Työvoimapulan paluu ja kosto

[l'uomo normale]

Taitaa rasisminvastaiselle taistelulle jäädä nyt vähemmän resursseja 

Eikun jää enempi, koska työntekijärasitteita vähennetään. Pelaaminen ei keskity ravintoloihin kylänraitille vaan saitille.

Nyt matuille uusia pimeitä, myöhemmin ehkä jopa legalisoituja ansaintamahdollisuuksia kulttuuriyhdistyksissään. Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus, nimittäin.

[Jorma M.]

Äääääärimmäinen työvoimapula.

Hesari kiihdyttää voimakasta ja julkeaa valehteluaan ja lietsoo sisällissotaa:


Malmilaiseen keittiöön on etsitty vuoden ajan kokkia tuloksetta – Maahanmuutto voisi ratkaista Suomen ongelmia, mutta tiellä on kaksi estettä
Useat päättäjät kaipaavat maan ulkopuolelta työvoimaa ikääntyvään Suomeen. Mutta haluavatko äänestäjät lisää maahanmuuttoa – ja tahtovatko ulkomaalaiset tulla juuri tänne töihin?


MALMILAISESSA keittiössä on jälleen kiireinen päivä. Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun ja Perho-liiketalousopiston opiskelijoille on tarjolla lihapyöryköitä ja perunoita. Nälkäisiä suita on paljon.

Ruoanlaitosta vastaa vuokrakokki Johanna Huostila, jota on jouduttu pyytämään jälleen tuuraamaan kuukaudeksi. Fazerin pyörittämään Amica-opiskelijaravintolaan on etsitty kokopäiväistä kokkia viime vuoden keväästä lähtien, mutta sellaista ei ole löytynyt.

Huostilakaan ei halua vakituiseen työsuhteeseen vaan sanoo työskentelevänsä vuokrakokkina omasta tahdostaan.

"Kokin paikka on ollut auki niin sisäisessä kuin ulkoisessakin haussa, mutta hakemuksia ei yksinkertaisesti ole tullut", sanoo ravintolapäällikkö Tarja Kujala.

Fazerilla on Etelä-Suomessa avoinna kymmeniä muitakin keittiö- ja ravintolatyöntekijöiden pestejä.

Ravintola-alalla on valiteltu koko maahan levinnyttä kokkipulaa jo pitkään. Työnantajapuolen etujärjestön Maran mukaan kaikkia paikkoja ei saada täytettyä, ja useat yritykset joutuvat jatkuvasti etsimään väliaikaisia tuuraajia.

Järjestö on esittänyt pulmaan ratkaisuakin: jos työntekijöitä ei löydy Suomesta, töihin tarvitaan yhä enemmän maahanmuuttajia.

MAAHANMUUTTAJIA kaivataan apuun muuallekin kuin keittiöihin. Yritykset ovat valitelleet osaavien työntekijöiden pulaa niin rakennustyömailla, autotehtailla kuin konepajoillakin eri puolella Suomea.

Aihe puhuttaa paljon. Esimerkiksi tiistaina maahanmuutto oli pääteemana työmarkkinoiden keskusjärjestöjen vaalikiertueen avaustilaisuudessa.

Päättäjien mielestä pulaa ei ole pelkästään työvoimasta vaan ennen kaikkea veronmaksajista.

Suomalaiset saavat yhä vähemmän lapsia, ja Suomen väkiluku alkaa ennusteiden mukaan pienentyä 2030-luvulla. Toisaalta väestö myös ikääntyy, jolloin esimerkiksi eläke- ja hoivamenoihin kuluu yhä enemmän julkista rahaa.

Vaikean yhtälön keskeiseksi ratkaisuksi on ehdotettu monelta suunnalta maahanmuuton tuntuvaa lisäämistä.

Nykyisin Suomeen muuttaa vuosittain noin 15 000 henkeä enemmän kuin maasta lähtee pois. Jotta työikäisen väestön määrä ei supistuisi lähivuosikymmeninä, tämän niin sanotun nettomaahanmuuton pitäisi arvioiden mukaan ainakin kaksinkertaistua.


MAAHANMUUTTOON kohdistuu siis suuria toiveita, mutta onko siitä ratkaisuksi Suomen ongelmiin? Se on hyvin epävarmaa, sillä tiellä seisoo kaksi hidastetta.

Ensimmäinen niistä on poliittinen. Suomeen muuttaneiden tekemät rikokset, erityisesti viimeaikaiset lasten hyväksikäyttöepäilyt, ja muuta väestöä korkeampi työttömyysaste ovat tehneet maahanmuutosta tulenaran kysymyksen.

Suurten puolueiden keskeinen keino kiistanalaisimpien kysymysten väistämiseksi on nyt puhua nimenomaan työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Se eroaa humanitaarisesta maahanmuutosta siten, että ulkomaalainen ei tule Suomeen esimerkiksi pakolaiseksi vaan lähtökohtaisesti töihin.

Maahanmuuttoon kielteisimmin suhtautuvan eduskuntapuolueen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on vaatinut "huonon" humanitaarisen maahanmuuton lopettamista kokonaan, sillä huonosti työllistyvien ihmisten ottaminen maahan ei hänen mukaansa ratkaise julkisen talouden ongelmia.

Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa selvästi EU:n keskiarvon alapuolella. Tätä selittää pakolaisina tulleiden ja maahanmuuttajanaisten heikko työllistyminen.

Sen sijaan työn perusteella oleskeluluvan saaneiden työllisyysaste hipoo luonnollisesti sataa prosenttia, minkä vuoksi perussuomalaisetkaan ei tyrmää työperäistä maahanmuuttoa täysin.

----------------

loput linkistä.

[Dangr]

Työnantajat sanovat työntekijöille: Pätkätyöt ja epätyypilliset työsuhteen ovat tulevaisuutta ja nykyisyyttä, tottukaa siihen.

Työnantajat haluavat vakituisen työntekijän eivätkä saa, niin alkaa vinkuna.

Sitä niittää mitä kylvää.

(Ilmainen vinkki työnantajille: laittakaa satku lisää kuussa palkkaan, niin eiköhän tekijä löydy.)

[Skeptikko]

Hesari kiihdyttää voimakasta ja julkeaa valehteluaan ja lietsoo sisällissotaa:

Melkoinen tuo Hesarin propagandapläjäys taas kerran harhaanjohtamisineen päivineen:

Vielä 30 vuotta sitten täällä ei ollut juuri ulkomaalaisia – Nyt päättäjät toivovat maahanmuutosta ratkaisua Suomen suuriin ongelmiin, mutta tiellä on kaksi estettä - Politiikka | HS.fi
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005974496.html

Päättäjien mielestä pulaa ei ole pelkästään työvoimasta vaan ennen kaikkea veronmaksajista.

Ja tätä taustaa vasten on syytä muistaa se, että matalapalkkainen ulkomaalainen työntekijä ei ole nettoverenmaksaja, vaan saa tulonsiirtoina enemmän rahaa kuin mitä maksaa veroja.

Vaikean yhtälön keskeiseksi ratkaisuksi on ehdotettu monelta suunnalta maahanmuuton tuntuvaa lisäämistä.

Ja monassa taludellisessa arviossa on puolestaan arvioitu, ettei maahanmuutosta ole talousongemien ratkaisijaksi.

Mielipidemittausten mukaan kansalaisten suhtautuminen turvapaikkaa hakeviin oli vielä 1980-luvun lopulla verrattain suopeaa mutta ulkomaisten työnhakijoiden pelättiin vievän suomalaisilta töitä.

Tännehän ei paljoa tullut turvapaikanhakijoita, Neuvostoliitosta tulleet loikkarit palautettiin takaisin ja muutenkin virallinen linja oli tiukka ja torjuva. Tämän ansiosta toki kansalaisten ei tarvinnut nähdä vaivaa torjuakseen.

VAIN muutamassa vuosikymmenessä maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on moninkertaistunut, mutta poliitikkojen suunnitelmista huolimatta yhä vain pieni osa muuttoliikkeestä on määritelmällisesti työlähtöistä.

Esimerkiksi viime vuonna Suomeen muuttaneista yli 30 000 ihmisestä karkeasti arvioituna 12 000 tuli tänne ensisijaisesti työn vuoksi. Arviointia vaikeuttaa se, ettei EU:n vapaan liikkuvuuden piirissä tulleiden ihmisten tulosyistä ole tarkkaa tilastointia.
...
Kuten tilastotkin osoittavat, suurin osa EU:n ulkopuolelta – etenkin Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä, Thaimaasta, Kiinasta ja Vietnamista – Suomeen töihin tulevista tekee suorittavaa työtä jollain pienipalkkaisella alalla. Suuri osa heistä on saanut työlupansa saatavuusharkinnan jälkeen.
...
Kokoomus, vihreät ja Rkp sekä työnantajajärjestöt haluaisivat heittää palkkaamista hidastavan ja vaikeuttavan saatavuusharkinnan romukoppaan. Myös keskusta, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit olisivat valmiita luopumaan siitä asteittain.

Sen sijaan ajatusta vastustavat Sdp ja perussuomalaiset sekä esimerkiksi työntekijöiden kattojärjestö SAK.

Sdp ja SAK pelkäävät, että saatavuusharkinnasta luopuminen loisi Suomeen hallitsemattomat halpatyömarkkinat ja johtaisi suomalaisten työntekijöiden etujen polkemiseen.
...
Filippiiniläisiä kokkeja Suomeen välittävä työnvälitysyhtiö Barona arvioi marraskuussa, että luparumban takia kokin saaminen maahan kestää noin vuoden. Työ- ja elinkeinoministeriön Hämäläisen mukaan tilanne on tosin nyt parempi, ja Uudenmaan te-toimisto käsittelee jo marraskuun lupahakemuksia.

Palvelualojen ammattiliitto Pam ei vastusta ulkomaisten kokkien käyttöä, mutta liiton mielestä olisi tärkeintä työperäisen maahanmuuton helpottamisen sijasta kohentaa alan palkkoja ja työehtoja. Pamin mukaan työntekijöitä löytyisi silloin myös Suomesta.

Työnantajapuolen Mara puolestaan katsoo, ettei varaa palkkojen korottamiseen yksinkertaisesti ole. Jos siis halukkaita tekijöitä ei löydy kotimaasta nykyisillä ehdoilla, heitä on järjestön mukaan hankittava ulkomailta.
...
Tutkija Saukkonen sanoo, että pienehköihin yksityiskohtiin, kuten saatavuusharkintaan, keskittyminen voi peittää alleen tämän selvästi suuremman esteen.

"Suomi ei yksinkertaisesti ole kovin houkutteleva paikka tulla. Mitään suurta työntekijöiden ryntäystä tänne ei ole näköpiirissä."

Se ei Saukkosen mukaan johdu niinkään Suomen ilmastosta tai yhteis­kunnasta vaan siitä, että maahan­muuttajia oli täällä pitkään varsin vähän.
...
Työ- ja elinkeinoministeriön Hämäläinen on samaa mieltä. Hämäläisen mukaan ministeriö haluaa tehdä Suomesta esimerkiksi tietotyöläisille "Piilaaksoakin houkuttelevamman paikan".

Suomen matalalla palkkatasolla tietotyöläisillä voi kyllä jäädä ikuiseksi unelmoinniksi Piilaaksoa suurempi houkuttelevuus.

KAIKKI eivät uskokaan siihen, että Suomen huoltosuhteen tai julkisen talouden voisi korjata haalimalla tänne pelkkiä työntekijöitä.

Muuttoliikkeitä tutkinut Helsingin yliopiston sosiologian apulaisprofessori Lena Näre pitää ajatusta työperäisestä maahanmuutosta "hallinnon illuusiona".

"Maahanmuuttaja ei koskaan ole työperäinen muuttaja vaan ihminen kaikkine tarpeineen."

Näre viittaa tällä siihen, että työpaikan lisäksi ihmiset kaipaavat pysyvyyttä, sosiaalisia verkostoja ja varmuutta tulevaisuudesta.

"Pula-aloille pystytään toki rekrytoimaan työntekijöitä ulkomailta. Mutta miten me saamme ihmisiä jäämään tänne, jos he saavat työluvan alkuun vain vuodeksi ja perheenyhdistäminen on tulorajojen vuoksi vaikeaa?"
...
JOS Suomeen aidosti halutaan merkittävä määrä ulkomaalaisia pysyväksi osaksi yhteiskuntaa, Näreen mukaan lupakäytäntöjä pitäisi keventää merkittävästi ja tänne muuttavien – niin työntekijöiden kuin pakolaistenkin – olisi annettava tuoda perhe mukanaan.

"Huoltosuhteen korjaaminen vaatisi siis ajattelutavan muutosta. Pelkkien työntekijöiden havittelu tuskin riittää muuttoliikkeen tuntuvaan kasvattamiseen, vaan myös humanitaarista maahanmuuttoa olisi lisättävä. Nämä päätökset tietysti vaatisivat päättäjiltä rohkeutta."

Kuten miljoona kertaa on todettu, mutta asia ei "jostain syystä" tunnu menevän jakeluun Hesarin kaltaisille punaviherunelmoijille, että olennaisinta ei ole huoltosuhde, vaan taloudellinen huoltosuhde. Suomen ei ole mitään järkeä haluta ja haalia tänne ihmisiä, jotka eivät paranna, vaan heikentävät heikon työllistymisen ja työllistyessäänkin matalan palkkatason takia taloudellista huoltosuhdetta. Mitä enemmän taloudellista huoltosuhdetta heikentävää maahanmuuttoa tulee, sitä heikommaksi käy rahojen riittäminen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Jo nyt nousukaudella on hyvinvointiyhteiskuntaa joudutta rahoittamaan velkarahalla ja vielä vaikeammaksi käy tilanne kasvattamalla työttömien armeijaa haittamaahanmuutolla.

"Huoltosuhteen korjaaminen vaatisi siis ajattelutavan muutosta. Pelkkien työntekijöiden havittelu tuskin riittää muuttoliikkeen tuntuvaan kasvattamiseen, vaan myös humanitaarista maahanmuuttoa olisi lisättävä. Nämä päätökset tietysti vaatisivat päättäjiltä rohkeutta."

Sonja Hämäläinen on samaa mieltä siitä, että perheen merkitys on muuttaville ihmisille suuri ja perheenyhdistäminen tukee kotoutumista. Aihe on kuitenkin poliittisesti arka, hän sanoo.

Ainakin ruotsalaistutkimuksen mukaan kylläkin perheenyhdistäminen heikensi turvapaikanhakijalasten kohdalla kotoutumista, eikä suinkaan parantanut sitä, mutta mitä väliä on faktoilla ja tutkimuksilla punavihreässä kuplassa.

Sämre integration när flyktingbarn förenas med sina föräldrar? | Inrikes | svenska.yle.fi
https://svenska.yle.fi/artikel/2015/05/06/samre-integration-nar-flyktingbarn-forenas-med-sina-foraldrar

The number of unaccompanied minor asylum seekers has multiplied in Europe and Finland also has to take responsibility. Surprisingly, research points out that refugee children who are not reunited with their families do better when they go out to work.

Työperäisestä maahanmuutosta riittää siis puhetta, mutta kovin suuria muutoksia on vaikea tehdä ilman äänestäjien hyväksyntää. Kevään eduskuntavaaleja edeltävä keskustelu ja vaalien lopputulos määrittänevätkin pitkälti sen, millaista maahanmuuttopolitiikkaa 2020-luvun Suomessa harjoitetaan.

Kannattaa taustaksi lukea myös nämä:

Talousprofessorilta madonluvut hallituksen maahanmuutto-ohjelmalle - edes työperäinen maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta - Suomen Uutiset
https://www.suomenuutiset.fi/talousprofessorilta-madonluvut-hallituksen-maahanmuutto-ohjelmalle-edes-tyoperainen-maahanmuutto-paranna-huoltosuhdetta/

Virénin mielestä koko ohjelma lähtee ratkaisemaan ongelmaa, jota ei välttämättä ole olemassakaan.

Tilastokeskuksen Elinkeinoelämän valtuuskunnalle tuottaman tutkimuksen mukaan vuotuisen maahanmuuton tulisi kasvaa 34 000 maahanmuuttajaan, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi ja työvoiman tarpeeseen voidaan vastata, ohjelmassa todetaan.

– Mainittu "tutkimus" ei kylläkään ole mikään oikea tutkimus, vaan EVA:n pamfletti, jossa kaksi Tilastokeskuksen aktuaaria arvioi demografisia trendejä Suomessa, Virén kirjoittaa.

Virén ei ymmärrä, miten väestötrendeistä voidaan päätellä työvoiman tarve Suomessa edes nyt, puhumattakaan parin vuosikymmen päästä, kun tarve on ehdollinen lukemattomille muuttujille, ei vähiten palkoille.

Virénin mielestä ohjelma on oikeassa sanoessaan, että maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää, että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin.
...
Lyhyellä aikavälillä työllistyminen kuitenkin on kriittinen kohta, Virén toteaa. Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ollut koko 2000-luvun ajan 20 prosenttia prosenttiyksikköä alhaisempia kuin kantaväestöllä. Vastaavasti maahanmuuttajien työttömyys on suurempaa kuin kantaväestöllä.

Hallituksen julkaisemassa ohjelmassa ei puhuta palkoista, mutta viitteitä niistä saa tarkastelemalla Tulonjakotilaston lukuja, Virén kirjoittaa. Ne ovat merkittävästi pienemmät kuin kantaväestöllä.

– Luvut kertovat siitä, että ainakaan nykyisillä työllisyys- ja palkkatiedoilla maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta, Virén sanoo.

Väitteet työvoimapulasta epäilyttävät

– Voi myös epäillä, ovatko puheet työvoimapulasta todellisia. Kun sanotaan, että on kova työvoimapula, mutta samaan hengenvetoon kerrotaan, että maahanmuuttajat eivät työllisty ilman mittavaa palkka-alea (esimerkiksi niin, että valtio maksaa puolet maahanmuuttajan palkasta) ja ilman kalliita kotouttamistoimia, tuntuu siltä, että joku väitteistä on väärin.

Ohjelmassa on Virénin mukaan se perussävy, että valtion on huolehdittava siitä, että investointeja Suomeen suunnittelevat yrityksetkin voivat olla varmoja, että saavat tarvitsevansa työvoima.

– Mutta ainakaan minulle ei ole selvinnyt se, miksi meidän pitäisi houkutella Suomeen yrityksiä, jotka toimivat vain ulkomailta tuodun työvoiman varassa. En ole nähnyt yhtään laskelmaa, josta selviäisi, mitä yhteiskunnalle maksaa, tai yhteiskunta voittaa tällaisesta operaatiosta. Mitä yksittäinen kansalainen hyötyy tällaisesta politiikasta?

Jos asiaa joskus kysyy joltain maahanmuuttoa kovasti kannattavalta, vastaus on yleensä ylimalkainen toteamus siitä, että maahanmuuttajat maksavat veroja.

– Maahanmuuttajille suunnatuista yhteiskunnallisista palveluksista ja tulonsiirroista ei puhuta mitään. Loogisesti tämä hyötyargumentti tarkoittaisi jotain sellaista, että mitä suurempi on väestö, sitä parempi on huoltosuhde, Virén huomauttaa.

Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?
https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/10/Kuinka-kalliiksi-halpaty%C3%B6voima-tulee-pdf.pdf

Mitä vaikutuksia saatavuusharkinnan poistamisella ja matalapalkka-alojen maahanmuuton vapauttamisella olisi? Samuli Salmisen kirjoittamassa raportissa Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous käydään läpi, mistä saatavuusharkinnassa on kyse ja millaisia vaikutuksia sen poistamisella olisi – Ruotsin kokemukset halpatyövoiman vapauttamisesta on hyvä tuntea. Raportissa tarkastellaan sitä, kuka voittaa ja kuka häviää, jos saatavuusharkinta poistetaan. Halpatyövoiman maahantulon vapauttaminen hyödyttää työnantajia ja muuttajia itseään, mutta hyöty tapahtuu suomalaisten työntekijöiden ja Suomen julkisen talouden kustannuksella, kuten raportissa julkaistut tutkimustulokset matalapalkka-aloille tulevien muuttajien työllisyyden, työtulojen ja nettotulonsiirtojen kehityksestä osoittavat.

[Pkymppi]

Työnantajat sanovat työntekijöille: Pätkätyöt ja epätyypilliset työsuhteen ovat tulevaisuutta ja nykyisyyttä, tottukaa siihen.

Työnantajat haluavat vakituisen työntekijän eivätkä saa, niin alkaa vinkuna.

Sitä niittää mitä kylvää.

(Ilmainen vinkki työnantajille: laittakaa satku lisää kuussa palkkaan, niin eiköhän tekijä löydy.)

Iso ongelma on se, että nämä rekrytoijat eivät tiedä siitä palkattavan duunista mitään.
  Keittiöiden esimiehet on lasikopeissaan pihalla keittiön työtehtävistä kuin lumiukot.
Esimiehet eivät pärjäisi edes tiskinurkassa paria tuntia kauemmin, padan äärellä he eivät työhön uskalla edes yrittää. Näinollen tilanne on se, että työnjohto ei kykene selostamaan uudelle työtekijälle juuri muuta kuin työn alkamis-ja - päättymisajan. 
  Toinen ongelma on että keittiöissä on työympäristö jo valmiiksi paskottu. Niissä on jo ennestään useita "huonosuomi" ihmisiä töissä, heiltä ei kielitaidon puuttumisen vuoksi voi vaatia, eikä vaadita vastuuta, kaikki vastuu sälytetään niille jotka kykenee kommunikoimaan ymmärrettävällä suomenkielellä.
 

[Roope2]

Olisiko jo aika tehdä johtopäätökset valtion kyvystä hanskata asioita:


Jos 500 000 työtöntä työntekijää ei saada istutettua 100 000 työpaikkaan niin älköön sama instanssi kuvitelkokaan ryhtyvänsä mihinkään monta astetta vaativampaan kotoutuspuuhaan.

[Roope]

Kokoomus, vihreät ja Rkp sekä työnantajajärjestöt haluaisivat heittää palkkaamista hidastavan ja vaikeuttavan saatavuusharkinnan romukoppaan.
...
Filippiiniläisiä kokkeja Suomeen välittävä työnvälitysyhtiö Barona arvioi marraskuussa, että luparumban takia kokin saaminen maahan kestää noin vuoden. Työ- ja elinkeinoministeriön Hämäläisen mukaan tilanne on tosin nyt parempi, ja Uudenmaan te-toimisto käsittelee jo marraskuun lupahakemuksia.

Juttu maksumuurin takana, mutta arvatenkin siinä johdatetaan jälleen kerran luulemaan, että pitkä käsittelyaika johtuisi nimenomaan saatavuusharkinnasta. Se ei pidä paikkaansa, sillä saatavuusharkinnan osuus nykyisessä viivessä on pieni.

Hakemusten käsittely on pahasti aliresursoitua, eikä voi välttää ajatusta, että niin on tehty tarkoituksella saatavuusharkinnan poistamisen edistämiseksi.

[Pentecost]

"Maahanmuuttaja ei koskaan ole työperäinen muuttaja vaan ihminen kaikkine tarpeineen."

Näre viittaa tällä siihen, että työpaikan lisäksi ihmiset kaipaavat pysyvyyttä, sosiaalisia verkostoja ja varmuutta tulevaisuudesta.

Ajatella...että ihan pysyvyyttä, ystäviä ja varmuutta tulevaisuudesta kaivattaisiin... Veikkaan jotenkin, että suomalainenKIN työtön ja pätkätyöläinen kaipaisi jonkinlaista pysyvyyttä elämäänsä ja siihen, että voisi vaikka perustaa perheen ja saada ostettua jonkin vaatimattoman pysyvämmän asunnon.

Mutta siitä ei keneltäkään hallituksen tai hallinnon puolesta ole väliä. Suomalaista työtöntä ja pätkätyöläistä saa potkia päähän ihan miten paljon huvittaa. Mitä enempi, sitä parempi.

Kunhan vaan maahantunkeutujien perheille ja omaisille saadaan aikaiseksi hyvät elämän elikkeet. Viis suomalaisista ja lystin kustantavista veronmaksajista.

Ja sitten ihmetellään, miksi pätkätyöt ja huonosti palkatut sijaiduudet eivät kiinnosta. Minua on alkanut kiinnostaa, ketä esimerkiksi ravintoloissa on palkattuna ja millaisilla palkoilla. En aio tukea mitään yritystä, joka riistää työntekijöitään.

[akez]

Kokoomus, vihreät ja Rkp sekä työnantajajärjestöt haluaisivat heittää palkkaamista hidastavan ja vaikeuttavan saatavuusharkinnan romukoppaan.
...
Filippiiniläisiä kokkeja Suomeen välittävä työnvälitysyhtiö Barona arvioi marraskuussa, että luparumban takia kokin saaminen maahan kestää noin vuoden. Työ- ja elinkeinoministeriön Hämäläisen mukaan tilanne on tosin nyt parempi, ja Uudenmaan te-toimisto käsittelee jo marraskuun lupahakemuksia.

Juttu maksumuurin takana, mutta arvatenkin siinä johdatetaan jälleen kerran luulemaan, että pitkä käsittelyaika johtuisi nimenomaan saatavuusharkinnasta. Se ei pidä paikkaansa, sillä saatavuusharkinnan osuus nykyisessä viivessä on pieni.

Jossakin oli taannoin juttua, että puutteellisten työlupahakemusten määrät olivat valtavia. Jos oikein muistan, niin 60-70% hakemuksista oli maahanmuuttoviraston edustajan mukaan puutteellisesti täytettyjä. Joissakin oli pelkkä allekirjoitus. Tämä tietenkään ei ole sitä tietoa, jota haluttaisiin tuoda julki tässä tämänkertaisessa kampanjassa "moniosaajien" hankkimiseksi.

[akez]

Kokoomus, vihreät ja Rkp sekä työnantajajärjestöt haluaisivat heittää palkkaamista hidastavan ja vaikeuttavan saatavuusharkinnan romukoppaan.

Ei ole vaikea arvata mistä nämä tuholaispuolueet ovat saaneet tällä kertaa vettä myllyynsä ja puhtia uuteen kampanjointiin. Mitä Saksa edellä, niin sitä nämä hanhenmarssia perässä ...

Saksa Liittohallitus

Pitkän kiistan jälkeen valmistui ensimmäinen esitys maahanmuuttolaiksi

Saksan hallituskoalitiossa ei ole ollut kuukausiin yksimielisyyttä maahanmuuttolaista. Nyt on saatu aikaan esitysluonnos. Ulkomainen ammattityöväki voi sen mukaan tulla Saksaan 6 kuukaudeksi - ja heidän on täytettävä eräs perusedellytys.

Die Welt 13.11.2018 juttu saksaksi

Ei-EU -maista tulevat insinöörit, leipurit ja muu ammattiväki voivat jatkossa tulla Saksaan 6 kuukaudeksi etsimään töitä. Näin kaavailee liittohallituksen suunnittelema ammattiväkeä koskeva maahanmuuttolaki, josta on olemassa jo esitysluonnos. Asiasta kertoi dpa-uutistoimisto tiistaina Berliinissä.

Ammattikoulutuksen omaavan ammattiväen on "osattava riittävästi saksaa tai heillä on oltava vielä parempi saksankielentaito, siltä osin kuin jälkimmäinen on välttämätöntä ammatin harjoittamisen kannalta", todetaan esityksessä.

Pitkällisen kiistan jälkeen ja koalition piirissä tehdyn sopimuksen johdosta päätti Bundeskabinett lokakuun alussa esityksen pääkohdista. Lakia tulee esityksen mukaan täydentää ulkomaisten tutkintojen hyväksymisen nopeuttamisella - sekä ulkomailla tapahtuvan paremman saksankielentaidon omaksumisen edistämisellä. Aiempi pelkkiä työvoimapulasta kärsiviä ammatteja koskeva rajaus poistuu.

Periaatteessa poistetaan myös aiemmin käytössä ollut tarveharkinta, jonka mukaan ulkomaalainen voidaan palkata vain silloin, jos kukaan saksalainen ei pysty tekemään kyseistä työtä. "Tämä tullaan kuitenkin sitomaan siihen mahdollisuuteen, että työmarkkinamuutoksiin voidaan reagoida suoraan ja tarveharkinta voidaan palauttaa lyhytaikaisesti työmarkkinasektoreille, joilla vallitsee keskivertoa suurempi työttömyys tai joidenkin ammattien säilyttämisen vuoksi", todetaan esityksessä.

Jokainen Saksaan opiskelemaan tullut, joka menettää opiskelupaikkansa, tulee saamaan 6 kuukautta aikaan etsiä itselleen uusi opiskelupaikka.

2018-11-13 Saksa uudistaa maahanmuuttolakia - työväen tarveharkinta poistuu

Voi olla, että jotkut ovat sopineet siellä EU:n tärkeissä pöydissä, että nyt paukutamme sitten yhdessä tätä rumpua. Työvoimapula, työvoimapula, työvoimapula ...  vaikka meilläkin on puoli miljoonaa työtöntä ja vajaatyöllistettyä, ja kaiken lisäksi ollaan korkeasuhdanteen huipulla. Tyhminkin näkee, että nuo puolueet yrittävät pelkästään tienata tällä kunnolla rahaa jäsenilleen, kannattajilleen ja taustavoimilleen, muista viis.

[Tabula Rasa]

Nyt kannattaisi osoittaa tiukasti vasemmiston tekopyhyyttä siinä kuinka ovat olevinaan työväen puolella, mutta samalla ajavat tiukasti palkkojen polkemista halpatyövoimalla.

[Roope]

[tweet]1088008183493414912[/tweet]
[tweet]1088008188488765442[/tweet]

Ulkomailla on valtavasti sellaisia ihmisiä, joille Suomi on houkutteleva ja jotka palavat halusta tulla Suomeen vaikka ilman perhettään (vrt. vuosi 2015). He eivät kuitenkaan ole niitä ihmisiä, joita Suomeen kaivataan. He eivät paranna kestävyysvajetta vaan pahentavat sitä. Jokaisen vastuullisen politiikon pitäisi vastustaa tällaista maahanmuuttoa, vaikka hallitus yrittää naamioida sitä "työperäiseksi".

Jos Euroopan ulkopuolelta tuleva työntekijä ei pysty saavuttamaan edes Suomen köyhyysrajan alittavia perheenyhdistämisen ohjeellisia tulorajoja, joissa vielä lasketaan sosiaalietuuksia tuloiksi, on selvää, että kyse on yhteiskunnan kannalta haittamaahanmuutosta.

[ämpee]

Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"

Tuhat työtöntä laivanrakentajaa ihmettelee väitteitä Lounais-Suomen telakoiden työvoimapulasta.

Turkulainen Juha Lehti selailee kännykkäänsä kauppakeskuksen kahvilassa. Lehti on vaimonsa kanssa lähtenyt lyhyelle päivävierailulle Poriin ja etsii nyt kaupungista mielenkiintoisia turistikohteita. Missä päin se Juseliuksen mausoleumi täällä oikein sijaitsee? Kannattaisiko Yyteriin mennä talvella?

Aikaa hänellä nyt on, koska hän on työtön laivanrakentaja. Työttömäksi hän jäi viime elokuussa Helsingin telakalta. Telakoilla Lehti on ollut töissä 90-luvun puolestavälistä. Kokemusta ja koulutusta on monesta työtehtävästä reilun 15 vuoden edestä.

– Minä olen kouluttautunut levyseppähitsaajaksi, putkiasentajaksi ja koneasentajaksi. Tälläkin hetkellä kaikki hitsausluokat ovat voimassa.

45-vuotias moniosaaja-rautakoura on hakenut aktiivisesti uutta työpaikkaa koko viime vuoden ajan. Hakemuksia hän kertoo lähettäneensä koko Lounais-Suomen alueelle ainakin sata, joista vähintään puolet on osoitettu laivanrakennusteollisuudessa toimiville yrityksille.

– Ei ole tärpännyt. En tiedä, mistä se johtuu. Työvoimapulasta puhutaan, ja silti on varaa pitää ammattimiestä ulkona. Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä.

Lehti ei keksi yhtään yksittäistä syytä sille, mikä estäisi hänen työllistymisensä Lounais-Suomen laivateollisuudessa. Hän on valmis liikkumaan työn perässä Turusta Raumalle tai vaikkapa pidemmällekin. Norjakin on käynyt mielessä.

    Kun katselee ympärilleen, työttömiä metallimiehiä kävelee vastaan. Tuskin täällä mitään työvoimapulaa on oikeasti. Tässä halutaan koota jonkinlainen työttömien reservi, jonka avulla pidetään palkat alhaalla.
    Juha Lehti

Telakat valittavat työvoimapulaa

Siinä mielessä Lehden kertomus tuntuu uskomattomalta, että Turun ja Rauman telakat ovat jo pitkään kertoneet kärsivänsä työvoimapulasta. Meyerin Turun telakan viestintäpäällikön Tapani Myllyn mukaan osaavaa työvoimaa on nyt Turun alueelta erittäin vaikea löytää.

– Jos puhutaan ihan tuotannollisesta työstä, eli hitsaajista ja levysepistä, niin ei ole kovin helppoa tällä hetkellä löytää sitä väkeä. Kovasti joudumme etsimään.

Raumalla tilanne on telakkayhtiö RMC:n mukaan samanlainen. Yhtiö allekirjoitti vastikään 120 miljoonan euron toimitussopimuksen matkustaja-autolautasta Merenkurkun liikenteeseen. Lautan tekijöitä haalitaan ulkomailta.

– Kotimaisen perinteisen terästyöntekijän osalta markkinat ovat haasteelliset, koska tekijöitä on vähän ja heistäkin iso osa on eläköitymässä, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

    Jos puhutaan ihan tuotannollisesta työstä, eli hitsaajista ja levysepistä, niin ei ole kovin helppoa tällä hetkellä löytää sitä väkeä. Kovasti joudumme etsimään.
    Tapani Mylly

Tapani Mylly myöntää, että Turun telakan osaamisvaatimukset ovat tiukat. Vain harvoilla ja valituilla on ollut telakan tehtäviin suoraan riittävä osaaminen. Siksi Meyerin telakalla järjestetään valtion tukemaa työvoimapoliittista koulutusta.

– Suurin osa tästä tuotannon henkilökunnasta tulee meidän omien koulutusten kautta. Niihinkään ei ole saatu niin paljon hakijoita kuin paikkoja on auki.
Tilastoissa tuhat työtöntä laivanrakentajaa

Tilastojen valossa telakkajohtajien väitteet työvoimapulasta tuntuvat jopa erikoiselta.

Satakunnan TE-toimiston koko Lounais-Suomesta keräämien tilastotietojen mukaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on nyt noin tuhat laivanrakentajaa vailla työtä. Heistä suurin ammattiryhmä on hitsaajat, joita on työttömänä noin 400.

Tilastoihin on otettu mukaan perinteisiä laivanrakennusalan ammattinimikkeitä: sisustuskirvesmiehiä, putkiasentajia, hitsaajia, ohutlevyseppiä, paksulevyseppiä ja laivasähköasentajia.

TE-toimiston lukuja vahvistavat Turun metallityöväen ammattiosasto 49:n keräämät tiedot. Ammattiosaston jäsenistä työttömänä on noin 420 henkilöä.

Juha Lehti on yksi heistä. Hän vakuuttaa tietävänsä, että osaavia työkykyisiä rautakouria olisi vapaana paljon.

– Kun katselee ympärilleen, työttömiä metallimiehiä kävelee vastaan. Tuskin täällä mitään työvoimapulaa on oikeasti. Tässä halutaan koota jonkinlainen työttömien reservi, jonka avulla pidetään palkat alhaalla.
Ammattiyhdistys huolestunut tilanteesta

Teollisuusliiton mukaan juuri nyt eletään telakkateollisuuden villejä vuosia. Liitto edustaa noin 220 000 teollisuuden alalla työskentelevää työntekijää.

Telakat haalivat alihankkijoidensa kautta työvoimaa runsaasti ulkomailta. Esimerkiksi Raumalla telakan ympärille on koottu vuokratyöfirmojen himmeli, joka tuo halpatyövoimaa telakoille.

    Meillä on isot telakat, joissa hintataso on ajanut siihen, että mielellään otetaan ulkomailta työvoimaa, koska se on edullisempaa. Sitä ei pysty kukaan kiistämään.
    Jouni Nurmela

Teollisuusliiton Satakunnan aluepäällikön Jouni Nurmelan mukaan juuri ulkomainen vuokratyövoima on syynä siihen, että suomalainen työmies ei kelpaa.

– Meillä on isot telakat, joissa hintataso on ajanut siihen, että mielellään otetaan ulkomailta työvoimaa, koska se on edullisempaa. Sitä ei pysty kukaan kiistämään.

Esimerkiksi Rauman 120 miljoonan laivakauppaa Nurmela pitää hämmästyttävän halpana laivan kokoon nähden. Hän on itse toiminut telakalla eri tehtävissä yli 20 vuoden ajan eikä muista, että aiemmin olisi pystytty rakentamaan laivoja näin halvalla.
Liitto: Palkkoja poljettu jopa kolmeen euroon tunnilta

Teollisuusliiton mukaan suomalaisen ammattiosaajan palkkataso telakalla on keskimäärin noin 15 euroa tunnilta.

Liiton työntekijät ovat selvittäneet Rauman telakalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettuja palkkoja viimeksi puolitoista vuotta sitten. Tiedot olivat jo tuolloin huolestuttavia. Teollisuusliiton mukaan palkkoja poljetaan ulkomaisen työvoiman avulla.

Aluepäällikkö Jouni Nurmela sanoo, että alimmillaan ulkomailta tullut työntekijä sai palkkaa vain kolme euroa tunnissa. Epäkohtiin ei ole kuitenkaan voitu puuttua työntekijöiden vaatimuksesta.

– Syy sille, miksi he eivät itse halua tulla esille ja kieltävät sen meiltäkin, on se, että heidän työnsä loppuvat siihen paikkaan, jos asiaan puututaan.

Liitto haastatteli vuonna 2017 telakalla 46 ulkomaalaista työntekijää. Tuon selvityksen perusteella Teollisuusliitto arvioi, että joka viidennelle telakan työntekijälle maksettiin alle kahdeksan euron tuntipalkkaa.

– On esimerkkejä ulkomaalaiselle työntekijälle maksetusta kolmesta eurosta, ja katto on 15 eurossa, Nurmela summaa.
"Toimimme suomalaisten pelisääntöjen mukaan"

RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei ole kuullut aikaisemmin Teollisuusliiton selville saamia palkkatietoja. Niiden mukaan Rauman telakalla on maksettu työehtosopimuksessa määritellyn minimin alittavia palkkoja.

    Me lähdemme siitä, että meidän projekteissa noudatetaan Suomessa sovittuja pelisääntöjä.
    Jyrki Heinimaa

– Tämäntyyppisestä väitteestä minulla ei ole tietoa. Me lähdemme siitä, että meidän projekteissa noudatetaan Suomessa sovittuja pelisääntöjä.

Heinimaa kuitenkin myöntää, että asiakkaat ovat asettaneet kovat paineet telakan kilpailukyvylle. Uusista EU-maista on saatavilla suomalaista halvempaa työvoimaa kaikissa ammattiryhmissä.

– Kyse on siitä, miten meidän verkoston toimittajat toimivat. Kyllä heillä varmasti on yhtenä ajurina henkilöstöä rekrytoidessaan kustannuspuoli, Heinimaa arvelee.
Ay-väki kaipaa yhteistyötä

Teollisuusliiton aluepäällikön Jouni Nurmelan mukaan liitto on pyrkinyt aktiivisesti luomaan Rauman telakalle yhteisiä pelisääntöjä.

Liitto on ehdottanut telakka-alueelle yhteistä telakkasopimusta, jossa sovittaisiin muun muassa työehtosopimusten minimipalkkojen noudattamisesta koko telakan alihankintaketjussa. Toistaiseksi sopimusta ei ole allekirjoitettu.

– Yhteistyö telakan väen ja viranomaisten kanssa olisi syytä alkaa. Mitä pikemmin, sen parempi. Se on ainut tie, jos me haluamme pitää telakan julkisen kuvan hyvänä.

Kopioin koko jutun koska me sen olemme maksaneetkin.
Tämä työvoimapula, työttömyys ja ulkomainen työvoima voi olla seurausta alihankintaketjuista jotka ovat tutuiksi tulleita rakennusteollisuudesta, ja sielläkin on tilanne aivan sama, ulkomaalaiset rakentavat ja suomalaiset ammattimiehet ovat työttöminä.

Kyse on aika pitkälti poliittisesta tahdosta voiko tämä sairaus levitä koskemaan laajemmaltikin koko yhteiskuntaa ja kuinka pitkään tätä ylipäätään Suomessa halutaan katsella.
Meillä ei ole työvoimapulaa laisinkaan, meillä on sairaat työmarkkinat jotka pitäisi lääkitä, mutta meillä ei vallassa ole kuin puoskareita.

[Uuno Nuivanen]

Lehti ja kaltaisensa toivoo palkkaa jolla pystyy elämään ilman sosiaalitukia. Se on Sipilän Hölmölässä lähes rikos. Niinpä työvoimapula huutaa ja karjuu. Onneksi tähän auttaa vanha kunnon patenttilääke; maahanmuuton lisääminen. Lisätroppina tarveharkinnan poisto.

[Ari-Lee]

Sairaat työmarkkinat kyllä. Ja multisairaus. Yli 40 vuotiaita ei rekrytoida. Mutta onko tuo sairaus itsetarkoitus päämääränä kansanvaihto. Ja mitä sen jälkeen tulee? Reaalisosialismi. Sairaus on jo edennyt liian pitkälle.

Professori: Suomeen on syntynyt mittava tulonsiirtojen varassa elävä uusi luokka - "Mihin helvettiin olemme menossa?"
04.01.2019

– En tiedä, onko tälle kehitykselle olemassa mitään muuta takarajaa, kuin maastamuutto ("pako Suomesta"). Ongelma on vaan siinä, että kun päästään sen suhteen kipurajoille, on vähän myöhäistä aloittaa katumusharjoituksia. Nyt niistä ei näy merkkejäkään

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/480ccb97-b0af-4b63-9b5f-d162fda28d90

[Ari-Lee]

Lehti ja kaltaisensa toivoo palkkaa jolla pystyy elämään ilman sosiaalitukia. Se on Sipilän Hölmölässä lähes rikos. Niinpä työvoimapula huutaa ja karjuu. Onneksi tähän auttaa vanha kunnon patenttilääke; maahanmuuton lisääminen. Lisätroppina tarveharkinnan poisto.

Lisätroppina vielä sosiaaliturvan alasajo ja eläkeiän nosto.

[akez]

USA houkuttaa työ- ja ansiohaluisia. EU taas sosiaalitapauksia. Kyse on poliittisista valinnoista, joka ainakin täällä on syytä reivata uusiksi ja nopeaan tahtiin, ettei käy huonosti.

Lisäksi työn perässä muuttaneet voivat joku päivä muuttaa muualle. Sosiaalitapaukset eivät ikinä.

[Jorma M.]

Lehti ja kaltaisensa toivoo palkkaa jolla pystyy elämään ilman sosiaalitukia. Se on Sipilän Hölmölässä lähes rikos. Niinpä työvoimapula huutaa ja karjuu. Onneksi tähän auttaa vanha kunnon patenttilääke; maahanmuuton lisääminen. Lisätroppina tarveharkinnan poisto.

Lisätroppina vielä sosiaaliturvan alasajo ja eläkeiän nosto.

Lisätroppina syyllistäminen "sosiaalituilla elävien mukavuudenhalusta"

[Golimar]

Eiköhän tässä ole kyse palkkojen polkemisen lisäksi ikärasismista ja työttömien syrjimisestä.  Kun minä menin telakalle työvoimakoulutukseen olin vähän yli 30-vuotias ja toiseksi vanhin kurssilla.

[Dangr]

Aiheeseen liittyvä kuva.

[Saturnalia]

Onhan tuo aikamoista kun jatkuvasti lehdissä (kuten tänäänkin), uutisoidaan että työttömyys on valtava menoerä mutta mistään ei koskaan saa lukea, että maahanmuutto on suuri menoerä ja yhä suurempi osa työttömyyden kuluista johtuu maahanmuutosta. Ikään kuin ainoastaan kantasuomalaiset rasittaisivat valtion taloutta, muilla on maaginen tefloninen sädekehä josta kritiikki pongahtaa aina takaisin ulkoilmakehään. Aktiivimalli on psykologista terroria. Siinä tieten tahtoen tuotetaan työttömille epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Rangaistaan tilanteessa jossa ei jätetä mahdollisuutta välttyä rangaistukselta.

Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen tuottamisella työttömille katsotaan olevan pienempi poliittinen hinta kuin sillä, että asiaa kutsuttaisiin rehellisesti leikkaukseksi. Aktiivimalli on tapa syyllistää työttömyyskorvauksen leikkauksesta työttömät. Hyvin halveksuttavaa toimintaa psykologisesti. Kaikkien muiden kansanryhmien pieniin mokiin suhtaudutaan julkisessa puheessa humanistisen relativistisesti, omien köyhien mokia kohtaan ollaan säälimättömän ankaria. Omilta köyhiltä vaaditaan tiukkaa nuhteettomuutta kaikessa, muilla on vain ihanan kansainväliset tavat. Tällaisen vanhan nettikommentin kopsasin joskus talteen, tämä sopii mielestäni aika hyvin aiheeseen:

Lista on kuin Tampereen yliopiston Nätkinin valvomasta kandidaatintyöstä. Siellä ehdotettiin tukien maksamista sähköisillä korteilla tai pankkikorteilla, joilla voi asioida kaupassa vain silloin kun parempi väki on töissä, eikä kortilla voi ostaa olutta tai tupakkia. Köyhän pankkitili piti laittaa sillain säppiin, että ei voi tehdä "suuria tilisiirtoja". Näin kuulemma "ehkäistään huumekauppaa ja rahanpesua". Työtön sai käsitellä kerrallaan vain kymppiä, ja sekin korvamerkitty ainoastaan "terveelliseen ruokaan". Työttömät tukiensaajat eivät kuulemma osaa ostaa tahi valmistaa ruokaa, jollei tapahtumia valvota.

Mikä hyvänsä apinointi menee läpi, koka nyt kilpaillaan siitä, kuka kurittaa kekseliäimmin. Nätkinin valvoma työ oli silkkaa segregointia. Valtakunnassa juutalaisilta oli kielletty asiointi kaupassa paitsi tiettynä iltapäivän hetkenä. He eivät saaneet nousta ratikkaan ja heidän oli käveltävä ajoradan reunaa ja pysyteltävä pois jalkakäytävältä. Jokaisen juutalaisen oli käytettävä tähtimerkkiä. Setelirahaa he eivät saaneet pitää hallussaan ollenkaan — vain kuponkeja tai pikkuhiluja. Juutalaisen oli oltava aina tavoitettavissa kotoaan, ja milloin tahansa saattoi huoltovirastosta tulla käsky saapua Umschlagplatzille kamssuineen valmiina työhön itään. Siirto Reichsbahnilla oli deporteeratun maksettava itse omista varoistaan. Lapset ilmaiseksi.

[Fiftari]

"Töitä olisi heti" – Resurssijohtaja tuskailee, kun työntekijöitä ei löydy

Suomessa havaittu kohtaanto-ongelma on karua arkipäivää Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä Soitessa. Ongelman kanssa on jouduttu painimaan jo pitkään, ja tilanne pahenee vuosi vuodelta.
Resurssijohtaja Seppo Filppula kertoo, että Soite palkkaisi mielellään heti lisää lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja.

"Selvä pula ei ole, mutta heille olisi töitä heti. Tässä on eläköitymisiä, eikä koulutus riitä tuottamaan tarpeeksi porukkaa meille. Yliopistoihin on jonkin verran matkaa, mikä varmasti näkyy juuri lääkärien, sosiaalityöntekijöiden ja psykologien rekrytoinnissa meillä. Tällaisena pienenä sote-kuntayhtymänä meidän pitää olla koko ajan esillä kertomassa, että mekin olemme olemassa", Filppula sanoo.

Vaikeimpia palkattavia ovat erikoisosaajat. Se on "todellinen ongelma" Kokkolan suunnalla.

"Olemme huomanneet, että on vaikea saada tänne erikoisosaajia, joilla ei ole mitään sidettä tänne alueeseen. Harva innostuu tulemaan, jos ei ole täältä päin kotoisin, eikä täällä asu vanhempia tai muita sukulaisia. Jonkin verran tulee sitä kautta, että puoliso saa työpaikan täältä."

Lääkärin virkoja Soitessa on 250, ja koko ajan jossakin on paikka auki. Psykiatreista on pula koko Suomessa.

"Erikoistuminen kestää aikansa ja siinä ehditään hankkia omakotitalo, puoliso, lapset ja harrastukset. Se sosiaalinen piiri jää yliopistopaikkakunnalle. Erikoislääkäreitä ei kovin herkästi saa liikuteltua."

Kilpailu osaajista on Filppulan mukaan kova. Joskus työntekijän hakeminen kestää jopa vuosia, jos kyse on oikein erityisestä osaajasta.

"Kyllähän niitä on haettu kissojen ja koirien kanssa."

Aina paikkoja ei saada täytettyä, mutta palvelut pystytään tarvittaessa hoitamaan ostamalla niitä yksityiseltä puolelta.

Loput linkistä: UusiSuomi

Eikös tänne tuossa muutama vuosi sitten pamahtanut hirveä määrä "osaajia".

Nyt olisi laitettava mikrofonia päättäjien suun eteen että missä ne luvatut lääkärit ja insinöörit oikein on? Jos ulkomailta oikeasti tulisi tänne työskentelemään lääkärinä ja puhuisi vielä suomea niin se olisi pelkkää plussaa. Rahat menevät monikulttuurisuuden alttarille ja koulutuksia "tehostetaan" ja keskitetään. Sitten on pulaa oikeista ammattilaisista... näkyy muuten jo hammaslääkäripulana ja jonoina.

[Uuno Nuivanen]

Sitten on pulaa oikeista ammattilaisista... näkyy muuten jo hammaslääkäripulana ja jonoina.

Siitä karsivät vain suomalaiset, joten ei väliä.

[Golimar]

Siinä olisi ihan hyvä työ tarjolla, palkka on jotain 60 k€ vuodessa.

................Haemme Hanasaaren voimalaitokselle kahta voimalaitoskäyttäjää tuotantolaitosten käyttö- ja valvontatehtäviin mahdollistamaan tehokasta ja varmaa energian tuotantoa.

Voimalaitoskäyttäjänä tehtäviisi kuuluvat voimalaitoksen käytön aikana tehtävät prosessin säätö- ja valvontatehtävät, tarkastuskierrokset sekä ohjattavien laitteiden paikallisohjaus. Tulet tekemään joko säännöllistä tai epäsäännöllistä kolmivuorotyötä, jossa toimit osana viiden hengen työryhmää.

Odotamme sinulta voimalaitoskäyttäjän tai alikonemestarin ammattitutkintoa (tai vastaavia tietoja), työkokemusta kattiloiden tai rikinpoistolaitoksen käyttötehtävistä tai muuta teknisen alan työkokemusta sekä hyviä yhteistyötaitoja. Sinulla on myös edellytykset tehdä kolmivuorotyötä. Annamme sinulle kattavan koulutuksen tehtävään..................

https://www.helen.fi/avoimet-tyopaikat/voimalaitosk%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4-2-kpl/

[Mr.Reese]

^Kelpaanks mä, vaikka kävikin niin hassusti, että ne alikonemestarin ja voimalaitoskäyttäjän paperit upposi välimeren päijänteen pohjaan?

[Golimar]

..................Työmarkkinoilla ovat viime vuosina lisääntyneet niin sanotut hölynpölytyöt (bullshit jobs).

Nämä ovat sellaisia työpaikkoja, joissa ei varsinaisesti tehdä mitään tuottavaa, vaan leikitään työn tekemistä ja liki koko työaika käytetään työtä muistuttavaan oheistoimintaan, kuten turhanpäiväiseen kokoustamiseen, tuloksettomiin neuvotteluihin, keinotekoiseen raportointiin, datasyöttämistä varastoon, jota kukaan ei käytä ym.

Valtaosa ns. lörpöttelevästä luokasta (chattering class) eli suurten kaupunkien keskiluokkaiset varsinaista tuottamatonta työtä tekevät tyhjäntoimittajat kuuluvat hölynpölyn tuottajiin.

Huomattava osa tästä joukosta keskittyy viuruamaan niin sanotuista ensimmäisen maailman ongelmista (first world problems) eli valittamaan joutavanpäiväisyyksistä.

Nämä tehtävät ovat hyödyttömiä, ne eivät ole ns. paskaduuneja (McJob), joilla tarkoitetaan kehnosti palkattuja ja epämieluisia matalan tuottavuuden työtehtäviä kehnoilla työehdoilla ja vailla etenemismahdollisuuksia.

Pseudotyö voi erotukseksi paskaduunista olla hyvin palkattua mainioin työehdoin.

Pseudotyö ei tee maailmaa paremmaksi, paskaduuni voi tehdä, esimerkiksi käymälät on siivottava, jätteet on kerättävä, hampurilaiset on paistettava. Paskaduunin tekijä voi hyvin palvella hölynpölytöihin palkattua, kuten esimerkiksi siivooja, joka siivoaa hölynpölytyöntekijän toimistoa.

Pseudotyön tärkein tunnusmerkki on, että sen häviämisellä ei olisi kielteisiä vaikutuksia. Hölynpölytyötä tekevä tietää, ettei häntä oikeasti tarvita.

Julkisella sektorilla niin hallinnossa kuin palvelutuotannossa on runsaasti näitä pseudotöitä, jotka aiheuttavat kuluja, mutta eivät tuota mitään haluttavaa hyödykettä tai tarvittavaa palvelua. Mutta eivät ne loista poissaolollaan myöskään yksityisellä sektorilla. Kolmas sektori on valtaisa pseudotyöllistäjä.

Pseudotyö on markkinalogiikan vastaista, sillä yksikään voittoa tavoitteleva yritys ei teorian mukaan käytä varoja hyödyttömien työntekijöiden palkkaamiseen. Silti nämä työpaikat vain lisääntyvät maataloustöiden ja teollisten työpaikkojen määrän vähetessä.

Pseudotöiden lakkautuksella on positiivinen vaikutus kansantalouteen, sillä lakkautuksesta säästetyt kustannukset voidaan investoida paremmin tuottaviin kohteisiin. Kukaan ei kärsisi pseudotyön lakkauttamisesta, luonnollisesti pseudotyöläisiä itseään lukuun ottamatta.

Modernit kansantaloudet ovat suurelta osin valtavia hölynpölyn tuottamiskoneistoja. Tietointensiivisissä organisaatioissa näitä tehtäviä on runsaasti, sillä työn tuloksellisuuden arviointi ei näissä organisaatioissa ole helppoa. Varsinkin suunnitteluelimissä näitä tehtäviä on, samoin hallinto- ja opetustehtävissä, kunnista seurakuntiin ja liikeyrityksistä yliopistoihin.

Kaikissa julkisen sektorin virastoissa tällaisesta on merkkejä esimerkiksi joutavina lomakkeiden täyttämisinä, ajankäyttösuunnitelmien laatimisena ynnä muuna sellaisena. Aivan asiallinenkin työ voi sisältää hölynpölyulottuvuuden, kuten esimerkiksi jokainen tutkimusrahoitusta hakenut varsin hyvin tietää jouduttuaan yliraportoimaan tutkimuksestaan jo ennen kuin tutkimus edes on käynnistynyt.

Amerikkalainen antropologi David Graeber esittää teoksessaan Bullshit Jobs: A Theory (Simon & Schuster 2018), että näitä hölynpölytöitä on viisi luokkaa:

1. Epäonnistuvat tunarit (flunkies) muiden palvelijat, jotta palvellut kokisivat itsensä tärkeiksi, vastaanottoapulaiset, hallinnolliset avustajat, ovivahdit.

2. Rauhanhäiritsijät (goons), jotka käyttäytyvät aggressiivisesti työnantajansa puolesta, lobbarit, yrityslakimiehet, puhelinmyyjät, pr-väki.

3. Jeesusteippailijat (duct tapers), jotka ratkaisevat ongelmia, joita ei alun perin pitäisi olla olemassakaan, kuten korjaavat surkeaa koodia.

4. Täpättäjät (box tickers) hallinnolliset suorituksenseuraajat, yrityksen sisäisen viestinnän toimittajat, vapaa-ajan koordinaattorit.

5. Työnjohtajat (taskmasters) keskiportaan hallinto, hallitusammattilaiset.

Myös Suomessa kannattaisi inventoida hölynpölytyöt ja laatia määrätietoinen strategia niistä eroon pääsemiseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/tietavat-ettei-heita-tarvita-naita-holynpolytoita-yha-useampi-tekee/

[Uuno Nuivanen]

Hupaisaa, että juuri verkkouutiset Kokoomuksen äänenkannattajana arvostelee kokkariäänestäjiä - valtaosa kun kuulunee tuohon hölynpölytyöntekijöiden joukkoon.   

[Kari Kinnunen]

^

Lienet huomannut, että kokkarelogiaan kuuluu, että jokainen kokkare on yksin yrityksen ja koko valtakunnan pystyssä pitävä voima.

[Golimar]

Virkakyösteistä lienee hirvittävä pula kun tämmöisiä raportteja pökelletään.

.....................Valtion työntekijälle tulisi antaa virkaa täytettäessä oikeus tehdä ehdotus työskentelypaikkakunnastaan, esittää alueellistamispolitiikkaa koskeva raportti.
Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvitys luovutettiin tänään kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.).

Selvityksen mukaan digitalisaatio on avannut valtion keskushallinnon toimintojen ja henkilöstön sijoittumiselle aivan uusia mahdollisuuksia.
............................

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005998851.html?ref=rss

[P]

Virkakyösteistä lienee hirvittävä pula kun tämmöisiä raportteja pökelletään.

.....................Valtion työntekijälle tulisi antaa virkaa täytettäessä oikeus tehdä ehdotus työskentelypaikkakunnastaan, esittää alueellistamispolitiikkaa koskeva raportti.
Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvitys luovutettiin tänään kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.).

Selvityksen mukaan digitalisaatio on avannut valtion keskushallinnon toimintojen ja henkilöstön sijoittumiselle aivan uusia mahdollisuuksia.
............................

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005998851.html?ref=rss

Ei kai tuota rajattomassa liikkumisvapauksisessa EU:ssa voi pelkästään Suomeen sitoa? Mulle olisi joku Suomen valtion virkakyöstin homma Marbellassa ihan OK!