Työvoimapulan paluu ja kosto

[Roope]

Närpiötä on hehkutettu jo vuosia maahanmuuton mallisesimerkkinä ja on sellaisena näyttänyt olevan täysin irrallaan maahanmuuton perinteisistä ongelmista ainutlaatuisena positiivisena poikkeamana.

Kun mennään ajassa hehkutuksen alkamista edeltävään aikaan, Närpiöön liitettiin vielä julkisuudessa rasismi, ulkomaalaisten hyväksikäyttö ja jopa raiskaukset. Sitten musta käännettiin valkoiseksi ja Närpiö Suomen parhaaksi paikaksi ulkomaalaisille. Olemattomalle huomiolle jäi silloin, että Närpiö muun muassa ei ottanut pitkään aikaan vastaan humanitaarisia maahanmuuttajia vaan vain hyödyntämäänsä halpatyövoimaa.

[Ari-Lee]

Suomen huoltovarmuus murenee. Ei ole vielä muistista häipynyt poliittinen hehkutus kuinka tärkeää on ylläpitää huoltovarmuus näillä marjanpoimijoilla. Näin sitten kävi ja tähän on tultu. Työvoima on liian kallista aina. Toivottavasti tämä meni nyt perille kaikille ketkä haaveilevat tuovansa ilmaista työvoimaa. Thaimaaseen viesti varmasti meni jo aiemmin.

Marjanpoimijat tekivät pakkotyötä lähes palkatta – korkein oikeus tuomitsi marjayrittäjän ihmiskaupasta ehdottomaan vankeuteen
26.1.2022

Korkein oikeus (KKO) on tuominnut hankasalmelaisen marjayrittäjän yhdeksi vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen 26 ihmiskaupparikoksesta.

Kaikki ihmiskaupparikosten uhrit olivat thaimaalaisia marjanpoimijoita, jotka eivät erittäin pitkistä työpäivistään huolimatta saaneet itselleen juuri mitään tuloja.
[...]
KKO tuomitsi yrittäjän ihmiskaupparikosten lisäksi jätelain rikkomisesta ja törkeästä petoksesta. Rikoskokonaisuuden vakavuuden ja rangaistuksen pituuden vuoksi vankeus määrättiin ehdottomana yrittäjän ensikertalaisuudesta huolimatta.

Hovioikeus oli jo aiemmin määrännyt yrittäjän liiketoimintakieltoon ja maksamaan poimijoille korvauksia saamatta jääneistä ansioista ja henkisestä kärsimyksestä.

https://yle.fi/uutiset/3-12287007

[Lucce]

ˆ Juuri näin.
Ihmiskauppa ja kaikenlainen orjuus ON KITKETTÄVÄ heti alkuunsa .
Ne Eivät Kuulu Länsimaisiin Arvoihin.
Jos gulagit kiinnostaa elementtinä niin tervemenoa Kiinaan ja niiden merirosvoporukoihin ,voin sanoa että se tie on ihan umpikuja nyt ja tulevaisuudessa.

Työ & Terve Ylpeys ja Tasa-arvo  . Ne Ovat Meidän Arvojamme.

[Jorma M.]

Syöksykierteessä oleva Pori hoitanut huutavaa työvoimapulaa taannoin (2013) tehokkaasti

maksumuurin takana
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000008571693.html

Mäntyluodon telakalle tuotiin töihin romanialaisia hitsareita – syyttäjän mukaan miehille maksettiin palkkaa vain 1,14 euroa tunnissa
Epäillyt rikokset tapahtuivat Mäntyluodon telakalla aikana, jolloin Technip Offshore omisti telakan.

Romaniasta Suomeen töihin lähetetyt työntekijät kuuluivat syyttäjän mukaan Suomen teknologiateollisuuden yleissitovat työehtosopimuksen piiriin.

Syyttäjän mukaan miehille ei maksettu työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Romanialaisille vuokramiehille maksettiin palkkaa vain 1,14 euroa tunnissa. He saivat palkan lisäksi myös päivärahaa, joka oli ollut keskimäärin 9,5 euroa työtuntia kohden.

Laittoman alhaista palkkaa oli siis syyttäjän mukaan paisutettu päivärahalla, vaikka se pitäisi maksaa lainmukaisen palkan päälle päiväkohtaisena korvauksena joka tapauksessa.

...

Lisäksi syyttäjän haastehakemuksen mukaan mahdolliset ilta- ja yötyölisät, arkipyhäkorvaukset ja sunnuntaikorvaukset sekä ylityöt jäivät työntekijöille korvaamatta.

Tuoreissa aluevaaleissa meni Satakunnassa niin, että valituista enemmistö oli samaa mieltä väittämän "vieraskielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita kannattaa tarjota" kanssa.

https://yle.fi/uutiset/3-12289333?origin=rss

Kiihkeimmät kannattajat olivat Vihreät ja Vasemmistoliitto. Porilaisia valittiin Satakunnan aluevaltuustoon 26/69 eli aika hyvin.

[Roope]

Akavan vuoro esittää ja valtamedian levittää BS-metodilla kyhätty "selvitys", "raportti" ellei peräti "tutkimus" ominaisuuksiltaan teoreettisen "työperäisen maahanmuuton" laskennallisesta hyödystä kansantalouden kasvattajana.

Akavan teettämä selvitys patistelee lisäämään työperäistä maahanmuuttoa – työvoimaa tarvitaan jokaiselle toimialalle ja jokaiseen ammattiryhmään


Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava on teettänyt selvityksen, jossa on laadittu vaihtoehtoisia arvioita siitä, miten työperäinen maahanmuutto voi vaikuttaa maamme talouteen.

– Tämän raportin sanoma on, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan jokaiselle toimialalle ja jokaiseen ammattiryhmään, sanoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen Pellervon taloustutkimuksesta.

Raportissa vaikutuksia ruoditaan neljän hahmotelman kautta.

[...]

Eniten talouskasvua toki vauhdittaisi jälkimmäinen vaihtoehto, jossa työperäinen maahanmuutto koostuisi huippuosaajista. Heistä kilpailevat kuitenkin muutkin maat, joten heidän saaminen Suomeen voi olla haastavaa. Toisaalta vaihtoehdon ero kaikkia ammattiryhmiä käsittävään laajempaan vaihtoehtoon on pieni.

– Ei voi sanoa, että olisi vain tiettyjä ammattiryhmiä, joissa erityisesti tarvittaisiin. Tämä johtuu väestön vanhenemisesta ja siitä että me olemme kohtaamassa ennennäkemättömän eläkkeelle siirtymisen, katsoo Ruuskanen.

Hän korostaa, että työvoima on talouskasvun keskeinen tekijä.

Lapio tarvitsee kaivajan

– Näinhän se on, että jos meillä on kaksi lapiota ja kaksi ojankaivajaa. Ja toinen ojankaivajista lähtee eläkkeelle, niin vaikeaa on kahta lapiota yhden ojankaivajan käyttää. Kyllä siihen tarvitaan toiset kädet, että sitä pääomahyödykettä pystytään hyödyntämään, Ruuskanen havainnollistaa.

Jos työikäisen väestön määrä vähenee, ei Ruuskasen mukaan investoinneilla tai teknologisella kehityksellä saada kovin isoa vaikutusta aikaiseksi.

– Bruttokansantuote on tehdyn työn kerrannainen. Esimerkiksi koneet ja laitteet, mitkä investointien kautta hankitaan, vain auttavat työntekijää saavuttamaan korkeamman tuotannon, Ruuskanen korostaa.

Yle 31.1.2022

Demokraatti: Akava Works: Ikääntyvä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa – "Ilman sitä Suomen tulevaisuus näyttää huomattavasti kurjemmalta" 31.1.2022

Maaseudun Tulevaisuus: Akava Works: Työperäisiä maahanmuuttajia tarvitaan Suomeen vuosittain 5 000 31.1.2022

Verkkouutiset: Akava rukkaisi reippaasti maahanmuuttoa 31.1.2022

Kauppalehti: Akava Works: Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa – "Väestö sekä ikääntyy että köyhtyy" 31.1.2022

AlfatTV: Akavan tutkimus: Ilman maahanmuuttavia huippuosaajia Suomi taantuu 31.1.2022

Akava Works -selvitys: Vanheneva Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa talouskasvun ylläpitämiseksi

Tuore Akava Works -selvitys arvioi työperäisen maahanmuuton vaikutusta Suomen kansantalouden kehitykseen. Selvitys esittää mallinnuksen pohjalta neljä vaihtoehtoista tulevaisuudennäkymää. Pellervon taloustutkimus ja Merit Economics tekivät selvityksen Akava Worksin toimeksiannosta.

– Keskeinen johtopäätös on, että muiden tekijöiden pysyessä samana laajalla työperäisen maahanmuuton kasvattamisella on myönteinen vaikutus tulevaisuuden talouskehitykseen. Vähäisen työperäisen maahanmuuton ja vähenevän työvoiman vaihtoehdon toteutuessa näkymänä on talouskasvun hiipuminen. Väestö sekä ikääntyy että köyhtyy, sanoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Selvityksessä käytetty laskennallinen tasapainomalli kuvaa taloutta kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin tekemien päätösten pohjalta. Työikäisen väestön määrän säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatii noin viiden tuhannen henkilön vuosittaista lisäkasvua työperäiseen maahanmuuttoon. Jos siinä onnistutaan, talous kasvaa pääoman lisääntymisen ja teknologisen kehityksen kautta. Jos talouskasvua halutaan vauhdittaa, se vaatii tätäkin suurempaa työperäistä maahanmuuttoa.

Maan hallituksen tavoitteena on, että työperäinen maahanmuutto kasvaa vuosittain kuudella tuhannella henkilöllä 2020-luvulla ja kymmenellä tuhannella 2030-luvulla. Selvityksen mukaan tavoitteiden toteutuminen lisäisi Suomen talouskasvua laajasti. Maahanmuuton kohdistuminen korkean tuottavuuden ammatteihin, kuten teknologia-alan asiantuntijoihin, lisäisi talouskasvua entisestään. Haasteena on osaavan työvoiman saaminen Suomeen.

– Tulokset kertovat selvästi, että Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Eri tulevaisuudennäkymät osoittavat, että ilman sitä Suomen tulevaisuus näyttää huomattavasti kurjemmalta. Jos työelämästä eläköityvien työpanosta ei pystytä korvaamaan, taantuva kansantalous ei riitä nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Työelämälähtöinen kieli- ja kotoutumiskoulutus on aloitettava mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Mahdollisuus nopeaan kielikoulutukseen pitää varmistaa myös työn takia Suomeen muuttaville ja heidän perheenjäsenilleen, Fjäder jatkaa.

Tutustu selvitykseen Työperäisen maahanmuuton vaikutus Suomen kansantalouteen

Akavan tiedote 31.1.2022

Työperäisen maahanmuuton vaikutus Suomen kansantalouteen (pdf)

Työperäinen maahanmuutto ja Suomen tulevaisuuden näkymät 31.1. kello 11–12 (video, 52 min)

Kuten niin usein ennenkin, todellisuudelle vieras "laskennallinen tasapainomalli" perustuu siihen, että Suomeen ilmaantuu pysyviin, kokoaikaisiin työsuhteisiin tuhansia perheettömiä, ominaisuuksiltaan suomalaisia vastaavia "työperäisiä maahanmuuttajia", jotka nostavat Suomen bruttokansantuotetta.

Laskentamalli ei noteeraa lainkaan esimerkiksi Akavan tiedotteessaan mainitsemista perheenjäsenistä tai muuten maahanmuuttajuudesta kuten tiedotteessa vaaditusta kieli- ja kotouttamiskoulutuksesta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja, jotka kaatuvat suomalaisten veronmaksajien niskaan, eivätkä tule likimainkaan kuitatuiksi maahanmuuttajien käytännössä suomalaisia matalammista palkoistaan maksamilla vielä matalammilla veroilla.

Työperäinen maahanmuutto on mallinnuksessa tehty yksinkertaistaen ilmiötä:
maahanmuuttajien oletetaan olevan työikäisiä (15–64-vuotiaita) ja perheettömiä. Heidän
oletetaan työllistyvän heti kokoaikaiseen työhön. Osa-aikatyön, kausityön tai mahdollisesti
mukana seuraavien muiden perheenjäsenten vaikutusta talouteen ei ole arvioitu.

Menee täydestä valtamediassa joka kerta.

[Lalli IsoTalo]

Akavan vuoro esittää ja valtamedian levittää BS-metodilla kyhätty "selvitys", "raportti" ellei peräti "tutkimus" ominaisuuksiltaan teoreettisen "työperäisen maahanmuuton" laskennallisesta hyödystä kansantalouden kasvattajana.

Vain lievästi asiaan liittyen: Ekonomi -lehti 4/21, teemalla "vire" ja "työntekijöiden onnellisuus" esittää kannessaan miten sitä työpaikan virettä ja onnellisuutta lisätään: lisää pisamanaamaisia negroidiandrogyyneja työpaikoille.

[Roope]

Vain lievästi asiaan liittyen: Ekonomi -lehti 4/21, teemalla "vire" ja "työntekijöiden onnellisuus" esittää kannessaan miten sitä työpaikan virettä ja onnellisuutta lisätään: lisää pisamanaamaisia negroidiandrogyyneja työpaikoille.

Kyllä se vaikuttaa liittyvän enemmänkin, sillä afrikkalaisen näköinen työntekijä/opiskelija myös tuon Akavan YouTube-videon esittelykuvana, vaikka ei tuntuisi liittyvän mitenkään itse videoon ja sen kuvastoon.

Työperäinen maahanmuutto ja Suomen tulevaisuuden näkymät 31.1. kello 11–12

Miltä näyttää tulevaisuuden Suomi, jossa nuoret ikäluokat ovat pieniä ja suuri joukko työntekijöitä jää eläkkeelle? Miten työvoimaa riittää? Työperäisestä maahanmuutosta toivotaan pelastusta, mutta kokonaiskuva puuttuu. Tulijoiden kotoutuminen ja pääsy työhön vaativat sopeutumista suomalaiselta yrityskulttuurilta ja yhteiskunnalta.

Suomen talouden ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden näkymät ovat hyvin erilaiset sen mukaan, miten työperäinen maahanmuutto jatkossa kehittyy. Pellervon taloustutkimus ja Merit Economics teki Akava Worksin toimeksiannosta selvityksen vaihtoehtoisista tulevaisuuden näkymistä. Niitä esittelee verkkolähetyksessämme PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen. 

Akavan verkkolähetyksessä maanantaina 31.1. kello 11–12 ovat keskustelemassa Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä ja Tech Community & Growth Partner Tiina Vainio If Vahinkovakuutuksesta.

https://www.youtube.com/watch?v=x9lJWfPtiVI (52 min)

[Econ101]

Työperäinen maahanmuutto on mallinnuksessa tehty yksinkertaistaen ilmiötä:
maahanmuuttajien oletetaan olevan työikäisiä (15–64-vuotiaita) ja perheettömiä. Heidän
oletetaan työllistyvän heti kokoaikaiseen työhön. Osa-aikatyön, kausityön tai mahdollisesti
mukana seuraavien muiden perheenjäsenten vaikutusta talouteen ei ole arvioitu.

Menee täydestä valtamediassa joka kerta.

Makrotaloudellinen mallinnus mahdollistaa aika usein (aina?) sen, että kun kalibroit oletukset sopivasti, niin saat mitä tavoittelet. Varsinkin tällaisessa tapauksessa missä riski siitä, että kukaan tai mikään taho tuskin lähtee haastamaan laskelmaasi tekemällä laskelmia vaihtoehtoisilla oletuksilla, on olematon

Propagandistinen ote käryää mailien päähän tekijän pidättäytyessä vain yhteen, oletuksiltaan täysin epärealistiseen skenaarioon. En ole makrotaloudellisen mallinnuksen huippuasiantuntija, mutta aika kivuton kaiketi olisi tuohon ollut mallintaa niin sanotut heterogeeniset agentit, jolla kuvata tänne tulevien matujen kantiksista poikkeavia ominaisuuksia, edes karkealla tasolla, ja näin haarukoidan tämän vaikutusta lukuihin.

 

[Lucce]

Mitäs mieltä Akava on siitä tosiasiasta että Suomalaisia korkeasti koulutettuja, ja muita  joilla on isot opintolainat pystyssä on pilvin pimein työttömänä .
Moni tekee täysin koulutustaan Ei Vastaavaa työtä jos tuuri käy, koska muuta ei ole.

Realiteetit Ei Vaan Kohtaa näissä tarinoissa ja sitä on vaikea selitellä toisinpäin.
Ensin pitää luoda Kasvu(markkinat) Työlle jolloin syntyy Tarve uusille Työntekijöille.
Pitää edetä järjestyksessä . Pe*rse edellä puuhun kiipeämisellä on tuhoisat seuraukset ,myös poliittisesti.

Ohituskaistojen luominen Ulkomaalaisille Suomalaisten kustannuksella Ei Voi Olla Hyväksyttävää.

[Kallan]

Työperäinen maahanmuutto on mallinnuksessa tehty yksinkertaistaen ilmiötä:
maahanmuuttajien oletetaan olevan työikäisiä (15–64-vuotiaita) ja perheettömiä. Heidän
oletetaan työllistyvän heti kokoaikaiseen työhön. Osa-aikatyön, kausityön tai mahdollisesti
mukana seuraavien muiden perheenjäsenten vaikutusta talouteen ei ole arvioitu.

Menee täydestä valtamediassa joka kerta.

Makrotaloudellinen mallinnus mahdollistaa aika usein (aina?) sen, että kun kalibroit oletukset sopivasti, niin saat mitä tavoittelet. Varsinkin tällaisessa tapauksessa missä riski siitä, että kukaan tai mikään taho tuskin lähtee haastamaan laskelmaasi tekemällä laskelmia vaihtoehtoisilla oletuksilla, on olematon

Propagandistinen ote käryää mailien päähän tekijän pidättäytyessä vain yhteen, oletuksiltaan täysin epärealistiseen skenaarioon. En ole makrotaloudellisen mallinnuksen huippuasiantuntija, mutta aika kivuton kaiketi olisi tuohon ollut mallintaa niin sanotut heterogeeniset agentit, jolla kuvata tänne tulevien matujen kantiksista poikkeavia ominaisuuksia, edes karkealla tasolla, ja näin haarukoidan tämän vaikutusta lukuihin.

Luultavasti sitäkään vaikutusta ei ole otettu huomioon, että nämä tulijat alkanevat luultavasti ulisemaan rasismista, paskaduunin ollessa kyseessä heittäytymään Kelan rahoille heti kun mahdollista, päälle toki sitten kaikki muut sivuseuraukset mitä ei malliin voi oikein laittaa fiksusti (olettaen että kyseessä laskentaohjelma).

Tämä yksinkertaistus onkin tehtävä taidokkaasti. Koska en ole opiskellut Helsingin kauppakorkeakoulu HKKK:ssa, käytän toisenlaista esimerkkiä ja kerron, miksi suhtaudun näihin saakelin malleihin aina kriittisesti. Esimerkiksi vaikkapa tietyillä diplomi-insinöörialoilla käytetään ANSYS-ohjelmaa. Se on niin kauan hyvä, kun itse laskentamallin laatija ymmärtää
1) mitä hänen kuuluu ylipääätänsä ratkaista
2) mitä osia pitää mallintaa laskentaa varten
3) paljonko laskenta-aikaa kuluu jos kaikki oleellinen mallinnettaisiin 100% oikein
4) koska yleensä on kiire ja saadessasi projektin sen olisi pitänyt olla valmis jo eilen (karrikoidusti - aina näin ei ole, jos asiakas on fiksu), on tehtävä yksinkertaistuksia. Tällöin pitää ymmärtää mallin toiminta ja se, mitä voit yksinkertaistaa ja missä määrin, jotta mallin toimivuus on edelleen luotettava.
5) Kun luetaan tuloksia yksinkertaistetusta mallista, on muistettava, että mitä on yksinkertaistettu ja kuinka paljon. Tämä vaikuttaa siihen, miten saatuihin laskentatuloksiin suhtaudutaan.
6) Mikäli laskentageometrian mallinnuksessa on tapahtunut looginen virhe, tämäkin on otettava huomioon.

Nyt haiskahtaa siltä että Akava on pieraissut mallin jolla ei ole juuri mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja nyt sitä sitten hehkutetaan. Eli yksinkertaistettu naiiviin paljon ja sitten hehkutetaan tuloksia, miettimättä LAINKAAN sen paikkaansapitävyyttä.

[Golimar]

Vanha mutta ajankohtainen juttu.

Lähes puolet työpaikoista on vaarassa kadota
Oxfordin yliopiston raportin mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Sama kehitys on nähtävissä Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa. Digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia yhteiskuntiin verrataan höyryn ja sähkön mukanaan tuomiin muutoksiin.

JENNI FRILANDER
11.10.2013
•
Päivitetty 12.10.2013 09:21

Ihmiskunnan tietokoneistumisen voidaan laskea alkavan 1940-luvun reikäkorttikoneista. Silloin pelättiin, että tuotannon automatisoituminen vie työpaikat. Niin onkin osin käynyt, kun on siirrytty tietoyhteiskuntaan. Toisaalta paljon uusia aloja ja työpaikkoja on tullut tilalle. Nyt käsillä oleva digitaalivallankumous on monien tutkijoiden mielestä paljon suurempi mullistus.

- Tämä on suurin muutos työelämässä sitten teollisen vallankumouksen, eli kun siirryttiin maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan. Seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuu jotain samanlaista. Se on isompi muutos kuin mitä me muuten elinaikanamme näemme, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

Tämä on suurin muutos työelämässä sitten teollisen vallankumouksen.

Petri Rouvinen

Oxfordin yliopiston tutkijoiden syyskuussa julkaiseman raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan 47 prosenttia Yhdysvaltain työpaikoista on vaarassa 20 vuoden sisällä, kun tietokoneet ja keinoäly ja muut uudet teknologiat vievät ne. Tutkijat uskovat, että koneet valtaavat työpaikat kahdessa aallossa. Ensin koneet korvaavat ihmisiä kuljetuksessa ja logistiikassa, tuotantotyössä ja hallinnollisissa tukitehtävissä.

- Ei ole mitään syytä sille, miksei melkein mikä tahansa fyysinen tehtävä, esimerkiksi lähes kaikki tehdastyö, olisi 20 vuoden päästä robottien hoidettavissa, Rouvinen sanoo.

Myös palvelualalla, myynnissä ja rakennusalalla robotit tekevät työt pian ihmistä halvemmalla, nopeammin ja tarkemmin. Sitten pullonkaulat hidastavat korvattavuutta vaikeammin automatisoitavissa töissä, kuten tekniikan alalla. Toisessa aallossa kehitys riippuu siitä, missä vaiheessa keinoälyn kehittely on meneillään. Vuorossa voisivat olla työpaikat hallinnossa, tieteessä, tekniikassa ja taiteessa.

X

https://yle.fi/uutiset/3-6872845

[Roope]

Sisäinen pako Irakissa hieman sama kuin Tampereen punaisten kapinallisten muutto taistelujen aikana valkoisen Suomen pääkaupunkiin Vaasaan? Onpa taas journalismia, halpaa sellaista. Mutta toimittaja tietäen (forum-haku: Katri Merikallio) ei yllätys.

Katri Merikallio on julistanut Suomen Kuvalehdessä haittamaahanmuuton puolustusta jo ainakin toistakymmentä vuotta. Merikallio yrittää tällä kertaa vetoamalla omaperäisesti "huutavaan pulaan työvoimasta". Työvoimapulaa paikkaisivat ensihätään Valko-Venäjän EU-rajalle haalimat irakilaiset turvapaikkahuijarit, mutta pitemmällä tähtäimellä Euroopan maat kouluttaisivat kipeästi tarvitsemiaan koodareita ja autokuskeja Afrikkaan perustamissaan ammattikouluissa.

[tweet]1495348547071393799[/tweet]

Pysykää ulkona: EU-maat kärsivät työvoimapulasta ja samaan aikaan maksavat miljardeja pitääkseen myös työhaluiset tulijat poissa


Huutava pula työvoimasta vaivaa vanhenevaa Eurooppaa. Samaan aikaan EU käyttää miljardeja euroja työikäisten siirtolaisten pitämiseen rajojensa ulkopuolella.

Eurooppa kuihtuu ja kutistuu. Vuonna 2019 uusia eurooppalaisia syntyi 4,17 miljoonaa, mutta hautaan laskettiin 450 000 enemmän. Ja elossa olevat ovat yhä vanhempia. Joka viides eurooppalainen on jo yli 65-vuotias.

Lähes kaikki EU:n jäsenmaat kertoivat jo ennen pandemiaa kärsivänsä työvoimapulasta. Pulaa on terveydenhuollon ammattilaisista, kuten lääkäreistä, sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Puutetta on myös putkimiehistä, kokeista, rekkakuskeista, hitsareista, muurareista ja koodareista.

Samaan aikaan Eurooppa käyttää miljardeja euroja sulkeakseen rajojaan ja palauttaakseen työhaluisia nuoria lähtömaihinsa. Järjestelmä ei palvele kenenkään etua.

Kommandopipo kasvoilla, automaattiase kädessä. Eurooppalaisen rajavartijan viesti on tyly: häivy.

Kuva on Puolan ja Valko-Venäjän rajalta. Se voisi kuitenkin yhtä hyvin olla Kreikan saaristosta.
...

Suomen Kuvalehti 20.2.2022  (maksumuuri)

ECREn Woollard arvioi, että Euroopassa lietsotaan nyt paniikkimielialaa, jolle ei ole perusteita.

"Todellisuudessa Eurooppaan pyrkivien ihmisten määrät ovat täysin hallittavissa. Tämä on rikas maanosa, joka pärjää erinomaisesti tulijamäärien kanssa."

Mikään määrä rikkauksia ei muuta sitä, että tulijoiden integroituminen epäonnistuu järjestelmällisesti ja maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ovat kasvussa kaikissa maissa, joissa tulijamäärät ovat olleet yhtään isompia.

Myös Siirtolaisinstituutin vastaava tutkija dosentti Miika Tervonen näkee , että Euroopassa on meneillään moraalinen paniikki.

"Maahanmuuttopopulistisen liikkeen läpimurto on säikäyttänyt useimmat puolueet."

Keskilinjan maltilliset poliitikot pysyvät hiljaa pelätessään kannatuksensa katoavan. Äärinäkemykset jyräävät.

Moraalipaniikkihan – muun muassa huutavaan työvoimapulaan vetoaminen – on päinvastoin se, jolla perustellaan EU:n ja monien Euroopan maiden äärimmäisen liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttokriittisyyden suosio on johtanut valtaa pitävissä puolueissa puhetapojen muutokseen mutta ei edelleenkään haittamaahanmuuton estämiseen. EU:n komissio yrittää jyrätä läpi vaarallista lakipakettia, joka pakottaisi vastahakoisetkin jäsenmaat avaamaan rajansa hallitsemattomalle haittamaahanmuutolle EU-tukien menettämisen uhalla.

EU teki Turkin kanssa kalliin ja kyseenalaisen diilin vuonna 2016. Unioni on maksanut Turkille kuusi miljardia euroa siitä, että Turkki estää kaikin keinoin pakolaisia lähtemästä kohti Kreikan saaria.
...
Diilit on solmittu tarkasti niin, ettei EU-tuomioistuin pääse niitä arvioimaan, sanovat tutkijat.

Ensinnäkin kyse ei ole pakolaisista, ja Turkkihan ei ole estänyt kaikin keinoin Kreikkaan saapumista vaan päinvastoin uhitellut maarajankin avaamisella.

Diilissä ei ole sen kummempaa EU-tuomioistuimen arvioimista, sillä kansainväliset sopimukset eivät velvoita valtioita laittomien siirtolaisten sisään päästämiseen.

EU haluaa kytkeä myös kauppapolitiikan ja kehitysavun siihen, miten tehokkaasti maat pysäyttävät Eurooppaan lähtijöitä.
...
"Näillä sopimuksilla EU vaarantaa ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien toteutumisen omien rajojensa ulkopuolella. Voi jo sanoa, että EU on uhka demokratialle sen lähialueilla", Miika Tervonen sanoo.

Väite, että EU olisi kytkemässä laittomien siirtolaisten tulon estämisen kehitysapuun, on suoraan aktivistipropagandasta, eikä siitä ole mitään näyttöä edes rivinvälipuheiden tasolla. Komissio on päinvastoin torjunut ajatuksen kehitysavun ehdollistamisesta, niin järkevä kuin se onkin, ja esittänyt sen sijaan uusien laillisten haittamaahanmuuton väylien luomista.

Yksi keskeinen ongelma nykyjärjestelmässä on, että turvapaikkaa ei voi hakea muualla kuin EU-maan rajalla ja että tavallisella kouluttamattomalla afrikkalaisnuorella ei ole laillista keinoa päästä töihin Eurooppaan. Se ajaa ihmiset vaarallisille matkoille.

Nykyjärjestelmän keskeinen ongelmahan on se, että Eurooppaan pääsee hakemalla turvapaikkaa.

Kouluttamaton afrikkalaisnuori voi hakea Euroopasta töitä siinä missä muutkin ulkomaalaiset, mutta Euroopassa ei vain enää ole tarjolla laillisia töitä kouluttamattomille ja kielitaidottomille ihmisille.

Eurooppaa voisi toimia toisin. Se voisi avata väyliä ihmisten tulla hakemaan niin turvaa kuin töitäkin. (..) Ihmissalakuljetus vähenisi, samoin työntekijöiden hyväksikäyttö ja kuolemat merellä.

On lapsellinen ajatusvirhe, että Eurooppaan pyrkivät joka tapauksessa samat ihmiset, tulivat he laillisesti tai laittomasti. Oikeasti laillisen maahanmuuton helpottaminen lisää myös laitonta tuloa, ellei rajoja avattaisi kokonaan, mikä taas olisi Euroopan itsemurha.

Ihmissalakuljetusta, hyväksikäyttöä ja kuolemia vähennetään tehokkaimmin tekemällä laittomasta tulosta tulijoille kannattamatonta. Tämä tehdään siirtämällä kaikki laittomasti tulleet nopeasti ja automaattisesti pois Euroopasta. Suojaa voi tarjota esimerkiksi pakolaisleireillä.

He [afrikkalaiset nuoret] ovat valmiita siivoamaan, poimimaan tomaatteja, kuljettamaan tavaraa, petaamaan sänkyjä, ulkoiluttamaan vanhuksia tai jakamaan postia – tekemään kaikkea sitä työtä, jonka tekijöistä Euroopassa on jo huutava pula.

Afrikkalaiset nuoret voivat jo vapaasti hakea kaikkia noita töitä. Herää vain kysymys, miten kouluttamattomien afrikkalaisnuorten tuominen Suomeen matalapalkkatöihin voisi muka olla yhteiskunnalle kannattavaa ja toivottavaa.

"Puhe muuttoliikkeestä on mennyt aivan umpisolmuun. Me keskitymme käymään puolesta ja vastaan -keskustelua turvapaikanhakijoista – jotka ovat kuitenkin vain kymmenesosa Suomeen tulijoista. Laajempi kuva on kateissa, kun samaan aikaan työntekijöistä on monilla aloilla huutava pula", Siirtolaisinstituutin Tervonen sanoo.

Ensinnäkin koko humanitaarisen maahanmuuton osuus nettomaahanmuutosta on paljon suurempi kuin kymmenesosa, ja toiseksi, nykytasoisenkin humanitaarisen maahanmuuton kustannukset vetävät maahanmuuton taloudellisen nettohyödyn raskaasti miinukselle. Yhden humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannukset ovat keskimäärin reilut puoli miljoonaa euroa, minkä maksamiseen tarvitaan useampi nettoveronmaksaja.

Leveämmät lailliset väylät vähentäisivät todennäköisesti painetta myös EU:n ulkorajoilla. Silloin todelliset turvan tarvitsijat olisi helpompi tunnistaa.

Taas sama ajatusharha. Riman laskeminen eli laillisten väylien lisääminen ei muuta haittamaahanmuuttoa hyödylliseksi vaan vain lisää kustannuksia aiheuttavaa haittamaahanmuuttoa. Riman laskeminen lisää sekä laillista että laitonta tuloa, ellei rimaa poisteta kokonaan.

Komission ehdotuksessa vaaditaan kuitenkin entistä tiukempaa rajavalvontaa ja nopeampia käännytyksiä.

Ei vaadita. "Tiukempi" rajavalvonta tarkoittaa komission ehdotuksessa sen varmistamista, että tulijoita ei käännytetä rajalta, kuten esimerkiksi Kreikassa ja Puolassa nyt EU-sääntöjä rikkoen tehdään.

Ehdotuksessa ei esitetä käytännön tasolla yhtään mitään tehottomien ja aivan liian vaikeaksi tehtyjen käännytysten toteuttamisten nopeuttamiseksi.

"Myös humanitaarisesta maahanmuutosta saadaan työvoimaa. Moni pakolaisia paljon ottanut maa on hyötynyt siitä merkittävästi taloudellisesti", sanoo [Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija] Salla Heinikoski. Hän mainitsee esimerkkeinä Ruotsin ja Saksan. Hyödyistä halutaan puhua vain harvoin.

Järjetön väite. Hyödyistä ei puhuta, koska niitä ei saa aikaan kuin valehtelemalla.

Humanitaarinen maahanmuutto on niin Ruotsissa, Saksassa kuin Suomessakin valtava rahareikä. Saksassa arvioitiin pelkästään vuoden 2015 kriisin kustannuksiksi 1000 miljardia euroa. Tähän vielä päälle maahanmuuton muut yhteiskunnalliset haitat kuten koheesion heikkeneminen ja rikollisuuden kasvu.

Entä jos EU perustaisi kehittyviin maihin ammattikouluja, joissa koulutettaisiin sähkömiehiä, lähihoitajia, putkimiehiä, rakennustyömiehiä, koodareita ja autonkuljettajia? Painopiste voisi olla maissa, joista nyt lähtee erityisen paljon ihmisiä kohti Eurooppaa.

Koulunsa ansiokkaasti suorittaneelle olisi tarjolla määräaikainen työlupa Euroopassa, ja järjestelmä auttaisi työpaikan löytämisessä. Osa koulutetuista nuorista jäisi kirittämään kotimaansa talouskasvua.

Mahdoton ajatus, sanovat maahanmuuttokriitikot. Mutta mitä sanovat muut?

Kun EU kippaa artikkelin mukaan Afrikkaan lähivuosina 30 miljardia euroa, niin afrikkalaiset perustakoon rahoilla vaikka sitten niitä ammattikouluja, niin katsotaan, kuinka afrikkalaiset pärjäävät kilpailussa Euroopan työmarkkinoilla.

Viisumi tietysti vasta sitten kun koodariautonkuljettaja saa täältä laillisen työpaikan ja todistetusti tarpeeksi suurta palkkaa.

Jutta Urpilainen: "Eurooppa tarvitsee lisää osaavaa työvoimaa"

Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat yhdessä suurin kehitysavun antaja.
...
"Jotta Eurooppa voi menestyä tulevaisuudessa, me puolestamme tarvitsemme lisää osaavaa työvoimaa."

Urpilainen antaa ymmärtää, että Eurooppa saa tai tulee hamassa tulevaisuudessa saamaan jättimäisen kehitysavun vastineeksi osaavaa työvoimaa. Emme saa.

"Me tiedämme, että muuttoliikettä ei pystytä pysäyttämään, mutta jotta sitä voitaisiin hallita tulevina vuosikymmeninä, meidän pitää nyt katsoa kokonaisuutta."

Muuttoliikkeen voi pysäyttää yksinkertaisesti raja- ja maahanmuuttopolitiikalla. On ihan eri asia, jos ongelmallista muuttoliikettä ei haluta pysäyttää, sillä sitähän Urpilainen tarkoittaa.

Urpilaisen mielestä Euroopan pitää entistä enemmän panostaa ja investoida kehitykseen Afrikassa.

Hän myös toivoo, että komission maahanmuuttopaketin osana ei edistettäisi vain rajavalvontaa tai palautusjärjestelmää vaan myös laillista työperäistä maahanmuuttoa.

"Ymmärrys sen tarpeesta on Euroopassa kasvamassa."

Työperäisen maahanmuuton suhteen päätösvalta on kuitenkin jäsenmailla, ja niillä on perin erilaisia näkemyksiä siitä, miten paljon ne haluavat maahanmuuttajia – jos ylipäätään haluavat yhtään.

Jäsenmailla on jo valta haalia niin paljon ja sellaisia maahanmuuttajia kuin haluavat. Jos ja kun komissio puuttuu asiaan, se tarkoittanee haittojen ja kustannusten sälyttämistä myös niille maille, jotka eivät ole tällaisten rikkauksien haalimisesta kiinnostuneet.

[koojii]

Ensinnäkin koko humanitaarisen maahanmuuton osuus nettomaahanmuutosta on paljon suurempi kuin kymmenesosa, ja toiseksi, nykytasoisenkin humanitaarisen maahanmuuton kustannukset vetävät maahanmuuton taloudellisen nettohyödyn raskaasti miinukselle. Yhden humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannukset ovat keskimäärin reilut puoli miljoonaa euroa, minkä maksamiseen tarvitaan useampi nettoveronmaksaja.

Mihin tämä puoli miljoonaa euroa perustuu per humanitaarinen moniosaaja?

Norjassa tutkimuksissa on päädytty siihen, että yksi turvapaikan saanut aiheuttaa 10 miljoonan Norjan kruunun elinkaarikustannukset veronmaksajille. Eli suunnilleen miljoonan euron laskun.

Norja on toki Suomea kalliimpi maa, mutta Norjassahan on paha työvoimapula erityisesti paskoihin hanttihommiin jotka eivät vaadi kummoista koulutusta ja kielitaitoa. Tästä voisi päätellä että Norjassa isompi osa turvapaikanhakijoista työllistyy jossain vaiheessa kuin Suomessa. Tämä taas saattaa johtaa siihen, että elinkaarikustannus per keskimääräinen turvapaikan saanut on Suomessa samainen miljoona euroa.

Kouluttamattomien ja kielitaidottomien afrikan neggurien laivaamista Suomeen hanttihommiin palkanpolkijoiksi voidaan miettiä myös siltä kantilta, että miten järkevää se orjien rahtaaminen samasta suunnassa oli Yhdysvaltoihin 1700- ja 1800-luvuilla. Nehän jenkit maksavat edelleen sitä laskua siitä virheestä kun vankiloissa ja rikollisissa ne orjien jälkeläiset ovat edelleen nykypäivänäkin todella pahasti yliedustettuina. Eli vuosisatoja siitä joutuu maksamaan laskua myös jälkeenpäin. Eli siinä on se sieltä Suomeen raahatun kameli- tai Wolt-kuskin todellinen hinta. Eli miljoona euroa elinkaarikustannuksia per nokka ja kenties kymmeniä miljoonia euroja kustannuksia jos laskee mukaan sen moniosaajan jälkeläisetkin useammassa sukupolvessa.

[Golimar]

Ei minulla ole paljon matikkapäätä ja lähteet ovat mitä ovat mutta tulin siihen johtopäätökseen että Suomessa haittamaahanmuuttajat aiheuttavat ainakin 7 miljardin € kustannuksen vuodessa. Joku ministerin kuvatus voi lyödä luvut pöytään ja kumota johtopäätökseni.

[Roope]

Ensinnäkin koko humanitaarisen maahanmuuton osuus nettomaahanmuutosta on paljon suurempi kuin kymmenesosa, ja toiseksi, nykytasoisenkin humanitaarisen maahanmuuton kustannukset vetävät maahanmuuton taloudellisen nettohyödyn raskaasti miinukselle. Yhden humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannukset ovat keskimäärin reilut puoli miljoonaa euroa, minkä maksamiseen tarvitaan useampi nettoveronmaksaja.

Mihin tämä puoli miljoonaa euroa perustuu per humanitaarinen moniosaaja?

Kustannukset vaihtelevat muun muassa lähtömaan mukaan, mutta mainitsemani "reilut puoli miljoonaa" on turvallisen varovainen oletus melkein lähtömaasta riippumatta.

Perussuomalaisten ajatushautomo: irakilaisen ja somalialaisen turvapaikanhakijan kustannukset satojatuhansia euroja

Perussuomalaisia lähellä oleva Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen mukaan 20-24-vuotiaana Suomeen muuttaneen irakilaisen nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen on 690 000 euroa negatiivinen ja somalialaisen osalta miinusta tulee 951 000 euroa.

Iltalehti 18.3.2019

[Musumaatti]

No "ahkeria pakolaisia" tuli 5-6 vuotta sitten iso läjä Suomeen. Siinä ajassa ehtii oppiin suomen kielen ja ammatin. Missä tulokset?

[akez]

He [afrikkalaiset nuoret] ovat valmiita siivoamaan, poimimaan tomaatteja, kuljettamaan tavaraa, petaamaan sänkyjä, ulkoiluttamaan vanhuksia tai jakamaan postia – tekemään kaikkea sitä työtä, jonka tekijöistä Euroopassa on jo huutava pula.

Afrikkalaiset nuoret voivat jo vapaasti hakea kaikkia noita töitä. Herää vain kysymys, miten kouluttamattomien afrikkalaisnuorten tuominen Suomeen matalapalkkatöihin voisi muka olla yhteiskunnalle kannattavaa ja toivottavaa.

Vielä äskettäin puhuttiin, että Etelä-Euroopan maissa nuorisotyöttömyys on 50%:in luokkaa. Siinä teille työvoimareserviä. Varmasti löytyy porukkaa töihin, vaikka tilapäisesti joksikin aikaan. Sen kun vain järjestää asian ja systeemin. Edes mitään lupia ei tarvita. Miksi Euroopan nuoriso ei kelpaa? Saivathan nuo aikoinaan väkeä täältä Israelin kibbutseihinkin varsin alkeellisiin oloihin.

Taitaapa olla syynä, että eurooppalaiset voivat muuttaa joskus takaisin kotimaihinsa, eivätkä he roudaa sukuaan tänne nauttimaan kelasta ja sossusta. Silloin kaikkien suomalaishuijareiden kuppaus-, jobbaus- ja petkutushankkeet valuisivat hiekkaan. Afrikkalaisten ja muun kehitysmaaporukan suhteen vastaavaa pelkoa ei ole. Eivät he täältä minnekään lähden, vaikka joutuisivat työttömiksi, koska jo sosiaalituilla elää ruhtinaallisesti kotimaahan verrattuna (plus savimajaa parempi ilmainen kämppä). Kun sana vielä leviää, niin koko sukukin on kohta jo pyrkimässä tänne ilmaisen elämän piiriin. 

[F1nka]

Somalien vastaanotto varmaankin laitetaan täysin stoppiin, kun heidän kohdallaan ei kolmessa vuosikymmenessä saatu kuin menoja ja valitusta. Sivistyneemmälle suomalaiselle oli alusta asti selvää, ettei herraskansalle paskahommat käy. Somalithan ovat kauppiaskansaa, orjakauppiaskansaa.

[Roope]

Se on nyt virallista. Kirjaimellisesti kuka tahansa voi olla kansainvälinen osaaja, kunhan on ulkomaalainen.

"Jumalauta, istut kotona ja katsot arabiaksi tv:tä" – Said Jaabout kertoo, miten hänestä tuli Suomen työmarkkinoiden kipeästi kaipaama kansainvälinen osaaja

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia eli esimerkiksi hitsaajia ja siivoojia, koneistajia ja kiinteistönhoitajia. Nykyhallitus on laajentanut kansainvälisen osaajan määritelmää niin, että se kattaa esimerkiksi kiinteistönhoitaja Said Jaaboutin.

[...]

SUOMI tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Tätä fraasia toistavat esimerkiksi maan hallitus, kauppakamarit, teollisuus ja yliopistot. Mutta mistä puhutaan, kun puhutaan kansainvälisistä osaajista?

Oletko kansainvälinen osaaja, Said Jaabout?

"Kyllä minusta. Minulla on erilainen näkökulma ja eri taitoja kuin muilla, koska olen kasvanut maatilalla, ja olen kyllä kansainvälinen."

[...]

Hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä.

PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella Talent Boost -ohjelma keskittyi start up -yrittäjien ja erityisasiantuntijoiden houkutteluun Suomeen. Nykyinen hallitus laajensi toimenkuvaa.

"Osaajia ovat myös ne, jotka eivät ole korkeasti koulutettuja", erityisasiantuntija Laura Lindeman työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Käytetyt sanat ovat näkökulmakysymys. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puhuu "kansainvälisten osaajien" sijaan "matalapalkka­maahanmuutosta".

[...]

MINISTERIÖ ei ole yksin sitä mieltä, että kansainvälisen osaajan määritelmä kattaa myös työntekijäammatit.

"Kaikkihan me olemme osaajia jossakin", Teknologiateollisuus ry:n koulutuksen ja osaamisen johtava asiantuntija Milka Kortet sanoo.

Teknologiateollisuus on kertonut, että alalta puuttuu joka vuosi 1 500 ammattiosaajaa. Se tarkoittaa esimerkiksi levyseppähitsaajia, särmääjiä, koneistajia ja automaatioasentajia.

"Heistä on huutava pula, joka johtuu siitä, että nuoret ikäluokat eivät innostu näistä aloista", Kortet sanoo.

[...]

MONEN maahanmuuttajan tie suomalaiseen työelämään kulkee siivouksen kautta. Myös siivoojat ovat osaajia, Kiinteistötyönantajat ry:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax sanoo.

"Iänikuinen lause, että kuka tahansa osaa siivota, ei pidä nykyisin paikkaansa."

[...]

"Kyllä se [ulkomaisen työvoiman tarve] vain on tosiasia", kiinteistöpalvelujen sopimusasiantuntija Jarkko Viitanen Palvelualojen ammattiliitosta Pamista sanoo.

Viitanen nostaa esimerkiksi laivasiivouksen, jossa kansainväliset osaajat ovat olleet korvaamattomia jo pitkään.

"Se on näkymätöntä kansaa, joka hoitaa työnsä hyvin."

[...]

Yliopistojen kansainvälistymisestä on puhuttu paljon, mutta ammatillinen koulutus usein unohtuu keskustelusta. Siihen on syynsä, Saimaan ammattiopiston rehtori Antti Lehmusvaara sanoo.

"Meillä ei ole mitään keinoa ottaa ulkomailta opiskelijoita."

Tarvetta kyllä olisi. Lehmusvaara istuu Etelä-Karjalan maakunnan työllisyysryhmässä ja tapaa myös säännöllisesti seudun työnantajia.

"Täällä ei saada töihin riittävästi lähihoitajia, ei parturi-kampaajia, ei kauppoihin myyjiä..."

Ammatillisen koulutuksen kansain­välistymisen esteenä on se, että ulkomailta on vaikea rekrytoida suomenkielisiä opiskelijoita. Lehmusvaaran mielestä opetusministeriö myöntää liian niukasti lupia englanninkielisen koulutuksen järjestämiseen.

[...]

Kansainvälinen osaaja voi olla ihan vain tavallinen työntekijä.

Helsingin Sanomat 22.2.2022

[Ari-Lee]

^Kiitos, Roope. Sainkin aamuksi ihan päänsäryn tuosta.

Riikka Purra puhuu "kansainvälisten osaajien" sijaan "matalapalkka­maahanmuutosta".

Minä puhun nykyisin ihmiskaupasta enkä mistään muutosta.

[Golimar]

Saman matukiimaisen toimittelijan houreita.

Käyttäjän annasofiaberner profiilikuva
annasofiaberner
Vahvistettu
Pitkän ja hämmästyttävän vaalivuoden jälkeen Joe Biden on Yhdysvaltain seuraava presidentti.

Helmikuussa näin Bidenin puhumassa Iowassa pienessä kuntakeskuksessa enkä uskonut kuuntelevani suurvallan seuraavaa presidenttiä. Entistä varapresidenttiä ei missään vaiheessa pidetty kansaa sytyttävänä ehdokkaana. Silti häntä on äänestänyt suurempi joukko ihmisiä kuin ketään presidenttiehdokasta Yhdysvaltain historiassa.

Olen kuunnellut, lukenut ja kirjoittanut loputtoman määrän viisastelua siitä, miten Yhdysvalloissa voitetaan vaalit. En usko kenenkään sanoneen, että se tehtäisiin parhaiten juuri niin kuin Biden teki.

Jos Donald Trumpin voitto osoitti toimittajien vieraantuneen osasta kansaa, Bidenista voi sanoa samaa. Vanhanaikainen, kurinalainen, liittolaisuuksia rakentava kampanja ilman joukkokokouksia, räväköitä avauksia ja "vahvaa somepresenssiä" voitti.

Kyllä kansa tietää.

Washingtonissa on lämmin ilta. Ilotulitusraketit paukkuvat. Viikko ja vuosi ovat olleet ikimuistoisia. Nyt sallin itselleni sentimentaalisen hetken näidenkin vaalien voittajalle. Demokratialle.
Muokattu · 67 vk

https://www.instagram.com/p/CHUKw5RhuZM/

[Kemolitor]

Se on nyt virallista. Kirjaimellisesti kuka tahansa voi olla kansainvälinen osaaja, kunhan on ulkomaalainen.

Kyllä ei tarvitse olla ulkomaalainen:

Kansainvälinen osaaja on maahanmuuttaja tai suomalainen paluumuuttaja, jolla on osaamista, kansainvälistä kokemusta ja asiantuntemusta sekä verkostoja, jotka tuovat lisäarvoa yhteiskunnalle sekä elinkeinoelämälle ja vastaavat työvoimatarpeisiin. Kansainvälinen osaaja voi olla esimerkiksi ulkomaalainen opiskelija, tutkija, lähetetty työntekijä, puolisona muuttanut tai paluumuuttaja. Maahantulon syyllä ei ole merkitystä, vaan osaaminen ratkaisee. Myös humanitaarisista syistä Suomeen muuttanut voi olla kansainvälinen osaaja.

https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-talent-boostista

Yritin löytää tuolta sivustolta tietoa siitä, että mitä oikein pitäisi osata ollakseen osaaja, mutta en löytänyt. Jatkan etsintöjä.

[HDRisto]

"Kansainvälinen osaaja"
Jos osaa sellaisia perusjuttuja kuten lumen lapioimista ja kulkuväylien hiekoittamista, onkin "kansainvälinen osaaja". Ei helvetti.

Ei riitä minun mittapuillani miksikään "osaajaksi" jos tekee näitä arkisia asioita.

[Uuno Nuivanen]

Suomalainen lumenkolaaja ei olekaan mikään osaaja, mutta afrikkalainen on, jopa huippusellainen.

[Kallan]

"Kansainvälinen osaaja"
Jos osaa sellaisia perusjuttuja kuten lumen lapioimista ja kulkuväylien hiekoittamista, onkin "kansainvälinen osaaja". Ei helvetti.

Ei riitä minun mittapuillani miksikään "osaajaksi" jos tekee näitä arkisia asioita.

Mä tulkitsen tän massamedian kettuiluksi valtaväestölle. "Kansainvälinen osaaja" tuo minulle ensimmäiseksi mieleen esimerkiksi jonkin teknillisen fysiikan alan erityisasiantuntijan eikä jonkin hiekoittajan, joka toki on tärkeää mutta ei se silti mitään huippuosaamista vaadi...

[Ari-Lee]

"Kansainvälinen osaaja"
Jos osaa sellaisia perusjuttuja kuten lumen lapioimista ja kulkuväylien hiekoittamista, onkin "kansainvälinen osaaja". Ei helvetti.

Ei riitä minun mittapuillani miksikään "osaajaksi" jos tekee näitä arkisia asioita.

Mä tulkitsen tän massamedian kettuiluksi valtaväestölle. "Kansainvälinen osaaja" tuo minulle ensimmäiseksi mieleen esimerkiksi jonkin teknillisen fysiikan alan erityisasiantuntijan eikä jonkin hiekoittajan, joka toki on tärkeää mutta ei se silti mitään huippuosaamista vaadi...

Massamedian tsuurnalistien osaamistaidon huomioiden ei heillä kyllä olisi syytä.

[Huppupelikaani]

Ylen MOT käsitteli hallituksen uutta ja upeaa työnvoimapulan paikkausmallia.

"Välikädet" tarjoavat jo joka kolmannen avoimen työpaikan – pula tekijöistä ei välttämättä johda houkutteleviin työehtoihin

Vapun jälkeen voimaan tulevasta uudesta työnvälitysmallista toivotaan helpotusta yhä kasvavaan työvoimapulaan. MOT:n selvitys osoittaa, että tarjolla on runsaasti osa-aikatyötä ja henkilöstöpalveluyrityksille ulkoistettuja työpaikkoja.

———

Työttömille luvataan joka puolelta entistä enemmän tukea ja joustoa. Työtä tarjoaa varsinkin nopeasti kasvava henkilöstöpalvelualan yritysten joukko. Samaan aikaan työttömille on tulossa toukokuun alusta uusia tapaamis- ja työnhakuvelvoitteita.

———

Mistä on kyse?

• Työllisyyspalvelut uudistuvat toukokuun alussa niin, että työnhakijalle tulee nykyistä enemmän tapaamisia ja uusi työnhakuvelvollisuus.
• Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana hakijalla on työnhakukeskusteluja keskimäärin kahden viikon välein
• Tämän jälkeen puolen vuoden välein on kuukauden jakso, johon sisältyy ainakin kaksi keskustelua. Tästä voi poiketa, mikäli hakijalla on esimerkiksi yli kuukauden kestävä tuettu työ tai työvoimakoulutus.
• Työtön velvoitetaan hakemaan pääsääntöisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. Mikäli hän laiminlyö velvoitteitaan, työttömyysetuus voi jäädä määräajaksi saamatta.
• Uudistuksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä vähintään 9 500 työllisellä.

Yle.fi/uutiset 21.3.2022

Loppupuolen haastattelu kertoo miten vahvasti tähän uskotaan:

Toimittaja: –Jos sinä olisit työtön, niin miten luulet, että suhtautuisit tähän uuteen malliin?
Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen: –Hyvä ky... (vastaus keskeytyi heti alkuunsa, kuvakaappaus Karhusen tämän jälkeisestä ilmeestä liitteenä)

Lisäys: Labore = Työn ja talouden tutkimus (ex. palkansaajien tutkimuslaitos)

Lisäys 2: Niin, tämän kyseisen MOT:n voi katsella Yle Areenasta

[Uuno Nuivanen]

Kyllähän työnvälitysmälli työllistää oikeastikin. Eikö ne luvanneet palkata 1200 tanttaa lisää kiusaamaan työttömiä. Oikein kutsumusammatti sekin. 

[Ari-Lee]

Kyllähän työnvälitysmälli työllistää oikeastikin. Eikö ne luvanneet palkata 1200 tanttaa lisää kiusaamaan työttömiä. Oikein kutsumusammatti sekin. 

Tuo on aivan liian järkyttävää löytääkseni oikeita sanoja. 1200 virkailijaa lisää tarkoittaa TE-toimistojen välillistenKIN kulujen kasvua. Juuri kun pari kolme vuotta on selvitty pienemmillä toimistoilla ilman työttömien ramppaamista niin nyt tulee takapakkia. JA mihin se virusKIN unohtui? Pitää sitten ilmoittaa että on karanteenissa altistumisen vuoksi ja ei voi mennä tapaamiseen. Tässä kaupungissa ei taida tilatkaan riittää ramppaamiseen. Eihän tuo byroo ole ollut nykyisissä tiloissa kuin sen kolmisen vuotta, ja vartija istuu aulassa niin ettei sisään ole päässeet kuin kutsutut. Lisää byrokratiaa ja ramppaamista tarkoittaa lisää kaikkea - myös hiilidioksidi -päästöjä. Eikä tuolla ole edes vapaita pysäköintipaikkoja päivisin kun ne kaikki on nykyisille työntekijöille varattuja.

Entäs ne työpaikat? Miten ne lisääntyvät? Kyselemällä ja hakemalla vai? Pitänee sitten hakea 4 kertaa kuukaudessa TE-palveluihin ja soteen jos ne kerran lisääntyvät hakemalla.

Ja tietty pitää hakea sairaskidukkeelle useita kertoja vuodesa niin saa silläkin lisää työtä Kelaan.

Muoks.lis:

Mikä ihmeen työnVÄLITYSmalli? Eihän siellä puhuttu muusta kuin työttömälle soittelusta ja työttömän ramppaamisesta toimistossa.

[Roope]

Anonyymi pääkirjoitustoimittaja älähti, kun kolahti:

Pääkirjoitus: Ulkomaista työvoimaa tarvitaan – myös Turussa

Hoitajien palkkaaminen Filippiineiltä ei ole "uusliberalistista kolonialismia".

SUOMESSA on muutamissa ammateissa ja joillakin alueilla aivan huutava työvoimapula. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin helmikuussa työ- ja elinkeinotoimistoihin 122 400. Muutos vuoden takaiseen tilanteeseen oli hurja. Uusia työpaikkoja kertyi 43 800 enemmän kuin vuosi sitten, kasvua viitisenkymmentä prosenttia.

Suomen työllisyysasteen trendi on 74 prosenttia. Suomi lähtee siis ratkaisemaan Ukrainan sodan synnyttämiä talousongelmia hyvässä työllisyystilanteessa. Asenteissa olisi silti parannettavaa.

TURUN kaupunginhallitus päätti maanantaina, että Filippiineiltä voidaan tuoda hoitajia. Koska heillä ei ole Suomessa kelpaavaa sairaanhoitajan koulutusta eikä riittävää kielitaitoa, he työskentelevät hoitoavustajina. Hoitajat sijoitetaan kotihoitoon ja vanhusten asumispalveluihin.

Ulkomaisen työvoiman palkkaaminen nostatti tunteita Turun kaupunginhallituksessa. Lähes kaikkien puolueiden edustajat tekivät selväksi, että näin toimitaan "vain pitkin hampain" ja pakon edessä. Vasemmistoliiton Jaakko Lindfors hurskasteli, että "tämä on uusliberalistista kolonialismia".

Asenne on outo. Turun hoitajapula on katastrofaalinen. Sama tilanne on monessa muussakin kaupungissa. Ja kuten tilastoista näkee, avoimia työpaikkoja on paljon enemmän kuin ottajia niille.

Suomi tarvitsee aivan välttämättä työvoiman tuontia ulkomailta. Myös Turku. Työvoiman tuonti ei voi olla niin suurimittaista, että se poistaisi työvoimapulan, mutta tuonti voi kyllä hieman tilannetta helpottaa. Turussakin.

ULKOMAISELLE työvoimalle Suomen työmarkkinat tarjoavat mahdollisuuden parantaa omaa ja oman perheen elintasoa. Se ei ole todellakaan uusliberalistista kolonialismia. Suomessakin työehtoja joskus poljetaan, mutta ehtojen noudattaminen on kyllä pääsääntö. Jopa Turussa.

Helsingin Sanomat 25.3.2022

Aivan varmasti hoitajien palkkaaminen hoitoavustajiksi köyhästä maasta kaukaa EU:n ulkopuolelta on tietystä näkökulmasta "uusliberalistista kolonialismia". Miksi se pitäisi kiistää ja millä perusteella? Asia ei muutu miksikään "oman ja perheen elintason" parantamisesta tai edes työehtojen noudattamisesta.

Suomeen tuotetaan todellisista yhteiskunnallisista kustannuksista piittaamatta ulkomaista halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta, koska silloin ei tarvitse parantaa suomalaisten palkkausta ja työehtoja. Siinä se.