2017-04-13 Hbl: Uganda maailman huippua kotouttamisessa, Suomi pelkkä kehitysmaa

[Roope]

Unohtakaa kaikki, mitä olette luulleet tietävänne maahanmuuttajien kotouttamisesta. Höblän mukaan Suomi, joka on iät ajat kopioinut kotouttamistoimissaan Ruotsia, on kotouttamisen suhteen pelkkä kehitysmaa, u-land.

Kotouttamisen uusi johtotähti on Höblän mukaan Uganda. Perässä seuraavat Kenia, Tansania, Etiopia, Malawi ja Sambia. Ugandan maailman huipulle nostanut resepti on niinkin yksinkertainen, että tulijoiden turvapaikkahakemukset käsitellään nopeasti ja kotouttaminen aloitetaan välittömästi antamalla heille tilapäinen asuinpaikka ja maanpala, josta hankkia elanto.

Lärdom från Uganda: Låt flyktingarna jobba så integreras de bättre

Behandla asylansökningarna snabbare och låt flyktingarna jobba så att de kan bidra till samhällsbygget. De råden ger Uganda vars integrationspolitik är klart mer utvecklad än vår.

Begreppet "flyktingkrisen" lanserades när drygt 30 000 asylsökande anlände till Finland för ett och halvt år sedan. Siffran var niofalt högre än förut, och myndigheterna i gungning. Som om krisen hade drabbat Finland och inte flyktingarna svarade regeringen med att skärpa asylpolitiken.

Det vi såg hösten 2015 var en liten svans av en ofrivillig migration som nått oöverträffade proportioner globalt. På andra håll syns mer än svansen. Den flyktingvolym som skakade Finland under krisåret sväljer Uganda på några veckor.

– Vi snabbregistrerar samtliga flyktingar vid ankomsten. Vi hinner inte alltid genast med biometrisk registrering, för flyktingarna är många nu. Våra resurser räcker nätt och jämnt till. Vi klarar av det, men som regering borde vi kunna bättre.

Det säger David Apollo Kazungu , flyktingkommissionär i Uganda, i samband med ett integrationsseminarium som Kyrkans utlandshjälp ordnar i Helsingfors.

För jämförelsens skull: Uganda hade fram till utgången av 2015 registrerat 512 000 flyktingar, ett år senare 982 000 och i dag 1 120 000. Ökningen beror främst på kriget i Sydsudan.

– Det har kommit femtusen flyktingar bara under de tre senaste dagarna. Våra gränser är fortfarande öppna, säger Kazungu.

Integrationen en nyckel

Ändå råder ingen kris i Uganda. Det beror på en snabb och lyckad integration, något man utövat sedan strax efter andra världskriget.

– De första vi tog emot och integrerade var polacker, säger Kazungu.

Ugandas välkomnar den som behöver skydd, asylprocessen kort. Integrationen börjar omedelbart. Flyktingarna får förnödenheter, en temporär boplats och tillgång till en jordlott för att försörja sig.

– Flyktingarna lever i byar tillsammans med lokalbefolkningen, inte isolerade i läger eller på förläggningar. De är som hemma fastän de kommer från annan ort, säger Kazungu.

[...]

Om konceptet är så lyckat, varför ha så få länder tagit efter Uganda?
– Det beror mest på rädslan för det okända och på att flyktingfrågan inte står högt på många länders agenda. Vi måste jobba på att folk ska förstå varför andra tvingas flytta, och att flyktingar inte är siffror i statistiken utan människor som kan bidra till sina nya hemländers ekonomiska utveckling. Det behövs en attitydförändring.

Uganda är möjligen bäst på att tillämpa integrationskonceptet, men på sistone har flera andra länder fått upp ögonen. Grannlandet Kenya tillämpar en lite liknande modell på sin andel av de flyende sydsudaneserna. David Kazungu säger att Tanzania, Etiopien och Malawi redan överväger att göra lika, snart kanske också Zambia.

– Jag tror att Uganda kommer att ha en positiv inverkan på sina grannländer, att de också satsar på att bosätta flyktingar i samhällena.

Hbl 13.4.2017

Världens nordligaste u-land

Förr talade man om u-landshjälp. I dag heter det utvecklingssamarbete, för att understryka att det finns två aktiva parter, inte en aktiv biståndsgivare och en passiv mottagare.

Termen samarbete kan förstås ifrågasättas om bara den ena parten gynnas. Dessbättre behöver det inte vara så. Utvecklingspolitik är bäst när man kan ge någonting och få något annat i gengäld.

Finland är bra på vattenrening, skola och skatteindrivning – livsviktiga frågor för u-länder som ska stå på egna ben. Men vi är inte bra på allt. Inom integration håller Uganda världsklass, även om integrationen knappast är fullt så smärtfri som man låter förstå.

Finland är ett u-land inom integration, men vi behöver inte vara dumma för det. Tar vi lärdom av de duktigare kan också vi utvecklas.

Peter Buchert

Hbl 13.4.2017

https://translate.google.com/

[foobar]

Mutta tuohan on rasismia! Ai niin, ei se ole rasismia jos sitä harjoittavat mustat. Ei millään pahalla mustia kohtaan, mutta miksi eurooppalaisiin sovelletaan eri säännöstöä?

[Shemeikka]

Maapala viljeltäväksi, muttei taikaseinää? Haluaisinpa olla kärpäsenä katossa kuulemassa geelitukan reaktion kun hälle ehdotetaan lähtöä torppariksi vaikkapa Kainuuseen pois diskopallon välkkeestä.😝

[Alaric]

Jos näille geelitukkaisille aavikkoprinsseille/diskoläpsyttäjille annettaisiin Suomessa taikaseinän antimien sijaan tilapäinen asuinpaikka ja maanpala, jonka avulla hankkia elantonsa, tulijavirta kääntyisi melkoisen nopeasti johonkin toiseen maahan.

No, eipä olisi ainakaan kotouttamisongelmia, kun ei olisi edes kotoutettavia.

[Marjapussi]

Voitaisiinko Suomeen sopeutomattomat ohhoh lähettää Ugandaan? Heillehän voi kertoa pääsevänsä rikkaiksi (rikkaruohoa paljon) maanomistajiksi lämpimiin olosuhteisiin. Ugandassahan on YK:n isokeskus, josta vielä riittää hyysäreitä heille.

[Peltipaita]

Kotouttaminen on tehokkainta kehitysmaissa, sehän on selvä. Suomikin haluaa kotouttamisen huipulle mutta maan kehitysmaaksi muuttaminen on vielä kesken.

[Uuno Nuivanen]

Ugandan maailman huipulle nostanut resepti on niinkin yksinkertainen, että tulijoiden turvapaikkahakemukset käsitellään nopeasti ja kotouttaminen aloitetaan välittömästi antamalla heille tilapäinen asuinpaikka ja maanpala, josta hankkia elanto.

Minä en usko tuohon. Hommalla(kin) on jokunen noissa maissa pyörinyt, sitten uskon, jos todistavat.

[simppali]

- en temporär boplats och tillgång till en jordlott för att försörja sig.

Näin pitäisi Suomessakin toimia, pieni pläntti maata, keskeltä metsää siihen hali-pulla ja villasukka viljelmä.

Refugees daamit voisivat käydä auttamassa, kun suo, kuokka ja Abdil raivaa umpimetsästä peltotilkun itselleen ja rakentaa pokasahalla kaatamistaan puista mökin perheen yhdistämistä odottaville vaimolle, lapsille, mummolle, sedän serkuille ja itselleen.

[siviilitarkkailija]

Ei huono. Jos kaveri meinaa pienviljelijänä tienata elantonsa, ja puheiden sijaan tienaa, hirveä respekti tulijalle. Olkoon vaikka vihreä hiuskuontaloa myöten.

[Finis Finlandiae]

Näin pitäisi Suomessakin toimia, pieni pläntti maata, keskeltä metsää siihen hali-pulla ja villasukka viljelmä.

Ei, vaan koska elämme tietotekniikan aikaa, kouraan pitäisi lyödä tietokone ja langaton netti - Tuossa, elätä itsesi noilla tai häivy!

Maaseudulle ei kaivata enää yhtään lisää tukien varassa roikkuvia pienviljelijöitä, ainakaan ulkomailta asti!

[Sibis]

Oliko kommentointia?

Oletan seuraavan: " jaa, natuurligtviis MEN inte i SVENSK-FINLAND jord"

[Kim Evil-666]

Näin pitäisi Suomessakin toimia, pieni pläntti maata, keskeltä metsää siihen hali-pulla ja villasukka viljelmä.

"Maa on arvokkainta, mitä voit omistaa" tavataan sanoa. Matuille ei todellakaan pidä antaa yhtään maaplänttiä isänmaatamme.

Noista jutussa mainituista kotouttamisen suurmaista sanoisin, että ne ovat kaikki kehitysmaita, joita muu maailma on tekohengittänyt jo n. miljoona vuotta. Olen itse käynyt useassa mainituista maista, enkä nyt ihan niele jutun hehkutusta pureksimatta. Toki jutun kirjoittajalla voi olla laajempi käsitys kotouttamisesta ja onhan tämä tietenkin taas yksi keino saada Suomi näyttäytymään vastuuttomana paskamaana, joka ei edes maaplänttejä tohdi tunketujille jakaa.

[oinas]

Sotien jälkeen Suomessakin valtio järjesti ns. "kylmiä tiloja" esim. siirtoväelle, sotainvalideille ja -veteraaneille. Heidän piti itse raivata metsästä peltoja ja rakentaa asuinrakennukset. Näin syntyi pienviljelijäväestö, joka on nyt muisto vain, koska nyky-yhteiskunnassa pienviljelmillä ei millään pysty elämään. Mutta aikoinaan pientila oli varmaan monen köyhän perheen pelastus.

Muutama sukulaisperhekin sai tällaisen tilan, raivasi, rakensi, piti lypsykarjaa ja elätti hyvinkin perheensä näin toimien.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4_tila

[Outo olio]

Mitä enemmän alkuperämaan yhteiskunta ja vastaanottavan maan yhteiskunta muistuttavat toisiaan niin sitä helpompi on pakolaisten sopeutua uuteen kotimaahansa. Tämähän on kai kaikille ihan selvä juttu.

[orientexpressen]

Sotien jälkeen Suomessakin valtio järjesti ns. "kylmiä tiloja" esim. siirtoväelle, sotainvalideille ja -veteraaneille. Heidän piti itse raivata metsästä peltoja ja rakentaa asuinrakennukset. Näin syntyi pienviljelijäväestö, joka on nyt muisto vain, koska nyky-yhteiskunnassa pienviljelmillä ei millään pysty elämään. Mutta aikoinaan pientila oli varmaan monen köyhän perheen pelastus.

Muutama sukulaisperhekin sai tällaisen tilan, raivasi, rakensi, piti lypsykarjaa ja elätti hyvinkin perheensä näin toimien.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4_tila

Kyllähän sieltä nykyäänkin leivän saisi, ja vilja menisi omaan kulutukseen sen jälkeen, kun se olisi käynyt naapurin Mylläri-Hassanin läheiseen koskeen perustaman myllyn jauhinkivien välissä.

Asiassa on tunnetusti vaan se ongelma, että se leipä on niin ohut, ettei se tyydytä vaurasta tulijaa jolla oli varaa maksaa ihmissalakuljettajalle.

[Outo olio]

Asiassa on tunnetusti vaan se ongelma, että se leipä on niin ohut, ettei se tyydytä vaurasta tulijaa jolla oli varaa maksaa ihmissalakuljettajalle.

Ja jos niskassa painaa parinkymmenentuhannen-sadantuhannen velat kurkunleikkaaja-ihmissalakuljettajille, ja vapaa liikkuvuus edestakaisin koskee myös palkkatappajia, niin motiivi pumpata taikaseinä tyhjäksi on ilmeinen. Pienviljely ei nappaa, tästäkään syystä.

[guest8788]

Ugandan menestyksen salaisuus piilee lapsimurharituaaleissa. Siinä on juju, ei 40 eekkerissä ja muulissa.

[Pölhökustaa]

Ketkähän Ugandaan hakeutuvat?

En lukenut ruotsinkielistä artikkelia, mutta ainakaan somalit, puhumattakaan arabeista, eivät tuonne hakeudu. Somalien kulttuurihistoriassa mustimmat afrikkalaiset ovat olleet orjia, eikä mustimpien veijareiden torppareiksi mennä. Muutenkaan somalikulttuuriin ei kuulu viljely, varsinkaan jos satoa voi taikaseinästäkin korjata.

Arabit halveksivat mustia afrikkalaisia (vaikka eivät tietenkään rasisteja, sillä ainoastaan VHM on rasisti), eivätkä tasan tarkkaan lähde "pakolaiseksi" Afrikkaan.

Matkaako Ugandaan sitten näitä Nigerian ja muiden nälkä- ja sortomaiden oikeita pakolaisia, jotka haluavat uuden elämän ja töitä, eivätkä hae VIP-korttia Kelan kassalle?

[Miniluv]

Maapala viljeltäväksi, muttei taikaseinää? Haluaisinpa olla kärpäsenä katossa kuulemassa geelitukan reaktion kun hälle ehdotetaan lähtöä torppariksi vaikkapa Kainuuseen pois diskopallon välkkeestä.😝

Kainuuseen? Mikä vika on Närpiössä tai Ahvenanmaassa?

[Blanc73]

Haluaisivatko irakilaiset kotoutua Ugandaan? Nyt olisi Suomesta muutama innovaattori tarjolla...

[Lahti-Saloranta]

Ugandahan on köyhä maa ja jos sillä kerran on ylivertaista osaamista turvisten kotouttamisessa niin miksi ihmeessä emme ulkoista sitä turvisten kotouttamista Ugandaan. Köyhä maa saisi valuuttatuloja kun ostaisimme turvisten kotouttamisen sieltä.

[Mika]

Kotouttaminen lähtee menemään päin persettä sillä sekunnilla, kun tulijalle annetaan käteen sosiaaliturvatunnus ja Kelan kortti

[Java]

Hienoa, kotouttamisen resepti on keksitty, heti käyttöön täälläkin!

[KTM]

Eiköhän Ugandaan tulevat ole neekereitä, joten ei mikään ihme että naapurimaista tulevat neekerit on helppo kotouttaa neekerimaahan.

Eri asia on sitten miksi neekerit on niin vaikea kotouttaa valkoihoisten maahan. Mutta eiköhän sillä ole jotain tekemistä tuon neekeriyden kanssa jota piti ihan vasite korostaa kun lukee jotain näin älyttömiä juttuja.

[orientexpressen]

Ugandahan on köyhä maa ja jos sillä kerran on ylivertaista osaamista turvisten kotouttamisessa niin miksi ihmeessä emme ulkoista sitä turvisten kotouttamista Ugandaan. Köyhä maa saisi valuuttatuloja kun ostaisimme turvisten kotouttamisen sieltä.

Se jälkeen Höblä tekisi reportaasin siitä, miten kurjaa, köyhää ja kaikin puolin ihmisoikeuksien vastaista turviksilla on Ugandassa ja vaatisi heidän välitöntä palauttamistaan Suomeen.

[Tuomas3]

Täälläkin keväällä tilkku tulijoille syrjästä ja parin talven jälkeen voidaan noutaa raadot pois ja pistää sinne uudet asujat.

[Pakkanen]

Huippukotouttajamaa Ugandakin tekee turviksilla bisnestä. Muun muassa Israel työntää turvikset Ugandaan, josta hyvästä Uganda saa Israelilta myös sotatarvikkeita.

Eli Israel luopuuu "rikkaudesta" sekä aseista.

Ja tämä Ugandan "maapala turvikselle" on ollut käytössä jo 2015. Kummasti Somalit ja Eritrealaiset kuitenkin valitsivat  Suomen taikaseinän, eikä itse hankittavaa elantoa Ugandasta.

[Nikolas]

Kotoutuminen tai kuolema.    Ugandassa tämäkin osataan. 

[Lady Deadpool]

Fake News, koska osataanHAN täällä kotouttaa, onhan meillä Punainen risti ja HBL. INMA raportoi, kirjoittajana Christoffer Lundén.

http://www.inma.org/blogs/ideas/post.cfm/hbl-mobile-platform-connects-finns-with-job-seeking-refugees (17.4.2017)

HBL mobile platform connects Finns with job-seeking refugees

About a year ago, the number of refugees coming into Europe exploded, with more than 35,000 refugees arriving in Finland alone, hoping for a second chance to live and work in peace.

Unfortunately, most people did not care about the refugees, nor did the mass media.

At the same time, HBL, Helsinki's second largest newspaper, was about to introduce the news application HBL 365 to the market while also launching our renewed Web site, HBL.fi.

Journalism and newspapers have often been regarded as neutral or impartial, reporting just the facts. However, journalism is in fact always, to some degree, influenced and shaped by personal opinions, newspaper policies, and many other contexts.

As part of renewing the company mission and brand, HBL wanted to be transparent and openly state the company values that are the fundamentals behind our reporting and our actions.

With this in mind, HBL wanted to take the next step: Instead of being yet another bystander of the refugee crisis, HBL went from reporting to reacting — and acting.

We combined our reporting and journalistic content of the refugee crisis with a hands-on activity to help out.

The fastest way to integrate foreigners is through work. So together with the Finnish Red Cross (SPR), HBL developed and launched an easy-to-use mobile service that connects employers with refugees looking for work.

We wanted to cover the refugee crisis in all ways possible. We wrote articles, and published videos and digital stories. We also collected useful information and links for our readers, enabling them with easy access to help and contribute in solving the crisis.

Further on to make a concrete action, we also created the "Recommend a Refugee" platform as a simple yet useful tool to help refugees and local companies find each other, giving refugees a first chance of finding a job, or even a short internship or job practice.

By helping refugees finding work, we contributed in integrating refugees to society, helped them to create useful professional contacts and networks, and gave them a chance to learn and practice their local language skills.

In the middle of an unprecedented refugee crisis, HBL, together with Finnish Red Cross and major Finnish employers, made Finns and foreigners useful to each other and became part of the national discourse.

We went from writing about the phenomenon to actually making a difference, while introducing an easy and creative way to help integrate refugees into work life in Finland. We started and contributed to an open dialogue about the topic and encouraged other companies to join the process.

For HBL, this initiative was an eye-opening experience in how to cooperate across the whole company, with different organisational functions such as marketing, sales, editorial, and newsroom participating for a common goal that also had its impact on society at large and help refugees find a second chance.

[Uuno Nuivanen]

Hieno innovaatio kantaväestön suurtyöttömyyden vallitessa.