Työvoimapulan paluu ja kosto

[Martin]

Niin ja kaupanpäälle valtio ottaa varainsiirtoveron jos omistusasuja muuttaa työn perässä. Tämähän on jo tiedostettukin ongelma työvoiman liikkuvuudelle mutta ainoa tapa miten tätä voidaan korjata on nostaa veroja. 

[VeePee]

Hankala se on monen työttömän lähteä työn perässä muuttamaan. Perheellisellä on lapset koulussa ja puoliso omassa työssään. Ottaako puoliso loparit työpaikastaan vai pitääkö erota ja työttömän muuttaa yksin uudelle työpaikalle? Ja harvassa on ne työpaikat, johon ei lähempää työntekijää löydy. Entisaikaan kun vielä elettiin markkinataloudessa niin työntekijää tarvitseva joutui tarjoamaan isompaa palkkaa saadakseen haluamansa tasoisen työntekijän työtä tekemään. Nykymallissa työnantaja haluaa itselleen orjan TES-minimillä tai vielä mieluummin ilmaiseksi työkokeilijana, joten ei ihme, että halukkuus muuttaa täysin vieraaseen paikkaan minimipalkan vuoksi on vähän heikkoa.

Nykyään pitäisi työntekijää kutsua työnantajaksi, koska hän joutuu antamaan työpanoksensa ilmaiseksi. Nykyisen työnantajan puolestaan voisi nimetä työnottajaksi kun hän saa ilmaiseksi työpanosta. On tämä nykymeno aika kummallista.

[guest14935]

CV netti on meilläpäin velvollisuus. Rekryfirmat eivät ole.

Voipi se täälläkinpäin olla, ei kyllä mulle ainakaan hyödyksi olisi koska monta työpaikkaa ollut ja jos sinne kirjoittaisi kaikki, aattelisivat jotta ei kantsi työhön ottaa kun se lähtee pois kuitenkin mikäli muuta löytää. Voipi olla muillakin sama homma. Pitäisi ehkä koittaa hakea niitä tukia niin selviäisi onko se pakollinen.

Työvoimapulan ja suurtyöttömyyden yhtäaikaisuudelle on siis löytynyt yksinkertainen selitys: työttömät mieluummin elelevät muiden rahoilla kuin muuttavat työn perässä. Muuttohalukkaat ovat kaikki jo töissä.

Kyllä näin on, asia selvä kaikille. Tarvitaan lisää afrikasta ja lähi-idästä muuttohalukkaita jotka kaikki pitävät juuri helsingistä jossa töitä on.

Hankala se on monen työttömän lähteä työn perässä muuttamaan. Perheellisellä on lapset koulussa ja puoliso omassa työssään. Ottaako puoliso loparit työpaikastaan vai pitääkö erota ja työttömän muuttaa yksin uudelle työpaikalle?

Eipä tuossa ongelmaa ole (luin kyllä koko viestin vaikka pätkäsin), se kumpi saa enempi, missä vain, sinne menee molemmat. Penikat nyt mikään ongelma ole, kouluja on muuallakin ja hyvä on sopeutua muuttamaan (tästä olen oikeasti tätä mieltä, miten ne muuten tajuaisi lähteä maasta ennenkuin on myöhäistä.) Hyvinhän sitä yhdenkin palkalla elää. Työvoimapula on niin hirmuinen jotenka maksettava on tarpeeksi.

[Titus]

Vaatteiden myynti ei enää kannata edes suomea taitamattomalla henkilökunnalla (oma kokemus, ainoa mitä osasivat neuvoa oli "kjaiki on hjylysa"" )

Stockmannin liikevaihto supistui ja tappio kasvoi alkuvuonna. Ensimäisen vuosineljänneksen tulos oli pakkasella noin 35 miljoonaa euroa ennen veroja. Viime vuonna vastaavaan aikaan tappiota oli lähes 30 miljoonaa.

Myös Lindex-myymälöiden tilanne on heikentynyt. Stockmann aikookin sulkea tappiolliset myymälänsä. Myymälöiden määrän arvellaan vähenevän noin 20:lla. Osasyynä siihen on Ruotsin markkinoiden heikentynyt kehitys.

https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/stockmannin-tappio-syveni-aikoo-sulkea-20-lindex-myymalaa/6882614

[Titus]

Näimpä, koska kohtaanto-ongelma = lisää matuja joista 1/10:stä voi jollain tasolla paikata tätä kohtaantomuutta.

Tietenkin niin alhaisella palkalla, että länsimainen kohtaanto-ongelman paikkaaja ei kelpaa.

EUssa on valtava kantaväestön työttömyys joten matuja tulee ikkunoista ja ovista ja varsinkin rajojen yli paikkaamaan tätä "työttömyyttä".

[guest14935]

Eeppinen työvoima pula on pohjaton nielu joka tarvitsee kaikkien panosta.
Moodys on antanut ohjeet Suomen talouspoliittisista linjauksista.

Näin vapun aikaan ilmestyy useita hupaisia huumorijulkaisuja, kuten esim. Vappuneekeri, tämä lienee yksi niistä.

[Jorma M.]

Siis aivan mielipuolisen kova työvoimapula Helsingin vanhustenhoidossa. Niin kova ettei näköjään ehditä tehdä lainkaan töitä.


https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/630540-jarkyttavat-kuvat-helsingin-kotihoidosta-87-vuotias-nainen-makasi-jopa-kuukausia

Helsinkiläinen nainen on järkyttynyt siitä, miten Helsingin kaupungin kotihoito on kohdellut hänen 87-vuotiasta, huonokuntoista äitiään. Helsingin Uutisiin yhteyttä ottanut tytär kertoo, että äiti on joutunut nukkumaan jopa puoli vuotta samoissa lakanoissa, joissa on ulosteita ja virtsaa.
Ruokansa vanhus on syönyt likaisista astioista, koska kukaan ei ole pyynnöistä huolimatta tiskannut, tytär kertoo.
Hän kokee, että hänen iäkästä äitiään pompotellaan sairaalan ja kotihoidon välillä.
– Menin käymään Itä-Helsingissä asuvan äitini luona, kun hänet viimeksi kotiutettiin sairaalasta. Hänellä oli ollut sama vaippa kaksi vuorokautta. Kukaan ei huomannut, että hän käyttää vaippaa, tytär sanoo.
Vaikka vanhus on lähes liikuntakyvytön, hänelle on tyttären mukaan myönnetty kotihoidossa vain lattianpesu. Se kuitenkin edellyttää, että vanhus kerää ensin itse matot pois.

loput linkistä


https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/629694-kuolleena-kotona-maanneesta-naisesta-uutta-tietoa-asunnossa-oli-kayty-ruumis-loytyi

Helsingistä kotoaan kuolleena löydetyn naisen taustasta paljastui uutta tietoa, mutta toistaiseksi viranomaisten vahvistamat tiedot ovat niukkoja.
Helsingin kaupungin kotihoito vahvisti keskiviikkona tiedon, että kuollut nainen oli kotiutettu sairaalasta. Kotiuttamisen ja kuoleman ajankohtaa ei kuitenkaan kerrota.
Helsingin Uutiset kertoi tiistaina, että nainen oli ollut kotona kuolleena viikkoja ennen kuin kotihoito löysi hänet viime maanantaina.
Naisen löysi omasta sängystään kotihoidon ohjaaja, joka oli huolestunut naisen tilanteesta.
– Tietääkseni kotihoitoon on soitettu sairaalasta kotiuttamisen jälkeen. Meillä on yhteinen asiakastietojärjestelmä. Emme tiedä, mikä tiedonkulussa on mennyt pieleen, sanoo Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluiden vs. johtaja Arja Peiponen.
Kaupunki selvittää tällä hetkellä, ketkä kotihoidon työntekijät ovat olleet töissä, kun asiakkaan kotiutus tapahtui.
– Työntekijöitä haastatellaan. Yritämme tavoittaa heitä, mutta osa on sairauslomalla.

[guest14935]

Siis aivan mielipuolisen kova työvoimapula Helsingin vanhustenhoidossa. Niin kova ettei näköjään ehditä tehdä lainkaan töitä.

Onneksi se on jo hellittämässä koska on saatu ahkeraa työvoimaa joka tekee työt joita suomalaiset ei viitsi.

Sehän näissä on ettei minkäänlaista valvontaa ole, ei julkisilla eikä yksityisillä. Niinpä tappavat mielensä mukaan, tärkeätä on osoittaa myös arvo, arvopohja näyttää miten suomalaisilla ei ole mitään arvoa.

[JohanNyt]

^^ Kotihoito on sikäli erikoinen käsite, että eivät nuo tee oikeastaan mitään muuta, kuin käyvät rupattelemassa puolisen tuntia, ajankohta ilmoitetaan puolen päivän tarkkuudella "ap" / "ip", mistä huolimatta voivat aika useinkin olla myöhässä. Koska ovat lähihoitajia, eivät saa koskea lääkkeisiin. Ja siivousta, ruoanlaittoa ym. varten on palvelusetelit, eikä "koti"-"hoito" tee tällaista. Tämä kotihoidon palvelu on toki asiakkaalle edullista, 19 € / 2 vko (=käyntiä), mutta mitään konkreettista hyötyä siitä ei siis ole. Intensiivisempää kotihoitoa on se, että asiakkaan kotiin tuodaan tabletti, johon soitetaan jopa kerran päivässä (siis la-su mukaan lukien, mitä ajankohtaa ei yleensä lasketa kotihoidossa päiviksi käsitteeseen joka päivä liittyen). Normisetissä tällöin joku ulkkarikääkkä kysyy hoonosoomella, onko lääkkeet otettu ja pitä syötä.

[guest14935]

^^ Kotihoito on sikäli erikoinen käsite,

Vaihtelee kunnittain, asuinalueittain, pärstäkertoimen perusteella jne. tuokin kuten muukin valtion touhu.
Mutta eiköhän tuo vähene ja kallistu tasapuolisesti kaikkialla koska on löydetty tärkeämpiä hoidettavia.

[Lalli IsoTalo]

Sanoisivat vaan suoraan, että vaadimme lisää maahanmuuttoa ihan mistä vain, niin ei tarvitsisi hölistä olemattomista työvoimapulista.

Sanoisivat vaan suoraan, että vaadimme lisää kehitysmaamuslimeja, vaadimme väestönvaihtoa, koska kertakaikkisen eeppinen neekeripula!

[Roope]

Tutkijat pitävät tärkeänä Suomeen rekrytoiduille hoitajille taataan sujuva reitti tutkintojen täydentämiseen ja tunnustamiseen sekä perheenyhdistämiseen. Se edellyttää poliittisia päätöksiä.

Perusteluja? Ei me tutkijat tarvita mitään perusteluja. Mitäpä siitä, että "sujuvan reitin" perheenyhdistämiseen maksavat muut kuin filippiiniläiset sairaanhoitajat.

Sairaanhoitajia Filippiineiltä: näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin (pdf)

Osa vastaajista haaveili perheenjäsentensä saamisesta Suomeen. Suomen
tiukat perheenyhdistämisen tulorajat saattoivat kuitenkin estää nämä toiveet.
Saadakseen puolisonsa Suomeen hoitajan tuli osoittaa ansaitsevansa vähin-
tään 1 700 euron nettotulot kuukaudessa, ja lasta varten tarvittiin vielä 500
euroa lisää (Migri 2017). Aiemmin Suomeen rekrytoiduista filippiiniläishoita-
jista ainakin yksi oli onnistunut saamaan lapsensa Suomeen perheenyhdistä-
misen kautta, mutta se oli vaatinut häneltä kahden työn tekemistä. Kyseinen
hoitaja oli tehnyt kotisiivouksia hoiva-avustajan työnsä ohella.

[...]

Moni tutkituista toivoi voivansa asettua Suomeen pysyvästi ja saavansa
kumppaninsa, vanhempansa tai muita perheenjäseniään maahan. Suomen tiu-
kat perheenyhdistämisen tulorajat voivat kuitenkin estää näiden toiveiden to-
teutumisen. Joillekin aiemmin Filippiineiltä Suomeen rekrytoiduille hoitajille
perheenyhdistäminen oli onnistunut, mutta se oli vaatinut heiltä kahden työn
tekemistä. Jossain tapauksessa puoliso oli onnistunut saamaan oleskeluluvan
Suomessa työpaikan perusteella, mutta tämä oli vaatinut korkeasti koulutetun
puolison tyytymistä selvästi koulutustaan vastaamattomaan työhön.

[...]

Vielä tärkeämpää olisi taata suorarekrytoiduille hoitajille sujuva reitti (..)
perheenyhdistämiseen. Nämä vaativat kansallisen tason poliittisia päätöksiä.

[Luka Mokonesi]

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005661574.html

Helsingin sanomien mielipidepalstalla ollaan huolissaan maahanmuuttajanaisten työllisyydestä.

Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on huolestuttavan ­alhainen. Kun kymmenen vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on noin 71, ulkomaalaistaustaisista naisista vain noin 56 prosenttia työllistyy.

Maahanmuuttajanaisten työllistyminen on hitaampaa ja heidän ­työuransa ovat selvästi lyhyempiä kuin miehillä. Heikon työllisyyden takia naisten palkkatulot jäävät hyvin ­pieniksi. Esimerkiksi kahdeksan maassa­olovuoden jälkeen maahanmuuttajanaisten vuosittaiset me­diaaniansiot eivät nousseet yli 13 000 euron, mutta maahanmuuttajamiesten mediaaniansiot ylsivät 20 000 euroon.

...

Moni maahanmuuttajataustainen nainen ei ole riittävän tietoinen ­oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työmarkkinoilla tai ylipäänsä yhteiskunnassa. Se, että Suomessa molemmat sukupuolet tekevät palkkatöitä kodin ulkopuolella, saattaa tulla monelle muualta maahan saapuneelle yllätyksenä.

Yksi keskeisimmistä kotoutumisen tavoitteista on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Tällä hetkellä kotouttamistoimenpiteiden hyödyt eivät tavoita suurta osaa naisista, sillä kotouttamista tarjotaan lähinnä työttömille työnhakijoille. Tähän ryhmään ei lasketa kotona lapsen kanssa olevia äitejä.

Suomalaista yhteiskuntaa ja esimerkiksi työelämää koskevaa tietoa annetaan kotoutumiskoulutuksessa suomeksi tai ruotsiksi, vaikka maahanmuuton alkuvaiheessa kielitaito ei ole vielä riittävä yhteiskuntaa koskevan tiedon omaksumiseen. Kouluttajia ei myöskään yleensä perehdytetä tasa-arvon tai seksuaali­oikeuksien kaltaisten vaikeampien aiheiden käsittelemiseen.

...

Maahanmuuttajanaiset ovat monisäikeinen ryhmä, johon kuuluu niin lukutaidottomia kotiäitejä kuin korkeasti koulutettuja lapsettomia naisia. Tilastot kertovat silti selvästi, että suomalaisen yhteiskunnan rakenteet sulkevat maahanmuuttajanaisia työelämän ulkopuolelle.

Suomi tarvitsee kestävyysvajeen ­selättämiseksi lisää työvoimaa. Maahanmuuttajanaiset ovat toistaiseksi pitkälti hyödyntämätön potentiaali.

Vallander on yhteiskuntavaikuttamisen johtaja STTK:ssa ja Schauman asiantuntija Suomen Pakolaisavussa.

[Ari-Lee]

Suomi tarvitsee kestävyysvajeen ­selättämiseksi lisää työvoimaa.

Ei tarvitse.

[kivimies]

Attendo voi helposti tarjota Filippiiniläisille sujuvan reitin perheenyhdistämiseen: Maksamalla tarpeeksi palkkaa, kunnes ehdot täyttyvät.
Filippiiniläiset tekisivät työtä ilmaiseksi, mikäli saisivat tuollaisia etuja valtiolta (nyt tekevät huonolla palkalla ja surkeilla työehdoilla). Ja Attendon voitot kasvaisivat veronmaksajan kustannuksella.

Vaikka hoiva-avustaja saa useita satoja euroja pienempää palkkaa kuin sairaanhoitaja, se on kuitenkin kymmenen kertaa enemmän kuin mitä Filippiineillä sairaanhoitajille maksetaan. Suomen kalliimmista elinkustannuksista huolimatta rahaa jää myös kotiin lähetettäväksi varsinkin, kun hoitajat asuvat yhdessä pienissä kimppakämpissä.

Filippiinien matalampi kustannustaso mahdollistaa tuollaisen toiminnan. Suomalaiset työntekijät eivät voi työskennellä yhtä halvalla, koska Suomessa on Suomen hinnat.
Vartiaisen usein esittämä väite siitä, että tulijat eivät pystyisi polkemaan palkkoja, on sitä itseään.

Ohjelman mukaan osa hoitajista on joutunut allekirjoittamaan ennen Filippiineiltä lähtöään sopimuksen, jossa he ovat sitoutuneet pysymään työpaikassaan Suomessa 3–5 vuotta sakon uhalla. Sopimukset on tehty rekrytoinneissa auttaneen filippiiniläisyrityksen vaatimuksesta

Tässä on sitä Vartiaisen haikailemaa "työelämän uudistamista". Paluu 1800-luvun renkien työehtoihin.

Olen kuullut hoivayrityksen edustajan pohtivan, että Suomesta saatavan työvoiman laatu, osaaminen ja motivaatio eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin maahan tulleilla ovat, Vartiainen sanoo...

Vartiainen avoimesti halveksuu suomalaisia työntekijöitä. Pistää vihaksi tuollainen toiminta.
Tottakai yritykset haluavat työvoimaa 1800-luvun ehdoin ja matalammalla palkalla. Suomesta sitä ei (ainakaan vielä) saa.


Ps. Attendo ei ole tunnettu inhimillisestä toiminnastaan. Se on palkkoja polkiessaan huijannut filippiiniläisiä työntekijöitään.

Kielteisiä päätöksiä on jaettu runsaasti, sillä Attendo on yrittänyt sijoittaa siivoojia Uudenmaan ulkopuolelle, missä tarveharkinta on toistaiseksi voimassa.

Tästä sikailusta kärsivät työntekijät. Attendo tietää, että tarveharkintaprosessi on olemassa, mutta yrittää kiertää sitä sijoittamalla työntekijät paperilla Helsinkiin ja kutsumalla heitä "tarvittaessa" muualle Suomeen.

Tarveharkintaa ei saatu purettua ja nyt siitä kiukutellaan lehdissä. Jeesustellaan jopa halpatyövoiman maksamista veroista.
Tiedoksi Attendolle, "työvoimapula" ei ole mikään tekosyy rikkoa Suomen lakeja.

Attendo haki työlupia filippiiniläishoitajille Helsinkiin, vei kuitenkin ympäri Suomen - kymmeniä käännytetään nyt virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon takia

[Luka Mokonesi]

Ilmaisjakeluna kotiin kannettavassa Suur-Jyväskylän lehdessä kaivattiin TET-harjoittelupaikkoja. Turvanpaikanhakijoille.

"Työn kautta opin enemmän Suomesta"

Salmirannan vastaanottokeskus on mukana SPR:n hankkeessa, jossa etsitään TET-paikkoja turvapaikanhakijoille.

Työn kautta opin enemmän Suomesta ja siitä miten täällä työskennellään. Ghanassa työtavat ovat erilaisia. Työelämään tutustuminen on erittäin hyvä idea, turvapaikanhakija Abdul Mohammed kertoo.

Ghanalainen Mohammed tuli Suomeen viime vuoden Huhtikuussa, ja hän asuu Jyväskylässä Salmirannan vastaanottokeskuksessa, joka on mukana Suomen Punaisen Ristin (SPR) TET-hankkeessa. Sitä kautta Mohammed päätyi työelämään tutustumisjaksolle Jyväskylän keskusantennille. Hän oli kaksi edellistä viikkoa kahdella rakennustyömaalla tekemässä viestintäjärjestelmiä uudiskohteisiin tietoliikenneasentaja Jukka Perkkiön ohjauksessa.

Mohammed oli tehnyt Ghanassa sähkötöitä 14 uotta, joten hän sai harjoittelussa hyödynnettyä aiempaa osaamistaan. Hänellä oli myös kova halu päästä töihin. Myös Mohammedin ohjaajana toiminut Perkkiö pani merkille hyvän työmotivaation.

-Mohammed tekee ahkerasti töitä ja haluaa oppia.

[Luka Mokonesi]

Työvoimapula räjähtämässä käsiin teknologia-aloilla – nuoret lukevat lyhyttä matematiikkaa ja kaihtavat tekniikan koulutusohjelmia

"Erityisesti kone- ja tuotantotekniikan suosio on katastrofaalisen huono", sanoo johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta.

Pätkitty lainaus uutisesta, boldaukset omat:

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä, selviää tuoreesta kyselystä, joka julkistettiin torstaina. Pelkästään ict-osaajia eli esimerkiksi data-analytiikan hallitsijoita tarvitaan alan yrityksiin seuraavien neljän vuoden aikana noin 11 400 lisää.

Koulutus ei tuota riittävästi tekijöitä, koska alan ammatillinen koulutus ei kiinnosta tarpeeksi nuoria eikä etenkään tyttöjä. Opinnot aloittaneista moni keskeyttää.

"Suorastaan katastrofaalisen huono on erityisesti kone- ja tuotantotekniikan suosio esimerkiksi toisen asteen yhteishaussa", sanoo johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta.

Teknologia-aloilla yhä noin kolmannes aloittaneista keskeyttää koulutuksen tai vaihtaa alaa.

Teknologiateollisuus ei perää suuria muutoksia koulutusjärjestelmään, ja pitää esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformia oikeansuuntaisena.

"Iso huoli meillä on se, että pitkän matematiikan kirjoittaneita uusista ylioppilaista on vain kolmannes eli noin 10 000, vaikka tarvetta olisi paljon enemmän", Juvonen huomauttaa.

"Välittömänä toimenpiteenä tulee käynnistää mittava digiosaamisen lisä- ja muuntokoulutusohjelma", järjestö ehdottaa.

Kotimaiset ikäluokat eivät yksin riitä vastaamaan osaajavajeeseen heikkenevän huoltosuhteen Suomessa, vaan täällä opiskelevat ulkomaalaiset tulee houkutella myös jäämään maahan, järjestö vaatii. Teknologiateollisuus lisäisi voimakkaasti myös työperäistä maahanmuuttoa ja nopeuttaisi siihen liittyviä lupamenettelyjä.

Vuodessa tekniikan aloille tarvitaan keskimäärin 9 200 uutta osaajaa, joista 6 000 olisi korkeakoulutettuja ja 3 200 ammatillisen koulutuksen saaneita.

Nyt vuosittain valmistuvista korkeakoulutetuista noin 4 300 hakeutuu teknologiateollisuuteen, ja ammatillisen koulutuksen saaneista niin tekee 1 500. Vajetta on yhteensä 3 400 joka vuosi, ja se jakautuu tasan korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kesken.

Teknologiateollisuuden henkilöstöstä Suomessa yli puolella on opisto- tai korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä on pitkään kasvanut, ja selvityksen osuus kasvaa. Rekrytointitarpeesta noin 60 prosenttia kohdistuu korkeakoulututkinnon ja noin 40 prosenttia ammatillisen koulutuksen hankkineisiin.

Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla, eniten tietotekniikka-, suunnittelu- ja konsultointialoilla. Erityisesti alle 500 henkeä työllistävät yritykset arvioivat lisäävänsä työntekijöitään Suomessa.

[guest14935]

Ilmaisjakeluna kotiin kannettavassa Suur-Jyväskylän lehdessä kaivattiin TET-harjoittelupaikkoja. Turvanpaikanhakijoille.

"Työn kautta opin enemmän Suomesta"
Salmirannan vastaanottokeskus on mukana SPR:n hankkeessa, jossa etsitään TET-paikkoja turvapaikanhakijoille.

Ghanalainen Mohammed tuli Suomeen viime vuoden Huhtikuussa, ja hän asuu Jyväskylässä Salmirannan vastaanottokeskuksessa, joka on mukana Suomen Punaisen Ristin (SPR) TET-hankkeessa.

Nythän olisi erinomainen tilaisuus tuoda esille miten neekeriorjiksi tänne tuodaan väkeä, ainakin sinne paikan päälle lähtömaihin. Kun ihan lehdessäkin lukee. Josko tajuisivat mennä muualle missä palkkaakin maksetaan. Myös asuinoloista voisi kertoa, neukkukuutioista ja pakkasista, eivät pääse tilavalle plantaasille edes.
Tuo lehti löytyy muuten netistäkin https://www.surkkari.fi/nakoislehti/

[potta]

Eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi tutkimuksen maahanmuuttajien työllistymistä edistävien kotouttamistoimenpiteiden toimivuudesta ja kustannuksista*. Esittely parhaillaan menossa IL-TV livessä:

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805032200918690_pi.shtml

Heinäluoma huolissaan Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa tapahtuvasta lähiöiden eriytymisestä ja toisen polven maahanmuuttajien ongelmista ja siitä, että sama on tapahtumassa Suomessakin. onko hän vaihtamassa puoluetta? 


---
tässäpä koko selvitys:

Monimenetelmäinen tutkimus kotouttamistoimenpiteiden toimivuudesta

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/trvj_1+2018.pdf

lukuja mm. sivulla 64

[Alaric]

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805032200918797_u0.shtml (3.5.2018)

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste 9 prosenttiyksikköä pienempi kuin suomalaistaustaisten - Tutkimus: kotouttamispalveluita on tehostettava

Tutkimuksessa todetaan, että ulkomaalaistaustaisten 15-64-vuotiaista henkilöiden työllisyysaste oli 60 prosenttia vuonna 2014, mikä oli yhdeksän prosenttiyksikköä pienempi kuin suomalaistaustaisella väestöllä.

Erot eri ryhmien välillä ovat kuitenkin suuret ja selittäviä tekijöitä ovat mm. maahantulon syy, lähtöalue, sukupuoli ja koulutustausta. Heikointa työllisyys on pakolaisuuden vuoksi Suomeen muuttaneilla, Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilla.

Naisten työllisyys on tutkimuksen mukaan ollut "merkittävästi" miehiä alempi, mitä selittää varhainen perheellistyminen.

Johtopäätökset

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien työllistymisen kannalta on tärkeää kehittää kotouttamispalveluista tehokkaasti toimiva kokonaisuus.

- Kotoutumisen eri vaiheissa tarvitaan erilaisia toimia työllistymisen tukemiseen. Maahanmuuttajan työllistymisedellytyksiä on vahvistettava kotoutumisprosessin alkuvaiheessa. On pyrittävä saamaan aikaan nopeammat väylät työelämään ja opintoihin.

- Työelämässä ja oppilaitoksissa tarvitaan kotoutumisen kaksisuuntaista tukea, jossa kotoutuminen edellyttää sopeutumista ja sitoutumista sekä maahanmuuttajalta itseltään että suomalaiselta yhteiskunnalta, tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan.

Työelämään osallistuminen antaa maahanmuuttajalle kielitaidon ja verkostot.

- Kielen opetus yhdistettynä työntekoon havaittiin tehokkaaksi yhdistelmäksi kielen nopeaan työelämälähtöiseen oppimiseen.

- Kotoutumisen ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi olisi myös hyödyllistä kehittää palveluita, joissa maahanmuuttajia työllistetään mentoreiksi toisille maahanmuuttajille. Mentorointiin liittyvien mallien avulla saadaan myös lisättyä maahanmuuttajien tietämystä suomalaisesta yhteiskunnasta, tutkimuksessa todetaan.

[guest14935]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kesalomien-pidentaminen-kahdella-viikolla-toisi-yli-200-miljoonan-matkailutulot--lintila-toivoo-asian-vihdoin-etenevan-hallituksessa/HAWPtmFV

Koululaisten kesälomien pidentäminen toisi matkailutuloja reilut 200 miljoonaa, arvioi TEM.

Koululaisten kesälomien pidentämistä tutkittiin kattavasti talouden ja työllisyyden näkökulmasta.

Ei voi olla totta - osastoa.
Alunperin kouluissa pitkät lomat maatalousyhteiskunnan takia, tekivät töitä kesät. Nykysellään ei lapsilla ole tekemistä ja tylsistyvät kesät. Ja eikun lisää "lomaa." Toki varakkaitten lapset saattaa olla ties missä mutta suurin osa vain tylsistyy.
Koulua olisi helppoa lyhentää vuodella jo sillä että lomat lyhennettäisiin kuukauteen jolloinka vanhemmillakin on lomaa. Ainakin toivon mukaan on, osa taitaa olla työttä. Korkeakouluun tietty valmentaa pitempi loma, se kun on pelkkää lomaa sitten. Ei tarvitse herätä aamulla eikä joka päivä.

[Uuno Nuivanen]

Työministeri Lindström Ylellä: Aktiivimallista ei vapautusta yli 60-vuotiaille - "Täytyy olla todella painava syy, jotta voi jäädä eläkkeelle"

Lauantai 5.5.2018 klo 12.17

Työministeri Jari Lindström (sin) puolusti aktiivimallia ja hallituksen toimia Ylen Ykkösaamussa.

    Juha Sipilän (kesk) hallituksen aktiivimallista on tullut työttömyysturvan leikkuri. Työministeri Jari Lindström (sin) puolusti kuitenkin Ykkösaamun haastattelussa aktiivimallia.
    Lindströmin mukaan "on tapauksia", jotka kertovat saaneensa työtä nimenomaan aktiivimallin takia. Tosin mitään numerotietoa työministerillä ei vielä sanojensa tueksi ollut.
    Työministeri ei luvannut lähellä eläkeikää oleville yli 60-vuotiaille vapautusta aktiivimallista, vaikka myönsikin, että yli 60-vuotiaista työttömistä vain pieni osa työllistyy.
...
Omista urasuunnitelmistaan Lindström paljasti Ylen haastattelun lopuksi, että hän aikoo olla ehdolla seuraavissa eduskuntavaaleissa, mutta maakuntavaaliehdokkuuteen Lindström totesi, että "ehkä - maybe".

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805052200924252_pi.shtml

[no future]

Nykysellään ei lapsilla ole tekemistä ja tylsistyvät kesät.

Juuh, tämä se on suuri ongelma kyllä keskenkasvuisten kesänvietoissa. 

[Kari Kinnunen]

Nykysellään ei lapsilla ole tekemistä ja tylsistyvät kesät.

Juuh, tämä se on suuri ongelma kyllä keskenkasvuisten kesänvietoissa. 

Voi se kityissä persaukisten penskoille olla. Jos ei ole oikein varaa mihinkään, niin kaduilla luuhaamiseksi ja pahanteoksihan tuo äkkiä menee.

[Kari Kinnunen]

^
Niinpä.
Todellisuudessa pikkufirmoissa asiat on sovittu ns. miesten kesken. Kyllä duunarikin ymmärtää, että jos pätäkkää ei ole, niin sitä ei ole.
Olen minäkin joskun pyytänyt lomautuslapun kouraan pannut rakkineen parkkiin ja lähtenyt ongelle.

[Golimar]

SUOMELLA menee nyt selvästi paremmin kuin vuosi sitten. Se näkyy myös siellä, missä hyvät talousuutiset ovat olleet viime vuosina hyvin harvassa. Osaavista työntekijöistä alkaa olla pula jo Kainuussakin.

"Ihan selvästi se näkyy. Työntekijöiden saatavuusongelmat eivät ole mikään vitsi. Kävijöitä rekalla on ollut selvästi viime vuotta vähemmän", Valmet Automotiven rekrytointiasiantuntija Katja Karresuo-Siitonen kertoo puhelimitse.

Hän on kiertänyt kaksi viime viikkoa Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointirekan matkassa lähinnä suuresta työttömyydestä tunnettuja paikkakuntia: Kemi, Kouvola, Oulu, Kotka, Lieksa...

Tiistaina Karresuo-Siitonen päivysti aurinkoisella Kajaanin torilla.

MONILLA näistä paikkakunnista on koettu 15 viime vuoden aikana jonkinlainen rakennemuutos metsäteollisuuden tai matkapuhelinalan tehtaiden sulkemisten takia. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on esimerkiksi Kainuussa lähes 13 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa peräti 14,3 prosenttia.

Se on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin vielä vuosi sitten. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työnhakijaksi oli ilmoittautunut maaliskuussa Kainuussa 4 121 ihmistä. Se oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Kajaanin seudullakin puhutaan itse asiassa jo työvoimapulasta. Juna- ja raitiovaunutehdas Transtech etsii jatkuvasti uusia työntekijöitä tekemään ajopelejä Suomen kiskoille.

"Olemme joutuneet palkkaamaan hitsaajia ja metallimiehiä Puolasta ja Venäjältä, koska alalle ei saada edes opiskelijoita. Nuoria ei kiinnosta", toimitusjohtaja Lasse Orre sanoo.

Myös Terrafamen kaivos Sotkamossa ottaa vaikeiden vuosien jälkeen uusia työntekijöitä.
SILTI autotehtaasta kiinnostuneita riittää Kajaanin torilla tiistaina heti aamukymmeneltä.

Kaivoksella tai junatehtaassa haetaan yleensä tiettyjä ammattiosaajia. Autotehtaalle voi päästä kokoonpanotöihin koulutustaustasta ja iästä riippumatta. TE-toimiston kanssa yhteistyössä järjestetyn koulutuksen saa tehtaalla.

Myös junatehtaalla olisi tarvetta työvoimahallinnon avustamalle muuntokoulutukselle, jolla eri alojen työttömistä tehtäisiin junanrakentajia. Transtechin kokemuksen mukaan viranomaisten saaminen mukaan on ollut Kainuussa työlästä.

"Tätä ei vain ole saatu käyntiin, vaikka olemme sitä yrittäneet. Meillä kaksi kolmasosaa työstä on vaunujen sisustamista ja esimerkiksi sähköjen asentamista. Niihin töihin riittäisi melko lyhytkin muuntokoulutus", Orre sanoo.

AUTOTEHTAAN rekka kiertää Suomea, koska Lounais-Suomessa, Turun ja Uudenkaupungin seudulla, on jo ankara pula työntekijöistä. Autotehdas palkkasi viime vuonna 2 400 ihmistä valmistamaan Mercedes-Benzejä Euroopan markkinoille. Syksyyn mennessä tehtaalle pitäisi löytää vielä 500 autonrakentajaa lisää ja muita työntekijöitä saman verran.

Se ei ole helppoa. Vaikka työttömiä on Suomessa 240 000, niitä, jotka todella pystyvät työhön tai haluavat muuttaa työn perässä toiselle puolelle maata, on vain murto-osa tästä. Yhä useampi löytää sitä paitsi töitä nyt kodin läheltä.

"Sen huomaa, että jos on omistusasunto ja perhe ja lapsia, muuttohalukkuus on aika vähäistä", Karresuo-Siitonen sanoo.

Karresuo-Siitosen mukaan tehdas löytänee silti tarvitsemansa työntekijät kotimaasta. Rekkakiertue näkyy jo nyt työhakemusten selvänä kasvuna. Etsintää helpottaa se, ettei työhön tarvita tiettyä ammattitaustaa.

"Meidän työnhakijoilla on yhtä paljon tarinoita kuin on hakijoita. Osa on ollut työttömänä, osa muualla töissä, on naisia ja miehiä ja kaiken ikäisiä. Koulutus- ja ammattitaustat ovat hyvin erilaisia", Karresuo-Siitonen sanoo.
Lounais-Suomessakin on yhä työttömyyttä, mutta autotehtaalle sopivat ja halukkaat on jo lähialueilta kammattu töihin. Samaan aikaan autotehtaan kanssa myös Turun ja Rauman telakoiden ruokkima meriteollisuus etsii uusia osaajia. Laivanrakennuksessa vaaditaan yleensä tiettyä ammattitutkintoa. Esimerkiksi hitsaajia telakka kouluttaa itsekin.

AUTOTEHTAAN REKASSA ei varsinaisesti voi hakea työtä, vaan työhakemus täytetään netissä. Karresuo-Siitonen ja muut rekrytoijat kertovat, minkälaisista tehtävistä on kyse ja minkälaista Uudessakaupungissa tai muissa lähikaupungeissa on asua.

Moni tulija asuu mieluummin vähän isommalla paikkakunnalla, eikä Uudessakaupungissa riittäisi kaikille asuntojakaan. Tehtaalle tulee joka vuoroon bussikuljetus Turusta, Raumalta ja Porista.

"Esimerkiksi 50 kilometrin päässä Raumalla on aika hyvä asuntotilanne, koska Olkiluodon ydinvoimala on valmistumassa", Karresuo-Siitonen sanoo.

VIIME viikon lopulla rekka kurvasi päiväksi myös Vantaan Tikkurilaan. Siellä oli hiljaista. Pääkaupunkiseudulla löytyy nyt töitä vähemmänkin koulutetulle eikä muuttohaluja tahdo löytyä.

"Se ei tietenkään ollut kovin yllättävää. Vilkkainta oli toisaalta Kotkassa. Hakijoiden taustoissa kuuluivat metsäteollisuuden irtisanomiset", Karresuo-Siitonen sanoo.

Kotkassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuodenvaihteessa yhä 16,8 prosenttia, vaikka tilanne on sielläkin kohentunut.

Näkyykö epätoivo työnhakijoissa? Pitkän taantumakauden aikana moni on ollut työttömänä pitkään.

"Ne ihmiset, jotka tulevat paikan päälle, eivät ole epätoivoisia ollenkaan. Vaasassa yli viisikymppinen mies sanoi, että hänen omanarvontuntonsa nousi ja hän sai luottamusta itseensä, kun kehotimme häntä kovasti laittamaan hakemusta. Hänellä oli jo itsetunto matalalla, kun ei ollut saanut töitä", Karresuo-Siitonen sanoo.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005672566.html

[Roope]

Lauantai 5.5.2018 klo 12.17

Työministeri Jari Lindström (sin) puolusti aktiivimallia ja hallituksen toimia Ylen Ykkösaamussa.

Ykkösaamu la 5.5.2018

Vieraana työministeri Jari Lindström, sin. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Yle Areena

(35:30-38:30)
Toimittaja Seija Vaaherkumpu
Yksi keino [työvoimapulaan] voisi olla työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta luopuminen. Näin on puhunut myös pääministeri Juha Sipilä. Mitä mieltä te olette?
...
Työministeri Jari Lindström
Muistutan vaan, että kun Ruotsissa luovuttiin tarveharkinnasta, niin siinähän kävi niin, että ne ihmiset meni muualle kuin niille aloille, mistä väitettiin, että on työvoimapulaa.

Toimittaja Seija Vaaherkumpu
Oliko siitä jotakin haittaa, että he työllistyivät kuitenkin johonkin?

Työministeri Jari Lindström
Tässä on myös semmoinen puoli, joka usein tässä keskustelussa unohtuu, että jos tästä ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta keskustellaan ja vaaditaan siitä luopumista, niin samaan hengenvetoon pitää muistaa, että sitten sen työvoiman valvontaan pitää muistaa panostaa, jotta me vältytään harmaan talouden ongelmilta ja siltä, että näitä ihmisiä käytetään hyväksi. Meillä on tällä hetkelläkin ongelma siinä, että tähän valvontaan ei ole resursseja tarpeeksi.

Toimittaja Seija Vaaherkumpu
Meillä on ongelma myös siinä, että EU:n ulkopuolella syntyneiden työllisyys on Suomessa heikompaa kuin EU:ssa keskimäärin, ja EU:n perusoikeusvirasto FRA sanoo, että Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista.

Työministeri Jari Lindström
Tämä on totta. Minä vastaan kotouttamisesta ja siihen liittyy olennaisena se, että ihmiset pääsee töihin. Me ollaan uudistettu kotouttamispolitiikka oikeastaan täysin sen 2015 kriisin jälkeen, ja on resursoitu työ- ja elinkeinoministeriöön lisää tekeviä käsiä ja avattu keskustelua myös näihin kansalaisjärjestöihin, maahanmuuttajajärjestöihin ja haastettu heidät, mitä he voivat tehdä enemmän. Ja on käynnistetty lukuisia toimia. Mainitsen nyt vaikka tämän social impact bond, sosiaalinen vaikuttavuusinvestointi, josta on saatu hyviä tuloksia muun muassa Fazerilla.

Työministeri Jari Lindström
Muistutan vaan, että kun Ruotsissa luovuttiin tarveharkinnasta, niin siinähän kävi niin, että ne ihmiset meni muualle kuin niille aloille, mistä väitettiin, että on työvoimapulaa.

Toimittaja Seija Vaaherkumpu
Oliko siitä jotakin haittaa, että he työllistyivät kuitenkin johonkin?

Aivan varmasti on haittaa, että nimellisesti työvoimapulaa poistamaan tulleet ulkomaalaiset vievätkin matalapalkkatyöpaikat maassa asuvien nenän edestä (Ruotsissa paha nuorisotyöttömyysongelma), etenkin kun he tekevät sen kilpailemalla palkalla ja työehdoilla.

Työministeri Jari Lindström
Tässä on myös semmoinen puoli, joka usein tässä keskustelussa unohtuu, että jos tästä ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta keskustellaan ja vaaditaan siitä luopumista, niin samaan hengenvetoon pitää muistaa, että sitten sen työvoiman valvontaan pitää muistaa panostaa, jotta me vältytään harmaan talouden ongelmilta ja siltä, että näitä ihmisiä käytetään hyväksi. Meillä on tällä hetkelläkin ongelma siinä, että tähän valvontaan ei ole resursseja tarpeeksi.

Valvonnan lisääminen ei kuittaisi tarveharkinnasta luopumisen luomia ongelmia. Se ei ole onnistunut estämään laajoja väärinkäytöksiä missään maassa, ei edes valvonnan luvatussa maassa Ruotsissa.

Toimittaja Seija Vaaherkumpu
Meillä on ongelma myös siinä, että EU:n ulkopuolella syntyneiden työllisyys on Suomessa heikompaa kuin EU:ssa keskimäärin, ja EU:n perusoikeusvirasto FRA sanoo, että Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista.

EU:n ulkopuolella syntyneiden työllisyys on Suomessa heikompaa kuin EU:ssa keskimäärin, mutta olennaisempaa on kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyyden ero, joka on OECD-maiden suurin tarveharkinnasta luopuneessa Ruotsissa.

EU:n perusoikeusvirasto FRA ei ole sanonut, että Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Se ei ole totta vaan suomalaisten pakolaisjärjestöjen ja niiden agendaa tukevien toimittajien levittämää propagandaa.

Työministeri Jari Lindström
Tämä on totta. Minä vastaan kotouttamisesta ja siihen liittyy olennaisena se, että ihmiset pääsee töihin. Me ollaan uudistettu kotouttamispolitiikka oikeastaan täysin sen 2015 kriisin jälkeen, ja on resursoitu työ- ja elinkeinoministeriöön lisää tekeviä käsiä ja avattu keskustelua myös näihin kansalaisjärjestöihin, maahanmuuttajajärjestöihin ja haastettu heidät, mitä he voivat tehdä enemmän. Ja on käynnistetty lukuisia toimia. Mainitsen nyt vaikka tämän social impact bond, sosiaalinen vaikuttavuusinvestointi, josta on saatu hyviä tuloksia muun muassa Fazerilla.

Niin tyhmä, että sattuu.

Ministeri Lindströmin tarkoittama uudistaminen on ollut satojen miljoonien veroeurojen syytämistä kotouttamiskoneistoon ilman vaikuttavuusarviointeja ja -vaatimuksia. Hyvä esimerkki tästä on tuo Lindströmin hehkuttama "sousl impäkt bond", josta on muka "saatu hyviä tuloksia". Konkreettisia tuloksia tai SIB-systeemin lukuja muutenkaan ei ole saatavilla mistään, koska kyse on vain monimutkaisiin rakenteisiin piilotetusta yritystuesta ja maahanmuuttajien erityiskohtelusta lainvastaisen palkkatuen muodossa.

[kivimies]

Toimittaja puhui ns. muunneltua totuutta joka ikisessä kysymyksesssään. eikä Lindström ollut valmistautunut kaikkeen. Seurauksena on tuollaisia vastauksia.

Voin itse heittää kysymyksen toimittajalle:

1. Väität, että Suomessa on työvoimapula ja valittelet EU:n ulkopuolelta tulleiden matalaa työllisyyttä. Mikseivät he kelpaa paikkaamaan sitä? 

Miksi haluat lahjoittaa heidän työpaikkansa ulkomaille? 

[Golimar]

Ensimmäiseksi pitäisi luopua EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Se ei kuulu enää tähän aikaan.

Kauppalehden kasvuyrityskyselystä paljastui tänä keväänä, että osaavan työvoiman saatavuudesta on tullut suomalaisten kasvuyritysten tärkein kasvun este (KL 9.5.). Jo lähes puolet vastaajista arvioi työvoimapulan hidastaneen tai vaikeuttaneen kasvua.

Rekrytointiongelmat näyttävät pahentuneen selvästi viime vuodesta, sillä silloin vastaavassa kyselyssä osaavan henkilökunnan saatavuutta piti kasvun suurimpana hidasteena joka neljäs yritys.

Kasvuyritykset tarvitsevat nyt erityisesti myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Myös projektien johdon ja tuotekehityksen ammattilaisista on kova kysyntä.

Työvoimapula nousi esiin myös toukokuun ­alussa julkistetusta EK:n suhdannebarometristä. EK:n mukaan erityisesti palvelualalla tilanne on kärjistynyt nopeasti tänä keväänä.

On arvioitu, että yhtä pahoja rekrytointivaikeuksia nähtiin viimeksi edellisen noususuhdanteen huipulla vuonna 2007. Toisaalta tilanne on yli kymmenen vuotta myöhemmin siinä suhteessa ­vielä hankalampi, että suuret ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta lähes kokonaan. Esimerkiksi huippuvuonna 2009 peräti 80 000 ihmistä jäi eläkkeelle.

Turhan pelottelun sijaan tarvitsemme ison asennemuutoksen."

Nopeita lääkkeitä työvoimapulaan ei ole olemassa. Uudelleenkoulutus, kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin, opiskelijoiden nopeampi valmistuminen ja eläkkeelle jäämisen myöhentäminen toki kaikki osaltaan helpottavat tilannetta. Mutta pidemmällä aikavälillä ongelma ei ratkea ilman työperäisen maahanmuuton huomattavaa lisäämistä.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten 25–64-vuotiaiden määrä vähenisi ilman maahanmuuttoa vuoteen 2030 mennessä ­peräti 300 000 henkilöllä. Näin järkyttävää huoltosuhteen heikentymistä emme kestäisi. Siksi Suomen pitäisi viimeistään nyt ryhtyä aktiivisesti houkuttelemaan työntekijöitä ulkomailta. Mallia voitaisiin ottaa vaikka Kanadasta, joka tarjoaa ­pysyviä oleskelulupia työnhakijoille niiltä aloilta, joilla osaamisvajetta esiintyy.

Aivan ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin luopua EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Se ei kerta kaikkiaan kuulu enää tähän aikaan. Jopa puolen vuoden epävarmat lupaprosessit ovat aivan liian jäykkiä työvoimaa heti tarvitseville yrityksille.

Maahanmuuttokeskustelua on tähän asti hallinnut meillä osittain täysin perusteeton pelko pakolaisista. On ollut suorastaan raastavaa katsoa, kun Suomesta karkotetaan parhaassa työiässä olevia ihmisiä takaisin lähtömaihinsa.

Turhan pelottelun sijaan tarvitsemme ison asennemuutoksen, jossa jokainen tänne muuttanut toivotetaan tervetulleeksi rakentamaan yhteistä Suomea.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyovoimapula-ei-hellita-ilman-maahanmuuttoa/gfaDQk8n

https://twitter.com/@Poystja

[Uuno Nuivanen]

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten 25–64-vuotiaiden määrä vähenisi ilman maahanmuuttoa vuoteen 2030 mennessä ­peräti 300 000 henkilöllä.

Työttömiä tai vajaasti työllistettyjä on enemmän - noususuhdanteessa.

Vähän kumma, kun entiset mamut eivät kelpaakaan työhön, vaan pitää haalia uusia samoilta alueilta.