Tarve uudelle kansallismieliselle järjestölle.

[b_kansalainen]

^Full support.

Kaikkein hankalimmat tapaukset vois viedä saunan taakse 

[Hankala Tapaus]

^Full support.

Kaikkein hankalimmat tapaukset vois viedä saunan taakse 

Voi lapsikulta. Sinulla ei ole siihen tarpeeksi kavereita.

[Risto A.]

Homman rooli ei välttämättä ole vielä ohi. Tämänhetkinen toiminta ei näytä hyvältä. Siihen löytyy kuitenkin yksinkertainen selitys. Pannaanpas tähän pieni historiapläjäys.

Hommaa ei osattu ottaa ajoissa vakavasti. Ensin se yritettiin lähinnä naureskella nurin. Lisäksi vastustajina olivat lähinnä valtansa rippeissä roikkuvat vasemmistolaiset. Näistä ei ollut mihinkään todelliseen vastarintaan ja he huolehtivat hölmöilyllään itsensä tuhoamisesta suurimmaksi osaksi itse. Vasta nuivien liittyminen persuihin ja sitä seurannut Jytky herättivät kaikki. Alkoi eräänlainen hybridisisällissota, jonka kaltaista Suomessa ei olla aikaisemmin nähty.

Tulokset näkyvät nyt joka puolella. Rahaa on käytetty niin mediasodan, kuin poliittisen vaikuttamisen ohjailuun. Ne, jotka kuvittelevat vasemmistolaisten toimittajien olevan metelin takana, eivät tunnistaisi hyödyllistä idioottia vaikka sellainen pudotettaisiin nimikyltillä varustettuna heidän päihinsä. Todellinen taustavoima on tietenkin raha ja rahankäytön hallitsevat piirit.

Kun vasemmisto masinoi aikanaan Suomen liittymistä osaksi Neuvostoliittoa, mädätys sai alkunsa. Silloin alettiin toimet, joiden tarkoituksena on ulottaa yhteiskunnan aivopesu koteihin ja joilla erotettiin kansan jäsenet toisistaan. Odottamassa oli kuitenkin paljon terävämpiä pelureita. Rahamiehet eivät poteneet Suuren Sosialistisen Taivaan tapaan puutetta resursseista, älyköistä ja houkuttelevista hillotolpista uskollisille palvelijoille. Mädätyksen pohjatöiden tulokset napattiin vasemmiston käsistä (kuten suurin osa koko vasemmistoakin) ja repimistä jatkettiin ammattitaitoisemmin.

Hulluintahan täsä on se, että poliitikot eivät ymmärtäneet perehtyä erilaisiin laumakäytöksen psykologisiin sääntöihin. Tämä oli vierasta koko politiikan kartalle. Sen sijaan markkinoinnin parissa työskentelevistä kaikki osasivat asian jo vuosikymmeniä sitten. Korporaatiot ovat johtaneet maailmaa jo pitkään, vaikka poliitikot ovatkin toimineet tämän kulisseina. Siksipä suurta osaa poliitikoistakin tanssitetaan vielä tänäänkin ja he ovat autuaan tietämättömiä tästä kaikesta.

Suomalaisessa poliitikossa minua hävettää eniten se, kuinka halvalla he myyvät itsensä. Mutta nyt varsinaiseen asiaan.

Mediasota ei välttämättä maksa miljoonia. Tietämättään hommalaiset saivat voittonsa nimenomaan mediasodan keinoilla. Tämä onnistui lähinnä siksi, että hyökkäys tuli yllätyksenä. Nyt kun mediasodan ammattilaisista suurin osa on vastapuolella, tilanne on toinen.

Jos haluaa saada aikaan muutoksen, täytyy osata sopeutua. Täytyy osata suojautua uusilta aseilta ja opetella käyttämään niitä muutenkin kuin vahingossa. Mediasota on politiikan hybridisodan näkyvin ja tehokkain ase. On löydettävä tämän sodan osaajia ja saatava oman puolen ihmiset ymmärtämään, kuinka uuden aseen tuhovaikutukselta voi suojautua.

Jokainen voi aloittaa itsestään. Mediasota aseena ei revi lihoja luista, ei polta, ei tukehduta tai myrkytä ruumista. Jos tunnet voimattomuutta, epäuskoa ja epätoivoa, et luota enää omiisi ja olet vain vihainen ilman selvää vihollista, tahoa johon voit vihasi suunnata, mediasota on saanut osuman. Mediasota tappaa ajatukset ja jättää raadon ehjäksi.

Mutta mediasotaa voi oppia käymään voitokkaasti.

Homma teki seuraavat toimenpiteet: Kun media vääristeli sanomisia, paikalle vietiin oma kuvaaja ja tämä kuvasi koko haastattelun ja latasi paketin youtubeen (youtube oli silloin vasta noin vuoden vanha alusta). Tästä seurasi se, että media ei voinut väärentää sanottua.

With One Stroke mitätöitiin median isoin tykki pois pelistä.

Tällä hetkellä koko mediakenttä tietää olevansa jo hävinnyt. Nämä ovat bunkkereissaan ja kirjoittavat lähinnä vain toisilleen ja jo valmiiksi suvakeille "uutisia". Tavallinen väki on myös tietoinen median vedätyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että mikään propaganda ei voi toimia. Propagandan ehdoton edellytys on se, että propagandan kohde ei tiedä asian olevan propagandaa.

PS on asemissa. Kaikki riippuu, haluttiin sitä ei, PS:n onnistumisista tai epäonnistumisista.

Jos PS aikoo onnistua tulevaisuudessa missään, uusi kulttuuriministeri retalioi vasemmistolle PS-nuorien kaltoinkohtelun. Paybackin tulee olla bitch. Kilttinä, kunnon poikana oleminen tarkoittaa epäonnistumista, kynnysmatoksi muuttumista (tai jäämistä).

[b_kansalainen]

^Homma teki mitä?

Homma ja MV menee iloisesti sekaisiin.

[Risto A.]

^Homma teki mitä?

Homma ja MV menee iloisesti sekaisiin.

MV-lehteä ei ollut vuonna 2008. MV-lehti menee samoilla premisseillä, mutta hommassa se tehtiin ensin. Juha Mäki-Ketelän haastattelu kuvattiin kokonaisuudessaan, koska oli ilmeistä, että media napsii haastattelusta osia, jotka väännetään 180 astetta siitä, mitä oikeasti sanottiin. Tämä oli mediassa normi. Ei ole enää. Mediassa huomattiin Homman pikku toimenpide ja sen jälkeen tuo suora vääristely lakkasi. Nämä pakotettiin näyttämään haastikset siinä kontekstissa, minkä haastateltava antoi. Ei mikään pieni asia, vaikka olikin erittäin vaatimaton pikku temppu.

[Hankala Tapaus]

Tällä hetkellä koko mediakenttä tietää olevansa jo hävinnyt. Nämä ovat bunkkereissaan ja kirjoittavat lähinnä vain toisilleen ja jo valmiiksi suvakeille "uutisia". Tavallinen väki on myös tietoinen median vedätyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että mikään propaganda ei voi toimia...

En ole tästä samaa mieltä. Aivan liian moni uskoo vieläkin jopa iltapäivälehtien lööppeihin. Hyvänä esimerkkinä tästä ulina siitä, että Halla-aho kannattaisi Henlsingin suurmoskeijaa. Ja vaikka osa osataankin suodattaa pois, ei kaikkea. Propaganda toimii loistavasti ja tulokset näkyvät tälläkin foorumilla.

Mediasota tarkoittaa myös sitä, että käytetään lööppilehtiä hienostuneempia aseita. Tässä käytetään lähinnä vastapuolen hyödyllisiä idiootteja nakertamaan omaa joukkuettaan sisältäpäin. Osa heistä on vain huijattuja, osa on mukana masinoimassa toimintaa ihan tarkoituksella erilaisten etupiirien hyväksi. Tämä puoli on sosiaalisen median sisällä huomattavasti tehokkaampi, kuin typerykset jotka kirjoittelevat kolmen pennin lööppivaleita. Lööppi ei pysty puolustamaan valeitaan aktiivisesti.

[Risto A.]

Tällä hetkellä koko mediakenttä tietää olevansa jo hävinnyt. Nämä ovat bunkkereissaan ja kirjoittavat lähinnä vain toisilleen ja jo valmiiksi suvakeille "uutisia". Tavallinen väki on myös tietoinen median vedätyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että mikään propaganda ei voi toimia...

En ole tästä samaa mieltä. Aivan liian moni uskoo vieläkin jopa iltapäivälehtien lööppeihin. Hyvänä esimerkkinä tästä ulina siitä, että Halla-aho kannattaisi Henlsingin suurmoskeijaa. Ja vaikka osa osataankin suodattaa pois, ei kaikkea. Propaganda toimii loistavasti ja tulokset näkyvät tälläkin foorumilla.

Mediasota tarkoittaa myös sitä, että käytetään lööppilehtiä hienostuneempia aseita. Tässä käytetään lähinnä vastapuolen hyödyllisiä idiootteja nakertamaan omaa joukkuettaan sisältäpäin. Osa heistä on vain huijattuja, osa on mukana masinoimassa toimintaa ihan tarkoituksella erilaisten etupiirien hyväksi. Tämä puoli on sosiaalisen median sisällä huomattavasti tehokkaampi, kuin typerykset jotka kirjoittelevat kolmen pennin lööppivaleita. Lööppi ei pysty puolustamaan valeitaan aktiivisesti.

Tein joku aika sitten pienimuotoisen gallupin lähipiiristäni ja kysyin kuinka moni katsoo vielä tv-uutisia. Ei kovin moni.
Kuvio menee pääpiirteissään näin:

1. media aivopiereskelee jotain
2. joku linkkaa sen someen
3a. somessa aivopieru tulkitaan aivopieruksi
3b. ne, jotka on valmiiksi samaa mieltä kuin median aivopieru hehkuttaa
4. 3a ja 3b ryhmät ottaa keskenään aivopierusta matsia somessa.
5. battle rages on and on, fueled by the venom of hatred of man.

[Hankala Tapaus]

Tein joku aika sitten pienimuotoisen gallupin lähipiiristäni ja kysyin kuinka moni katsoo vielä tv-uutisia. Ei kovin moni...

Lähipiirissäsi näkyy todennäköisesti oma vaikutuksesi ainakin niiden keskuudessa, jotka ovat ymmärtäneet propagandan määrän. Siksipä 3a esiintyy lähelläsi, mutta 3b on yleisempi ja kaikkialla.

Johan tämäkin lanka kertoo, mistä tuulee.

Mediasodasta kertoessa eräs ihmisen hankala ominaisuus tekee asian vaikeammaksi torjua. Moni ei halua kuunnella huonoja uutisia itsestään. Varsinkaan sellaisesta, että olisi päätynyt vastapuolen jymäyttämänä toimimaan itseään vastaan. Siitä seuraa konflikteja. Minusta on kuitenkin parempi herätellä ihmiset, kuin antaa niiden nukkua matrixissaan.

Ylipäätään ei kannata lähteä kertomaan kenellekään huonoja uutisia, jos meinaa voittaa Like-nappikilpailun.

[Profit]

Tällaisen ihmisen palkinto ei vaikuta itsekkäältä, mutta sitähän se tietyssä mielessä on kuitenkin. Ajatus oman lauman tärkeydestä on niin suuri, että sen puolesta uhrautuminen voi tuottaa suuren mielihyväpommin. Siksi normaalin ihmisen normaaliin käytökseen kuuluu oleellisena osana laumansa suojeleminen. Uhrauksen koko vaihtelee tapauskohtaisesti.

En sanoisi, että henkensä riskeeraaminen itsessään muiden hyväksi on ihmisten mielestä arvokasta. Lähinnä oman perheen kohdalla näin voi olla. Muuten kyse on yhteiskunnallisen statuksen tavoittelusta. Kyse ei ole niinkään mielihyvästä, vaan status tuo paremmuutta muihin nähden.

[Risto A.]

Tein joku aika sitten pienimuotoisen gallupin lähipiiristäni ja kysyin kuinka moni katsoo vielä tv-uutisia. Ei kovin moni...

Lähipiirissäsi näkyy todennäköisesti oma vaikutuksesi ainakin niiden keskuudessa, jotka ovat ymmärtäneet propagandan määrän. Siksipä 3a esiintyy lähelläsi, mutta 3b on yleisempi ja kaikkialla.

Johan tämäkin lanka kertoo, mistä tuulee.

Mediasodasta kertoessa eräs ihmisen hankala ominaisuus tekee asian vaikeammaksi torjua. Moni ei halua kuunnella huonoja uutisia itsestään. Varsinkaan sellaisesta, että olisi päätynyt vastapuolen jymäyttämänä toimimaan itseään vastaan. Siitä seuraa konflikteja. Minusta on kuitenkin parempi herätellä ihmiset, kuin antaa niiden nukkua matrixissaan.

Ylipäätään ei kannata lähteä kertomaan kenellekään huonoja uutisia, jos meinaa voittaa Like-nappikilpailun.

Niin tai näin. Media toimii ammattimaisten agitaatio-organisaatioiden yhtenä osana (esim. sosialistinen internationaali, Heinäluoma on sen varapuheenjohtaja, ja tätä rahoittaa Soros tms rikas hullu.). Kun siitä isäntäoliosta loppuu rahat ja puhti, tai sen pää leikataan kuin kärmekseltä, media lakkaa tämän paskavyörynsä välittömästi. Sitten alkaa syyttely, puolustelu ja selittely ja ihmettely ja  voivottelu, että kuinkas nyt sillai tehtiin tyhmästi ja ei tehdä enää ikinä uudestaan.

[Risto A.]

En sanoisi, että henkensä riskeeraaminen itsessään muiden hyväksi on ihmisten mielestä arvokasta. Lähinnä oman perheen kohdalla näin voi olla. Muuten kyse on yhteiskunnallisen statuksen tavoittelusta.

Tähän sanoisin sen, mitä kenraali Patton sanoi:

"No bastard ever won a war by dying for his country.
He won it by making the other poor dumb bastard die for his country."

[Hankala Tapaus]

En sanoisi, että henkensä riskeeraaminen itsessään muiden hyväksi on ihmisten mielestä arvokasta. Lähinnä oman perheen kohdalla näin voi olla. Muuten kyse on yhteiskunnallisen statuksen tavoittelusta. Kyse ei ole niinkään mielihyvästä, vaan status tuo paremmuutta muihin nähden.

Kyllä se on lajissa paljon syvemmällä. Historia on täynnä esimerkkejä aiheesta.

Nykyaika on vain niin kyynistynyt ja ihmisiä suorastaan kannustetaan itsekkyyteen osana kansojen hajottamista. Silläpä kuva muista ihmisistäkin vääristyy. Nykyisin joku saattaa pitää vaikkapa palomiestä hölmönä, kun hän riskeeraa oman arvokkaan nahkansa ventovieraiden takia. Tunnen useita ja yksikään ei ole sitä lajia, että tekisi itsestään suuren numeron.

[Risto A.]

Palomiehet saa ihan oikeasti naisen kuin naisen. Väitän, että tämä on merkittävä premissi ryhtyä palomieheksi.

Miehet myös tykkää hallitusta hengenvaarasta. Erityisesti jos siitä saa palkinnon, kuten naisten rajattoman ihailun.

Sotaan ei tosiaan kannata lähteä sillä asenteella, että menenpähän kuolemaan. Sinne pitää lähteä tappamaan. Oman kuoleman ei pidä olla päällimmäisenä mielessä. Parhaimmillaan asenne on sama kuin Neil Armstrongilla, kuka paikkasi jesarilla kuumodulissa jotain vuotoa, että ei siinä mitään, aikoi jatkaa hommaa kunnes vintti pimenee. Ei pimentynyt. Olisi voinut.

Uhrimentaliteetti on silkkaa paskaa.

[Hankala Tapaus]

Tähän sanoisin sen, mitä kenraali Patton sanoi:

"No bastard ever won a war by dying for his country.
He won it by making the other poor dumb bastard die for his country."

Juuh. "Jos vihollinen on valmis kuolemaan maansa puolesta, kannattaa antaa hänelle mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa" (tai sinnepäin).

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihminen vaarantaisi itseään muiden puolesta. Miten sodat ylipäätään saataisiin aikaiseksi, jos kaikki sanoisivat kenraaleille "hoida jätkä omat asias" ja jäisivät kotiin? Sama piirre ihmisessä mahdollistaa hyvät ja huonot asiat.

[Risto A.]

Miten sodat ylipäätään saataisiin aikaiseksi, jos kaikki sanoisivat kenraaleille "hoida jätkä omat asias" ja jäisivät kotiin? Sama piirre ihmisessä mahdollistaa hyvät ja huonot asiat.

No jos molempien puolien sotilaat päättäisi tehdä niin, eikä vain yksipuolisesti, en valittaisi. Voisin alkaa hipiksi sellaisessa maailmassa sillä silmän räpäytyksellä. Soittaisin kitaraa, joisin kaljaa ja nussisin kuin kani. Olisi se hieno juttu.

Ei vain kovin realistinen. Siksi pitää lukea Niccolo Machiavellin Ruhtinas ja Sun Tzun Sodankäynnin Taito.

[Hankala Tapaus]

..Uhrimentaliteetti on silkkaa paskaa.

Riippuu tilanteesta.

Jos lähtee sotaan tapattamaan itsensä, on aasi. Kansan pitää olla todella suuri, jos aikoo voittaa sodan ammuttamalla kansalaisiaan siihen asti että viholliselta loppuvat ammukset.

Sen sijaan sotahistoriassa on kasakaupalla tapauksia, joissa joku on jäänyt suojaamaan vetäytymistä tai evakuoimista tietäen hengissäselviytymisen mahdollisuuden nollaksi. Näissä yksilöt ovat uhranneet itsensä suuremman joukon hyväksi. Kun tähän lisätään erilaiset itsemurhahyökkäykset, se on vähän niinkuin MOT.

[Risto A.]

..Uhrimentaliteetti on silkkaa paskaa.

Riippuu tilanteesta.

Jos lähtee sotaan tapattamaan itsensä, on aasi. Kansan pitää olla todella suuri, jos aikoo voittaa sodan ammuttamalla kansalaisiaan siihen asti että viholliselta loppuvat ammukset.

Sen sijaan sotahistoriassa on kasakaupalla tapauksia, joissa joku on jäänyt suojaamaan vetäytymistä tai evakuoimista tietäen honegissäselviytymisen mahdollisuuden nollaksi. Näissä yksilöt ovay uhranneet itsensä suuremman joukon hyväksi. Kun tähän lisätään erilaiset itsemurhahyökkäykset, se on vähän niinkuin MOT.

En sano, ettei sitä voi tai saa tehdä. Hienoja miehiä, taatusti. Sanon vain, että se ei voi olla syy ja motiivi lähteä sotimaan. Se kun tuntuu olevan modus operandi suomalaisessa mentaliteetissa, että sotaan mennään kuolemaan maan puolesta. Eikun sinne pitää mennä tappamaan maan puolesta. Näissä kahdessa on eroa.

[Hankala Tapaus]

No jos molempien puolien sotilaat päättäisi tehdä niin, eikä vain yksipuolisesti, en valittaisi. Voisin alkaa hipiksi sellaisessa maailmassa sillä silmän räpäytyksellä. Soittaisin kitaraa, joisin kaljaa ja nussisin kuin kani. Olisi se hieno juttu.

Ei vain kovin realistinen. Siksi pitää lukea Niccolo Machiavellin Ruhtinas ja Sun Tzun Sodankäynnin Taito.

Hipiksi voi alkaa jo siinä vaiheessa, kun haluaa että väki lopettaa turhan sotimisen. Ei realismia tarvitse hukata vain siksi, että haluaa muuttaa maailman. Toiseen kouraan kitara, toiseen kivääri.

Ihmiskunta kasvaa lajina aivan samoin kuin yksilö kasvaa ihmisenä. Kehitys on vain niin hidasta, että yksi sukupolvi ei ehdi näkemään sitä oikeassa mittakaavassa. Sotiminen tai ylipäätään ihmisten tappaminen on vähentynyt huomattavasti, vaikka ei olekaan loppunut kokonaan. Ei ole mitään sellaista luonnonlakia, joka pysäyttäisi ihmisen evoluution (jos ihminen ei itse hävitä itseään maailmasta). On ilmiselvää, että jonakin päivänä sodat ovat vain ihmiskunnan noloa historiaa.

Minun täytyy kyllä tyytyä soittelemaan kitaraa, juomaan kaljaa ja nussimaan (kaniksi ei näillä vuosirenkailla enää pääse, mutta..) jo nyt. Ei niitä hommia kannata jättää odottamaan ihmiskunnan viisastumista.

Tiedähäntä, kannattaako mainittuja kirjoja soveltaa kirjaimellisesti, mutta kyllähän Machiavelli on osa pakollista oppimateriaalia, jos aikoo vaikuttaa poliittisesti. Sun Tzu on jäänyt lukematta, mutta lainausten perusteella se perehdyttää enemmän ihmiskuntaan, kuin sodankäyntiin.

[Hankala Tapaus]

En sano, ettei sitä voi tai saa tehdä. Hienoja miehiä, taatusti. Sanon vain, että se ei voi olla syy ja motiivi lähteä sotimaan. Se kun tuntuu olevan modus operandi suomalaisessa mentaliteetissa, että sotaan mennään kuolemaan maan puolesta. Eikun sinne pitää mennä tappamaan maan puolesta. Näissä kahdessa on eroa.

Sanoisin että tuo on se henki, jota luodaan kun on luettu se Machiavelli. Laumat eivät liiku ilman suuria sanoja. Kersanttiportaan tehtäväksi jää huolehtia siitä, että se henki ei käy liian monen hengen päälle.

[Risto A.]

Sotiminen tai ylipäätään ihmisten tappaminen on vähentynyt huomattavasti, vaikka ei olekaan loppunut kokonaan.

Ydinpommi toi huomattavaa helpotusta tähän. Ilman ydinpommia, nyt olisi jo maailman sota vol. 10 menossa, toisen maailmansodan jälkeen.

Nykyiset sodat on lähinnä sitä, että valtavalla teknologisella ylivoimalla hyökätään täysin mitätöntä armeijaa vastaan. Jos Sun Tzu opasti, että voimasuhteiden onnistuneeseen kampanjaan tulee olla kymmenen vihollisen yhteen (tai viisi vihollisen yhteen), niin nyt se on todellisuudessa tuhat vihollisen yhteen. Yhtään sotaa missä olisi suunnilleen tasavahvat armeijat ei ole käyty. USA pelaa jotain ihmepeliä, millä tarkoituksella pitkitetään ja laajennetaan näitä sotia. Rahoittavat vihollistaan samaan aikaan, että se pysyisi tolpillaan, kun turpaan pitää saada mätkiä vielä lisää. Tämä ei ole liioittelua tai foliota.

Haluavat levittää terrorin myös läntisen sivilisaation keskelle. Mieltä avaava essee on "garrison state" vuodelta 1942 American journal of sociology -lehdestä. Siinä vedetään tulevaisuuden linjoja, missä sotilas olisi hallitseva tekijä, eikä enää bisnesmies, kuten siihen asti. Keksivät toisen maailmasodan aikoihin, kun pommitukset kohdistui siviiliväestöön ensimmäistä kertaa modernissa maailmassa, että väesto on erityisen helposti ohjattavissa jatkuvan stressin alaisena. Halusivat kehittää pommeja, jotka ei räjähdä mutta ovat informaatiota, mikä aiheuttaa samanlaisen stressitilan, jolloin väestö on helposti ohjailtavaa, pysyen samaan aikaan tuottavana, kun stressitasoja voi säädellä halutunlaisesti. Mm. "otsonikato", "ilmaston kylmeneminen" (1970-luku), "ilmaston lämpeneminen", "ilmastonmuutos"  näyttäisi olevan kaikki tästä ohjelmasta peräisin. Operaatioita johtaa niin sanotut "specialists in violence". Kannattaa lukaista.

[Hankala Tapaus]

...USA pelaa jotain ihmepeliä, millä tarkoituksella pitkitetään ja laajennetaan näitä sotia. Rahoittavat vihollistaan samaan aikaan, että se pysyisi tolpillaan, kun turpaan pitää saada mätkiä vielä lisää. Tämä ei ole liioittelua tai foliota....

Ei USA:n pelissä ole mitään ihmeteltävää. Kyse on yksinkertaisesti bisneksestä. Asekauppa on yksinkertaisesti liian hyvää rahaa heitetäväksi hukkaan. Siksi USA ei ole voittanut toisen maailmansodan jälkeen yhtään sotaa. Senkin voittaminen jätettiin kesken. Tänäänkin suurin osa kuvittelee, että sodassa oli vain kaksi osapuolta. Tosiasiassa niitä oli kolme, joista molemmat pelasivat osin kummallakin puolella. Pelin joukkueet olivat Liittoutuneet, Akselivallat ja Kommunismi, jonka edustajana toimi Neuvostoliitto.

USAn aseteollisuuden voitot varmistetaan sillä, että sodan liekkiä pidetään yllä. Sitä ei päästetä varsinaiseksi roihuksi, mutta sen annetaan toisinaan leimahtaa näyttävästi. Sodat ovat myös hyvä menetelmä luoda epävarmuutta koko maailmaan. Epävarmuudella ja pelolla voidaan hallita valtioita ja tätä kautta maailman luonnonvaroja.

Sotku syntyy siitä, että markkinoilla on myös kilpailijoita. Siksi oikean sodan riskikin on olemassa. Sellainen syttyy, jos joku käy liian ahneeksi. Esimerkiksi Pohjois Korea olisi hävitetty maailmasta kauan sitten, jos ei se olisi asekaupan parhaita markkinamiehiä.

Poliitikot eivät johda maailmaa. Suuryritykset johtavat ja poliitikot ovat korkeintaan luutnanttitason pelureita kokonaiskuvassa. Massoilla on kuitenkin vieläkin voimaa. Siksi ne, joilla valta on, piilottavat sen käytön politiikan taakse.

[törö]

Miten sodat ylipäätään saataisiin aikaiseksi, jos kaikki sanoisivat kenraaleille "hoida jätkä omat asias" ja jäisivät kotiin? Sama piirre ihmisessä mahdollistaa hyvät ja huonot asiat.

No jos molempien puolien sotilaat päättäisi tehdä niin, eikä vain yksipuolisesti, en valittaisi. Voisin alkaa hipiksi sellaisessa maailmassa sillä silmän räpäytyksellä. Soittaisin kitaraa, joisin kaljaa ja nussisin kuin kani. Olisi se hieno juttu.

Tää menee kyllä niinpäin, että kansasta riippuu, tarvitseeko kenraalin lähteä sotimaan. Sveitsiläisiä sotiminen sen verran, että muut armeijat täytyy voida pitää poissa omalta tontilta, ja silti kenraalit vaikuttavat ihan tyytyväisiltä.

[Risto A.]

Tässä olisi tuo "The Garrison State" -essee. Viimeksi kun googlasin, olisikohan ollut vuosi sitten, aiheesta ei ollut juuri mitään muuta kuin tämä pdf. Nyt tuo internetti tuntuu olevan täynnä analyysia aiheesta. Mielenkiintoista.

Tujua tavaraa iltalukemiseksi. Ei mikään vappupuhe. Be warned.

https://cyberwar.nl/d/1941-The_Garrison_State.pdf

[Hankala Tapaus]

..Tujua tavaraa iltalukemiseksi. Ei mikään vappupuhe. Be warned...

Pintapuolisen vilkaisun perusteella olen näköjään lueskellut jotakin aiheesen liittyvää. Kiitoksia kuitenkin. Otan tämän alkuperäisenkin tutkittavaksi.

[Punaniska]

Ennenkuin alkaa kasvattamaan nuorisoa, pitää kasvattaa heitä edeltäneet pari sukupolvea aikuisia. Tämä onnistuu parhaiten palauttamalla miesporukat. Kun miehet osaavat taas toimia yhdessä, seuraava sukupolvi huomaa toiminnan palkitsevuuden ja haluaa osaksi samaa porukkaa. Kysehän on aina siitä samasta vanhasta asiasta. Ihmisen aivot palkitsevat hänet mielihyvähormooneilla, kun hän kokee itsensä hyväksytyksi osaksi kaltaistensa laumaa.

Tässä on kyllä vinha perä. Kaikki toiminta, mikä vahvistaa sitoutumista muihin ihmisiin ja yhdessä tekemiseen, on meille hyväksi ja lisää vaikutusvaltaa omaan elämäämme. Nyt olemme juuri siinä tilassa, joka on eliitille mieluinen:

Velttoja pöhnäisiä sohvaölliäisiä.

Samaa voi valitettavasti löytää tämänkin foorumin käyttäjistä. Jos se energia, joka on käytetty asioista valittamiseen, olisi käytetty toimintaan, asiat olisivat toisella tolalla. Enhän itsekään nostanut laardipersettäni, ennenkuin Soinin kusetus ylitti sietorajan.

Touhut pitäisi ajatella uusiksi. Ne, joilla on vähiten menettävää, pitäisi saada aktiivisimmiksi, ja käyttää näitä keihäänkärkenä heidän selkänsä taakse ryhmitttyen. Politiikalla on rajoitteensa, mutta demokratian sisällä pitäisi uudenkin toiminnan pysyä.

[sivullinen.]

Velttoja pöhnäisiä sohvaölliäisiä.

Joku onkin avannut ketjun esille nostamastasi aiheesta: Hei Sohvaölliäinen! Mitä konkreettista ajattelit tehdä? Se ketju olisi sopinut hyvin jatkoksi myös tähän ketjuun. Mutta taisi olla tarvetta uudelle kansallismieliselle ketjulle.

Ketjussa mainitaan mahdollisista tekemisen tavoista yksi: äänestäminen. Tällä kertaa ei äänestetä kunnallisvaaleissa, eduskuntavaaleissa tai eurostovaaleissa vaan ainoastaan rajoitun joukon käsillä olevissa Puolueen puheenjohtajavaalissa. On se hyvä, että äänestetään, ja on se parempi, että äänestetään oikein, mutta jos kerran vuodessa nousee sohvaltaan, lähtee maakuntaan äänestämään ja sen jälkeen palaa sohvalleen, ja mitään ei tapahdu, niin enempäänkin toivoisi ihmisistä olevan. Äänestäminen on sentään pieni teko, vaikka siinä kantasana onkin ääni ja äänen pitäminen eli puhe. Suuria tekoja minä kaipaisin.

Mielestäni parasta jäsen Punaniskan viestissä oli kuitenkin juuri sananvalinta: Naurattaa tuo sana sohvaölliäinen. Se sana sai myös jonkun avaamaan ketjun, jonka otsikossa on sama sana. Näin sanasta tuli heti motivaattori. Vaikka muistan itse Mestarin joskus täällä väittäneen, ettei häntä motivoi negatiivisilla painostussanoilla pommitus, uskon hänen aliarvioineen itsensä tai ainakin suurta osaa suomalaisista motivoivan. Ihminen muodostaa itsestään mielikuvan sanojen kautta, ja hyvin valituilla sanoilla häntä voidaan ohjata: Ihminen on ääniohjattu robotti. Ja suomalainen ihminen on nimenomaan piiskasanoilla ohjattu; suomalaiselle tulee sanoa nosta se laardiperseesi ylös eikä ole urhoollinen ja suorita uroteko. Oikeastaan koko kansallismielisyys kiteytyy yhteen sanaan: kansallismielisyys. Nuivuus taas kiteytyy kahteen sanaan: nuivuus ja maahanmuuttokriittisyys.

Uutta järjestöä ei tarvittu, uusi ketjukaan ei ollut välttämättömyys, mutta olisiko tarvetta uudelle motivaatiosanalle? Sellaiselle, jossa kiteytyy halu muutokseen ja halu suomalaisuuteen ja halu vapauteen ja halu parempaan elämään Suomessa suomalaisille. Mikä se sana voisi olla? Tai tarkemmin sanottuna, mikä olisi se sana, jonka vastakohta se olisi, jolloin vastakohdan työntövoiman avulla voitaisiin suomalaisia painostaa kulkemaan kohti sitä sanaa, jonka sisältöä ei välttämättä edes tarvitse kiteyttää sanan muotoon. Suvakit huutavat rasistia, ja yrittävät sillä ajaa ihmisiä kohti suvakkiutta. Sosialistit huutavat natsia, ja yrittävät sillä ajaa ihmisiä kohti sosialismia -- vaikka natsismikin oli yksi sosialismin muoto --. Mikä iljettävä sana kuvaa epäkansallismielistä, ja ajaisi ihmiset kohti kansallismielisyyttä? Olisiko se maanpetturi? Ei se olisi. Maanpetturi on liian vanha ja väsynyt sana. Tarvittaisiin sohvaölliäisen kaltainen tuore ja iskevä sana, mutta hieman täsmällisempään suuntaan työntävä. Mikä se sana on?

Alussa oli sana [raam.]

[kriittinen_ajattelija]

Terve!

En tiedä jaanko tämän tuntemuksen yksin, mutta olen jo pitkään miettinyt ja ihmetellyt kansallismielisten järjestöjen vähyyttä Suomessa. Potentiaalisia jäseniä kun on kuitenkin maa pullollaan. Toki ideaalitilanne ei synny mahdollisimman monen pienen ryhmän rinnakkaistoiminnasta, vaan korkeintaan muutamasta isosta ja aktiivisesta ryhmästä. Tarkastellaanpa hieman nykyisiä vaihtoehtoja:

SVL: Radikaali marginaaliryhmä - monen kohdalla no no.

Suomen Sisu: Itselläni on ainakin Sisusta jäänyt hieman sellainen salaseura -tyyppinen mielikuva. Itse kuulun jäsenistöön, mutta Sisu järjestönä on ainakin tavallisen jäsenen näkökulmasta todella passiivinen. Parilta tuttavalta olen kuullut myös, että muutamankaan jäsenhakemuksen ja maksun jälkeen ei ole kuulunut vastausta/vahvistusta jäsenyydelle.

PEGIDA: Potentiaalisesti todella hyvä ja paljon ainakin teoreettista kannatusta saava järjestö myös Suomessa, mutta mitä tapahtui? Viimiset PEGIDA:n päivityksen FB:ssä ovat parin vuoden takaa, ja itselläni ei ainakaan ole mitään käsitystä järjestön toiminnasta. Ilmeisesti järjestön maahantuonti kaatui jostain itselleni tuntemattomasta syystä.

Näiden vaihtoehtojen jälkeen voidaan melko perustellusti todeta, että Suomeen kaivattaisiin jonkinlaista matalan liittymiskynnyksen omaavaa, silti tinkimätöntä maahanmuuttokriittistä ja ennen kaikkea kansallismielistä järjestöä. Järjestöä, johon voisi yhtälailla kuulua tavallinen suurperheen duunarifaija vaikka jopa SVL:n aktiivijäsenen rinnalla. Tämän hetken meininki tuntuu muutamaa ryhmää lukuunottamatta olevan jokaisen erakkomaista puuhastelua. Yhteisen, vahvan järjestön kautta saataisiin ikään kuin koko porukka "saman katon alle". Jos mietitään esimerkiksi vastapuolen hihhuliryhmiä, esimerkiksi vaikkapa ANTIFA:n pelleporukkaa, niin näen kyllä meidän puolellamme selvän aukon tuossa kohtaa. Mielestäni järjestäytyminen ja organisoitu toiminta on ensiarvoisen tärkeää aatteen kestävän ja jatkuvan kehityksen kannalta.

Olisi mukava kuulla muiden hommalaisten mietteitä ja tuntemuksia aiheesta. Kuten jo aiemmin tuli sanottua, itse ainakin koen sopivan järjestön puuttumisen suureksi ongelmaksi. Allekirjoittaneella on jonkin verran kokemusta järjestötoiminnasta etc, ja pöytälaatikossa on ideoita vihkon täydeltä. Yksin tuollaista porukkaa on kuitenkin aika toivotonta lähteä kasaamaan.

Suomessa pääongelma on se, että ei ole mitään kunnollista ideologiaa minkä pohjalle perustaa mitään järjestöjä, siksi niitä harvemmin järjestetään tai että ne pysyisi pystyssä. Muslimi-maissa Islam takaa selkeän ohjelman ja ideologian minkä ympärille konservatiiviset perustaa liikkeitään, USA:ssa perustuslaki ja uskonvapaus ns. teaparty movement, Venäjällä ortodoksilaisuus. - Suomessa ei ole kuin luterilaisuus ja sekin on täysin "mädätetty" eikä kovin moni kansallismielinen enää edes kuulu kirkkoon. Ensin tarvitaan siis kunnon ideologia, visio, uskonto, ennenkuin kannattaa alkaa perustaa järjestöjä.

Esim. J. Lannan haamu tuntuu omaavan varsin tasapainoisen näkemyksen niin identiteetti-kysymyksistä, feminismistä kuin maahanmuutostakin, mutta hän panttaa tietojaan itsellään. Hän voisi kirjoittaa kirjan visioistaan, minkä pohjalle voisi rakentaa kansallismielisiä järjestöjä. Ei mitään tietokirjaa vaan julistustyylisen kirjan kuten koraani tai kommunistinen manifesti, sellaisista tavallinen kansa pitää. Vision missä kansallismieliset onkin "hyviä ihmisiä" nykyisen roolituksen sijaan. Eino.P.Keravalta voi toimia apukirjoittajana ja muut hommalaiset neuvonantajina.

[nollatoleranssi]

Monissa kommenteissa sanotaan järjestöjen ajan olevan ohi. Ainoastaan voimaa on informaatiovaikuttamisella, mutta jokaisen pitäisi tehdä sitä omatoimisesti.

Oikeastaan nyt on paras aika perustaa tälläinen järjestö ja saada sille vielä suosiota. Nyt on kansallismielinen toiminta suuressa nousussa ja tuskimpa vastaavanlaista aikaa tulee ihan vähään aikaan.

[nollatoleranssi]

Suurimmat ongelmat liittyvät toiminnan luonteeseen, kun ei oikein tiedetä sen sisällöllistä ja toiminnallista puolta. Tähän mennessä toiminnan keskipisteinä ovat olleet mamukriittisyys ja antiglobalismi. Niitä voi vastustaa mielenosoituksilla ja mielipiteillä, mutta samaan aikaan hallituksessa mennään yhä syvemmälle integraatioon puhuen kansallisen edun nimissä. Tilanteelle on vaikeaa tehdä mitään, koska parhaiden henkilöiden katsotaan päättävän asioista.

Tähän mennessä eri operaatiot vastamedioista odineihin ja mielenosoituksiin ovat saaneet melko hyvin suosiota. Puolueprojektit eivät ole sujuneet yhtä hyvin, mutta muuten mm. mamukriittiset ehdokkaat ovat saaneet hyvin ääniä. Lähestulkoon kaikki muu toiminta on nähty tällä foorumilla turhana, koska onhan yksi puolue nimeltä Perussuomalaiset. Se hoitaa niin tiedotuksen kuin järjestötoiminnan ja parhaimmillaan päättää puolestasi.

Suurimpana ongelmana nähdään myös vääränlaiset toimijat. Tavallaan tuossa on osa totuutta, ettei voitonpäivää tarvita Suomen kansallisen juhlinnan nimissä ja kirjoitusvirheitä sisältävä vastamediatoiminnan ei uskottu koskaan saavan suosiota. Mutta siitä huolimatta on näissäkin tahoissa tietyt hyvät puolensa, koska paljastavat tietoja mitä ei virallisesti haluta kertoa.

Jos haluaa myös saada tälläistä toimintaa alulle, niin pitää olla rohkea ja hakea samanmielistä porukkaa sitä tekemään. Suomessa on tyylinä olla kriittisiä kaikenlaisia virityksiä kohtaan. Sen takia täytyykin löytää sellaiset henkilöt, jotka ajattelevat suunnilleen samalla tavalla ja eivät ole asenteella "Turhaa touhua".

[J. Lannan haamu]

Kiitos ajattelijalle tunnustuksesta. Ilmankos Markus Willingerin Generation Identity -manifesti puhuttelikin kovasti, se oli hyvin kiteytetty pamfletti jossa koottiin länsimaisen yhteiskunnan ongelmat. Kai Murroksen vallankumous -konsepti on toinen hyvä. Mutta kumpikaan näistä ei valitettavasti anna vastausta siihen, kuinka koota porukka yhteen ja johtaa ja suunnata siinä ilmentyvää energiaa oman kansakunnan puolesta.

Toinen asia josta olen erityisen huolissani: Yleisesti puhutaan sitä, että tarpeeksi kun painostetaan niin siinä vaiheessa sitten ihmiset suuttuvat tosissaan ja tulee kunnon tupenrapinat. Samat toteavat, että asiat eivät ole vielä tarpeeksi huonosti jne. Mutta olen pelotellut itseäni ajatuksella, että jospa tässä sammakkoa vaan keitetään hämmentäen siten, ettei tule mitään kansannousua?

Totean edelleen, että eivät matut olisi mikään ongelma, jos meillä olisi oma paketti kasassa. Juurikin sisältäpäin tuleva liberalistinen mädätys (Yuri Bezmenov - Ideologinen subversio) on niin katalaa ja monisäikeistä, että ei täällä ole enää kykyä ja mentaliteettia nousta. Nuoret syntyvät jo siinä uskossa, että asia ja tila on normaali. Eivät he ole kokeneet 80- ja 90 -lukua ja sen hienoutta.

Se on ainakin varmaa, että jos matut harjoittavat ns. matalalentoa tekemällä pikkuhiljaa tuhoa, niin se hyväksytään. Samoin jos tänne tulee 'pikkuhiljaa' tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia matuja vuodessa.

Tämä on sellainen ongelma jonka syntyä kukaan ei tiedä varmasti tai kokonaisvaltaisesti, ja ratkaisutkaan eivät ole ihan lähellä. Tai teoriassa kyllä, mutta asenteen ja käyttäytymisen välinen kuilu on valtava tässä Contextissa...