Pohjois-Korean ja Suomen paperikonekaupat

[sologdin]

Nyt kun Korean Ihmisten Tasavalta on noussut maailman vaikutusvaltaisimpien valtojen eliittiin Suomen valtionjohto voisi kainosti naurahtaen muistuttaa Loistavaa toveria Kim Jong-unia siitä pikkujutusta, että Suomesta toimitettiin Pohjois-Koreaan 1970-luvulla paperikone joka maksoi silloin 300 miljoonaa markkaa.  Ihmisten Tasavalta ei silloisen ystävyys- yhteistyö- ja avunantopolitiikan aikana tullut maksaneeksi tuota toimitusta eikä sitä taidettu kovin innokkaasti karhutakaan.

Että kun Suomi nyt on pahassa velkakurimuksessa ja joutuu ottamaan miljardikaupalla uuttakin syömävelkaa selviytyäkseen niin voisiko Loistava toveri maksaa tuon paperikoneen (se taisi mädäntyä Pjangjangin satamaan, mutta se on eri asia) hinnan ja esimerkiksi 6 % vuotuisen koron.  Summahan olisi vain jotain 120 miljoonaa euroa, joten senhän Loistava toveri maksaisi vaikka päivärahoistaan.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005172201.html

[Nuivanlinna]

Ylessä näköjään luetaan Hommaa ja lähdetty tekemään haastattelua.

Pohjois-Korea on valmis puhumaan 40 vuotta vanhasta velasta Suomelle – Ylen erikoishaastattelu Pjongjangissa
http://yle.fi/uutiset/3-9582419
Pohjois-Korea ei ole unohtanut, että Suomella on 1970-luvulta periytyviä saatavia. Tähän ongelmaan löytyy varmasti ratkaisu, vakuuttaa ulkoministeriön edustaja Ylelle.
Pohjois-Korea olisi valmis neuvottelemaan maansa velasta Suomelle – mikäli Suomi sitä haluaa.
Pöydän taakse istuu kolme Pohjois-Korean ulkoministeriön virkamiestä. He kaikki osaavat sujuvaa englantia, mutta haluavat nyt kommentoida vain koreaksi, koska Ylen haastattelu on uusi ja outo kokemus sekä vakava paikka virkamiehille.
Pohjois-Koreassa kukaan ei koskaan tenttaa viranomaisia kiusallisista asioista.
Aloitetaan siis velasta. Pohjois-Korea tilasi Suomesta 1970-luvulla paperikoneen ja paljon muita laitteita, jotka jäivät maksamatta. Miksi?

– Toivottavasti otatte huomioon maamme erityiset olosuhteet, Pohjois-Korean ulkoministeriön virkamies Pak Yun Sik vastaa.

– Ei pelkästään 1970-luvulla vaan myös 1980- ja 90-luvuilla me elimme hyvin vaikeita aikoja, Pak sanoo.

Pak ei selitä tarkemmin, koska hänen ei tarvitse. Muualla maailmassa tiedetään, että Pohjois-Korean keskusjohtoinen suunnitelmatalous hyytyi 70-luvun jälkeen, ja maa koki suoranaisen romahduksen kun Neuvostoliitto hajosi.

Pakin mukaan maan talous on kuitenkin nyt alkanut elpyä, eivätkä Suomen vanhat saatavat välttämättä olisi menetettyjä.

– Molempien osapuolten yhteisellä ponnistuksella tähän ongelmaan varmasti löytyy tulevaisuudessa ratkaisu, Pak sanoo.
Pak työskentelee Pohjois-Korean ulkoministeriön Pohjois-Euroopan yksikön päällikkönä ja on maan korkein Suomen asioita hoitava virkamies.

Yle sai harvinaisen haastattelun Pakilta maan pääkaupungissa Pjongjangissa.

Vuosikymmenten takaisista kaupoista jäi Suomen valtion kontolle reilut 26 miljoonaa euroa ja yritysten tappioiksi yli kuusi miljoonaa.

– Olen varma, että voimme päästä neuvottelemalla yhteisymmärrykseen, Pak toteaa.

Valtiontakuurahaston tuoreimman tilinpäätöksen mukaan Pohjois-Korean velkojen kirjanpitoarvo on nolla euroa, eli Suomessa niiden takaisinmaksusta ei elätellä mitään toiveita.

Myös Ruotsilla on samantapainen ongelma: Pohjois-Koreaan myytiin 1970-luvulla tuhat Volvo 144 -henkilöautoa, joita ei koskaan maksettu.

Suomen ja Pohjois-Korean kauppa kutistunut

Nykyisin Suomen ja Pohjois-Korean välinen kauppa on lähes olematonta. Tullin tilastojen mukaan viime vuonna Suomesta Pohjois-Koreaan vietiin tavaraa vain 1 500 euron arvosta, ja tuonti Pohjois-Koreasta Suomeen oli arvoltaan reilut 6 000 euroa.

Vuonna 2013 Suomesta vietiin Pohjois-Koreaan satamassa tai teollisuushallissa käytettäviä ns. portaalikääntönostureita 8,5 miljoonalla eurolla, mutta muuten vuosina 2010–2015 kauppavaihtoa on kertynyt vuosittain vain kuusinumeroinen summa.

Nosturien lisäksi Suomesta on viety Pohjois-Koreaan muun muassa hammashoitoon liittyviä laitteita....naps....

[Kela_Platinum]

Pohjois-Koreassa kukaan ei koskaan tenttaa viranomaisia kiusallisista asioista.

Hyvin harvoin kyllä Suomessakaan valtamedia haastaa kunnolla