuttelu väkeen, jolle suomalainen yhteiskunta tuntuu hyvältä."

Näinhän se on mennyt maahanmuutossa tähän asti. Suomalainen sosiaaliturva ja ilmaiset palvelut ovat tuntuneet hyvältä.

TÄLLAISTA väkeä uskotaan löytyvän Intian lisäksi kolmesta "kärkikohdemaasta", joita ovat Brasilia, Turkki ja Vietnam. Maita yhdistää suuri väestömäärä, kohtalaisen hyvä koulutustaso sekä se, että maissa asuville Suomi voisi olla kiinnostava esimerkiksi elämänlaadun ja palkkatason näkökulmasta.

"Nämä maat ovat kaikkein potentiaalisimmat, jos ajatellaan kaikkia osaajakohderyhmiä", Lindeman sanoo.

Jo se, että nämä maat ovat potentiaalisimpia lähtömaita, osoittaa, ettei massamaahanmuuttosuunnitelmissa ole järkeä.

Kattavaa vastausta kysymykseen siitä, millaisia osaajia Suomeen tulisi houkutella, mistä maasta ja mille alalle, ei ole Niskasen mukaan vielä antaa.

"Emme ole työssä vielä niin pitkällä, mutta siihen pyritään. Jos kuitenkin olet riittävän kova osaaja, sinut halutaan Suomeen riippumatta alasta. Matalamman tason ammattiosaajien ryhmässä osaajapula-alat taas korostuvat enemmän", Niskanen sanoo.

Juuri näin arvelinkin. Laatua ja ominaisuuksia tärkeämpiä ovat määrä ja vauhti.

Suomi aikoo palkata tuleviin rekrytoinnin kärkimaihin talent managereita, osaajahoukuttelun yhteyshenkilöitä. Heidän tehtävänsä on tehdä Suomen työmarkkinoita tunnetuksi ja luoda verkostoa. Intiassa on ollut talent manager jo usean vuoden. Tulokset näkyvät Niskasen mukaan siinä, että maasta Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä on isossa kasvussa.

Osaajahoukuttelun yhteyshenkilöitä, joiden valttikortti on Suomen ilmainen ja puoli-ilmainen opiskelu. Ei näin.

Lindeman korostaa, että työperusteisen maahanmuuton onnistuminen vaatii koko ketjun toimimista.

"Suomen pitää olla houkutteleva, maahantulon ja rekrytoinnin pitää toimia samoin kuin viranomaispalveluiden, tulijan puolisolle pitää löytää töitä ja lapset saada päiväkotiin", Lindeman luettelee.

Lisää palveluita ja palveluiden räätälöintiä tarkoittaa lisää kustannuksia ja nettoveronmaksukynnyksen nousemista. Koko kirjoituksessa ei kiinnitetä mitään huomiota siihen, onko tulijoista oikeasti yhteiskunnalle mitattavaa taloudellista hyötyä.

Lindemanin mukaan Suomi on muita jäljessä asenteissa, ajattelutavassa sekä työnantajien valmiudessa rekrytoida ulkomailta.

"Meillä ei ole tässä historiaa tai osaamista, eikä meillä ole luotettu osaamiseen, jota on Suomen ulkopuolella", Lindeman sanoo.

Tutkimukset kertovat myös että nykyisellään maahanmuuttajien asema poikkeaa Suomessa kantaväestöstä. Esimerkiksi tulotaso on matalampi ja poliittinen aktiivisuus heikompaa.

Maahanmuuttajien kantaväestöstä poikkeava asema johtuu leimallisesti maahanmuuttajien ominaisuuksista, ei asenteista.

VUONNA 2021 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia hieman alle 470 000 eli 8,5 prosenttia. Suomalaistaustaiseksi lasketaan, jos vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Jos teknologiateollisuuden esittämä ajatus 1,3 miljoonasta työperusteisesta maahanmuuttajasta toteutuisi, maassa noin joka neljäs olisi ulkomaalaistaustainen.

"Nyt on tekemisen meininkiä eri tavalla kuin aikaisemmin työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Voimme saada tuloksia aikaan, eikä muuta vaihtoehtoa olekaan", Katri Niskanen sanoo.

"Uskon, että osaajapulan pahentuessa ihmiset muuttavat käyttäytymistään avoimemmaksi, ja siitä lähtee versomaan hyvä muutos."

Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin 1,3 miljoonaa työperusteista maahanmuuttajaa (=> yhteensä 2-3 miljoonaa ihmistä)? Aivan varmasti on.

[sancai]

^
En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Miten nämä samat tyypit voivat vuosi vuodesta jankuttaa samoja ristiriitaisia juttujaan. Onko tämä jotain uskonnollista hurmosta vai raakaa poliittisesti ohjattua valehtelua?

Näillä henkilöillä on selvästi kokemusta siitä esimerkiksi Ameriikan rekrytointien epäonnistumisen myötä, että Suomen ongelma on yksinkertaisesti liian matala palkkataso länsimaalaisten työntekijöiden houkutteluun. He myöntävät sen täysin avoimesti. Ratkaisu ei kuitenkaan missään nimessä ole palkkatason nosto, se ei ole juolahtanut kenekään mieleenkään. Kyseenalaistamatta vain todetaan, että ok, Suomi on liian huono ja köyhä maa länsimaalaisille korkeakoulutetuille, joten.... haetaan kehitysmaasta! Ja sitten, kun heitäkään ei tule, niin tarjotaan ratkaisuksi... ilmaista koulutusta ja yhteiskunnan tukia! ...Vaikka samassa artikkelissa täysin tiedostaen todetaan, että nykyinen maahanmuutto on epäonnistunutta.

[sancai]

On muuten olemassa yksi tapa, miten Suomi voisi houkutella korkeakoulutettuja erityisosaajia nykyisellä palkkatasolla. Tässä Suomella voisi olla markkina-dominanssi toisin kuin palkoissa, elintasossa, ilmastossa, ynnä muissa seikoissa. Eli ruveta myöntämään venäläisille korkeakoulutetuille väliaikaisia oleskelulupia. Tällä hetkellä ryssien maastamuutto kaikkiin länsimaihin on jäissä ja he pääsevät muuttamaan vain sellaisiin paikkoihin kuin Georgia, Turkki, Uzbekistan jne. Tämä on vaan kovin poliittisesti epäkorrekti ajatus tällä hetkellä, mutta se olisi ainoa keino, mikä voisi toimia.

[Augustus]

On muuten olemassa yksi tapa, miten Suomi voisi houkutella korkeakoulutettuja erityisosaajia nykyisellä palkkatasolla. Tässä Suomella voisi olla markkina-dominanssi toisin kuin palkoissa, elintasossa, ilmastossa, ynnä muissa seikoissa. Eli ruveta myöntämään venäläisille korkeakoulutetuille väliaikaisia oleskelulupia. Tällä hetkellä ryssien maastamuutto kaikkiin länsimaihin on jäissä ja he pääsevät muuttamaan vain sellaisiin paikkoihin kuin Georgia, Turkki, Uzbekistan jne. Tämä on vaan kovin poliittisesti epäkorrekti ajatus tällä hetkellä, mutta se olisi ainoa keino, mikä voisi toimia.

Tässä olikin oikeasti hyvä ja realistinen idea, miten menetellä. Joku saattaa vetää herneen nenäänsä ajatuksesta ryssistä, mutta tarkemmin ajatellen tässä on ajatusta. Vuoden 1917 bolsevikkivallankumouksen seurauksena länteen ja Suomeen saapui emigrantteja, joiden asenteet kommunismia kohtaan olivat hyvin kielteisiä. Mielestäni sun idea toimisi nykytilanteessa erittäin hyvin, kyllä Venäjällä riittää korkeakoulutettuja joiden mielestä Putinin Venäjän toimet Ukrainassa ovat liikaa heille ja  nykyisen kaltainen Venäjä enää tarjoa heille mitään tulevaisuutta.

[Jäniksenkäpälä]

Nämä puhuvat 1,3 miljoonan ulkomaalaisen (plus perheiden) Suomeen houkuttelemisesta samassa yhteydessä kuin "tekemisen meiningistä".

Suomi haluaa houkutella osaavia työntekijöitä erityisesti neljästä maasta, mutta viran­omaisten mukaan vain yhden eteen on tehty töitä

Suomeen houkutellaan osaajia nyt erityisesti neljästä maasta: Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Sen sijaan yritykset saada muuttajia Kalifornian Piilaaksosta ovat sujuneet kehnosti.

Helsingin Sanomat 25.11.2022


Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin 1,3 miljoonaa työperusteista maahanmuuttajaa (=> yhteensä 2-3 miljoonaa ihmistä)? Aivan varmasti on.

Tämä on perinteistä neuvottelutekniikkaa; aloitetaan poskettomalla tarjouksella ja siitä sitten alaspäin. Kun sitten tarjotaan jotakin 20 000 maahanmuuttajaa, niin se kuulostaa sitten ihan järkevältä - tai siis tämä on se ajatus.

[Roope]

Hyvää huomenta Hesarista.

Sixten Korkman kertoo, miten vasemmisto ja oikeisto voisivat yhdessä pelastaa hyvinvointi­valtion

SUOMALAINEN hyvinvointivaltio on hieno mutta ongelmissa, sanoo Sixten Korkman. Pitkän linjan taloustieteilijällä on myös ajatus siitä, miten väestön ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin voisi vastata: oikeiston ja vasemmiston pitää löytää toisensa.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) on pyytänyt Korkmania johtamaan työmarkkinaosapuolten yhteistä työtä työvoiman saatavuuden ja työn tuottavuuden kohentamiseksi. Työmarkkinaosapuolet alkavat ensi maanantaista alkaen etsiä keinoja Martti Hetemäen ja Elina Pylkkäsen vetämissä alatyöryhmissä.

Esimerkiksi työperäisen maahanmuuton lisääminen olisi Korkmanin mukaan tärkeää. Ilman riittävää työvoimaa palveluiden ja etuuksien rahoittaminen käy yhä vaivalloisemmaksi.

Helsingin Sanomat 26.11.2022

Kova päätös

Suomi teki laman keskellä miljardileikkauksia. Silloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen kertoo, millaista on tehdä politiikkaa, kun on vain huonoja vaihtoehtoja ja saa varmasti vihat niskaansa.

[...]

Ilman maahanmuuttoa Suomi ei Viinasen mukaan pärjää.

"Hyvinvointimme heikkenee dramaattisesti, jos väkeä ei tule. Kukaan ei tuota rahaa. Selvää on, että tarvitsemme paljon maahanmuuttoa lähivuosina", Viinanen sanoo painottaen sanaa paljon.

"Mutta täytyy oppia kieli ja ammatti."

Raimo Sailas sanoi loppuvuosinaan useissa haastatteluissa, että Suomen suurin tulevaisuuden haaste on ilmastonmuutos. Iiro Viinasen mukaan "ihmemies" oli tässä oikeassa.

Hän antaa luennon, mitä tapahtuu, jos vedenpinta nousee. Tiivistettynä silloin tapahtuu katastrofi.

"Ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun täytyy antaa paljon enemmän voimavaroja. Ei pidä antaa periksi, koska ongelma on suurempi kuin uskotaan."

Helsingin Sanomat 26.11.2022

Molemmat tietävät talousmiehinä aivan hyvin, että nykymuotoinen (massa)maahanmuutto ei pelasta hyvinvointivaltiota vaan on hiljalleen tuhoamassa sen.

Kuvaavan epätieteellistä on myös Viinasen vouhkaaminen ilmastonmuutoksesta katastrofina Suomelle, kun merenpinnan ennustetaan nousevan Helsingin seudulla vuoteen 2100 mennessä noin 30 senttiä ja pohjoisempana vielä vähemmän.

[Roope]

Uuden maahanmuutto-ohjelman viikonloppuna hyväksyvä vihreät selvästikin pitää maahanmuuttoa tärkeänä teemana, mutta puheenjohtaja Ohisalon puheen perusteella siitä ei anneta tulla eduskuntavaaliteemaa.

Lähdemme eduskuntavaaleihin kolmella pääteemalla.

Ne ovat peräisin aivan Vihreän puolueen ytimestä ja ne ovat: köyhyyden poistaminen, koulutus ja ympäristön puolustaminen. 

Sen sijaan vihreät yrittää vääntää vaaleista muun muassa ilmastovaalit, vaikka hallitus ei saa aikaan arviota nykyisenkään ääriradikaalin ilmastopolitiikkansa kustannuksista ja vaikutuksista.

Tervehdys arvon puoluevaltuusto,

Ja kiitos Marialle upeasta puheesta ja kaikille hienoja kampanjamatskuja valmistelleille. Suojele elämää. Siitähän tässä on lopulta kyse, elämän koko kirjossa ja rikkaudessa.

Huhtikuussa 2023 käydään siis eduskuntavaalit. Mitkä vaalit ne ovat?

Niiden pitää olla ilmastovaalit. Sharm el Seikhin ilmastokokouksen laiha tulos alleviivaa sitä, että ilmastopolitiikkaan tarvitaan lisää vauhtia ja vaikuttavuutta, jotta ilmastonmuutos saadaan hillittyä siedettävälle tasolle.

Suhteellisuudentaju? Suomen ilmastopolitiikalla ei vaikuteta ilmastonmuutokseen millään havaittavalla tavalla.

Harjanne - joka reteästi peräänkuulutti puheessaan vihreiden puolesta myös talousvaaleja - kyllä mainitsee maahanmuuton, joka on hänen mukaansa peräti "Suomen talouden ja huoltosuhteen kannalta käytännössä välttämättömyys". Tosin maahanmuutolla ei vaikuteta talouteen ja taloudelliseen huoltosuhteeseen nytkään kuin haitallisesti ja vihreiden maahanmuuttopolitiikalla (ohjelma kai julkistetaan huomenna) tuhoisasti.

Maahanmuutto on Suomen talouden ja huoltosuhteen kannalta käytännössä välttämättömyys. Se ei silti ole helppo kokonaisuus, joka onnistuisi vain tavoitteita listaamalla: kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa, ja onnistunut kotouttaminen vaatii monialaista työtä kaavoituksesta kouluihin ja kulttuuriin työpaikoilla. Tänä viikonloppuna käsittelyssä oleva maahanmuutto linjaa vihreitä toimia tähän. Olennaista on, että jokainen tänne tullut saadaan sujuvasti osaksi yhteiskuntaa työn tai opintojen kautta, ja täällä opiskelleet jäämään tänne. Työvoimapulaan vastaamisessa yksi selkeä toimi on joka tapauksessa saatavuusharkinnasta luopuminen.

Niinpä niin, sillä saatavuusharkinta koskee enää vain halpatyövoimaa, joka ei tosiaankaan koostu nettoveronmaksajista.

Myös keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vaatii lisää maahanmuuttoa. Rimaa on laskettava, ei nostettava, muun muassa maahanmuuttajien palkkatuen tyyppisillä ratkaisuilla.

Ja kolmas asia: Meidän on nopeasti houkuteltava tänne ulkomaista työvoimaa. Lisää väkeä. Lupa-asiat ja koko homma on myllättävä perusteellisesti. Tarvitsemme viranomaisen, joka keskittyy tien avaamiseen, ei sen tukkimiseen.

Kotoutumisen keinot on mietittävä uudestaan.  Heistä – muualta tulevista, on tultava osa meitä. Kuntien, järjestöjen ja muun kolmannen sektorin roolia on vahvistettava. Työn ohessa on opetettava ja opittava suomea tai ruotsia ja annettava esimerkiksi ammatillista koulutusta. Työnantajan kustannuksia tulee madaltaa palkkatuen tyyppisellä julkisella rahoitusosuudella.

[Circus Hypno]

Miksi, oi miksi, Suomessa ei haluta panostaa OMIEN kansalaisten, niin nuorten kuin vanhempien, kiinnittämiseen työelämään. Vähän väliä näkee uutisia, että nuoret eivät löydä työpaikkaa valmistumisen jälkeen (koskee niin 2. asteen ammattikoululaisia kuin ylemmällä asteella opiskelevia). Joillakin valmistuminen jopa viivästyy ihan vaan siksi, että edes opintoihin kuuluvaa pakollista harjoittelupaikkaa ei löydä mistään. Vanhemmat alanvaihtajatkin ovat ahtaalla - yli 40-vuotiaana kun lähdet alaa vaihtamaan, niin olet auttamatta rekrytyyppien silmissä liian vanha.

Tälle ei mitään tehdä. Sen sijaan kauhealla vimmalla haetaan vaan halpatyövoimaa polkemaan palkat entistä syvemmälle ojanpohjaan. Romutetaan siinä sivussa meidän suht toimiva sosiaaliturvammekin, sillä eihän nuo halpatyölaiset suinkaan palkallansa pysty leipäänsä saamaan.

Omista nuorista pitäisi tulevaisuutemme (huippu)osaajat koulia.

[Lalli IsoTalo]

Tämä on perinteistä neuvottelutekniikkaa; aloitetaan poskettomalla tarjouksella ja siitä sitten alaspäin. Kun sitten tarjotaan jotakin 20 000 maahanmuuttajaa, niin se kuulostaa sitten ihan järkevältä - tai siis tämä on se ajatus.

Noihin tarjouksiin pitäisi vastata 200 000 mamun kotiuttamisella.

[Lalli IsoTalo]

...Sixten Korkman ... Iiro Viinanen
... Molemmat tietävät talousmiehinä aivan hyvin, että nykymuotoinen (massa)maahanmuutto ei pelasta hyvinvointivaltiota vaan on hiljalleen tuhoamassa sen.

Olisi kiva tietää kuinka monta haastattelua on jätetty julkaisematta, koska viesti on ollut se, että maahanmuutto ei pelasta hyvinvointivaltiota, vaan on hiljalleen tuhoamassa sen.

[Jorma M.]

Miksi, oi miksi, Suomessa ei haluta panostaa OMIEN kansalaisten, niin nuorten kuin vanhempien, kiinnittämiseen työelämään.

Panostuksia ei tule, koska Suomen Ponzi-järjestelmä ei toimisi tarpeeksi tehokkaasti jos suomalaisille maksettaisiin kohtuupalkkaa töistä.

Ponzi pyörii liukkaammin niin että
- isompi osa suomalaisia vaipuu orjaluokkaan
ja
- matuja tuotetaan maahan veronmaksajien rahoituksella. Ovat ekat 6 kk orjatöissä ja sitten sosiaali- ja asumistuilla lopun aikaa. Valden piikkiin. 

Pääasia, että maassa on mahdollisimman paljon orjapalkalla tekeviä.

[Jorma M.]

Kokoomuksen verenimijät vauhdissa


https://www.suomenuutiset.fi/kokoomus-esitti-ensin-satojen-miljoonien-sosiaaliturvan-leikkaamista-muutama-tunti-myohemmin-halusi-tarjota-toimeentulotukea-laittomasti-maassa-oleville/

Kokoomus esitti ensin satojen miljoonien sosiaaliturvan leikkaamista – muutama tunti myöhemmin halusi tarjota toimeentulotukea laittomasti maassa oleville

Kokoomuksen linja ailahtelee ja poukkoilee eduskuntavaalien alla. Kokoomus näyttää ottaneen strategiaksi sen, että puheet pidetään tarvittaessa kovalla tasolla koskien niin taloutta kuin haittamaahanmuuttoa, mutta eduskunnan äänestyksissä linja myötäilee vihervasemmiston politiikkaa.


SAK:n perjantaina aamulla järjestämässä eduskuntavaalipaneelissa kokoomusta edustanut Kai Mykkänen paalutti kokoomuksen leikkauspolitiikkaa ilmoittamalla, että kokoomus leikkaisi esimerkiksi sosiaaliturvasta.

Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Mykkäsen mukaan kokoomus leikkaisi valtion menoja yhteensä neljällä miljardilla vaalikaudessa. Mykkäsen puheiden mukaan sosiaaliturvassa olisi jopa satoja miljoonia leikkausvaraa.

Kevyttä puhetta

Mykkäsen puheet osoittautuivat kevyeksi, sillä perjantaina – muutamaa tuntia myöhemmin – eduskunta äänesti toimeentulotukea koskevasta hallituksen esityksestä, jonka mukaisesti toimeentulotukea maksettaisiin myös laittomasti maassa oleville.

Jo valiokuntakäsittelyssä perussuomalaiset esitti vastalauseessa esitykseen, että toimeentulotuki kuuluu vain laillisesti Suomessa oleskeleville henkilöille.
...

Kokoomus sumutti äänestäjiä

Valiokunnassa annettuun perussuomalaisten ryhmän vastalauseeseen lähti mukaan myös kokoomuksen edustajia. Kokoomuksen linja kuitenkin muuttui päätöksenteon hetkellä. Vastalauseen mukaisesti – siis hallituksen esitystä vastaan – eduskunnassa äänesti lopulta vain neljä kokoomuksen kansanedustajaa. Peräti 18 kokoomuksen edustajaa äänesti hallituksen esityksen puolesta, eli sen puolesta, että jatkossa myös laittomasti maassa oleskelevat kuuluvat veronmaksajien kustantaman toimeentulotuen piiriin.

Mykkäsen puheet näyttäytyvätkin äänestäjien sumutuksena ja osoituksena kaksilla rattailla ajelemisesta. Kokoomuksen äänestyslinja osoittaa myös kokoomuksen olevan valmis edistämään haitallisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä.

[JP73]

Rapala Viroon. Lauri ja Ensio pyörivät haudassaan.

https://yle.fi/a/74-20006328

Perinteikkäiden uistimien ja puukkojen valmistus loppuu Suomessa – Ylen tiedot: Rapala keskittää tuotantonsa Pärnuun

Rapalan pääluottamusmies kertoo, että uistin- ja puukkotuotannon väki Asikkalan Vääksyssä irtisanotaan vuoden 2023 aikana.

[Uuno Nuivanen]

^ Tätä tullaan varmaan näkemään, kun energia on huippukallista eikä edes sen saatavuudesta ole varmuutta. Toki on muitakin syitä.

Viherkommunistit iloitsevat jokaisesta poistuneesta tuotantolaitoksesta.

[Huppupelikaani]

Eipä se Rapalakaan enää ollut kovin suomalainen omistuspohjaltaan. Toki työllisti mukavasti pikkupaikkakunnalla, mutta suunta oli nähtävissä.

...
Rapalan omistusrakenne on muuttunut yrityskauppojen myötä. Ranskalainen Viellardin perhe ja hongkongilainen William Ng tulivat yhtiön suuromistajiksi myytyään omat yrityksensä Rapalalle. Jorma Kasslin toimi Rapala VMC:n toimitusjohtajana vuosina 1998–2016, minkä jälkeen hän siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Samalla Kasslinin seuraajaksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön varatoimitusjohtaja Jussi Ristimäki. Ristimäki toimi yhtiön toimitusjohtajana vuoteen 2019 saakka, jonka jälkeen yhtiön hallituksen puheenjohtaja Louis D'Alançon otti myös toimitusjohtajan tehtävät väliaikaisesti hoitaakseen, kunnes Ristimäen seuraaja olisi nimitetty. Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin vuonna 2020 Nicolas Cederström Warchalowski.
...

Rapala VMC:n viisi suurinta osakkeenomistajaa (tilanne 31.1.2020):

#   Omistaja   Osuus
1.   Viellard Migeon Et Compagnie Sa 38,46 %
2.   Sofina S.A. 19,23 %
3.   Sr Nordea Nordic Small Cap 12,13 %
4.   Valtion Eläkerahasto 3,31 %
5.   Shimano (singapore) Private Limited 2,28 %

Lähde:wikipedia

[Pentecost]

Perinteikkäiden uistimien ja puukkojen valmistus loppuu Suomessa – Ylen tiedot: Rapala keskittää tuotantonsa Pärnuun

Rapalan pääluottamusmies kertoo, että uistin- ja puukkotuotannon väki Asikkalan Vääksyssä irtisanotaan vuoden 2023 aikana.

Virossa maksetaan ainoastaan 20% vero nostetuista osingoista tai pääomatuloista. Suomessa maksetaan ensiksi bruttotuloksesta 20% yhteisöveroa ja sitten pääomatuloveroa maksetaan joko 30% tai 34%.

30% silloin, kun pääomatuloverotettavat tulot ovat enintään 30,000 euroa vuodessa. 34% silloin, kun pääomatuloverotettavaa tuloa on enemmän kuin 30,000 euroa vuodessa.

Siitä voi sitten jokainen laskea, miksi yritykset lähtevät. Ihmettelen itseasiassa, että miksi ne edelleen toimivat täällä.

[Lalli IsoTalo]

Markku Jokisipilä
8m
Maahanmuutto, syntyvyys ja Suomen tulevaisuus
(kolumni, Ilkka-Pohjalainen 16.11.2022)

"Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä", totesi viime viikolla Pasi Saukkonen, yksi syvällisimmin maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen ja kotoutumiseen perehtyneistä suomalaistutkijoista Helsingin Sanomien haastattelussa. Saukkosen rohkea avaus oli raikas tuulahdus realismia katteettoman toiveajattelun leimaamaan maahanmuuttokeskusteluumme.

Poliitikot, elinkeinoelämä, media, virkamiehet ja tutkijat ovat vuosikausia hokeneet, että tarvitsemme satojatuhansia työperäisiä maahanmuuttajia huoltosuhteen oikaisemiseksi ja väestön ikääntymisen kustannuksista selviytyäksemme. Visiona on ollut, että kunhan saadaan maahantulon byrokraattiset esteet puretuiksi ja kantaväestön asenteet suvaitsevaisiksi, maailmalta rientää puoli miljoonaa innokasta osaajaa suomalaista hyvinvointivaltiota pelastamaan ja eläkkeitämme maksamaan.

Saukkonen uskaltaa sanoa suoraan, että näin ei tule tapahtumaan. Samoista työntekijöistä kilpailee nimittäin koko vanheneva Eurooppa. Kireä verotus, korkeat elinkustannukset, vain eurooppalaista keskitasoa olevat palkat, syrjäinen ja saarimainen sijainti, globaalien metropolien puuttuminen, vaikea kieli, kylmyys, pimeys ja 1350 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa ehkäisevät tehokkaasti vetovoiman syntymistä. Eläminen täällä vaatii halua ponnistella, taitoa sopeutua ja kykyä sietää myös epämukavuutta.  Miksi mennä Suomeen, jos valittavana ovat myös Sveitsi, Hollanti tai Norja?   

Suomen kaltaisen kehittyneen ja korkeasti koulutetun maan työmarkkinoille ei tulla tuosta vaan. Koulutuksen ja osaamisen lisäksi olisi oltava vähintäänkin englannin kielen, mielellään myös suomen tai ruotsin taito. Olisi pystyttävä oppimaan uusia asioita nopeasti sekä kyettävä sopeutumaan paikallisiin elämisen ja tekemisen tapoihin. Mitä pidempiä koulutuksellinen ja kielellinen takamatka sekä kulttuurinen etäisyys ovat, sitä epätodennäköisempää on mikään mielekäs työllistyminen.

Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa, se on selvä, mutta yhteiskuntana kohtaamiamme suuria rakenteellisia ongelmia se ei ratkaise. Ilman syntyvyyden rajuun nousuun kääntävää ihmettä meillä on edessä kipeitä julkista taloutta tasapainottavia uudistuksia, joissa hyvinvointipalvelujen kattavuutta, sosiaalietuuksia ja julkisen sektorin kokoa sopeutetaan taloudellisen huoltosuhteen kannalta kestävälle tasolle.     

Enemmän kuin maahanmuuton varaan rakennettuja pilvilinnoja Suomi kaipaisi keskustelua alenevan syntyvyyden syistä. Vielä vuonna 2011 kantaväestölle syntyi 55 000 vauvaa, tänä vuonna lukema tulee olemaan vain noin 39 000. Syntyvyys alenee myös maahanmuuttajaväestössä. Miksi yhä harvemmat Suomessa asuvat hedelmällisessä iässä olevat ihmiset hankkivat lapsia? Mikä on se asia, jossa olemme epäonnistuneet?

[Radio]

Kantasuomalaisten syntyvyyden ja maahanmuuton lisääntymisen suhde on käänteinen. Lapsiperheen perustaminen on omilla tuloillaan eläville nuorille kallista. Tarhat ja koulut on mamutettu. Se juuri panee miettimään uskaltaako tälläiseen sairaaseen yhteiskuntaan  jälkikasvua tehdä.
Jokainen mamu on liikaa!

[Jorma M.]

Kokoomus mielipuuhissaan:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009233353.html

Kokoomukselta järeä lista: ansio­sidonnaisen kesto puolitetaan, asumis- ja yritystukia karsitaan
Oppositiopuolue esittää ensi vuodelle yhteensä kahden miljardin euron leikkauksia. Vastaavasti kokoomus keventäisi ansiotuloverotusta miljardilla.

Jos Kokoomus olisi vastustanut
- 2015 matuvyöryä,
- nyt laittomasti maassa oleskelevien terveys- ja sossutukiohituskaistoja
- koronaelvytystä Etelään
- Uniper-/Fortum-/Caruna -ponzeja

niin tuo suomalaisten sosiaalitukiin tehtävä giljotiiniesitys vaikuttaisi tarkastelemisen arvoiselta. Nyt se näyttää köyhille, sairaille ja syrjäytyneille vittuilulta. Mutta katsokaa Petteri Orpon ja Kai Mykkäsen olemusta. Varsinkin kun Orpo taistelee naamavärkkinsä kanssa valehdellessaan, on hieno näky.

Lisäys: Kokoomus haluaisi viedä suomalaisia suuntaan, missä rajusti lisättäisiin niitä jotka joutuisivat alentamaan palkkojaan, lisäämään töitään. Ja/tai: myymään asuntonsa, panttaamaan omaisuuttaan, pohtimaan ryöstelyn aloittamista, prostituutioon ryhtymistä, ruokavalionsa heikentämistä, lääkkeistä osittain ja autoilusta kokonaan luopumista, maksullisten harrastusten lopettamista, kotieläintensä tappamisen harkitsemista jne.

[Lalli IsoTalo]

Jos asumistukia leikattaisiin, sossun tukia pitäisi vastaavasti nostaa, jos nykyiset lait pysyisivät voimassa.

[Uuno Nuivanen]

Ylettömäksi paisunutta julkishallintoa ei kokoomuskaan ole valmis laihduttamaan - siellä kun on paljon konttorituoliin piereskeleviä kokkareiden äänestäjiä.

[Jorma M.]

Jos asumistukia leikattaisiin, sossun tukia pitäisi vastaavasti nostaa, jos nykyiset lait pysyisivät voimassa.

Tämähän juuri sopii kokkareille:

- Matuille toimeentulotukea,
- kantaväestön "hakemuksissa on puutteellisuuksia tai niissä on perusteettomia väitteitä" tai hakemukset hukkuvat tai niitä tulkitaan pahantahtoisesti. 

Saldoksi tulisi juuri sama kuin työttömyystukien alasajossa. Tavallinen, hengestään taisteleva suomipoika saisi lisää höykytystä.

[Radio]

Jos asumistukia leikattaisiin, sossun tukia pitäisi vastaavasti nostaa, jos nykyiset lait pysyisivät voimassa.

1940-luvulla aloitettu asumistuki köyhille on turvonnut vuosi vuodelta ja olisi syytä lopettaa eli yhdistää se yleiseen toimeentulotukeen. KELAsta voisi (EI VOISI) irtisanoa  N kappaletta virkaloisia. Mutta kun se EI KÄY, SE EI KERTAKAIKKIAAN KÄY! Kommunisti kertoo sen:

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan asumistuen heikentäminen vaikeuttaa pienituloisten asemaa, ja ajaa ihmisiä toimeentulotuelle. Anderssonin mukaan inhimillisempi ja huomattavasti tehokkaampi keino puuttua ylikorkeisiin vuokriin olisi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon merkittävä lisääminen ja vuokrankorotuksia hillitsevien toimenpiteiden selvittäminen.

Aha, asumistuki ei olekkaan häpeällistä sossun luukulla arvioitavaa toimeentulotukea, vaan jonkinlainen vuokranantajille suunnattu piilotuki, jolla nämä voittoa hamuavat grynderit yms. saavat yli 2 miljardia yritystukea joka vuosi ja se vain kasvaa.

Kelan maksaman asumistuen määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2015 asumistukia maksettiin 1 732 miljoonaa euroa, josta yleisen asumistuen osuus oli 918 miljoonaa euroa.[14] Yleistä asumistukea sai Suomessa vuoden 2015 lopussa 246 400 kotitaloutta. Vuokralla asuvista tukea saa yli 60 prosenttia. Tuettujen kotitalouksien määrä kasvoi vuodessa 20 prosenttia.[15]

Rahaa palaa ja ainakin vuokranantajille systeemi on oikein hyvä. Valtakirjalla KELA maksaa tuen vuokraisännän tilille.

Vuoden 2016 lopussa yleistä asumistukea sai Suomessa 267 400 ruokakuntaa, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.[16] Vuonna 2017 asumistukia maksettiin 2 003 miljoonaa euroa[17] ja vuonna 2018 2 112 miljoonaa euroa[18].

Laki uusiksi ja tuet näkyviin!