Positiivinen syrjintä - onko se missään olosuhteissa järkevää?

[vrv]

Vahinko että en asu Mikkelissä. Äitini on nykytulkinnan mukaan maahanmuuttaja/pakolainen, eli evakko miehitetystä Karjalasta. Olisin mennyt hakemaan liput konserttiin ja antanut ne jollekin Suomalaiselle lapselle.

Eri asia on tieytenkin olisiko minua syrjitty, vai posiitiivisestisyrjitty?

[pw]

Positiivisella syrjinnällä ei ole tarkoituskaan saada aikaan mitään kehitystä tai hyvää. Sinisilmäisinkään kukkahattu ei oikeasti luule parantavansa maahanmuuttajien koutoutumista syrjimällä valtaväestöä. 

Positiivinen syrjintä on yksi tehokkaimmista tavoista syventää kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä kuilua ja lietsoa rasismia, joita ilman mokuttajat, kukkahatut ja koko monikulttuurikoneisto olisivat tyystin tarpeettomia.

[Kimmo Pirkkala]

^Tuossa voi tosiaan olla pointtia. Tehdään sitä rasismia, jos ei meinaa löytyä. Ja sitten sitä vastaan pitää taas tehdä positiivista rasismia. Kukkahattuteollisuus kiittää.

[Kimmo Pirkkala]

"Epäoikeudenmukaisuuden korkein aste on teeskennelty oikeudenmukaisuus"
- Platon

Sopii kuin nenä päähän tähän asiaan...

"Syrjinnän korkein aste on positiivinen syrjintä"
- ääridemokraatti

[qwerty]

2017-06-27 Suomen Uutiset / Immonen: Positiivisesta erityiskohtelusta luovuttava – "Valtaeliitti yrittää ehkäistä rasismia, mutta syyllistyy siihen itse"

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen etnisyyteen perustuvasta positiivisesta erityiskohtelusta luopumisesta. Immosen mukaan hallituksen on ryhdyttävä toimiin positiivisen erityiskohtelun kitkemiseksi Suomessa.

edit: Immosen omilla sivuilla tuo jo onkin

Etnisyyteen perustuvasta positiivisesta erityiskohtelusta luopumisesta

Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan tietyn henkilön tai ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) suosimista yleisesti muuhun kantaväestöön verrattuna. Työelämässä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi maahanmuuttaja voi julkisen sektorin työnhakutilanteessa nousta pelkän etnisyytensä perusteella kantaväestöön kuuluvien työnhakijoiden edelle, vaikka hän ei olisi yhtä pätevä suorittamaan kyseistä työtehtävää kuin kantaväestöön kuuluvat työnhakijat.

Viime vuosina monet kunnat ovat ottaneet tavoitteekseen työllistää maahanmuuttajia saman prosenttiosuuden verran, kuin heitä asuu kunkin kunnan alueella. Esimerkiksi Oulun kotouttamisohjelman mukaan kaupunkikonsernin työntekijöistä kaksi prosenttia tulisi olla maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien nykyistä suurempi määrä henkilöstössä ei saisi kuitenkaan olla mikään itseisarvo, vaan työtehtäviin tulisi valita aina pätevin hakija riippumatta siitä, mihin etniseen ryhmään hän kuuluu. Valtionyhtiöistä esimerkiksi Yleisradio pyrkii aktiivisesti lisäämään henkilöstöönsä eri kulttuuritaustan omaavia ihmisiä perustelemalla sitä yhdenvertaisuuden edistämisellä. Tosiasiassa tämänkaltainen ihmisten etnisen tai kulttuurisen taustan arvottaminen toista ylemmäksi työnhakutilanteessa syrjii kantaväestöä. Tämän seurauksena kansalaiset eivät olekaan enää keskenään etnisesti yhdenvertaisessa asemassa.

Toisin kuin nykyinen valtaeliitti antaa ymmärtää, maahanmuuttajien yleisesti suuri työttömyys maassamme ei suinkaan johdu heidän syrjinnästään rekrytointitilanteessa, vaan yksinkertaisesti siitä, että usein näiltä maahanmuuttajilta puuttuvat työllistymiseen vaadittavat ominaisuudet, kuten riittävä koulutus tai luku-, kirjoitus- ja kielitaito. Tämä asia puolestaan voidaan korjata vain maahanmuuttajien työllistymiseen vaadittavia ominaisuuksia parantamalla.

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa ihmisten arvottamista etnisyyden tai kulttuurin perusteella ja on siten yleisten määritelmien mukaan rasismia. Samaan aikaan kun valtaeliitti yrittää ehkäistä rasismia, se syyllistyy siihen itse sallimalla ja toteuttamalla positiivista erityiskohtelua. Sopii myös kysyä, palveleeko julkinen sektori nykyisellään kansalaisiamme riittävällä ammattitaidolla, jos julkiselle sektorille ei palkata ihmisiä töihin osaamisen ja pätevyyden, vaan etnisyyden perusteella.

Yhdenvertaisuuslaki sallii yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeavat erityistoimet vain, jos niiden tavoitteena on syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai lievittäminen. Maahanmuuttajien rekrytointitilanteessa suosimisen perusteena ei kuitenkaan yleensä ole syrjintä, vaan halu lisätä heidän osuutta kunnan tai valtionyhtiön henkilöstöstä. Näin ollen se ei ole lain sallima peruste poiketa yhdenvertaisesta kohtelusta. Myös Suomen ratifioima Kansainvälisen työjärjestön syrjintää koskeva yleissopimus kieltää "kaiken erottelun, hyljeksinnän tai suosinnan rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen tahi yhteiskunnallisen alkuperän perusteella".

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä niin kutsutun etnisyyteen perustuvan positiivisen erityiskohtelun kitkemiseksi Suomessa?

Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2017
Olli Immonen /ps

[Laskentanuiva]

Minkäänlainen  positiivinen syrjintä/ ohituskaista ei kuulu ainakaan työelämään(rekrytointi jne.).

Työkokeilut, koeaika ja erilaiset valmennuskurssit jne, jne, ovat sitä varten olemassa.


Jätän sen verran tilaa positiiviselle syrjinnälle, että esim.  vaikeavammaisuus/ sairaus olisi peruste saada kelalta/ eläkeyhtiöltä jotain palkkatukea tjms, tietyissä tilanteissa.

Se on win -win tilanne.

[qwerty]

KK 290/2017 vp
Kirjallinen kysymys etnisyyteen perustuvasta positiivisesta erityiskohtelusta luopumisesta

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetään yhdenvertaisuuden edistämisestä ja syrjinnän kiellosta. Lain 9 §:n mukaan positiivinen erityiskohtelu, eli sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei kuitenkaan ole syrjintää.

Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi perinteisen vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Yhdenvertaisuussäännös ei edellytä kaikkien kansalaisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Perustuslain yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää perustuslain 6 §:n 2 momentin sisältämä syrjintäkielto, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuperän perusteella. Ollakseen hyväksyttävää perustuslain 6 §:n 2 momentin kannalta erottelu tulee voida perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla, minkä lisäksi huomiota tulee kiinnittää menettelyn oikeasuhtaisuuteen. Pykälä ei siis kiellä kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi syrjintäsäännöksessä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Tämä ilmenee myös valitusta sanamuodosta ''ilman hyväksyttävää perustetta asettaa muihin nähden eri asemaan''. Säännös ei estä tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia.

Perusoikeuksien käytännön toteutumisen kannalta ei ole perustuslain 22 §:n esitöiden mukaan riittävää, että julkinen valta pidättäytyy itse puuttumasta perusoikeuksiin. Usein perusoikeuksien tosiasiallinen toteutuminen edellyttää julkisen vallan aktiivisia toimenpiteitä, esimerkiksi tosiasiallisten edellytysten luomiseksi perusoikeuksien käyttämiselle. Säännös korostaa pyrkimystä perusoikeuksien aineelliseen turvaamiseen muodollisen, menettelyvaatimuksiin liittyvän perusoikeusturvan rinnalla.

Työelämä kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Edistämisvelvoitteen mukaan työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Myös viranomaiselle kuuluu velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta tehokkaasti. Esimerkki hyväksyttävästä positiivisesta erityiskohtelusta voisi olla, että viranomainen on yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnissa todennut, että henkilöstörakenne on yksipuolinen ja tällä perusteella päättää kehittää niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa tavoitteena tunnistaa mahdollisesti syrjiviä käytäntöjä. Jos valinta työnhakutilanteessa tehdään henkilöön liittyvän syyn perusteella, eikä hakijan pätevyyden perusteella, on kyse pääsääntöisesti syrjinnästä, eikä positiivisesta erityiskohtelusta. Viranomainen voisi esimerkiksi päättää, että jos on kaksi yhtä pätevää hakijaa, valitaan se hakija, joka kuuluu työpaikalla aliedustettuun väestöryhmään. Edelleen tulisi viranomaisen muuttaa kyseinen rekrytointiin liittyvä käytäntönsä heti, kun henkilöstörakenne vastaa väestön kokonaisrakennetta. Henkilö, joka epäilee tulleensa syrjityksi työhakutilanteessa, voi ottaa yhteyttä syrjintäkiellon noudattamista työelämässä valvoviin työsuojeluviranomaisiin.

Hallituksen suunnitelmissa ei ole muuttaa positiivisen erityiskohtelun määritelmää. Yhdenvertaisuuslaki konkretisoi perustuslain 6 §:n, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden yhdenvertaisuus- ja syrjinnänsuojasäännöksiä sekä panee toimeen perustuslain 22 §:n mukaista julkisen vallan velvoitetta turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Hallitus edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään muun muassa 16.2.2017 hyväksytyn kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimenpiteillä. Yhdenvertaisuutta työelämässä kehitetään osana toimintaohjelmaa kiinnittämällä tiedotuksella ja koulutuksella huomiota työelämän syrjintään muun muassa rekrytoinneissa. Edelleen viranomaisia koulutetaan yhdenvertaisuusasioissa ja esimerkiksi kuntien yhdenvertaisuussuunnittelua kehitetään.

Helsingissä 5.7.2017
Oikeusministeri Antti Häkkänen

[Kimmo Pirkkala]

Positiivinen syrjintä tarkoittaa tosiasiallista tasa-arvoa.

Tosi asiallista.

[Jepulis]

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä......
Yhdenvertaisuussäännös ei edellytä kaikkien kansalaisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua

Helsingissä 5.7.2017
Oikeusministeri Antti Häkkänen

George Orwell sanoi sen paremmin kirjassaan Eläinten vallankumous (1945)

"Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset."

Kirjassa siat olivat aivan erityisen tasaarvoisia. 

[Ink Visitor]

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä......
Yhdenvertaisuussäännös ei edellytä kaikkien kansalaisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua

Helsingissä 5.7.2017
Oikeusministeri Antti Häkkänen

Ei näiden touhuissa ole mitään logiikkaa...

[Jalopeura]

Yksi asia mitä olen usein pohdiskellut, on naisten positiivinen syrjintä työuralla sellaisissa paikoissa, joissa he eivät pärjää keskimäärin fyysisissä tehtävissä niin hyvin kuin miehet. Esm sotilasuralla, poliiseina tai palomiehinä (tai palohenkilöinä). Onko tämä hyväksyttävää?

Minä en kannata minkäänlaista syrjintää. Valitaan aina paras ja tehtävään sopivin henkilö sukupuolesta riippumatta. Jos se tarkoittaa että jotkut alat segregoituvat sen takia, niin mitä se haittaa? En ymmärrä sellaista ajattelua että jossain alassa olisi automaattisesti jotain vikaa sen takia, että se on hyvin sukupuolijakautunut.

[ämpee]

Tosiasiallinen olki-ukko, siitä tässä on kyse, eikä missään ole nähtävillä tosiasiallisen määritelmää, se kun ei edes sisälly lakiin.
Mitä ilmeisimmin on tasa-arvoa ja ylivertaista tasa-arvoa, aivan Orwellin tarinan mukaisesti.

Kyse kuitenkin on lakiin kuulumattomalla ja sisältymättömällä "perustelulla" luotu tarkoituksellinen etnisyyteen perustuva suosintajärjestelmä, joka käytännössä on lain vastaista etnisyyteen perustuvaa syrjintää kääntöpuolellaan.

Perusteluissa myös sanottiin etnisten vähemmistöjen ali-edustuksen olevan syynä lainvastaisen käytännön luomiseen, mutta mikäli ei ole osoittaa ali-edustuksen syntyneen etnisistä syistä, ei ole myöskään mitään syytä etnisiin syihin vedoten sitä ryhtyä korjaamaan.

[pienivalkeapupu]

Poliittisesti korrektilla hyvällä tavalla perusteltavissa oleva ajatus tosiasiallisesta tasa-arvopohjaisesta syrjinnästä, joka tarkastellaan joka kerta tapauskohtaisesti (vrt uksittaistapaus).
...ja näin