Presidentti Macronin valtakausi ja Ranskan parlamenttivaalit 2017

[kivimies]

Yllätyin kun HS:n sivuja selaillessani törmäsin Macronin mielipidekirjoitukseen, jossa tämä haukkuu Brexitiä, vaatii EU:n yhteistä rajavalvontaa ja turvapaikkapolitiikkaa, EU-armeijaa, yhteistä minimipalkkaa ja puolueiden ulkomaisen rahoituksen kieltämistä.

Hän myös kutsui Euroa "voimavaraksi, jonka ansiosta selviydyimme finanssikriisistä".  x10

Hän ei taida muistaa sitä, miten Euro pahensi kriisiä ja sai aikaan Euroopan velkakriisin.

Onpa kuvottava poliitikko. 

Eurooppa on suuremmassa vaarassa kuin koskaan sitten toisen maailman­sodan, kirjoittaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron HS:n Vieraskynä-kirjoituksessa

Euroopan kansalaiset, haluan osoittaa sanani suoraan teille, yhteisen historiamme ja meitä yhdistävien arvojen nimissä, mutta myös siksi, että asiallani on kiire. Parin kuukauden kuluttua pidettävät europarlamenttivaalit ovat mantereemme tulevaisuuden kannalta ratkaisevat.

Koskaan toisen maailmansodan jälkeen ei Eurooppa ole ollut yhtä tarpeellinen. Mutta se on myös suuremmassa vaarassa kuin koskaan aiemmin.

Tuon vaaran symboli on brexit. Se kertoo kriisistä Euroopassa, joka ei ole osannut vastata kansalaistensa suojeluntarpeisiin nykymaailman haasteiden keskellä.

Brexit kuvastaa myös Eurooppaan liittyvää riskiä. Riski ei ole kuuluminen Euroopan unioniin, vaan sitä uhkaavat valheet ja vastuuttomuus. Kertoiko joku briteille totuuden brexitin jälkeisestä tulevaisuudesta? Puhuiko joku heille sisämarkkinoiden menetyksestä? Mainittiinko Irlannin rauhaan kohdistuvat riskit, jos entiset rajat palautetaan?

Itseensä käpertyvä kansallismielisyys ei ehdota mitään; se torjuu, muttei tarjoa mitään tilalle. Koko Eurooppaa uhkaavat ihmisten suuttumuksen hyödyntäjät, jotka antavat katteettomia lupauksia tukeutuen väärään informaatioon.

Tämän manipulaation keskellä meidän on pidettävä päämme pystyssä, oltava ylpeitä ja tarkkanäköisiä. On muistettava, mikä Eurooppa on – historiallinen menestystarina, jossa sodan runtelema maanosa yhdisti voimansa ainutlaatuisen rauhan, vaurauden ja vapauden projektin ympärille. Sitä emme saa milloinkaan unohtaa.

Ja sama projekti on edelleen turvanamme. Mikä maa voi yksin vastata suurvaltojen aggressiivisiin strategioihin? Kuka voi väittää selviytyvänsä yksin internet-jättiläisiä vastaan? Miten selviäisimme finanssikriiseistä ilman euroa, joka on voimavara koko unionille?

[...]


Rajat tuovat vapauteen turvaa. Siksi meidän on uudistettava perusteellisesti Schengen-aluetta. Kaikkien mukaan haluavien maiden on kannettava osuutensa vastuusta (tiukka kontrolli rajoilla) ja solidaarisuudesta (yhdenmukainen turvapaikkapolitiikka sekä yhdenmukaiset myöntämistä ja hylkäämistä koskevat säännöt).


Tarvitaan yhteinen rajapoliisi ja Euroopan turvapaikkavirasto, tiukkoja kontrollivelvoitteita sekä eurooppalaista solidaarisuutta, johon kaikki maat osallistuvat, Euroopan sisäisen turvallisuuden neuvoston alaisuudessa. Muuttoliikkeiden tuomien haasteiden edessä uskon Eurooppaan, joka suojelee sekä arvojaan että rajojaan.

[...]

HS (4.3.2019)

[Roope]

Helsingin Sanomat: Eurooppa on suuremmassa vaarassa kuin koskaan sitten toisen maailman­sodan, kirjoittaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron HS:n Vieraskynä-kirjoituksessa 4.3.2019

Kuka voi väittää selviytyvänsä yksin internet-jättiläisiä vastaan?
...
Ehdotan, että perustamme eurooppalaisen viraston demokratian suojelemiseksi; viraston eurooppalaisilta erityisasiantuntijoilta jäsenmaat saavat apua vaaliprosessiensa suojaamiseen kyberhyökkäyksiltä ja manipuloinnilta.
...
Meidän on torjuttava eurooppalaisella lainsäädännöllä internetin viha- ja väkivaltapuheet, sillä yksilön kunnioitus ja arvokkuus ovat koko sivilisaatiomme perusta.

Kuulostaa Macronin suusta tavoitteelta tukahduttaa sananvapaus ja toisinajattelu. Internet-jättiläisethän on jo monessa EU-maassa painostettu jättisakkojen uhalla siivoamaan saatavilta sellaisia mielipiteitä, joita vallanpitäjät eivät halua kuulla.

Rajat tuovat vapauteen turvaa. Siksi meidän on uudistettava perusteellisesti Schengen-aluetta. Kaikkien mukaan haluavien maiden on kannettava osuutensa vastuusta (tiukka kontrolli rajoilla) ja solidaarisuudesta (yhdenmukainen turvapaikkapolitiikka sekä yhdenmukaiset myöntämistä ja hylkäämistä koskevat säännöt).

Tarvitaan yhteinen rajapoliisi ja Euroopan turvapaikkavirasto, tiukkoja kontrollivelvoitteita sekä eurooppalaista solidaarisuutta, johon kaikki maat osallistuvat, Euroopan sisäisen turvallisuuden neuvoston alaisuudessa. Muuttoliikkeiden tuomien haasteiden edessä uskon Eurooppaan, joka suojelee sekä arvojaan että rajojaan.

Kuinkahan moni Hesarin lukija ymmärsi rivien välit? Todelliset vaatimukset Macronin mainitsemien takana aukenevat vain niille, joka ovat seuranneet EU:n komission ajaman turvapaikkapolitiikan kehitystä. Sellaisenaanhan noissa vaatimuksissa ei ole juuri järkeä. Mihin merkittävään ongelmaan jäsenmaiden yhdenmukainen turvapaikkapolitiikka olisi muka ratkaisu? Entä yhteinen rajapoliisi ja Euroopan turvapaikkavirasto? Ei mihinkään.

Vihje on Macronin kahdesti toistamassa sanassa "solidaarisuus", joka äkkiseltään vaikuttaa tässä asiayhteydessä irralliselta täytesanalta. Macron ajaa takaa sitä, että vain yhteisten turvapaikkakriteerien kautta voidaan siirtyä EU:n yhteiseen turvapaikkajärjestelmään (CEAS), jossa turvapaikkojen myöntäminen siirretään Euroopan turvapaikkavirastolle (EASO). EU:n yhteinen rajapoliisi valvoisi turvapaikanhakijoiden siirtoja ja pitäisi huolen siitä, että kansalliset rajavartijat eivät käännytä tulijoita tai muuten riko heidän kallisarvoisia ihmisoikeuksiaan. Valta valvoa rajoja ja valita maahantulijat siirrettäisiin jäsenmailta EU-elimille.

"Solidaarisuus" viittaa siihen, että järjestelmään kuuluvat jäsenmaat pakotettaisiin ottamaan oma prosenttikiintiönsä EU:n ulkorajoille (ja mahdollisiin Euroopan ulkopuolelle perustettaviin EU:n turvapaikanhakukeskuksiin) hakeutuvista turvapaikanhakijoista. Turvapaikkahakemukset käsittelisi keskitetysti EASO. Uutena keppinä vastaanhangoitteleville jäsenmaille Macron esittää Schengen-alueesta erottamista.

Yksi kiinnostavimmista avauksista koskee Schengen-sopimuksen radikaalia uudistamista, sillä kansalaisten on tunnettava olevansa turvassa. Macron panee samalla Unkarin pääministerin Viktor Orbánin lujille.

Macron esittää, että Schengen-alueesta saavat lähteä ne maat, jotka eivät sitoudu yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan.

Macron vastaa ehdotuksillaan EU:n yhtenäisyyttä sisältä päin nakertaville nationalisteille. Viesti on se, että vaikka EU:ssa on parannettavaa, muutokset tehdään EU:n sisällä.

Helsingin Sanomat: Macron ohitti hallitukset ja puhutteli suoraan satoja miljoonia eurooppalaisia, eikä kyse ollut pelkästä vaali­nostatuksesta 5.3.2019

Vuonna 2015 Schengen-alueen kansalaisille loivat turvattomuutta silloiset macronit, jotka nyt uhkaavat taloussanktioilla tai Schengen-alueesta erottamisella niitä maita, jotka (etenkin Unkari) tuolloin pelastivat Euroopan pahemmalta kieltäytymällä noudattamasta EU:n komission käskyjä ja jotka eivät edelleenkään suostu alistumaan mielipuolisiin turvapaikanhakijasiirtoihin "solidaarisuus"-höpinän varjolla.

Todellista jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta on toimia aina Eurooppaan suuntautuvaa haittamaahanmuuttoa vastaan. Sanahelinän ("tiukka kontrolli") ei pidä antaa hämätä. Macron toimii haittamaahanmuuton puolesta ja Eurooppaa vastaan.

[Skeptikko]

Emmanuel Macron's EU dreams: The SEVEN reforms Macron will FORCE on EU | World | News | Express.co.uk
https://www.express.co.uk/news/world/1131666/emmanuel-macron-european-union-EU-elections-manifesto-eu-reforms-france-news

EMMANUEL MACRON has called for a "European renaissance" in a newly published op-ed, laying out his vision for the EU as France get ready to vote in the European elections on Sunday, May 26. Here are the seven reforms the French President wants to force on the EU.
...
Mr Macron called for a "European preference" in public procurement and said the EU should "reshape our trade policy, penalising or banning businesses that compromise our strategic interests and fundamental values."
...
Mr Macron called for "European supervision" of major digital platforms.

This includes prompting "penalties for unfair competition, transparent algorithms" as well as more funding for innovation.

He also wants a "European Agency for the Protection of Democracies" to help countries protect themselves "against cyber-attacks and manipulation," as well as European rules "banishing incitement to hatred and violence from the internet."
...
Mr Macron called for the EU to aim for zero carbon emissions by 2050.

He wants a climate bank to finance the transition.
...
Mr Macron wants a "common border force and a European asylum office" and a European Council for Internal Security.

He wrote that he would like "a treaty on defence and security should define our fundamental obligations in association with Nato and our European allies."

A "European Security Council with the United Kingdom on board to prepare our collective decisions" was also on his wishlist.

[kivimies]

Ranska laittaa lennot verolle. Vero on 1.5-18 euroa per lento riippuen matkustusluokasta ja matkan kohteesta. Vero koskee vain Ranskasta lähteviä tai Ranskaan tulevia lentoja.

Verolla on tarkoitus kerätä 182 miljoonaa euroa vuodessa ja kerätyt varat on tarkoitus käyttää "ympäristöystävällisempien liikennemuotojen kehittämiseen".

Suomen Vihreät jäävät ilmastotalkoissa toiseksi Macronille.

Ranska ottaa käyttöön lentoveron – enimmillään 18 euroa matkalipulta

Ranskan hallitus on päättänyt, että maassa otetaan ensi vuonna käyttöön lentoliikenteeseen kohdistuva vero. "Eko-korvausmaksusta" kertoi maan liikenneministeri Elisabeth Borne.

Maksu kohdistuu lentoyhtiöihin ja kaikkiin Ranskan maaperältä lähteviin lentoihin. Ulkomailta tulevat lennot, joilla on välilasku Ranskassa, on vapautettu verosta. Yhtiöt maksavat maksua myytyjen lentolippujen mukaan.

Maksun suuruus vaihtelee matkakohteen mukaan. Vero kotimaan lennolla ja EU:n sisällä turistiluokassa on 1,5 euroa ja business-luokassa yhdeksän euroa. Lento turistiluokassa EU:n ulkopuolelle kustantaa kolme euroa ja business-luokassa 18 euroa.

Ranskan hallitus uskoo, että vero tuottaa noin 182 miljoonaa euroa vuodessa. Varat aiotaan käyttää ympäristöystävällisempien matkustusmuotojen, kuten raideliikenteen kehittämiseen.

Presidentti Emmanuel Macronin hallitus haluaa vähentää maan ilmastopäästöjä verotuksen keinoin. Polttoaineiden hintojen korottamisesta jouduttiin kuitenkin viime vuonna luopumaan, sillä maassa puhkesi laajoja levottomuuksia. Lentovero on uusi keino samaan päämäärään pääsemiseksi.

Ranska haluaa myös, että EU luopuu lentopolttoaineen verohuojennuksesta.

Yle (9.7.2019)

[ÄmTeeAa]

Ranska laittaa lennot verolle. Vero on 1.5-18 euroa per lento riippuen matkustusluokasta ja matkan kohteesta. Vero koskee vain Ranskasta lähteviä tai Ranskaan tulevia lentoja.

Verolla on tarkoitus kerätä 182 miljoonaa euroa vuodessa ja kerätyt varat on tarkoitus käyttää "ympäristöystävällisempien liikennemuotojen kehittämiseen".

Suomen Vihreät jäävät ilmastotalkoissa toiseksi Macronille.

Veron suuruus ei ole vielä älytön mikäli vertaa pari viikkoa ennen lähtöä ostettuun lippuun, mutta jotenkin tuosta kyllä sellainen olo tulee, että tällä lähinnä halutaan vähentää Ranskaan tulevaa lentoliikennettä. Veikkaan tuolla olevan myös jonkin verran negatiivistä vaikutusta Välimeren rantojen turistibisnekseen. Lopputuloksena saadaan lisää ympäristöverojen kautta, mutta menetetään kulutusveroissa. Toisaalta Ranskassa on nyt muutenkin sen verran ongelmia, että turistibisnes ottanee takkiin joka tapauksessa.

Macron on sitten hyvä ja keksii "ympäristöystävällisemmän" liikennemuodon, jolla lentoliikenne voidaan korvata menettämättä lentoliikenteen etuja. Ai että ei onnistu vai?

Hullua tuossa on se, että siitä maksaa eniten ulkomailta tulevat. Siis ne, joiden olisi muutenkin pakko lentää perille (yllätys yllätys). Kotimaan lennot - joista osa todellakin voitaisiin korvata varsin hyvin junilla mikäli junien haluttaisiin olevan nopeita - ovat taas vähemmän verotettavia, joka taas on veronkeräysperustelujen vastainen. Eli haluaako Macron porukkaa juniin vai ei? Tässä on tieten sitten se, että kuluttajien käyttäytyminen voi olla sangen arvaatamtonta, ja kuluttajalla on jonnin verran miettimistä siinäkin, että lentääkö Ranskaan ollenkaan, vaiko kenties viereiseen maahan, ja kulkee sieltä junalla Ranskaan? Tosin tässä on se vika, että sitten ollaan Ranskan junien varassa, kun pitäisi lähteä takaisin lentoasemalle...

Saa nähdä hetkauttaako asia keltaliivejä, he eivät taida lentoliikennettä paljoa käytellä. Mutta koskeekohan tämä vero bisnesmiehiä ja Learjettejä, vaiko onko se tarkoitettu pelkästään kaupallisille lentoyhtiöille?

EDIT: No niinpä tietenkin, onhan tällä verolla tietenkin sellainen vaikutus, että puoli vuotta ennen matkaa varatut halvat liput kallistuivat juuri tuon veron takia melkoisesti. Eli luvassa on vähemmän juuri täysikäisiksi tulleita nuoria muista EU:n maista. Ja vähemmän ranskalaisia nuoria ulkomailla kastelemassa, miten siellä menee. Olen muuten sattuneesta syystä juuri tänä vuonna kuullut huomattavasti enemmän ranskaa täällä Oulun suunnalla...

[kivimies]

Macron laittoi sosiaalisen median yhtiöille liikevaihtoveron. Voittojen sijaan yhtiöiden on maksettava 3% liikevaihdostaan veroa.

Ranska ryhtyy verottamaan yhdysvaltalaisia digijättejä – Facebookin ja Amazonin maksettava jatkossa kolme prosenttia liikevaihdostaan

Ranskan parlamentti on hyväksynyt uuden veron digitaalisten palveluiden suuryhtiöille. Yhdysvaltalaisyhtiöiden Googlen, Applen, Facebookin ja Amazonin mukaan nimetty GAFA-vero on voimaantullessaan kolme prosenttia yhtiöiden vuosittaisesta liikevaihdosta.

Veron kohteeksi joutuu yhtiö, jonka liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa ja josta ainakin 25 miljoonaa on tehty Ranskassa.

Verolla yritetään rajoittaa yritysten mahdollisuutta tehdä voittoja Ranskassa ilman, että yritykset maksavat juurikaan veroja maassa. Myös useat muut Euroopan maat ovat pohtineet vastaavanlaisen veron käyttöönottoa, koska teknologiajättien on katsottu maksavan Eurooppaan vähän veroja. [...]

Yhdysvallat on kertonut olevansa huolissaan verosta ja ilmoittanut käynnistävänsä tutkinnan asiasta. Presidentti Donald Trumpin hallinto käynnisti aiemmin samantyyppisen, Kiinaan kohdistuvan tutkinnan. Sen seurauksena Yhdysvallat lätkäisi Kiinalle tullimaksuja viime vuonna. [...]

Yhdysvallat tahtoisi, että asiasta päästäisiin laajempaan sopuun suurten maiden G20-ryhmässä. Teknologiajäteistä ainakin Google on tukenut kyseistä väylää.

G20-maiden valtiovarainministerit näyttivät viime kuussa vihreää valoa teollisuusmaiden talousjärjestön OECD:n ehdotuksille, joiden tarkoitus on rukata kansainvälisen yritysverotuksen sääntöjä. Ministerit sanoivat lausunnossaan, että ratkaisua tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä.

Yle (11.7.2019)

[Punaniska]

Juttu Macrionetin rahoittajista. Yllätysyllätys Soros kummittelee taas taustalla. Rothschild ja  Goldman-Sachs ansiokkaasti mukana,  Macrionettihan oli Rothschildin pankkiirikin aikoinaan.

Summat: Soros  2,37 miljoonaa, Rothschild 0,97 M€,  Goldman-Sachs 2,15 M€

Kiva kun laittavat pyyteettömästi rahaa kiinni jotta demokratia voittaisi. Lisäksi jenkkejä on Marcrionetti kiinnostanut kovasti.

https://www.alterinfo.ch/2018/10/06/qui-finance-macron-george-soros-2-365-91016-e-david-rothschild-976-12687-e-goldman-sachs-2-145-100-e/

https://www.spectator.co.uk/2017/02/whos-behind-the-mysterious-rise-of-emmanuel-macron/

[Alaric]

Tämähän on silkkaa fascismia!

Tuoreen tutkimuksen mukaan armeijan henkilöstö sekä santarmit äänestävät yhä enenevissä määrin Marine Le Pen­in kansallismielistä RN-puoluetta. Täysin aukoton tuo tutkimusmetodi ei varmaankaan ole, mutta kyllä tuosta jonkinlaisia trendejä on saatu irti julkaisua varten.

Kaipa nämä ammattiryhmät näkevät jatkuvasti millaiseen monikulttuuri­seen kaaokseen maa on ajautunut...

http://www.lefigaro.fr/politique/le-scan/les-militaires-et-gendarmes-de-plus-en-plus-seduits-par-l-extreme-droite-20190716 (16.7.2019)

Konekäännös:

The military and gendarmes more and more seduced by the far right

A study by Ifop for the Jean Jaurès Foundation analyzes the electoral behavior of soldiers and gendarmes by studying the votes in several communes where their implantation is significant. Result: the RN wins the vote and encroaches on the electorate of the Republicans.

The method consists of focusing on the electoral results in the garrison towns and polling stations on which the mobile gendarmes barracks depend, in an attempt to identify electoral behavior that is difficult to perceive through polls. With this technique, a study of the Ifop carried out for the Jean Jaurès Foundation shows the growing interest of the military and gendarmes for the National Rally (RN), observing communes "where the weight of the military and their family weighs significantly, that is to say, places where the numbers are relatively large but where the communal population is relatively limited.

Thus, among the municipalities where the army is established, the RN has collected 50.4% of the votes in the last European elections in Mailly-le-Camp, 17 points more than on the whole of the department of the Dawn. In Suippes too, the far right convinced 45.5% of voters, about 15 points above the average recorded in the Marne.

(...)

Similar results for police officers

Another part of the study carried out by Ifop focuses on "polling stations housing in their perimeter a barracks of the mobile gendarmerie", in urban areas. Here again, the areas selected "at the time showed a vote for Marine Le Pen in the presidential election well above the average of their city (or district for Paris and Lyon)". More than 20 points difference in Hyères, 17.4 points difference in Dijon and Toulouse, 12.5 points difference in Rennes.

An assumption that is also confirmed by looking at the lowest scores achieved by the president of the former National Front in polling stations adjacent to those that include a gendarmerie barracks. While in Versailles, the 10th office - which includes only gendarmes and their families - recorded 46.1% of the vote in favor of Marine Le Pen, in the first round. Same observation by observing the polling station No. 14 of Nanterre where only the Republican guards and their families are represented. The far right won 37.5 percent of the vote in the 2012 presidential election, compared with an average of 10.7 percent for the rest of the city.

(...)

[nollatoleranssi]

HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen


Saksa on Ranskalle liian hidas ja Ranska Saksalle liian nopea, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.

HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen
Saksa on Ranskalle liian hidas ja Ranska Saksalle liian nopea, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.

RANSKAN presidentillä Emmanuel Macronilla on suuri visio Euroopan tulevaisuudesta – ja myös suuret eleet, kun hän esittää visionsa.

Nato on aivokuollut, Macron sanoi The Economist -lehden haastattelussa. Samalla hän kyseenalaisti Naton yhteisen puolustusvelvoitteen eli viidennen artiklan toimivuuden ja sen, auttaisiko Yhdysvallat tositilanteessa Eurooppaa. Macronin analyysi Euroopan tulevaisuudesta oli hyvin lohduton.

Macron halusi ja sai huomiota – ja myös poikkeuksellisen rajua arvostelua.

"Tämä näkemys ei ole minun", Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi ottaen Macroniin etäisyyttä ennenkuulumattomalla tavalla. Merkel kuvasi sanavalintoja rajuiksi ja tarpeettomiksi.

NAAPURUKSET Saksa ja Ranska ovat toisilleen kaikkein tärkeimmät kumppanimaat, jotka ohjelmallisesti syventävät yhteistyötään ja järjestelmällisesti ratkovat mahdollisia erimielisyyksiään. Maiden hallitukset kokoustavat säännöllisesti yhdessä ja ratkovat isompia ja pienempiä Saksan ja Ranskan ja koko Euroopan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä, oli kyse taloudesta, koulutuksesta, rajan yli kulkevien työntekijöiden oikeuksista tai Euroopan turvallisuudesta.

Se, että Saksan ja Ranskan suhde toimii, on kaikille muillekin Euroopassa tärkeää. Jos jompikumpi haraa vastaan, mikään ei liiku.

Se, että Saksa ja Ranska ovat jostain yhtä mieltä, on kuitenkin neuvottelujen tulosta. Erimielisyyksiä riittää. Viime aikoina niitä on ollut poikkeuksellisen paljon. Jos Saksan ja Ranskan välit vielä kiristyisivät, se tietäisi hankausta koko Euroopan unionissa.

MACRON ärsyttää nyt Saksaa. Syitä on monia.

Vastakkain on kaksi hyvin erilaista poliittista kulttuuria. Kyse ei ole vain Macronista ja Merkelistä vaan kahden suuren maan hyvin erilaisesta historiasta ja suhteista niin itään kuin länteen.

Macron on ärhäkkä, runsas ja rönsyilevä, ja hän haluaa valtaa. Hän näkee, että sitä olisi tarjolla turvallisuuspolitiikan henkisenä johtajana, sillä Merkel astuu viimeistään vuonna 2021 sivuun Saksan johdosta. Macron on myös kärsimätön. Hänestä Saksa reagoi aina aivan liian hitaasti.

Merkelin tavaramerkkeihin kuuluu liki loputon kärsivällisyys, maltti ja taito löytää ratkaisevalla hetkellä kompromissi. Merkelille politiikkaa on se, mikä on kulloinkin mahdollista.
...
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006314341.html

Mielenkiintoinen juttu vallanhimoisesta Macronista. Suomalaisittain mielenkiintoista ovat kovat näkemykset Naton tulevaisuudesta ja halu kehittää eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Varsinkin puolivallaton Sale on samoilla linjoilla.

[l'uomo normale]

Ranskan presidentti sanoo, että maan aikoinaan harjoittama kolonialismi oli vakava virhe.

Emmanuel Macron puhui asiasta Ranskan entisessä siirtomaassa Norsunluurannikolla, jossa hän on vierailulla.

Macronin mukaan kolonialismi oli Ranskan tasavallan syytä. Hänen mielestään nyt on aika kääntää sivu menneisyyteen nähden.

Macron kohautti vuonna 2017 presidentinvaalikampanjansa aikana kutsumalla Ranskan siirtomaavaltaa Algeriassa rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

Useat nykyiset Afrikan maat kuuluivat Ranskan siirtomaaimperiumiin 1800-luvun lopulta 1960-luvulle.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006351870.html

Välillä jo 80-luvulta lähtien jotkut afrikkalaisperäiset tutkijat esittivät että kolonialismilla oli myönteisiäkin vaikutuksia ja siirtomaavallan nopea purkaminen oli ongelmallista.

Kun menneisyyden virheet myönnetään, ne voidaan toistaa uudelleen uudessa muodossa. Ainakaan lehtijutun mukaan Macron ei puhunut mitään siirtomaa-ajan jälkeisestä uuskokolonialismista. Ranska on pitänyt entiset siirtomaansa tiukahkossa ohjauksessaan niiden itsenäistymisen jälkeenkin.

[Julleht]

Jatkan @artti täällä sopivammassa ketjussa.

Ranskassa pidetään presidentinvaalien ensimmäinen kierros huhtikuussa 2022 ja toinen kierros 2 viikkoa myöhemmin. Julkisuudessa olevien tietojen perusteella Emmanuel Macron ei ole kertonut aikooko hän juosta tässä kilpailussa. Ja muistetaan, että Macronin haastaja on melko varmasti nimeltään Le Pen.

Olen itse asiassa kohtuullisen vakuuttunut, että Le Penillä henkilönä ei ole mahdollisuuksia Ranskan presidentiksi juuri missään tilanteessa, oli vastassa Macron tai kuka vain. Marine pääsi toiselle kierrokselle 2017, isänsä Jean Marie 2002. Molemmat hävisivät murskalukemin.

Perheen puolue, Kansallinen Rintama (tai nykyisin Kansallinen Liittouma), on käytännössä poliitikkodynastian perheprojekti josta johtopaikoille pyrkineet perheen ulkopuoliset on keinolla tai toisella ajettu pois. Nepotismisyytökset kevvyemmästä päästä.

Tämän lisäksi Le Penit ovat polarisoivia hahmoja myös puolueen ulkopuolella. Isä Jean Marie onnistui nostamaan kannatustaan ensimmäiseltä kierrokselta toiselle vain yhdellä prosenttiyksiköllä, vastaehdokas Chirac kuudella kymmenellä. Tyttärensä onnistui vähän paremmin, nosti kymmenellä yksiköllä, mutta vastaehdokas Macron neljällä kymmenellä.

Muulla ehdokkaalla laitaoikeisto pärjäisi varmasti paremmin. Kysyntää lienee, mutta dynastia ei ole kovin kovassa huudossa. Jännä nähdä mitä Ranskan tuoreesti virkistäytymisen merkkejä näyttänyt identitäärinen oikeisto keksii.

[Liechtenstein]

Ranskan presidentti sanoo, että maan aikoinaan harjoittama kolonialismi oli vakava virhe.

Emmanuel Macron puhui asiasta Ranskan entisessä siirtomaassa Norsunluurannikolla, jossa hän on vierailulla.

Macronin mukaan kolonialismi oli Ranskan tasavallan syytä. Hänen mielestään nyt on aika kääntää sivu menneisyyteen nähden.

Macron kohautti vuonna 2017 presidentinvaalikampanjansa aikana kutsumalla Ranskan siirtomaavaltaa Algeriassa rikokseksi ihmisyyttä vastaan.

Useat nykyiset Afrikan maat kuuluivat Ranskan siirtomaaimperiumiin 1800-luvun lopulta 1960-luvulle.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006351870.html

Välillä jo 80-luvulta lähtien jotkut afrikkalaisperäiset tutkijat esittivät että kolonialismilla oli myönteisiäkin vaikutuksia ja siirtomaavallan nopea purkaminen oli ongelmallista.

Kun menneisyyden virheet myönnetään, ne voidaan toistaa uudelleen uudessa muodossa. Ainakaan lehtijutun mukaan Macron ei puhunut mitään siirtomaa-ajan jälkeisestä uuskokolonialismista. Ranska on pitänyt entiset siirtomaansa tiukahkossa ohjauksessaan niiden itsenäistymisen jälkeenkin.

Jos jotakuta aihe kiinnostaa, niin Jean-Pierre Tuquoin kirjoittama Ranska & Marokko - ikuinen avioliitto on suositeltava teos. Prisman verkkokaupassa näkyi ainakin olevan ja kirjastosta tietysti ilmaiseksi luettavaksi jos niikseen tulee.