Työvoimapulan paluu ja kosto

[Outo olio]

Tässä on yksi esimerkki "koulutusmaahanmuutosta", 10v maassa ollut ei osaa vielä kieltä riittävän hyvin. Siis suomen kieltä, ruotsi kai onnistuu kun on ruotsinkielisessä korkeakoulussa tohtorikoulutettavana. Taas tienattiin tälläkin.

Korkeasti koulutetunkin maahanmuuttajan työpaikka voi olla kiven alla – Wasiq Silanille oli ensin tarjolla esitteiden jakoa kiinalaisturisteille

Yrityspuolen mukaan suurin kynnys on ensimmäinen kansainvälinen rekrytointi.

Kansainvälisyys

21.2. 17:04

Wasiq Silan on asunut Suomessa jo kymmenisen vuotta. Hän tuli Suomeen ensin vaihto-opiskelijana. Hän tykästyi maahan ja halusi palata. Sittemmin Suomesta löytyi myös puoliso.

Anne Orjala

Kun tohtorikoulutettavana Suomessa työskentelevältä Wasiq Silanilta puuttui rahoitus tutkimukselleen puoleksitoista vuodeksi, hän päätti hakea osa-aikaista työtä.

Taiwanista kotoisin oleva Silan haki muun muassa toimistoapulaiseksi, myyntikonsultiksi, viestintäasiantuntijaksi ja harjoittelijaksi erilaisiin yrityksiin. Mikään ei johtanut työpaikan saantiin.

– Pääsin toiselle haastattelukierrokselle vain tehtävään, jossa jaettaisiin kiinalaisille turisteille esitteitä lentokentällä, hän kertoo muutaman vuoden takaisesta työnhaustaan.

Lopulta Silan sai työn kiinan kielen opettajana kielikerhossa.

Wasiq Silan tutkii sosiaalipolitiikkaa ja alkuperäiskansoja Helsingin yliopistoon kuuluvassa Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Suomen kieltään hän hioo muun muassa vapaaehtoistöissä.

Wasiq Silan pitää mahdollisena työnsaannin ongelmille, että nämä yritykset eivät olleet tottuneet palkkaamaan henkilöitä, jotka eivät puhu sujuvaa suomea.

Hän pystyy kommunikoimaan suomeksi arkipäivän asioissa mutta ei pidä kielitaitoaan sujuvana.

– Oli paljon paikkoja, joita en pystynyt hakemaan, koska jo työpaikkailmoituksessa ilmoitetaan, että tehtävä vaatii sujuvaa suomen kielen taitoa.

Ulkomaalaisen voi olla vaikea tietää edes, mistä avoimia työpaikkoja voisi lähteä etsimään tai keneltä kysyä apua, hän lisää.

Suomessa väestö vanhenee ja työikäisen väestön osuus pienenee, joten kansainvälisiä osaajia tarvitaan myös ulkomailta.

--

https://yle.fi/uutiset/3-11763164

[Roope2]

Jos tohtorikoulutettava ei löydä omalta erikoisalaltaan minkäänlaisia assari- tai hanttihommia, niin tuskinpa hatun saatuaankaan tilanne on yhtään valoisampi.

[Pentecost]

Suomessa väestö vanhenee ja työikäisen väestön osuus pienenee, joten kansainvälisiä osaajia tarvitaan myös ulkomailta.

Juuh...tottakai me tarvitaan osaajia...tutkimaan sosiaalipolitiikkaa ja alkuperäiskansoja...miten ihmeessä me pärjäisimme ilman ulkolaista osaamista? Jäisi alkuperäiskansat ja sosiaalipolitiikka ihan hunningolle ja tutkimatta... 

Ja kun kielitaitokaan ei oikein ihan riitä...mieleen tulee kyllä, että millä kielellä sitten tutkitaan sosiaalipolitiikkaa ja alkuperäiskansojakaan, kun suomenkielen taidon kanssa on vähän niin jä näin. Englannin kieli tietty tieteen puolella on yleinen, mutta jos nyt tutkitaan sosiaalipolitiikkaa Suomessa, niin etu kyllä olisi natiivitasoinen taito mielestäni.

Ja joku itkee, ettei saa työpaikkaa kun haluaa...voin kertoa, ettei se ole mikään läpihuutojuttu suomalaisellekaan, vaikka se kielitaito tosiaan olisi valmiina. Työttömänä ollessa jossain viidennensadannen hakemuksen kohdalla luovutin ja ryhdyin sitten taas yrittäjäksi.

Jotenkin tästä keissistä tulee sellainen kuva, että hemmo on julkisen puolen elättinä täällä loppuelämänsä ja varsinainen anti kansantaloudelle vahvasti miinusmerkkinen. Tännehän saa vaeltaa melko vapaasti tutkimaan ja kouluttamaan itseään ja kun suomalainen puoliso löytyy, niin ainakin tuo elämän perusturva on tasolla, josta monien maiden sosiaalipolitiikassa vain haaveillaan.

työikäisen väestön osuus pienenee

[/b]

Otan tämän lauseen tähän ihan vain alleviivaamaan tätä hulluutta. Tälläiset tutkijat ja sosiaalipuolen hutkijat eivät TUOTA kansantaloudelle yhtään mitään eivätkä he myöskään näytä työllistyvän vaihtamaan kenenkään vaippoja (joka sekään ammatti ei tuota mitään).

Jotta Suomella olisi varaa kustantaa tälläisiä elätettäviä, niitä työntekijöitä tarvittaisiin lisäarvoa tuottaville aloille, jotka sitten veroillaan kustantavat tälläisiä turhakepaikkoja ja muuta mukavaa. Tälläisillä työikäisillä ei tilanne kuin pahene. 

Tämä maa on tuhoon tuomittu!

[Mikke70]

– Pääsin toiselle haastattelukierrokselle vain tehtävään, jossa jaettaisiin kiinalaisille turisteille esitteitä lentokentällä, hän kertoo muutaman vuoden takaisesta työnhaustaan.

On muuten kohtuullisen mykistävää, jos on lentokentällä esitteitä kiinalaisille jakavan tehtävään toinen haastattelukierros. Tai ylipäätään haastattelukierros. Tai ylipäätään työpaikkailmoitus moisesta.

[Pyhä Olavi]

    "Sairaaanhoitaja tienaa bruttona noin 3 000+ euroa kuussa, siitä epämukavan työajan korvaukset on 10-15%. Vertailukelpoinen tai parempi muihin palvelualan palkkoihin.


Se on amk. Eli samaa tasoa opetuksessa kuin lääkäri. Lähi, apu ja mikälie hoitajan nimikkeellä on pula tekijöistä, palkan ollessa touhutonnin molemmin puolin kun niitä pysyviä duuneja ei saa. Ylilipaston palkaksi tuo on aika heikko. Ja siitä johtuen nämä häipyvät maasta paremmin palkattuihin töihin esim norjaan ja saksaan. Sairaanhoitaja tienaa julkisella puolella keskimäärin 4 177 euroa kuukaudessa Norjassa. Yksityisellä puolella sairaanhoitajan ja kätilön palkka on keskimäärin 5038 euroa. Hyvän palkan päälle voi tulla myös erilaisia etuja. IS."

Yliopisto ja AMK ovat kaksi eri maailmaa, olen opettanut kummassakin. Lääkärin ja sairaanhoitajan koulutuskin on eritasoista. Norjan paremmat palkat syö kalliimpi, 15%sanoo Statistik Sentrabyrå Norjasta. Lähihoitaja ja sairaanhoitajakin ovat eri asia, lähihoitajan palkka lienee 2 300 egeä ja siitä alle. Yksityisen parempi palkkataso tulee eri tehtävistä, joita rivihoitaja ei julkisella tee.

[Totti]

    "Sairaaanhoitaja tienaa bruttona noin 3 000+ euroa kuussa, siitä epämukavan työajan korvaukset on 10-15%. Vertailukelpoinen tai parempi muihin palvelualan palkkoihin.

Se on amk. Eli samaa tasoa opetuksessa kuin lääkäri.

Lääkärikoulutus on ainakin tähän mennessä ollut yliopistotasoa enkä mitenkään pysty pitää yliopistoa ja ammattikorkeakoulua samanarvoisina ellei yliopistojen taso ole laskenut merkittävästi. Amk on periaatteessa entisajan opisto (vrt. opisto ja yliopisto) ja käytännössä ammattikoulu huomioiden koulutuksen kehno taso nykyään.

Lähi, apu ja mikälie hoitajan nimikkeellä on pula tekijöistä, palkan ollessa touhutonnin molemmin puolin kun niitä pysyviä duuneja ei saa.

Julkisen terveydenhuollon henkilöstöongelmat lienevät enemmän kiinni yksityistämistrendistä kun palkasta tai koulutusmääristä. Monessa kunnassa yksityinen firma on esim. ostanut pois kaikki lääkärit kunnalta ja sen kautta pakottanut kunnan heidän asiakkaakseen. Kaikissa länsimaissa, joissa valitetaan henkilöstöpulasta, on tapahtunut samalla lailla.

Norjan paremmat palkat syö kalliimpi, 15%sanoo Statistik Sentrabyrå Norjasta.

Norjan käytännön hintataso on korkeampi kun SSN:n ilmoittama keskiarvo. Jos tarkastellaan arkikulutuksen hintoja, niin vuokrat ovat noin 20% ja ruokakassi yli 30% kalliimpi kun Suomessa. Norjan kokonaiskustannustasoa laskee hieman muut ostokset kuten halvempi elektroniikkaa jne. Yleensä nämä eivät kuitenkaan ole kovin suuri osa vuosittaisista kuluista.

Vierastyövoimaan kuitenkin pätee, että se tuuppaa elämään edullisemmin kun kantaväestö, jonka takia Norjassa työskentelevä hoitaja helposti pystyy säästämään palkastaan tyynyn alle. Etenkin kun tulee kalliiseen maahan, tuuppaa olemaan hieman nuukempi ostostensa ja hankintojensa kanssa. Siinä mielessä Norjan palkkataso on houkuttelevampi kun Suomen huolimatta korkeammasta hintatasosta.

[Totti]

Tässä on yksi esimerkki "koulutusmaahanmuutosta", 10v maassa ollut ei osaa vielä kieltä riittävän hyvin. Siis suomen kieltä, ruotsi kai onnistuu kun on ruotsinkielisessä korkeakoulussa tohtorikoulutettavana. Taas tienattiin tälläkin.

Korkeasti koulutetunkin maahanmuuttajan työpaikka voi olla kiven alla – Wasiq Silanille oli ensin tarjolla esitteiden jakoa kiinalaisturisteille

https://yle.fi/uutiset/3-11763164

Tuossa jutussa haisee joku. Vaikuttaa siltä, että kaikki ei ole ihan niin kun jutussa kerrotaan.

Ensinnäkin jutun päähenkilön nimi ei kuulosta lainkaan kiinalaiselta (taiwanilaiselta), mutta on tyypillinen lähi-itäläinen nimi. Itse asiassa, Helsingin yliopistojen sivujen mukaan ( https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/wasiq-silan ) hänen nimi on Ian Gao. Mistä tämä omituinen nimimuunnos? Kiinalaiset ja erityisesti kiinalaiset naiset ovat perinteisesti oppineet kieliä hyvin nopeasti, tyyliin vuodessa. Päähenkilö ei ole vielä 10 vuoden jälkeenkään oppinut kieltä.

Yliopiston sivuilla olevan profiilin perusteella tämä Silan on harrastanut lähinnä erinäisiä humanistisia aineita:

During my MA, I worked as an intern at the Northern Institute for Environmental and Minority Law at the Arctic Center in Rovaniemi and as a collaborative researcher at National Chengchi University (NCCU) in Taipei. For four years, I have been actively participating United Nations Permanent Forum on the Indigenous Issues (UNPFII) as NGO delegate from Taiwan Indigenous Peoples. I was awarded SUPRA scholarship from Nordic Institute of Asian Studies (NIAS) June-July 2017. I worked as a salaried position doctoral researcher under the Swedish School of Social Science (2018-2020).
I am currently affliated to the Centre for Research on Ethnic Relations and Nationalism (CEREN) and my dissertation is funded by the prestigious Finnish Cultural Foundation, one of the largest private foundations in Europe.
I attended World Indigenous Nations Higher Education Consortium 2019 and 5th Indigenous Voices in Social Work conference in Hualien, from which I realized it is time to commit to my identity as an Indigenous scholar. The transition from using my westernized name 'Grace' to my Indigenous and Han Chinese names deepened my research interests concerning indigeneity, knowledge, naming, language and power.  
...

My research deals with Indigenous Peoples and how indigeneity is tackled in the policy framing in the context of long-term care. In doing so, the research aims to contribute to a more profound understanding of how social and cultural rights can be accommodated as far as Indigenous Peoples are concerned. The main case study for the study is Taiwan and Tayal Indigenous people, with critical reflection drawn from the Sámi and Finland.

YLE:n jutussa annetaan kuitenkin ymmärtää, että neiti Silan olisi jollain lailla syrjitty työmarkkinoilla kun hänet on pistetty jakamaan lentolehtisiä. Todellisuudessa hänen "osaamiselle" ei ole mitään kysyntää akateemisen maailman ulkopuolella. Yksityisille työmarkkinoille hänellä ei ole mitään tarjottavaa ellei hakeudu siivoojaksi tai kiinaravintolaan tarjoilijaksi.

Tämä taisi nyt taas olla näitä YLE:n keksimiä uhritarinoita, jossa ei niin välkky mamu on tehnyt huonoja elämänvalintoja ja nyt ne pistetään suomalaisten viaksi.

[Kallan]

Sitä minä ihmettelen tänä koronajutun myötä tätä koodaripulaa, että miksi ihmeessä heidän pitäisi tulla nimenomaan tänne eikä yksinkertaisesti tehdä työt vaan etänä kotimaastansa käsin? Kumpikin osapuoli voittaa. Onhan olemassa GitLabit yms etätyöskentelyä varten. Kysymys on retorinen; aivan muut syythän tässä ovat tosiaan taustalla miksi tänne edelleen halutaan haalia ulkomaaneläviä, tekosyy vaan vaihtelee vallitsevan trendin mukaan.

[Jorma M.]

Tämä taisi nyt taas olla näitä YLE:n keksimiä uhritarinoita, jossa ei niin välkky mamu on tehnyt huonoja elämänvalintoja ja nyt ne pistetään suomalaisten viaksi.

Toimittajattaren sukunimi Orjala muistuttaa epäilyttävästi koronatohtori Aino-Kaisa Pekosen erityisavustajan sukunimeä Orjala.

[Pentecost]

The main case study for the study is Taiwan and Tayal Indigenous people, with critical reflection drawn from the Sámi and Finland.

The Atayal people have a well-developed culture. They originally lived by fishing, hunting, gathering, and growing crops on burned-off mountain fields. Atayal also practice crafts such as weaving, net knotting, and woodworking. They also have traditional musical instruments and dances.

https://en.wikipedia.org/wiki/Atayal_people

Eli kaveri tutkii täällä jotain taiwanilaista vähemmistökulttuuria ja tekee ilmeisesti apurahoja varten keinotekoisen sillan saamelaisiin?

Todettakoon, että suunnilleen yhtä mielenkiintoista kuin tutkisi jotain ryhmää Suomen sisällä, vaikkapa karjalalaisia, jotka ovat ajat sitten lakanneet kulkemasta traditionaalisissa puvuissa ja laulujakin lauletaan lähinnä jossain kesätapahtumissa.

Ja tälläistä taiwanilaisen heimon tutkimista me sitten rahoitamme täällä Suomessa... 

Ei näy loppua verovarojen ja resurssien pumppaamiselle kaiken maailman turhuuteen. Eiköhän näitäkin kahta etnisyyttä ole kohta tutkittu aivan tarpeeksi?

[Outo olio]

– Pääsin toiselle haastattelukierrokselle vain tehtävään, jossa jaettaisiin kiinalaisille turisteille esitteitä lentokentällä, hän kertoo muutaman vuoden takaisesta työnhaustaan.

On muuten kohtuullisen mykistävää, jos on lentokentällä esitteitä kiinalaisille jakavan tehtävään toinen haastattelukierros. Tai ylipäätään haastattelukierros. Tai ylipäätään työpaikkailmoitus moisesta.

Työpaikkailmoituksen olemassaolo on hyvä asia, koska se on merkki siitä että tänne tulevia rikkaita turisteja halutaan palvella kunnolla.

Se, että työpaikan täyttämisessä on useita haastattelukierroksia, taas kertoo siitä että oikeasti päteviä ja sopivia on reilusti ylimäärin, ja työnantaja pähkäilee kenet pitäisi valita. Artikkelissa ei muuten sanottu, että tämä kiinaa äidinkielenään puhuva olisi tullut valituksi tehtävään, eli ilmeisesti kiinankielentaitoisia työnhakijoita oli enemmän, ja työpaikan sai joku muu. Mikä ainakin minusta on mielenkiintoinen uusi tieto, että kiinankielentaitoisille(kkaan) ei välttämättä ole PK-seudulla töitä. Tämä on se "osaajatyövoimapulan" todellisuus.

[Golimar]

  x 1 000 000

Pääkirjoitus
Haaveet uudesta Nokiasta voivat kuivua osaajapulaan

Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava ja ulkomaisten opiskelijoiden määrää suomalaisissa korkeakouluissa on lisättävä, etteivät haaveet uudesta Nokista kuivu osaajapulaan.

Siitä lähtien kun Nokian loiston päivät sammuivat, Suomeen on haikailtu uutta Nokiaa. Sellaista ei ole ilmaantunut. Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten kasvuhalut ovat näihin haaveisiin nähden pelottavan vähäiset.

X

Siitä lähtien kun Nokian loiston päivät sammuivat, Suomeen on haikailtu uutta Nokiaa. Sellaista ei ole ilmaantunut. Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten kasvuhalut ovat näihin haaveisiin nähden pelottavan vähäiset.

X

Pk-barometrin perusteella pula osaavasta työvoimasta on yrityksille todellinen ongelma. Väestön ikääntyminen vain pahentaa osaajapulaa tulevaisuudessa. Koulutus on hidas tie vastata yritysten osaajatarpeeseen. Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava ja ulkomaisten opiskelijoiden määrää suomalaisissa korkeakouluissa on lisättävä, etteivät haaveet uudesta Nokista kuivu osaajapulaan.

X

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/haaveet-uudesta-nokiasta-voivat-kuivua-osaajapulaan/0d6d2c48-cd65-4f26-acc2-92ebbf407d4d

[Kallan]

x 1 000 000

Pääkirjoitus
Haaveet uudesta Nokiasta voivat kuivua osaajapulaan

Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava ja ulkomaisten opiskelijoiden määrää suomalaisissa korkeakouluissa on lisättävä, etteivät haaveet uudesta Nokista kuivu osaajapulaan.


https://www.kauppalehti.fi/uutiset/haaveet-uudesta-nokiasta-voivat-kuivua-osaajapulaan/0d6d2c48-cd65-4f26-acc2-92ebbf407d4d

Onhan noita ulkomaalaisia nytkin jo kiitettävästi täällä, mutta ehkä Nokian syntymisen todennäköisyys ei ole suoraan verrannollinen ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään verrattuna, vaan kyse on aivan muista tekijöistä? Palkkaus, alan työtilanne (myös silloin kun on esim. 50v), innovatiivisuus, pääoman keräys mahdollisesti hyvälle idealle jne. Ei sitä Nokiaa rykäise jokin köyhä teekkari pystyyn yksinään, vaikka idea olisi kuinka hyvä. Ei vaikka olisikin ulkomaanihme.

[Outo olio]

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että turvapaikanhakijallakin olisi oikeus työllistyä. Lisäksi oikeuden työllistymiseen pitäisi säilyä, vaikka maassaolon perusteet muuttuisivatkin matkan varrella. On tietysti totta, että kaikkien maahanmuuttajien työelämävalmiudet eivät vastaa kysyntää, mutta ei hätää, ketterät PK-yritykset voivat varmasti kouluttaa tulijoista uusia osaajia. Myös kansainvälisten osaajien perheiden kotoutuminen on tärkeä keino houkutella kansainvälisiä osaajia.

Mielipide|Lukijan mielipide

Ulkomaisten työntekijöiden palkkaamista voidaan helpottaa monin keinoin

Heti maahan tultaessa tulisi selvittää, mitä ihminen osaa ja miten hän voi osaamistaan kehittää niin, ettei jää vuosikausiksi työelämän ulkopuolelle.

2:00

PÄÄKIRJOITUKSESSA (HS 23.2.) kiinnitettiin huomiota tärkeään asiaan: erityisesti hoitoalan työvoimapulaa ei voida hoitaa ilman ulkomaista työvoimaa. Sama ongelma on monella muullakin alalla. Onneksi tilannetta voidaan parantaa.

Suomalainen työelämä nojaa pitkälti todistuksiin, suoritettuihin koulutuksiin ja tutkintoihin. Heti maahan tultaessa tulisikin selvittää, mitä ihminen osaa ja miten hän voi osaamistaan kehittää niin, ettei jää vuosikausiksi työelämän ulkopuolelle.

Osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen prosesseja on tehostettava. Osaaminen pitää voida todentaa esimerkiksi näyttötutkinnoilla entistä paremmin, ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia on laajennettava myös kotoutumisajan jälkeiseen vaiheeseen. Suomen tai ruotsin kielen taitoa pitää voida treenata myös luokkahuoneen ulkopuolella.

Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden karenssi on ­ongelmallinen sekä turvapaikka­hakemuksen jättämisen että mahdollisen uusintahakemuksen yhteydessä. Vaikka turvapaikkamenettelyä ei ole tarkoitettu työvoiman maahanmuuttoon, olisi työnteko-oikeuden salliminen heti hyväksi sekä yhteiskunnalle että turvapaikan­hakijalle itselleen.

Monella maahan muuttaneella ei ole Suomessa tarvittavia ­digitaalisia taitoja, eli digitaalisen osaamisen kehittämiseen tulee panostaa. Pk-yritykset voivat innovatiivisina ja ketterinä toimijoina tarjota uudenlaisia ratkaisuja kotoutumiseen esimerkiksi kieliopetuksessa ja osaajien houkuttelussa tarvittavaan digitaaliseen infrastruktuuriin.

Oleskelulupaprosessi ja mahdollisen puolison ja perheen mahdollisuudet kotoutua ratkaisevat kansainvälisten osaajien houkuttelussa. On tärkeä pohtia myös eri oleskelulupien sisällä olevaa joustavuutta ja mahdollisuutta siirtyä oleskeluluvasta toiseen, sillä maahanmuuton eri kategoriat risteävät.

Aicha Manai

verkostopäällikkö, Suomen Yrittäjät

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007826155.html

[Ajatolloh]

^Minun puolestani voi ihan vapaasti sallia tuon, että tp-hakijoita firmat voivat palkata halutessaan.

Eivät ne kumminkaan tule juurikaan työllistymään kun ei työllisty suomalaisetkaan. Joten ei tuo muuta mitään.

Niin ja ylläoleva sillä varauksella, että oleskeluluvan saamiseen ei riitä mikä tahansa lumetyöpaikka. Riittävä ansiotaso pitää olla ja oleskeluluvan saa vain määräajaksi.

Perheenyhdistämisessä on tulorajat mutta valitettavasti ne ovat liian matalat ja kaikenlisäksi osa nautituista sosiaalituista riittää "tuloiksi". https://migri.fi/toimeentuloedellytys-suomesta-oleskeluluvan-saaneen-perheenjasenelle

Joten voidaan sallia tp-hakijan työnteko, mutta tulotason pitää olla joku 2000 e/kk vähintään eikä sosiaalitukia lasketa mukaan summaan. Tuon toteutumista myös tarkastellaan määrävälein ja jos ei täyty, niin työperäinen oleskeluoikeuskin lakkaa. Noin asia on muualla hoidettu, esim. Amerikassa.

Ei todellakaan ole iso ongelma, jos em. sallittaan yo. periaattein. Tuskin on monesta ihmisestä kyse.

[Pentecost]

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että turvapaikanhakijallakin olisi oikeus työllistyä.

On outoa, että tälläinen aspekti tuodaan esille, sillä heillä nimenomaan on oikeus työlllistyä 3 kuukauden maassaolon jälkeen ihan mihin hommiin tahansa. Toisin kuin vaikkapa suomalaisen puolison, joka ei ole turvapaikanhakija ja siksi joutuu odottamaan kunnes oleskelulupa ja työlupa sitä myötä on taskussa.

Lisäksi tulee turvapaikanhakijan vapautus ALVin maksamisesta. Joissain tapauksissa jopa yli 5 vuoden ajaksi. Tämän takia joka paikka on täynnä kymmenen euron partureita, kun niiden pitäjät eivät maksa alvia. Kilpaile siinä sitten suomalaisena parturina ja maksa, kun naapuri ei maksa.

Alunperin laki on kai ajateltu niin, että pakolaisena tänne tullut turvapaikanhakija saa elättääkseen itsensä etuna juuri työluvan automaattisen jakson jälkeen. Moni laki suorastaan suosii näitä maahantunkeutujia, mutta ei vastaavasti taas vaikkapa sitä suomalaisen ukon thaipuolisoa.

[Mikke70]

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että turvapaikanhakijallakin olisi oikeus työllistyä.

On outoa, että tälläinen aspekti tuodaan esille, sillä heillä nimenomaan on oikeus työlllistyä 3 kuukauden maassaolon jälkeen ihan mihin hommiin tahansa. Toisin kuin vaikkapa suomalaisen puolison, joka ei ole turvapaikanhakija ja siksi joutuu odottamaan kunnes oleskelulupa ja työlupa sitä myötä on taskussa.

Lisäksi tulee turvapaikanhakijan vapautus ALVin maksamisesta. Joissain tapauksissa jopa yli 5 vuoden ajaksi. Tämän takia joka paikka on täynnä kymmenen euron partureita, kun niiden pitäjät eivät maksa alvia. Kilpaile siinä sitten suomalaisena parturina ja maksa, kun naapuri ei maksa.

Alunperin laki on kai ajateltu niin, että pakolaisena tänne tullut turvapaikanhakija saa elättääkseen itsensä etuna juuri työluvan automaattisen jakson jälkeen. Moni laki suorastaan suosii näitä maahantunkeutujia, mutta ei vastaavasti taas vaikkapa sitä suomalaisen ukon thaipuolisoa.

10 euroa parturi? Tuossa ei voi olla kyllä vuokrattua liiketilaa maksoi alvin tai ei. Ja kun kotona tekee, niin asiakasmäärä romahtaa.

[pugisti]

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että turvapaikanhakijallakin olisi oikeus työllistyä.

On outoa, että tälläinen aspekti tuodaan esille, sillä heillä nimenomaan on oikeus työlllistyä 3 kuukauden maassaolon jälkeen ihan mihin hommiin tahansa. Toisin kuin vaikkapa suomalaisen puolison, joka ei ole turvapaikanhakija ja siksi joutuu odottamaan kunnes oleskelulupa ja työlupa sitä myötä on taskussa.

Lisäksi tulee turvapaikanhakijan vapautus ALVin maksamisesta. Joissain tapauksissa jopa yli 5 vuoden ajaksi. Tämän takia joka paikka on täynnä kymmenen euron partureita, kun niiden pitäjät eivät maksa alvia. Kilpaile siinä sitten suomalaisena parturina ja maksa, kun naapuri ei maksa.

Alunperin laki on kai ajateltu niin, että pakolaisena tänne tullut turvapaikanhakija saa elättääkseen itsensä etuna juuri työluvan automaattisen jakson jälkeen. Moni laki suorastaan suosii näitä maahantunkeutujia, mutta ei vastaavasti taas vaikkapa sitä suomalaisen ukon thaipuolisoa.

Missä tuo alv vapautus lukee / tai mistä sen löytää?

[l'uomo normale]

q

Alunperin laki on kai ajateltu niin, että pakolaisena tänne tullut turvapaikanhakija saa elättääkseen itsensä etuna juuri työluvan automaattisen jakson jälkeen. Moni laki suorastaan suosii näitä maahantunkeutujia, mutta ei vastaavasti taas vaikkapa sitä suomalaisen ukon thaipuolisoa.

10 euroa parturi? Tuossa ei voi olla kyllä vuokrattua liiketilaa maksoi alvin tai ei. Ja kun kotona tekee, niin asiakasmäärä romahtaa.

Varsinkin Helsingin lähiöissä on idealistisesti rakennettu paljon liiketilaa asuintalojen pohjakerroksiin, eikä tiloille ole paljon kysyntää varsinkaan kävelyreittien varrella. Siksi niitä onkin vuokrattu kaikenlaisille kerhoille, joilla ei voi olla paljoa vuokranmaksukykyä. Ei ole yhtään tilanteesta hajua, mutta asiantuntemattomana kuvittelisin ettei heikompi liiketila voi maksaa kuin jonkun 200-300€ kuussa. Jonkun päivän kun kympinparturoi pimeänä, sen jälkeen alkaa olla voiton puolella. Ehkä taloyhtiöllekin on parempi, että katutason liiketila on käytössä ja joku katsoo sen perään, kuin että tila olisi vuosikausia tyhjillään.

[Torspo]

Mikä helvata on siinä, että suomalaiset ovat vastuussa iPhone-kansan kieliopinnoista luokkahuoneen ulkopuolellakin. Tunnen kavereita jotka ovat tulleet Suomeen töihin osaamatta kieltä ja ovat sen opetelleet töiden ohessa 1-2 vuodessa. Näillä turvapaikkalaisilla on täysipäiväinen opiskelumahdollisuus kielen suhteen ohjatusti ja silti ei tunnu menevän kaaliin, onkohan tässä jokin asia mikä jätetään kertomatta. Kaduilla kun näkee heitä, niin tuntuu, että se puhelin on kasvanut käteen kiinni pysyvästi ja sitä räplätään jatkuvasti.

Noihin puhelimiin saa vaikka hurumycket ilmaisia suomen kielen itseoppimisohjelmia, joilla voi parantaa kielitaitoaan vaikka kaikki vapaa-aikansa. Ei kelpaa - kaikki puutteet kielen tai muun osaamisen suhteen pitäisi paapoa kädestä pitäen.

On se kerpele kun tämä kaveri lähtee maahan, jonka kieltä en osaa edes viikoksi, niin opettelen pienen perussanaston parissa päivässä, vaikken sen jälkeen tarvitsisi sitä kieltä ikinä.

[repo]

Missä tuo alv vapautus lukee / tai mistä sen löytää?

Esim. vero.fi

Pienen yrityksen alv – vähäinen liiketoiminta on arvonlisäverotonta

Vähäisen liiketoiminnan rajaa on nostettu 10 000 eurosta 15 000 euroon: Korotettua 15 000 euron rajaa sovelletaan vuonna 2021 alkaviin tilikausiin.

Edelliseltä sivulta linkki...

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Arvonlisäveron alarajahuojennus on verohelpotus niille yrittäjille ja yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa.

Jos yrityksen liikevaihto on

• enintään 15 000 euroa (10 000 euroa vuonna 2020), yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin.
• yli 15 000 euroa (10 000 euroa vuonna 2020) mutta alle 30 000 euroa, yritys saa huojennuksena osan arvonlisäverosta.

Viimeisen lainauksen korostus minulta.

Itsellä oli muistikuva, että tämä alv-vapauden raja olisi ollut korkeampi, mutta hyvä että tuli tarkastettua (eri asia muistanko oikein, kun seuraavan kerran asiasta käydään poliittista keskustelua, pitäisikö rajoja olla ollenkaan, jos pitää, miten korkeat, vääristyykö kilpailu, voidaanko alv-vapautusta käyttää väärin, ym. ym.).

[Roope]

^Minun puolestani voi ihan vapaasti sallia tuon, että tp-hakijoita firmat voivat palkata halutessaan.

Eivät ne kumminkaan tule juurikaan työllistymään kun ei työllisty suomalaisetkaan. Joten ei tuo muuta mitään.

Kyllä se muuttaa, sillä karenssi hillitsee turvapaikkajärjestelmää väärinkäyttäviä laittomia siirtolaisia kiertämästä maahantulosääntöjä, kun työlupaa ja viisumia ei muuten irtoaisi.

Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden karenssi on ­ongelmallinen sekä turvapaikka­hakemuksen jättämisen että mahdollisen uusintahakemuksen yhteydessä. Vaikka turvapaikkamenettelyä ei ole tarkoitettu työvoiman maahanmuuttoon, olisi työnteko-oikeuden salliminen heti hyväksi sekä yhteiskunnalle että turvapaikan­hakijalle itselleen.

Karenssista luopuminen ei lisäisi tai nopeuttaisi aidosti turvapaikkaa hakevien työllistymistä kuin korkeintaan marginaalisesti ja se olisi Suomelle taas uusi yhteiskunnalle haitallinen vetotekijä verrattuna muihin Euroopan maihin. Haitat ja riskit ovat monikymmenkertaiset mahdollisiin hyötyihin verrattuna.

On tärkeä pohtia myös eri oleskelulupien sisällä olevaa joustavuutta ja mahdollisuutta siirtyä oleskeluluvasta toiseen, sillä maahanmuuton eri kategoriat risteävät.

Verkostopäällikkö Manai, joka juuri pääsi sanomasta, että "turvapaikkamenettelyä ei ole tarkoitettu työvoiman maahanmuuttoon", tarkoittaa, että turvapaikkamenettelyn väärinkäyttäjät pitää ottaa avosylin vastaan työvoimana.

[Pentecost]

Missä tuo alv vapautus lukee / tai mistä sen löytää?

Harva sen sijaan muistaa, kuinka eriarvoistavasti Suomen verolait kohtelevat ulkomaalaisia ja suomalaisia. Esimerkiksi vuonna 2003 tuli voimaan laki maahanmuuttajien erityistuesta (1192/2002), jolla maahanmuuttajien yritykset vapautettiin veroista ensimmäisten toimintavuosien ajalta. Tämän lain mukainen erityistuki on ollut tuloverolain 92 §:n 9 kohdan (1360/2002) mukaan saajilleen verotonta tuloa, mikä on asettanut kantaväestöön kuuluvat suomalaiset eriarvoiseen asemaan viranomaisten edessä.

ALV-vapautus maahanmuuttajien yrityksille kestää maksimissaan kymmenen vuotta tai siihen asti, kunnes maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden. Starttirahaa he saavat enintään kolmeksi vuodeksi lähes sata euroa päivässä, ja se on veroton.

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2017/11/maahanmuuttajien-erityiskohtelu.html

[akez]

Mielipide|Lukijan mielipide

Ulkomaisten työntekijöiden palkkaamista voidaan helpottaa monin keinoin

Heti maahan tultaessa tulisi selvittää, mitä ihminen osaa ja miten hän voi osaamistaan kehittää niin, ettei jää vuosikausiksi työelämän ulkopuolelle.

...
Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden karenssi on ­ongelmallinen sekä turvapaikka­hakemuksen jättämisen että mahdollisen uusintahakemuksen yhteydessä. Vaikka turvapaikkamenettelyä ei ole tarkoitettu työvoiman maahanmuuttoon, olisi työnteko-oikeuden salliminen heti hyväksi sekä yhteiskunnalle että turvapaikan­hakijalle itselleen.
...

Työnteko-oikeuden salliminen heti asyylihenkilön saavuttua maahan johtaa nimenomaan siihen, että asyylistä tulee maahanmuuton väylä, myös työperäisen. Se on kaikkein helpoin maahanmuuton väylä, sillä ainoa vaadittava kriteeri on, että tulija saa kakistettua suustaan ulos rajavartijan sinne jo tyrkyttämän sanan "asylum". Se avaa portit ja melkein kaikki näin Suomeen tulleet voivat jäädä tänne viimeistään vuosikausia kestävien valituskierteiden jälkeen. Edes kaikkia karkotuspäätöksen saaneita rikollisia ei kyetä poistamaan maasta.

Työnteko-oikeuden salliminen heti on yksi niistä keinoista, jolla nykyinen systeemi maksimoi tänne jäävien määrää. Oleskelulupa maahan voi lopulta hellitä juuri tuon työnteon perusteella. Noin nykysysteemistä on tullut itseään ruokkiva automaatti ja halukkaat tulijat eivät tule koskaan loppumaan. Systeemi on periaatteessa samaa kuin jos rikkoisi talossaan päävesiputken, ja sen jälkeen seisoisi tumput suorina katselemassa vieressä ja hokemassa ilmiön kaikenlaisista positiivisista puolista ja syntyvästä profitista, vaikka lopputulos on vain tärveltyneet rakenteet ja hometalo.

Ei ole suomalaisten etujen mukaista tuollainen, ja niiden etujen ja intressien tulee olla Suomessa valtaapitävien ykkösasia. Valitettavasti tilanne on niin, että vaikka kaikkia ei voikaan kusettaa kaiken aikaa, niin suurta osaa kyllä pystyy kusettamaan kaiken aikaa. Tällä tiellä olemme nyt. Siinä ei järki ja logiikka johda kulkua ja määrää suuntaa.

Turvapaikan tarkoitus on nimensä mukaisesti olla tilapäinen ratkaisu. Kun koko maahanmuuttoaparaatti ja poliittiset vastuuhenkilöt pitävät tämän tavoitteen kirkkaana mielessään, niin silloin ensimmäinen ja tärkein seikka ei ole työteko-oikeuden jakaminen heti joka tulijalle, vaan jotakin aivan muuta - koko systeemin remontti uuteen uskoo uudella orientaatiolla. Kun tänne ilmaantuu henkilö Afganistanista, Eritreasta, Irakista tai Kongosta hakemaan TILAPÄISTÄ turvapaikkaa, niin hitainkin oivaltaa heti mistä on kyse ja mitkä ovat tulijan aikeet. Sen mukaan on sitten syytä toimia, ja luoda tarvittavat keinot ja prosessit. Mahdollisuuksia on monia. Jopa asyylinkin voi järjestää kv. sopimusten nojalla muualta kuin omasta maasta.

...
Oleskelulupaprosessi ja mahdollisen puolison ja perheen mahdollisuudet kotoutua ratkaisevat kansainvälisten osaajien houkuttelussa. On tärkeä pohtia myös eri oleskelulupien sisällä olevaa joustavuutta ja mahdollisuutta siirtyä oleskeluluvasta toiseen, sillä maahanmuuton eri kategoriat risteävät.

Aicha Manai

verkostopäällikkö, Suomen Yrittäjät

"Huippuosaajalla" on Suomessa nykyään kriteerinä yrityksen tälle 3.000 euroa kuussa maksama palkka. Kun tällainen henkilö tuo tänne perheensä, joka ei selviä ilman kotouttamista (kukaan kuullut koskaan suomalaisesta, joka tuollaista tarvinnut?), niin kyse on silloin ainoastaan isosta vahingosta ja tappiosta koko yhteiskunnalle, jonka suuruusluokka on miljoonan euron nettokustannus per nuppi elinkaaren ajalta. Kiviä lisää (syömä)velkojen alle uppoavaan veneeseen. Yksittäiset firmat ja muut jobbarit saattavat kääriä tuolla kyllä itselleen isoja voittoja, mutta terveessä yhteiskunnassa tuollaiselle kaikkien kansalaisten etujen vastaiselle puliveivaamiselle tulee nopeasti stoppi.

EU:ssa on kaiken lisäksi väestöä 500 miljoonaa henkilöä, jotka saa tänne heti ilman mitään lupaprosesseja. Nuorisotyöttömyys Välimeren maissa on jopa 50% luokkaa, joten potentiaalia riittää, vaikka ne satojen tuhansien suomalaisten työttömien ja tempputyöllistettyjen reservit saataisiin kaikki joku päivä ammennettua käyttöön.

Maahanmuutto EU:n ulkopuolelta vuorostaan vain lisää tutkimusten mukaan köyhyyttä kohdemaassa. On helppo havaita, mikä on suomalaisen yhteiskunnan kannalta järkevää ja mikä ei.

[Eisernes Kreuz]

Ei ole suomalaisten etujen mukaista tuollainen, ja niiden etujen ja intressien tulee olla Suomessa valtaapitävien ykkösasia. Valitettavasti tilanne on niin, että vaikka kaikkia ei voikaan kusettaa kaiken aikaa, niin suurta osaa kyllä pystyy kusettamaan kaiken aikaa. Tällä tiellä olemme nyt. Siinä ei järki ja logiikka johda kulkua ja määrää suuntaa.

Ei se ole enää aikoihin ollut valtaapitävien ykkösasia. Meillä on tällä hetkellä peräti ministerinä ihminen, jonka mielestä oman kansan etusijalle asettaminen on vaarallista ja vahingollista.

Se nyt on joka tapauksessa varmaa, etteivät Eurooppaan pyrkivät kehitysmaalaiset ihan heti lopu kesken. Varmasti noiden luku- ja kirjoitustaidottomien korkeasti koulutettujen massojen joukosta löytyy tulevaisuudessakin Suomen karjuvan työvoimapulan paikkaajia.

[Outo olio]

Itseäni nauratti myös tuo että Suomeen pitäisi tuoda ihmisiä, joille ei ole tarvetta, ja sitten PK-yritykset palkataan kouluttamaan heistä hyödyllisiä. Suomen Yrittäjät siis edustaa nimenomaan näitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, isoja taas edustaa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. "Ehdotamme, että meidän jäsenyrityksillemme annetaan avoin piikki verorahalla yrittää saada mamuista hyödyllisiä. Ajattelemme tässä nyt toki vain yhteiskunnan parasta."

Monella maahan muuttaneella ei ole Suomessa tarvittavia ­digitaalisia taitoja, eli digitaalisen osaamisen kehittämiseen tulee panostaa. Pk-yritykset voivat innovatiivisina ja ketterinä toimijoina tarjota uudenlaisia ratkaisuja kotoutumiseen esimerkiksi kieliopetuksessa ja osaajien houkuttelussa tarvittavaan digitaaliseen infrastruktuuriin.

[Golimar]

Lisää mansikanpoimijoita tarjolla.

Kommentti komentokeskuksesta kertoo siitä missä mennään, kampaviinerin mässyttäjiä on palkattu mielettömiä määriä.

Olin tuolla töissä 30v sitten silloin oli alle 20 työntekijää.

Finlandia-talo irtisanoo kolmanneksen henkilökunnastaan
Tänään klo 13:26
22 henkilön työsuhde Finlandia-talossa päättyy.

Finlandia-talo Oy on saanut päätökseen kolmannet yt-neuvottelut vuoden sisään. Neuvottelujen myötä 22 henkilön työsuhde päättyy.

Finlandia-talo työllisti ennen yt-neuvotteluja 61 henkilöä, joista siis työnsä yt-menettelyn myötä menettää reilu kolmannes.

X

https://www.iltalehti.fi/talous/a/ee477bea-6ab2-45ff-ad79-02b323099880

[Roope]

Helsingin Sanomat: Keskustan Annika Saarikko haluaa Suomeen 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää vuosittain 13.2.2021

Ei tätä enää kesäkuussa muisteta. Onneksi tuli siirrettyä vaaleja.

SUOMEEN pitää saada 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain enemmän kuin heitä nyt tulee.

Näin vaatii keskusta ja sen puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Se on rohkeaa puhetta puolueelta, joka on menettänyt kannattajiaan maahanmuuttoon nuivasti suhtautuville perussuomalaisille.

SAARIKON mukaan Suomen tulevaisuuden keskeinen ongelma on huoltosuhde eli se, että pian on liian vähän työikäisiä suhteessa ihmisiin, jotka eivät käy töissä.

Ja jos veronmaksajat vähenevät, julkisella sektorilla ei ole varaa nykyisiin palveluihin, joita tarvitsee koko ajan isompi joukko ihmisiä.

Keskeinen ongelma ei siis olekaan mekaanisesti huoltosuhde eli työllisten ja työttömien suhde vaan verotulot eli paremminkin nettoveronmaksajien ja nettosaajien suhde.

Työperäinenkin maahanmuuttaja on nettosaaja, joka vain pahentaa rahoitusvajetta, jos hän työllistyy Suomen kaltaisessa universaalin sosiaaliturvan ja runsaiden maksuttomien palvelujen maassa matalapalkka-aloille.

"Maahanmuuttovastaisuus on levinnyt niin laajalle, että nykyisin jo työperäiseenkin maahanmuuttoon on alettu suhtautua negatiivisesti. Tämä asenne ei oikeastaan voi olla edes mahdollinen, koska Suomen huoltosuhde on mitä on. Moni kysyy minulta, että eikös ne suomalaiset pitäisi saada töihin? Kyllä, mutta kun sekään ei riitä", hän sanoo.

On syytäkin suhtautua negatiivisesti valtion subventoimaan halpatyövoiman maahanmuuttoon. Ennen sen estivät lait, mutta nykyisin sille ei enää ole juurikaan esteitä, vaan työnantaja voi rekrytoida vapaasti suomalaista sosiaaliturvaa hyödyntävän siivoojan vaikka Bangladeshista.

"Tämä on myös iso poliittinen linjakysymys. Otetaanko me väestön heikko huoltosuhde vain annettuna tosiasiana vai nähdäänkö se tiiviinä osana myös talouspolitiikkaa? Perhemyönteisellä politiikalla voi vaikuttaa syntyvyyteen, ja sen lisäksi työperäisen maahanmuuton suhteen valtio voi olla aktiivinen."

SAARIKKO haluaa, että hallitus puhuu maahanmuutosta huhtikuun puoliväliriihessään.

"Budjettiriihessä sovittu alueellinen kokeilu tarveharkinnan lieventämisestä pitää toteuttaa. Maahanmuuton lupaongelmat pitää vihdoin saada kuntoon ja enemmän digitaaliseksi. Asenneilmapiiriin pitää saada muutos."

Eli ministeri Saarikko haluaa vain edistää haittamaahanmuuttoa, ei lisätä verotuloja. Enää vain muutamia matalapalkka-aloja koskevan tarveharkinnan lieventäminen kaikkein huonoimmin tienaavien kohdalla kun tuskin tuo Suomeen ainuttakaan nettoveronmaksajaa, saati sitten 10 000.

Puheenjohtaja Saarikko: Keskusta kannattaa tavoitteellista väestöpolitiikkaa

Syntyvyyteen ja maahanmuuttoon voidaan vaikuttaa, ja sen Keskusta on valmis tekemään. Keskusta on valmis edistämään hallituksessa tänään julkaistun Anna Rotkirchin väestöpoliittisen raportin suosituksia.

Ilman toimenpiteitä Suomen väestö lähtee kutistumaan vuoden 2030 jälkeen.

[...]

Ja totta kai tarvitsemme avuksemme osaajia maailmalta! Osaavasta työvoimasta on jo nyt monilla alueilla pulaa. Työperäisen maahanmuuton tulisi kasvaa vähintään 10 000:lla vuosittain 2030 saakka. Tämä edellyttää uudistuksia työlupien myöntämiseen, palveluihin sekä Suomen markkinointiin maailmalla.

Keskusta 10.3.2021

"Uudistukset työlupien myöntämisessä" eli työlupien tarveharkinnasta luopuminen ei lisää "osaavaa työvoimaa", koska tarveharkinta ei koske oikeita osaajia.

Edit:
Se vielä, että jos Saarikko haluaa tosiaan helpottaa rahoituspaineita, se onnistuu maahanmuuton kautta ylivoimaisesti varmemmin ja tehokkaammin karsimalla haittamaahanmuuttoa. Maahanmuuttomenojen leikkaamiseen on helpot, tunnetut keinot, kun sen sijaan tulojen kasvattaminen on erittäin vaikeaa ja epävarmaa, ja Saarikon esittämä tarveharkintaan puuttuminen vain pahentaisi tilannetta.

[Ari-Lee]

^En tiedä mikä Saarikonkaan koulupohja lienee. Tuo huoltosuhde ja nettoveronmaksajien suhde nettosaajiin on vain niin yksinkertaista matematiikkaa että Saarikko jäisi näköjään luokalle.

Eikä Suomesta löydy yhtään ainoaa oikeaa toimittajaa kuka tenttaisi tästä pöljyydestä arvoisaa ministeriä? Meidät on kirottu.

[F1nka]

^Eikai toimittajilta voi vaatia laskutaitoa?