News:

Mikäli olet unohtanut salasanasi eikä rekisteröinnissä käytetty sähköposti toimi tai haluat vaihtaa sähköpostisi toimivaksi, ota yhteyttä sähköpostilla tai facebookin kautta.

Main Menu

Kurkistus Eurostopropagandaan vuodelta 1994!

Started by Nuivanlinna, 02.10.2017, 16:08:14

Previous topic - Next topic

repo

#30
Quote from: Nikolas Ojala on 04.10.2017, 15:44:47
Ilkka Hakalehdon kirjat eivät olleet mitään jättimenestyksiä, mutta kyllä hän kertoi mitä vikaa EY:ssä oli nähtävissä jo tuolloin.

Minusta Hakalehto oli huono mediapersoona kertomaan näkemyksiään. Eikä tuosta voinut syyttää pelkästään mediaa, näin 23 vuotta tapahtuneen jälkeen arvioiden.

EU-kansanäänestyksen alla kävin kuuntelemassa Jan-Mangus Janssonia aiheesta miksi Ei EY-jäsenyyttä. Hän toi hyvin esille, mitä Maastrichtin sopimus voi tarkoittaa.

Mielenkiintoista muuten, että edellisessä linkissä oleva suomenkielinen Wikipedia sivu ei mainitse mitään Janssonin EU-kriittisyydestä. Englanninkielinen Wikipedia sivu mainitsee:

QuoteIn 1990s Jansson was against the Finland's membership of European Union which actively threatened the neutrality of Finland's foreign policy.

Niinhän se oli. Janssonin EU-kritiittisyydessä oli vanha puolueettomuuspolitiikan perussävel, mikä osaltaan söi hieman hänen EU-kriittisyyttä. Vanha ja pelottava Neuvostoliitto oli juuri lakannut olemasta. Mikä meitä voisi enää uhata ja oliko enää tarvetta tasapainoilulle idän ja lännen välissä.

Myös YLE muisti Janssonin EU-kriittisyyden uutisessa hänen poislähdöstä marraskuussa 2003:

QuoteJansson oli yksi maamme eturivin EU-kriitikkoja. Hänen mielestään EU-jäsenyys vähensi Suomen itsenäisyyttä. Suomen liittoutumattomuutta Jansson piti tärkeänä asiana.

Nyt on helppo sanoa, että olemme itse itsemme pahin uhka, jos emme kansakuntana löydä uudelleen sitä, mitä merkitsee itsenäisyys, Suomen etujen mukaiset päätökset ja toiminta, vaikka ne olisivat ristiriidassa EU:n kanssa. Minusta tänä päivänä olemme enemmän rähmällään EU:hun kuin ikinä olimme Neuvostoliittoon. Arvioni on tietenkin subjektiivinen mutu-sellainen.


Lisäys: Lisätään nyt vielä tämä, että suomenkielisen Wikipedian EU-kansanäänestyssivun Kritiikki-osa on kovin kevyt ja jättää sekin mainitsematta Janssonin EU-kriittikkona.
"Kokoomusvihassa ei ole mitään huvittavaa. Kolmannen polven kokoomuslaisena totesin 2000- luvun alussa, ettei Kokoomusta enää voi äänestää, eikä naurattanut minua yhtään silloin eikä edelleenkään." -- Emo

Marius

#31
Yleisesti:

Sitten kun Suomi oli "äänestänyt" alkoi ilmestyä näitä Euro-etuliitteellä varustettuja yrityksiä, yhdistyksiä ja nakkispudareitakin, olisiko jossain Savossa ollut Euro-lörtsykin ?

Taisi näitä Euro-putiikkeja olla jo aiemminkin, kaikkia muista...

-Euro-Market
-Euromaster (renkaat)
-Euro-Hamsteri
-Euro sitä sun tätä, jne, niitä oli paljon.

Ja se tietysti, että yhdellä äänestyksellä muutumme, simsalabim, eurooppalaisiksi,
joita emme aikaisemmin olleet.

Muutuimmeko me ?

Ovatko espanjalaiset eurooppalaisempia EU:n myötä ?

Ja mitä eurooppalaisuus on ?

Etelä-eurooppalaisuutta vai pohjois-eurooppalaisuutta ?
Länsi-eurooppalaisuutta vai itä-eurooppalaisuutta ?

Juokaa viiniä, niin olette eurooppalaisia...

Yksi plus yksi on kolme, koska enemmistö sanoo niin.

sivullinen.

Euroopan yhtenäistymiskehitystä voisi katsoa myös kielten kannalta. Suomessa esimerkiksi on pitkään ja hartaasti vastustettu pakkoruotsia. Sen vastustus on yhä kovaa. Muiden eurostomaiden kielten opiskeluhalu on vapaavalintaista ja kovassa laskussa. Venäjän opiskelijoita on yhä vähän -- mutta määrä on pienoisessa kasvussa --. Englannin kieltä osaavat jo lähes kaikki yläasteikäiset. Englanti on aivan ylivoimaisesti hallitseva kieli. Sitä puhutaan amerikassa -- joka ei kuulu Eurostoliittoon -- ja britanniassa -- joka ei enää kauaa kuuluu Eurostoliittoon --.

Quote
Kielten suosio ylioppilaskokeissa laskee – vain venäjä kasvaa
2015

Vuonna 2006 lyhyen saksan ylioppilaskokeeseen ilmoittautui 4006 opiskelijaa, kun tänä vuonna [2015] määrä oli vain 1350. Lyhyen ranskan 2327 ilmoittatunutta on romahtanut 904 ilmoittautuneeseen.

Selkein nousija on venäjän koe, johon ilmoittautuneiden määrä on noussut 427 hengestä 577:ään.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kielten-suosio-ylioppilaskokeissa-laskee-vain-venaja-kasvaa/4930792

Quote
[...]

Lappeenrannan seudun kieltenopettajat -yhdistyksen puheenjohtaja Miia Salomäki on huolissaan vieraiden kielten opiskelun vähenemisestä yleisesti.

- Miten vähän varsinkin tätä A2-kieltä (4. luokalla aloitettava vapaaehtoinen vieras kieli) nykyään opiskellaan. Suomalaisten kielitaito on kaventumassa koko ajan, Salomäki huokaisee.

Salomäen mukaan yläkouluissa luetaan ylimääräisiä vieraita kieliä huomattavasti vähemmän kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Esimerkiksi saksan kielen heikkoon suosioon voi Salomäen mukaan olla useita syitä.

- Yksi on tietenkin se, että kieli on aika haastava. Sanaston ja kieliopin opiskelu teettää ihan eri tavalla töitä kuin vaikka englannin opiskelu. Englantia kuulee koko ajan kuitenkin.

[...]

https://yle.fi/uutiset/3-6676228
"Meistä ei olisi mikään sen suotavampaa kuin sivullisen esittämä marxilainen analyysimme arvostelu." (Lenin)

Marius

"Eurosto-propagandaan" on mielestäni alusta alkaen liittynyt eräs erikoinen piirre,
ja se on se, että Euroopan pitäisi muuttua etelä-eurooppalaiseksi mieluummin kuin
pohjois-eurooppalaiseksi.

Tätä juuri en ymmärrä, enkä hyväksy.


Yksi plus yksi on kolme, koska enemmistö sanoo niin.

Lalli IsoTalo

Silloin äänestettiin vanhaa Neuvostoliittoa vastaan, ja uuden Neuvostoliiton puolesta.

Revi siitä paradoksia.
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Pakkomamutus = Kansanmurha
— Valtionvelka = Lapsen velkaorjuus
— Ei omaisuutta = Systeemin orja
— Digital ID = Systeemin orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— DEI, woke, SDP = Tasa-arvon tuho
— Valkoinen =  Rotusyyllinen
— Missä N, siellä R

Risto A.

Laitetaas nyt tämä klassikko "Eurooppa yhdentyy" television propagandapläjäys:

https://www.youtube.com/watch?v=xGdz8a6EThw

Puuttuu vain kiljuämpäri.
premissi = tarkalleen määritelty juurisyy

Tavan

Quote
Esimerkiksi saksan kielen heikkoon suosioon voi Salomäen mukaan olla useita syitä.

- Yksi on tietenkin se, että kieli on aika haastava. Sanaston ja kieliopin opiskelu teettää ihan eri tavalla töitä kuin vaikka englannin opiskelu. Englantia kuulee koko ajan kuitenkin.
Saksan kieli oli yhtä vaikeaa 90-luvulla kuin nykyään. Miksi se mikä ei ollut näin ylivoimaista vielä 90-luvulla, on ylivoimaista nyt?
This was my father's belief and this is also mine:
  Let the corn be all one sheaf--
And the grapes be all one vine,
  Ere our children's teeth are set on edge
By bitter bread and wine.

JohanNyt

Quote from: Tavan on 05.10.2017, 07:16:31
Quote
Esimerkiksi saksan kielen heikkoon suosioon voi Salomäen mukaan olla useita syitä.

- Yksi on tietenkin se, että kieli on aika haastava. Sanaston ja kieliopin opiskelu teettää ihan eri tavalla töitä kuin vaikka englannin opiskelu. Englantia kuulee koko ajan kuitenkin.
Saksan kieli oli yhtä vaikeaa 90-luvulla kuin nykyään. Miksi se mikä ei ollut näin ylivoimaista vielä 90-luvulla, on ylivoimaista nyt?
Ei saksan kieli, siis varsinkaan kielioppi ja sanasto, mitenkään ylivoimaisen vaikeaa ole. Puhuttu saksa on hankalampaa omaksua, varsinkin eteläiset murteet ja puhetavat. Mutta ei todellakaan se koulusaksa, mitä Suomessa opiskellaan.

Ja saksan kielen kielioppi ei ole mitenkään ratkaisevasti vaikeampaa kuin englannin kielioppi. Englantia kuulee vain paljon enemmän ja samassa yhteydessä omaksuu osan siitä kieliopistakin. Jos omaksuu.

Nuivanlinna

Löytyy Yleltä vuoden 1994 keskusteluiltoja, Kyllä vai Ei Eukkulalle.

Quote
Ylen EU-illoissa 1994 kinattiin Suomen tulevaisuudesta
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/09/ylen-eu-illoissa-1994-kinattiin-suomen-tulevaisuudesta
Eri faktat ja ennusteet löivät toisiaan korville, kun Euroopan unionin kannattajat ja vastustajat ottivat ruudussa toisistaan mittaa EU-kansanäänestyksen alla syys-lokakuussa 1994. Jäisikö Suomi "yksin pimeään porstuaan" vai siirtäisikö se päätäntävaltansa "ummehtuneelle poliittiselle salalaliittoeliitille" – siinä lähes 10 tunnin ohjelmapaketin keskeinen vastakkainasettelu....
Quote from: millla on 04.03.2016, 23:01:53
Pahinta Suomessa on tämän köyhyyden lisäksi henkinen köyhyys. Meiltä puuttuu horisontti, mihin katsoa ja mitä tavoitella.

Tabula Rasa

Liekkö kellään olisi vastaavaa materiaalia ekyystä ennen ensimmäistä eurokriisia a.k.a 90-luvun lamaa?
Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

JoKaGO

Quote from: Tabula Rasa on 24.05.2020, 21:51:28
Liekkö kellään olisi vastaavaa materiaalia ekyystä ennen ensimmäistä eurokriisia a.k.a 90-luvun lamaa?

Ei voi olla. Vuonna 1986 pääomamarkkinat vapautettiin Suomessa, täysin kontrolloidusta täysin kontrolloimattomaksi, ja pahaa jälkeä tuli!

Ekyy tuli keskusteluihin mukaan vasta EU:hun liittymisen jälkeen, ja tuolloin yes-miesten vahva argumentti euron puolesta oli juuri nuo 1991 tapahtumat, kun Soros kumppaneineen spekuloi Suomen markkaa vastaan. Suomen pankki joutui tarjoamaan markka-talletuksille jopa 500%:n "yön-yli-korkoa" (1 miljoona mk kasvoi korkoa yhdessä yössä n. 15000 mk), mutta sekään ei auttanut. Valuuttalainoihin velkaantunut Suomen yksityisyritys-sektori oli mennyt liian pitkälle, ja pohja "vahvan markan" politiikalta oli hävinnyt, mitä hävitystä lisäsi vielä Neuvostoliiton taloudellinen romahdus ja pian seurannut hajoaminen.

Tuolloin (1991-1993) kuitenkin moni vakavarainen sisämarkkinayritys teki tiliä noilla "yön-yli-koroilla", kun kamreeri soitti suomalaiset pankit läpi kysyen, kuka maksaa parhaan koron käteiskassalle. Mm. terveydenhoitoalan yrittäjät tekivät mukavasti voittoa tällä keinottelulla, kun taas tuotantoyrittäjät haukkasivat pskaa valuuttalainoineen.
[Hallituksen kehysriihessä] Perussuomalaisilla oli pitkä lista esimerkiksi maahanmuuttoon ja kehitysapuun liittyviä leikkausehdotuksia, joista vain osa läpäisi muiden puolueiden seulan.