Työvoimapulan paluu ja kosto

[Roope]

MTV Uutisten tiedot: Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulossa muutos – maahanmuutolla ainakin 10 000 lisätyöllistä

[...]

Työperäisen maahanmuuton helpottaminen on yksi helpoimmista toimista tälle hallitukselle. Tämä vahvistaa julkista taloutta.

MTV Uutisille arvioidaan, että valtiovarainministeriön laskelmien mukaan työperäisen maahanmuuton toimilla työllisten määrä voisi kasvaa 10 000–15 000 lisätyöllisellä.

MTV 22.4.2021

Paljastakaa nyt jo meille muillekin ne keinot, joilla Suomeen muuttavien määrä kasvaa 10 000–15 000 nettomaksajalla vieläpä niin, että siitä ei seuraa suurempaa työttömyyttä suomalaisille, eikä mukana tule maksetut verot moninkertaisina kuluttavia perheitä.

Ei ole vielä näkynyt.

[Ajatolloh]

TÄLLÄ HETKELLÄ Talent Boost -yksikkö valmistelee it-osaajien rekrytointikampanjaa Intiassa ja Yhdysvaltain-pilottihanketta, jossa houkutellaan Kalifornian osaajia Suomeen.

Nyt on kyllä lähdetty ihan väärään suuntaan talenttijahtiin.

Kysykää vaikka Peter "tanneli tullinnaan" Vesterbackalta: Uzbekistanistanista sitä talenttia löytyy niin että ranteet notkuu. Utspekistanistan hi-tech valtiossa kuulemma otetaan biomeetrinen passikin käyttöön kunhan esittää siitä toiveen*


* vielä kun niittavat kettingillä talentin ranteeseen sen pysyvästi, niin putoa Välimereen tai Volga-jokeen kun lähtee sieltä kohti kaukaista Suomea meille elintasoa tienaamaan

[Roope]

Miten Suomeen saadaan 30 000 uutta työllistä? Asiantuntija listaa keskeiset keinot: "Työperäinen maahanmuutto antaa suomalaisillekin mahdollisuuksia työllistyä"

Hallitus kokoontuu keskiviikkona ja torstaina puoliväliriiheen, jossa pyritään sopimaan toimista, joilla Suomeen saataisiin 20 000 – 30 000 uutta työllistä. MTV:n Uutisaamussa vieraillut ekonomisti Vesa Vihriälä avasi keinoja, joilla tavoitteeseen päästäisiin.

[...]

Vihriälä nostaa kuitenkin yhdeksi keskeiseksi haasteeksi työperäisen maahanmuuton, jonka byrokratiaa olisi helpotettava ja lisäksi perheiden kotoutumista olisi parannettava tarjoamalla töitä myös puolisoille sekä vieraskielisiä kouluja lapsille.

– Ylipäänsä suomalaisen yhteiskunnan pitäisi ottaa heitä vastaan paremmin, Vihriälä korostaa.

Vihriälä kertoo videolla, miten työperäinen maahanmuutto parantaisi myös suomalaisten työllistymistä.

MTV 22.4.2021

Tyhmä minä, kun odotin uteliaana ihan oikeita perusteluja, kuinka maahanmuutto parantaa suomalaisten työllistymistä. Vihriälä vain mainitsi haastattelun lopussa taikasanana "pullonkaulat", joiden poistaminen maahanmuutolla väitetysti nostaisi suomalaisten työllisyyttä.

Vihriälän vaatimukset vieläkin laajemmista ja kalliimmista palveluista maahanmuuttajille ja heidän perheilleen tietysti edellyttäisivät, että samalla maahantulon tulorimaa korotettaisiin, mutta sitä on päinvastoin madallettu Ruotsin tapaan.

Vihriälä valitti Suomen ilmapiiristä, että Suomen pitäisi olla "vastaanottavainen maa" ja että meidän pitäisi ymmärtää "ihmisiä, jotka tulevat hieman erilaisista taustoista". Ikään kuin Suomen ongelma ei viime vuodet olisi ollut olla liiankin vastaanottavainen maa, jossa ymmärretään liiankin pitkälle ihmisiä, jotka tulevat aivan liian erilaisista taustoista sopeutuakseen Suomeen.

[Lalli IsoTalo]

"Työperäinen maahanmuutto antaa suomalaisillekin mahdollisuuksia työllistyä"

Kyllähän suomalaiset työllistyvät, kun mamuille pitää opettaa aivan kaikki kädestä pitäen, kerrasta toiseen. Ja aivan turhaan.

Tuloksena on suomalaisille  haittaa, haittaa, haittaa ikiluupissa. Kokonaisvaltaista haittaa kaikilla tasoilla ja kaikilla tavoilla, täältä ikuisuuteen.

Saatana!

[akez]

Selasin Suomen Uutisia 23 sivua taaksepäin helmikuun loppuun. En löytänyt ainuttakaan uutista tai kannanottoa, jossa perussuomalaiset olisi puolueena kommentoinut suunnitelmia tuottaa maahan kymmeniä tuhansia työperäisiä maahanmuuttajia. Myös yksittäisten kansanedustajien kannanotot puuttuvat.

Kyllä minä muistelen nähneeni puolueen kannanottoja asiasta. Samoin yksittäisten puolueen jäsenien, sekä kansanedustajien. Sen enempää en lähde asiaa kaivelemaan, kun on jo google. Tässä kuitenkin eräs sellainen twitter-tili, jossa useampikin kannanotto asiasta. Vain pari minuuttia meni tämänkin etsimiseen.

[tweet]1384880555452469250[/tweet]

Matalapalkka-aloille tulevien työtulot ovat kymmeniä %-yksikköjä heikommat kuin samanikäisellä kantaväestöllä.

Saatavuusharkinnan kautta tulleiden maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu muutamassa vuodessa alle kantaväestön samanikäisen väestön työllisyysasteen. @suomenperusta pic.twitter.com/OKHfa7ap6W

— Riikka Purra (@ir_rkp) April 21, 2021

[akez]

Tosa toinen.

[tweet]1384003631955906563[/tweet]

Täysin pidäkkeetön ja perustelematon halpamaahanmuuton edistäminen toistuu joka tuutissa ja koko ajan.

Media ei ota asiasta omiaan höpötteleviä ("oikeaa" mieltä olevia) poliitikkoja kiinni, mutta ottaisi nyt edes samalla tavalla toimivat asiantuntijat.

1/2

— Riikka Purra (@ir_rkp) April 19, 2021

Tuolta skrollaamalla lisää juttua aiheesta.

[Phantasticum]

Kyllä minä muistelen nähneeni puolueen kannanottoja asiasta.

Hieman huolellisemmalla lukemisella olisit huomannut, etten puhunut kaikkein matalimman tason halpatyövoimasta vaan jostain asiantuntijoiden ja halpatyövoiman (jolla tarkoitan pizzanpaistajia, pizzakuskeja ja vastaavia) välimaastosta. Tällaiseen työperäiseen maahanmuuttoon perussuomalaiset eivät ole sanoneet mitään. Ja aina kun persut ovat olleet hiljaa, se on yleensä ollut merkki jostain sellaisesta, mikä ei kestä päivänvaloa.

Perstuntumani on, että perussuomalaiset ovat valmiita hyväksymään jonkinlaista työperäistä maahanmuuttoa, mutta he eivät halua kertoa sitä, koska se vähentäisi puolueen uskottavuutta maahanmuuttokriittisenä puolueena ja sinä kuuluisana vaihtoehtona.

Väestökehityksestäkään en muista lukeneeni tai kuulleeni perussuomalaisten näkemystä asiaan, vaikka aihe on ollut kauan tapetilla. Myös tässä asiassa perstuntumani on sellainen, että perussuomalaistenkaan mielestä Suomi ei selviä ilman maahanmuuttajia. Jos olen erehtynyt, sitä suuremmalla syyllä puolueella pitäisi olla aihetta oikaista väärinkäsitys.

Kaipaisin selkeitä kannanottoja. Muuten tulee mieleen ne kuuluisat rattaat.

[Roope2]

Ajatuspaja Libera ja Keskuskauppakamari saivat torstai-aamulla Ylellä ilmaista mainosaikaa työperäisen maahanmuuton edistämiseksi:

Kanadalaismallinen tulijan pisteytys ja avoimet ovet tulla hakemaan työpaikkaa.

Tarve kaikenlaisista osaajista koodareista siivoojiin.

Täytyy asettaa numeerinen tavoite tulijoille, Keskuskauppakamari: 30 000/vuosi





Toimittajalta unohtui kysymys viisaille: Auttaisiko, jos suomalaiselle hakijalle maksettaisiin se, mikä on alan yleinen taso?

Toimittajalta unohtui kysymys viisaille: Entä, jos ei hommia löydykkään? Sitten turvapaikka-anomus ja valitusputki? Kuka maksaa elämisen Suomessaoloajalta?

Toimittajalta unohtui kysymys viisaille: Onko EU-kansalaisen yhtä vaikea hakea töitä kuin kolmannen maan kansalaisen?

Toimittajalta unohtui kysymys viisaille: Miksi tavoite?

Toimittajalta unohtui kysymys viisaille: Mistä perustelut 30000:lle?

Toimittajalta unohtui monta muutakin kysymystä.

[Ari-Lee]

Ajatuspaja Libera ja Keskuskauppakamari saivat torstai-aamulla Ylellä ilmaista mainosaikaa työperäisen maahanmuuton edistämiseksi:

Kanadalaismallinen tulijan pisteytys ja avoimet ovet tulla hakemaan työpaikkaa.

Tarve kaikenlaisista osaajista koodareista siivoojiin.

Täytyy asettaa numeerinen tavoite tulijoille, Keskuskauppakamari: 30 000/vuosi

Siellä horistiin silmät kiiluen hymy huulilla TYÖPERÄISESTÄ maahanmuutosta.

YLEn hallituskommunisteja komppaavat toimittelijat vain nyökyttelevät - eivät he kysele. Aivan sama mitä paskaa sieltä suusta ulos valui. Ja minusta näytti aivan siltä kuin horisijat olisivat olleet pilvessä heti aamusta.

Matti työvoimapula Vanhanen oli toissa-aamuna samassa studiossa. Hän tarvitsisi 10000 TYÖPERÄISTÄ tulijaa / vuosi.

Miksi vain EU:n ulkopuolelta, ja mikä on näiden kehitysmaalaisten lisäarvo?
Tarkoitatteko ettei heille tarvitse maksaa palkkaa?
Mistä työpaikat tulijoille kun läsnä olevillekaan ei ole töitä ja loputkin työt on katoamassa?
Minne tulijat majoitetaan? Pitääkö rakentaa vielä samanlaiset ghetot kuin Ruotsissa ja kuka ne maksaa?
Kuka maksaa tulijoiden elämisen kun nykyiselläänkin puhutaan palkka-aleista?
Aiheuttavathan kehitysmaalaiset muitakin kuluja kuin elämisen. Kuka ne maksaa, sinäkö?
GTFO!

[Ajatolloh]

Ajatuspaja Libera ja Keskuskauppakamari saivat torstai-aamulla Ylellä ilmaista mainosaikaa työperäisen maahanmuuton edistämiseksi:

Kanadalaismallinen tulijan pisteytys ja avoimet ovet tulla hakemaan työpaikkaa.

Jos tuohon oikeasti Suomessakin mentäisiin, niin en näe syytä vastustaa ajatusta.

Kanadaan ei nimittäin niin vain muuteta töihin.

Perehtykääpä Kanadan systeemiin niin huomaatte, että se miellyttää nuivaakin maailmanhahmottelijaa.

JOS työperäistä maahanmuuttoa pitää jollain mallilla edistää, niin silloin maailman paras best-practice ja role-model apinoitavaksi  Suomeen on kyllä Kanadan malli.

[Ajatolloh]

Matti työvoimapula Vanhanen oli toissa-aamuna samassa studiossa. Hän tarvitsisi 10000 TYÖPERÄISTÄ tulijaa / vuosi.

No, onhan tuossa selvää maltillistumista.

Jyrki Käteinen tarvitsi 1,8 miljoonaa työmamua tänne 11 vuodessa.  1800000 / 11 = 164000 tulijaa per vuosi.

Ruotsi, joka on 2x suurempi kansakunta kuin omamme, näyttää myöntävän noin 30000 työlupaa per vuosi tällä hetkellä. Lähde: https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Statistik/Arbete.html

[Ajatolloh]

Kanadan systeemillä pyritään seulomaan kielitaitoiset ja koulutetut. Mutta sinne on myös tulijoita joten on varaa pisteyttää heitä. En kyllä ymmärrä miksi Suomi korkeasti koulutettuja osaajia varten tarvitsisi pisteytyksen, sen verran vaikeaa on heitä tänne saada. Ja näillehän on olemassa jo helpotettu maahantulo.
Veikkaan että haussa tekijöitä terveydenhoito puolelle, rakennuksille ja ravintola-alalle. Koulutettujahan nämäkin, toivottavasti.

Niin. Höpötät omiasi palstalle etkä selvästikään vaivautunut edes perehtymään Kanadan malliin.

Ei siellä pelkästään tulijoita pisteytellä. Kaikki lähtee siitä, että kyseisessä maassa tehdään myös huolellinen arvio työvoiman tarpeesta ja millaiset osaajat ovat tervetulleita. Se on olennainen osa Kanadan mallia. Siis tarveharkinta.

Sanotaan nyt vaikka, että vahvasti fiktiivisessä tilanteessa Kanadan viranomaiset olisivat päätyneet ennusteeseen, että (lisä)työvoiman tarve on kaikilla sektoreilla nolla. Tällöin Kanadan malli antaa kaikille hakijoille zero points, Soome eurovision results tulokseksi ja eikä maahan muuta yhtään työmamua. Piste.

Eli ei sinne Känädään hiippailla sisään vaikka henk-koht pisteet olis miljardi, jos systeemin tarveharkinta on pistänyt zeroksi tarpeet.

[Ajatolloh]

Kanadan systeemillä pyritään seulomaan kielitaitoiset ja koulutetut. Mutta sinne on myös tulijoita joten on varaa pisteyttää heitä. En kyllä ymmärrä miksi Suomi korkeasti koulutettuja osaajia varten tarvitsisi pisteytyksen, sen verran vaikeaa on heitä tänne saada. Ja näillehän on olemassa jo helpotettu maahantulo.
Veikkaan että haussa tekijöitä terveydenhoito puolelle, rakennuksille ja ravintola-alalle. Koulutettujahan nämäkin, toivottavasti.

Niin. Höpötät omiasi palstalle etkä selvästikään vaivautunut edes perehtymään Kanadan malliin.

Ei siellä pelkästään tulijoita pisteytellä. Kaikki lähtee siitä, että kyseisessä maassa tehdään myös huolellinen arvio työvoiman tarpeesta ja millaiset osaajat ovat tervetulleita. Se on olennainen osa Kanadan mallia. Siis tarveharkinta.

Sanotaan nyt vaikka, että vahvasti fiktiivisessä tilanteessa Kanadan viranomaiset olisivat päätyneet ennusteeseen, että (lisä)työvoiman tarve on kaikilla sektoreilla nolla. Tällöin Kanadan malli antaa kaikille hakijoille zero points, Soome eurovision results tulokseksi ja eikä maahan muuta yhtään työmamua. Piste.

Eli ei sinne Känädään hiippailla sisään vaikka henk-koht pisteet olis miljardi, jos systeemin tarveharkinta on pistänyt zeroksi tarpeet.

Sinänsä nämä näsäviisastelut pitäisi ohittaa tyynesti, mutta kun satun tietämään jotain minäkin. Kanadaan on tervetullut oli tarveharkintaa tai ei jos omat ja puolison (nekin katsotaan) ovat tarpeeksi kovat.
Suomi on varsin toisenlainen maa talouselämältään ja monessa muussakin asiassa. Ei näitä voi verrata, joten jotain muuta pisteytyksellä haettaisiin. Veikkaan tuota puolison pisteytämistä.

Sinänsä samaa asiaa, mutta jollain tavoin ihmetyttää tämä ainainen pätemisen tarve asiassa kuin asiassa. Henkilökohtaisia ongelmia vai mikä mättää?

Mikäkö mättää? Se, että sinä et näytä tietävän asiasta josta puhutaan mitään vaan keskityt lähinnä ad hominemin suoltamiseen minusta.

Tässä on Kanadan pisteytysjärjestelmä työperäisesti ammattitaidon perusteella maahanotetuille eikä siellä ole systeemiin mitään automaattia rakennettu, että millään pisteillä varmasti pääsee maahan muuttamaan.

Tällä hetkellä rajat on jotakin, vaikka 67 pistettä kuten siellä lukee. Jos halutaan, pisteraja voidaan nostaa vaikka miljardiin, jolloin kukaan ei muuta ohjelman puitteissa sisään. Pisterajaa muutellaan ihan sen mukaan paljonko on tarvetta ulkoa porukkaa ottaa.

[Brandis]

Herttaisen yksimielinen näyttää vasemmiston Suomesta Bangladesh -rintama olevan. Kukaan ei pihahdakaan suomalaisista ja heidän potentiaalista, tai heidän ihmisoikeuksistaan maan kansalaisina, vaikka maassa on lähes puolen miljoonan suomalaisen työttömän ja vajaatyöllistetyn potentiaali. Edes puolen miljardin ilman lupia käytettävissä oleva EU-kansalaisten resurssi ei riitä näiden Moolokin kitaa ja pohjatonta pötsiä täyttämään.

Selasin Suomen Uutisia 23 sivua taaksepäin helmikuun loppuun. En löytänyt ainuttakaan uutista tai kannanottoa, jossa perussuomalaiset olisi puolueena kommentoinut suunnitelmia tuottaa maahan kymmeniä tuhansia työperäisiä maahanmuuttajia. Myös yksittäisten kansanedustajien kannanotot puuttuvat.

Miksi puolue ei ole kommentoinut aihetta sanallakaan? Mikä on perussuomalaisten kanta työperäiseen maahanmuuttoon tai sellaiseen maahanmuuttoon, joka tapahtuu työperäisen nimikkeellä? Jos puolueen mielestä tarveharkinta pitää säilyttää, jääkö katvealueelle silti työperäistä maahanmuuttoa, jos asiantuntijat jätetään laskuista pois?

Kun perussuomalaisia syytettiin maahanmuuttovastaisuudesta ehkä noin vuosikymmen sitten, moni perussuomalainen väisti aiheen vastaamalla, että tervetuloa töihin. Vieläkö tämä tarjous on voimassa? Kuinka paljon puolue on valmis ottamaan vastaan työperäisiä maahanmuuttajia vuosittain tai yhteensä? Vai onko luku pyöreä nolla? Jos luku ei ole nolla, mille aloille muuttajia otettaisiin ja mistä he tulisivat?

Pitääkö väestökehitykselle puolueen mielestä tehdä jotain?

Osuit kultasuoneen näiden kysymysten ristiriitaisuuksien kohdalla; olet aivan oikeassa, Perussuomalaisista ei ole kommentoitu tätä kiistakapulaa mitenkään. Väestönkehitykseen ei uskalleta ottaa maahanmuuttokysymyksissä kantaa, jotta ei profiloiduttaisi etnonationalisteiksi. Siksi virallinen kanta on, että työperäiset maahanmuuttajat, tervetuloa.

Kuitenkaan kansan hiljaiset rivit, jotka koostuvat juuri niistä perussuomalaisäänestäjistä, jotka ovat maahanmuuttokriittisiä, mutta jotka eivät pidä kriittisyydestään mitään meteliä, eivät hyvällä katso myöskään työperäisen maahanmuuton suosimista. Työperäisen maahanmuuton voimakas suosiminen veisi myös suoraan leivän usean demarihenkisen äänestäjän suusta matalapalkka-alojen työpaikkojen valuessa yhä kiihtyvämpään tahtiin ulkomaalaistaustaisille työntekijöille. Ja demarihenkisiä sekä -taustaisia äänestäjiä on perussuomalaisten nosteen taustalla monia.

Siksi aiheesta ollaan hys hys, mutta itseäni kiinnostaisi kyllä tietää, minkälaista maahanmuuttoa tarkalleen ottaen Perussuomalaisissa vastustetaan, ja millä perusteilla. Ainoastaanko humanitaarista maahanmuuttoa?

e: otetaan loppuosa kirjoituksesta pois, jotta ei suotta tartuta lillukanvarsiin ja keskustellaan itse asiasta.

[Roope]

Sixten Korkman: Hallituksen jatkamiselle on taloudelliset perusteet

TOIVON mukaan hallitus pääsee sopuun. Talouden kannalta hallituksen jatkamiselle on kolme hyvää syytä ja yksi huono syy.

[...]

Toisen syyn muodostavat taloutemme vaikeudet, joista hankalimpia ovat väestön ikääntymisen vaikutukset. Ne selittävät Työ­eläke­vakuuttajat Tela ry:n Risto Vaittisen mukaan jopa puolet vuoden 2008 jälkeen koetusta Suomen kasvun jälkeen­jääneisyydestä Ruotsiin verrattuna (Talouselämä 28.3.).

[...]

Monet niin sanotut pehmeät toimet esimerkiksi lapsipolitiikan, nuorisotyön ja koulutuksen saralla parantavat työllisyyttä vasta vuosien tai peräti vuosikymmenten kuluessa. Toisaalta myös julkisen talouden ongelmana on "kestävyysvaje", joka ulottuu vuosikymmenien päähän. Pehmeät toimet eivät ole tehottomia, vaikka vaikutusten kvantifiointi on vaikeaa.

SUOMI kaipaa toimia ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi. Eri tahoilla on peräänkuulutettu merkittäviä lisäpanostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin. Näiltäkin osin kestää vuosia ennen kuin hedelmiä voidaan korjata.

Helsingin Sanomat 27.4.2021

Suomi houkutteli vuonna 2015 ulkomaista työvoimaa enemmän kuin tarpeeksi. Se tosin on nyt enimmäkseen työtöntä työvoimaa, joka odottelee minkäänlaista hyötykäyttöä, eikä siksi korjaa vaan pahentaa kestävyysvajetta. Määritelmällisesti se kuitenkin oli ja on työvoimaa yhtä kaikki.

Työvoiman tai edes työperäisen maahanmuuton sijaan olisi syytä tavoitella ulkomailta nettomaksajia, jos jotain. Vielä helpompi ja nopeampi keino vaikuttaa kestävyysvajeeseen on minimoida taloudellinen haittamaahanmuutto.

Työvoimapropagandalle onkin ollut kuvaavaa, että siitä puuttuu laskelmat maahanmuuttopolitiikan valintojen taloudellisista vaikutuksista. Maahanmuutolla kun on käytännössä mahdoton paikata kestävyysvajetta ilman utopistista maahanmuuttajien määrää ja/tai ominaisuuksia, mutta sen sijaan haittamaahanmuutolla saadaan kyllä aikaan miljardikustannukset.

[Murkula]

Kopionpa suoraan tämän viestini Halla-aho-ketjusta myös tänne, kun osuu aiheeseen:

Halla-aho on saanut hommalla paljon kritiikkiä myös siitä, että kanta työperäiseen maahanmuuttoon on ollut liian pehmeä. Törmäsin tässä tuumaustunnilta nauhoitettuun linjavetoon, jossa vedetään mielestäni hyvin linjaa asiaan. En ehdi referoida, mutta vapaasti lainaten: tarvehankinan poisto on valehtelua ja halpatyövoiman hankintaa, EU:n maailman suurin osaajamarkkina on täysin saatavilla ja tarvenhankinta hakemuksia ei ole juurinkaan edes hylätty. Linjasi myös, että humaritaariset pitää lopettaa kokonaan ja maahantulijalle pitäisi asettaa 3000€ minimipalkka, niin että ulkomailta saataisiin vain niitä osaajia.

Loput videolta, halpatyövoiman osuus on alkaa siinä 8:30 eteenpäin:

https://www.youtube.com/watch?v=ig8odRWWLtw

Edit: Tarkennus sanamuotoon

[Mietiskeliä]

Sanotaan, että tulee kova työvoimapula, koska suuremmat ikäluokat menevät eläkkeelle kuin siirtyy työelään ja näin vapautuu paljon työpaikkoja. Mutta onko kukaan ottanut huomioon, että työelämään siirtyvän ikäluokan työllisyysaste 10 prossaa parempi kuin yli 55-vuotiaiden, jotka siirtyvät eläkkeelle seuraan kymmenen vuoden kuluessa.

Täältä löytyy tilastoja ikäryhmien työllisyysaastesta:
https://www.stat.fi/til/tyti/2019/13/tyti_2019_13_2020-05-07_kat_002_fi.html
(ikäryhmää 15-24 vuotiaita ei ole mielekästä verrata yli 55-vuotiaisiin, koska heillä on vielä koulut kesken. Yli 55-vuotiaita kannattaa mielummin verrata 25-34 vuotiaisin)

Jos suoraan laskettaisiin työikäisen väestömäärän väheneminen tämän hetkisten tilastojen mukaan  laskin, että se olisi 9 vuodessa 114 000. Jos otetaan huomioon nuorempien ikäryhmien 10 prossaa parempi työllisyysaste työpaikkoja vapautuisi ainoastaan 21 750. Näin olen Suomen taloudellinen huoltosuhde ei heikkene juuri ollenkaan seuraavan yhdeksän vuoden aikana. Varsinkaan kun lasten määrä vähee joka vuosi.

Jos joku haluaa myös laskea noita ikäryhmiä, niin täältä löytyy hyvä tilastot, jos avaa vielä ton pdf tiedoston:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Jos taas mennään siitä vielä 9-vuotta eteenpäin, niin työikäsen väestön määrä vähenee 117 000. Tuokin on helposti täytettävissä yli 400 000 tuhannen työttömän reservillä(Näissä laskuissa ei ole lainkaan huomioitu vuosittaisen nettomaahanmuutton vaikutus ikärakenteisiin, joka on ennusteiden mukaan noin 15 000 vuodessa)

Ps. Toimittaja Sakari Sirkkiä kertoi jokin aika sitten, että työikäisen väestön määrä vähenisi seuraavan 10 vuoden aikana 130 000 ihmisellä. ihmettelin mistä hän luvun repii, sillä ennusteiden mukaan vuonna 2040 työikäisiä olisi vain 111 000 vähemmän kuin nykyisin. Ilmeisesti Sirkkiä repäisi luvun samoista tilaistoista kuin minä, joissa ei ole huomioitu ollenkaan vuosittaisen nettomaahanmuuton vaikutusta ikärakenteisiin.

[Ajatolloh]

Sanotaan, että tulee kova työvoimapula, koska suuremmat ikäluokat menevät eläkkeelle kuin siirtyy työelään ja näin vapautuu paljon työpaikkoja.

Doda noin. Suuret ikäluokat (1945-50 synt) on kyllä eläköityneet viimeisetkin mohikaanit viimeistään vuonna 2018.

Niitä ei ole jäljellä enää ainuttakaan äkillistä työvoimapulaa tähän maahan aiheuttamassa työelämäexitillään.

Nyt kannattaa keksiä joku uusi virsi jo, koska toi mitä käytit, on täysin loppuunkäytetty ja viimeinenkin suuren ikäluokan edustaja on saavuttanut ns. vanhuuseläkkeen vakuuttamisvelvollisuuden ylärajan (68 vuotta) ja on muutenkin monen alan TESsissä määritelty  eläkkeelle potkaistavaksi.

Moni toki heistä voi harrastaa työssäkäyntiä, mutta he eivät enää mitään vakityövoimaa ole kyllä missään eivätkä kykene pakottavan järjetöntä työvoimapulaa aiheuttamaan.

PS. Todellisuudessahan suurten ikäluokkien poistuminen tapahtui jo 10 vuotta sitten. Koska heillä oli niin matalat eläkeiät, jotka olivat itse itselleen myöntäneet. Muut saa sitten maksaa ne.

PSS. Juu tajusin kyllä, että pointtisi suunta on sama kuin mulla. Työvoimapulan uhka on liioiteltu. Silti ei ole kiva, että väärinkäytät tuota termiä "suuret ikäluokat" kun ei niitä enää työelämässä ole ollut vuosiin. Termit kuntoon kiitos.

[Mietiskeliä]

Sanotaan, että tulee kova työvoimapula, koska suuremmat ikäluokat menevät eläkkeelle kuin siirtyy työelään ja näin vapautuu paljon työpaikkoja.

Doda noin. Suuret ikäluokat (1945-50 synt) on kyllä eläköityneet viimeisetkin mohikaanit viimeistään vuonna 2018.

Niitä ei ole jäljellä enää ainuttakaan äkillistä työvoimapulaa tähän maahan aiheuttamassa työelämäexitillään.

Nyt kannattaa keksiä joku uusi virsi jo, koska toi mitä käytit, on täysin loppuunkäytetty ja viimeinenkin suuren ikäluokan edustaja on saavuttanut ns. vanhuuseläkkeen vakuuttamisvelvollisuuden ylärajan (68 vuotta) ja on muutenkin monen alan TESsissä määritelty  eläkkeelle potkaistavaksi.

Moni toki heistä voi harrastaa työssäkäyntiä, mutta he eivät enää mitään vakityövoimaa ole kyllä missään eivätkä kykene pakottavan järjetöntä työvoimapulaa aiheuttamaan.

PS. Todellisuudessahan suurten ikäluokkien poistuminen tapahtui jo 10 vuotta sitten. Koska heillä oli niin matalat eläkeiät, jotka olivat itse itselleen myöntäneet. Muut saa sitten maksaa ne.

PSS. Juu tajusin kyllä, että pointtisi suunta on sama kuin mulla. Työvoimapulan uhka on liioiteltu. Silti ei ole kiva, että väärinkäytät tuota termiä "suuret ikäluokat" kun ei niitä enää työelämässä ole ollut vuosiin. Termit kuntoon kiitos.

En tiedä ilmaisinko itseni epäselvästi, mutta tarkoitus oli sanoa ne ikäluokat ovat suuremmat, jotka eläköityvät kuin ne jotka siirtyvät työelämään. Kyllä minä tiedän, että nk.suuret ikäluokat ovat jo eläköityneet eikä sitä kovasti povattua työvoimapulaa koskaan tullutkaan.

[Jorma M.]

ha haa!

Ylestä joutumassa paskanjauhaja-toimittelijoita lisää km-tehtaalle

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007946348.html

YLEISRADIO aikoo uudistaa radiokanaviaan.

Uudistuksesta ei ole vielä tiedotettu julkisuuteen, mutta HS:n tietojen mukaan se tarkoittaa muun muassa sitä, että Yle Puhe lopettaisi suorat lähetykset.

Tällä hetkellä kanavalla tehdään juonnettua ohjelmavirtaa eli suoria lähetyksiä muun muassa joka arkiaamu ja iltapäivä.

YLEN LUOVISTA sisällöistä vastaava johtaja Ville Vilén kertoo, että audiouudistuksen tavoitteena on rakentaa paremmin aikaan sopivia radiokanavia.

Radio Suomeen ja YleX:ään uudistus ei vaikuta Vilénin mukaan mitenkään, mutta Yle Puhe muuttuu täysin, ja samalla Yle Radio 1:n ohjelmatarjontaa uudistetaan.

...

YLEN JOHTO on valmistellut audiouudistusta kaikessa hiljaisuudessa, ja työntekijöille tieto siitä oli šokki. Etenkin Yle Puheen parikymmentä ohjelmavirran tekijää ovat ihmeissään.

"Täällä yksi kokonainen kanava tekee kymmeniä tunteja suoraa lähetystä viikossa tietäen, että loppu on edessä. Areenaan halutaan timanttisia podcasteja, mutta mitään tarkkaa visiota siitä, miten asiat käytännössä hoidetaan, ei tunnu olevan", sanoo nimettömänä pysyttelevä työntekijä.

Hänen mukaansa kanavan johto ei suostunut tiistaina henkilökunnan tiedotuspalaverissa nimeämään yksittäisiä ohjelmia, jotka saavat loppunsa.

"Käytännössähän päätös kuitenkin tarkoittaa, että Puheelta loppuvat suorat lähetykset urheilua lukuun ottamatta."

Työntekijöille tiedotettiin kanavauudistuksesta ensimmäisen kerran viime viikolla. Kuulijoille muutokset alkavat kuulua syksyn aikana.

edit:

käykää nyt katsomassa näitä kuvia

https://yle.fi/aihe/s/yle-puhe/yle-puheen-toimittajat

ei ole vaikea käsittää mitä nämä ovat suoltaneet.


edit. typo

[Roope]

Kovat työllisyystoimet jäivät nyt tekemättä– Tavoitteena on 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa

[...]

Riihessä päätetyistä toimista suurimpia, yli 10 000 työllisen työllisyysvaikutuksia, lasketaan esimerkiksi jatkuvan oppimisen edistämiselle ja työperäisen maahanmuuton lisäämiselle.

– Valtiovarainministeriön arvion mukaan vuotuisen nettomaahanmuuton kasvu noin 10 000 henkilöllä pienentäisi pitkällä aikavälillä kestävyysvajetta 0,5 prosenttiyksikköä. Oletuksena on, että suurin osa muutosta olisi työperusteista, sanoo Haatainen.

– Suomi asettaa nyt ensimmäistä kertaa tavoitteen työperäiselle maahanmuutolle. Tavoitteemme on 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys vuoteen 2030 mennessä.

Kansan Uutiset/STT 30.4.2021

Hallitus päätti vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta

Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä. Hallitus teki myös ilmastotoimien puolivälitarkastelun.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kasvun, työllisyyden ja maltillisen sopeutuksen kautta. Hallitus tavoittelee 75 % työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puolivälissä.

[...]

Väestöpolitiikka hallituksen agendalle

Sekä yhteiskuntapoliittisista että taloudellisista syistä hallitus pitää tarpeellisena edistää tasapainoista väestönkehitystä ja aktiivista väestöpolitiikkaa. Hallitus asettaa tavoitteekseen tukea aktiivisesti ihmisten mahdollisuutta perheellistyä ja saada toivomansa määrä lapsia. Tavoitteena on kasvattaa työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa vähintään 10 000 hengellä vuodessa vuoteen 2030 mennessä.

Valtiovarainministeriön tiedote 30.4.2021

Yritin kaivella noita mainittuja valtiovarainministeriön arvioita ja maahanmuuttolaskelmien oletuksia netistä. Hämmästykseni ei ollut suuri, kun en onnistunut löytämään niitä.

Ei siis selvinnut, onko laskelmissa esimerkiksi käytetty tälläkin kertaa oletusta, että keskimääräinen maahanmuuttaja maksaa veroja ja kuluttaa verorahoitteisia palveluja täsmälleen saman verran kuin keskimääräinen kantaväestön edustaja.

Sen sijaan tausta-aineistossa viitattiin eri tavoin siihen, että kaivattu huippuosaajien maahanmuutto ei ehkä sittenkään ole sieltä ihan kovapalkkaisimmasta päästä. Muuttajien viihtyvyden varmistamiseksi hallitus suunnittelee muun muassa perheenyhdistämisen tulorajojen laskemista entisestään, vaikka ne ovat jo alle Suomen köyhyysrajan.

Hallituksen linjaukset puoliväli- ja kehysriihessä 29.4.2021 (pdf)

Hallituksen kestävyystiekartta (pdf)

Tiedotustilaisuuden 29.4. esitys - Kasvu vauhdittuu, velkaantuminen hallintaan (Ministeri Vanhanen, VM) (pdf)

Suomen maahanmuuttopolitiikkaa uudistetaan elinvoimalähtöisesti ja pyritään laajasti
sellaiseen toimintakulttuuriin, että se tukee kunnianhimoisia tavoitteita työperäisen maa-
hanmuuton huomattavasta lisäämisestä ja hyvistä väestösuhteista. Samalla on tehtävä tii-
vistä yhteistyötä kuntien ja muiden aluetason toimijoiden ja tulevien hyvinvointialueiden
kanssa hyvän kotoutumisen ja hyvien väestösuhteiden varmistamiseksi.

Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nyky-
tasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään
50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että
vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla. Painopisteenä ovat hallitus-
ohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tki-toiminnan kärki- ja kasvualo-
jen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Hallitus edistää myös yrittäjien
ja sijoittajien maahanmuuttoa. Uudistuksissa otetaan huomioon ulkomaisen työvoiman
hyväksikäytön torjunta.

Työ- ja koulutusperusteiselle maahanmuutolle laaditaan budjettiriiheen 2021 men-
nessä tiekartta, jossa määritellään visio, tarkennetut tavoitteet ja toimenpiteet työvoiman
ja opiskelijoiden maahanmuuton pitkäjänteiseksi edistämiseksi. Työperäisen maahan-
muuton lisäyksellä vastataan talouden kasvun, työmarkkinoiden, investointien ja tki-toi-
minnan tarpeisiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Työssä hyödynnetään mm.
VN-TEAS-tutkimuksena tehtyä kansainvälisen rekrytoinnin arviointia, Pekka Ala-Pietilän
työryhmän esityksiä, OKM:n ja TEM:n ennakointityötä ja muita keskeisiä tutkimuksia. Maa-
hanmuuton määrän lisäykseen voidaan päästä asteittain. Pitkän aikavälin tavoitteisiin pää-
semiseksi työvoiman maahanmuuton pysyviä rakenteita vahvistetaan (2,7milj./vuosi).

Työnantaja- ja yrityspalveluissa kiinnitetään erityistä huomioita yritysten ja korkeasti kou-
lutettujen maahanmuuttajien kohtaamiseen. Samalla kehitetään Suomen työmarkkinoi-
den vastaanottavuutta ulkomaisille osaajille. Oleskelulupaprosessien sujuvoittamisella ja
nopeuttamisella edistetään myös työn perässä Suomeen muuttavien puolisoiden maa-
hantuloa. Puolisoiden pääsyä työelämään tehostetaan kohdentamalla heille työllisyys-,
työnantaja- ja yrityspalveluita, puoliso-ohjelmilla, työelämän monimuotoisuusohjelmalla
sekä huomioimalla puolisot tehokkaammin maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalve-
luissa sekä kotouttamispalveluissa.

Opiskelijoiden valmistumisen jälkeinen oleskelulupaa pidennetään kahteen vuoteen. Hal-
lituksen esitys annetaan syksyllä 2021, minkä jälkeen oleskeluluvan pituuden riittävyys
arvioidaan. Hallitus panostaa Talent Boost -hankkeessaan kv-opiskelijoiden Suomessa
pitämiseen yritysyhteistyöllä sekä parantamalla työelämän vastaanottavuutta ja moni-
muotoisuutta. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminker-
taistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistymi-
nen ja jääminen 75 prosenttiin. Työllisyysvaikutus perustuu arvioon, kuinka paljon toimen-
piteet kiihdyttävät työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa.

Työvoiman saatavuusharkintaa sujuvoitetaan yhtenäistämällä alueellisia linjauksia ja
luomalla niihin yhtenäinen, digitalisaatiota hyödyntävä malli, joka tukee lupakäsitte-
lyn nopeutumista. Ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishank-
keessa arvioi­daan myös valtakunnallisten linjausten sisältö osana lainsäädännön uudis-
tustyötä. Varmistetaan, että tieto alueellisista linjauksista on yritysten ja muiden toimi-
joiden helposti saatavissa. Työllisyyden edistämisen ministeriryhmä linjaa kesäkuussa
2021 ulkomaisen saatavuusharkinnan lieventämisen alueellisen kokeilun toteuttamisesta,
tavoitteista ja kohdentamisesta.

Viranomais- ja pankkipalveluiden saatavuutta työntekijöille ja yrittäjille edistetään tuke-
maan työ- ja koulutusperusteisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä Suomeen
asettautumista ja jäämistä.

Selvitetään mahdollisuus etätyön ja sijoittamisen nojalla myönnettäville oleskeluluville.
Edistetään EU:n yhteistä sijoittajan oleskelulupaa.

Tavoitellaan maahanmuuton käsittelymaksujen alentamista siten, että ne olisivat kilpailu-
kykyisiä suhteessa keskeisiin verrokkimaihin lupaprosessien nopeuden vaarantumatta.
Tarkastellaan mahdollisuuksia laskea toimeentuloedellytystä eri maahanmuuttajaryhmillä.
Työperäisen maahanmuuton edistämiseen on varattu määrärahoja yhteensä 61 miljoo-
naa euroa, joista 44 miljoonaa euroa on pysyvä kehyspanostus. Suomen kestävän kasvun
ohjelmasta rahoitetaan digiratkaisua 20 miljoonalla eurolla.

– työllisyysvaikutus 10 000

6.1 Hallituksen linjaus väestöpoliittisista toimista

Tasapainoinen väestökehitys on olennainen osa Suomen hyvinvointia. Suomi on EU:n
nopeimmin ikääntyvien maiden joukossa ja luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen.
Nykyisellä kehityksellä v. 2030 Suomen väestön määrä kääntyy laskuun. Suomen kokonais-
hedelmällisyys on alle EU:n keskiarvon. Tämä väestökehitys toisi jatkuessaan monia haas-
teita sekä yhteiskuntapolitiikalle että talouden kestävälle kasvulle. Samalla vuoden 2020
aikana on havaittu myönteisiä muutoksia: syntyvyyden lasku kääntyi lievään nousuun ja
nettomaahanmuutto on ennätyksellisen korkea. Tätä myönteistä muutosta on tarpeen
tukea ja vauhdittaa.

Maahanmuutto – vielä selkeämmin humanitaariseen painottuva nettomaahanmuutto – vahingoittaa Suomea niin taloudellisesti kuin muutenkin. Muutosta ei voi mitenkään pitää myönteisenä, eikä sitä pidä tukea ja vauhdittaa vaan hillitä ja estää.

Esimerkiksi työperäisen maahanmuuton kasvattaminen kumulatiivisesti vähintään
50 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä voisi vahvistaa julkista taloutta vuoden 2029
tasolla noin 400 miljoonalla eurolla vuodessa, jos nettomaahanmuutto lisääntyisi ku-
mulatiivisesti vähintään 50 000 hengellä kuluvan vuosikymmenen aikana. Hallitus on
jo päättänyt työperäistä maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön uudistamisesta
sekä lupajärjestelmien digitalisaatiosta. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden
määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opis-
kelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin. Pidemmällä aikavälillä
työperäisen maahanmuuton kasvattaminen pysyvästi 10 000 hengellä pienentäisi kes-
tävyysvajetta valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 0,5 prosenttiyksiköllä suh-
teessa bruttokansantuotteeseen eli runsaalla 1 miljardilla eurolla nykyrahassa.

2. Osaavan työvoiman saatavuus paranee
• Työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen
• Lainsäädännön kokonaisuudistus, lupajärjestelmien digitalisaatio,
erityisosaajien pikalinja, kansainvälisten opiskelijoiden määrän
lisääminen
• Alueellinen kokeilu työlupien tarveharkinnan purkamisesta
• Maahanmuuttopolitiikan suunta osaksi elinvoimapolitiikkaa
• Hallituksen tavoite on lisätä nettomaahanmuuttoa 50 000:lla vuoteen
2030 mennessä. Lisäys vahvistaa julkista taloutta 400 milj. eurolla
2030 mennessä.
• Vuoden 2030 jälkeen tavoitteena +10 000 vuotuinen taso
maahanmuutossa

Mitä pahaa Suomi on näille tehnyt?

[Totti]

Kovat työllisyystoimet jäivät nyt tekemättä– Tavoitteena on 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa

Esimerkiksi työperäisen maahanmuuton kasvattaminen kumulatiivisesti vähintään
50 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä voisi vahvistaa julkista taloutta vuoden 2029
tasolla noin 400 miljoonalla eurolla vuodessa, jos nettomaahanmuutto lisääntyisi ku-
mulatiivisesti vähintään 50 000 hengellä kuluvan vuosikymmenen aikana.

Mistä vitusta tuo 400 miljoonaa euroa on revitty?

Jos 2030 mennessä nostetaan "työperäistä" maahanmuuttoa 50 000 hengellä ja valtio tienaa sillä 400 miljoonaa, se tarkoittaisi, että nettoveronmaksu valtiolle olisi 8000 euroa / hlö.

Jos veroiksi lasketaan pääasialliset erät eli ALV (keskimäärin n. 20%) ja tulovero niin päädytään noin 27 000 euron vuosiansioihin, siis 2250 eur / kk. Tämä siis sillä olettamuksella, että koko palkka menee kulutukseen (josta ALV maksetaan), ei käytetä mitään julkisia palveluja ja kaikki työllistyvät yksityiselle sektorille.

Yli 2000 eur kuussa vaikuttaa varsin korkealta palkkavaatimukselta huomioiden, että työperäinen maahanmuutto käytännössä tarkoittaa parhaimmassakin tapauksessa virolaisia raksamiehiä, jotka vievät suomalaisten työpaikat (lisäävät valtion kuluja) tai wolttineekereitä, jotka kuskaavat pitsoja parin euron tuntipalkalla (eivät maksa mitään veroja).

Jos mamu käyttää jotain julkisia palveluja kuten esim. lapsilisä (joita maksetaan mm. raksaukkojen lapsille Virossa) tai terveyshuoltoa, 400 miljoonan plussaa valtion kassaan edellyttää huomattavasti korkeampaa palkkaa. Lisäksi jos joku mamu ansaitsee vähemmän, muiden palkka on oltava korkeampi. 400 miljoonan ilolaskelma edellyttäisi todennäköisesti noin 2500-3000 eur / kk keskiansioita työperäisiltä maahanmuuttajilta. Onko tällainen palkkavaatimus millään tasolla realistinen?

Minusta tämä 400 miljoonaa, joka sinänsä ei edes ole kovin paljon (alle 1%) valtion 52 miljardin budjetista, on täysin tuulesta temmattu luku eikä perustu mihinkään todellisuuteen. On myös päivän selvä, että jos 1% kohennus valtion (ei siis koko julkisen talouden tuloihin) edellyttää 50 000 ihmisen maahantuontia, koko ajatus työperäisestä maahanmuutosta valtion talouden pelastajaksi on täyttö kakkaa alusta loppuun. Koko suomalainen yhteiskunta on täydellisessä kaaoksessa siinä vaiheessa kun työperäisellä maahanmuutolla (satoja tuhansia mamuja) ollaan edes saatu nykyiset budjettialijäämätä katettua, saatikka että se tuottaisi jotain ekstraa.


Vaikuttaa siltä, että VM:n laskelmat on samaa tasoa kun THL:n koronaennusteet: niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa vaan tarkoitus on kauppaa hallituksen poliittista agendaa keksityillä fantasialuvuilla.

[Ari-Lee]

Sokea Reettakin näkee hallituksen ja virkamiehistön puhuvan pelkkää paskaa. Ja he tietävät kansan tietävän. Sitten kun nykyinen virkamiehistö ja keskustan vanhimmat valehtelijat ovat eläkkeellä he myöntävät valehdelleensa ja ettei olisi ollut mikään pakko vaihtaa Suomen kansaa.

[Golimar]

Pientä helpotusta työvoimapulaan.

RTG Salesin ostanut Rainmaker irtisanoo 60 työntekijää Kajaanista – puolet työpaikoista häviää
Julkaistu: 30.4.2021 klo 15:56
Kainuun suurimmat Valtiokonttorin myöntämät tuet toisella hakukierroksella saaneen RTG Sales Oy:n työntekijöitä irtisanotaan. Irtisanomiset osuvat kipeimmin yhtiön suurimpaan eli Kajaanin yksikköön.

"Korona -pandemia valitettavasti ei ole meidän kenenkään puolella. Lentoliikenne on edelleen lähes pysähdyksissä, joten myös asiakaspalvelun tarve on merkittävästi vähäisempää. Lentoliikenteen toimijoiden arvioiden mukaan nopeaa liikenteen palaamista koronaa edeltävälle tasolle ei voida odottaa, vaikka pandemiatilanne alkaisikin hieman hellittämään. Olemme työntekijöidemme kanssa puun ja kuoren välissä", Rainmaker Oy:n toimitusjohtaja JT Bergqvist sanoi.

Haluatko lukea koko artikkelin?
TUTUSTU 2 VIIKKOA MAKSUTTA »
Tilaus sisältää verkon maksulliset sisällöt ja digitaalisen näköislehden.

https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/rtg-salesin-ostanut-rainmaker-irtisanoo-60-tyontekijaa-kajaanista-puolet-tyopaikoista-haviaa-199201025/

[Roope]

Mistä vitusta tuo 400 miljoonaa euroa on revitty?

Jos 2030 mennessä nostetaan "työperäistä" maahanmuuttoa 50 000 hengellä ja valtio tienaa sillä 400 miljoonaa, se tarkoittaisi, että nettoveronmaksu valtiolle olisi 8000 euroa / hlö.

Jos veroiksi lasketaan pääasialliset erät eli ALV (keskimäärin n. 20%) ja tulovero niin päädytään noin 27 000 euron vuosiansioihin, siis 2250 eur / kk. Tämä siis sillä olettamuksella, että koko palkka menee kulutukseen (josta ALV maksetaan), ei käytetä mitään julkisia palveluja ja kaikki työllistyvät yksityiselle sektorille.

Yli 2000 eur kuussa vaikuttaa varsin korkealta palkkavaatimukselta huomioiden, että työperäinen maahanmuutto käytännössä tarkoittaa parhaimmassakin tapauksessa virolaisia raksamiehiä, jotka vievät suomalaisten työpaikat (lisäävät valtion kuluja) tai wolttineekereitä, jotka kuskaavat pitsoja parin euron tuntipalkalla (eivät maksa mitään veroja).

Jos mamu käyttää jotain julkisia palveluja kuten esim. lapsilisä (joita maksetaan mm. raksaukkojen lapsille Virossa) tai terveyshuoltoa, 400 miljoonan plussaa valtion kassaan edellyttää huomattavasti korkeampaa palkkaa. Lisäksi jos joku mamu ansaitsee vähemmän, muiden palkka on oltava korkeampi. 400 miljoonan ilolaskelma edellyttäisi todennäköisesti noin 2500-3000 eur / kk keskiansioita työperäisiltä maahanmuuttajilta. Onko tällainen palkkavaatimus millään tasolla realistinen?

Nämä maahanmuuton ilosanomaa julistavat ministeriöiden laskelmat tehdään Suomessa ja Ruotsissa yleensä niin, että maahanmuuttajat oletetaan ominaisuuksiltaan kantaväestöksi. Veikkaan, että valtiovarainministeriön 400 miljoonan euron tuottolaskelmakin perustuu kantaväestön keskipalkkaan tai vastaavaan ja siihen, että muuttajista ja heidän perheistään yhteiskunnalle aiheutuvat lisääntyneet menot aliarvioidaan rajusti tai niitä ei oteta huomioon ollenkaan.

Jo se on paljastavaa, että hallituksen dokumenteissa yhdistetään tietyt tuottoluvut kiinteästi maahanmuuton määrään (x euroa per maahanmuuttaja), vaikka maahanmuutto voi työperäisenäkin olla laadultaan ja siten tuottavuudeltaan ihan mitä tahansa siivoojasta aivokirurgiin. Mitä löysemmät maahantulon ehdot ja sitä kautta suuremmat tulijamäärät (hallituksen politiikka), sitä enemmän tuotto kääntyy negatiivisen puolelle.

[hamppari]

Että 'työperäinen' maahanmuuttaja lisää työllisyyttä. Voi tämä olla tottakin. Se on nimittäin iso joukko, joka työllistyy maahanmuutosta. Kun tämä porukka jyvitetään yksittäiselle maahanmuuttajalle, niin hyvinkin voidaan päästä hoivasuhteeseen, joka on yli 1.0. Eli yksi matu työllistää enemmän kuin yhden ihmisen. Silloinhan työllisyys kasvaa.

Alkua listalle maahanmuuton työllistämistä:
Vokkityöntekijät
Sairaanhoitajat
Lääkärit
Ambulanssihenkilöstö
Poliisit
Vartijat
Asianajajat
Tuomarit
Palokunnat
Remonttifirmat
Vakuutusyhtiöt
KELAN tätit
Asioimistulkit
Tulkit
jne...
+ kymmenet tuhannet maahanmuutto-, monikulttuuri-, kotoutus- ym alkuisten ammattinimikkeiden haltijat.

[Echidna]

Työperäisistä maahanmuuttajista puhuttaessa tulee aina mieleen Kumpula-Natri, joka raportoi Syyrian suunnalta tallustavaa porukkaa erittäin koulutetuiksi, tuleviksi Akavalaisiksi (esim. Akavalaisessa).

Kymmenen Uudenkaupungin autotehdasta työllistäisi suunnilleen 50000 henkilöä ja toisi verotuloja sen verran kuin hallitus hahmottelee. Toisaalta samat verotulot saisi kymmenellä Supercellillä, eikä tarvittaisi kuin joku 3000 henkilöä.

Suomesta pitäisi tehdä houkutteleva paikka elää ja yrittää. Sitten tänne voisi tulla osaajia työn perässä. Muuten tulee edelleen vain joutoväkeä sosiaaliturvaa hakemaan. Hallitus laskee rahoittavansa kansantalouden halpatyövoiman avulla, vaikka lopputulos on parhaimmillaankin plusmiinusnolla, mutta todennäköisemmin negatiivinen. Vaikka väki vanhenee, niin siltikään ei tilannetta korjata afrikkalaisilla.

[Uuno Nuivanen]

Kauan sitten jo totesimme täällä, vedenpitävästi, että toteutuneen mallin mukaiset maahanmuuttajat eivät tule töihin, vaan ovat itse se työ. Mikään ei ole muuttunut siitä, eikä muutu.

[Chrattac]

Toi maahanmuuton työllistämisvaikutus kait lasketaan puhtaasti sen mukaan, että kun kysyntä kasvaa se luo lisää työtä. Ajatushan on siinä mielessä oikea. Ongelmaan kuin käärmettä piippuun ajettu ratkaisu on hieman kummallinen siksi, että sitä kysyntää kasvatetaan raijaamalla lisää porukkaa alueelle X sen sijaan, että huolehdittaisiin alueella X asuvien ostovoiman kasvattamisesta, millä olisi vastaava vaikutus.

Metodit ovat matemaattisesti yhtälaiset niin kauan, kuin suljetaan silmät kaikilta sivukustannuksilta, joita demografian X raijaamisesta, kouluttamisesta ja paapomisesta ynnä muista lukemattomista sivukuluista seuraa. Osaltaan kyseessä lie naiivi usko siihen, että ihminen, jonka selkärankaan on hakattu täysin eri kulttuuripiirin dogmit kehdosta kolmikymppiseksi jotenkin yht'äkkiä muuttuukin noudattamaan uuden yhteiskunnan normeja unohtaen kokonaan sen kaiken aiemmasta kulttuuriympäristöstä tulleen kasvatuksen.

Näinhän ei faktuaalisesti ole, minkä voi todeta ihan vaikka joidenkin suomalaisten siirtotyöläisten touhuista ruotsissa. Mutta, kun ideologia on tarpeeksi vahva, reaalimaailma saa taipua sen edessä joidenkin mielestä – jos faktat ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa, vika on todellisuudessa. Toisaalta riittävän laveasti tilatut "tutkimukset" ja madonluvuilta silmien sulkeminen sitten huijaavat tiettyä, vähemmän laskutaitoista porukkaa. Varmaan saadaan kyseisestä taas jonkinlainen esimerkki tässä muutamien kuukausin sisällä, että kuinka monta ihmistä toistaa papukaijan lailla noita Marinin hallituksen kokeellisella matematiikalla suunniteltuja työllisyyslukuja esimerkiksi.

E: Ja ei pidä unohtaa sitä puhdasta itsekkyyttä, mikä monilla on, kun oma elanto on kiinni tässä puhalluksessa. Siellä varmaan jotkut VOKki grynderit lipovat jo huuliaan, kun saadaan uusia "palleroita" (vai mitä lie olivatkaan RHC:n mukaan) divisioonan verran maahan vuosittain... Päästään taas palkkaamaan ylijäämämaistereita leikittämään kolmikymppisiä lapsukaisia.

EE: laitoin sanan "joidenkin", koska kaikki eivät tuohon Finnjävel porukkaan lukeutuneet, vaan kohtuullisen suuri osa taisi aika asiallisesti assimiloitua ihan kulttuurien samankaltaisuudenkin vuoksi.

EEE: Oli asiavirhe: kirjoitin, että VTM:n kokeellinen matematiikka kyseessä, kun kyse on nimenomaan Marinin ja kumppaneiden ikioma matematiikka.

[Roope]

Nämä maahanmuuton ilosanomaa julistavat ministeriöiden laskelmat tehdään Suomessa ja Ruotsissa yleensä niin, että maahanmuuttajat oletetaan ominaisuuksiltaan kantaväestöksi. Veikkaan, että valtiovarainministeriön 400 miljoonan euron tuottolaskelmakin perustuu kantaväestön keskipalkkaan tai vastaavaan ja siihen, että muuttajista ja heidän perheistään yhteiskunnalle aiheutuvat lisääntyneet menot aliarvioidaan rajusti tai niitä ei oteta huomioon ollenkaan.

Jo se on paljastavaa, että hallituksen dokumenteissa yhdistetään tietyt tuottoluvut kiinteästi maahanmuuton määrään (x euroa per maahanmuuttaja), vaikka maahanmuutto voi työperäisenäkin olla laadultaan ja siten tuottavuudeltaan ihan mitä tahansa siivoojasta aivokirurgiin. Mitä löysemmät maahantulon ehdot ja sitä kautta suuremmat tulijamäärät (hallituksen politiikka), sitä enemmän tuotto kääntyy negatiivisen puolelle.

Uutta tietoa pukkaa:

Valtiovarainministeriö: Puoliväliriihi 2021: työllisyystoimet ja julkinen talous / LUONNOS 30.4.2021 (pdf)

Laskelmilla ja laskelmilla on eroa, kun työ- ja elinkeinoministeriön paperin 10 000 työperäisen maahanmuuttajan lisäys tarkoittaa valtiovarainministeriön laskelmien (sivu 2, taulukko 1) mukaan enää vain 1 500 hengen työllisyysvaikutusta. Eikä hehkutettu positiivinen vaikutus julkiseen talouteen ja sitä kautta kestävyysvajeeseenkaan ollut enää 400 miljoonaa euroa vaan vain 14 miljoonaa euroa ("Työllisyyden vahvistumisen positiivinen vaikutus julkiseen talouteen (ns. bruttovaikutus). Ei sisällä aiheutuneita lisämenoja mm. toimenpiteiden kustannusten muodossa"). Hallituksen työperäiseen maahanmuuttoon esittämien panostusten jälkeen tuo 14 miljoonan euron brutto on nettona kymmeniä miljoonia euroja miinuksella. Näin siitä huolimatta, että hallituksen/työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttolaskelmat perustuvat väitetysti valtiovarainministeriön aiempiin laskelmiin ja arvioihin.

Aika huikeita eroja jo eri ministeriöiden välillä. Saa nähdä tarttuuko valtamedia huomenna asiaan. Tuskin, kun on kyse maahanmuutosta.