Työvoimapulan paluu ja kosto

[Outo olio]

Aluksi ehdin jo ilahtua että maahanmuuttajana tällä kertaa nuori nainen, ja lisäksi ei muslimi eikä Afrikasta.

Mutta totuus olikin aika paljon karumpi. Meksiko -> Suomi -> maisterintutkinto -> tarjoilija. Ihan hirvittää ajatella kustannuksia.

työperäinen maahanmuutto

Ana Emilia Martinez Hale tuli Suomeen opiskelemaan, mutta jäi töihin – ja juuri hänenlaisiaan työntekijöitä matkailuala kaipaa

Meksikosta Rovaniemelle muuttanut Ana Emilia Martinez Hale on tyytyväinen tarjoilijan työhönsä. Palkka on riittävä, koti on työpaikan lähellä ja työkaverit mukavia.

Pekka Viinikka
16.11. 19:00
•
Päivitetty 17.11. 00:00

--

Alalla kaivataankin lisää Ana Emilia Martinez Halen kaltaisia työntekijöitä. Meksikolainen Martinez Hale työskentelee Rovaniemen Sky Hotel Ounasvaarassa ja huolehtii ravintolan aamupalatarjoilusta.

– Pidän asiakaspalvelusta, olen pitänyt siitä aina. Muut työntekijät täällä hotellissa ja ravintolassa ovat ymmärtäväisiä ja ottaneet minut hyvin vastaan, hän toteaa.

Tällä hetkellä Martinez Hale työskentelee kausityöntekijänä, mutta Suomeen jääminen pysyvämminkin olisi hänen mukaansa hyvä vaihtoehto.

--

Kalifornian niemimaalta, 250 000 asukkaan La Pazin kaupungista kotoisin oleva Ana Emilia Martinez Hale päätyi Suomeen ja Rovaniemelle opiskelujen kautta, sillä takana on kaksivuotiset matkailualan opinnot Lapin yliopistossa ja maisterin tutkinto.

– Olen aina halunnut tulla Suomeen, koska täällä tuotannossa otetaan huomioon ympäristöasiat. Täällä kaikki eivät ajattele pelkästään rahaa, vaan myös ympäristöä. Yliopistossa kiinnitetään niihin myös huomiota.

Palkkauksessa ei eroja suomalaisilla ja ulkomaalaisilla

Tällä hetkellä Martinez Hale työskentelee Suomessa sesonkityöntekijänä Staffpoint henkilöstövuokrausyrityksen kautta Lapland Hotels -ketjussa.

– Olen enemmän kuin tyytyväinen. Ansaitsen tarjoilijana paljon enemmän rahaa kuin Meksikossa. Olen tarjoilija aamuisin, mutta joskus myös iltaisin.

--

Ana Emilia Martinez Halen työsopimus tarjoilijan työssä kestää ainakin kesäsesonkiin asti, mutta tulevaisuus on sen jälkeen avoin.

– Jos kysyt nyt, niin haluan olla täällä. Olen avoin kaikille mahdollisuuksille. Katsotaan mitä tapahtuu, antaa Jumalan päättää, hän sanoo.

--

https://yle.fi/uutiset/3-12190017

Vanhan vitsin mukaan Suomessa on maailman koulutetuimmat sihteerit, niitä kutsutaan lääkäreiksi. Tästä saisi samantapaisen vitsin, maisteri aamupalapöydässä, tarjoilijana.

Hale vissiin ei ole lähtemässä heti maasta pois tuoreen tutkinnon kanssa, joten pystymme ehkä vielä nettoamaan tästä jotakin, ja hedelmällinen ikäkin ja vielä Lapissa on hyvä juttu. Toisaalta, hän voi kohta parin vuoden päästä muuttaa etelään muutto"voitto"paikkakunnalle asuntojonoon.

[Kallan]

^Mieluummin vaikka nuoria meksikolaisnaisia tänne (ei tietenkään tolkuttomasti) kuin muslimimiehiä. Mutta jostain syystä en odota punavihreitten nuorten naisten lämpenevän ajatukselle; laskisihan se heidän asemaansa parisuhdemarkkinoilla. Jostain syystä, mitä nyt en ole ihan vielä sisäistänyt huolimatta monista pähkäilystäni, tänne pitää ottaa niitä kaikken paskimpia mahdollisia vaihtoehtoja tänne oleskelemaan ja vääristämään sukupuolijakaumaa.

Tietty harmillista, että yliopistollisella koulutuksella ei löydy koulutusta vastaavaa työtä. Mutta näillä "pehmeillä aloilla" yrittäjäksi ryhtyminen näyttää olevan usein ainoa järkevä vaihtoehto jos meinaa elättää itsensä.

[Roope]

Yle: Asenneongelmat pahentavat työvoimapulaa, pohtii työministeri Tuula Haatainen: Suhtautumista vieraskielisiin ja viisikymppisiin pitäisi muuttaa 22.11.2021

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) penää työnantajilta asennemuutosta, jotta työntekijöitä voidaan tulevaisuudessa houkutella Suomeen. Hänen mukaansa muutosta tarvitaan niin kielivaatimuksiin, työntekijän ikään kuin vierasperäiseen sukunimeen liittyvissä asenteissa.

– Rekryrointitavoissa ja -asenteissa pitää tapahtua muutoksia. Jos on 50-vuotias työntekijä, niin hänellä on työuraa kepeästi 20 vuotta jäljellä monissa eri tehtävissä. Ja vierasperäinen nimi ei saisi vaikuttaa mihinkään.

Eiköhän se ole työnantajan asia päättää, mitä ominaisuuksia edellyttää rekrytoitavalta.

Samaan aikaan henkilöstöpalveluyritys Barona teki marraskuun alussa kyselyn, johon vastasi hieman yli 500 yritystä ja julkisen alan organisaatiota.

Kyselyn mukaan suurin este vieraskielisten palkkaamisessa liittyi työnantajien heikkoon englannin kielen osaamiseen.

Ei liittynyt. Kyselyssä ei edes käsitelty työnantajien englannin kielen taitoa:

Kyselyssä ei mainittu ulkomaalaisten palkkaamisen haasteeksi "työnantajan omaa kielitaitoa" vaan yhtenä kohtana laajemmin "kielelliset haasteet", joita ei tarkemmin eritelty, mutta jotka viittaavat paremminkin rekrytoitavien kielitaitoon, aivan kuten kohta "kulttuurilliset haasteet" tuskin viittaa vastaajien mielessä työnantajan kulttuurin haasteisiin.
...
Kyselyssä ei nimetty ongelmaksi huonoa englannin kielen taitoa tai edes selvitetty sen osaamista kummaltakaan puolelta vaan vain kysyttiin, onko englanti yrityksessä työkieli ja voiko organisaatiossa työskennellä englannin kielellä.

Haataisen mukaan asennemuutosta pitää tapahtua nimenomaan suhteessa siihen, kuinka täydellistä kotimaisen kielen hallintaa työntekijöiltä voidaan vaatia.

– Kun ihmisiä rekrytoidaan, pitäisi miettiä, miten työntekijän suomen kielen oppimista tuetaan työnteon rinnalla.

Tukekoot ne, jotka ehdoin tahdoin rekrytoivat kielitaidottomia ulkomaalaisia.

Keskeisimmät työnantajien listaamat syyt palkkaamisvaikeuksille ovat riittämätön työkokemus tai koulutus. Kolmanneksi yleisimmäksi selitykseksi korona-aikana nousi muu alaan tai työhön liittyvä syy.

Vasta seitsemänneksi yleisin syy liittyi palkkaan.

Kuvaavaa, että työnantajat nimeävät palkkaamisvaikeuksien syiden kärkeen työtehtävään riittämättömät taidot, mutta liian pientä palkkaa ei koeta selitykseksi sille, että tarpeeksi kokeneet ja koulutetut eivät ole paikasta kiinnostuneita.

Työministeri Haatainen ja EK ovat samaa mieltä siitä, että väestön ikääntymisen takia Suomi tarvitsee jatkossa lisää ulkomaisia osaajia.

EK:n Susiluoto heittää palloa kansainvälisten osaajien rekrytoinnista julkiselle sektorille: yrityspalvelut pitäisi saattaa ajan tasalle, yritysten tulisi saada tukea kansainväliseen rekrytointiin ja työlupajonot pitäisi saada lyhennettyä nykyisestä.

On se kumma, että yritykset eivät osaa rekrytoida ihmisiä 500 miljoonan ihmisen Euroopasta työvoimapulaansa, jos työlupajonot ovat ongelma.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan työperusteista oleskelulupaa koskevan hakemuksen käsittely kesti viime vuonna keskimäärin 152 päivää.

Hakemusten käsittely kestää noinkin kauan, koska niin monet hakemukset ovat puutteellisesti täytettyjä. Arvaan, että aivan kuten hallinto-oikeuksien ruuhkautumisen takana on ollut turvapaikanhakijoiden tekemien tuhansien valitusten suma, myös Migriä rasittavat turvapaikanhakijoiden perusteettomat oleskelulupahakemukset.

Minusta vaikuttaa siltä, että oleskelulupien käsittelyä jarrutetaan tahallaan muun muassa Migrin henkilökuntaa vähentämällä, jotta saadaan perusteet luoda poikkeusjärjestelyjä ja murentaa saatavuusharkintaa. Hallitus onkin jo valmistelemassa "pikakaistaa erityisosaajille ja heidän omaisilleen".

– Pikakaista tehdään ensin, jotta erityisosaajat, startupit ja heidän perheenjäsenensä saavat työluvat mahdollisimman nopeasti. Se on tulossa kesäkuussa, Haatainen lupaa.

[Golimar]

Sieltähän se tuli, "työvoimapula" johtuu surkeista palkoista kuten edellä mainitsin mutta en minä sitä pelkästään työnantajien syyksi  laittaisi vaan on siinä osansa ammattiliitoillakin.

https://hommaforum.org/index.php/topic,122470.msg3365424.html#msg3365424

https://hommaforum.org/index.php/topic,122470.msg3365472.html#msg3365472

X

Teollisuusliitto arvostelee työvoimapulaa valittavaa elinkeinoelämää passiivisuudesta.

Suomen suurimman teollisuuden ammattiliiton mukaan yrityksissä on jätetty hyödyntämättä ne keinot, joilla teollisuus voisi itse helpottaa työvoimapulaa. Liitto on tehnyt alan luottamusmiehille kyselyn, jonka perusteella se tulkitsee, että vain pieni osa teollisuuden työpaikoista on nostanut työntekijöiden palkkoja tai järjestänyt koulutuksia rekrytointien edistämiseksi.

Kyselyyn vastasi runsas tuhat pääluottamusmiestä.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että kyselytutkimuksen tulokset ovat tyrmistyttäviä, koska työvoimapula on yleistä teollisuuden yrityksissä.

– Teollisuudessa ei näytä olevan minkäänlaista palkkakilpailua osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Yritykset eivät ole myöskään järjestäneet koulutuksia tai pyrkineet muuten vahvistamaan työvoiman osaamista, Aalto arvostelee.

Kyselyssä luottamusmiehiltä tiedusteltiin, onko työvoimapula nostanut työpaikan työntekijöiden palkkoja, jotta heitä ei saada rekrytoitua muualle. Yhdeksän kymmenestä vastasi muotoiluun, että ei ole. Uusien työntekijöiden rekrytoinnista ei kysytty erikseen.

Toinen kysymys koski sitä, onko työpaikalla otettu vuoden 2021 aikana käyttöön henkilöstön palkitsemisjärjestelmä rekrytointien nopeuttamiseksi. Vastaajista kahdeksan kymmenestä vastasi kieltävästi.

Yrityksiä edustavan Teknologiateollisuus ry:n selvityksen mukaan teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työnantajajärjestö pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12198333

Muokkaus:

Tietysti pitää ottaa huomioon järkyttävä verotus, kokonaisveroaste lienee keskimääräisesti jotain 60-70%

[Mika]

– Teollisuudessa ei näytä olevan minkäänlaista palkkakilpailua osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Yritykset eivät ole myöskään järjestäneet koulutuksia tai pyrkineet muuten vahvistamaan työvoiman osaamista,

Tämä ei ihmetytä lainkaan. Muutenkin puhe teollisuuden "osaavasta työvoimasta" on pelkkää hämäystä.  Teollisuuden duunaritason työpaikat eivät välttämättä edellytä minkäänlaista ammattikoulutusta.

Itse pääsin vuonna 1982 intistä ja pidin pari viikkoa lomaa.  Sen jälkeen soitin Nokia Kaapelitehtaan työhönottoon, ja kyselin hommia.  Sovittiin tapaaminen seuraavalla päivälle, ja aloitin seuraaavan viikon maanantaina kevytmetallikonepajalla. Tarjolla oli monipuolisia hommia, jotka oppi muutamassa minuutissa: puristinkoneen hoitamista, poraamista, jäysteen poistoa, levyn leikkaamista, alumiiniprofiilien pätkimistä yms.  Olin siellä duunissa yli puoli vuotta, kunnes aloitin opiskelut.  Nykyään noihinkin hommiin vaadittaisiin varmaan jo lähdössä ammattikoulun asentaja-koneistaja -linjan käyminen.  Ihan turhaan.  Mutta sen takia puhutaan "osaavan" tai "ammattitaitoisen" työvoiman (tai peräti huippuosaajien) tarpeesta.   

[haermae]

Tämä ei ihmetytä lainkaan. Muutenkin puhe teollisuuden "osaavasta työvoimasta" on pelkkää hämäystä.  Teollisuuden duunaritason työpaikat eivät välttämättä edellytä minkäänlaista ammattikoulutusta.

Itse pääsin vuonna 1982 intistä ja pidin pari viikkoa lomaa. ..

-82 intistä päässeellä voi olla perspektiiviharha.

80-luvulla ammattikoulussa uskalsi jättää 9 kaveria 10:stä tekemään annettua hommaa ilman valvontaa, ja luottaa siihen ettei ne tee vahinkoa eikä telo itseään. Nykyään suhde on täsmälleen toisin päin.
Ja muutenkin opettajien aika kuuluu nykyään kuluvan oppilaiden perään soitellessa, että mikset ole ollut viikkoon koulussa.

Minä en uskaltaisi laittaa kouluttamattomia minkään koneen ääreen, ja ammattikoulun käyneistäkin vain parhaimman pään oppilaat ilman valvontaa. Muilla pitäisi olla joku koko ajan vieressä katsomassa ettei tule vahinkoa. Nykynuorison kädettömyys käytännön töissä on hiuksia nostattavan kauheaa.

[Roope]

Rolando Carpio lähetti työhakemuksia 8 kuukautta, kunnes tärppäsi – kielimuuri vaikeuttaa palkkaamista työvoimapulasta huolimatta

[...]

Suomessa on viime kuukausien aikana puhuttu paljon työvoimapulasta ja keinoista, joilla yritysten tilannetta voitaisiin helpottaa.

Oman lisänsä keskusteluun toi henkilöstöpalveluyritys Barona, joka marraskuun alussa julkaisi teettämänsä tutkimuksen kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta.

Tutkimuksen mukaan suurin syy siihen, että kansainvälisiä työntekijöitä ei palkata, oli yrittäjien heikko englannin taito.

[...]

Molemmat ekonomistit uskovat, että Suomen kansantalous tarvitsee pitkällä aikavälillä työperäistä maahanmuuttoa.

Väki ikääntyy Suomessa, jolloin maahan kaivataan lisää työntekijöitä kattamaan sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoitusta.

Vielä ei kuitenkaan puhuta suuresta ulkomailta tulevien työntekijöiden virrasta. EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille on myönnetty noin 9 000 oleskelulupaa viime vuosina ja EU:n sisältä rekisteröintejä on tänä vuonna ollut noin 5 200.

Hallituksen tavoitteena on kuitenkin kaksinkertaistaa myönnetyt luvat vuoteen 2030 mennessä, ja kasvattaa lupien määrää 10 000:llä vuosittain.

[...]

Sanna Mäkinen sanoo ymmärtävänsä yrittäjiä, jotka eivät palkkaa olemattomalla suomen taidolla varustettuja työntekijöitä.

– Tietysti, jos työnhakija ei ymmärrä suomea lainkaan, niin en minäkään uskaltaisi sellaista henkilö palkata tänne.

Jari ja Sanna Mäkinen perustelevat asiaa kahdella syyllä. Pentisolin tuotannosta vastaava henkilökunta ei puhu kovin hyvää englantia, joten työntekijöiden välinen kommunikointi voisi jäädä vajavaiseksi.

Toinen seikka liittyy turvallisuuteen. Jokaisen pitää linjastolla tietää, mitä ja miten asioita tehdään yhdessä.

[...]

Suomen Yrittäjien Kuismanen ymmärtää, miksi maahanmuuttajien rekrytointi törmää monesti yrittäjien heikkoon kielitaitoon.

Perinteisesti suurin osa uusista yrittäjistä on ponnistanut joko peruskoulun tai ammattikoulun pohjalta liike-elämään.

Iso osa perustetuista yrityksistä on ollut pieniä toimijoita, joissa yrittäjä itse on toiminut työntekijöille työnohjaajana.

– Kielitaidon puute on kuitenkin korjaantumassa. Kun katsomme yrittäjien koulutustaustaa läpi toimialojen, niin se on nousussa. Ja korkeampi koulutus korreloi hyvän kielitaidon kanssa, Kuismanen huomauttaa.

Yle 27.11.2021

Tutkimuksen mukaan suurin syy siihen, että kansainvälisiä työntekijöitä ei palkata, oli yrittäjien heikko englannin taito.

Jo kolmas tai neljäs kerta, kun Yle valehtelee tämän saman. Tutkimuksessa ei selvitetty kenenkään kielitaitoa, eikä mikään muu tiedotusväline väitä kyselytutkimuksesta tuollaista.

[kartiokulmio]

Rolando Carpio lähetti työhakemuksia 8 kuukautta, kunnes tärppäsi – kielimuuri vaikeuttaa palkkaamista työvoimapulasta huolimatta

Keskimäärin työttömyys kestää kohtuullisen kauan muutenkin. Tosin suomalaisten osalta ansiosidonnainenkin voi joillekin vaikuttaa, mikäli töitä on varmasti tarjolla ei siihen välttämättä kiirusta ole. Osalla työttömyys päättyy eläkkeeseen, työkyvyttömyys tai muuhun, tai siihen että ei enää ilmoittaudu työkkäriin (tai mikä nykysin on nimeltään.)

Päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli 21 viikkoa ja edelleen jatkuneiden työttömyyksien keskimääräinen kesto oli 49 viikkoa.

Vuonna 2014 melkein vuoden, ehkä oli vähemmän "työttömyyttä vähentäviä" koulutuksia ja "työllistämisiä" silloin käytössä, työttömien määrähän ei taida olla paljoa muuttunut.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-talous/ty%C3%B6tt%C3%B6myys-kest%C3%A4%C3%A4-keskim%C3%A4%C3%A4rin-jo-liki-vuoden-1.73439

Työttömyys kestää keskimäärin lähes vuoden. Kasvua viime vuoden syyskuusta on kolme viikkoa. Tilanne on heikoin yli 55-vuotiailla työnhakijoilla, joiden työttömyyden kesto on pitkittynyt 91 viikkoon.

[Tabula Rasa]

Tuosta kielitaidosta. Miksi palkata sellaista mitä ei tarvitse? Jos tarvitsee samalla kielellä työskentelevän, miksi monimutkaistaa asiaa toisia kieliä tuomalla työpaikalle?

[Pentecost]

Suomen Yrittäjien Kuismanen ymmärtää, miksi maahanmuuttajien rekrytointi törmää monesti yrittäjien heikkoon kielitaitoon.

Erosin Suomen Yrittäjistä tämän ollessa viimeinen pisara. Sieltä on tullut muutenkin ah niin poliittisesti korrektia että poliitikkojen nuoleskelua kieli pitkällä vallanpitäjien ahterissa että.

Minulla on kielitaitoa sujuvasti sekä ruotsiksi että englanniksi. Vähemmän sujuvasti, mutta ymmärrettävästi ranskan, italian ja espanjan kielissä sekä perustaso saksassa. Kun tarvitsen työntekijää, niin haastattelu menisi tämän idiootin fantasiamaailmassa suunnilleen näin:

M: - Mitä kieliä osaat?

T: - I not understand...I speak English little.

M: What do you know about my field of business and my products?

T: I not know much. Can learn.

M: Thank you, I'll let you know (or rather not)

____________

Ensinnäkin ainakin sujuva suomenkieli on omalla alallani ihan must, koska suurin osa asiakkaista ei juuri osaa muuta kunnolla kuin suomenkieltä. Ruotsikin saattaa toisinaan olla eduksi ja myös englanti.

Toisekseen, oman alani tuotteet ovat erikoistuotteita. Itse tiedän niistä melko paljon ja erityisesti siitä, mihin ne sopivat. Kalliiden aineiden käyttö väärään tarkoitukseen aiheuttaa mielipahaa hyvin nopeasti. Yhtään sellaista työntekijää en voi edes harkita, joka ei ennestään tiedä mihin tarvikkeita käytetään.

Niin kauan kuin voin valita työntekijöistä, jotka sekä osaavat suomea että muita tässä maassa käytettyjä kieliä ja osaavat sekä tietävät tuotteista, niin minkä helvetin takia ottaisin jonkin asiakaskatoa ja taloudellista tuhoa tuottavan imbesillin töihin? Plus sitten se, että firman avainten luovutus ennestään tuntemattomalle tyypille voi olla se viimeinen virhe.

Kauas norsunluutorniin ovat nuokin muka yrittäjien asialla olevat umpiluupäät linnoittautuneet.

[Uuno Nuivanen]

Työnantajien pitää opetella kaikkia maailman kieliä, jotta voi palkata ulkomaalaisia. Suomalaisten palkkaaminen onkin jo niin last season.

[kartiokulmio]

Tuosta kielitaidosta. Miksi palkata sellaista mitä ei tarvitse? Jos tarvitsee samalla kielellä työskentelevän, miksi monimutkaistaa asiaa toisia kieliä tuomalla työpaikalle?

Ja miksi ne ei osaa suomea? Miten voi olla mahdollista mennä maahan jonka kieltä ei viitsi opetella ja silti tahtoa töihin?

[Roope]

Myös muita kuin korkeakoulutettuja maahanmuuttajia tarvitaan nyt töihin

TYHJIÄ hyllyjä kaupoissa, pitkiä bensajonoja. Brexit-Britannialle tilanne on uusi. Entä meillä Suomessa, olemmeko mekin tällä tiellä – joskin eri syistä?

Työvoimapula on yrityksillemme todellinen ongelma. Taustalla on suhdanteista ja koronaviruspandemiasta johtuvia syitä, mutta perimmiltään kyse on Suomen väestörakenteen muutoksesta: kun nuoret ikäluokat ovat aiempaa pienempiä, maamme huoltosuhde heikkenee vääjäämättä.

Huoli tulevasta yhdistää varmasti monia, mutta me haluamme tuoda esiin osuustoiminnallisten yritysten ääntä. Nämä työllistävät Suomessa satatuhatta henkeä. Verojalanjälkemme on merkittävä, ja palvelujemme käyttäjistä koostuva omistajakuntamme kotimainen. Meitä ei myydä ulkomaille ensi vuonnakaan.

Yritysmallissamme keskeistä on moniarvoisuus ja yhteistoiminta erilaisten ryhmien kesken, osallistava yhteisöllisyys. Siihen maailmaan maahanmuuttajat sopivat siinä missä Suomessa syntyneetkin.

Vetoamme maamme hallitukseen, että se avaisi oven Suomeen töihin tulijoille. Toivomme työperäisen maahanmuuton kasvattamista nykyisestä. Tarvitsemme työvoimaa kaikenlaisiin tehtäviin – muihinkin kuin korkeaa koulutusta vaativiin. Maahantulon hallinnollisia prosesseja on tältä osin helpotettava.

Hannu Krook
pääjohtaja, SOK

Juha Koponen
pääjohtaja, Lähitapiola-ryhmä

Perttu Puro
toimitusjohtaja, Tradeka

Helsingin Sanomat 28.11.2021

Jos ovi näyttää olevan kiinni, osuuskuntaväki on luultavasti yrittänyt avata sitä saranapuolelta.

Tuossa on lähialueilla 500 miljoonaa eurooppalaista, joiden rekrytoinnissa ei ole mitään hallinnollisia prosesseja. Eivätkö kelpaa?

Kohtuullisen toimeentulon ammateissa Euroopan ulkopuoleltakaan rekrytoiminen ei ole erityisen vaikeaa. Hekään eivät kelpaa?

Jopa kouluttamattoman halpatyövoiman rekrytoiminen toisista maanosista näkyy lukemattomien esimerkkien valossa sekin onnistuvan, mutta ilmeisesti osuuskuntaväki haluaa, että valtio haalii Suomeen satoja tuhansia "työperäisiä maahanmuuttajia", jotta heistä voidaan valita täällä parhaat päältä.

[Uuno Nuivanen]

^ Ja vaikka noista ei sitten olisikaan töihin, ainakaan pidemmäksi aikaa, keskusliikkeet saavat asiakkaita, joiden ostoskärryt aina niin höveli veronmaksaja sallii lastata täyteen ruokaa ja tavaraa.

[Jorma M.]

^^ on vaikea keksiä julmempaa verenimijää, kuin tällaiset SOK- ja Tradekaparonit. Heille ei riitä pieni- ja keskituloisten sekä työttömien riistäminen vaan lahtaamisen on oltava myös etnistä. Suomalaiset, eivätkä edes EU-kansalaiset kelpaa palkkatöihin.

[l'uomo normale]

Etnokaupoista saa elintarvikkeita ja päivittäistavaraa S-marketteihinkin verrattuna kilpailukykyiseen hintaan.

[Mikke70]

Etnokaupoista saa elintarvikkeita ja päivittäistavaraa S-marketteihinkin verrattuna kilpailukykyiseen hintaan.

Okei. Mikä noissa on hintataso? Kesko se vissiin sitten vasta verenimijä onkin, kun sen hinnat on s-ryhmän yläpuolella reilustikin.

[l'uomo normale]

Etnokaupoista saa elintarvikkeita ja päivittäistavaraa S-marketteihinkin verrattuna kilpailukykyiseen hintaan.

Okei. Mikä noissa on hintataso? Kesko se vissiin sitten vasta verenimijä onkin, kun sen hinnat on s-ryhmän yläpuolella reilustikin.

Jotkut rapsiöljyt, maissijauhot ja riisit alkaa olla samoilla tasoilla, sitten kodin arkinen muovitavara. Lidl on toki edullisin lähes kaikessa mitä myy. Kokonaan en vielä etnomarketeihin siirtyisi rahansäästömielessä.

[Titus]

^ ^^

Näitä Hakaniemen ja Kallion etnoliikkeitä kiertäneenä, niin hintataso vaihtelee artikkeleittain aika paljon, esim ViiVoan ei ole halpa oikeastaan missään, muttei kalliskaan. Monipuolisin valikoima ja siellä on pakasteena sekä kaloja, kanoja, että yrttejä, chilejä etc. Säilykkeet on edullisia ja valmiskastikkeet, mutta niiden taso sinänsä ei mitään ihmeellistä ole. Pakasteena myytävät leivostuotteet on olleet yleensä aika hirveitä tai ainakaan ei minun makuuni.

Toisella Kolmannella linjalla on pieni japanilainen josta saa mm riisinuudeleita ja riisiä edullisesti isommissa säkeissä. Säilykkeitä on rivitolkulla, mutten ole tutustunut.

Halal-lihasta olen kerran ostanut köntin lammasta kun oli hallista loppu, ei mitään ihmeellistä. Jotenkin mautonta oli, vissiin pakastettua. Mieluummin hallista.

Hämeentie 16 K-marketin vieressä oleva etnoliike on kaikkein heikoin, yleensä jotenkin likainen ja tuotteet on mitä on. Kala-allas on enempi puolisula kuin jäässä. Myyjätkin on normi "mä halveksin sua spermanaama"-lähi-itiksiä.

Afrikkakaupoista en ole löytänyt mitään ostettavaa kuten myöskään mexicokaupasta (imo ylihintaisin ja turhin etnoliike näillä huudeilla).

Kyllä näillä liikkeillä on tarpeensa ja niissä on yleensä mukava poiketa silloin tällöin.

edit...typo

[l'uomo normale]

^^ on vaikea keksiä julmempaa verenimijää, kuin tällaiset SOK- ja Tradekaparonit. Heille ei riitä pieni- ja keskituloisten sekä työttömien riistäminen vaan lahtaamisen on oltava myös etnistä. Suomalaiset, eivätkä edes EU-kansalaiset kelpaa palkkatöihin.

Lidlin ja Keskon johtajat eivät olleet mukana tässä kirjeessä, mutta heidän liiketoimintansa perustuu hieman S-ryhmää ja Tradekaa vähemmän hyviin yhteiskuntasuhteisiin.

[Maastamuuttaja]

Uutterat maahansaapujat tuovat mukanaan x-määrän raiskauksia, y-määrän ryöstöjä ja z-määrän muita ikävyyksiä, joiden määrät ovat moninkertaisia suhteutettuna maltillisen perusväestön perinteiseen yhteiskuntamalliin ja perinteisiin.

Yhteiskunnan laadulliset muutokset etenevät jatkuvasti hankalaan suuntaan. Siis enemmistön näkökulmasta. Erinäiset puhdasoppiset ideologiat ja utopistiseen ajatteluun erikoistuneet tahot sen sijaan kokevat maahanmuuton uhrit vallankumouksen välttämättömänä hintana. Naapurimaassamme esiintynyt ja yhä kupliva virtaus oli samalla kannalla.

[Roope]

Tutkimuksen mukaan suurin syy siihen, että kansainvälisiä työntekijöitä ei palkata, oli yrittäjien heikko englannin taito.

Jo kolmas tai neljäs kerta, kun Yle valehtelee tämän saman. Tutkimuksessa ei selvitetty kenenkään kielitaitoa, eikä mikään muu tiedotusväline väitä kyselytutkimuksesta tuollaista.

Baronan yrityskyselystä alunperin oikein uutisoinut Helsingin Sanomatkin on päättänyt ryhtyä toistamaan samaa valhetta Ylen kanssa.

Pääkirjoitus: Suomea voi oppia myös työnteon ohessa

SUOMEN työmarkkinoilla on erikoinen tilanne, kun avoimia työpaikkoja on ennätysmäärin ja samaan aikaan työttömiä työnhakijoitakin riittää. Taloudessa on poikkeuksellinen nousuvire, joka voi kuitenkin tyssätä työvoimapulaan.

Kun työ ja tekijät eivät kohtaa, puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Tilastokeskuksen kyselyn mukaan työnantajat luokittelevat 67 prosenttia avoimista työpaikoista vaikeasti täytettäviksi.

Ratkaisuksi tarjotaan muun muassa työperäistä maahanmuuttoa. Osaajapulasta huolimatta suuri osa suomalaisista yrityksistä ei uskalla palkata ulkomaalaisia työntekijöitä.

Henkilöstöpalveluyhtiö Baronan kyselyn mukaan joka toinen yritys on jo palkannut ulkomaista työvoimaa, mutta 40 prosenttia ei yhtään. Suurin este on kielitaito – ei työntekijän kielitaito, vaan työnantajan heikko englanti. Lainsäädäntöä ja työlupien kankeutta pidetään monessa yrityksessä pienempänä haittana.

[...]

Vaatimus suomen kielen osaamisesta on ollut iso työllistymiskynnys monelle ulkomaalaiselle. Useassa työssä voi kuitenkin päästä alkuun myös puutteellisella suomen taidolla, ja kieltä oppii lisää työn ohessa.

Syyllistämisen sijaan työnantajia varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä pitäisi kannustaa palkkaamaan vieraskielisiä. On luotettava siihen, että kielimuurit ovat ylitettävissä.

Helsingin Sanomat 30.11.2021

[Radio]

Eurooppa on täynnä osaajia ja heistä kilpaillaan. On myös runsaasti tarjolla halpatyövoimaa, josta ei tarvitse kilpailla. Nämä ovat kaksi hyvin erilaista sektoria, joita tietyt politiikot tahallisesti sotkevat keskenään. EU- ja ETA-maissa on pulaa osaajista, esim. lääkäreistä ja hoitajista. Halpa- ja kausityövoimalla on kysyntää ja tarjontaakin.
EU:n ulkopuolelta kehittyvistä maista houkuttelema kansainvaellus työvoiman tarpeeseen on siirtomaavaltojen perinteistä törkeää ihmisryöstöä. Miten voivat maat kehittyä, kun sieltä viedään osaavin työvoima Euroopan orjamarkkinoille? Jäljelle jäävät heikoimmat lisääntymään ja tuottamaan uusia työläisiä kurjissa oloissa.
Afghanistanin kansa varmaankin kiittää kommunisteja ja kapitalisteja saadusta "sivistämisestä". Kommunistien kaadettua kuningasvallan, ei ole ollut juuri rauhan päivää. Sieltä nyt sitten sitä työvoimaa saadaan...

[Roope]

Kuka saa tulla meille töihin?

Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon voi olla liian suuri este porvarihallitukselle. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kärkipoliitikoilla on kuitenkin ideoita, mistä kompromissin voisi rakentaa.

Eripura näkyi jo vaalikauden alussa.

Kokoomus jätti hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta välikysymyksen 20. syyskuuta 2019. Välikysymyksen luonteeseen kuuluu, että sitä esittävän oppositiopuoleen mielestä kaikki, mitä hallitus on kyseisellä politiikan alueella tehnyt, on kelvotonta.

Tällä kertaa pääministerinä tuolloin toiminut Antti Rinne (sd) sai myös kehuja:

"Hallituksen tavoitteet helpottaa työperäistä maahanmuuttoa ovat kannatettavia. On kiistaton fakta, että työikäinen väestö vähenee Suomessa joka vuosi, ja suomalaiset yritykset kaipaavat kipeästi lisää työvoimaa."

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi tiedotustilaisuudessa eduskunnan valtiosalissa, että Suomen on pakko lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

"Me emme sitä jonkin yhden ryhmän takia täältä (välikysymyksestä) pois jätä."
...

Suomen Kuvalehti 9.12.2021  (maksumuuri)

Onpa kehno esitys toimittaja Leena Sharmalta. Orpo saa valehdella korvat heiluen halpatyövoimasta, ja objektiivista asiantuntemusta edustaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan mm. Michael Clemensin aivoituksilla perusteltu maahanmuuttopoliittinen pamfletti "Jäähyväiset nuivuudelle – Näin maahanmuutto pelastaa Suomen", jonka toimittaja korottaa tutkimukseksi.

Kokoomuksen mielestä perussuomalaisten keinot eivät ratkaise väestökehityksen ongelmia.

"Heidän on pakko tietää, miten monet asiat jäisivät Suomessa tekemättä ilman työperäistä maahanmuuttoa", sanoo Petteri Orpo.

Hän luettelee tutun listan: Turussa jäisivät laivat rakentamatta, hoitokodeissa vanhukset hoitamatta, kaupungeissa bussit ajamatta ja toimistot siivoamatta.

"En usko, että he voivat olla oikeasti niin nuivia kuin esittävät."

Orpo kiistää, että kokoomus haluaisi avata ovet halpatyövoimalle ja sosiaaliturvan väärinkäytöksiin.

"Emme tietenkään halua."

Mitä muuta saatavuusharkinnan poistaminen on kuin ovien avaamista halpatyövoimalle, kun saatavuusharkinta koskee enää vain halpatyövoimaa?

Halpatyövoiman subventoiminen sosiaaliturvalla on jo itsessään sen väärinkäyttöä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mielestä työperäinen maahanmuutto on suurin kokoomusta ja perussuomalaisia jakava kysymys.

"Tai siltä se tuntuu. Mutta aina on tilaa kompromisseille, jos niihin on halua."

Miksi saatavuusharkinnan poistaminen eli halpatyövoiman vapauttaminen – joka on tehty vain Ruotsissa, jossa se on sittemmin myönnetty virheeksi – on kokoomukselle näin suuri kysymys? Pystyykö kokoomus osoittamaan halpatyövoimasta olevan suomalaisille jotain vielä hämäräksi jäänyttä kautta niin merkittävää taloudellista hyötyä, että se kuittaa taloudelliset ja muut haitat? Toimittaja ei tule tiedustelleeksi.

Ei kyllä persutkaan vakuuta. Sakari Puisto:

"Esimerkiksi 3 000 euron nyrkkisääntöön pitää suhtautua joustavasti. Henkilön ansiot voivat nousta tulevaisuudessa tai yritys voi tehdä alkuun päästyään parempaa tulosta. Uskoisin, että voimme tästä joustaa."

Vastapainoksi kokoomuksen pitäisi esimerkiksi suostua säilyttämään tarveharkinta.

"Näistä palasista saadaan yhteisymmärrys."

Miten arvioidaan, nousevatko jonkun tulot tulevaisuudessa?

Harkinnanvaraiset joustot oleskeluluvissa ovat tuhoontuomittuja, koska ne tulkitaan mahdollisuuksien mukaan mokuttavasti. Kun Migrin paljonpuhutut perheenyhdistämisen tulorajat ovat periaatteessa vain ohjeellisia, niistä on joustettu alaspäin jopa kymmeniä prosentteja, eikä kukaan joudu vastuuseen tällaisten päätösten seurauksista.

[repo]

Suomen Kuvalehti 9.12.2021  (maksumuuri)

Onpa kehno esitys toimittaja Leena Sharmalta. Orpo saa valehdella korvat heiluen halpatyövoimasta, ja [...]

Tätä muistelin. Olisiko jotain muutakin vaikutusta aviomiehen persumenneisyydellä ja sittemmin sinisyydellä kuin poisjäänti linnan juhlista.

Sharma avioitui perussuomalaisen puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa kesäkuussa 2015.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Sharma

[Jorma M.]

Kuka saa tulla meille töihin?

Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon voi olla liian suuri este porvarihallitukselle. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kärkipoliitikoilla on kuitenkin ideoita, mistä kompromissin voisi rakentaa.

Eripura näkyi jo vaalikauden alussa.

Kokoomus jätti hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta välikysymyksen 20. syyskuuta 2019. Välikysymyksen luonteeseen kuuluu, että sitä esittävän oppositiopuoleen mielestä kaikki, mitä hallitus on kyseisellä politiikan alueella tehnyt, on kelvotonta.

Tällä kertaa pääministerinä tuolloin toiminut Antti Rinne (sd) sai myös kehuja:

"Hallituksen tavoitteet helpottaa työperäistä maahanmuuttoa ovat kannatettavia. On kiistaton fakta, että työikäinen väestö vähenee Suomessa joka vuosi, ja suomalaiset yritykset kaipaavat kipeästi lisää työvoimaa."

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi tiedotustilaisuudessa eduskunnan valtiosalissa, että Suomen on pakko lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

"Me emme sitä jonkin yhden ryhmän takia täältä (välikysymyksestä) pois jätä."
...

Suomen Kuvalehti 9.12.2021  (maksumuuri)

Jos porvarihallitus perustetaan näillä Orpon perusteilla ja persut ovat mukana, niin Jorma M. ei milloinkaan äänestä enää persuja.

[akez]

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mielestä työperäinen maahanmuutto on suurin kokoomusta ja perussuomalaisia jakava kysymys.

"Tai siltä se tuntuu. Mutta aina on tilaa kompromisseille, jos niihin on halua."

Miksi saatavuusharkinnan poistaminen eli halpatyövoiman vapauttaminen – joka on tehty vain Ruotsissa, jossa se on sittemmin myönnetty virheeksi – on kokoomukselle näin suuri kysymys? Pystyykö kokoomus osoittamaan halpatyövoimasta olevan suomalaisille jotain vielä hämäräksi jäänyttä kautta niin merkittävää taloudellista hyötyä, että se kuittaa taloudelliset ja muut haitat? Toimittaja ei tule tiedustelleeksi.

Arvelisin kokoomuksen halpatyövoiman rajoituksettoman maahanhaalimisen vapauttamisen taustalla olevan kaksi puolueen taustaryhmille tärkeää tekijää:

1) Yhteiskunnan varoista subventoitujen halpatyöntekijöiden maahantuonti polkee suomalaisten vähemmän koulutettujen palkkatasoa ja vähentää samalla työnantajan palkkakustannuksia. Tästä seuraa tietenkin profit.

Suomalaisen yhteiskunnan etua tällä ei tietenkään ajeta. Suomalaiset vähemmän koulutetut menettävät työpaikkojaan ja joutuvat yhä enemmän sossuriippuvaisiksi. Silti emme koskaan kykene halpatuotannolla ja -työvoimalla kilpailemaan kiinalaisten ja intialaisten kanssa. Siksi tuollainen on väärä suunta. High tech ja lisäarvoa tuottavat innovaatiot on se oikea suunta pienelle kehittyneelle maalle. Pohjimmiltaan kokoomus pyrkii hankkeellaan harjoittamaan "ryöstökalastusta" ja haalimaan "pikavoittoja" edustamilleen tahoille. Se ei aja maan etua.

2) Maahantulijoille rakennettava infra ja sen ylläpito. Voidaan arvioida, että pelkästään asyyliperusteilla tulleita ulkomaalaisia on Suomessa jo jotakin 200 000 henkilöä. Se on noin puolet maassa asuvista kaikista ulkomaalaisista.

Tämän asyyliväen käyttöön on pitänyt rakentaa ja järjestää jo nyt Turun kokoisen kaupungin infra. Sitä infraa pitää myös huoltaa ja ylläpitää. Tästä touhusta hyötyy moni ahnas taho: grynderit, vuokranantajat, kiinteistöyhtiöt, asuntokeinottelijat jne. Samoin kaikki ne firmat, joiden taskuihin lopulta virtaavat ne yhteiskunnan varat, joilla tätä asyyliväkeä elätetään. Löytyy paikallista markettia, koulutusfirmaa, elektroniikkakauppiasta, monikulttuuriasiantuntijaa, puhelinliittymämyyjää, terveydenhoitoa, ja ties mitä.

Kokonaisuudessaan kyse on miljardibisneksistä. Voi karkeasti haarukoida, että tuon asyyliväen taskuun siirtyy vuosittain 6-7 miljardia euroa yhteiskunnan varoja (nettoelinkaarikustannus per hlö luokkaa miljoona euroa ja laskennallinen elinkaari 30 v.). Tästä johtuu paljon puhuttu Suomen kestävyysvaje. Yhteiskunnan varoja virtaa jatkuvasti valtavia summia humpuukiluonteisen maahanmuuton avulla pääosin suomalaisten jobbareiden taskuihin.

Tuossa se rahasampo, joka kokoomuksen lisäksi kuumottaa myös vasemmistoa.

Asyyliväki on jobbareiden kannalta parasta väkeä - he eivät lähde täältä pois. Ei vaikka asyyli on tarkoitettu tilapäiseksi ja lakikin jo säätää, että asyylitarpeen rauetessa paluu takaisin kotimaahan on edessä. Ammattitaitoinen työvoima taas voi hyvinkin muuttaa omatoimisesti maasta pois jossakin vaiheessa, koska sillä ei ole sossuriippuvuutta.

Näissä olosuhteissa kovin arveluttavan maineen jo saaneen asyyliväen paras korvike "piireille" on halpatyövoima. Se myös on sossuriippuvaista. Sekään ei muuta juurikaan pois. Myös näiden perheenjäsenten tänne muuttoa vaaditaan jo helpotettavaksi. Jos ja kun tämä väki jää työttömäksi, niin Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan se jää tavallisesti myös pysyvästi työttömäksi. Tämä piirre periytyy sitten näiden jälkeläisille. Tärkeimmissä Euroopan maissa tehdyt tutkimukset ovat päätyneet samaan tulokseen - maahanmuutto kehitysmaista lisää köyhyyttä kehittyneiden maiden yhteiskunnassa, etenkin lapsiköyhyyttä. Ei tule rikkautta, vaikka monet toisin väittävät. Sen sijaan seuraa ikäviä komplikaatioita koko yhteiskunnalle. Pahassa jamassa oleva ja kovasti oireileva Ruotsi on hyvä paha ja epäonnistunut esimerkki.

Ahneus ja oman edun tavoittelu ovat motiivit, ja todellisuuden kieltäminen metodi, kun "tahot" ajavat tätä uusinta käärmettään yhteiskunnan pyssyyn. Helppo kuvitella minkälainen parku alkaisi, jos infraan olisi syntymässä Turun kokoinen monttu ja jobbareiden 6-7 miljardin euron vuosittainen tulovirta katkeaisi. Ilma olisi silloin sakeana rasismia, ihmisoikeuksia, turvatonta tilaa ja vastaavaa. Sitä vollotusta tuskin kestäisi enää kukaan. Silti jo tämä saattaisi hyvinkin ratkaista maan "työvoimapulan". Melkoinen joukko tyhjää toimittaneita suomalaisia vapautuisi oitis paikkaamaan sen.

[Nikolas]

Tartun Heikki Räisäsen haasteeseen.

• Jätetään ne Räisäsen aivan aluksi mainitsemat työttömien kyykytykset pois.
  
  
• Räisänen mainitsi yhden selkeästi hyvän keinon: ansiotulon verotuksen keventämisen. Pidetään se. Se on oikeasti hyvä.
  
  
• Jatketaan edellisestä laajentamalla: Otetaan mukaan tarkasteluun koko verokiila eikä pelkästään ansiotuloverot. Pyritään koko verokiilan kaventamiseen, sillä verokiila on se murha-ase, jonka yrittäjä näkee uhkaavan yrityksensä kilpailukykyä ja olemassaoloa.
  
  
• Millä verokiilaa sitten saadaan kapeammaksi? Ei tähän ole mitään hokkuspokkuskeinoja. On vain julkisen talouden säätö höylällä tai kirveellä ja verotuksen painopisteen muuttaminen muita veroja kasvattamalla. Perussuomalaisilla onkin ollut rohkaisevia ideoita, miten julkisella sektorilla voitaisiin saada hyviä kevennyksiä. Tällaiset ideat tulisi ottaa todesta ja siirtää käytäntöön.
  
  
• Muutakin on tehtävissä: Työn jakamisen luonnollinen seuralainen on lyhennetty työviikko. Viimeksi työviikkoa lyhennettiin noin 50 vuotta sitten. Ehkä on taas sen aika.
  
  
• Työministeriön alaisuuteen tulisi perustaa monialainen firma, jonka päätarkoitus ei olisi tuottaa valtiolle pääomatuloja, vaan sille riittäisi että vain lievästi positiivisella liki nollatuloksella mentäisiin vuodesta toiseen. Pääomatulojen sijasta firman onnistumista mitattaisiin työllistävyydellä. Eikä sitten mitään tuottamatonta tempputyöllistämistä vaan aivan oikeaa liiketoimintaa ja oikeita palkkatöitä.
  
  
• TE-toimistot voisi muuttaa vuokratyöfirmoiksi, jotka toimisivat joko suoraan työministeriön alaisuudessa tai edellä mainitun firman osina.

Kuten lainauksesta ilmenee, koskettelin verokiilaa tekstissäni, ja verokiilasta suuri osa on tuloveroja.

Suomi onkin himoverottaja vai pitäisikö sanoa reilusti verohelvetti:

Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa eli 46 000 euroa vuodessa saavan veroprosentti on 3,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 149 500 euron tulotasolla tämä ero on kasvanut jo 7,6 prosenttiyksikköön.

– Suomen ei kannata profiloitua jyrkän progression maaksi kansainvälisillä työmarkkinoilla, vaan työnteon ja uralla eteenpäin pyrkimisen kannusteista on pidettävä huolta yhä digitalisoituneemmassa ympäristössä, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 29 900 euron vuosittaisella palkkatasolla eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin.

Suomessa lisätulojen marginaaliverot ovat ankarat tulotasosta riippumatta. Keskipalkkaisen marginaaliveroprosentti on Suomessa Pohjoismaiden korkein ja suurituloisimman koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen.

Lähde: https://www.veronmaksajat.fi/ajankohtaista/Ajankohtaista/Lehdistotiedotteet/vuosi-2021/veronmaksajien-palkkaverovertailu-suomea-riivaa-kirea-progressio--ruotsikin-verottaa-selvasti-kevyemmin/

Veronmaksajien keskusliiton kansainvälisestä palkkaverovertailusta voitte katsoa luvut ja tolppadiagrammit. Vasemmisto tuo mielellään esille veroparatiisit ja kuinka niitä pitäisi mahdollisuuksien mukaan kurittaa. Harvemmin poliitikot välittävät puhua verohelveteistä, jollainen Suomikin mitä ilmeisimmin on.

[Roope2]

Hesarissa otsikon alla

"Ei ole este" – Kansainväliset osaajat kertovat arjen vaikeuksista ja lähes täydellisestä onnesta Helsingissä

olevassa artikkelissa kansainväliset osaajat valittavat, kun elämä kielitaidon puutteen vuoksi ei ole ihan ongelmatonta.


Ihmettelen ristiriitaa, kun meillä on myös ei-huippuosaajiin kuuluva ryhmä, jonka lääkäri- ym. sosiaalipalvelut sujuvat mainiosti ja jokainen heille kuuluva etuus tilitetään sentilleen.


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008447035.html

[l'uomo normale]

Jos olet kansainvälinen huippuosaaja, voit itse huippuosaavasti järjestää itsellesi tulkin päiväkodin vanhempainiltaan, eikä niinkuin artikkelin luonnontieteen tšekkitohtorittaren kohdalla, jolle päiväkoti järjesti tulkin. (Luin jutun kirjastossa paperilehdestä.)