Työvoimapulan paluu ja kosto

[Pentecost]

No, millä aloilla "osaamisvajetta" esiintyy?

Veikkaan, ettei ole pulaa kamelinkasvattajien alalla eikä vastaavissa "erikoisosaamista" edustavissa töissä. Muuten nyt vaan kaikki Suomeen tekemään alle meikäläisten kustannustason töitä.

Eilen itselläni kävi puolalalainen asentaja. Ihan kunnon duunari ja asia tuli valmiiksi. Suomalaisilla alan duunareilla oli kiire. Itselleni asialla ei ole merkitystä, koska kunnon työstä kunnon palkka. Ikävä kyllä tämä työvoimapula ei ole mitään muuta kuin eufemismi holtittomalle valtion velkaannuttamiselle ja sosiaalimaahanmuutolle.

Mitään taloudellisia perusteita sillä ei ole kuin asiasta suoraan tai välillisesti hyötyville.

[guest14935]

EK:n mukaan erityisesti palvelualalla tilanne on kärjistynyt nopeasti tänä keväänä.

Turhan pelottelun sijaan tarvitsemme ison asennemuutoksen, jossa jokainen tänne muuttanut toivotetaan tervetulleeksi rakentamaan yhteistä Suomea.

Hirmuinen työvoimapula koko eu:ssa siis kun ei löydy muista eu-maistakaan palvelutyötä tekeviä. 
Demarithan juuri ehdotti että valtio maksaa pienipalkkaisille rahana jotain veroja korvaavia rahoja (ei esim. vähennä veroja pienipalkkaisilta, vaan valtio antaa heille rahaa), jonkinlaista kytköstä kansanvaihtoon siinäkin lienee.

[Sibis]

"Olipa kerran" siis eilen Postiauto rivarialueella ja kuljettajana välimusta. Takalasin pyyhkijä toimi kaiken aikaan ja sen näki skraaneina lasissa. Moneen päivään ei ole satanut muuta kuin pölyä. Postit kourissaan poukoili sinnetänne ja löysikin osoitteita. Meillekkin tupla postikuori mainoksineen.
Näytin käsilläni, että turhaan takalasipyyhin veivaa -ei ymmärtänyt

Normi postiauto hoitaa homman muutamassa minuutissa.

[Saturnalia]

Tää on niin lutuista kun aina kun laitetaan joku jyrkän linjan työttömiä pilkkaava kokoomuslainen ja pitkäaikaistyötön vastakkain, niin valtamedia on niin, niin sovitteleva ja rakentava. Kuunnellaan molempien osapuolien näkemys, laitetaan riita puoliksi

Toivottavasti jutun aiheuttama tuohtumus ja raivo jalostuu pikkuhiljaa asialliseksi keskusteluksi tärkeistä teemoista.

Yle

Mutta istu ja pala, kun laitetaan samassa mediassa vastakkain kansallismielinen ja liberaali. Median sovitteluhalu loppuu kuin seinään.
Nykyään on paljon hyväksyttävämpää haukkua köyhiä julkisesti, kuin olla kansallismielinen. Jos sanot vaikka että loiset pitää vittu tappaa, niin näkemystäsi kuunnellaan ja arvostetaan yksilöllisenä mielipiteenä, ja selitetään riita pois ja haetaan hymisevä konsensus välittömästi.
Mutta auta armias jos varovasti piipität, että kansallismielisyydessä voisi olla jotain hyvääkin, niin kukaan ei etsi konsensusta.

[Tabula Rasa]

Ainoastaan kantiksia saa kutsua loisiksi kun kuvittelee niiden loisivan ottamatta selvää mistään taustoista. Kun taas matujen kohdalla ei saa loisimiseksi kutsua sellaistakaan toimintaa josta on vastaansanomaton näyttö niin asiantuntijoiden, tilastojen, kokemusten, jne perusteella. Vanha vitsi.

[guest14935]

Ainoastaan kantiksia saa kutsua loisiksi kun kuvittelee niiden loisivan ottamatta selvää mistään taustoista. Kun taas matujen kohdalla ei saa loisimiseksi kutsua sellaistakaan toimintaa josta on vastaansanomaton näyttö niin asiantuntijoiden, tilastojen, kokemusten, jne perusteella. Vanha vitsi.

Eiköhän noilla poliitikoilla (ja medioilla) ole hyvin selvillä maan työllisyystilanne, kyse on vain vihan nostattamisesta suomalaisia vastaan, vihan joka on kansanvaihdossa tarpeen heidän mielestään. Sillähän ne vihasta puhuvatkin kun vihaisia ovat jo itse. Onhan se oltavakin kyetäkseen omiaan kansanmurhaamaan monituisin tavoin.

[Golimar]

Tuo Smarp Oy on pelkkää shaibaa.

https://www.smarp.com/fi/yritys/

Kehumisella voi tehdä bisnestä, todistaa helsinkiläinen Smarp. Kehumispalvelua tarjoava startup-yhtiö on saanut juuri päättyneellä rahoituskierroksellaan kolme miljoonaa euroa lisärahaa. Uusi rahoitus on yhdistelmä pääomaa sekä Finnveran ja Tekesin rahoitusta.

Smarp tarjoaa palvelua, jolla työntekijät voivat kehua ja tehdä tunnetuksi työnantajaansa. Samalla, kun työntekijä kommenteillaan brändää yhtiötä, hän kerää itsellensä arvoa esimerkiksi alansa asiantuntijana. Toimitusjohtaja Roope Heinilän mukaan palvelusta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/brandipalvelu-smarpille-kolmen-miljoonan-euron-lisarahoitus/YrB2zZ69

Kuluvana vuonna yritys on kerännyt 1,3 miljoonan euron rahoituksen, jonka taustalla ovat Vision+, TEKES, Frontier sekä yrityksen operatiivinen johto.

https://www.yrittajat.fi/uutiset/765-pk-yritys-kerasi-liikevaihtoonsa-nahden-10-kertaisen-rahoituksen-tavoitteena-olla

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/smarp-oy/23936346/taloustiedot

[Uuno Nuivanen]

Suomi ampuu itseään jalkaan, kun pitäisi ampua Vartiaista perseeseen.

[Nikolas]

Kauanko Suomi onkaan kärsinyt tästä kauheasta työvoimapulasta?

[kivimies]

Vartiainen puhuu taas sitä itseään. Miten muka työllisyys voi kasvaa, jos työttömien sijaan työvoima palkataan ulkomailta?

Ei tässä haeta mitään työllisyyden kasvua, vaan palkkojen polkemista. Ja se onkin Vartiaisen tavoitteena.

Ps. Tuo koodari olisi saanut luvan kuukauden käsittelyajalla (Migrin laskuri), mikäli hänellä olisi ollut tutkinto.
Yle löytää sen kaikkein harvinaisimman poikkeuksen ja käyttää tätä tarveharkinnan poistamista ajavassa jutussa, eikä mainitse mitään hyväksymisprosenteista tai väärinkäytöksistä. Vastuullista journalismia parhaimmillaan.

Yle olisi voinut vaikka käyttää aikaisempia juttujaan lähteenä:

Intialainen IT-jätti erityisasiantuntijoiden oleskelulupien kärjessä

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt erityisasiantuntijoiden oleskelulupia eniten intialaisen it-alan palveluja tarjoavan jättiyrityksen työntekijöille. Viraston tilaston perusteella vuonna 2015 Tata Consultancy Services -yrityksen erityisasiantuntijat saivat Suomeen 226 oleskelulupaa. Listan kakkosena oli Accenture (80 lupaa) ja kolmantena IBM Finland (44).

[...]


Alle kolmen kuukauden työjaksoihin ei tarvita erillistä oleskelulupaa.

[...]

Maahanmuuttovirasto myönsi erityisasiantuntijoiden oleskelulupia vuonna 2015 yhteensä vajaat tuhat ja vuonna 2014 runsaat tuhat.

Vuonna 2016 lupia on elokuun alkupuolelle mennessä myönnetty eniten Tatan, Accenturen ja IBM Finlandin työntekijöille.

Lupahakemuksien hyväksymisprosentti Maahanmuuttovirastossa on 99,7, eli käytännössä kaikki hakemukset menevät läpi. Kaikista myönnetyistä luvista 65 prosenttia menee intialaisille hakijoille. Virasto ei tarkista hakijoiden ilmoittamia tietoja.

[...]

Pari viikkoa sitten paljastui, että verkkoyhtiö Nokian palveluksessa Suomessa työskennelleille puolalaisille, kiinalaisille ja intialaisille työntekijöille oli maksettu työehtosopimuksia alhaisempaa palkkaa. Alimmillaan palkka oli vain 750 euroa.

Kaikkiaan aluehallintoviraston tarkastamista 52 intialaisesta työntekijästä palkkaongelmia havaittiin 40 työntekijän kohdalla. Kiinalaisia tarkastettiin 67 ja palkka todettiin liian alhaiseksi 36 työntekijän kohdalla.

Yle (11.8.2016)

[Roope]

Kauanko Suomi onkaan kärsinyt tästä kauheasta työvoimapulasta?

Muutaman vuoden takainen ketju: Pieleen mennyt teollisuuden työvoimavaje-ennuste 13 vuoden takaa.

Voi vaan kuvitella, jos tämän ennusteenkin varjolla olisi tuotu maahan 700.000 työvoimavajeen paikkaajaa + perheet + ne, jotka eivät työllisty juuri teollisuuden palveluun, ja he olisivat jääneet työttömäksi kun ennuste meni pahasti pieleen. Kansantaloudellisesti tilanne olisi ollut täysin kestämätön.

Tämä on malliesimerkki, miksi huoltosuhde-ennusteita ei pidä sellaisenaan tuijottaa. Työvoimavaje on lähinnä työmarkkinaongelma, jolloin avoin työpaikka ei ole tarpeeksi vetovoimainen puutteellisen ominaisuutensa vuoksi. Suomen matala palkka ja korkea verotus ovat huonoja kilpailuvaltteja kansainvälisissä työmarkkinoissa. Ensin pitäisi olla ne työpaikatkin odottamassa. Rakennusalan työvoimavaje-ennustettakin halutaan paikata samalla kun suomalainen sähkömies häviää kilpailutuksessa puolalaisille kustannuksille. Puolasta tilattu sähkömies tekee työn 1,69 euroa/h ja suomalainen 15 euroa/h + muut edut. Kilpailukyky on huono ja työpaikat katoavat halvempiin maihin.

Viime vuonna eläköityi 80.000 ihmistä, mutta työttömyys nousi, työpaikat väheni. Pula on lähinnä halvasta ja järjestäytymättömästä työvoimasta, jonka avulla EK voi murtaa ay-liikkeen vallan työehtosopimukissa ja säästää palkkakustannuksissa.

HS vuodelta 2000

Teollisuus haluaa portit auki ulkomaiselle työvoimalle

Vuorineuvokset haluavat 20000 ulkomaalaista Suomeen vuosittain

Teollisuus haluaa avata portit sepposen selälleen ulkomaiselle työvoimalle. Suomeen tarvitaan teollisuuden mukaan vuosittain jopa 20 000 työntekijää täyttämään avautuvat työpaikat.

Voimakkaan puheenvuoron ulkomaisen työvoiman lisäämiseksi käytti Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) puheenjohtaja, vuorineuvos Jyrki Juusela liittonsa syyskonferenssissa torstaina. Juusela johtaa valtiollista metalliyhtiötä Outokumpua.
...
Juusela perusteli ulkomaisen työvoiman tarvetta väestötaseilla. Teollisuuden laskelmien mukaan Suomessa vapautuu kymmenen vuoden kuluessa yli 700 000 työpaikkaa, jolloin vuositasolla on tarvetta palkata 70 000 henkeä töihin. Työelämään tulee vuosittain vain 50 000 henkeä.

"Olisiko siis 20 000 työntekijää vuosittain rekrytoitava Suomen ulkopuolelta täyttämään työvoimavajetta?", Juusela kysyi

[Golimar]

Maahanmuuton olisi syytä olla iso teema tulevissakin vaaleissa, Taloussanomien uutispäällikkö Katja Okkonen kirjoittaa.
Tarvitsemme Suomeen lisää maahanmuuttajia, muuten meillä on pian aivan liian vähän veronmaksajia elätettävien määrään verrattuna.

Tämä on viesti, jota on viime aikoina kuultu monesta suunnasta. Viimeksi asian nosti esille palkansaajajärjestö STTK, joka esitti viime torstaina, että työperäistä maahanmuuttoa pitäisi lisätä poistamalla työvoiman saatavuusharkinta.

Se helpottaisi työntekijöiden palkkaamista Euroopan talousalueen ulkopuolelta.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puki sanoiksi sen, minkä takia moni saattaa aihetta vältellä:

– Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan, Palola sanoi.

Samaa viestiä on kuultu vahvasti myös työnantajaleiristä. Esimerkiksi Teknologiateollisuus vaatii työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä.

Suomen huoltosuhteesta ovat ymmärrettävästi huolissaan myös eläkeyhtiöt, jotka näkevät edessään ennusteet eläkemaksujen ja ulos maksettavien eläkkeiden kehityksestä.

Eläkkeitä maksetaan jo nyt ulos enemmän kuin eläkemaksuja kerätään. Erotus katetaan ottamalla eläkkeiden maksuun rahaa eläkerahastoista, joihin sijoitetaan osa työeläkemaksuista.

Sijoitustuotot ovat eläkkeiden maksun kannalta vielä nykyistäkin tärkeämmät tulevaisuudessa.

Maahanmuuton merkityksen Suomen väkiluvulle osoitti perjantaina Tilastokeskus, joka kertoi alkuvuoden väkiluvun kasvun tulleen vain ja ainoastaan maahanmuutosta. Syntyneitä oli nimittäin yli 3 500 vähemmän kuin kuolleita.

Suomen tulevaisuus synkempi kuin naapureiden
Suomen lisäksi monet muutkin länsimaat kamppailevat heikentyvän huoltosuhteen kanssa.

Luottoluokitusyhtiö Moody's julkaisi aiemmin tässä kuussa raportin, jonka mukaan maahanmuutto kasvattaa Pohjoismaiden talouksia ja vähentää väestön vanhenemisen aiheuttamia ongelmia, koska maahanmuuttajat ovat tyypillisesti varsin nuorta, työikäistä väkeä.

Vaikka joidenkin maahanmuuttajaryhmien alhainen työllisyysaste aiheuttaa kuluja julkiselle taloudelle, paineet ovat hallittavissa ja luultavasti laimenevat ajan myötä, Moody's arvioi.

Luottoluokittajan olennainen viesti on, että maahanmuuton hyötyjä pitäisi katsoa pitkällä aikavälillä. Paineet julkiselle taloudelle vähenevät, kun maahanmuuttajat hiljalleen integroituvat yhteiskuntaan. Lisäksi turvapaikanhakijoiden määrän ei uskota kipuavan vuoden 2015 piikin lukemiin.

Suomen tilanne on kuitenkin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan verrattuna heikko. Kun muut saavat maahanmuutosta merkittävää apua väkilukunsa ylläpitämiseksi, Suomessa maahanmuutto ainoastaan hidastaa väkiluvun pienenemistä.

Moody's huomauttaa, että talouskasvuun vaikuttaa toki se, millaisista maahanmuuttajista puhutaan ja se, miten hyvin maahanmuuttajat saadaan töihin ja integroitua yhteiskuntaan.

Suomen tulevaisuuden sekä esimerkiksi meidän nykyisten ja tulevien työikäisten eläkkeiden kannalta maahanmuutto on niin tärkeä teema, että sen pitäisi olla tulevissakin vaaleissa tärkeä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005689663.html

[Uuno Nuivanen]

Kappas, Pihvi ilmoitti juuri seiskan uutisissa, ettei aio tuoda tarveharkinnan poistoa eduskuntaan. Kiristääkö hillotolppaa itselleen?   

https://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraat/artikkeli/ministeri-lindstromin-kolumni-tyovoiman-saatavuusharkinnasta-tulee-pitaa-kiinni-en-halua-suomeen-edes-pienta-riskia-halpatyomarkkinoista/6924836#gs.0CPxjqI

[guest15133]

^ Olisiko neuvotteluissa demarien kanssa? Aika outoa kyllä, mikäli aktiivimallin isä sieltä suojapaikan saa... Mutta eihän tässä korruptiolandiassa varsinaisesti enää mikään yllätä.

[kivimies]

Kappas, Pihvi ilmoitti juuri seiskan uutisissa, ettei aio tuoda tarveharkinnan poistoa eduskuntaan. Kiristääkö hillotolppaa itselleen?   

https://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraat/artikkeli/ministeri-lindstromin-kolumni-tyovoiman-saatavuusharkinnasta-tulee-pitaa-kiinni-en-halua-suomeen-edes-pienta-riskia-halpatyomarkkinoista/6924836#gs.0CPxjqI

Tässä ei ole mitään uutta. Tarveharkinnan poisto ei kuulu hallitusohjelmaan. Sipiläkin sanoi, että haluaa poistaa sen ensi vaalikaudella.

Lindströmiltä hyvä huomio, että työlupahakemuksia oli vain 5000, joista osa meni etnisille firmoille (joissa työehtojen rikkomukset ja oleskelulupakauppa ovat yleisiä). Koko "työvoimapula" on liioittelua.
Suomalaisyritykset eivät hyödy siitä, että niiden kanssa kilpailevat etniset firmat saavat halvempaa työvoimaa. Julkisesta taloudesta puhumattakaan.

Hyvä myös havaita, että esimerkiksi viime vuonna myönnettiin 5303 uutta työntekijän oleskelulupaa. Haetuista luvista noin 1000 (eli 10-15 %) jäi myöntämättä, osin saatavuusharkinnan perusteella, mutta paljolti myös kelvottomien työehtojen ja puutteellisten työnantajana toimimisen edellytysten takia. Aika paljon kuitenkin puuttuu hakemuksia, jos olennaisesti haluttaisiin kasvattaa ulkomaisen työvoiman osuutta työmarkkinoilla.

Miksei hakemuksia ole enempää? Työntekijän oleskeluluvilla rekrytoivat toisaalta suuret yritykset ja toisaalta etniset firmat, joissa työnantaja ja työntekijä ovat samaa kansalaisuutta. Pienet ja keskisuuret yritykset eivät juuri työlupakansaa hae ja työllistä, ja se näkyy hakemusten määrässä.

[Horn Hill]

Kauanko Suomi onkaan kärsinyt tästä kauheasta työvoimapulasta?

Muinaisina aikoina jo kultaisella 60-luvulla oli lehdissä otsikoita työvoimapulasta, joka on ihan kohta alkamassa ja tulee romuttamaan maamme talouden.

[satasenlaina]

^ Olisiko neuvotteluissa demarien kanssa? Aika outoa kyllä, mikäli aktiivimallin isä sieltä suojapaikan saa... Mutta eihän tässä korruptiolandiassa varsinaisesti enää mikään yllätä.

Lindström on ollut johdonmukaisesti saatavuusharkinnan poistamista vastaan, joten turha tässä on nähdä mitään salaliittoa.

[Java]

^ Olisiko neuvotteluissa demarien kanssa? Aika outoa kyllä, mikäli aktiivimallin isä sieltä suojapaikan saa... Mutta eihän tässä korruptiolandiassa varsinaisesti enää mikään yllätä.

Lindström on ollut johdonmukaisesti saatavuusharkinnan poistamista vastaan, joten turha tässä on nähdä mitään salaliittoa.

Lindström on ollut johdonmukaisesti aivan pihalla asiassa kuin asiassa,  joten en myöskään näe tässä mitään salaliittoa!

[Golimar]

Tämä juttu lienee pelkkää potaskaa.

Kainuu elää pelialan buumia, mutta kärsii myös työvoimapulasta. Osaavan työvoiman löytämisen vaikeus nousi esiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) Kajaanin-vierailulla. Sipilä sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että kaksi yritystä tarvitsee yli parisataa työntekijää.

Työmarkkinoiden kiristyminen näkyy metalliyhtiö Terrafamessa ja kiskokalustovalmistaja Transtechissa.

Osaavaa työvoimaa on viime vuosikymmenen virrannut Kainuusta etelään ja Länsi-Suomeen. Nuoria kiinnostavat peliyhtiöt ja koodaaminen, ei hitsaaminen.

– Meillä on aidosti vaikeaa löytää tiettyjen alojen osaajia: sähköautomaatioasentajia, kunnossapitohenkilöitä, insinööritaustaisia henkilöitä, Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen kertoo.

Erilaisia tehtäviä on nyt ollut avoinna noin 15.

– Jos oikeita ammattilaisia löytyisi, ottaisin 40 henkeä töihin saman tien. Talouden hyvä vire näkyy ja Kainuun nousu. Vajetta joudutaan paikkaamaan ylitöillä ja muilla järjestelyillä.

Jos Terrafamen akkukemikaalien tuotantohanke etenee suunnitellusti, yritys tarvitsee noin 150 uutta työntekijää vuoden 2020 lopulla.

– Mielellään lähtisimme kouluttamaan ja ajamaan sisään heitä jo aiemmin.

Pula valtakunnan kärkeä
Kainuun te-toimiston johtaja Tiina Veijola sanoo, että alueen rekrytointiongelmat ovat "valtakunnan korkeimmat".

– Työnantajilta, sekä yrityksiltä että julkisilta, tulee viestiä, että kesätyönhakijoita ei ole koskaan ollut näin vähän.

Se kertoo Veijolan mukaan siitä, että valmistuneet ja armeijasta tulleet nuoret työllistyvät suoraan ilman kesätyövaihetta.

Terrafamen tapaan vajeesta kärsii Transtech. Viime vuonna yhtiö rekrytoi 280 uutta työntekijää suoraan Otanmäen tehtaalle tai vuokrafirman kautta.

– Voisimme heti palkata 50 hitsaria, mutta olemme löytäneet vain 15. Kohtuullisen iso vaje on hitsareista ja metallimiehistä, toimitusjohtaja Lasse Orre sanoo.Lisäksi eläkkeelle jää noin 20 henkeä vuosittain, ja myös heidät joudutaan korvaamaan.

Rekrytointiongelmat ovat alkaneet vaivata erityisesti viime 2–3 kuukauden aikana.

– Ainakin 50 hengelle on tarvetta tänä vuonna kaikkiaan.

Otanmäen tehtaalla on tarvetta särmäyksen, hitsauksen, koneistuksen ja pintakäsittelyn ammattilaisille sekä mekaanisille asentajille, sähköasentajille ja työnjohtajille.

Myös Helsingin huoltoyksikössä on kasvava tarve sähkö- ja automaatioasentajille.

Orre harmittelee, että tekijöitä ei tahdo löytyä edes "siisteihin sisätöihin". Yli puolet on korien sisustamista kuten penkkien, kaiteiden ja mattojen paikalleen panemista.

– Sitä ei ole osattu nostaa riittävästi esille, että tämä ei ole vain konepajatyötä, vaan iso osa työstä on sisustamista, johon riittää kohtuulyhytkin muuntokoulutus.

Orre sanoo, että pelipuoli kiinnostaa ylipäätään nuoria teollisuutta enemmän. Suomesta on ajettu pari sataa tuhatta teollista työpaikkaa alas, ja maine on kärsinyt siitäkin.

Ulkomaalaisten rekrytointi kallista
Kainuulaisen perusteollisuuden houkuttavuutta vähentää, että pelinkehittäjät ovat kovassa nosteessa juuri Kainuussa. Nuoria houkuttavat sekä pelialan koulutusta tarjoava Kajaanin ammattikorkeakoulu että pelifirma Critical Force.

Kajaanilaisessa Critical Forcessa on lähes 80 henkeä töissä.

– Palkkaamme 10–15 lisää tänä vuonna. Lähinnä markkinointiin ja myyntiin ja sisällöntuotantoon. Myös koodareita, artisteja (pelin visuaalinen suunnittelija) ja suunnittelijoita, Critical Forcen toimitusjohtaja Teemu Määttä arvioi.
Määttä ei liikoja sääli teollisia kilpailijoita. Koodaaminen, numeroiden vääntäminen, vaatii tietynlaista luonnetta eikä koskaan sovi kaikille. Perinteisille töillekin löytyy varmasti tekijänsä, hän huomauttaa.

Ohjelmistoala on muutakin kuin pelejä ja tarjoaa työtä myös robotiikassa ja tulevaisuuden työmarkkinoilla.

– Jos mennään 20 vuotta eteenpäin, eiköhän siellä Terrafamellakin robotti tee töitä niiden aineiden kanssa. Ja perinteisten hitsareiden työ muuttuu enemmän hitsausrobottien ohjaamiseksi.

Vaikka peliyhtiöllä on tietty etulyöntiasema työvoiman saannissa, sekin on kokenut pulaa.

– Työvoiman saanti on ollut todella iso ongelma. Rekrytoimme ulkomailta aika paljon, vaikka totta kai mielellämme ottaisimme ihmisiä töihin tältä seudulta.

– Siinä säästäisi noin 30 000 euroa nupilta, kun laskee yhteen kaikki haastattelut, matkat ja muut kulut.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005697863.html

[Tabula Rasa]

^Palkka, työaika, pysyvyys jne perustiedot puuttuvat täysin. Eli tyyliin tahdotaan ammattimies vajaan kympin tuntipalkalla parin kuukauden pätkälle hommiin=ei löydy tekijöitä. Kun rehellinen artikkeli kertoisi miten pitkäaikaisesta, millaisia kuukausitienestejä tarjoavasta työstä on kyse. Eli täyttä paskaa.

[Pentecost]

– Siinä säästäisi noin 30 000 euroa nupilta, kun laskee yhteen kaikki haastattelut, matkat ja muut kulut.

Kuulostaa aika hinnakkaalta palkkaamiselta, etten sano. Mutta tosin olen kai sillä tavalla vanhanaikainen, että jos ja kun laittaa kunnollisen työpaikkailmoituksen sitten vaikka suomenkielellä ja ehkä jopa englanniksi sopivaan ilmoituspaikkaan, niin saattaa saada ihan kelvollisia hakemuksia muutamalla satasella. Haastattelun voi hoitaa vaikka netin kautta ja soitella muutamaan paikkaan niistä referensseistä.

Tai mistä minä mitään tiedän.

Sen tosin tiedän, että näissä höpinöissä harvoin - jos koskaan - mainitaan yhtään mitään palkoista. Millaista palkkaa on esimerkiksi tarkoitus maksaa jannulle, jonka paikan täyttämiseksi on haastateltu vaikkapa 10 ihmistä 30000 kertahintaan? 300 000 euroa paloi pelkkiin haastatteluihin. Eikö olisi tullut halvemmaksi laittaa ilmoistusta, että maksamme vaikka 100K per lätty sopivalle tyypille?

No, nämä sadut nyt ovat mitä ovat. Viimeinen paikka mihin laitoin paperit vetämään, kun kuulosti hyvältä ilmoitti jatkovaiheessa, että palkka tulisi olemaan jotain 12 euroa tunti vaativasta ja vastuullisesta positiosta, missä olisi joutunut asiakkaiden raha- ja tiliasioita selvittelemään. Ei ihme, ettei hommiin saada ihmisiä, kun palkkaus on suoraan anuksesta.

[JohanNyt]

– Siinä säästäisi noin 30 000 euroa nupilta, kun laskee yhteen kaikki haastattelut, matkat ja muut kulut.

Tämä voisi pitää paikkansa, jos ollaan palkkaamassa pörssiyhtiölle toimitusjohtajaa. Koska ei olla, ilmiselvää ja törkeää valetta, jota kukaan itseään kunnioittava ammattitoimittaja ei julkaisisi sellaisenaan.

[no future]

Tuo palkoista puhumattomuus on kyllä käsittämätön piirre Suomessa ja suomalaisissa. Katsot Mol.fi:stä paikkoja, niin korkeintaan on mainittu TES:in mukaan, tai jossain virkahommissa palkkaluokka. Yleensä ei yhtään mitään. Kun iso osa paikoista nykyään menee välitysfirmojen ja vuokrapalveluiden kautta, niin se on tasan tarkkaan sentilleen tiedossa mitä aiotaan maksaa. Mutta ei, palkkatasoa ei saa mainita, hyvä jos edes työhaastattelussa asiaa sivutaan.

[Foundation]

Tämä voisi pitää paikkansa, jos ollaan palkkaamassa pörssiyhtiölle toimitusjohtajaa. Koska ei olla, ilmiselvää ja törkeää valetta, jota kukaan itseään kunnioittava ammattitoimittaja ei julkaisisi sellaisenaan.

Joko kainuulaistaustainen Olli Immonen on avannut sananvapauttaan asian tiimoilta? Halpatyövoimamarkkinavoimista on nyt kerta kaikkiaan otettava niskalenkki.

"- Jos mennään 20 vuotta eteenpäin, eiköhän siellä Terrafamellakin robotti tee töitä niiden aineiden kanssa. Ja perinteisten hitsareiden työ muuttuu enemmän hitsausrobottien ohjaamiseksi."

Työvoimapulan keskellä painivalta yllättävän positiivista tulevaisuusvisiota. 

[Jorma M.]

Miellyttäviä uutisia. Vastuullisen median eräs mädäntyneimpiä lipunkantajia, Kaleva, aikoo nostaa kannattavuuttaan. Jäljelle jääneet joutuvat yhä epämiellyttävämpään ja paineisempaan työympäristöön. Siellä väärentävät uutisia yhä kiireisemmin niin kuin Winston Smith aikoinaan.


http://www.ts.fi/uutiset/talous/3967155/Kaleva+vahentaa+11+henkilotyovuotta


Muun muassa Kalevaa ja Lapin Kansaa julkaiseva Kalevan Medialiiketoiminta vähentää 11 henkilötyövuotta.
Yhtiön mukaan huhtikuussa aloitetut yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena päästiin 1,5 miljoonan euron säästötavoitteeseen.
Vähennettävistä 11 henkilötyövuodesta yhdeksän toteutuu eläke- ja muilla henkilökohtaisilla järjestelyillä. Yt-neuvottelujen käynnistyessä henkilöstövaikutuksien arvioitiin olevan enimmillään 23 henkilötyövuotta.

Vinkki Kalevalle: kontaktoikaa 2015 maahan tulleita työvoimapulanpaikkaajia niin saatte huojennusta huutavaan työvoimapulaan.

[Uuno Nuivanen]

Muun muassa Kalevaa ja Lapin Kansaa julkaiseva Kalevan Medialiiketoiminta vähentää 11 henkilötyövuotta.
Yhtiön mukaan huhtikuussa aloitetut yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena päästiin 1,5 miljoonan euron säästötavoitteeseen.

Melko kalliita henkilöitä.

[Pentecost]

Neuvottelujen tuloksena päästiin 1,5 miljoonan euron säästötavoitteeseen.

No, Suomessahan kaikki sosiaalimaksut ja muut saavat kulut taivaisiin. Työntekijälle itselleen jää murto-osa "palkasta". Tästä huolimatta jäisi yhden henkilötyövuoden hinnaksi 136 000 euroa. En tiedä, millaiset työtilakulut tai vastaavat on, mutta korkealta kuulostaa.

Yrittäjien laskurin mukaan palkka olisi 9500 euroa/kk. Tuskin kovin montaa tuolla tulotasolla olevaa toimittajaa onkaan varaa palkata.

Neuvottelujen tuloksena päästiin 1,5 miljoonan euron säästötavoitteeseen.

No, Suomessahan kaikki sosiaalimaksut ja muut saavat kulut taivaisiin. Työntekijälle itselleen jää murto-osa "palkasta". Tästä huolimatta jäisi yhden henkilötyövuoden hinnaksi 136 000 euroa. En tiedä, millaiset työtilakulut tai vastaavat on, mutta korkealta kuulostaa.

Yrittäjien laskurin mukaan palkka olisi 9500 euroa/kk. Tuskin kovin montaa tuolla tulotasolla olevaa toimittajaa onkaan varaa palkata.

Kustannukset uudesta työntekijästä / palkankorotuksesta ovat:
KuukaudessaVuodessa%
Työnantaja maksaa                                        11443,70          137324,40               100,00
Sivukulut, lomarahat ja työntekijän verot vievät 2727,45            32729,40                 23,83
Työntekijälle jää                                              8716,25           104595,00                 76,17

[Jorma M.]

Lisää hyviä tietoja työvoimapulan paikkaamiseen:



Alma Median yt-neuvottelut ohi – kahdeksan henkilötyövuotta vähennetään


KOTIMAA STT 15:45 0
Mediakonserni Alma Median yt-neuvottelut ovat päättyneet. Uudelleenjärjestelyjen johdosta liiketoimintayksiköstä Alma Consumer vähennetään kaikkiaan kahdeksan henkilötyövuotta. Vähennykset tehdään ilman irtisanomisia erosopimusten ja uudelleensijoittumisten kautta.

Neuvottelujen piirissä oli noin 120 henkilöä.

Alma Consumer -yksikkö luotiin yhdistämällä Alma News & Life ja Alma Regions -yksiköt. Alma Consumer julkaisee Iltalehteä, Aamulehteä, Satakunnan Kansaa ja Pirkanmaalla sekä Länsi- ja Keski-Suomessa ilmestyviä paikallis- ja kaupunkilehtiä.

Lisäksi siihen kuuluu digitaalisia kuluttajapalveluita ja paino- ja jakeluyksikkö Alma Manu.

Alma Media on Suomen Tietotoimiston toiseksi suurin omistaja.


(Huomautan että kahdeksan poisto tuntuu pieneltä, mutta kyllä se tekee terää jäljelle jääville. Käytäntö on se, näidenkin poistettavien työt lykätään niille, jotka jäävät odottelemaan seuraavaa kapitalistin niittiä.)

[Golimar]

Kuusenkerkille riittäisi kysyntää maailmalla, mutta poimijoita ei löydy – kymppi tai kaksi tunnissa ei tunnu riittävän palkaksi
Suomen metsissä riittää luonnon antimia muillekin kaupiteltavaksi. Kuusenkerkkiä havittelevat ostajat jäävät silti usein nuolemaan näppejään, sillä metsään ei saada riittävästi poimijoita.

Katse kiinnittyy kuusenoksien vaalean vihreisiin päihin. Ne näyttävät aivan tavallisilta neulasilta, mutta ovat väriltään muita raikkaampia. Tuntumaltaan ne ovat melko pehmoisia – sellaisia, jotka eivät pistele kielellä.

Kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan. Ne maistuvat aavistuksen suolaisilta.

Monelle kuusenkerkän maku on tutumpi makeammista herkuista, kuten siirapista ja kuohuviinistä. Iso osa suomalaista ei ole silti kuusenkerkistä kuullutkaan.

Poimijoista pulaa
Maailmalla kuusenkerkille riittäisi kysyntää. Nordic Herbsin toimitusjohtaja Petri Koivisto arvelee, että Suomen metsistä saisi niitä hetkessä myytyä 45 000 kiloa. Kuusenkerkkiä ei ole kuitenkaan ehditty kaupallistaa Suomessa kysynnän vaatimassa tahdissa.

Yksi merkittävimmistä esteistä on työntekijäpula. Suomalaisia on vaikea saada metsään urakoimaan.

Kuusenkerkät
Suomalaisten luomumetsien kuusenkerkät ovat kysyttyjä maailmalla.

Noin 90 prosenttia Suomen metsistä täyttäisi luomumetsän kriteerit. Vain osa niistä on virallisesti sertifioituja.

Yksi kuusenkerkkien hyödyntämisen suurimmista esteistä on poimijapula.

Kuusenkerkistä valmistetaan muun muassa teetä, siirappia, kuohuviiniä ja kosmetiikkaa.

Niitä saa kerätä vain maanomistajan luvalla.

Näppärä poimija tienaa tunnissa parikymppiä tai enemmänkin, mutta monella tienesti jää noin kymmeneen euroon. Kerkistä maksetaan poimijoille keskimäärin viisi euroa kilolta, puhtaana käteen.

– Olemme soittaneet satoja puheluita ja pitäneet kouluissa infotilaisuuksia, jotta saisimme metsään riittävästi poimijoita. Tuntuu kuitenkin siltä, että palkan pitäisi olla kymmeniä euroja tunnissa, jotta ihmiset lähtisivät mukaan, Koivisto toteaa.

Eläkeläiset työskentelevät nautiskellen
Viime viikolla siikaislaisessa metsässä huhki noin parikymmentä poimijaa. Heistä suurin osa oli maahanmuuttajia. Juuri muita ei metsään saatu.

Alshmari Nadhem ja Ali Jamal Aldin saapuivat töihin Niinisalon vastaanottokeskuksesta
Muutama eläkeläinen intoutui kuitenkin hakemaan itselleen lisätienestiä.

– Yritin saada kavereitakin mukaan, mutta he sanoivat, että siellä on liikaa hyttysiä ja homma on liian hidasta, Merikarvialta saapunut eläkeläinen Hilkka Viikilä kertoo.

Hän kertoo, että kerkät irtoavat kuusesta kätevästi, kun niitä vetää vähän alaspäin. Latvasta niitä ei saa poimia, eikä koko kuusta kyniä, jotta puu kasvaa seuraavanakin vuonna.

Viikilän kaulalla roikkuu kymmenen litran ämpäri. Kun molemmat kädet ovat vapaana, on kerkkien nyppiminen helpompaa. Ämpäri painaa täytenä noin kaksi kiloa. Viikilä poimii muutaman ämpärin päivässä. Hän ei ota paineita tahdista..

– Tykkään olla luonnossa, eikä minulla ole kiire mihinkään. Jonkin sortin kipinän tämä kerääminen on herättänyt ja meinaan tulla metsään uudestaankin.

Tämä on hyvä vaihtoehto sille, että makaisi vain illat televisiota katsellen.

Toinen rennosti ottava poimija on siikaislainen Kauko Ylikoski. Hän arvioi, että kaksi kiloa tunnissa on sopiva tahti eläkeläiselle. Silloin helle ei rasita liikaa ja hyttysiäkin ehtii väistellä.

Kuusenkerkät ovat Ylikoskelle uusi tuttavuus, mutta muilla metsän antimilla hän on hankkinut taskurahaa ennenkin.

– Lapsena jo aloitin puolukoilla ja nykyään minut löytää enimmäkseen hillasuolta. Tämä on hyvä vaihtoehto sille, että makaisi vain illat televisiota katsellen.

Metsä täynnä yrttejä
Eläkeläiset tuntevat Petri Koiviston mukaan metsän arvon ja antimet hyvin. Hän harmittelee, että nuoret ovat niistä jotenkin vieraantuneet. Metsä tarjoaisi paljon ilmaisia herkkuja ja ansaintamahdollisuuksia.

– Me voisimme luoda metsään työpaikkoja, mutta ihmisiä tarvitaan paljon. Vetoaisinkin suomalaisiin, että lähtekää liikkeelle, ettei tarvitse tuoda poimijoita ulkomailta. Jätetään rahat kotimaahan.

Tänä vuonna rahat jäävät monelta saamatta, sillä kuusenkerkät pysyvät pääosin metsässä. Koivisto toivoo, että muutaman vuoden kuluttua Suomen metsät olisi hyödynnetty huomattavasti paremmin. Kuusenkerkkien lisäksi kaupaksi kävisivät muun muassa koivunlehdet ja -mahla, kanervankukka, maitohorsma, mesiangervo ja vuohenputki.

– Metsässä on tuhansia kasveja ja aina tuntuu löytyvän joku uusi juttu. Meillä on maailman puhtaimmat metsäalueet ja vain murto-osa niiden herkuista kerätään talteen.

Vielä on matkaa siihen, että kaikki osaisivat hyödyntää yrttejä.

Suomalaiset ovat olleet yrttineuvoja Anna Nikkarin mukaan jossain määrin eksyksissä, mutta hän näkee edessä jo toivonpilkahduksia.

– Ihmiset osaavat käyttää sieniä ja marjoja, mutta yrtit ovat jääneet unholaan. Nyt kuitenkin näkyy uutta nousua. Yrttikurssit ovat kysyttyjä ja ihmiset haluavat oppia. Vielä on silti matkaa siihen, että kaikki osaisivat niitä hyödyntää.

https://yle.fi/uutiset/3-10236902

[Jorma M.]

Suomalaisia valheellisesti syyllistävän ja lahtariyhteiskunnan syntyä tavoittelevan jutun kirjoittanut näyttää olevan nti/rva "Meritähti". Jo sukunimestä näkyy asenne. Jokin isänsä sukunimen (Nieminen, Virtanen) liian tavallisena yms tms hylännyt toimittelija työstää Suomensyöjä-journalismia. Nimi Meritähti on otettu jostain väestörekisterikeskuksen LGBT-myönteisestä tietopankista. Sieltä voi selaa abstrakteja tai luonnonäidin mukaan nimettyjä uusnimiä. 

Miten LGBT liittyy työttömien syyllistämiseen? Kyllä se liittyy. Kumpikin elementti toimii symbioottisesti Suomen tappamiseksi.