2017-07-26: Kari Enqvistin kolumni: Fasismin tieltä väistyvät ensin faktat

[ikuturso]

Enqvist valittaa, että tieteen rahoitusta leikataan.

https://yle.fi/uutiset/3-11992210

Tämä on sikäli sopivaa, että tieteen tila Suomessa on kehittymässä puskafarssiksi. Yliopistot ovat syvästi huolissaan, joskin kohteliaina yrittävät vältellä sanaa "katastrofi". Vaikka parempiakin vuosia on välillä ollut, suhteessa tutkimusrahoitus on laskenut jatkuvasti kuin lehmän häntä.

Tieteen tila on tosiaan kehittymässä Suomessa puskafarssiksi ja katastrofiksi, mutta Enqvistillä ei ilmeisesti ole hajuakaan, miksi näin on.

Ongelma ei ole rahoituksessa vaan tiedeyhteisön itsekritiikin puutteessa. Elämme länsimaissa parhaillaan uutta Kiinan kulttuurivallankumousta, eikä se tunnu olevan tiedeyhteisölle minkäänlainen ongelma.

Luin myös tuon Enqvistin kolumnin. Heti ensimmäisen kolmanneksen aikana hän tiedeateistina on jo mollannut uskonnot ja filosofian, joilla ei tee mitään. Vain kaukoputki ja laskutikku on jotain.

Kuka olisi se älykkö, joka haastaisi Enqvistin ottamaan kantaa Tampereen yliopiston intersektionaaliseen feminismijulistukseen, sukupuolentutkimukseen ja näihin "tieteisiin". Hän jo otti kulttuuriministerin ja lukuisat erityisavustajat esimerkiksi, että hallitus ei tiedä mitä ovat tieteet. Kuka saisi Enqvistin kertomaan, että puhuessaan tieteistä hän puhuu nimenomaan luonnontieteistä eikä ideologisesta agendatutkimuksesta.

Silloin minäkin nostaisin hattua tuolle besserwisserille. Nyt jossain on vielä joku tulppa, joka häneltä ei ole auennut. Se pitäisi saada poksahtamaan oikein näyttävästi ja tiedeyhteisö komppaamaan.

Tosin kosmologian puolella on nämä varmaan Enqvistin lempilapset Syksy Räsänen ja sitten se pojannäköinen Prismoissa ja muissa tiedeohjelmissa istunut kosmologityttö, jonka nimeä en edes tiedä. Jos kosmologit eivät tue biologisia sukupuolia, niin vaikea siinä emerituskosmologin on osoittaa sormella Åbo akademin suolakidelaitostakaan.

-i-

[ApuaHommmaan]

^ Ei Enqvist voi tehdä sitä. Hänen oma kontribuutionsa tieteessä on vahvasti sidoksissa oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemiseen sillä seurauksella, että kosmologien kulttuuri oli sopivasti vastaanottavainen juuri oikeaan aikaan hänen tekemisilleen.

Kosmologiassa kuten hiukkasfysiikassa jne. niitä jotka tekevät kulttuurisesti vääriä asioita kutsutaan crackpoteiksi. Toki suuri osa noista on lahjattomia, seonneita jne. Sitten jää joukko, jotka ovat vähintään yhtä lahjakkaita, kuin kosmologien valtakulttuuria edistävät, mutta jotka tekevät vääriä asioita, ja kyseenalaistavat vääriä ihmisiä. Tätä varten tieteessä on tiukka vertaisarviointi, jolla estetään valtavirtakulttuurin vastaiset tuotokset.

Ainoastaan syntymällä kosmologiksi voi tuon välttää. Silloin voi parhaimmillaan olla tasolla, jossa artistina voi näyttää keskisormea lavalta ja jengi joutuu silti hurraamaan itseensä nähden ylivertaisen edessä.

Mikäli Enqvist tai joku muu tieteilijä alkaisi kritisoida yliopistoa alettaisiin liikkua ikävien kysymysten äärellä. Eli esimerkiksi sen onko keskimääräisen tekijän kontribuutio edes ollenkaan positiivinen. Ei mitenkään itsestään selvyys, kun roikkumalla valtavirtauskomuksissa hyvin herkästi on tien tukkeena. Josta menee siihen että riittääkö useillakaan edes se, vaikka intoa olisikin tehdä jopa hyvin pitkää päivää, jos lahjoja alalle ei ole riittämiin. Josta mennään hyvin ikäviin ajatuksiin sen suhteen, että mikä on maksimi tuotto / panos-suhde, jos se ei olekaan se, että mitä enemmän tutkijoita sen parempi.

Enqvist ei ole lähellekkään tuota neron tasoa alallaan. Matematiikassa erityisesti on ihmisiä, joita seurataan osin kauhulla koska on tarinoita, joissa yksi henkilö on tuhonnut koko alakulttuurin ratkomalla useimmat sen keskeiseksi nähdyt ongelmat yksin. Jättäen sen aiemmat suorittajat ihmetyksen valtaan siinä mitä ihmettä pitäisi enää tehdä, kun koko ala myllättiin uusiksi. Jonka jälkeen kyseinen henkilö onkin jo vaihtanut ihan toiseen matematiikan osa-alueeseen ja on jatkanut tappotahtiaan siellä.

[stefani]

Ymmärrän tuon professorien näkökulman, että tieteellisellä tiedolla on väliä, vaikkei siitä olisi heti kaupallista hyötyä.

Tosin professorit varmaan ymmärtävät, että poliitikot ymmärtävät, että jotkut voivat ehkä olla kiinnostuneita noiden jalojen tieteellisten arvojen hyväksikäytöstä? Professorien kannattaisi vähintäänkin edes yrittää tarjota joitain perusteluja sille, miksi heidän toiminnasta olisi jotain hyötyä seuraavan sadan vuoden aikana. Jos totuus on, että joistain akateemisista aktiviteeteista ei mitä todennäköisimmin tule olemaan hyötyä, professorien sitten varmaan kannattaisi yrittää selvitellä, mihin suuntaan toimintaa pitäisi kehittää, että hyötyä olisi odotettavissa paremmalla todennäköisyydellä vaikka sadan vuoden aikavälillä?

Jos professorit keskittyvät omien pikkuvaltakuntien rakenteluun yliopistomaailman sisälle, poliitikot sitten (ehkä osittain oman erikoistumisalansa ansiosta) varmaan kykenevät tunnistamaan merkkejä siitä, eivätkä ehkä pidä moisesta rahankäytöstä?

[sancai]

Suomessa ongelma on ylipäätänsäkin, että Suomessa ei uskalleta leikata kunnolla. Sen takia jopa oikeistohallitukset suorittavat Suomessa ns. juustohöyläleikkausta, eli kaikilta pois vähän, oli rahan kohde hyödyllinen tai hyödytön. Yhtä paljon pois rokotteiden kehityksestä kuin feministisestä vitunvirkkauksesta. Tutkimuksesta leikkaaminen ja yliopistojen kurjistaminen on siinä ongelma, missä yliopistojen politisoituminen ja tieteellistä ajattelua ja sananvapautta vastaan hyökkääminen yliopistojen sisällä. Seuraavan oikeistohallituksen pitäisi kyetä palauttamaan rahoitusta kohdennetusti ja lisäksi poistamaan rahoitusta kohdennetusti tieteeksi naamioituneelta aktivismilta.

Jaan ehdottomasti näkemyksen, että kaikki tieto on arvokasta. Kaikki tutkimus on arvokasta, kunhan se noudattaa tieteellistä metodia. Paitsi, että tiedettä rapauttaa kaupalliset vaatimuksetj välittömään rahalliseen tuottoon, tieteellistä vapautta rajoittavat vasemmistolaiset cancel-kulttuuria harjoittavat huutokuorot ja ääripolitisoitunut apurahojen jako.

[Melbac]

^

Enqvisthän oli tuolloin Tuomari Nurmion kaveri, joka oli osa laululiikettä. Missäköhän piireissä lienevät tutustuneet? Enqvistin merkittävin saavutus lienee edelleen olla mainittuna Nurmion Punainen planeetta -biisissä. En toki yritä mitenkään dissata hänen fyysikon uraansa. Mutta tosiaan, hänen ideologinen pohjansa lienee syvällä marxismissa, miltä hänen kirjoituksensa vahvasti haiskahtavat.

Nurmio muuten käsittääkseni on niitä harvoja, jotka tuosta porukasta ovat julkisesti irtisanoutuneet kommunismista.

Tuomari nurmiolla on kyllä vähän häiriintyneitä sanoituksia lauluissaan.Jotain wanhoja vasemmistolaisia "idealisteja" 1970 luvulta ja nurmio oli *enqvistin kanssa opiskelukavereita wikin mukaan.Kyllä toi omasta mielestä antaa ihan asiallista kommenttia nykyisistä päättäjistä mutta se oma lehmä taitaa olla pahasti ojassa kun valittaa siitä ettei "tiede" saa tarpeeksi rahoitusta.

/edit
muokattu

[Vedonlyöjä]

Ymmärrän tuon professorien näkökulman, että tieteellisellä tiedolla on väliä, vaikkei siitä olisi heti kaupallista hyötyä.

Tosin professorit varmaan ymmärtävät, että poliitikot ymmärtävät, että jotkut voivat ehkä olla kiinnostuneita noiden jalojen tieteellisten arvojen hyväksikäytöstä? Professorien kannattaisi vähintäänkin edes yrittää tarjota joitain perusteluja sille, miksi heidän toiminnasta olisi jotain hyötyä seuraavan sadan vuoden aikana. Jos totuus on, että joistain akateemisista aktiviteeteista ei mitä todennäköisimmin tule olemaan hyötyä, professorien sitten varmaan kannattaisi yrittää selvitellä, mihin suuntaan toimintaa pitäisi kehittää, että hyötyä olisi odotettavissa paremmalla todennäköisyydellä vaikka sadan vuoden aikavälillä?

Jos professorit keskittyvät omien pikkuvaltakuntien rakenteluun yliopistomaailman sisälle, poliitikot sitten (ehkä osittain oman erikoistumisalansa ansiosta) varmaan kykenevät tunnistamaan merkkejä siitä, eivätkä ehkä pidä moisesta rahankäytöstä?

Tarkoitat varmaankin noita muita ns. tieteitä kuin luonnontieteitä?

Jos et, niin poliitikkojen ja yhteiskunnan näkökulmasta valitettava tosiasia on, että matematiikan ja luonnontieden perustutkimus on lähestulkoon kaiken uraauurtavan teknologisen sekä lääketieteellisen kehityksen perusta. Ja siinä tutkijalla ei useinkaan ole mitään hajuakaan - tai mielenkiintoa miettiä - mitä käytännön hyötyä hänen tutkimuksestaan on. Insinööritieteet poislukien.

Mitä yhteiskunnallista ja taloudellista hyötyä olisi Einstein voinut keksiä tutkimukselleen 1800-ja 1900-luvun taitteessa suhteellisuusteorioita miettiessään? Ilman niitä meidän arkemme olisi tällä hetkellä aika toisenlainen. Puhumattakaan joistain vuosikymmeniä tai -satoja sitten kehitetyistä matematiikan teorioista, joiden arvo oli pitkään vain niiden kauneudessa. Enpä näpyttelisi tätäkään viestiä ilman noita turhuuksia...

[ApuaHommmaan]

Jaan ehdottomasti näkemyksen, että kaikki tieto on arvokasta. Kaikki tutkimus on arvokasta, kunhan se noudattaa tieteellistä metodia. Paitsi, että tiedettä rapauttaa kaupalliset vaatimuksetj välittömään rahalliseen tuottoon, tieteellistä vapautta rajoittavat vasemmistolaiset cancel-kulttuuria harjoittavat huutokuorot ja ääripolitisoitunut apurahojen jako.

Kaikki tutkimus ei todellakaan ole arvokasta. Esimerkkinä vaikka merkittävä osa yhteiskuntatieteistä, joita harjoitettiin Neuvostoliiton aikana.

Koko tiederahoituksen ongelma on, että kansa ja poliitikot ovat totaalipihalla mitä se on. Sitten sekavana heitetään rahaa huudahdellen kuinka se kaikki on arvokasta.

Merkittävä osa cancel kulttuurista esimerkiksi tulee tutkimuskentän sisältä Suomessa. Ei niin ettäkö joku ulkopuolinen taho ihan häiritsisi parhaaseensa pyrkiviä tutkijoita.

Mielenkiintoinen kysymys ylipäätään onko esimerkiksi fysiikan perustutkimuksesta nykyään mitään hyötyä. Nuo 1900-luvun alussa tilanne historiallisesti oli näin argumentit ovat täysin metsässä. Nykyään ihmisiä, jotka hallitsevat fysiikassa käytettävää korkeampaa matematiikkaa ja soveltavat sitä työssään on ties miten paljon.

Esimerkiksi massiivisen hiukkaskiihdyttimen kaupallinen potenttiaali pitkälle tiedetään. Se on nolla. Pienemmillä on jonkinasteista taloudellista käyttöä.

[stefani]

Tarkoitat varmaankin noita muita ns. tieteitä kuin luonnontieteitä?

Ongelmat ovat suuria myös luonnontieteissä. Esimerkiksi oma havaintoni tai arvioni on, että tiedemaailman auktoriteettiasemissa olevat henkilöt ovat jo tehneet pseudotieteellisiä muutoksia alkuperäiseen suhteellisuusteoriaan. Sitä, kuinka paljon nuoret opiskelijat saavat ymmärtää suhteellisuusteoriaa, kontrolloidaan kuin uskonnollisessa yhteisössä.

En selittele enempää tällä kertaa. Suurin syy sille, että en halua mennä yksityiskohtiin tässä asiassa on se, että mulla on ollut joitain suunnitelmia puhua näistä aiheista tulevaisuudessa muuallakin, ja koska nämä jutut ovat melkoisen tavallisesta poikkeavia, ne muut esiintymiset voisivat sitten liian helposti yhdistyä tähän anonyymiin hommanimimerkkiin.

[stefani]

https://yle.fi/uutiset/3-12086106 "Professori tutkimusrahoituksesta leimahtaneesta keskustelusta"

Keväällä hallituspuolueet sopivat 35 miljoonan euron leikkauksista tutkimusrahoitukseen. Valtiovarainministeriön elokuussa julkistamassa budjettiesityksessä Suomen Akatemian valtuus uusien tutkimushankkeiden rahoittamiseen laskee 361 miljoonasta eurosta 310 miljoonaan euroon.

Professorilta tulee terveisiä sosiaaliseen mediaan:

Keskustelu eri alustoilla on käynyt vilkkaana ja yksi aktiivisista puheenvuorojen käyttäjistä on Suomen tiedeakatemian hallituksen jäsen ja Turun yliopiston syöpäbiologian professori Jukka Westermarck.

Hänen mukaansa heitot Twitterissä ja muualla voidaan jättää omaan arvoonsa, mutta poliitikkojen ja opetusministeriön olisi syytä muuttaa käsityksiään.

– Se, että korkean tason virkamiehet ministeriössä, jonka työtehtävänä olisi parantaa tieteentekemisen edellytyksiä, kyseenalaistaa meidän työtämme, vie moraalisen pohjan koko tältä työltä. Tässä ilmapiirissä työskentely alkaa olla lähes sietämätöntä.

Tarinaan on tulossa juonenkäänne, koska rahaa ehkä löytyy sittenkin:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b060d1ac-7a21-4df1-a27f-f634142705ab "Hallitus on perumassa kohutut tiedeleikkaukset"

Tieteen rahoituksen leikkaus ollaan perumassa

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) kävi kertomassa iltapäivällä Säätytalon portailla, että hallituksen kohutut tiedeleikkaukset ollaan perumassa.

Iltalehti kertoi jo aiemmin tällä viikolla, että tiedeleikkauksiin on löytymässä ratkaisu, sillä mikään hallituspuolue ei halua leikkausta toteuttaa.

– Keskustelimme juuri valtiovarainministeri Annika Saarikon kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoista. Tietysti paketti on vielä auki, mutta näyttää siltä, että pystymme ratkaisemaan Suomen Akatemian ensi vuoden rahoitustilanteen ja valtuuden leikkauksen perumaan, Kurvinen sanoi.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa Suomen Akatemian kautta kanavoitavaa tutkimusrahoitusta esitettiin 40 miljoonaa aiempaa pienemmäksi ensi vuoden valtion budjettiin. Tämä suunnitelma sai osakseen runsaasti kritiikkiä, myös vihreiltä.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo muun muassa vaati, että Suomen Akatemian myöntövaltuudet saadaan palautettua kuluvan vuoden tasolle.

[Pentecost]

Jukka Westermarck:

Se, että korkean tason virkamiehet ministeriössä, jonka työtehtävänä olisi parantaa tieteentekemisen edellytyksiä, kyseenalaistaa meidän työtämme, vie moraalisen pohjan koko tältä työltä. Tässä ilmapiirissä työskentely alkaa olla lähes sietämätöntä.

En tunne herraa, mutta luulisi syöpäbiologin löytävän helposti hommia yksityisellä puolella, jos noin ahdistaa.

Ai niin, siellä yksityisellä puolella - suoraan saatanasta seuravana - kyseenalaistetaan aika monta asiaa ja monta kertaa. Siellä kun on omat ja sijoittajien rahat pelissä eikä ilmaista rahaa tule mistään.

Tässä noin yleensä on vahvistunut sellainen tunne, että yhteiskuntamme on suuren murroksen keskellä. Nämä tyypit, jotka ovat imeneet yhteiskunnan varoja ja palkankorotukset ovat tulleet automaattina, teki jotain tai ei tehnyt, niin saattavat joku aamu herätä melko karuun kokemukseen.

Sillä tieteelläkin, varsinkin ns. kovilla aloilla, tulisi olla jokin tulosvastuu. Humanistisilla aloilla kuten historia ja arkeologia on kai luonnollisempaa, ettei se ole kovin kannattavaa, mutta vuosikymmenet jonain dosenttina tai proffana jos ei ole saanut mitään aikaiseksi, niin sinne TE -toimistoon vaan kuten muutkin.

Avautuisi se oikea maailma ihan eri tavalla.

[Vedonlyöjä]

Sillä tieteelläkin, varsinkin ns. kovilla aloilla, tulisi olla jokin tulosvastuu. Humanistisilla aloilla kuten historia ja arkeologia on kai luonnollisempaa, ettei se ole kovin kannattavaa, mutta vuosikymmenet jonain dosenttina tai proffana jos ei ole saanut mitään aikaiseksi, niin sinne TE -toimistoon vaan kuten muutkin.

Avautuisi se oikea maailma ihan eri tavalla.

Ihan sivuhuomautuksena, että merkittävällä osalla on takuulla kokemusta TE-toimiston palveluistakin. Osa saattaa kortistossa olla parhaillaan.

Dosentuuri on siis arvo, ei virka (tai työsuhde tms,). Eli dosentiksi voi luennoitsija ja tutkija päästä käytännössä professorin tiedoilla, taidoilla ja julkaisuhistorialla. Jos joku yliopisto tämän arvon henkilölle hakemuksen perusteella myöntää.

Mutta jos ei luentoja yliopistolta tipu, niin palkkaa ei senttiäkään tilille ilmesty. Ovat ikään kuin akateemisen maailman 0-soppariporukkaa.

[Roope]

Jos Kari Enqvistillä on nykyään hyviäkin päiviä, hän ei käytä niitä ainakaan Ylen kolumnien kirjoittamiseen. Taas mennään.

Yle: Kari Enqvistin kolumni: Tieteen kvartaali on 25 vuotta eikä bisnesmaailman kolme kuukautta 29.9.2021

Suomen Akatemia on maamme tärkein tieteellisen tutkimuksen rahoittaja. Äskettäin twitter-tietäjien tribunaali on hämmästellyt tuettujen tutkimushankkeiden koukeroisia otsikoita ja tuominnut tutkimukset haaskuuksi.

Vaikutelmaksi on jäänyt, että tutkijat saisivat rahaa kuin turvetuottajat, kättä ojentamalla.

Tutkijat puolestaan ovat huomauttaneet, että kaikkia rahoitushankkeita arvioivat riippumattomat, useimmiten ulkomaalaiset ekspertit, ja että vain pieni osa anomuksista rahoitetaan. Eli asiantuntijoiden parhaimmiksi arvioimat.

Vaikutelma ei ollut, että kaikki tutkijat saisivat rahaa kättä ojentamalla, mutta jotkut tuntuvat saavan. Kun vain pieni osa anomuksista rahoitetaan, sitä hullummalta tuntuu, että asiantuntijat ovat arvioineet parhaimmiksi juuri ne.

Asiantuntijoista ja eksperteistä puhuminen antaa vaikutelman, että hankkeisiin suhtauduttaisiin objektiivisesti. Tästä ei ole mitään takeita.

Sama harha siinä, että kaiken maailman sontaa puolustellaan nykyään sille tehdyllä vertaisarvioinnilla. Miten vertaisarvioidaan mielipiteitä?

Arvioitsijat edustavat aina hankkeen kapeahkoa aihealuetta, ja erilaiset muotivirtaukset ovat läsnä valinnoissa. Mikä maailmalla on esimerkiksi sosiologiassa juuri nyt in, heijastuu osin sosiologian hankearviointeihin.

Kyse ei ole enää vain sievistelevästi sanottuna muotivirtauksista vaan tieteen nimissä ja auktoriteetilla tehdystä propagandasta, epätieteestä.

Lisäksi arvioitsijat eivät ole tiedejumalia vaan ihmisiä, joiden henkilökohtaiset mieltymykset tuovat prosessiin tiettyä sattumanvaraisuutta. Mitään absoluuttista mittaria yksittäisen tutkimushankkeen hyvyydelle ei siis ole olemassa.

Aivan. Ja koska absoluuttista mittaria ei ole olemassa, arvioinnin on oltava avoin keskustelulle ja kritiikille.

Tai pitäisi olla, mutta vastaus kritiikkiin on ollut, että ei saa kritisoida, koska kuka sinäkin twitter-tietäjä luulet oikein olevasi ja koska kyseenalaistaminen on fasistista tieteellisen sananvapauden rajoittamista.

Yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä kyse ei aina ole pelkästään tieteen tulosten lisääntymisestä. Usein tärkeä on myös uusi näkökulma: asioita valotetaan uudelta kantilta. Tästä on kysymys on vaikkapa silloin, kun esille nostetaan naisnäkökulmaa.

Tästä on lyhyt matka siihen, että poliittinen agenda määrää tulokset. Itse asiassa menee nykyään juuri näin. Ei esitetä tieteellisesti mitään uutta, vaan tehdään ideologinen julistus, jossa omat mielipiteet esitetään tieteenä tutkijan auktoriteetilla.

Mistä sitten tietää, mitä pitäisi rahoittaa? Kun twitter-kansa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Atte Jääskeläisen säestämänä penää etukäteen selvityksiä tutkimushankkeiden vaikuttavuudesta, mitä vastata?

Eräs tapa on ajatella tutkimushankkeita startup –yrityksinä.

Valtaosa startupeista on muutaman vuoden jälkeen konkurssissa. Vastaavasti monien tutkimushankkeiden ainoa tulema on, että tämäkin nyt sitten tiedetään, mutta pitkän päälle so what.

Kuten startupeissa, jotkut tutkimushankkeet onnistuvat kuitenkin avaamaan polun, joka vie kohti läpimurtoja. Pieni osa kasvaa ja vahvistuu kuin tammen taimi. Esimerkkinä vaikkapa Suomessa korkealle kansainväliselle tasolle noussut ja ilmastonmuutoksen kannalta tärkeä aerosolifysiikka.

Kuka opetusministeriön jääskeläisistä olisi vuosikymmeniä sitten uskonut sen vaikuttavuuteen? Tässä näyttäytyy se tärkeä ero: tieteen kvartaali on 25 vuotta eikä liike-elämän kolme kuukautta. Eikä kenenkään kristallipallo näe niin kauas tulevaisuuteen.

Enqvist väisti esittämänsä tärkeän kysymyksen. Käteen jää, että kun tulevaisuutta ei tiedetä, tutkimusrahaa saa kylvää ihan millä tahansa kriteereillä, vaikka sitten "muotivirtausten" mukaan, ja pulinat pois.

Startup –yrityksiä myydään taivaanrantoja ruusuiseksi värittävällä paskapuheella, joka ei aina kunnioita edes fysiikan lakeja. Sana "vaikuttavuus" onkin bisnesmaailmasta lainattu mantra. Toivon todella, ettei tiedehankkeita jouduttaisi perustelemaan samalla teeskennellyllä potaskalla.

Jollainhan tutkimushankkeita kuitenkin on perusteltu, ja on ilmeistä, että esille nostetuissa tapauksissa kertaluokkaa teeskennellymmällä potaskalla kuin "vaikuttavuus" (spoiler alert: intersektionaalisuus).

Tieteen ympärillä käyty keskustelu painottaa, että sen popularisointiin on panostettava enemmän. Tutkijoilta toivoisi tiettyä nöyryyttä suurta yleisöä kohtaan. Kun esimerkiksi tulin kerran kysyneeksi, mitä intersektionaalinen feminismi oikeastaan tarkoittaa, minua kehotettiin katsomaan googlesta.

Onko Enqvist oikeasti noin naiivi, vai väistääkö potentiaalisen pommin heittäytymällä hölmöksi?

Intersektionaalisen feminismin ja vastaavien ilmiöiden tunkeutumisessa tieteeseen, kulttuuriin ja yliopistoihin ei ole kyse tieteellisestä tutkimuksesta ja sen kaipaamasta popularisoinnista vaan vallasta ja hegemoniasta. Jos Enqvist odottaa nöyryyttä tai edes suunvuoroa kritiikille, hän saa odottaa niitä maailman tappiin.

[F1nka]

^Kari Enqvist taitaa ottaa osaa keskusteluun aiheesta, johon ei ole perehtynyt. Hän tuskin tietää kriittisestä teoriasta tai siihen kohdistuneesta kritiikistä muun muassa tästä erinomaisesta esimerkistä:

The Grievance Studies Scandal: Five Academics Respond

Editor's note: For the past year scholars James Lindsay, Helen Pluckrose, and Peter Boghossian have sent fake papers to various academic journals which they describe as specialising in activism or "grievance studies." Their stated mission has been to expose how easy it is to get "absurdities and morally fashionable political ideas published as legitimate academic research."

To date, their project has been successful: seven papers have passed through peer review and have been published, including a 3000 word excerpt of Adolf Hitler's Mein Kampf, rewritten in the language of Intersectionality theory and published in the Gender Studies journal Affilia.
...

https://quillette.com/2018/10/01/the-grievance-studies-scandal-five-academics-respond/

[Jorma Teräsrautela]

Enqvistin kolumni on yksi lisäesimerkki siitä, että edes kovia tieteitä edustavat miehet tai asiallista tutkimusta tekevät yhteiskuntatieteilijät eivät uskaltaudu arvostelemaan sitä uskomatonta  roskaa mitä nyt tehdään tiedemaailmassa.

Pehmeissä tieteissä hölynpöly on noussut jo kaikki tikkaat huipulle asti, mutta vielä saa odottaa, että luonnontieteisiin tulee pakollisia feminismin johdantokursseja orientoiviin opintoihin. Sekin on taatusti tulossa.

Eikä kyse ole pelkästään hölynpölystä vaan rotuvihasta valkoista rotua vastaan (syy: "valkoinen ylivalta") sekä miesvihasta, jonka seurauksena on miesten ja naisten välien tulehtuminen. Muistaakseni Henry Laasanen on joskus pannut lesbofeministejä tilille jälkimmäisestä asiasta.

Jokisipilä on uudessa kirjassaan lisäksi todennut, että yliopistomaailma on yksituumaisesti kiihkeän persuvastaista. Kun puolet tutkijoista on prekariaatteja eli leipä on katkolla, ei akatemiapiireissä ymmärrettävästi ole paljon varaa vapaa-ajatteluun.

Mutta pitääkö Enqvistinkin, vanhan miehen, mennä tällaiseen mukaan?

[Radio]

Tehdään roskaa, minä sanon suoraan paskaa. Kaivetaan Karl Marx haudasta ja keksitään täysin absurdi "kriittinen" teoria.
Tieteen tekemisessä tulisi välttää politisoitumista ja uskoon hurahtaneiden paapomista. Mahdotonta?

[ikuturso]

Enqvist ajattelee, että tieteen rahoituskukkaro on pohjaton. Kun naistutkimuskin saa rahaa, niin koville tieteillekin sitä riittää. Ja kun riidellään naistutkimuksen rahoituksesta, niin kovakin tiede voi menettää rahaa.

Mitenkäs sitten suu pannaan, kun vain sukupuolentutkimus, naistutkimus, identiteettitutkimus ja kotoutumistutkimus saavat rahaa, mutta tähtitiede, kosmologia ja fysiikka jäävät ilman?

Mutta eiväthän maahanmuuttajatkaan tai heidän lakinsa syrjäytä vastaanottavan maan lakeja. Miten siis parantavat kristallit veisivät kimaltavilta tähdiltä rahoituksen?

-i-

[Siili]

Enqvist ajattelee, että tieteen rahoituskukkaro on pohjaton. Kun naistutkimuskin saa rahaa, niin koville tieteillekin sitä riittää. Ja kun riidellään naistutkimuksen rahoituksesta, niin kovakin tiede voi menettää rahaa.

Kosmologia on "kovista" tieteistä kenties eniten tilaa spekulaatioille antava.  Filosofeilla on ilmeisen suuri rooli tällä tieteenalalla.   

https://en.wikipedia.org/wiki/Cosmology

Physical cosmology is studied by scientists, such as astronomers and physicists, as well as philosophers, such as metaphysicians, philosophers of physics, and philosophers of space and time. Because of this shared scope with philosophy, theories in physical cosmology may include both scientific and non-scientific propositions, and may depend upon assumptions that cannot be tested.

Kemistien, fyysikoiden ja biologien spekuloidessa kollegat inttävät paljon vikkelämmin näytön perään kuin kosmologiassa.  Kuten näissä uusissa "kriittisissä" teoriossa, kosmologeillakin on suuri vapaus säveltää näkemyksiä tutkimusalansa puitteissa.  Koska fysikaalista näyttöä on usein mahdotonta saada, kirjallisten tuotosten laatu arvioidaan pääasiassa niiden sisäisen johdonmukaisuuden perusteella.  Näin saadaan varastoon kertomuksia, joiden realistisuutta toivotaan joskus tulevaisuudessa voitavan arvioida fysikaalisen näytön perusteella.

Ehkäpä juuri kosmologian spekulatiivisuuden takia Enqvist tuntee lukkarinrakkautta näitä pehmeiden tieteiden "kriittisiä" teorioita kohtaan.

[DuPont]

Saanko taas mainostaa Yrjö Ahmavaaran teoksia "Hyvinvointivaltion tabut" (1998) ja "Kirjoituksia tästä ajasta" (1987), jotka esittivät nyky-yhteiskuntamme ongelmia ja vääristymiä jo sukupolvi ennen nykyistä keskustelua!?
Ahmavaara puhui tuosta yliopistojen politisoitumisesta ennen muita. Hän näki, miten poliittiset näkemykset tulevat vaikuttamaan tieteisiin. Yhteiskuntatieteelliset näkemykset hyökkäsivät luonnontieteitä kohtaan jo kauan sitten, tiedepiireissä tätä ei ehkä vieläkään tajuta.

Tieteen tulisi olla irrallaan yhteiskunnan näkemyksistä, mutta eihän näin asia ole ollut vuosiin.

[zupi]

(...)

Lisäksi arvioitsijat eivät ole tiedejumalia vaan ihmisiä, joiden henkilökohtaiset mieltymykset tuovat prosessiin tiettyä sattumanvaraisuutta. Mitään absoluuttista mittaria yksittäisen tutkimushankkeen hyvyydelle ei siis ole olemassa.

(...)

Richard Dawkinsilta Karille terveisiä.

[tweet]1362060874199035904[/tweet]

[Roope]

Kari Enqvistin kolumni: Meidän pitäisi myös pystyä kyseenalaistamaan ideologisia periaatteitamme kysymällä, onko niistä enemmän haittaa kuin hyötyä

Ideologia on hyödyllinen sikäli, että se jäsentää ajattelua. Sen huono puoli on jäykkyys, kirjoittaa Enqvist.

Yle 10.11.2022

Ideologia tarkoittaa kiinni naulattua yhteiskunnallista aatejärjestelmää. Se on ämyri, josta ulos tulee kaikki, mitä pidetään oikeana ja tavoiteltavana tai vääränä ja välteltävänä.

Ideologia on hyödyllinen sikäli, että se jäsentää ajattelua. Sen huono puoli on jäykkyys. Kun olosuhteet muuttuvat, ideologian on vaikea seurata perässä.

Tämä näkyy poliitikoissa, joiden on usein yhtä mahdotonta päästää irti ideologiastaan kuin terrierin lihapalasta silloinkaan, kun siihen tarrautuminen on järjetöntä.

Hyvä esimerkki on Saksan vihreät. Nykyisessä energiakriisissäkin he mieluummin polttaisivat kivihiiltä kuin jatkaisivat Saksan ydinvoimaloiden elinkaarta.

Tämä ydinvoiman vastainen sokea ideologia näyttäytyy nyt yhtenä syypäänä Saksan energia-ahdinkoon.

Huono esimerkki sikäli, että koko Euroopan nykyiseen energia-ahdinkoon ohjanneiden Saksan ja Keski-Euroopan vihreiden ideologia on ollut faktojen valossa aivan yhtä viallinen ja vaarallinen kuin nytkin. Miksi ja miten muuttaa ideologiaa, joka ei koskaan perustunut järkeen vaan pelkkään tunteeseen?

Elokapina vaatii julistamaan ilmastohätätilan. Tämäkään julistus ei sellaisenaan ilmastoa pelasta. Ämyriin huutamisen lisäksi tarvittaisiin jotakin konkreettista.

Elokapina on huono esimerkki jäykästä ideologiasta. Porukan ideologiahan on käsittämätön ameebamainen sekasotku, jonka kuvaus ja vaatimusten sisältö riippuvat siitä, keneltä kysytään. Välillä vaaditaan kapitalismin kaatamista ja kohta jotain muuta. Siksi Elokapina voi halutessaan omaksua uudet teesit ja ottaa käyttöön uudet toimintamallit hyvinkin nopeasti.

Ideologia on aina vaarassa luutua. Sitä alkaa koskea merkillinen jatkavuuden laki, kun se sivuilleen vilkuilematta jyrää alleen kaiken. Siitä tulee uskonto. Silloinkin kun se väittää nojaavansa tutkittuun tietoon, se ei suostu alistumaan tiedolle.

Pöyhkeitä tölväisyjä kaiken maailman dosenteista olemme jo oppineet sietämään.

Tölväisyt kaiken maailman dosenteista ovat usein paikallaan, kun dosentit esittävät omat poliittiset mielipiteensä faktoina.

Greta Thunberg ja muut ilmastoaktivistit jopa väittävät vaatimuksiaan röyhkeästi tieteen vaatimuksiksi ja mielipiteitään tieteen ääneksi.

Nyt, kun vaalit ovat pian tulossa, kannattaa karsastaa poliitikkoja, jotka eivät milloinkaan ole muuttaneet mielipiteitään. Niitä, jotka veivaavat vuodesta toiseen samaa väsynyttä posetiivia ja tarjoavat jokaiseen vaivaan samaa lääkettä. Syypää on aina maahanmuutto tai Yhdysvallat tai mikä tahansa tältä väliltä, oli sitten kyse peräpukamista tai valtionvelasta.

Eli perussuomalaisissa taas vika. Mitä mielipiteitä pitäisi muuttaa ja miksi? On yksinkertainen fakta, että jos halutaan vähentää valtion menoja, se tehdään helpoimmin vähentämällä maahanmuuttoa, ei lisäämällä sitä.

Yhdysvallat-viittausta en ymmärtänyt. Tarkoitti ehkä Trumpia, jota tosiaan syytetään vuodesta toiseen ihan kaikesta.

Mutta on myös niitä, jotka olosuhteiden muuttuessa ovat ketterästi päivittäneet ideologiaansa. Heidän joukostaan tulen valitsemaan ehdokkaani, sillä maailman jatkuva mullistus on tulevien vuosien normi.

Keitä mahtavat olla?

Ei nimittäin tule aiheesta muuta mieleen kuin se, kuinka ketterästi ja huomaamattomasti vihreät ovat pyristelleet irti vastuustaan aiemmassa ydinvoiman kampittamisessa ja maakaasun käytön edistämisessä. Nämä luihutko ovat Enqvistin esikuvia? Vai keskustan broilerit, jotkä myötäilevät joustavasti mitä tahansa ideologiaa pysyäkseen vallassa?

[HMV]

Mutta on myös niitä, jotka olosuhteiden muuttuessa ovat ketterästi päivittäneet ideologiaansa. Heidän joukostaan tulen valitsemaan ehdokkaani, sillä maailman jatkuva mullistus on tulevien vuosien normi.

Joku voisi puhua opportunisteista.

https://fi.wiktionary.org/wiki/opportunismi
opportunismi
    (politiikka) vallitsevien olojen (moraaliton) hyödyksi käyttäminen

Jospa valitsisi ehdokkaita jotka pyrkisivät hillitsemään mullistuksia, siltä osin kuin asia on ihmisen hallittavissa. Maahanmuutto voisi olla yksi tämmöinen asia...

[Roope]

Kari Enqvistin kolumni: Jos haluaa rationaalista keskustelua, sitä pitää käydä kielellä, jonka toinen ymmärtää

Miksi sukupolvet eivät ymmärrä toisiaan? Tätä olen pohtinut lukiessani uutisia nuorista, jotka museoissa liimasivat itsensä tauluihin.

Ongelma on syvä, kuin sukupolvien sisäiset koordinaatistot sijaitsisivat eri ulottuvuuksissa.

Kaksi kolmannesta siitä, minkä näemme, on silmiemme takana. Lausumaa väitetään kiinalaiseksi sananlaskuksi. En oikein usko kiinalaisuuteen, mutta ajatus tuntuu oikealta.

Tapa, jolla näemme maailman, riippuu muustakin kuin mykiön optiikasta. Siihen vaikuttavat aiemmat kokemukset, kasvuympäristö, arvot. Ne muokkaavat käsitteitä ja kielen merkityksiä.

Lyhyesti: vaikka nuoret ja ikääntyneet tuntuvat puhuvan samaa kieltä, sanat eivät heille aina tarkoita samoja asioita.

[...]

Vastaavasti minulle on kerrottu, että päänsä Vermeerin tauluun liimaava aktivisti toivoo ilmastotoimia. Mutta en tajua kontekstia.

Jos joku ojentaa kupin teetä ja sanoo "Ole hyvä", normaali reaktio on sanoa "Kiitos". Tässä operoidaan samassa käsitteellisessä koordinaatistossa.

Mikä edellisessä tapauksessa olisi normaali reaktio? Odottaako aktivisti, että teko havahduttaa mummot ja vaarit toteamaan: "Juma, en tiennytkään ilmastonmuutoksesta, hyvä että liimasit pääsi tauluun"?

Aktivistille itselleen teko on tavattoman merkityksellinen. Mutta minut ja luultavasti monet muut varttuneet se jättää kylmäksi. Se ei edes ärsytä. Voisin jopa mennä katsomaan tauluun liimautunutta aktivistia, jos museokortilla pääsisi.

Tässä on esimerkki tilanteesta, jossa eri sukupolvet eivät kuule toisiaan ja puhuvat toistensa ohi.

Nuorten maailmassa, heidän silmiensä takana, ikääntynyt nukkuu luonnon tuhonneen paksun porvarin itsekästä unta. Hänet pitää hätkähdyttää hereille.

Valitettavasti hätkähdyttäminen, jonka historia on yhtä vanha kuin ihmiskunta, ei milloinkaan ole johtanut hedelmälliseen vuoropuheluun. Sen iäkkäät tietävät.

Nuorina pitkätukkina, puoli vuosisataa sitten, he yrittivät hätkähdyttää silloisia porvareita syyttämällä heitä moraalittomiksi sortajiksi ja ahnureiksi. Ja nämä tekopyhät vastasivat: "Juma, en tiennytkään."

En kuitenkaan halua moittia nuoria. On paljolti heidän ansiotaan, että ihmiskunta on hitaasti havahtumassa ilmastonmuutoksen vakavuuteen.

Sen torjumiseksi sukupolvien välinen vuoropuhelu on välttämättömyys.

Mutta jos haluaa rationaalista keskustelua, sitä pitää käydä kielellä, jonka toinen ymmärtää. Tässä suhteessa varttuneempi väki on sekin juuttunut omaan koordinaatistoonsa. He tulkitsevat nuorten puheen vaikeuksistaan omien kokemustensa kautta ja tuhahtavat, että 50-luvulla elämä vasta vaikeaa olikin. Niin kuin olikin.

[...]

Usein emme vaivaudu kuuntelemaan toista vaan panemme hänen suuhunsa sanat, jotka olemme hänelle roolittaneet. Tämä ei enää ole keskustelua vaan pantomiimia, joka tapahtuu kokonaan omien silmien takana.

OK boomer, nuori kuittaa kuuntelematta. Varttunut voi väittää, että sanoipa tämä mitä tahansa, kyse on hyökkäyksestä metsätaloutta vastaan.

Yle 15.12.2022

Enqvist on jo oikeilla jäljillä, mutta eksyy sitten metsään, kun ottaa lähtökohdaksi keskustelulle asettamansa rationaalisuuden vaatimuksen.

Ei se itsensä tauluun liimannut aktivisti halua, odota tai ole edes kykenevä rationaaliseen keskusteluun. Performanssin tavoitteet ovat jotain muuta kuin mitä he sanovat, aivan kuten Ukrainaan hyökänneellä Putinilla. Eivät he odota keskustelua vaan alistumista.

En kuitenkaan halua moittia nuoria. On paljolti heidän ansiotaan, että ihmiskunta on hitaasti havahtumassa ilmastonmuutoksen vakavuuteen.

Sen torjumiseksi sukupolvien välinen vuoropuhelu on välttämättömyys.

Ei ja ei. Maailmanlopulla pelottelevien ja totalitarismia vaativien nuorten ansioksi ei voi lukea kuin hysterian levittämisen. Vuoropuhelu on paitsi mahdotonta myös tarpeetonta.

[Roope]

Kari Enqvist pauhaa taas rohkeasti aiheesta, josta ei ole ottanut selvää.

Kari Enqvistin kolumni: Nyt ei kannata sössiä mahdollisuutta rikastua vedyllä ja tuulivoimalla

Jokaisen suomalaisen on syytä kysyä itseltään, kumpi on tärkeämpää: tankata vanhaan autoon kymmenen senttiä halvempaa bensaa vai turvata lastemme taloudellinen hyvinvointi, pohtii Enqvist.

Yle 21.6.2023

Missä tällainen valinta?

Sitten äkkiä tuulivoima olikin kannattavaa. Myllyt kasvoivat korkeutta ja Suomi havahtui siihen, että itse asiassa täällä tuulee paljon.

Vanhojen jäärien lailla epäilin edelleen. Kyselin, miten sitten suu pannaan, kun on tyyntä?

Sitten tuli vety.

Jos tarkkoja ollaan, eihän se mistään tullut. Se on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Se on kaikkein kevein alkuaine. Maapallolla se esiintyy aina yhdisteissä, sillä vetyatomit ovat tavattoman ärhäköitä yhtymään muihin atomeihin. Esimerkiksi happiatomiin, jolloin syntyy vesimolekyyli.

Vetyatomit voidaan repiä irti vesimolekyylista, jos käytettävissä on paljon energiaa. Vety voidaan sitten säilöä, kuljettaa halutessa vaikka ulkomaille ja antaa sen jälleen yhtyä happeen.

Silloin saadaan takaisin, mistä lähdettiin liikkeelle: vettä ja kallisarvoista energiaa.

Tässä tuulivoima astuu näyttämölle kuin sadun prinssi. Silloin kun tuulee niin että propellit vinkuvat, pannaan kuvaannollisesti tuuli pulloon tekemällä vetyä. Kun on tyyntä, tuulienergia vapautetaan pullosta.

Onko joku oikeasti ehdottanut tällaista Suomessa? Siis vedyn käyttämistä välivarastona sähköntuotannossa ja kuluttamista tuulettomana aikana. Energiaa hukkuu tuossa välillä reilusti yli puolet.

Tämä kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Mutta Suomeen suunnitellut miljardien vetyinvestoinnit puhuvat rahan kieltä, eikä sillä ole tapana valehdella. Sanotaankin, että suomalaisten edessä on hieno mahdollisuus rikastua.

Mikä raha ja missä?

Sanotaan, että "money talks, bullshit walks". Rahaa ei ole näkynyt, mutta sitäkin enemmän on kuultu hypetystä Guggenheim-tason lobbareilta, jotka kärkkyvät valtion tukiaisia.

Ihmetyttää nämä puheet suomalaisten rikastumisesta. Mitä kautta minä tulen teoriassakaan rikastumaan, kun joudun ensin vuosikaudet tukemaan tulevia teollisuushankkeita suoraan ja epäsuoraan samalla, kun hyödykkeiden hintoja nostetaan ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän nimissä keinotekoisesti korkeammiksi? Laskelmia, kiitos.

Sisäministeri Ohisalokin puhui konsulttifirman omasta päästään keksimistä kymmenien miljardien vientituloista vuonna 2035 kuin sellaiset oltaisiin ihan kohta jakamassa suomalaisten pankkitileille.

Vierailin äskettäin Norjan Stavangerissa. Sunnuntaina paikallisen öljymuseon edessä oli Corvette-tapahtuma. Niitä seisoi parkissa satakunta leuhkimassa öljyn tuomista rikkauksista. Selvästikin energiaa myymällä vaurastuu.

Oletko tosissasi? Ilmeisesti olet.

Juu, Norja ja norjalaiset ovat rikastuneet myymällä öljyä ja säätiöimällä saadut rahat. Mitähän eroja siinä mahtaa olla Suomen suurisuuntaisiin tuulivoima- ja vetyhankkeisiin?

Mutta energian, jota koko maailma lähitulevaisuudessa himoitsee, pitää olla päästöttömästi tuotettua. Esimerkiksi suomalaisella tuulivoimalla.

Ylivoimaisesti suurinta osaa maailman ihmisistä ei kiinnosta päästöttömyys vaan hinta. Siksi fossiiliset jyräävät globaalisti vielä pitkään omalla painollaan, eikä eurooppalaisten päästöttömyystavoitteilla ole vaikutusta kuin Euroopassa kasvaviin elinkustannuksiin ja heikkenevään kilpailukykyyn.

Mutta miksi juuri suomalaisella? Vastaus on, että Suomi on eurooppalaisittain iso ja erittäin harvaan asuttu maa. Täällä on lääniä, minne rakentaa tuulivoimaa. Täällä on rantaviivaa, jossa puhaltaa jatkuvasti.

On tuolla muuallakin lääniä ja tuulista rantaviivaa, mutta harvaan asuttu kai tarkoittaa tässä sitä, että rakentamiselle on vähemmän ja heikompia vastustajia.

Seuraava hallituskausi tulee olemaan kriittinen. Hallituksen toimista riippuu, pystymmekö tarttumaan meille tarjottuun kultalusikkaan vai tyrimmekö mahdollisuutemme. Jäämmekö laahaamaan jalkojamme samalla kun ruotsalaiset harppovat ohitse.

Fingridin johtajan sanoin, tätä mahdollisuutta ei kannattaisi sössiä.

Mitä hallituksen toimien sitten pitäisi olla, ettei tule sössityksi? Fingridin johtaja ei maininnut muuta kuin sujuvan luvituksen ja aiheeseen ilmeisen kiihkeästi suhtautuva Enqvist ei sitäkään.

Kaikesta päätellen hallitus ei ole jarruttelemassa vaan päinvastoin jouduttamassa luvitusta, eikä sen pitäisi olla yllätys, sillä yksikään puolue ei muuta esittänyt eduskuntavaalikampanjassa.

Lähes jokainen meistä on erehtynyt tuulivoiman suhteen. Nyt on aika muistella noita erehdyksiä.

Vaikka joskus tuhahdetaan, että jälkiviisaus on imelintä viisautta, sanonta on harvinaisen typerä. Sitä on viljelty, kun menneiden presidenttien toimia on viime aikoina pyritty arvioimaan uudelleen. Mutta historian virheiden tarkastelun tarkoituksena ei ole langettaa tuomioita vaan ottaa oppia tulevaisuutta varten.

Siksi omat, tällä hetkellä hellityt mielipiteet on hyvä asettaa pitkään jatkumoon.

Tämä pätee myös käynnissä olevaan energiamurrokseen. Kannattaa esimerkiksi kysyä, miten meni omasta mielestä höperehtiminen tuulivoimaloiden räjäyttämistä lepakoista.

Se oli kuulemma PS:n puoluetoimiston Matti Putkosen julkisuustemppu ja onnistui näköjään tavoitteessaan. Energiapolitiikan todellisuus ei muuttunut miksikään Putkosen heitosta eikä myöskään sen paheksumisesta, mutta Putkonen pääsi kohun kautta julkisuuteen esittämään muita ongelmia silloisesta politiikasta. Mitenkäs muuten tuulivoimaloiden silpomat maakotkat, jotka muun muassa Helsingin Sanomat on nostanut esille?

Eivätkä nämä Enqvistin hehkutukset Corveteista, kultalusikoista ja kaikkien suomalaisten rikastumisesta ole ilman huomattavan paljon parempia perusteluja nekään höperehtimistä kummempaa.

Jokaisen on myös syytä kysyä itseltään, kumpi on tärkeämpää: tankata vanhaan Toyotaan kymmenen senttiä halvempaa bensaa vai olla kuin norjalaiset? Onko lapsellemme tärkeämpää, ettei horisontissa vaaran laella näy tuulimyllyä, vai että hän saa elää kuin norjalainen?

Rahat vai kolmipyörä? Rahat vai kolmipyörä?

Järki hoi!

[Tavan]

Vaikka olisin niin hölmö että kuvittelisin tuulivoiman hyödyttävän kansantaloutta, en siltikään haluaisi tärvätä Suomen kauniita maisemia iljettävillä rotiskoilla. Mielestäni on perin eriskummallista "vihreyttä" sellainen, että suomalaista maisemaa raiskataan surutta noilla hökötyksillä.

[IDA]

"Anna anteeksi eno, että katosin, mutta ne on ne lapset jotka kasvatit"

Ei mulla oikeastaan muuta tähän.

[IDA]

Onko joku oikeasti ehdottanut tällaista Suomessa? Siis vedyn käyttämistä välivarastona sähköntuotannossa ja kuluttamista tuulettomana aikana. Energiaa hukkuu tuossa välillä reilusti yli puolet.

On siitä puhuttu, mutta hyötysuhde on tosiaan todella huono. Vedyn valmistaminen tuulivoimalla on niin kallista, että mikään yksityinen yritys ei voi sitä tehdä, koska polttoaineesta ei saa valmistuskustannusten hintaa. Tällä hetkellä ainoa tapa varastoida tuulivoimaa on kuitenkin juuri vedyn valmistus, joten siihen laitetaan jonkinlaisia toiveita. Mikäli valtio maksaa kulut, niin mikä tahansa kykenevä yritys on tietysti valmis aloittamaan homman, vaikka mitään tietoa siitä miten homma saataisiin kannattavaksi ei olisikaan.

[IDA]

Eivätkä nämä Enqvistin hehkutukset Corveteista, kultalusikoista ja kaikkien suomalaisten rikastumisesta ole ilman huomattavan paljon parempia perusteluja nekään höperehtimistä kummempaa.

...

Järki hoi!

Aina, kun luen näitä suomalaisten teoreettisen fysiikan huippujen ( Valtajoja, Räsänen & al. ) poliittisia kirjoituksia rauhoitan itseäni vertaamalla heidän tieteellistä julkaisuluettoloaan Vatikaanin observation jesuiittojen vastaaviin. Se todella rauhoittaa noin tieteellisessä mielessä, kun huomaa, että tähtitieteen ja teoreettisen fysiikan etenemisestä vastaavat ihan muut ihmiset, kuin nämä suomalaiset valopäät.

Myönnän, että tämä oli ehkä liian pahasti sanottu miesten tieteellisistä ansoista, mutta sanoinpa kuitenkin, koska he ovat poliittisia idiootteja aika pitkälle.

[IDA]

Spammauksen uhallakin täytyy sanoa vielä se, että norjalaisten rikkaus perustuu edelleenkin raakaöljyn myyntiin. Ei ollenkaan mihinkään uusiin energiaratkaisuihin.

Mikäli maailma olisi järkevä ja haluaisi jakaa vaurautta myös köyhille se edelleen käyttäisi rennosti fossiilisia polttoaineita. Niiden polttaminen on nykyisin jopa hämmentävän puhdasta, ne ovat edullisia ja, kuten Enqvistkin sanoo, ne korvaava teknologia on pitkälle jo olemassa, jos ne loppuvat.

Suomi ei voi myydä tuulivoimalla tehtyä vetyä maailmalle, ellei Suomessa keksitä jotain tapaa tehdä vetyä halvemmalla kuin muualla.  Sekin etu olisi hyvin lyhytaikainen, koska muut kylmästi kopioisivat sen.

Tuulivoimasta vielä se, että aikanaan oli ehdotus rakentaa tuulipuisto Helsingin merialueille. Se olisi kaikkein kustannustehokkain ratkaisu. Se ei vain sopinut nimenomaan vihreille. Tämä "nimby" - asenne sopii yleensäkin kaikkeen Enqvistin poliittisen viiteryhmän ehdotuksiin maailman parantamisesta.

[ohkurin_narsi]

On siitä puhuttu, mutta hyötysuhde on tosiaan todella huono. Vedyn valmistaminen tuulivoimalla on niin kallista, että mikään yksityinen yritys ei voi sitä tehdä, koska polttoaineesta ei saa valmistuskustannusten hintaa. Tällä hetkellä ainoa tapa varastoida tuulivoimaa on kuitenkin juuri vedyn valmistus, joten siihen laitetaan jonkinlaisia toiveita. Mikäli valtio maksaa kulut, niin mikä tahansa kykenevä yritys on tietysti valmis aloittamaan homman, vaikka mitään tietoa siitä miten homma saataisiin kannattavaksi ei olisikaan.

Luulisi fyysikon tuossa suosivan edes pumppuvoimalaa, siinäkin on tuommoista vetykonseptia parempi hyötysuhde.

[ikuturso]

Kari Enqvist pauhaa taas rohkeasti aiheesta, josta ei ole ottanut selvää.

Jokaisen on myös syytä kysyä itseltään, kumpi on tärkeämpää: tankata vanhaan Toyotaan kymmenen senttiä halvempaa bensaa vai olla kuin norjalaiset? Onko lapsellemme tärkeämpää, ettei horisontissa vaaran laella näy tuulimyllyä, vai että hän saa elää kuin norjalainen?

Rahat vai kolmipyörä? Rahat vai kolmipyörä?

Järki hoi!

Olen samaa mieltä. Ollaan kuin norjalaiset. Mistä saan alkaa pumpata öljyä? Nimittäin ne kymmenet tai sadat Corvetetkin vievät aivan helvatisti bensaa.

-i-