2015-09-08 Ekonomistit: Turvapaikanhakijat hyväksi Suomen taloudelle

[Kameleontti]

Vale ja isompi vale jne.

Omissa tutuissa on paljon niitä, jotka vastustaa nykymenoa, mutta ne uskoo siihen, että hallitus hoitaa.

Oma äiti, joka on kasvattanu jo siihen, että liian eri kulttuurista tulevien kans ei heilastella ja joka on kysellyt et paljonkos niitä sieltä nyt Ruotsista tulee... sanoi mulle viime viikolla et puhun tulijoista kuin alkuasukkaista ja et nehän on suurimmaks osaks korkeasti koulutettuja.

Äitin kanssa päästiin asiasta selvyyteen. Se 60v nainen on huomannut median kusetuksen mutta ei silti halua uskoa, että meillä kaikki media ja toimittajat valehtelee. Totuus on siinä hilkulla silmien eessä mutta sitä ei voi katsoa silmiin ku sattuis liikaa. Tämmöstä ihmisryhmää on maa pullollaan. Tajuaa mut ei halua katsoa asioita silmiin ja uskoo, et asia hoituu ne itsekseen.

[Roope]

Yhä vaan lisää kierroksia:

Asiantuntija: Potentiaalisia maahanmuuttajia on käytännössä rajaton määrä – ratkaisu kestävyysvajeeseen?

Tarpeeksi suuri maahanmuuttajien määrä voi Jaakko Kianderin mukaan jopa kokonaan poistaa kestävyysvajeen – sillä edellytyksellä, että heidän työllistämisensä onnistuu.

Maahanmuuttajat voivat jopa poistaa Suomen kestävyysvajeen, jos heidän työllistämisensä onnistuu, arvioi eläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.

Väestöennusteen mukaan eläkeikäisen väestön määrä kasvaa hyvin voimakkaasti vielä viidentoista vuoden aikana, kun samaan aikaan työikäisen väestön määrä jonkin verran supistuu. Tämän seurauksena väestön huoltosuhde olisi nykyisten ennusteiden valossa selvästi heikkenemässä.

Maahanmuuton voimakas kasvu voi kuitenkin muuttaa tilannetta. Kianderin mukaan kestävyysvaje voisi puolittua runsaan 100 000 henkilön maahanmuuton vaikutuksesta, jos heidän työllistymisensä onnistuu.

– Jos maahanmuutto jatkuisi niin vilkkaana, kuin se nyt alkuisyksystä on jatkunut, niin 100 000 työikäistä tulisi varmaan lisää aika äkkiä vuoteen 2020 mennessä, ja paljon lisää vuoteen 2030 mennessä, Kiander kommentoi Ylen aamu-tv:ssä.
...

Yle 22.9.2015

Pikavisiitti syksyn 2015 mustimpiin hetkiin, kun löysin tuon haastattelun digiboksiltani.

Toimittaja Anna Lehmusvesi pohjusti Ylen aamu-tv:n aihetta "Pakolaisten tuomat mahdollisuudet Suomelle" kertomalla, että edellisellä viikolla Suomi vastaanotti 2 800 turvapaikanhakijaa. Tästä eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander päätyi nopeasti muutaman jossin kautta siihen, että samanlaisena jatkuessaan turvapaikkamaahanmuutto voisi "poistaa kestävyysvajeen kokonaan". Väittipä vielä, että muista maista poiketen Ruotsi on työllistänyt "maahanmuuttajat" erityisen hyvin, kun tilastojen valossa tilanne on ollut päinvastainen.

Kiander piti maahanmuuttajien korkeaa työttömyyttä osoituksena vääränlaisesta talouspolitiikasta ja hoputti rakentamaan tarpeeksi halpoja vuokra-asuntoja ennakoimilleen 100 000 turvapaikanhakijalle, jotta he voisivat asettua pääkaupunkiseudulle lähelle työpaikkoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Annika Forsanderin mukaan "on selvää, että suurin osa työllistyy ilman toimenpiteitäkin". Selvää oli jo tuolloin se, että todellisuus on Forsanderin maalaamaa karumpi:

Tutkimus paljasti: Irakista, Afganistanista ja Somaliasta Suomeen tulevat työllistyvät heikosti - "Ei kauhean hyvin ole mennyt"

Kun Suomea kohtasi ennen näkemätön turvapaikanhakijoiden tulva loppuvuodesta 2015, monet taloustieteilijät olivat sitä mieltä, että Suomi hyötyy lopulta, koska Suomen väestö vanhenee ja työvoimapula uhkaa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus Suomessa asuvien maahanmuuttajien pärjäämisestä työmarkkinoilla vuosina 1990-2013 antaa asiasta kuitenkin toisenlaisen kuvan.

- Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien työllisyys ja tulot olivat huomattavasti pienemmät kuin muissa maissa syntyneiden maahanmuuttajien tai kantaväestön, taloustieteilijä Matti Sarvimäki sanoo tutkimuksensa tiivistelmässä.

Sarvimäki on sekä Aalto-yliopiston että VATTin tutkija.

Sarvimäen mukaan erot maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä pienenevät Suomessa asutun ajan kuluessa, mutta ne pysyvät merkittävinä myös pidemmällä aikavälillä.

- Kymmenen vuotta Suomeen muuttamisen jälkeen Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa syntyneiden miesten työtulot olivat vain 22-38 prosenttia samanikäisten kantaväestöön kuuluvien miesten työtuloista, Sarvimäki toteaa.

Hänen mukaansa Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste oli vain 20-26 prosenttia 2013, kun se muilla maahanmuuttajilla oli 52-58 prosentin luokkaa.
...

Iltalehti 24.3.2017

Vartin haastattelusta ei löytynyt aikaa käsitellä silloisen turvapaikanhakijatulvan todennäköisiä vaikutuksia eli miljardien eurojen kustannuksia. Pelkkää unelmaa ja hattaroita, että kyllä kaikki järjestyy tilastojen ja terveen järjen vastaisesti joskus tulevaisuudessa, kunhan puuhastellaan kotouttamisen parissa, madalletaan kielitaitovaatimuksia ja ohjataan työnantajat suurempaan riskinottoon rekrytoinnissa.

[Foundation]

Vartin haastattelusta ei löytynyt aikaa käsitellä silloisen turvapaikanhakijatulvan todennäköisiä vaikutuksia eli miljardien eurojen kustannuksia. Pelkkää unelmaa ja hattaroita, että kyllä kaikki järjestyy tilastojen ja terveen järjen vastaisesti joskus tulevaisuudessa, kunhan puuhastellaan kotouttamisen parissa, madalletaan kielitaitovaatimuksia ja ohjataan työnantajat suurempaan riskinottoon rekrytoinnissa.

Ei ole unelmaa ja hattaroita, että suomalaiset puhuvat turvapaikanhakijoista työvoimana. Turvapaikanhakijan ei määritelmällisesti oleteta tekevän työtä Suomessa.

[RP]

Ei ole unelmaa ja hattaroita, että suomalaiset puhuvat turvapaikanhakijoista työvoimana.

Niin siis mitä?

Turvapaikanhakijan ei määritelmällisesti oleteta tekevän työtä Suomessa.

Maailman sivu on ainakin kaikkialla muualla oletettu, että työikäinen tai sellaiseksi myöhemmin tuleva turvapaikanhakija saadessaan jäädä olisi nopeasti vastussa omasta elatuksestaan. Toki suunilleen kaikkialla muualla ei ole pidetty tavoitteena kerätä maahan mahdollisimman huonosti työllistyvää porukkaa joidenka tulon houkuttumena toimivat hyvät sosiaalietuudet.

[Bellerofon]

Lähtökohtaisesti en oleta, että turvapaikanhakija tekisi Suomessa töitä. Lähtökohtaisesti oletan, että turvapaikanhakija on hakemassa Suomesta turvaa. Se, että tänne päätyy yhtäkkiä ihmisiä muista maista kuin Virosta, Ruotsista, Venäjältä tai Norjasta on perin juurin kummallista. Lentokoneella pääsee toki ympäri maailmaa, mutta aika harva lentoyhtiö ottaa lennolle matkustusasiakirjattomia. Varustamotkin penäävät nykyään rasistisesti matkustusasiakirjoja. Puolen tusinaa turvallista maata on matkan varrella Suomeen ja yhdenkään Lähi-Itäläisen paperittoman anomusta ei pitäisi edes käsitellä, sillä kulkureitti on todennäköisesti kulkenut erittäin usean turvallisen maan läpi tai paperit on hukattu jostain syystä tarkoituksella.
Voi olla, että joukossa on mukana erittäin korkeasti koulutettuja tutkijoita, mutta suurimmalla osalla on erittäin matala koulutustaso ja erittäin huono kielitaito sekä vaikeuksia kirjoittamisessa. Aidosti laadusta tinkimätön yritys ei voi ottaa riskiä palkkaamalla henkilöitä, joiden kohdalla ei voi varmistua ohjeiden ymmärtämisestä tai kouluttaminen on vaikeaa ja aikaavievää. Suomessa on kohtaanto-ongelma eikä työvoimapula. Kohtaanto-ongelma johtuu aidosti kannustinloukuista ja aivan liian suurista tulonsiirroista. Kumulatiiviset tulonsiirrot estävät matalapalkkaisen työn vastaanottamisen. Verot ja veroluonteiset maksut ovat Suomessa aivan poskettomia, mikä mahdollistaa nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion, jos kaikilla on vahva moraali työntekoon. On oikeasti ihmisryhmiä, joille töiden välttelystä on tullut taitolaji ja osa hyödyntää kaikki mahdolliset "porsaanreiät" vielä päällekkäisten tukien hankintaan, kuten avioerot (yksinhuoltajuus), valtavan lapsikatraan ja usein löytyy myös jotain erikoista sairautta, jonka todentaminen on lähes mahdotonta. Suomesta lähtee valtavia määriä rahaa vuosittain kehitysmaihin, joista pääosa taitaa olla veronmaksajien rahoja.

[Pentecost]

Hänen mukaansa Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste oli vain 20-26 prosenttia 2013, kun se muilla maahanmuuttajilla oli 52-58 prosentin luokkaa.

Mitä sitä nyt omasta elämästään vastuuta ottamaan, kun voi elää yhteiskunnan siivellä ja nus...eiku...hankkia lapsia turvaamaan leveät sossurahat. Lastentekokoneena toimiminen on eräiden ominaispiirre suorastaan.

Harvalle suomalaiselle tarjotaan mahdollisuutta elellä ilmaiseksi isossa asunnossa, missä kaikille perheenjäsenille on omat huoneet. Me saamme tulevaisuudessa elättää niin itsemme, vanhuksemme kuin kunniakansalaisetkin.

[Eisernes Kreuz]

Tuo sama virsi kaikuu kautta läntisen Euroopan, ja on tehnyt sitä jo hyvän aikaa. "Lisää resursseja kotouttamiseen!"

Missään se ei kuitenkaan ole aidosti johtanut tuloksiin. Siitä huolimatta Suomi apinoi kaikkia niitä keinoja, joita on muualla jo vuosikaudet turhaan kokeiltu.

Tarvitaan lisää maahanmuuttajia, mutta kun heitä saadaan, he eivät kotoudu. Seuraavaksi tarvitaan lisää rahaa kotouttamiseen. Sitten tarvitaan taas lisää maahanmuuttajia, koska maahanmuuttajia pitää saada lisää. Ja tämä taas johtaa lisääntyneeseen kotouttamisresurssien tarpeeseen. Koneiston pyöriessä tarvitaan yhä lisää maahanmuuttajia...

[Kari Kinnunen]

Toivottavasti "nopeammat väylät työelämään ja opintoihin" ei tarkoita osaamisvaatimusten madaltamista ja kaksoisstandardeja tutkinnoissa ja ammatteissa.

Ainahan sitä toivoa saa. Vaan tuo "nopeammat väylät työelämään ja opintoihin" tarkoittaa juurikin sitä mitä sanoitkin.
Samalla myöskin kantisnuoret jäävät ilman koulutuspaikkoja. Näkyy erinomaisen hyvin esimerkiksi kuljetusalalla. Nykyään kuljettajakurssit ovat järjestään sellaisia maahanmuuttajille suunnattuja.

Alanihan on ilmeisestikin sellainen jossa
pärjää hieman vaatimattomammillakin kognitiivisilla kyvyillä. Eihän kymmenien tonnien painoisen laitoksen kuljettaminen tieliikenteessä ole juurikaan vaativaa hommaa.

[Mr.Reese]

Alanihan on ilmeisestikin sellainen jossa
pärjää hieman vaatimattomammillakin kognitiivisilla kyvyillä. Eihän kymmenien tonnien painoisen laitoksen kuljettaminen tieliikenteessä ole juurikaan vaativaa hommaa.

Ainakin kaapuoletetuilla on vaikeuksia pitää edes henkilöauto omalla kaistallaan, tuli taas todistettua tänään. Enkä usko, että pallerot on yhtään parempia tässä suhteessa. Niitä sitten rekkojen puikkoihin. 

[Roope]

[tweet]1024296760133476352[/tweet]

Tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka kokevat maahanmuuton taakaksi ja maahanmuuttajat tulonsiirtojen kohteeksi, suhtautuvat kielteisemmin tulonsiirtoihin ja maahanmuuttoon. Itse asiassa jo pelkkä maahanmuutosta puhuminen saa ihmiset suhtautumaan tulonsiirtoihin kielteisemmin, kun ne yhdistetään maahanmuuttajiin.

Tämä pitää muuttaa valistamalla ihmisiä, että maahanmuuttajia on luultua vähemmän ja että he ovat rikkaampia ja koulutetumpia kuin luullaan.

Misperceptions about immigration and support for redistribution

Alberto Alesina, Armando Miano, Stefanie Stantcheva 31 July 2018

The debate on immigration is often based on misperceptions about the number and character of immigrants. The column uses data from surveys in six countries to show that such misperceptions are striking and widespread. The column also describes how an experiment in which people were encouraged think about their perception of immigrants made them more averse to redistribution in general, suggesting that the focus on immigration in the political debate – without correcting the misperceptions respondents have about immigrants – could have the unintended consequence of reducing support for redistribution.
...
In a recent study (Alesina et al. 2018) we used commercial market research companies to run alarge-scale survey and experiment on a representative sample of more than 22,000 natives in six countries: France, Germany, Italy, Sweden, the UK, and the US, mostly between January and March 2018.
...
In five of the six countries, the average native believed that there are between two and three times as many immigrants as there are in reality.
...
Natives also got the origins of immigrants wrong. They particularly overestimated the shares of immigrants coming from regions that have recently been described as 'problematic' in the media, and the share of non-Christian immigrants – Christianity being the mainstream religion in their country. In all countries except France, respondents overestimated the share of Muslim immigrants.
...
In all countries, including France, respondents underestimated the share of Christian immigrants by at least 20 percentage points.
...
In all countries, immigrants were viewed as poorer, less educated, and more likely to be unemployed than is the case.
...
Respondents in all countries also greatly exaggerated the share of immigrants among the poor or the low-educated.
...
What are the consequences of these misperceptions? We performed four experiments to establish a causal link between views of immigration and support for redistribution.
...
These skewed perceptions may lead natives to conclude that immigrants are a burden on the public finances of their country, and that they disproportionately benefit from redistribution.

In fact, there is a strong negative correlation between the perceived share of poor who are immigrants and support for redistribution. This was captured by a redistribution support index that summarised the answers to all redistribution-related questions. Respondents who perceived that a larger share of the poor were immigrants supported less redistribution, even controlling for a detailed set of personal characteristics. Similarly, respondents who supported more immigration overall, as captured by an immigration support index that aggregated the answers to all questions related to attitudes towards immigration, also supported more redistribution.
...
One implication of our results is that anti-redistribution politicians, even if they were not averse to immigration per se, can focus on immigration to generate a backlash against redistribution. It also means that this focus on immigration in the political debate – without a preceding correction of the striking misperceptions respondents have about immigrants – could have the unintended consequence of reducing support for redistribution, as well as reducing support for more open immigration.

We have not addressed the important question of where the enormous misperceptions of natives have come from. Perhaps the media overwhelmingly emphasises the negative actions of some immigrants – for instance sensational articles on crimes committed or abuses of the welfare system by immigrants. The media rarely writes about the majority of lawful, honest, and hard-working immigrants who contribute to their host country, perhaps because of the nature of news.

VOX – CEPR policy portal 31.7.2018

Haittamaahanmuuton haitallisuus ei riipu ihmisten maahanmuuttokäsityksistä, mutta maahanmuuttoon suhtautuminen ja sitä kautta haittamaahanmuuton kehitys riippuu.