Lentäjiä valuu pois ilmavoimista

[Fjödörör Räkinen]

Kaupallinen liikenne suurine palkkoineen vetää. Ilmavoimista on ovi auki.

Äkkiseltään tuntuisi, että paras ratkaisu tilanteeseen olisi se, että koulutukseen sitoutuessaan lentäjä sitoutuu koko uransa ajaksi sotilaspalvelukseen. Tämä valitettavasti saattaa johtaa siihen, että kyvykkäin aines ei hakeudu palvelukseen.

Hävittäjälentäjän koulutus on kallis. Yhtä lailla maksaa taitojen yllä pitäminen.

Isänmaallisuus vastaan raha. Raha voittaa. Näinhän se on jo kaikessa. Rahan valta on tuhonnut idean yhtenäisestä ja kohti yhteistä päämäärää ponnistelevasta kansakunnasta.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706282200234439_u0.shtml

Ilmavoimat pelkää lentäjien todellista joukkopakoa - "Lähtö uhkaa toimintakykyä"

Ilmavoimien lentäjäyhdistys (ILY) pelkää merkittävää lentäjäkatoa. Jopa 80 lentäjää voi siirtyä kaupallisiin lentoyhtiöihin seuraavan kolmen vuoden aikana.

(...)

- Nyt pelkäämme todellista joukkokatoa. Finnairin ja muun kaupallisen liikenteen tulevissa hauissa poistuma voi olla jopa 80 lentäjää kolmen vuoden aikana, sanoo ILY:n puheenjohtaja, everstiluutnantti Jouni Kalliomäki Iltalehdelle.

Maailman siviililentoliikenne elää voimakasta kasvua ja lentoyhtiöt kaikkialla etsivät kuumeisesti ammattitaitoisia lentäjiä.

Jo vuosien 1998 - 1999 lentäjäpoistumien yhteydessä ilmavoimien esikunta antoi lausunnon, jossa se totesi muun muassa, että " lentäjäpoistuman jatkuminen vaarantaa vakavasti ilmavoimien toimintakyvyn."

Puheenjohtaja Kalliomäki toteaa, että siviili -ilmailu vetää lentäjiä ja poistumiin reagoidaan vasta jälkijättöisesti, jolloin peruuttamaton vahinko on jo tapahtunut.

- Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että rajavartiolaitoksen nuorten lentäjien keskiansio vuodessa on 10 000 -20 000 euroa suurempi kuin ilmavoimien nuorilla lentäjillä, pohtii Kalliomäki.

- Kyselyssämme lentäjät ovat kertoneet hakeutumiselleen neljä pääsyytä, jotka saisivat heidät pysymään puolustusvoimissa.

- Syyt liittyvät niin elämän laadullisiin tekijöihin kuten perheen ja työn yhteensovittamiseen, palkkauksellisiin tekijöihin sekä lentämisen määrään ja lentopalvelukseen kuulumattoman työn lisääntymiseen, sanoo Kalliomäki.

- Mielestäni esim Itämeren sotilaslentoliikenteen lisääntyminen on kouriintuntuvasti osoittanut, että lentäjiemme hyvää ammattitaitoa ja hyvää valmiutta tarvitaan myös jatkossakin.

Lainaus uutisesta lisätty.

[Micke90]

No mutta kai Irakista tuli lääkäreiden, lakimiesten ja insinöörien lisäksi myös lentäjiä? 

[Fiftari]

No mutta kai Irakista tuli lääkäreiden, lakimiesten ja insinöörien lisäksi myös lentäjiä? 

Jos saavat vinkan edes käyntiin saati sitten ilmaan niin olisin yllättynyt.

[Shemeikka]

Liikennelentäjiksi lähteneet lentäjät jäävät kuitenkin tietääkseni ilmavoimien reserviin ja kutsutaan palvelukseen tilanteen iskiessä päälle. Kun ilmavoimien lentäjät vaihtuvat säännöllisesti, hävittälentäjiä ja muita pilotteja on reilusti reservissä sodan varalle. Tämä lienee logiikkana lentäjien päästessä muihin hommiin.

[Tabula Rasa]

No mutta kai Irakista tuli lääkäreiden, lakimiesten ja insinöörien lisäksi myös lentäjiä? 

Jos saavat vinkan edes käyntiin saati sitten ilmaan niin olisin yllättynyt.

Ja jos saavatkin ilmaan, niin ehjänä alas saaminen voi olla toista... Toisaalta vinka per läpsy voisi tulla loppupeleissä halvemmaksi.

[Vaniljaihminen]

No mutta kai Irakista tuli lääkäreiden, lakimiesten ja insinöörien lisäksi myös lentäjiä? 

Sieltähän tuli, oikeesti, joku Irakin ilmavoimien mies.

Hyvä idea tuskin olisi antaa Hornettia jonkun irakilaisen lennettäväksi. Ei sellaista kannata muut kuin jotkut Halonen ja Anna-Maja Henriksson.

[Spesialisti]

Liikennelentäjiksi lähteneet lentäjät jäävät kuitenkin tietääkseni ilmavoimien reserviin ja kutsutaan palvelukseen tilanteen iskiessä päälle. Kun ilmavoimien lentäjät vaihtuvat säännöllisesti, hävittälentäjiä ja muita pilotteja on reilusti reservissä sodan varalle. Tämä lienee logiikkana lentäjien päästessä muihin hommiin.

Ollakseen pätevä taistelulentäjä on hommaa harjoiteltava säännöllisesti ja sitä on käytännössä tehtävä työuramaisesti. Kyseessä on fyysisesti erittäin vaativa aselaji eikä Airbusia ohjastamalla tatsi säily.

[Shemeikka]

Totta, ja reservissä oleville lentäjille kaiketi kertauksia jörjestetään. Työkseen hornetia lentävä on tietysti ammattilainen mutta Suomi on pieni maa jolla on pienet vehkeet. Näillä mennään.

[repo]

Haistan uutisessa pelinpolitiikkaa eli liekö taustalla käynnissä jotkin työ-/palvelus-/tjsp. -sopimusneuvottelut. Palkka on vain yksi sovittavista asioista ja mm. sekin lienee rauhan oloissa sovittava asia, millä ehdoilla lentävä kantahenkilöstö on pompoteltavissa eri palveluspaikkojen välillä. Tuo oli vain yksi mieleentulleista asioista silmäillessäni uutisen.

[l'uomo normale]

Kaupallinen liikenne suurine palkkoineen vetää. Ilmavoimista on ovi auki.

......

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706282200234439_u0.shtml

Ilmavoimat pelkää lentäjien todellista joukkopakoa - "Lähtö uhkaa toimintakykyä"

Ilmavoimien lentäjäyhdistys (ILY) pelkää merkittävää lentäjäkatoa. Jopa 80 lentäjää voi siirtyä kaupallisiin lentoyhtiöihin seuraavan kolmen vuoden aikana.

(...)

- ....

Jo vuosien 1998 - 1999 lentäjäpoistumien yhteydessä ilmavoimien esikunta antoi lausunnon, jossa se totesi muun muassa, että " lentäjäpoistuman jatkuminen vaarantaa vakavasti ilmavoimien toimintakyvyn."

Puheenjohtaja Kalliomäki toteaa, että siviili -ilmailu vetää lentäjiä ja poistumiin reagoidaan vasta jälkijättöisesti, jolloin peruuttamaton vahinko on jo tapahtunut.

-.....
- Syyt liittyvät niin elämän laadullisiin tekijöihin kuten perheen ja työn yhteensovittamiseen, palkkauksellisiin tekijöihin sekä lentämisen määrään ja lentopalvelukseen kuulumattoman työn lisääntymiseen, sanoo Kalliomäki.

- Mielestäni esim Itämeren sotilaslentoliikenteen lisääntyminen on kouriintuntuvasti osoittanut, että....

Lainaus uutisesta lisätty.

Silloin aikanaan lentäjät valittivat lentokuntoisen vähyyttä suurimpana julkilausuttuna syynä irtisanoutumiseensa ilmavoimista.

Mutta jospa meille riittäisi tulevaisuudessa sellaiset ilmavoimat jotka pystyvät pommittamaan mellakoihin mamughettoja. Hävittäjäpalvelut ryssän uhittelua ja ilmatilaloukkauksia vastaan voitaisiin tilata ostopalveluina eurostoliiton yhteisiltä ilmavoimilta.

[Pyhä Olavi]

Muutama kommentti: Irakilainen "lentäjä" lienee samanlainen mies kuon 90-luvun alun somalialaiset "pilotit" , joita haastattelin, eivät tunteneet yhtään lentokonemallia, naistoimittaja sai kivan jutun, faktat lienee sivuseikka. Asiaan: Hävittäjälentäjäksi pääsee vain kovimmat kundit, joten työnantajalla on vähän neuvottelukeinoja heidän pitämiseensä. Olen kuullut, että hyvä työyhteisö, kova palkka ja ulkoinen arvostus riittävät. Airbusin kapteeni saa siedettävää palkkaa, kivat työkaverit, baarissa naisia ja työtä arvostavat kaikki Iltalehden mukaan. Ilmavoiamt voi petrata myös muissakin kohdissa kuin palkassa ja fantsussa univormussa. Vinkkinä, jos haluat olla hävittäjälentäjä ja saat lentää vajaat 150 tuntia vuodessa, loput ajan teet toimistohommia, niin nostapa lentotunnit 400 , johan tekijät pysyvät.

[Shemeikka]

OT: Irakissa on ollut ihan oikeitakin hävittäjälentäjiä. Irakin-Iranin sodassa kaatunut eversti Mohammed Rayyan pudotti 5,   mahdollisesti jopa 8 iranilaista konetta ennen kaatumistaan vuonna 1986. Ei kuulosta paljolta verrattuna Punaisen Paronin 80, Ilmari Juutilaisen 95 tai erään saksalaisen 352 ilmavoittoon verrattuna, mutta suihkuhävittäjien aikakaudella kelpo tulos. Jostain lentodokumentista jäi korvaani tieto, että nykyiset hävittäjät ovat niin hyvin teknisesti suojattuja ettei kymmenien pudotusten ässiä enää tule ja Korean sota oli viimeinen sota jossa lentäjän taidot eikä teknologia pudotti viholliskoneen.

[Siili]

Asiaan: Hävittäjälentäjäksi pääsee vain kovimmat kundit, joten työnantajalla on vähän neuvottelukeinoja heidän pitämiseensä. Olen kuullut, että hyvä työyhteisö, kova palkka ja ulkoinen arvostus riittävät. Airbusin kapteeni saa siedettävää palkkaa, kivat työkaverit, baarissa naisia ja työtä arvostavat kaikki Iltalehden mukaan. Ilmavoiamt voi petrata myös muissakin kohdissa kuin palkassa ja fantsussa univormussa. Vinkkinä, jos haluat olla hävittäjälentäjä ja saat lentää vajaat 150 tuntia vuodessa, loput ajan teet toimistohommia, niin nostapa lentotunnit 400 , johan tekijät pysyvät.

Eikö armeijassa palkka mene pitkälti sotilasarvon mukaan?  Pitääkö kaikki hävittäjälentäjät ylentää kenraaleiksi, jotta palkka olisi kilpailukykyinen yksityispuolen kanssa?

[vainukoira]

Suomen ilmailuopistosta 2009-2015 valmistuneille tehty kysely. Lähetimme kyselyn 238:lle, vastanneita oli 148, vastausprosentti n. 60 %.

150 - 200 SIO:sta valmistunutta lentäjää ei ole vielä työllistynyt lentäjäksi.

http://www.finaa.fi/fi/koulutus/valmistuneiden-tyollisyyskysely-2015.html
http://www.finaa.fi/upload/ladattavat/kysely-siosta-2009-2015-valmistuneille.pdf

Vaikka tuo kysely on jotain kaksi vuotta vanha, todennäköisesti tilanne ei ole yhtään parantunut. 2009-2015 valmistuneiden lentäjien työttömyys huitelee siis jossain 60%-85% välillä. Ja luvut on vieläkin surkeammat jos laskee työttömiksi jotkut trafin maadoitetut klemmarinvääntäjälentäjät. Tuo surkea vastausprosenttikin, jonka vuoksi työttömyysluvutkin ovat vain arvioita, kertoo sekä melkoisesta vitutuksesta että työttömyydestä.

Todennäköisesti tuo Iltalehden juttu on jonkin näköinen armeijan ja lentoyhtiöiden mainos, että tulkaa pojat lentäjiksi, rahaa ja pillua piisaa. Todellisuudesssa ilmavoimissa on helvetin vähän lentotunteja, lentoyhtiöissä rahaa on lähinnä vain niille harvoille joille on töitä, muille ei ja pillua saa helvetin kallista lentolupakirjaa halvemmallakin.

Jos siis ilmaulu kiinnostaa, niin ihan oikeasti miettikää tarkasti ennen kuin yritätte tehdä siitä ammatin, varsinkaan jos se täytyy tehdä velkarahalla. Vierailkaa eriaisilla netin flight forumeilla joissa porukka vuodesta toiseen maalailee ihan just alkavaa ilmailun noususuhdannetta. Kyselkää itseltänne ja muilta, että miksi tuo ja tämä tuo toinen tuttu oli ennen hommissa ilmailun parissa, muttei ole enää.

Lentäminen on hauskaa, mutta älkää tehkö sitä velaksi, minäkään en ole tehnyt. Onneksi. Myös purjelento, liitovarjoilu ja varsinkin RC-lentäminen on halpaa ja mukavaa puuhaa.

[Punski]

Suomen ilmailuopistosta 2009-2015 valmistuneille tehty kysely. Lähetimme kyselyn 238:lle, vastanneita oli 148, vastausprosentti n. 60 %.

150 - 200 SIO:sta valmistunutta lentäjää ei ole vielä työllistynyt lentäjäksi.

http://www.finaa.fi/fi/koulutus/valmistuneiden-tyollisyyskysely-2015.html
http://www.finaa.fi/upload/ladattavat/kysely-siosta-2009-2015-valmistuneille.pdf

Vaikka tuo kysely on jotain kaksi vuotta vanha, todennäköisesti tilanne ei ole yhtään parantunut. 2009-2015 valmistuneiden lentäjien työttömyys huitelee siis jossain 60%-85% välillä. Ja luvut on vieläkin surkeammat jos laskee työttömiksi jotkut trafin maadoitetut klemmarinvääntäjälentäjät. Tuo surkea vastausprosenttikin, jonka vuoksi työttömyysluvutkin ovat vain arvioita, kertoo sekä melkoisesta vitutuksesta että työttömyydestä.

Todennäköisesti tuo Iltalehden juttu on jonkin näköinen armeijan ja lentoyhtiöiden mainos, että tulkaa pojat lentäjiksi, rahaa ja pillua piisaa. Todellisuudesssa ilmavoimissa on helvetin vähän lentotunteja, lentoyhtiöissä rahaa on lähinnä vain niille harvoille joille on töitä, muille ei ja pillua saa helvetin kallista lentolupakirjaa halvemmallakin.

Jos siis ilmaulu kiinnostaa, niin ihan oikeasti miettikää tarkasti ennen kuin yritätte tehdä siitä ammatin, varsinkaan jos se täytyy tehdä velkarahalla. Vierailkaa eriaisilla netin flight forumeilla joissa porukka vuodesta toiseen maalailee ihan just alkavaa ilmailun noususuhdannetta. Kyselkää itseltänne ja muilta, että miksi tuo ja tämä tuo toinen tuttu oli ennen hommissa ilmailun parissa, muttei ole enää.

Lentäminen on hauskaa, mutta älkää tehkö sitä velaksi, minäkään en ole tehnyt. Onneksi. Myös purjelento, liitovarjoilu ja varsinkin RC-lentäminen on halpaa ja mukavaa puuhaa.

Tällä hetkellä Finnair palkkaa tosi paljon lentäjiä, joten kyllä tuolta ilmailuopistosta suurin osa menee tänä päivänä Finnairille, osa jopa ulkomaille. Lentomatkustus on noususuhdanteessa tällä hetkellä.

[dothefake]

Lentämällä on helppoa tehdä pieni omaisuus, ensin pitää vain olla iso omaisuus.

[Fjödörör Räkinen]

Kyllä lentäjille on nyt töitä, erityisesti sellaisille, joilla on kokemusta. Heihin kuuluvat myös sotilaslentäjät. Ulkomaille lähtiessä voi päästä käsiksi suureen tilipussiin. Sen mukana saattaa tulla kuitenkin joitain epämukavuuksia.

Toki ala on hyvin suhdanneherkkä. Nyt on nyt ja parin vuoden päästä on parin vuoden päästä.

Jotenkin sitä vain toivoisi, että ilmavoimiin hakeutuvia ohjaisi myös aate. Vaikka en ole itse mitenkään sotamielinen tai yltiöisänmaallinen, niin silti tuntuisi hyvältä, että puolustusvoimien palveluksessa olevat olisivat siellä myös siksi, että kokevat asiansa tärkeäksi. Palkka-armeija sanan varsinaisessa merkityksessä kuulostaa jotenkin kolkolta.

Eivät nuo puolustusvoimien lentäjien palkatkaan kuitenkaan huonoja ole. Heille kertyy uran jälkeenkin kaikenlaisia lisiä, jotka tavallisen palkansaajan näkökulmasta ovat kohtuuttomia, mutta jotka kai kuuluvat asiaan.

[-PPT-]

Eikös puolustusvoimien varhainen eläkeikä koske myös lentäjiä? Jää monta vuotta aikaa tehdä toista työtä samalla kun eläke juoksee.

[ejmantyla]

Muistan jo 80-luvulla uutisoidun samasta asiasta. Finskillä pääsee myös peuhaamaan lento-emojen kanssa ja voi retkeillä metropoleissa.

[Pyhä Olavi]

Alalle, jonka tunnen hyvin, kuuluu ylös- ja alaspäin menot. Palkkataso on kova, vaatimuksetkin tosin. Jos haluat rahaa, lähdet Kauko-Itään, jos haluat olla Euroopassa, lennät halpalentoyhtiöillä saat pientä, mutta meihin maakrapuihin verrattuna kovaa palkkaa. USAssa 1 500 lentotunnin raja liikennelentäjäksi on luonut halpatyöntekijöitä laskuvarjokerhoille, businessjeteille tms. Tuhat tuntia omaava hävittäjälentäjä on kova pelaaja tällä alalla.

[guest14935]

Muistan jo 80-luvulla uutisoidun samasta asiasta. Finskillä pääsee myös peuhaamaan lento-emojen kanssa ja voi retkeillä metropoleissa.

Samaa muistelisin mäkin. Kausiuutinen.

[Nuivanlinna]

Hävittäjäohjaajan ja liikennelentäjän ero on sama kuin F1 -kuljettajan ja rekkapenan. Noista työtehtävistä voi siirtyä vain toiseen suuntaan. Samalla tavalla kuin Valtteri Bottas tekee rankkoja fyysisiä harjoituksia lähes päivittäin ja harjoittee simulaattorissa jatkuvasti toimii myös hävittäjäohjaaja. Olemalla vuoden sapattilomalla on jo ulkona kuvioista.

Hornet käy lentäjän niskan päälle
https://yle.fi/uutiset/3-6276533
Hävittäjälentäjän työ kuluttaa nopeasti lentäjien selkä- ja kaularankaa. Syynä on hävittäjien suuri kiihtyvyys, joka moninkertaistaa esimerkiksi lentäjän pään painon.
Lapin Lennostossa ammattilentäjien työkuntoa seuraa ilmailulääkäriksi erikoistunut sotilaslääkäri Taija Lahtinen. Lahtisen mukaan rankavaurioita voidaan ehkäistä hyvällä lihaskunnolla ja tupakoimattomuudella.

Vauriota tulee kuitenkin kaikille, ja niiden vuoksi ura hävittäjälentäjänä on rajallinen.

- Kaularangan välilevysairaus on esimerkki nimenomaan sotilaslentäjän ammattisairaudesta eli lentäjän työhön sotilaspuolella liittyy voimakkaita kiihtyvyyden muutoksia eli niin sanottuja g-voimia, ja ne rasittavat nimenomaan kaularankaa ja yleensäkin selkärangan aluetta, Lahtinen sanoo.
Taija Lahtinen on itsekin saanut kokea, että mitä g-voimat ovat.

- Seitsemän geetä tuntuu, kuin norsu istuisi päälle. Vartalon, pään ja mahdollisen kypärän paino seitsemässä geessä seitsenkertaistuu siihen miltä se tuntuu maan pinnalla. Ja siihen kun liitetään se, että lentäjä joutuu myös liikuttelemaan päätään ohjaamossa, niin rasitus kaularangalle on aika iso.

G-voimien vuoksi lentäjän veri pakkautuu alavartaloon ja se tekee hengittämisestä raskaampaa.

- Eli melkoista työntekoa, Lahtinen sanoo.

Sotilaslentäjät jäävät yleensä pois fyysisesti rasittavimmasta eli hävittäjälentäjän työstä 40-45 -vuotiaana.

- Sen jälkeen heidän uransa voi jatkua vielä yhteyskonekalustolla tai esimerkiksi esikuntatehtävissä, Lahtinen sanoo......naps...

Eli tuollaista Hornet-työuraa, valmistuneesta pilotista loppuun lennettyyn pilottiin kertyy 15-20 vuotta.

[Pyhä Olavi]

Hävittäjälentäminen on luonteestaan johtuen vaativaa, joten pieni joukko siihen pystyy. Jos pidät lentämisestä ja haasteista, et välttämättä ole kadettikouluaineista. Sotilasmaailma on hierarkkinen, joten palkat menee natsojen mukaan. Hankala yhdistelmä työnantajalle ja kansallisvaltiolle sen takana. Siviililentäminen on asiantuntijatyötä, josta suurin osa on rutiinia, mutta henkilön pitää hallita kaikki poikkeustilanteet, jotka ilmailussa voivat johtaa satojen kuolemaan. IT-alan asiantuntijan virhearvio bugaa ohjelman, lentokapteenin virhearvio 200 henkeä.

[repo]

Hävittäjäohjaajan ja liikennelentäjän ero on sama kuin F1 -kuljettajan ja rekkapenan.

Huono ellei tänä päivänä jo jopa täysin toimimaton vertaus.

Liikennelentäjiin kuuluu suuri määrä eri kirjon omaavia ammattilaisia. Tuon kirjon joissakin sävyissä vertaus voi toimiakin. Kuitenkin yleisesti liikennelentäjäksi  ajatellaan matkustajaliikenteessä toimivia lentäjiä ja heitä koskien vertaus ei todellakaan toimi. Tietysti tässäkin lentäjien joukossa on kirjoa tarpeeksi, että ei ole sääntöä ilman poikkeuksia.

Harjoittelu, testit ja tyyppikoulutus simulaattoreissa on arkipäivää useille liikennelentäjille ellei jo useimmille. Simulaattoreissa heidän selkärankaan ohjelmoidaan paljon suurempi joukko poikkeustilannemenettelyjä kuin koskaan olisi mahdollista ilman simulaattoreita. Ja tämä on näkynyt vakavien onnettomuuksien välttämisenä. Tämä viimeisimpänä (tosin en ole välittänyt alkaa kaivella netistä löytyviä spekulaatioita ja mahdollisia laskelmia tapauksesta).

2017-07-12 IS: Kaikkien aikojen ilmailukatastrofi oli lähellä – Air Canadan kone yritti laskeutua neljän matkustajakoneen päälle: "Tuhon voi kuvitella"

Tässä tuho oli lähimmillään 30m päässä. Kun nopeudet ja massat, joita näissä tilanteissa hallitaan ovat suuria, ovat myös hitausvoimat suuria, näiden tilanteiden hallinta vaatii juuri simulaattoriharjoittelua. Ja voi miettiä, mikä on normiperunan valmiustaso poikkeustilanteiden käsittelyyn puuduttavan normilennon lopuksi. Ehkä tässäkin on kyse lopulta miehistön puutumisesta ja lennon lopun odotuksesta.

Toinen tunnetumpi tapaus on tämä A320:sen hätälasku Hudson jokeen, josta Wikipedia kertoo mm.:

The NTSB used flight simulators to test the possibility that the flight could have returned safely to LaGuardia or diverted to Teterboro; only seven of the thirteen simulated returns to La Guardia succeeded, and only one of the two to Teterboro.[85] Furthermore, the NTSB report called these simulations unrealistic: "The immediate turn made by the pilots during the simulations did not reflect or account for real-world considerations." A further simulation, conducted with the pilot delayed by 35 seconds, crashed.[86] In testimony before the NTSB, Sullenberger maintained that there had been no time to bring the plane to any airport, and that attempting to do so would likely have killed those onboard and more on the ground.[87]

The Board ultimately ruled that Sullenberger had made the correct decision,[87] reasoning that the checklist for dual-engine failure is designed for higher altitudes, when pilots have more time to deal with the situation, and that while simulations showed that the plane might have just barely made it back to LaGuardia, those scenarios assumed an instant decision to do so, with no time allowed for assessing the situation.[88][89]

https://en.wikipedia.org/wiki/US_Airways_Flight_1549

[Fjödörör Räkinen]

Huono ellei tänä päivänä jo jopa täysin toimimaton vertaus.

Ei se ole huono vertaus. Hävittäjälentäjä lentää käsin ja paljon myös aistien varaisesti. Liikennelentäjä lentää pitkästä lennosta käsin vain muutaman minuutin. Liikennelentäjät ovat järjestelmän valvojia, hävittäjälentäjät ovat käsityöläisiä. Valvonnan osuus tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, koska mitä enemmän koneisiin on tungettu automatiikkaa, sitä turvallisempia niistä on tullut. Nythän tilanne on jo se, että joissain olosuhteissa lentäjät eivät saa itse laskeutua, mutta tietokone saa.

https://www.youtube.com/watch?v=UV_vWtAJIow

16-vuotias teini voidaan opettaa lentämään matkustajakone Euroopasta Amerikkaan kuukaudessa tai kahdessa. Hän oppii nousemaan, lentämään matkalennon, navigoimaan ja laskeutumaan. Samassa ajassa hävittäjälentäjästä ei taatusti kouluteta uskottavaa maanpuolustajaa.

Liikennelentäjän koulutuskin on lyhyt ja teoreettisesti kepeä. Liikennelentäjä on tyypillinen suorittava duunariammatti, jossa ei tarvita korkeaa tiedollista tasoa ja jossa itse käytännön suorituskin on varsin yksinkertainen.

Kotisimulaattoreita (PC) harrastavat  teinit ovat laskeutuneet lukemattomia kertoja onnistuneesti oikeissa simulaattoreissa lentämättä koskaan minkäänlaista lentokonetta. Liikennekoneiden simulaattoreiden sanotaan olevan hyvin lähellä todellisia koneita.

Kaikki kunnia liikennelentäjille, mutta kyllä ammatti on turhaan glorifioitu. Monet lentäjät ovat lihavia plösöjä raskaassa vuorotyössä. Siitä on uljaus kaukana. Jos oikeasti on ilmailuhenkinen eikä juokse vain rahan ja helpon elämän perässä, niin ilmavoimat pystyy taatusti tarjoamaan enemmän sekä tiedollisia että taidollisia haasteita kuin lentoyhtiö.

https://www.youtube.com/watch?v=yfES5uNJa4g

[HDRisto]

Liikennelentäjiksi lähteneet lentäjät jäävät kuitenkin tietääkseni ilmavoimien reserviin ja kutsutaan palvelukseen tilanteen iskiessä päälle. Kun ilmavoimien lentäjät vaihtuvat säännöllisesti, hävittälentäjiä ja muita pilotteja on reilusti reservissä sodan varalle. Tämä lienee logiikkana lentäjien päästessä muihin hommiin.

Ollakseen pätevä taistelulentäjä on hommaa harjoiteltava säännöllisesti ja sitä on käytännössä tehtävä työuramaisesti. Kyseessä on fyysisesti erittäin vaativa aselaji eikä Airbusia ohjastamalla tatsi säily.

Selkä ja varsinkin niska on kovilla. Kypäräähän ei voi köyttää remmeillä kiinni jakkaraan kuten F1 autoissa, se HANS-systeemi, kun pitää pystyä katselemaan muuhunkin suuntaan kuin suoraan eteensä.

[Tunkki]

Ilmavoimien sedät puhuttelevat liikennelentäjiä "automatisoidun vaakalennon valvojiksi".

[repo]

Huono ellei tänä päivänä jo jopa täysin toimimaton vertaus.

Ei se ole huono vertaus. Hävittäjälentäjä lentää käsin ja paljon myös aistien varaisesti. Liikennelentäjä lentää pitkästä lennosta käsin vain muutaman minuutin. Liikennelentäjät ovat järjestelmän valvojia, hävittäjälentäjät ovat käsityöläisiä. Valvonnan osuus tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan[...]

Näkökulma tuokin, käsityöläinen vs. järjestelmävalvoja, ja osin perusteltu, mitä itse pystyn sanomaan noiden lentäjän tehtäväkuvien eroista tänä päivänä.

"Glorifioidut plösöt liikennelentäjät" on joko omia näköhavaintojasi ulkomitoiltaan  liian kookkaasta liikennelentäjästä sinun malliisi, millainen liikennelentäjän tulisi olla, tai sitten vain tahatonta keskustelun kärjistämistä.

Joka tapauksessa pointti oli, kuten totesit, liikennelentäjän työ on muuttunut voimakkaasti järjestelmävalvojaksi. Se ei poista sitä tosiasiaa, että lentäjillä on edelleen ohjaajan rooli hoidettavana, erityisesti poikkeustilanteissa, kuten aiemmin viittaamani hyvin tunnetut Air France 447:n ja Hudson joen -tapaukset. Sitten on myös tapauksia, joissa automatiikan nopeus on ollut pelastava tekijä. Liikennelentojen automatisointi on pitkäaikainen ja päättymätön keskustelu. Noin 25 vuotta sitten epäiltiin täysin automatisoitujen (siis ilman perinteistä lentäjäkoulutusta operoivien matkustajakoneiden) liikennelentojen olevan arkipäivää nyt. No ei ole vielä, mutta selvästi on automaatio lisääntynyt .

Sen sijaan militaripuolella miehittämättömät lentokoneet ja niiden tehtävät ovat yleistyneet jo niin ettei niistä ole enää uutiseksi. Toisaalta militaripuoli vähemmän tekee numeroa drone-operaatioistaan. Tämä ei tietysti vielä koske Suomea eikä silmiini ole vielä osunut tietoja, kuinka yleistä drone-operaatiot ovat muilla kuin Amerikan Yhdysvalloilla. Ja kuinkahan paljon näitä droneja oikeasti lennetään manuaalisti dronen operaatioajasta. Epäilen, että suhde voi olla samaa luokkaa kuin liikennelentämisessä.

Mutta meillä tuskin kenelläkään on näistä asioista tilastoja käytettävissä (mm. plösöjen liikennelentäjien määrä vs. hävittäjäpilotin ihannemitoissa olevat tai ilma-alustyypin mukaan aika manuaaliohjauksella vs. automaatilla) vaan pelaamme vain enemmän tai vähemmän erilaisten omakohtaisen kokemusten ja harrastuspohjaisten arvioiden varassa. Tässä suhteessa minullakaan ei ole tarjota kovaa faktaa, jotta alkaisin inttämään näistä asioista tämän enempää.

Pidän edelleen aiemmin esitettyä vertausta huonona ja olen perustellut näkemykseni.

[Möhömaha]

Se ei poista sitä tosiasiaa, että lentäjillä on edelleen ohjaajan rooli hoidettavana, erityisesti poikkeustilanteissa, kuten aiemmin viittaamani hyvin tunnetut Air France 447:n

Tuossa tapauksessa se "rooli" meni kai aika lailla päin persettä. Yksikään kolmesta pilotista ei edes tunnistanut sakkausta. Eli miten lentäjät tappavat 228 ihmistä ymmärtämättä mitä on tapahtumassa. Aikaa jopa neljä minuuttia 12000 metristä.

[sivullinen.]

Haistan uutisessa pelinpolitiikkaa eli liekö taustalla käynnissä jotkin työ-/palvelus-/tjsp. -sopimusneuvottelut.

Niin kaavamainen AY-liikkeen tekemä uutinen oli, ettei tässä muusta voi edes olla kyse -- eikä loppu-uutista kannata edes lukea --. Kun on niin hirvittäviä pulia ihan kaikista työntekijöistä, ja jos palkkaa ei välittömästi nosteta, niin sitten kaikki työntekijät lähtevät muualle, on AY-liikkeen iänikuinen virsi. Se toimii näin suurtyöttömyyden aikanakin; se on niin kauan laulettu virsi, ettei kukaan enää sen sisältöä pohdi. Sen sisältö on kuitenkin täyttä valetta lähes poikkeuksetta; niin tässäkin tapauksessa.

Tässä ketjussa sanottiin ison osan lentäjistä olevan jo nyt työttömiä. Kun näitä Hornetteja ei nyt muutenkaan ihan hirvittäviä määriä ole, niin työvoimapula ei mitenkään voi kasvaa suureksi. Siinä tilanteessa, että yht'äkkiä tilattaisiin amerikasta pari sataa uuden uutta hävittäjää ja isompi joukko pieniä koneita lisäksi, voisi koulutuksen hitaudesta johtuen syntyä pieni pula. Vielä ei ole hävittäjiä kuitenkaan tilattu -- ja tilauksen suorittamisestakin todennäköisesti kuluu vuosikymmen toimituksen valmiiksi tulemiseen --.

Hävittäjälentäjissä on lisäksi tietty mielikuvalisä, jonka johdosta niihin tehtäviin on aina enemmän hakijoita kuin paikkoja. Se on sellaista sotapropagandaa. Sekin on jo iäisen vanhaa. Ensimmäisen Maailmansodan aikana alettiin ensimmäisen kerran käydä lentotaisteluja ilmassa; sitä ennen lentokoneita oli käytetty vain pommittamiseen. Silloin todettiin lentämisen olevan kaikkein vaarallisin tehtävä sodassa, ja siksi käytettiin suunnattomat summat rahaa ja lehtipaperia "lentäjä-ässistä" mielikuvien luomiseksi. Siinä onnistuttiin yli odotusten. Lentäjiksi oli aina enemmän pyrkijöitä kuin halukkaita, vaikka siihen aikaan suurin osa lentäjistä kuoli jo koulutusvaiheessa; tämä on totta ja kertoo karun kuvan sen ajan lento-osaamisesta.

Suurimmat teknoarmeijat yhä pitävät lentokoneita strategisten aseiden jälkeen tärkeimpinä yksikköinä, joten yhä tehdään sotapropagandaa Top Gunien ja muiden keinojen avulla. Suomessa ei ole teknoarmeijaa vaan massa-armeija, mutta silti meille tulee sivutuotteena vahingossa tätä propagandamateriaalia paljon erityisesti amerikasta. Suomessa yhtä moni sotilas prosentuaalisesti haluaa hävittäjälentäjäksi kuin amerikassakin, mutta Suomen sotavoimissa on lentäjien tehtäviä prosentuaalisesti alle kymmenesosa amerikan sotilasvoimien määrästä. Suomessa on huomattavaa ylitarjontaa halukkaista hävittäjälentäjistä -- ja osaamisen taso on suunnilleen sama kuin amerikassa --. Ei ole siten mitään syytä erityisesti vielä lisää houkutella lentäjiä. Tosin ei hyvin tehtävänsä suorittavia ahkeria ja sitoutuneita lentäjiä missään alimmassa mahdollisessa palkkaluokassa ole syytä pitää -- kuten ei pitäisi myöskään rivisotilasta, jonka paremmin tunnemme nimellä varusmies, ja joka saa vähemmän palkkaa kuin afrikan köyhimmässä kehitysmaassa kioskinpitäjä --.