Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[Roope]

Mielenkiintoista tässä on se, että juttu on ristiridassa Hesarin mokutusagendan kanssa. Eikö tänne siis tarvitakaan enää lisää jengiä (ulkomailtakaan??) turvaamaan talouskasvu ja huoltosuhde? Olisi ollut kiva kuulla tämän sankarin mielipide maahanmuutosta.

Professori Kotiaho on ollut mukana laatimassa ennustetta, jonka mukaan 30 vuoden päästä muun muassa suomalaisten syntyvyyden ja kulutuksen vuoksi liikkeellä on satoja miljoonia pakolaisia. Kotiaho paheksuikin Suomen syntyvyyden laskusta uutisointia, koska rajoillamme on kohta jopa miljoona pakolaista.

Eli ei hätää, sillä agendan mukaan maahanmuuttoa saadaan, vaikkei tarvittaisikaan.

[Jochanan]

Suomessa ja ylipäätänsä Länsi-Euroopassa ei ole syntyvyysongelmaa. Niissä on abortti ja ehkäisy ongelma. Valkoiset naiset murhauttavat miljoonia lapsia. Jengi harrastaa tavalliseen tapaan seksiä. Jos abortti ja ehkäisy poistuu, niin sitten jengiä tulee lisää tarpeeksi.

Kaikkein hulluinta tässä onkin juuri se, että kohtuihin tapetaan moninkertaisesti se määrä, mikä tänne otetaan "työvoimana" kehitysmaista.

[U-käännös]

Jochananilta ylempänä hyvä artikkelilöytö Hesarista. Ohessa keskeiset osat artikkelista Homman arkistoon. Artikkelileikkeen alla muutama kommenttini professori Kotiahon näkemyksistä. Korostin kommentoitavat kohdat sekä alueen, jossa professori ilmoittaa tekevänsä toisin kuin opettaa. Luonnon monimuotoisuutta puolustava professori tuntuu unohtavan ajattelussaan, että myös eri ihmispopulaatiot ovat osa luontoa ja täten suojelun arvoisia.

Lapsettomien puolustaja

Ekologian professorin Janne Kotiahon mielestä synnytystalkoista puhuminen on perverssiä.

Hän pohtii, voisiko lapsettomia ja lapsen hankintaa lykkääviä jopa palkita rahallisesti.

...
Aina kun Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho ehdottaa lapsettomuuslisää esimerkiksi seminaarissa, yleisö naurahtaa. Ja vähän leikkiä se onkin, vaikka siinä on totuuden siemen.
...
Janne Kotiaho on työnsä puolesta huolissaan etenkin luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Ja on hän sitä muutenkin, kuten meidän kaikkien tulisi olla. Kasvi- ja eläinlajien väheneminen vie yhtä lailla ihmisiltä elinmahdollisuudet kuin ilmastonmuutoskin.

"Ihmisen olemassaolo on täysin riippuvainen muista eliöistä. Jos tuhoamme ympäristön, tuhoamme itsemme."

Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä yhdistää Kotiahon mukaan se, että kumpaakaan ei näe. Tuho etenee vaivihkaa, eivätkä ihmiset välttämättä havahdu sellaiseen, jota ei omalla takapihalla huomaa.
...
Kotiaho tutkii työssään, miten haittoja voisi minimoida. Yksi tapa on väestönkasvun hillitseminen. Keinoja on olemassa: tyttöjen koulutus, tasa-arvon lisääminen ja esimerkiksi se, että kaikki kirkot sallisivat ehkäisyn. Myös se auttaa, että vanhuksilla on eläke tai muu sosiaaliturva.

"On olemassa maita, joissa lapsia tehdään vanhuuden turvaksi."
...
Kotiahon mielestä [syntyvyys]tilanne [Suomessa] on juuri nyt hyvä. Hän ei sano, että ihmisten pitäisi lopettaa lisääntyminen. Mutta jos tilanne on mennyt kestävämpään suuntaan, miksi yrittää muuttaa kurssia?

Suomessa perhe perustetaan nykyään myöhemmällä iällä. Väestönkasvun kannalta se on hyvä asia. Kotiaho selittää: jos jokainen saa ensimmäisen lapsensa 20-vuotiaana, sadassa vuodessa ehtii syntyä liuta uusia ihmisiä. Jos taas kaikki alkavat saada lapsia 33-vuotiaina, väkimäärä kasvaa hitaammin.
...
Työikäisten ikäluokkien pieneneminen ei itsessäänkään ole Koti­ahon mukaan uhka, koska väestön vähentyessä työntekijöille on kovempi kysyntä. Se nostaa työllisyys­astetta, palkkoja ja verotuloja. Ei siis tarvita suurta määrää ihmisiä tekemään töitä ja maksamaan yhteiskunnan menoja, koska kovempi kysyntä yhä vähenevälle ihmisjoukolle korjaa ongelmia. Eläkkeiden maksajiksikaan ei Kotiahon mukaan tarvita lisää väkeä. Hänen mielestään eläkesysteemi on vähintäänkin epäilyttävä, jos se toimii sillä periaatteella, että maksajiksi tarvitaan koko ajan suurempi määrä ihmisiä.

"Sehän olisi pyramidihuijaus."
...
Kotiaho puhuu väestönkasvun hillitsemisestä, mutta hänellä itsellään on kolme lasta. Eikö se ole ristiriitaista?
...
"Yksilön merkitys on siinä, mitä suuri joukko yksilöitä tekee. Ei sillä yhdellä yksilöllä sitten kuitenkaan ole isossa mittakaavassa väliä." [sanoo Kotiaho]
...
"Kannattaa miettiä, onko hyvä lentää Pattayalle lomalle. Mutta jos kuitenkin lentää, turha siitä on syyllistyä." [jatkaa Kotiaho]

Kotiaho ei ajattele, että pitäisi elää kuten opettaa. Hänellä on kaksi diesel-autoa ja hän kertoo olevansa kova lihansyöjä.
...
Kotiahon viimeaikaisiin tutkimuksiin on kuulunut selvittää, miten ekologinen kompensaatio voitaisiin toteuttaa Suomessa. Se tarkoittaa, että aina kun jossain heikennetään luonnon tilaa, heikennys pitää hyvittää jossain toisaalla. Jos siis rakennuttaja tekee metsään omakotitaloja, sen tulee rahoittaa suojeltavaa metsää jonnekin toisaalle. [...] Kritiikkiä kompensaatio on saanut siitä, että se olisi viherpesua.

"Silloin ajatellaan, että ekologinen kompensaatio antaa luvan tuhota ympäristöä. Se lupa meillä kuitenkin on jo. Pääsääntöisesti rakentamista ei ole kielletty sen vuoksi, että luonto siitä kärsii. Haittojen hyvittämiseen velvoittaminen on ainoa keino, jolla voimme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet."
...
Kotiahon mukaan nyt puuta kaadetaan liikaa. Määrät heikentävät metsiä ekologiselta kannalta.

Metsiä on suojeltu liian vähän, etenkin Etelä-Suomessa.

"Vaikka Pohjois-Suomessa on suojelualueita, eivät ne auta Etelä-Suomen lajistoa."
...
Koko artikkeli: https://www.hs.fi/elama/art-2000006035826.html

Professori Kotiaho ei tässä artikkelissa puhunut maahanmuutosta, mutta hän on sivunnut aihetta varovaisesti mm. HS:n mielipidepalstalla (HS 17.2.2019) ja YLEn uutisessa (YLE 17.4.2018).

Kotiaho ei lukemani perusteella koe ongelmaksi, että ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä kasvaa voimakkaasti. Kotiaho on huolestunut Etelä-Suomen metsien lajistosta, mutta hän ei näe syitä huoleen uniikkien ihmispopulaatioiden kohdalla. Geneettisesti ja erityisesti kulttuurisesti monimuotoinen ihmislaji vaikuttaa Kotiahon mielessä pelkistyvän tasaisen harmaaksi massaksi, jota voi siirrellä ylikansoitetuilta alueilta vähemmän kansoitetuille alueille.

Mihin huoli luonnon monimuotoisuudesta katoaa, kun puhutaan metsien sijaan ihmispopulaatioista?

Myös ihmislajin monimuotoisuuden muutokseen pätee sama kaava kuin muuhun luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen: Kuten Kotiaho uutisleikkeessä kuvailee, muutos tapahtuu hitaasti sukupolvien saatossa ja se yllättää lopulta kaikki. Amerikan intiaanien jälkeläiset lienevät parhaimpia kokemusasiantuntijoita, jos kaivataan suhteellisen tuoretta esimerkkiä alkuperäisväestön ja -kulttuurin tuhoamisesta liiallisella maahanmuutolla.

Ihmisten lukumäärän alentamisesta olen pääsääntöisesti samaa mieltä professori Kotiahon ja jäsen Veikon kanssa. Ihmispopulaatiota pitäisi omasta mielestäni alentaa siten, että väki hankkisi lapsia 1-2 kappaletta. Myös sivistyneimmän väestönosan tulisi hankkia lapsia muiden tavoin 1-2 kappaletta. Jos "uraohjukset" ulkoistavat jälkikasvun hankinnan heikkolahjaisimman väestönosan harteille, on seurauksena eräänlainen pullonkaulailmiö.

[Edit: oikoluku]

[Jochanan]

Ihmispopulaatioiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että me lisäännymme ja afrikkalaiset, intialaiset ja kiinalaiset lakkaavat lisääntymästä. Tämä on ihan puhdasta matematiikkaa ja luulisi professorinkin asian ymmärtävän sen sijaan, että taivastelee synnytystalkoopuheita.

[Jochanan]

On myös huomattavaa, että juuri sivistyneiden maiden sivistyneimmät ihmiset keskimäärin ovat juuri niitä, joilla on alhainen syntyvyys. Sielläkin se typerämpi fraktio, josta ei ole työelämään eikä muuhunkaan yhteiskunnallisesti osallistuvaan rakentavaan toimintaan ja on pudonnut sosiaaliavun varaan, lisääntyy usein lähes kehitysmaalaiseen tapaan.

En tiedä, missä sinä olet kasvanut ja miten "otoksesi" kerännyt, mutta kyllä minun etnografiani osoittaa jotain aivan muuta: monilapsiset perheet ovat hyvinvoivia, menestyviä ja vähintään keskiluokkaisia. Heillä on omakotitalot, asuntovaunut, veneet ja kesämökit. He matkustelevat säännöllisesti etelän unelmakohteisiin koko perheen kanssa. Lapset harrastelevat, mitä tahtovat ja saavat kasoittain joululahjoja.

En ole kuullut, että kukaan elättäisi lapsilisillään perhettään. Tai olen kerran, mutta se oli joskus 1980-luvun lopussa.

Ja mitä sivistykseen tulee, se on aika suhteellinen käsite. Tietysti koulutustaso voisi olla aika hyvä indikaattori ja kannatan itse koulutusta, mutta tunnen monia miehiä, jotka ovat vähästä lukemisestaan huolimatta aika kovia pelimiehiä paitsi tuolla makuukammarin puolella, myös työelämässä. Monet elättävät palkallaan koko perheensä jopa siinä määrin, että vaimo saa olla kaikessa rauhassa kotiäitinä, kuten pitääkin.

Tällainen on minun kuvani ja käsitykseni monilapsisista perheistä länsimaissa. Se eroaa kovin sinun kuvastasi. Tuntui, että suorastaan halveksuit tällaisia hyvinvoivia ja elämässään menestyneitä ihmisiä. Mistä lie peräisin tuo asenteesi...

Oletko kasvanut koko ikäsi maahanmuuttajalähiössä?

Kaikkiaan: alhainen syntyvyys on välttämätön asia maapallon kantokyvyn ja ihmislajin hyvinvoivan tulevaisuuden kannalta. Meidän, alhaisen syntyvyyden maana ja maanosana, tulee vaatia siihen sitoutumista kaikilta, jotka haluavat meiltä mitään apua. Tällä järkevällä ja ainoalla kestävällä periaatteella meidän tietenkin tulee suhtautua maahanmuuttoon, johon väestöä lisäävänä ja yhteiskuntamme kantokykyä vähentävänä tulee muutenkin suhtautua erittäin kriittisesti jo lähtökohtaisesti. Oikeasti tarvitsemme vain huippuluokan korkeakoulutettua osaamista ja pääomaa. Jos maahanmuuttajalla ei ole noista toista tai toista tuotavanaan, niin hänet on haittamaahanmuuttajana torjuttava. Kyseessä kun ei ole pelkästään oma tulevaisuutemme, vaan koko maapallon tulevaisuus.

Unohdat tässä kuitenkin sen, että loppupeleissä ihminen ei voi hirveästi vaikuttaa syntyvyyteen laajassa mittakaavassa, se kun on muutaman - jos sanoisin - luonnonlain ohjaamaa. Puhutaan ns. kiihtyvän, hidastuvan ja pysähtyvän väestönkasvun vaiheesta. Kaikki nämä vaiheet on käyty länsimaissa jo läpi ja ne liittyvät teolliseen vallankumoukseen ja sitä seuranneeseen jatkuvaan talouskasvuun ja teknologiseen edistymiseen, joten ratkaisu ei ole se, että vaaditaan kaikilta ja kaikkialla alhaista syntyvyyttä, vaan ratkaisu on se, että viedään nykyinen teknologia ja taloudellinen kasvu sinne, missä niitä ei vielä ole.

Fiksu maahanmuuttopolitiikka toki on myös ihan hyvä ratkaisu, mutta vain väliaikainen sellainen, koska jos siihen "sivistykseen" on uskominen, monet sivistyksen äänet ovat tässäkin keskustelussa huutaneet, että pian tänne puskevat miljoonat ja nykyinen siirtolaisvyöry on vasta lastenleikkiä siihen verrattuna.

Mitä sinä silloin aiot Veikkoseni tehdä? Haudata pääsi hiekkaan, kun syntyvyyssaarnat eivät mene perille?

[Mangustin]

Ynnätään tähän supersuorittaminen, josta on tehty hyve naisille: HS: Supersuorittaminen, stressi ja liian kova treeni voivat sekoittaa naisen hormonit niin, että lapsensaanti vaikeutuu.

Joo, naiset lähtee helposti ortoreksia-trendeihin kun kaverit ja insta. Fitnesskissat sotkee kiertonsa ja kilpirauhasensa pyrkimällä <15% rasvoille, maratoonarit liialla aerobisella (+nivelet!) ja vegaanit ei saa ravinnostaan steroidien rakennusaineita. Hindut on siinä viisaita että ne perustaa perheen nuorena ja alkaa askeeteiksi sitten kun lapset on kasvatettu.

Hajnal-linjan tällä puolella on ihanteena että koulut on käyty ja asema työelämässä vakaa ennen lastensaantia, mutta jopa kolmasosa naisista saattaa kärsiä lapsettomuudesta jos tätä elämänkaarimallia suositaan:

Endometrioosin suomenkielinen nimi on kohdun limakalvon sirottumatauti. Nimi kuvastaa sairautta: kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, tavallisesti vatsakalvon pinnalla pikkulantiossa, emättimen ja peräsuolen välissä tai munasarjojen pinnalla.(...) Endometrioosi on yleinen sairaus, jota esiintyy ehkä noin 10 %:lla naisista, mutta sen perussyytä ei tunneta.
...
Raskaudet ja pitkä imetysaika vähentävät endometrioosin riskiä.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00119

– Sairaudesta ei edelleenkään puhuta tarpeeksi, vaikka sitä sairastaa hedelmällisessä iässä olevista naisista 2–10 prosenttia. Se on yhtä paljon kuin esimerkiksi astmaa tai tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä. Endometrioosin yleisyys nousee jopa 50 prosenttiin sellaisten naisten keskuudessa, jotka kärsivät lapsettomuudesta, kertoo gynekologi, LT Outi Uimari.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/05/laakari-endometrioosi-yhta-yleinen-kuin-astma-ja-diabetes

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on tavallisin naisten hormonihäiriö. Sitä esiintyy 5–15 %:lla naisista. Monirakkulaoireyhtymän tunnusmerkkejä ovat liiallinen karvojen kasvu ja epäsäännölliset kuukautiset. Yli puolet potilaista on ylipainoisia, ja heillä on taipumus erityisesti ns. keskivartalolihavuuteen. Oireet voivat myös vaihdella naisen hedelmällisen iän aikana: kuukautiskierrot ovat nuorena kovin epäsäännölliset, mutta toisaalta 40 vuoden iässä monella kierto säännöllistyy.

Gynekologisessa kaikututkimuksessa voidaan nähdä monirakkulainen munasarjarakenne (PCO, polykystiset munasarjat) ns. sattumalöydöksenä naisella, jolla ei ole mitään gynekologisia oireita. Tällainen tilanne voi olla jopa 20 %:lla naisista.

https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00686

Endometrioosi ja PCOS ovat siitä ikäviä ongelmia, että ne pahenevat itsestään - endometrioomat erittää estrogeenia mikä lisää liikakasvua jne ja PCOS-potilailla taas insuliiniresistenssi aiheuttaa lihavuutta mikä pahentaa monirakkulaisuutta. Ihmislajin historiassa nämä hormonihäiriöt eivät ole aiheuttaneet suurempia ongelmia eikä perinnöllinen alttius niille ole siis karsiutunut kun nuorena alkanut jatkuva raskauksien ja pitkien imetysten kierto piti oireet poissa.

No, mitä tarttis tehdä, kun viidennes-kolmannes naisista on vaarassa jäädä lapsettomiksi jos he rakentavat ensin sopivan elintason lapsille?

[Nikolas]

Mielenkiintoista tässä on se, että juttu on ristiridassa Hesarin mokutusagendan kanssa. Eikö tänne siis tarvitakaan enää lisää jengiä (ulkomailtakaan??) turvaamaan talouskasvu ja huoltosuhde? Olisi ollut kiva kuulla tämän sankarin mielipide maahanmuutosta.

Kognitiiviseen dissonanssiin kuuluu, että keskenään ristiriitaisia ajatuksia voidaan pitää yllä, kunhan niitä ei vaan tuoda liian lähekkäin esille, jolloin ristiriita kävisi liian ilmeiseksi.

Siis näin:

• Kun tulee puheeksi suomalaisten syntyvyys, maailmassa onkin jo nyt liikaa ihmisiä ja lasten hankkimatta jättäminen on ekoteko.
  
  
• Kun tulee puheeksi maahanmuutto, pieneneviä ikäluokkia täytyykin korvata maahanmuutolla ja väestöllisen huoltosuhteen ylläpitämiseksi tarvitaan pian pari miljoonaa mamua.

Eihän noista ole vaikea löytää ristiriitaa, mutta ne tuodaan esille eri aikaan sen mukaan, mistä kulloinkin on puhe.

[-PPT-]

Jotenkin vaikuttaa että hesarilla on jokin propagandakampanja meneillään jossa ylistetään Suomen alhaista syntyvyyttä. Imagine my shock, kulttuuri-marxismin sanansaattaja #1 Suomessa juhlii suomalaisten sukupuuttoa.

Mutta oikeasti, ihmetyttää että ne naivit hölmöt jotka vielä tilaavat hesaria koska luulevat että se kertoo totuuden eivät ala suuremmissa määrin heräilemään että miksi tämä lehti päivästä toiseen syöttää silkkaa nihilististä propagandaa.

[kepposyksikkö]

"On myös huomattavaa, että juuri sivistyneiden maiden sivistyneimmät ihmiset keskimäärin ovat juuri niitä, joilla on alhainen syntyvyys. Sielläkin se typerämpi fraktio, josta ei ole työelämään eikä muuhunkaan yhteiskunnallisesti osallistuvaan rakentavaan toimintaan ja on pudonnut sosiaaliavun varaan, lisääntyy usein lähes kehitysmaalaiseen tapaan." Suomessa "typerämpi fraktio" ei kyllä tyypillisesti hanki paljoa lapsia. Sellainen mielikuva voi tulla siitä, että on joitain yksittäisiä monilapsisia esimerkkejä sellaisista, mutta ne jäävät mieleen juuri harvinaisuutensa takia samalla kun ne 0-2-lapsiset eivät kiinnitä huomiota. Suuressa osassa "kehitysmaistakaan" ei ole enää suuri syntyvyys, vaan niissä missä on panostettu ehkäisyvälineiden ja/tai aborttien saatavuuteen on yllättävänkin matala syntyvyys suhteessa mielikuviin. Afrikassa ei ole panostettu ehkäisyn saatavuuteen ja tietouteen siitä ja abortti on usein kielletty, esim Nigeria suorastaan pyrkii siihen että väestö kasvaisi mahdollisimman suureksi

[Roope]

Eläkkeiden rahoitus vaikeutuu – "Tulevaisuuden suurin pelko on, että joutuu tekemään töitä elämän loppuun asti"

Väestökehitys kasaa tummia pilviä suomalaisen eläkejärjestelmän rahoituksen päälle, Eläketurvakeskuksen (ETK) kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki arvioi tiistaina esitellessään uusia laskelmia eläkkeiden kehityksestä.

Työikäisten määrä laskee koko ajan vuosina 2019–2085 lähinnä pienen syntyvyyden vuoksi.

– Vähemmän julkisuudessa puhutaan siitä, että myös nettomaahanmuutto-oletus on vähentynyt melkein yhtä paljon kuin syntyvyyskin, Tikanmäki sanoo.

Syntyvyyden ja nettomaahanmuuton pienentymisen vuoksi työikäisten määrä suhteessa eläkeikäisiin hupenee ja eläkkeiden rahoitus vaikeutuu – mutta selvästi vasta vuosisadan lopulla.

[...]

Pitäisikö eläkemaksuja siis jo nostaa tuleviin rahoitusongelmiin varautumiseksi?

– Sitä pitää kysyä päättäjiltä, mutta itse katsoisin ensin, onko väestönkehitykseen eli syntyvyyteen mahdollista vaikuttaa. Maahanmuutto on toinen vaihtoehtoinen tapa saada uutta väestöä ja eläkemaksujen maksajia, mutta se pitäisi sitten olla lähinnä työperäistä maahanmuuttoa, Tikanmäki sanoo.

Nuoret lisäisivät maahanmuuttoa

[...]

Yle kysyi Pasilan asemalla junaan kiiruhtavilta nuorilta aikuisilta, mitä he ajattelevat tulevista eläkkeistään.

Helsinkiläinen Sanni Sinkko kertoi olevansa valmis lisäämään työperäistä maahanmuuttoa eläkejärjestelmän rahoittamiseksi.

[...]

Myös Blomberg kasvattaisi maahanmuuttoa eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi.

Maahanmuuttajia tarvittaisin tuplasti lisää

ETK:n mukaan nettomaahanmuutto pitäisi kaksinkertaistaa nykyisestä, jos vähäinen syntyvyys haluttaisiin kompensoida eläkerahoituksen turvaamiseksi.

– Riippuu maahanmuuttajien työllistymisestä, mutta suuruusluokka on sellainen, että 15 000 uutta maahanmuuttajaa lisää vuodessa, kehityspäällikkö Tikanmäki sanoo.

Yle 19.3.2019

Yle Uutiset 18.00 19.3.2019 (14:50-17:10)

Otsikko:
Eläkkeiden rahoitus vaikeutuu tulevaisuudessa
Taustalla syntyvyyden lasku ja maahanmuuton väheneminen

Studiotoimittaja
Syntyvyyden lasku ja maahanmuuton väheneminen tuovat kuitenkin rahoitusongelmia. Muutaman kymmenen vuoden päästä eläkemaksuihin tulee suuria korotuspaineita.

Toimittaja Anna Karismo
Syntyvyyden lisäksi nettomaahanmuutto Suomeen vähenee. Näiden kahden asian vuoksi työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin pienentyy ja eläkkeiden rahoitus vaikeutuu selvästi muutaman vuosikymmenen päästä.
...
Heikki Tikanmäki, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö
Kyllä mä ensin katsoisin, että onko tähän väestökehitykseen mahdollista vaikuttaa. Että onko syntyvyyteen mahdollista vaikuttaa. Tai sitten maahanmuutto on tietysti vaihtoehtoinen tapa saada uutta väestöä ja eläkemaksujen maksajia, mutta sen pitäisi sitten olla tietysti lähinnä työperäistä maahanmuuttoa.

[kuvituksena ulkomaalaisen näköisiä siivoojia]

Toimittaja Anna Karismo
Jos matalaa syntyvyyttä haluttaisiin paikata maahanmuutolla, uusia työtä tekeviä maahanmuuttajia tarvittaisiin vuosittain tuplamäärä nykyiseen verrattuna eli 15 000 lisää. Eläkemaksujen tulevasta noususta kärsivät nuoret aikuiset olisivat valmiita lisäämään työperäistä maahanmuuttoa eläkejärjestelmän rahoittamiseksi.

Ylen toimittaja Anna Karismo sekoittaa huolella nettomaahanmuuton, työperäisen maahanmuuton ja eläkejärjestelmän rahoittajat. Kun maahanmuutto on suurimmaksi osaksi muuta kuin työperäistä maahanmuuttoa ja työperäinen maahanmuutto on suurimmaksi osaksi muuta kuin nettomaksajia, maahanmuuton väheneminen olisi paremminkin hyvä asia.

Myös Maikkari teki tiistaina Seitsemän uutisiin jutun eläkkeiden rahoituksesta ja vieläpä haastatteli samaa ETK:n Tikanmäkeä, mutta siinä jutussa ei väitetty ongelmaksi nettomaahanmuuton vähenemistä, eikä edes mainittu maahanmuuttoa ratkaisuksi. Maahanmuuttoa ei mainittu myöskään ETK:n tiistaisessa tiedotteessa aiheesta.

Toimittaja Karismo on jäänyt aiemmin mieleeni siitä, että hän natsitteli perussuomalaisten vuoden 2009 eurovaalivoiton yhteydessä, että "1930-luku on täällä".

Edit:
Ai niin tämä Anna Karismo: Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt 28.2.2007

[Roope]

Hesarin vuoro limboilla. Suomeen tarvitaan muka yli miljoona ulkomaalaista lisää, jotta eläkemaksujen merkittävä nousu vältetään.

Uusi laskelma: Vuonna 2050 Suomessa pitäisi olla 1,4 miljoonaa ulkomaalaista, jotta eläkemaksujen merkittävä nousu vältettäisiin

Suomen väestöstä melkein joka neljännen pitäisi olla ulkomailla syntyneitä, jotta nykyisten nuorten ei tarvitsisi maksaa eläkemaksuja merkittävästi nykyisiä työntekijöitä enemmän vuonna 2050. Tämä käy ilmi HS:n Eläketurvakeskukselta (ETK) pyytämästä laskelmasta.
...

Helsingin Sanomat 22.3.2019

Edit: Linkki uutista käsittelevään ketjuun.

[kivimies]

Hesari julistaa ulkomaalaistaustaisten korkeammman syntyvyyden ihanuutta: syntyvyys vähenisi ilman maahanmuuttoa!   

Ulkomaalaistaustaisten keskihedelmällisyysluku on 40% suomalaisia suurempi, kärjessä Somaliasta, Marokosta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta tulleet.

Siirtolaisinstituutin vastaava tutkija Merja Tiilikainen harmittelee turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisen kriteereiden tiukentamista ja sanoo sen vähentävän heidän syntyvyyttään.

Väestöpolitiikan dosentti Ismo Söderling vaatii perhepolitiikan uudistuksia Suomeen ja sanoo, että niillä Ruotsin syntyvyys lähti nousuun. Tosin tämän jutun valossa se taitaa johtua maahanmuutosta, eikä mistään uudistuksista.

Syntyvyys vähenisi jyrkemmin ilman maahanmuuttajia – Muualta tulleet naiset saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset

Suomen syntyvyys on pahassa syöksykierteessä. Maahanmuuttajataustaisten naisten ansiosta kierre ei ole niin paha kuin se olisi ilman heitä.

"Jos meillä ei olisi ulkomaalaistaustaisia synnyttäjiä, luonnollinen väestönkasvu olisi vielä murheellisempi", sanoo väestöpolitiikan dosentti Ismo Söderling.

[...]

Syntyvyys on laskenut jo kahdeksan peräkkäistä vuotta. Suomalaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku on nyt ennätyksellisen alhainen: 1,4 lasta naista kohden. Kokonaishedelmällisyysluvulla kuvataan lasten määrää, jonka naiset keskimäärin saavat hedelmällisyysikäisinä.

[...]

Maahanmuuttajien keskuudessa tilanne on toisenlainen. Ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät keskimäärin enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset naiset. Heidän keskimääräinen hedelmällisyyslukunsa on 1,95.

[...]

Kahdenkymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien lasten määrä on kolminkertaistunut. Vuonna 2017 maahanmuuttajille syntyi 6 600 lasta, mikä on jo noin 13 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista.

[...]

Syntyvyys on keskivertoa korkeampi niillä naisilla, joiden taustamaassakin syntyvyys on korkealla tasolla. Eniten lapsia saavat Somaliasta, Marokosta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta tulleet naiset. Sen sijaan esimerkiksi Iranista ja Kiinasta tulleet naiset synnyttävät vähemmän lapsia kuin suomalaiset keskimäärin.

[...]

"Maahanmuuttopoliittiset linjaukset vaikuttavat myös siihen, missä määrin maahanmuuttajaperheille tulee syntymään lapsia", Tiilikainen sanoo.

"Perheiden yhdistäminen on tehty hyvin vaikeaksi tällä hetkellä. Perheitä on lähes mahdotonta yhdistää. Jos perheet ovat hajalla eikä puolisoita saada Suomeen, se vaikuttaa suoraan siihen, minkä verran maahanmuuttajaperheissä syntyy lapsia."

[...]

"Luonnollinen väestönkasvu on selvästi miinuksella. Käytännössä on niin, että meidän väestönkasvumme on maahanmuuton varassa", Ismo Söderling sanoo.

Hän huomauttaa, että kannustavalla perhepolitiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa väestön syntyvyyteen. Tämä nähtiin Ruotsissa, jossa perhepolitiikkaa remontoitiin perusteellisesti 2000-luvun alussa. Uudistus sisälsi muun muassa työaikajoustoja, isien lomia ja perheen sisäisiä joustoja perhevapaisiin liittyen.

"Ja niin se vaan hedelmällisyys pomppasi Ruotsissa ja on pysynyt selvästi Suomea korkeampana."

HS (8.4.2019)

[kriittinen_ajattelija]

Kahdenkymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien lasten määrä on kolminkertaistunut. Vuonna 2017 maahanmuuttajille syntyi 6 600 lasta, mikä on jo noin 13 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista.

Ulkomailla syntyneitten lapset tuossa vai myös toisen ja kolmannen polven mamujen lapset mukana tuossa?

[kivimies]

Kahdenkymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien lasten määrä on kolminkertaistunut. Vuonna 2017 maahanmuuttajille syntyi 6 600 lasta, mikä on jo noin 13 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista.

Ulkomailla syntyneitten lapset tuossa vai myös toisen ja kolmannen polven mamujen lapset mukana tuossa?

Toisen sukupolven maahanmuuttajat lasketaan ulkomaalaistaustaisiksi, mutta kolmannen sukupolven taas ei (heitä ei tosin ole kovin paljoa Suomessa ja oletettavasti suurin osa alaikäisiä).

Tilastokeskuksen määritelmä ulkomaalaistaustaiselle:

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

https://www.stat.fi/meta/kas/ulkomaalaistaus.html

[newspeak]

On se kumma, että tässä maassa muiden syntyvyydestä jaksetaan huolta kantaa. Ja ne eläkejärjestelmät vielä tietenkin tuohon päälle, jotta pankkiirit eivät joudu suotta tarttumaan puhelimeen tai kynään.

1) Suomalaisten on huolehdittava omista vanhemmistaan heidän ikääntyessään.

2) Suomalaisten on huolehdittava omista vanhemmistaan heidän ikääntyessään ITSE.

3) Ei ole kolmosta.

[-PPT-]

Hesari jauhaa kerta toisensa jälkeen tuota samaa sontaa että itsekin vastaan samalla tavalla kuin aina ennenkin eli en ymmärrä että joku oikeasti maksaa siitä että saa lukea tuota sontaa.

Kommenteissa ihmetyttää että jotkut vielä jaksavat alkaa kommentoida hesarin narratiivia vastaan ikään kuin se olisi jotenkin järkipuheella muutettavissa.

[Ajattelija2008]

Itse asiassa suomalaisten ja muiden eurooppalaisten alhainen syntyvyys tulee korjaantumaan muutamassa sukupolvessa ilman maahanmuuttoa.

Suomalaisissa on aika paljon ihmisiä, jotka haluavat vähintään 3 lasta. Muutamassa sukupolvessa heidän jälkeläisensä muodostavat jo valtaosan Suomessa asuvista. Näillä jälkeläisillä on geneettinen taipumus hankkia vähintään 3 lasta.

Nykyinen alhainen syntyvyys on poikkeustilanne, joka seurasi mm. ehkäisykeinojen keksimisestä. Evoluutio korjaa tilanteen nopeasti.

Arvaan, että jo vuonna 2120, eli kolmen sukupolven kuluttua, suomalaisten naisten lapsiluku ylittää keskimäärin sen uusiutumisrajan eli 2.1. Pitemmällä aikavälillä väestön liikakasvu tulee taas ongelmaksi Euroopassa.

Evoluutio pitää huolen siitä, että melkein aina ongelmana on liian korkea syntyvyys. Vuodet 1970 - 2120 jäävät historiaan harvinaisena poikkeuksena.

[Hiilivety]

^Onhan se mahdollista, mutta sadan vuoden päähän ennustaminen on täyttä arvailua, koska esimerkiksi teknologian kehitys ja sen vaikutukset ihmiseen tuona aikana ovat jokseenkin mahdottomia ennustaa.

[kriittinen_ajattelija]

Itse asiassa suomalaisten ja muiden eurooppalaisten alhainen syntyvyys tulee korjaantumaan muutamassa sukupolvessa ilman maahanmuuttoa.

Suomalaisissa on aika paljon ihmisiä, jotka haluavat vähintään 3 lasta. Muutamassa sukupolvessa heidän jälkeläisensä muodostavat jo valtaosan Suomessa asuvista. Näillä jälkeläisillä on geneettinen taipumus hankkia vähintään 3 lasta.

Nykyinen alhainen syntyvyys on poikkeustilanne, joka seurasi mm. ehkäisykeinojen keksimisestä. Evoluutio korjaa tilanteen nopeasti.

Arvaan, että jo vuonna 2120, eli kolmen sukupolven kuluttua, suomalaisten naisten lapsiluku ylittää keskimäärin sen uusiutumisrajan eli 2.1. Pitemmällä aikavälillä väestön liikakasvu tulee taas ongelmaksi Euroopassa.

Evoluutio pitää huolen siitä, että melkein aina ongelmana on liian korkea syntyvyys. Vuodet 1970 - 2120 jäävät historiaan harvinaisena poikkeuksena.

Aika epätodennäköistä ottaen huomioon urbanisoitumisen nopean kehityksen. Vaikka teoriasi olisi jokseenkin paikkaansapitävä niin muutkin asiat vaikuttaa syntyvyyteen kuin geenit ja taipumukset. Ympäristö on yksi merkittävä sellainen. Trendi on se, että pian kaikki asuu jossain yksiöissä pk-seudulla ja on ihan utopiaa olettaa, että edes muslimit säilyttäisi korkean syntyvyytensä tälläisessä elinympäristössä. Voit tutustua Calhounin rottakokeisiin tiheän asutuksen vaikutuksista jos et usko.

[RP]

Suomalaisissa on aika paljon ihmisiä, jotka haluavat vähintään 3 lasta. Muutamassa sukupolvessa heidän jälkeläisensä muodostavat jo valtaosan Suomessa asuvista. Näillä jälkeläisillä on geneettinen taipumus hankkia vähintään 3 lasta.

Mikä on sitten geneettistä, ja mikä ei. Esimerkkinä lestadiolaisten määrä (tarkkaa tilastoa ei taida olla) on ollut kai (syntyvyydestä huolimatta) enneminkin melko vakaa kuin voimakkaassa nousussa.

[kriittinen_ajattelija]

Suomalaisissa on aika paljon ihmisiä, jotka haluavat vähintään 3 lasta. Muutamassa sukupolvessa heidän jälkeläisensä muodostavat jo valtaosan Suomessa asuvista. Näillä jälkeläisillä on geneettinen taipumus hankkia vähintään 3 lasta.

Mikä on sitten geneettistä, ja mikä ei. Esimerkkinä lestadiolaisten määrä (tarkkaa tilastoa ei taida olla) on ollut kai (syntyvyydestä huolimatta) enneminkin melko vakaa kuin voimakkaassa nousussa.

Tosin todnäköisesti lestoista eronneetkin omaavat kohtuu korkean syntyvyyden ja heidän ansiostaan lähinnä pohjois-pohjamaan väestö pysyy elinvoimaisena vrt syrjäisiin maakuntiin missä ei ole lestoja.

[kivimies]

Hesari on huolestunut siitä, että Suomen väestö ei kasva tarpeeksi nopeasti. Tekivät pitkän jutun, jossa esitettiin väkilukuennustetta neljällä eri skenaariolla.

Jutussa haastateltu väestötieteen dosentti Ismo Söderling valittelee, kuinka Suomi on "häviämässä pohjoismaisen väestökilvan". Oliko sellainenkin olemassa? 

Jutusta tulee sellainen vaikutelma, että lisää maahanmuuttoa on saatava, keinolla millä hyvänsä. Hälläväliä maahanmuuton ominaisuuksista, kunhan pääluku saadaan maksimoitua. Söderling itse halajaa skenaariota, jossa Suomen väkiluku kasvaisi nopeasti ja olisi 6,7 miljoonaa vuonna 2050. Tämä saataisiin aikaan nettomaahanmuuton kasvattamisella (nykyisestä 15 tuhannesta 20 tuhanteen vuoteen 2030 mennessä ja siitä eteenpäin 40 tuhanteen) ja syntyvyyden nostamisella 25%:lla (kokonaishedelmällisyysluvun nosto 1,45:stä 1,83:n).

Jutun alussa puhuttiin tutkijoista, vaikka heidän maahanmuuttonsa on jo nyt vapaata ja maahanmuuton lisäyskeinot toisivat Suomeen lähinnä matalapalkkaista työvoimaa ja humanitaarisia maahanmuuttajia.

Tämä käy ilmi myös jutusta. Söderling mainitsee, kuinka Ruotsissa on enemmän maahanmuuttoa ja maahanmuuttajat kasvattavat Ruotsin syntyvyyttä. Siellä on saatu kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat jäämään maahan työluvilla.

Söderling myös mainitsee, että EU:sta ei tule tarpeeksi muuttajia ja heitä olisi haalittava EU:n ulkopuolelta (muuttoa tulee eniten maista, joissa on huomattavasti Suomea pienempi elintaso).

Tämäkin todistaa, minkälaista muuttoa tässä jutussa peräänkuulutetaan.

"Suomesta on tulossa Pohjoismaiden lilliputti", sanoo väestötutkija – Norjakin ajaa väkiluvullaan pian Suomen ohi


[...]

Viisi kuukautta sitten Tilastokeskus julkaisi Suomen väestöennusteen, joka oli synkkää luettavaa. Suomen väkiluku kasvaa vielä 16 vuoden ajan, mutta kääntyy sitten laskuun.

Vuonna 2050 Suomessa on siten saman verran ihmisiä kuin nytkin eli noin 5,5 miljoonaa. Väestörakenne vaan on hyvin erilainen: väestöstä eläkeikäisiä on merkittävästi suurempi osa kuin nykyään.

Synkkä ennuste ei tullut yllätyksenä väestötieteen dosentti Ismo Söderlingille, mutta silti väestölliset madonluvut hätkähdyttivät kokenuttakin väestötutkijaa.

"Suomi on häviämässä pohjoismaisen väestökilvan. Suomesta on tulossa Pohjoismaiden lilliputtivaltio tällä menolla", sanoo Söderling.

Hän on jäänyt eläkkeelle Siirtolaisuusinstituutin johtajan paikalta, mutta tekee yhä tutkimustyötä. Siirtolaisuusinstituutin lisäksi Söderling on työskennellyt myös Turun yliopistossa ja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtajana.


[...]

Söderlingin mukaan Suomen ennuste eroaa muista Pohjoismaista dramaattisesti. Kun Suomessa on 30 vuoden kuluttua saman verran ihmisiä kuin nyt, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa asukasmäärä kasvaa sikäläisten ennusteiden mukaan merkittävästi tuossa ajassa.

"Muilla Pohjoismailla on ennusteissaan korkeammat hedelmällisyysluvut ja suhteessa suuremmat maahanmuuttoluvut", Söderling selittää.

"Erityisesti Ruotsiin muutto on ollut perinteisesti pitkäaikaisempaa ja suurempaa. Maahanmuuttajien syntyvyys on korkeampi, joten toki sillä on vaikutusta Ruotsin syntyvyyteenkin. Samoin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella on ollut helpompi vaihtaa hakemus työluvaksi."

[...]

Vaihtoehto 4: Korkea maahanmuutto, korkea syntyvyys
Väestönkasvun kannalta optimistisimmassa mallissa sekä maahanmuutto että hedelmällisyysluku olisivat korkealla tasolla.

Muuttovoittoa tulisi kuten kolmannessa vaihtoehdossa: 20 000 ihmistä vuodessa vuoteen 2030 saakka ja siitä eteenpäin 40 000 vuodessa. Tällä yhtälöllä maan väkiluku nousisi vuonna 2050 noin 6,7 miljoonaan.

"Pysyisimme väestönkasvussa muiden Pohjoismaiden mukana", Söderling sanoo.

"Kannattaa muistaa, että vielä vuonna 2010 hedelmällisyytemme oli korkea eli 1,83. Ja kun uusi hallitus miettii väestöasioita, niin ilman muuta työvoiman maahanmuuttoa olisi syytä helpottaa."

[...]

Hänen mukaansa paineet maahanmuuton lisäämiseen kohdistuvat EU:n ulkopuolisista maista tuleviin. EU-alueella on jo nyt vapaa liikkuvuus, mutta Söderlingin mukaan se ei tuo Suomeen niin paljon muuttajia, että sillä olisi väestönkasvun kannalta merkitystä.

Söderlingin mukaan Suomen tilanne on läntisen Euroopan maista ongelmallinen myös siksi, että Suomen kantaväestön muuttotase on sitkeästi negatiivinen. Eli suomalaisia muuttaa enemmän pois maasta kuin takaisin tänne. Esimerkiksi Ruotsiin muuttaa yhä paljon suomenruotsalaisia, mutta myös suomenkielisiä.

[...]

HS (21.4.2019)

[Kukko]

^

Suomessa on 30 vuoden kuluttua saman verran ihmisiä kuin nyt

Tämä on niin kuvaavaa; tutkiskelija ei puhu suomalaisista, vaan "Suomessa olevista ihmisistä" 

[-PPT-]

Laskin että jos Suomen väkiluku kasvaa 6.7 miljoonaan v2050 niin keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu olisi 0.6%.Milloin viimeksi on yhtenäkään vuonna ollut tuon tasoinen väestönkasvu? Taitaa mennä suurten ikäluokkien 1940-luvulle.

Kun kantavöestön syntyvyyteen ei ole nähtävissä merkittävää lisäystä niin 6.7 miljoonan asukkaan Suomessa ainakin 1.5 miljoonaa olisi ulkomaalaisia.

[kivimies]

Ilta-Sanomat teki jutun matalasta syntyvyydestä. Haastattelivat Helsingin Yliopiston sosiaalipolitiikan dosenttia Heikki Hiilamoa. Hän puhuu siitä kansallisena kriisinä, ellei maahanmuuttoa sallita. 

Hän myös kritisoi sitä, että väestönkasvun loppumista pidetään hyvänä ilmastonmuutoksen kannalta. Hiilamo kehui aikaisemmin maahanmuuton lisänneen väestön ja kulutuksen kasvua Ruotsissa.

Tosin, Hiilamo on ollut aiemmin Vihreiden ehdokkaana ja kannattaa ilmastonmuutoksen pysäyttämistä, joten hänen kannanottonsa on hyvin tekopyhä.

Jyrkkä käyrä näyttää Suomen poikkeuksellisen vauvakadon – "Lapsia ei tehdä valtiota varten"

Viime vuonna nainen synnytti keskimäärin enää 1,41 lasta Suomessa. Syntyvyys on matalin keskimääräisen lapsiluvun pitkässä historiassa, joka alkaa vuodesta 1776.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo puhuu syntyvyyden laskusta jo kansallisena kriisinä, jos se ei kohene eikä maahanmuuttoa sallita.

Talouden tervehdyttämistoimilla ei ole haluttua vaikutusta, jos samaan aikaan väestöpohja alkaa kadota jalkojen alta.

Viime vuonna väkiluku kasvoi vain 474 hengellä – sekin maahanmuuton takia. Edellisvuonna keskimääräinen lapsiluku oli 1,49. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista, jotka julkaistiin viime perjantaina.

[...]

Hiilamo huomauttaa, että vaikka kiistaa on perhepolitiikan ja syntyvyyden vaikutussuhteesta, mutta yhteydessä ne ovat toisiinsa joka tapauksessa.

– Hyvä esimerkki on Ranska, jossa on panostettu hyvään perhepolitiikkaan. Esimerkiksi lapsilisäjärjestelmää on kehitetty kauan, ja maksuton koulu aloitetaan aikaisin.

Lapsilisien ja päivähoidon maksujen lisäksi valtion pitäisi vauvatalkoissa katsoa vanhempainvapaiden pituuksia ja korvattavuutta sekä asuntopolitiikkaakin. Lapsiperheen tuloverotuksen vähennys on voimassa joissakin maissa, kuten Saksassa.

[...]

Hiilamo penää valtiolle isompaa osuutta vanhempainvapaiden kustannuksista. Nykyisin korvauksista sovitaan työehtosopimuksissa. Jos julkisen tahon korvausosuus olisi suurempi, työnantajiin kohdistuisi vähemmän rasitusta, hän sanoo.

[...]

Ilmastopaniikki pois

Hiilamo ymmärtää, että ilmastonmuutoksen ja ylikansoituksen maailmassa osa pidättäytyy lasten hankkimisesta. Tämä ilmiö ei hänen arvionsa mukaan silti juurikaan selitä lapsien vähenemistä.

– Ilmastopuheella sen sijaan voi olla vaikutusta siihen, millaista perhepolitiikkaa harjoitetaan. Jotkut sanovat, että hyvä että syntyvyys laskee. Jos esittää tällaista, pitää pystyä myös esittämään jonkinlainen ohjelma, miten hyvinvointivaltiota aletaan ajamaan hallitusti alas.


[...]

IS (2.5.2019)

[Nikolas]

Mitäpä Suomen valtion politiikassa on tehty noin 70-luvulta lähtien sen hyväksi että suomalaiset tekisivät enemmän lapsia?

– No eipä juurikaan yhtään mitään!

Työttömyys on Kekkosen ajoista vain aaltoillen pahentunut, ja paras lääke suomalaisten syntyvyyteen olisi juuri se, että kaikki työkykyiset aikuiset miehet olisivat töissä ja kaikilla nuorilla olisi tulevaisuus kirkkaana edessä.

Entäs ne lähi-itäläiset miehet kaikkine vaimoineen, miksi he kumminkin tekevät lapsia? Tämähän johtuu siitä yksinkertaisesta syystä että ei heidän vaimoillaan ole kulttuurisyistä mitään muuta uraa mielessäänkään kuin lasten synnyttäminen, kodinhoito ja lasten kasvattaminen. Lisäksi Suomen valtio ja kunnat piffaavat heille yhtä sun toista taloudellista tukea, joten elintaso kelpaa ja raha juoksee tilille. Mikäs siinä on perhettä lisätessä sitten.

[kepposyksikkö]

Varsinkin somalit ja muut afrikkalaiset eivät ole todennäköisesti olleet kotimaassa tekemisissä modernien ehkäisyvälineiden kanssa tai edes kuulleet niistä ja kokemus elintasosta kalibroituu aina sen mukaan mihin on tottunut joten vaikka suomalainen kokisi että sosiaaliturvalla tai epävarmassa työmarkkina-asemassa ei uskalla tehdä lapsia niin joku esim omavaraistaloudessa aiemmin elänyt voi kokea että Suomen sosiaaliturvalla elintaso on paratiisimaisen korkea ja kelpaa tehdä lapsia

[kepposyksikkö]

Tässä on tilastoa eritaustaisten mamujen syntyvyyksistä Suomessa ja lähtömaiden syntyvyydet https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/perheet/syntyvyys.html

[Mika]

Hesarin vuoro limboilla. Suomeen tarvitaan muka yli miljoona ulkomaalaista lisää, jotta eläkemaksujen merkittävä nousu vältetään.

Uusi laskelma: Vuonna 2050 Suomessa pitäisi olla 1,4 miljoonaa ulkomaalaista, jotta eläkemaksujen merkittävä nousu vältettäisiin

Suomen väestöstä melkein joka neljännen pitäisi olla ulkomailla syntyneitä, jotta nykyisten nuorten ei tarvitsisi maksaa eläkemaksuja merkittävästi nykyisiä työntekijöitä enemmän vuonna 2050. Tämä käy ilmi HS:n Eläketurvakeskukselta (ETK) pyytämästä laskelmasta.
...

Helsingin Sanomat 22.3.2019

Edit: Linkki uutista käsittelevään ketjuun.

Tässä lähdetään siitä virheellisestä oletuksesta, että nämä ulkomaalaiset olisivat motivaatioltaan ja ammattitaidoltaan samanlaisia kuin eläkkeelle siirtyvät suomalaiset.  Jokainen tietää, ettei tämä pidä paikkaansa.  Myös HS:n toimittajat sen tietävät, mutta punavihreä ajatusmaailma ei anna periksi myöntää tosiasioita. 

[Roope]

Tässä lähdetään siitä virheellisestä oletuksesta, että nämä ulkomaalaiset olisivat motivaatioltaan ja ammattitaidoltaan samanlaisia kuin eläkkeelle siirtyvät suomalaiset.  Jokainen tietää, ettei tämä pidä paikkaansa.  Myös HS:n toimittajat sen tietävät, mutta punavihreä ajatusmaailma ei anna periksi myöntää tosiasioita.

Suomessa ministeriöiden viralliset laskelmat ihan oikeasti lähtevät oletuksesta, että kaikki maahanmuuttajat ovat ominaisuuksiltaan kuin keskimääräiset suomalaiset. Tästä sitten päädytään lopputulokseen, että maahanmuutto pitäisi tuplata kestävyysvajeen korjaamiseksi.

Oikeasti nykyistäkin keskimääräistä maahanmuuttoa laadullisesti huonomman maahanmuuton tuplaaminen ilmiselvästi vain kasvattaisi kestävyysvajetta.