2015-09-08 Ekonomistit: Turvapaikanhakijat hyväksi Suomen taloudelle

[Vaniljaihminen]

Raportti: Pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena

On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat länsimaille taakka, sanoo raportin laatinut Philippe Legrain. Jokainen euro saadaan takaisin miltei kaksinkertaisena jo viidessä vuodessa, hän laskee.

[...]

Hän laskee, että Eurooppaan lyhyessä ajassa tullut suuri pakolaismäärä tietää valtioille vuosina 2015–2020 miltei 69 miljardin euron menoja. Samaan aikaan kuitenkin bruttokansantuote nousee 126,6 miljardia euroa, eli yhden euron investointi tuottaa miltei kaksi euroa, keskiviikkona julkaistu raportti kertoo.

Verotulot lisääntyvät, ikärakenne oikenee

Legrain toivoo raportin hälvyttävän myytin siitä, että pakolaiset aiheuttavat länsimaille talousongelmia.

– On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat taakka. Siihen uskovat jopa ihmiset, jotka hyväksyvät pakolaisten vastaanottamisen, koska katsovat, että niin pitää tehdä menoista huolimatta.

Kotouttaminen rasittaa julkisia menoja aluksi, mutta samalla se lisää välittömästi myös taloutta virkistävää kysyntää. Pitkällä tähtäyksellä tulokkaiden maksamien verojen määrä kasvaa, ja myös Euroopan ikärakenteelle tulokkaat ovat hyvä uutinen, Legrain sanoo

[...]

Legrain lisää kuitenkin, että positiivisia tuloksia syntyy vain, jos Eurooppa ryhtyy välittömästi vauhdittamaan turvapaikanhakijoiden pääsyä osaksi työvoimaa.

Heille on annettava oikeus tehdä töitä jo ennen kuin heidän turvapaikka-anomuksensa on ratkaistu, ja heidät on asutettava sinne, missä on eniten työpaikkoja, eikä sinne, missä asuminen on halvinta, Legrain patistaa. Hän korostaa myös välittömästi aloitetun kielenopetuksen merkitystä.

Refugees Work: A Humanitarian Investment That Yields Economic Dividends -raportti on luettavissa kokonaisuudessaan verkossa.

Raportissa on myös useita esimerkkejä aiemmista suurista väestönsiirtymistä, ennen muuta 800 000 ihmisen asuttamisesta Yhdysvaltoihin Vietnamin sodan jälkeen. Nyt muutamia vuosikymmeniä myöhemmin Yhdysvaltain vietnamilaisilla talouksilla on paremmat tulot ja vähemmän työttömyyttä kuin kantaväestöllä.

Yle 18.5.2016

Itse asiassa tämä koko raportti kumoaa itse itsensä. Ensin sanotaan että pakolaiset ensiksi lisäävät kustannuksia, mutta sitten kustannukset kääntyvät voitoksi - voi kumpa se olisikin näin. Suomessahan vaan nyt on tapahtunut juuri päinvastaista! Talous on joillain yksittäisillä sektoreilla saanut potkua kun on otettu lisävelkaa palvelujen ostamiseksi yksityisiltä, mutta koska sitä velkaa ei ole senttiäkään laitettu kasvuun, se muuttuu lopulta moninkertaiseksi tappioksi. Suomen talous on supistunut ja se todellinen hinta tulee kyllä selville myös raportin kirjoittaneelle silmänkääntäjälle.

Ja että ihan Yhdysvallat jotain ja vertailuparina... siis jos olisitte peruskoulun yhteiskuntaopin opettajia, minkä arvosanan antaisitte Legrainille?

[aethanol]

Onhan se jännä kun norjalaisten arviosta 800 000 € elinkaarikustannuksista Syyrian tai Afganistanin pakolaisista päädytään viidessä vuodessa 100 % tuottoon.

Miettikääpä, kuinka moni teistä, kaikkien tulonsiirtojen ja muiden kustannusten jälkeen tuottaa kaksi kertaa enemmän tuloja kun kuluja valtiolle / kunnalle? Etenkin kun tiedetään että valtion verotuksessa suurin osa verotuloista syntyy rikkaimman 20-30 % tuloista, kuntaverotuksessa vähän laveammin sitten.

Tämän ekonomistin mukaan koko pakolaispopulaation vaikutus olisi viiden vuoden kuluttua noin 100 % tuotto? Ainut miten voisin nähdä että tämä laskelma pitää paikkansa, on se että kulupuolelle lasketaan vain ja ainoastaan välittömät turvapaikanhakuprosessin kustannukset (eli 6-12 kk ylläpito sekä byrokratia) mutta BKT kasvupuolelle kaikki turvapaikan saaneiden synnyttämä liikevaihto kumulatiivisesti. Se että iso osa turvapaikan saaneista on sosiaaliturvan elätettäviä pitkään, unohtuu mukavasti laskelmassa.

[Econ101]

BKT sinänsä on aika yhdentekevä suure eikä kerro oikeastaan mitään. Intiassa on Suomea suurempi BKT, entä sitten. Onko se hyvä asia?

Niin, pitäisi katsoa BKT/capita -lukuja, ja moniosaajat laskevat BKT per capita, elleivät työllisty yhtä hyvin kuin kantikset, ja toiseksi jos työllistyvät, heidän tuottavuutensa tulla olla vähintään kantiksen tasoa. Elleivät nämä kaksi ehtoa täyty, kansantalous köyhtyy.

Turha kai edes sanoa mutta sanon kuitenkin, että luku- ja kirjoitustaidottoman tuottavuus, niin moniosaaja kuin onkin, ei ole lähelläkään normikantiksen tasoa, ja mena-porukan työllisyysluvut ovat korutonta kertomaa.

[Skeptikko]

Mitä odotit tarkoitushakuiselta kirjoittajalta, joka on käsittääkseni peräti taloustieteen kandi? Hän on aiemminkin kirjoitellut samankaltaista, mikä ei ole oikein vakuuttanut ihmisiä, kuten vaikkapa tähän juttuun tulleista kommenteista huomaa:

Jos harrastaa vähän lähdekritiikkiä, niin huomaa, ettei tämä Philippe ole tosiaankaan mikään neutraali taho, vaan ideologi ajamassa asiaansa:

Tämänkertaisen vuodatuksen aivan alussa jo rivien välistä on luettavissa, ettei se ole mikään neutraali lähde, vaan perustuu ideologiaan, jolla on avata rajat massamuutolle yms ja sitä tukemattomia ajatuksia tuskin on kirjoitukseen laitettu ja haluttu lopputulos on ollut selvillä alusta lähtien ja on vain pitänyt keksiä, että millä verukkeilla niitä yritetään tukea.

Tässä se vuodatus:

TENT

REFUGEES WORK: A HUMANITARIAN INVESTMENT THAT YIELDS ECONOMIC DIVIDENDS
http://static1.squarespace.com/static/55462dd8e4b0a65de4f3a087/t/573bb31501dbaefcb723d344/1463530318213/Tent-Open-Refugees+Work_VFINAL-singlepages.pdf

Heti sen alussahan on pistetty mm. nämä nettiosoitteet:

TENT.ORG
OPENNETWORK.NET

http://www.tent.org/mission/#mission-statement

THE TENT FOUNDATION SEEKS TO IMPROVE THE LIVES AND LIVELIHOODS OF THE
60 MILLION PEOPLE WHO HAVE BEEN FORCIBLY DISPLACED AROUND THE GLOBE. WE
DO THIS BY FUNDING DIRECT ASSISTANCE, INVESTING IN INNOVATION, AND
PROMOTING POLICIES AND PARTNERSHIPS TO HELP THE DISPLACED REALIZE THEIR
FULL POTENTIAL.

http://www.opennetwork.net/

OPEN believes in breaking down barriers.

OPEN is an international platform for progress whose mission is to break
down barriers.

Barriers between countries and within them.
Barriers that privilege some and deny opportunities to others.
Barriers that entrench established ways of doing things at the expense
of new, different and better ones.

http://www.opennetwork.net/our-people/

Our people

Philippe Legrain is the founder of OPEN. He is an independent thinker, communicator and political entrepreneur who is a passionate believer in openness.

Uskooko kukaan tosissaan, että tuollainen asiaansa ajava rajat sepposen selälleen auki -aktivisti olisi voinut esittää neutraalin tai kielteisen raportin turvapaikanhakijoiden massamuuttoon liittyen, kun sellainen ei edistäisi hänen ajamaansa aatetta?

[Ja_tre]

Lukasin tuon raportin. Esimerkiksi oli otettu mm Vietnamin venepakolaiset, ent Neuvostoliiton juutalaiset, II maailmansodan jälkeiset pakolaiset. Nykypäivän pakolaiset ovat aivan eri sakkia.    Oli siinä tilastojakin, somaleista  Usa:ssa 42% saa ruokakuponkeja ja 16 % vielä 5 vuoden olemisen jälkeen. Toisaalta Ruotsissa somaleiden työllisyys aste on masentavan alhainen n25%.

Lukuina oli otettu huomioon vain suorat turvapaikanhakijoiden kulut jotka vaihteli 8000-12000  €/henkilö.  Mistä mahtaisi saada toteutuneita lukuja? Tuntuu että ne ovat paremmin salattuja kuin diplomaattiposti. Oli myös tehty olettamuksia pakolaisten koulutustaustasta, mutta kun ne todistukset on jääny matkasta tai hukkunut.

Lopuksi oli vielä muistettu mainita, että asiaa pitää tutkia ja tehdä uusia raportteja. Mutta avataan ne rajat ny kuitenkin.

[Nyymi]

Raportin lopussa on viittaus tuohon IMF:n paperiin. Sen mukaan taloudelliset vaikutukset riippuvat täysin tulijoiden työllistymisestä ja lasketaan vaikutuksista eri skenaaroita. Luultavasti niistä on valittu se paras mahdollinen lopputulos. Kaikki tulee siis menemään aivan mahtavasti, jos vain tulijat integroituvat ja työllistyvät.

"An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur."

Ylen Wallenius olisi voinut esittää vakuuttavana esimerkkinä Suomen somalien huikean menestystarinan. Haastateltaviakin olisi varmasti löytynyt.

Nämä raportit noudattavat aina samaa kaavaa: Kuussa voi olla runsaasti juustoa. Siitä saisi kaikenlaisia hienoja ruokia, juustokeittoja, juustovoileipiä, fondue-ruokia. Vain oma tyhmyytemme estää hyödyntämästä tätä valtavaa rikkautta.

Lopussa petiitillä, jos silläkään: Kuussa ei ole juustoa. Eikä tule.

[ISO]

Legrain lisää kuitenkin, että positiivisia tuloksia syntyy vain, jos Eurooppa ryhtyy välittömästi vauhdittamaan turvapaikanhakijoiden pääsyä osaksi työvoimaa.

Mistä niille, luku-, kirjoitus ja kielitaidottomille, löydetään työpaikkoja.

Omillakin on kovasti pulaa niistä, työpaikoista, joissa ei tarvitse osata mitään mutta palkkaa tulee niin että taskut repee.

[JoKaGO]

Onhan näitä käärmeöljykauppiaita, mutta syyttävä sormi osoittaakin Yleä ja sen toimittaja Anniina Walliusta, joka tällaista kritiikittömästi julkaisee. Anniina Walliuksella on jo ennestään ns. pohjia, joten olisi korkea aika skarpata, ja sama koskee myös Yleisradiota.

Kokenut kirjoittaja haihattelee... 

[JKN93]

Tämmösiä tekstejä kun Philippe julkaisee,niin pääsee oikein ehdolle arvostetun palkinnon saajaksi;

https://en.wikipedia.org/wiki/Philippe_Legrain

Immigrants: Your Country Needs Them was shortlisted for the 2007 Financial Times and Goldman Sachs Business Book of the Year Award.

[Stone]

Nomistit ja muut kauppaopiston viisat voi työntää ns tieteensä sinne minne ei päivä paista. Mittarit on ihan lottoa. Ennusteet eivät ole koskaan pitänet paikkaansa, paitsi sattumalta. Ekonomi on kuin säätietelijä tai teologi, arpoo muttei oikesti tiedä hevon häntää, tosin voi olla tiedeuskossa, joukossa ehkä joku feikkiuskonnon scientologi. Tyhmyydellä ei ole mittaa eikä määrää, se on loputon luonnonvara kunnes ihminen lopettaa itsensä tai aurinko sammuu eli ryhtyy supernovaksi, jatkuu ensi viikolla samaan aikaan.

[JJohannes]

Nomistit ja muut kauppaopiston viisat voi työntää ns tieteensä sinne minne ei päivä paista. Mittarit on ihan lottoa. Ennusteet eivät ole koskaan pitänet paikkaansa, paitsi sattumalta. Ekonomi on kuin säätietelijä tai teologi, arpoo muttei oikesti tiedä hevon häntää, tosin voi olla tiedeuskossa, joukossa ehkä joku feikkiuskonnon scientologi.

Jo Thomas Carlyle aikoinaan kutsui taloustiedettä nimellä the dismal science.

Ironista on myös, että näiden Juhana Vartiaisten ja muiden nykypäivän markkinatalousevankelistojen ja libertaarien ideologian isä Friedrich Hayek oli nimenomaan myöhemmän kauden popperilainen, joka piti matemaattis-tilastotieteellisten (scientific) metodien soveltamista taloustieteessä huuhaana, koska taloustiede oli hänestä puhtaasti sosiaalitiede eli empiristis-humanistinen tiede. Hayek oli loppuun asti comtelaisen ja positivistisen tulkinnan vastustaja ja sanoi taloustieteessä olevan kyse vain hermeneutiikasta, filosofiasta ja psykologiasta.

Toisaalta ainakin Matti Apunen ja Björn Walhroos ovat julistaneet, että positivisti Ayn Rand on heidän suurin innoittajansa. Heille, kuten Vartiaiselle ja kaikille näitä naurettavia prognooseja tekeville suosittelisin rautaisannosta Hayekin parasta asiaproosaa vahvistettuna Popperin ja Wittgensteinin teoksilla. Kaikkea amerikkalaista kirjallisuutta, esimerkiksi Rothbardia ja Friedmania, kannattaisi sen sijaan välttää.

[Blanc73]

Vale ei muutu todeksi, vaikka sitä kuinka monta kertaa toistaa. Muslimi-invaasio ei ole taivaan lahja Europpan veronmaksajille.

[jmk]

Täällä Radio Luxembourg. Meiltä kysytään: Missä ne turvapaikkavyöryn hyödyt oikein ovat?
Me vastaamme: Ne näkyvät jo horisontissa.

Täällä taas Radio Luxembourg. Nyt meiltä kysytään: Mikä on horisontti?
Me vastaamme: Horisontti on kuviteltu viiva taivaanrannassa, joka etääntyy sitä mukaa, kun sitä kohti kulkee.

[Siili]

Tämmösiä tekstejä kun Philippe julkaisee,niin pääsee oikein ehdolle arvostetun palkinnon saajaksi;

https://en.wikipedia.org/wiki/Philippe_Legrain

Immigrants: Your Country Needs Them was shortlisted for the 2007 Financial Times and Goldman Sachs Business Book of the Year Award.

Ruotsin nuivalla taloustieteilijällä Tino Sanandajilla on omat laskelmansa Ruotsin suhteen:

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10153626897268231&set=a.10150320256993231.346950.560498230&type=3&theater

Lopuksi hän sanoo jotain Legrainistakin:

Det är kanske dags för en rejäl kraftsamling som drar Erik Ullenhag, Fredrik Segerfeldt, Sandro Scocco, Jesper Strömbäck, Stefan Fölster, Philippe Legrain och Henrik Schyffert ur lådan och spräcker lite myter.

[Siili]

Sanandajin viesti liittyy ilmeisesti juuri julkaistuun ruotsalaiseen tutkimukseen, jossa tutkittiin vuodesta 2005 vuoteen 2007 tulleiden pakolaisten taloudellista vaikutusta. 

http://www.finanspolitiskaradet.se/download/18.21a8337f154abc1a5dd2876a/1463335875126/Underlagsrapport+2016+1+Ald%C3%A9n+och+Hammarstedt.pdf

Laskelman mukaan ensimmäisenä vuonna kustannukset valdelle olivat ensimmäisenä vuonna noin 190 000 kruunua per pakolaisnuppi, ja putosivat seitsemässä vuodessa tästä noin puoleen.  Aika monen nettoveronmaksajan panos tarvittiin noiden maksamiseksi.

En tiedä, mistä ruumiinaukosta Legraine kaivoi tuloksensa.

[Stone]

Kaivoi nenästään, sanoo vuorten viisas vanhus.

[Jääpää]

Jostain tuolta löytyy sitä "hyväksi taloudelle" runsain mitoin. Oliko jotain 260 000 000 pikku välikuluja näin keväälle ja mikä v..ttu loppuvuosi tuleekaan olemaan, kun Ruotsi lyö sossuluukun kiinni kesäkuussa hylätyiltä turhapaikanhakijoilta..möömöörikkaus, just!

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016/ltae1/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:17:27:

[Stone]

Rukoilkaamme. Brexit ja exit. Suomen poliukoille ynnä poltrukkiakoille kengänkuva perissiseen ja menolippu Somalimaahan neuvomaan, miten asiat hoidetaan. Tai ehkä on paree Romanian malli Nicolae Ceaușescun tapaan: hänet tuomittiin vaimoineen sotaoikeudessa kuolemaan rikoksista valtiota vastaan, kansanmurhasta ja maan talouden vaarantamisesta ja heidät teloitettiin. Laillisesti.

[ikuturso]

BKT sinänsä on aika yhdentekevä suure eikä kerro oikeastaan mitään. Intiassa on Suomea suurempi BKT, entä sitten. Onko se hyvä asia?

Niin, pitäisi katsoa BKT/capita -lukuja, ja moniosaajat laskevat BKT per capita, elleivät työllisty yhtä hyvin kuin kantikset, ja toiseksi jos työllistyvät, heidän tuottavuutensa tulla olla vähintään kantiksen tasoa. Elleivät nämä kaksi ehtoa täyty, kansantalous köyhtyy.

Turha kai edes sanoa mutta sanon kuitenkin, että luku- ja kirjoitustaidottoman tuottavuus, niin moniosaaja kuin onkin, ei ole lähelläkään normikantiksen tasoa, ja mena-porukan työllisyysluvut ovat korutonta kertomaa.

Edes BKT per capita ei kerro oikeastaan mitään. Niin kauan kuin BKT:ssä on julkiset menot mukana, se ei kerro maan taloudellisesta menestyksestä oikeastaan mitään, kun velanottokin vaan kasvaa.

Jokainen sivukuluineen 75 000 euroa vuodessa maksava pikkudirikka nostaa BKT:tä palkkauskulujensa verran. Jos valtio palkkaisi vaikka parikymmentä tuhatta tällaista nilkkiä pyörittämään papereita, niin BKT nousisi puolitoista miljardia.

Saati sitten, jos heidät palkattaisiin rikkomaan ikkunoita. Kuinka paljon työpaikkoja se loisikaan ja BKT nousisi äkkiä pari miljardia lisää.

Kun hetken miettii, niin BKT ei todellakaan kerro mistään järkevästä. Jos EU:n talousohjaus uhkaa, rakennetaan Guggenheim ja pannaan Eduskuntatalo remonttiin, ja BKT nytkähti taas pykälän ylöspäin, ja EU-mittareilla Suomella alkoi mennä heti paremmin.

---

Tuolla raportilla myydään ihmisille mielikuvaa siitä, että kun kioskinpitäjä antaa tänään euron turvapaikanhakijalle, se tulee huomenna kioskiin ja ostaa kahdella eurolla. Sehän on helppo mielikuva. Ainoa vaan, että sillä ei ole mitään tekemistä realismin kanssa ainakaan nykyisessä Suomen työllisyystilanteessa. - niin paitsi jos se toinen euro lainataan ulkomailta. BKT kyllä nousee, mutta se raha on peräisin lastemme selkänahasta ja tulevaisuudesta.

-i-

[Dubfinn]

Mun suorittamasta Kansantaloustieteen perusteet kurssista on kohta 25 vuotta enkä ole juurikaan asiaa verestänyt joten korjatkaa toki jos tässä on jotain väärin mutta näin mä olen BKT:n ymmärtänyt:

Oletetaan että maan talous on suljettu systeemi:

BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT

Ja oletetaan että valtiolla on "verokirstussa" käyttämätöntä rahaa.

BKT vuoden alusta tähän hetkeen on X miljardia ja valtion verotulot Y miljoonaa.

Valtio ottaa verokirstusta 1 miljardin ja käyttää sen pakolaisiin. Koska julkinen kulutus lasketaan BKT:hen niin BKT kasvaa ja on nyt X + 1 mrd. Oletetaan että tämä vaihe on verovapaata.

Majoitus-, ravitsemus- ja koulutusfirmat, kaupat jne. mihin rahat laitettiin käyttää kaikki rahat palkkoihin ja kotimaisiin hankintoihin. BKT kasvaa ja on nyt X + 2 mrd.

Näistä transaktioista maksetaan veroa (tulovero, ALV jne.) - yksinkertaistuksen vuoksi sanotaan vaikka keskiarvona 20% -> valtion verotulot kasvaa 200 miljoonaa. Kiertoon jäävä raha on 800 milj.

Rahat saaneet yritykset ja henkilöt käyttää rahat edelleen palkkoihin ja hankintoihin kotimaassa. BKT on X + 2,8 mrd. Valtion verotulot kasvaa 160 miljoonaa. Kiertoon jää rahaa 640 milj.

Ja niin edelleen.

Jos raha kiersi vaikkapa vain laiskasti 3 askelta, niin vuoden lopussa BKT on X + 3,44 mrd ja verotulot Y + 488 milj.

BKT siis kasvoi 3,44 kertaa sijoituksen verran ja valtiolle tuli verotuloja - firmojen ja yksityisten tulot kasvoivat tuon 3,44 mrd - ja se alkuperänen miljardi on edelleen systeemissä - eli puhdasta voittoa tuli ja me tienataan tällä?

Rahan määrä systeemissä ei tietenkään tuossa lisääntynyt, joten se _tuotto_ on kyllä hieman kyseenalainen käsite tässä yhteydessä.

Rahan määrä lisääntyy vain jos pankeilla/keskuspankilla on rahanteko-oikeus ja talouden piristyessä tästä valtion investoinnista pankki toteaa että nyt on takaisinmaksukykyisiä asiakkaita ja antaa "uutta rahaa" asuntolainoina jne. ja kas, systeemiin tuli uutta rahaa, talous kasvoi, happy days...



Jos taas systeemi ei ole suljettu, niin:

BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI–TUONTI

Ja jos valtio ottaa ulkomailta lainaa sen miljardin, niin lainan korot + lyhennykset (tuontia) kaiketi pienentää BKT:tä osaltaan.

Ja sitten tuosta kierrosta jotkut ostaa ulkomailta roinaa, toiset pistää rahaa sivuun veroparatiiseihin ja kolmannet lähettää fyffeä sukulaisille alkukotimaahan, ja jos ei vientiteollisuus onnistu paikkaamaan ulkomailta saadulla rahalla niin kierrossa olevan rahan määrä hupenee eli vaikka BKT kasvaisikin niin rahan määrä ei välttämättä.

[Gommi]

Vietnamilla ja arabimailla on yksi oleellinen ero. Toisessa ei tunneta eläkkeitä, ja toisessa ei tunneta työntekoa. Kummin päin se nyt olikaan...

[Econ101]

BKT sinänsä on aika yhdentekevä suure eikä kerro oikeastaan mitään. Intiassa on Suomea suurempi BKT, entä sitten. Onko se hyvä asia?

Niin, pitäisi katsoa BKT/capita -lukuja, ja moniosaajat laskevat BKT per capita, elleivät työllisty yhtä hyvin kuin kantikset, ja toiseksi jos työllistyvät, heidän tuottavuutensa tulla olla vähintään kantiksen tasoa. Elleivät nämä kaksi ehtoa täyty, kansantalous köyhtyy.

Turha kai edes sanoa mutta sanon kuitenkin, että luku- ja kirjoitustaidottoman tuottavuus, niin moniosaaja kuin onkin, ei ole lähelläkään normikantiksen tasoa, ja mena-porukan työllisyysluvut ovat korutonta kertomaa.

Edes BKT per capita ei kerro oikeastaan mitään. Niin kauan kuin BKT:ssä on julkiset menot mukana, se ei kerro maan taloudellisesta menestyksestä oikeastaan mitään, kun velanottokin vaan kasvaa.

Jokainen sivukuluineen 75 000 euroa vuodessa maksava pikkudirikka nostaa BKT:tä palkkauskulujensa verran. Jos valtio palkkaisi vaikka parikymmentä tuhatta tällaista nilkkiä pyörittämään papereita, niin BKT nousisi puolitoista miljardia.

Saati sitten, jos heidät palkattaisiin rikkomaan ikkunoita. Kuinka paljon työpaikkoja se loisikaan ja BKT nousisi äkkiä pari miljardia lisää.

Kun hetken miettii, niin BKT ei todellakaan kerro mistään järkevästä. Jos EU:n talousohjaus uhkaa, rakennetaan Guggenheim ja pannaan Eduskuntatalo remonttiin, ja BKT nytkähti taas pykälän ylöspäin, ja EU-mittareilla Suomella alkoi mennä heti paremmin.

Tässä yksi lista, joka ei kerro oikeastaan yhtään mitään - jos sinua on uskominen.

GDP/CAPITA 2014, USD (UN)

1     Monaco            187,650
2     Liechtenstein    157,040
3     Luxembourg    116,560
4     Qatar             97,519
5     Norway            97,226

Ei, eikä dirikan palkka nosta BKTtä senttiäkään. BKT on kansantalouden markkinahintainen tuotos, joka sitten kansantaloudessa jakautuu eri sektoreille. Jos BKT ei ole kasvanut senttiäkään eli tuotos on muuttumaton mutta dirikan palkkaa hilataan ylöspäin, joku muu/muut ottaa pataan. Kakku kun ei ole kasvanut mutta joku haluaa siitä aiempaa isomman siivun.

-----

Edit: lisäys.

[Skeptikko]

Jokos tämä oli täällä? Taloustieteen professori Matti Virenin teilaus tälle jutulle:

Hyvät uutiset eivät lopu YLE:ltä
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217134-hyvat-uutiset-eivat-lopu-ylelta

Vaikka uskoisi kerroinvaikutuksiinkin, on selvää, että vähänkin realistisimmilla oletuksilla tutkimustulos "Pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena" osoittautuu hölynpölyksi. Mutta väliäkö sillä; kyllä jostain varmaan vielä löytyy joku YLE:n pirtaan sopiva oikea tutkimustulos.

[Econ101]

Mun suorittamasta Kansantaloustieteen perusteet kurssista on kohta 25 vuotta enkä ole juurikaan asiaa verestänyt joten korjatkaa toki jos tässä on jotain väärin mutta näin mä olen BKT:n ymmärtänyt:

Oletetaan että maan talous on suljettu systeemi:

BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT

Ja oletetaan että valtiolla on "verokirstussa" käyttämätöntä rahaa.

BKT vuoden alusta tähän hetkeen on X miljardia ja valtion verotulot Y miljoonaa.

Valtio ottaa verokirstusta 1 miljardin ja käyttää sen pakolaisiin. Koska julkinen kulutus lasketaan BKT:hen niin BKT kasvaa ja on nyt X + 1 mrd. Oletetaan että tämä vaihe on verovapaata.

Majoitus-, ravitsemus- ja koulutusfirmat, kaupat jne. mihin rahat laitettiin käyttää kaikki rahat palkkoihin ja kotimaisiin hankintoihin. BKT kasvaa ja on nyt X + 2 mrd.

Näistä transaktioista maksetaan veroa (tulovero, ALV jne.) - yksinkertaistuksen vuoksi sanotaan vaikka keskiarvona 20% -> valtion verotulot kasvaa 200 miljoonaa. Kiertoon jäävä raha on 800 milj.

Rahat saaneet yritykset ja henkilöt käyttää rahat edelleen palkkoihin ja hankintoihin kotimaassa. BKT on X + 2,8 mrd. Valtion verotulot kasvaa 160 miljoonaa. Kiertoon jää rahaa 640 milj.

Ja niin edelleen.

Jos raha kiersi vaikkapa vain laiskasti 3 askelta, niin vuoden lopussa BKT on X + 3,44 mrd ja verotulot Y + 488 milj.

BKT siis kasvoi 3,44 kertaa sijoituksen verran ja valtiolle tuli verotuloja - firmojen ja yksityisten tulot kasvoivat tuon 3,44 mrd - ja se alkuperänen miljardi on edelleen systeemissä - eli puhdasta voittoa tuli ja me tienataan tällä?

Rahan määrä systeemissä ei tietenkään tuossa lisääntynyt, joten se _tuotto_ on kyllä hieman kyseenalainen käsite tässä yhteydessä.

Rahan määrä lisääntyy vain jos pankeilla/keskuspankilla on rahanteko-oikeus ja talouden piristyessä tästä valtion investoinnista pankki toteaa että nyt on takaisinmaksukykyisiä asiakkaita ja antaa "uutta rahaa" asuntolainoina jne. ja kas, systeemiin tuli uutta rahaa, talous kasvoi, happy days...



Jos taas systeemi ei ole suljettu, niin:

BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI–TUONTI

Ja jos valtio ottaa ulkomailta lainaa sen miljardin, niin lainan korot + lyhennykset (tuontia) kaiketi pienentää BKT:tä osaltaan.

Ja sitten tuosta kierrosta jotkut ostaa ulkomailta roinaa, toiset pistää rahaa sivuun veroparatiiseihin ja kolmannet lähettää fyffeä sukulaisille alkukotimaahan, ja jos ei vientiteollisuus onnistu paikkaamaan ulkomailta saadulla rahalla niin kierrossa olevan rahan määrä hupenee eli vaikka BKT kasvaisikin niin rahan määrä ei välttämättä.

Lähdet täysin kysyntävetoisesti liikenteeseen. Entäpä jos taloudessa ei ole käyttämätöntä kapasiteettia?

Siis: BKT johdetaan kansantalouden markkinahintaisesta tuotoksesta. Eli kansantaloudella, sen eri sektoreilla (yksityinen/julkinen) on käytössään tuotantopanokset (työ ja pääoma eli lähinnä koneet ja laitteet) joilla saadaan aikaan tuotos. Kun markkinahintaisesta tuotoksesta vähennetään välituotekäyttö,  saadaan talouden arvonlisäys. Kun tähän lisätään tuoteverot, saadaan bruttokansantuote.

Se, pystytäänkö tuotosta hilaamaan täysin kysyntävetoisesti ylöspäin ja kuinka paljon, on erittäin kiistanalaista. Kuten Virenkin tuossa pohtii.

[writer]

BKT sinänsä on aika yhdentekevä suure eikä kerro oikeastaan mitään. Intiassa on Suomea suurempi BKT, entä sitten. Onko se hyvä asia?

Niin, pitäisi katsoa BKT/capita -lukuja, ja moniosaajat laskevat BKT per capita, elleivät työllisty yhtä hyvin kuin kantikset, ja toiseksi jos työllistyvät, heidän tuottavuutensa tulla olla vähintään kantiksen tasoa. Elleivät nämä kaksi ehtoa täyty, kansantalous köyhtyy.

Turha kai edes sanoa mutta sanon kuitenkin, että luku- ja kirjoitustaidottoman tuottavuus, niin moniosaaja kuin onkin, ei ole lähelläkään normikantiksen tasoa, ja mena-porukan työllisyysluvut ovat korutonta kertomaa.

Edes BKT per capita ei kerro oikeastaan mitään. Niin kauan kuin BKT:ssä on julkiset menot mukana, se ei kerro maan taloudellisesta menestyksestä oikeastaan mitään, kun velanottokin vaan kasvaa.

Jokainen sivukuluineen 75 000 euroa vuodessa maksava pikkudirikka nostaa BKT:tä palkkauskulujensa verran. Jos valtio palkkaisi vaikka parikymmentä tuhatta tällaista nilkkiä pyörittämään papereita, niin BKT nousisi puolitoista miljardia.

Saati sitten, jos heidät palkattaisiin rikkomaan ikkunoita. Kuinka paljon työpaikkoja se loisikaan ja BKT nousisi äkkiä pari miljardia lisää.

Kun hetken miettii, niin BKT ei todellakaan kerro mistään järkevästä. Jos EU:n talousohjaus uhkaa, rakennetaan Guggenheim ja pannaan Eduskuntatalo remonttiin, ja BKT nytkähti taas pykälän ylöspäin, ja EU-mittareilla Suomella alkoi mennä heti paremmin.

Tässä yksi lista, joka ei kerro oikeastaan yhtään mitään - jos sinua on uskominen.

GDP/CAPITA 2014, USD (UN)

1     Monaco            187,650
2     Liechtenstein    157,040
3     Luxembourg    116,560
4     Qatar             97,519
5     Norway            97,226

Ei, eikä dirikan palkka nosta BKTtä senttiäkään. BKT on kansantalouden markkinahintainen tuotos, joka sitten kansantaloudessa jakautuu eri sektoreille. Jos BKT ei ole kasvanut senttiäkään eli tuotos on muuttumaton mutta dirikan palkkaa hilataan ylöspäin, joku muu/muut ottaa pataan. Kakku kun ei ole kasvanut mutta joku haluaa siitä aiempaa isomman siivun.

-----

Edit: lisäys.

BKT per capita kertoo aika paljon.

Kuitenkin otetaanpa esimerkiksi Hölmölä niminen maa jossa on julkisella sektorilla korkeammat palkat ja suuri osa työvoimasta.
Jos Hölmölä nostaa palkkoja ja palkkaa lisää paperinpyörittelijöitä, kaiken muun pysyessä ennallaan, niin BKT nousee.
Hölmölän ongelmana on lisäksi se että julkinen puoli muodostaa liian suuren osan BKT:stä joten Hölmölä velkaantuu nopeasti koska verotuloilla on mahdotonta rahoittaa julkista sektoria joka on niin suuri osa BKT:sta.

Hölmölän pitäisi lopettaa velkaantuminen vaikka se leikkaisi BKT:ta mutta jos velkaantumisen lopettaa niin BKT laskee jolloin Hölmölän velka suhteessa BKT:hen pompsahtaisi nykyisestä noin 60% noin 70% jolloin Iso-Hölmölä (EU) sanoisi soo-soo eli Hölmölän poliitikot ja virkamiehet odottelevat että joku tekis jotain että Hölmölä pelastuisi, mieluiten maailmantalous.

[JKN93]

Jestas mitä puheita taas;

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/maailmanpankki_ruotsi-47246


Maailmanpankki-johtaja: Maahanmuutto on globalisaation lahja


Maailmanpankin operatiivinen johtaja sanoo, että Ruotsin tulisi ottaa johtoasema maahanmuuttokysymyksissä.

Maailmanpankin operatiivisena johtajana työskentelevä Sri Mulyani Indrawati ohjeistaa maailman päättäjiä suhtautumaan päällä olevaan maahanmuuttotilanteeseen mahdollisuutena uudistaa maiden taloutta.

– Maahanmuuttoaallot ovat seurausta globalisaatiosta. On luonnollista, että ihmiset muuttavat maailman laidalta toiselle, kun etsivät parempia mahdollisuuksia, töitä, tai jakaakseen teknologiaa ja innovaatioita. Tämä on hyvä asia ja globalisaation lahja monille maille, Indrawati sanoo.

Indrawati toimi Indonesian valtiovarainministerinä vuodesta 2005 vuoteen 2010 ja tuli tunnetuksi taistelustaan korruptiota vastaan. Häntä on kiitelty myös järjestyksen luomisesta maan vero- ja tullijärjestelmiin. Häntä haastatteli Svenska Dagbladet.

Indrawatin mukaan maailma voidaan jakaa kahteen osaan väestöpyramidien perusteella. Toisella puolella ovat maat, joissa väestö vanhenee, eläkeläisten määrä kasvaa ja työvoiman määrä supistuu. Toisella puolella taas ovat sellaiset maat, joissa syntyvyys ja väestönkasvu ovat jatkuvasti suuret, ja joilla on suuri tarve investoida koulutukseen ja työpaikkojen luomiseen.

– On win-win -tilanne molemmille osapuolille, kun maahanmuutto suuntautuu niistä maista, joissa väki on nuorta, sellaisiin maihin, joissa väestö ikääntyy. Sitä tapahtuu juuri nyt, Indrawati sanoo.

Indrawati korostaa, että sotaa ja konflikteja pakenevat ihmiset ovat eri asia. Tämä ei kuitenkaan saa olla maille mikään tekosyy.

– Pakolaiset ovat harvoin liikkeellä lyhytaikaisesti. Loppujen lopuksi vastaanottajamaan täytyy ymmärtää, että myös pakolaiset ovat osa yhteiskuntaa. Mikäli maassa on vanheneva väestönkehitys, tulee ymmärtää nopeammin se, että maahanmuuttajat ovat ennemminkin mahdollisuus kuin painolasti, hän toteaa.

Indrawatin mukaan median rooli vallankäyttäjänä on suuri etenkin siksi, että maahanmuuttokysymykset ovat poliittisesti tunteita herättäviä ja koska yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vievät aikaa. Hän kertoo ymmärtävänsä tämän, mutta toivovansa silti, että Ruotsi ottaisi johtoaseman maahanmuuttokysymyksissä.

– Ruotsi on jo nyt edelläkävijä monilla alueilla, kuten esimerkiksi ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja lakien kunnioittamisen suhteen. Sitä paitsi Ruotsi on korkean elintason maa ja avoin yhteiskunta, joka suhtautuu reformeihin myönteisesti. Tämän takia maan kyky vastata maahanmuuttovirtoihin tulee olemaan testi, joka toimii esimerkkinä monille muille maille, Indrawati sanoo.

Indrawatin mukaan kyseessä olisi Ruotsin mahdollisuus osoittaa johtajuutta ja tehdä oikein.

– Ymmärrän, ettei asia ole yksinkertainen. Kuumia poliittisia vääntöjä voi syntyä, mutta Ruotsilla on pitkä historia tunteikkaiden ja hankalien kysymysten käsittelemisessä, hän toteaa.

[Kameleontti]

Ja nyt pukkaa Suomessa jo työvoimapulaakin eli tarvitaan selkeästi lisää maahanmuuttoa:

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-talous-taapersi-ohuelle-kasvu-uralle-alkaa-olla-tyovoimapulaa-6552158

Jumalauta, että tekee vaikeeta pitää mahan sisältö siellä sisäpuolella...

[Eino P. Keravalta]

No nytkö se työvoimapula sitten tulee?

Se on vain 43 vuotta myöhässä, sillä sitähän on povattu jo ainakin vuodesta 1973 saakka.

Työvoimapulahan on hieno juttu: vienti siis vetää kuumana, ihmisten palkat nousevat ja notkujatkin saadaan sorvin ääreen!

[TheVanishedTerrorist]

On ne niin mukavaa sakkia...

Non-Europeans surrounds Europeans and attack Europeans in London(2016-05-09)
https://www.youtube.com/watch?v=-cU_qaBOZok

[Totti]

Ja nyt pukkaa Suomessa jo työvoimapulaakin eli tarvitaan selkeästi lisää maahanmuuttoa:

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-talous-taapersi-ohuelle-kasvu-uralle-alkaa-olla-tyovoimapulaa-6552158

Jumalauta, että tekee vaikeeta pitää mahan sisältö siellä sisäpuolella...

Nuo Talouselämän ja muiden talouspalstojen BKT-hehkutukset on naurettavia. BKT:n kasvu 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen näyttää Tilastokeskuksen mukaan tällaiselta:

2009  -8,3%
2010  3,0
2011  2,6
2012  -1,4
2013  -0,8
2014* -0,7
2015* 0,5

*=ennakkotieto

Vuoden 2015 heiveröinen nousu liittynee pitkälti vuoden 2014 patoutuneeseen kulutuspatoumaan, joka purkautui alkuvuonna 2015 sekä loppuvuoden maahanmuuttoon, joka avasi nopeasti kymmenien tai satojen miljoonien rahahanat.

Vuoden 2015 pakolaismäärä alkoi nousta selvästi jo toukokuussa kunnes loppuvuotta kohden puhuttiin jo tuhansista maahanmuuttajasta, joiden palvelut piti järjestää. VOKkeihin upotetut miljoonat ehtivät siis mukaan 2015 tilastoihin.

BKT:n euromääräinen ero vuoden 2014 ja 2015 välillä on vain noin miljardia euroa, eli varsin vähän. Rahan kiertokulun takia miljardin euron talouskasvun aikaansaamiseen ei tarvita kovinkaan monen sadan miljoonan rahainjektiota talouteen. Ehkä joku 200-300 miljoonaa lisää riittää tuottamaan 1 mrd talouskasvun.

Nämä prosenttien kymmenykset, joita hehkutetaan, ovat siis merkityksettömiä  määriä, jotka voidaan saada aikaan aika pienillä valtiollisilla toimilla. Riittää, että pykätään pystyyn joku uusi oopperatalo tai kymmeniä VOKkeja niin BKT nousee jokunen kymmenys. Merkitys työttömyyteen tai kansalaisten taloudelliseen tilanteeseen on silti mitätön.