2017-03-25 VR:n pilkkominen hiertää hallituksessa - Berner ja PS erimielisiä

[siviilitarkkailija]

Raideliikenteen ja yksityisen rahan ikuinen ja peruuttamaton ongelma on seuraava:

Jos haluamme puhtaan yksityiseen rahaan perustuvan rautatien, ilman julkista osuutta, YHTÄ AINOAA METRIÄ RATAA EI RAKENNETTAISI. Ainoastaan muutama korporatiivinen maansiirtoyhtiö tai huvipuiston vuoristorata voidaan teoriassa rahoittaa, rakentaa ja pyörittää ilman julkista rahaa, omistusta ja määräystä. Rautatie jää puhtaassa kapitalismissa rakentamatta. Ei kannata. Ei tuota riittävästi voittoa. Moni on yrittänyt, käy huonosti. Ja vaikka kävisi hyvin, lopulta valtio tulee ja ottaa rautatien haltuunsa vaikka 1800-luvun rautatieparonit yrittivät.

Yhdysvallat käy hyvin esimerkistä jossa rautatieliikenne ei enää toimi. Eikä tule toimimaan.

Kommunistinen Kiinan Kansantasavalta on esimerkki valtiosta jossa rautatieliikenne toimii ja tulee toimimaan. Toimii jopa niin hyvin että voivat rakennella ratoja ympäri maailmaa ja ottaa itselleen valtion investointitukien myötä toisten maiden liikenneinfrastruktuurin omaan kontrolliinsa.

Sanokaa minun sanoneen:

Kommunismi kulkee kiskoilla, kapitalismi kumipyörillä.

ps VR AJAA myös tappiollisia liikenneyhteyksiä omistajan tahdon mukaan. Ei tietenkään aina ja osassa saadaan kompensaatiota valtiolta. Orientexpress ei nyt suostu ymmärtämään että vaikka kapitalistin pääasiallinen tehtävä elämässä on tuottaa voittoa, KAPITALISTI VOI MYÖS MÄÄRÄTÄ OMAISUUTENSA KÄYTÖSTÄ KÄYTTÄEN SITÄ MITEN HALUAA...vaikka pienempää voittoa mutta jotain muuta hyvää saavuttaen.

Paha kommunisti joiden valheet hän uskoo, elää mustavalkoisessa maailmassa jossa kapitalisti on ilkeä nimetön sosialistiagitaattorin kuvaama karikatyyri joka himoaa vain ja ainoastaan rahaa. Tällaisia ei kaikki kapitalistit ole, mutta kommunismista ja sen konkurssista muovautuneet oligarkit ja roistokapitalistit ovat. Vähän niinku nää Sipilät ja sen kaverit.

Kapitalismi on peili joka kertoo millainen olet. Suoraan, kaunistelematta ja asian ytimeen. Rautatie ei tähän kuvaan mahdu , mutta yrittäjiä löytyy jotka vain selittävät peilin vääristelevän.

[yrmio]

Ei siinäkään ole mitään järkeä että osa porukasta saa edes vähän sinnepäin markkinoiden sanelemaa palkkaa ja osa 'virkamieslisää'.

Veturinkuljettaja ei todellakaan ole 4-5 kilon palkan arvoinen moniosaaja. Eikä Postin trukkikusi 3.5 kilon.

Se että ylipäänsä kenelläkään meistä on mahdollisuus ostaa autoja ja matkustella ulkomailla on 100% vientiteollisuuden ansiota ja siellä palkat on 2 kilon luokkaa jos poisluetaan kemiallinen metsäteollisuus (sellun keitto yms).

Tilanne on vähintäänkin absurdi siinä mielessä että niillä jotka luovat kaiken varallisuuden tähän yhteiskuntaan on melkinpä vähiten resursseja käytössään.

Melkoista sontaa. Suomessa teollisuus saa valtavasti erityyppistä tukea. Lähtien yritystuista, toisena heille rakennetaan yhteisillä rahoilla valtavasti infraa ja kolmanneksi tänne tehdään kokonaisedusta välittämättä heidän sanelemaansa lainsäädäntöä.

Joo ja omasta mielestäni pitäisi poistaa, mutta ei poisteta, koska suurpääoman persettä nuollaan, kun siitä saa sitten sitä etua omalle uralleen kun niin tekee.

Jos joku on niin pösilö, että suostuu täysin alipalkatuksi niin hän on idiootti. Kasvoton työnantaja on aina pelkkä kasvoton työnantaja. Suomeksi työntekijänä tällöin joka ikinen sekunti lasketaan omaa hyötyä, ei jonkun johtajahohottajan etua.

Markkinoista ei myöskään voida Euroalueella puhua, koska EKP painaa rahaa ja ostaa sillä mm. suuryritysten bondeja ulos markkinoilta. Markkinat ihmisille ja kommunismi heidän yläpuolellaan olevalle omistavalle luokalle.

Kunnon kommariryöpytys :-)

Teollisuus saa toki paljon tukea mutta teollisuus ja sen työntekijät / omistajat ovat myös ainoita todellisia veronmaksajia tässä yhteiskunnassa. Toki meillä paperilla veroja maksavat jopa työttömät ja eläkeläiset mutta tosiasia on se että sitä rahaa jolla lyhennetään ulkomaanvelkaa tai ostetaan Saksalaisilta Audeja ei jauha mikään muu taho kuin vientiteollisuus.

[orientexpressen]

Tässä taitaa olla kyse valtion subventoiman toiminnan yksityistämisestä, jolloin myös se subventointi yksityistetään ja se ei ainakaan vähennä subventoinnin tarvetta.
Kyse on samasta kuin valtion rakennuttaman tiestön yksityistämisessä, kansallisomaisuuden ryöstämisestä.

Mitä tarkoitat subventoinnin yksityistämisellä?

[ApuaHommmaan]

Teollisuus saa toki paljon tukea mutta teollisuus ja sen työntekijät / omistajat ovat myös ainoita todellisia veronmaksajia tässä yhteiskunnassa.

Joo esimerkiksi Turun telakalle julkisella rahalla tehtävä uusi tie suurella rahalla ei ole todellista eikä sen tekijät ole todellisia veronmaksajia. Vain ne jotka ovat töissä telakalla jotenkin oudosti ovat. Jopa tapauksessa, että hekin osallistuisivat siihen samaan tien rakentamiseen muiden mukana.

[yrmio]

Teollisuus saa toki paljon tukea mutta teollisuus ja sen työntekijät / omistajat ovat myös ainoita todellisia veronmaksajia tässä yhteiskunnassa.

Joo esimerkiksi Turun telakalle julkisella rahalla tehtävä uusi tie suurella rahalla ei ole todellista eikä sen tekijät ole todellisia veronmaksajia. Vain ne jotka ovat töissä telakalla jotenkin oudosti ovat. Jopa tapauksessa, että hekin osallistuisivat siihen samaan tien rakentamiseen muiden mukana.

Se on juurikin sitä tukea teollisuudelle jota tarvitaan.

Vaikka tie verorahoilla maksetaankin niin ainakin toivon että sen fyysinen rakentaminen on kilpailutettu ja tehdään markkinaehtoisesti ja näin ollen kukaan ei kuori tästä yhtälöstä mitään 'virkamieslisiä'.

[ApuaHommmaan]

Se on juurikin sitä tukea teollisuudelle jota tarvitaan.

Teollisuuden kanssahan se menee niin, että he lahjovat poliittiset päätöksentekijät, että saavat pikku tuet kusetusprojekteilleen. Sitten tuota teoliisuutta pitäisi pitää jonain tyädellisen hyvän tuojana. Eikä esimerkiksi vaatia sitä, että kaikki tuet kaikissa muodoissaan aina olisivat täysin julkista tietoa ja helposti kansalaisten saatavilla.

Terveesti asia menisi niin, että telakka maksaa, jos se tarvitsee infraa toimintaansa. Jännä tuo teidän muka kapitalistinen ajatusrakennelma, jossa teidän projekteillenne pitää antaa salaisia suurtukia, mutta muutoin huudetaan raivolla markkinataloutta. Joko se on, tai ei ole. Huonoa kyvykkyyttä, jos ei "yritys" ilman tukia pärjää.

Sipilän hallitus on suurpäoman hallitus. Hallitus joka on lopettanut Suomesta avoimuuden ja laittanut merkittäviä resursseja mm. poliittiselle poliisille, että saataisiin kansa hiljaiseksi heidän ajamansa suurpääoman etujen maksimaaliseksi maksimoimiseksi.

Päivänvaloa ei Suomen julkishallinnon johdossa olevien toimet viroissaan kestä.

[yrmio]

Se on juurikin sitä tukea teollisuudelle jota tarvitaan.

Teollisuuden kanssahan se menee niin, että he lahjovat poliittiset päätöksentekijät, että saavat pikku tuet kusetusprojekteilleen. Sitten tuota teoliisuutta pitäisi pitää jonain tyädellisen hyvän tuojana. Eikä esimerkiksi vaatia sitä, että kaikki tuet kaikissa muodoissaan aina olisivat täysin julkista tietoa ja helposti kansalaisten saatavilla.

Terveesti asia menisi niin, että telakka maksaa, jos se tarvitsee infraa toimintaansa. Jännä tuo teidän muka kapitalistinen ajatusrakennelma, jossa teidän projekteillenne pitää antaa salaisia suurtukia, mutta muutoin huudetaan raivolla markkinataloutta. Joko se on, tai ei ole. Huonoa kyvykkyyttä, jos ei "yritys" ilman tukia pärjää.

Sipilän hallitus on suurpäoman hallitus. Hallitus joka on lopettanut Suomesta avoimuuden ja laittanut merkittäviä resursseja mm. poliittiselle poliisille, että saataisiin kansa hiljaiseksi heidän ajamansa suurpääoman etujen maksimaaliseksi maksimoimiseksi.

Päivänvaloa ei Suomen julkishallinnon johdossa olevien toimet viroissaan kestä.

Telakkateollisuus on huono esimerkki markkinataloudesta: se kun ei pyöri missään maassa markkinaehtoisesti.

Infra kuuluu yhteiskunnan tehtäviin, siitähän me veroja maksetaan. Jos joku iso firma perustaisi tehtaan keskelle persereikää niin pitäiskö sen rakentaa koulut ja päivähoidotkin sinne omilla rahoilla.

Toki minulle kävisi että siirryttäisiin totaaliseen markkinatalouteet tiemaksuineen yms. mutta ei taida olla realismia.

[ApuaHommmaan]

Telakkateollisuus on huono esimerkki markkinataloudesta: se kun ei pyöri missään maassa markkinaehtoisesti.

Infra kuuluu yhteiskunnan tehtäviin, siitähän me veroja maksetaan. Jos joku iso firma perustaisi tehtaan keskelle persereikää niin pitäiskö sen rakentaa koulut ja päivähoidotkin sinne omilla rahoilla.

Ja siis sellaiset tahot, jotka eivät toimi missään maassa markkinaehtoisesti ovat niitä todellisia veronmaksajia? Ja muut eivät sitten ole?

Miksi yrittää pitää yllä jotain illuusiota, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa?

[yrmio]

Telakkateollisuus on huono esimerkki markkinataloudesta: se kun ei pyöri missään maassa markkinaehtoisesti.

Infra kuuluu yhteiskunnan tehtäviin, siitähän me veroja maksetaan. Jos joku iso firma perustaisi tehtaan keskelle persereikää niin pitäiskö sen rakentaa koulut ja päivähoidotkin sinne omilla rahoilla.

Ja siis sellaiset tahot, jotka eivät toimi missään maassa markkinaehtoisesti ovat niitä todellisia veronmaksajia? Ja muut eivät sitten ole?

Miksi yrittää pitää yllä jotain illuusiota, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa?

Ei muuta kuin kaikki pesemään toistemme paitoja 5 tonnin palkalla Valtion paidanpesu Oy:ssä niin Suomella menee kovaa.

Antaa olla, ei jaksa kauniina päivänä jatkaa tämän pidemmälle.

[ApuaHommmaan]

Ei muuta kuin kaikki pesemään toistemme paitoja 5 tonnin palkalla Valtion paidanpesu Oy:ssä niin Suomella menee kovaa.

Antaa olla, ei jaksa kauniina päivänä jatkaa tämän pidemmälle.

Niin tai sitten, jos toimittaisiin avoimilla korteilla niin Suomeen syntyisi tervettä markkinataloutta kusetusten tilalle. Sipilä tukia yhteiskunnalta hänen yrityksilleen sata miljoona ja omaisuus sata miljoonaa. Suuri businessmies ja markkinataloutemme valioyksilö.

[Mok]

Jos haluamme puhtaan yksityiseen rahaan perustuvan rautatien, ilman julkista osuutta, YHTÄ AINOAA METRIÄ RATAA EI RAKENNETTAISI. .... Rautatie jää puhtaassa kapitalismissa rakentamatta. Ei kannata. Ei tuota riittävästi voittoa. Moni on yrittänyt, käy huonosti. Ja vaikka kävisi hyvin, lopulta valtio tulee ja ottaa rautatien haltuunsa vaikka 1800-luvun rautatieparonit yrittivät.

Yhdysvallat käy hyvin esimerkistä jossa rautatieliikenne ei enää toimi. Eikä tule toimimaan.

...Kapitalismi on peili joka kertoo millainen olet. Suoraan, kaunistelematta ja asian ytimeen. Rautatie ei tähän kuvaan mahdu , mutta yrittäjiä löytyy jotka vain selittävät peilin vääristelevän.

USA:ssa rautatiet yksityiset rautatiet ovat voitollisia. Esim. Union Pasificin kannattauus on parempi kuin Googlen ja Warren Buffet sijoittanut omaan rautatieyhtiöön. Se on voitollinen. http://fortune.com/2015/06/04/union-pacific-railroad/

USA:ssa matkustajajunat eivät pärjää, mutta rahtiliikenne kannattaa.

[Kulttuurirealisti]

Kyse on siitä, että VR on osakeyhtiö eikä siis ajele kannattamattomia junia ilman korvausta yhtään sen enempää kuin yksityisetkään. Sille ei siis "voida jättää tappiollista liikennettä" kuten yllä esitit.

En tiedä, mutta heitän vain ilmaan, että VR saattaa ajaa jotain pienempien kaupunkien välisiä linjoja jotka käyvät silloin tällöin tappion puolella, koska pystyvät tasoittamaan sen muusta toiminnasta saatavalla voitolla. Jos se muu toiminta siirtyy suureksi osaksi yksityisten ajamaksi, sitten voidaan jäädä pysyvämmin tappiolle, ja vähennetään liikennettä ja irtisanotaan. 

[Golimar]

Neljäs rautatiepaketti: Eurooppaan parempia rautateitä

Mikä on neljäs rautatiepaketti?

Neljännen rautatiepaketin tavoitteena on raivata viimeiset esteet yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomisen tieltä. Lainsäädäntöehdotuksilla uudistettaisiin EU:n rautatiealaa edistämällä kilpailua ja innovointia kotimaan matkustajaliikennemarkkinoilla. Niillä toteutettaisiin myös rakenteellisia ja teknisiä uudistuksia. Lopputuloksena pitäisi olla Euroopan rautatieverkon turvallisuuden, yhteentoimivuuden ja luotettavuuden parantuminen.

Paketti sisältää 6 komission esittämää lainsäädäntöehdotusta.

Mihin sitä tarvitaan?

Euroopan laajuinen liikennepolitiikka

Neljäs rautatiepaketti tukee Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevaa EU:n uutta toimintapolitiikkaa, joka otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2014. Sen mukaan EU:hun perustetaan 9 ydinverkkokäytävää, joiden avulla pyritään

poistamaan pullonkauloja
luomaan puuttuvia rajat ylittäviä yhteyksiä
edistämään eri liikennemuotojen välistä yhdentymistä ja yhteentoimivuutta
Euroopan rautatieverkko on nykyisellään melko hajanainen. Eri jäsenvaltioissa käytetään erilaisia turvallisuusstandardeja ja teknisiä järjestelmiä. Esimerkiksi rajatylittävä raideliikenne edellyttää monen eri kansallisen viranomaisen myöntämää turvallisuuslupaa ja moniin erilaisiin merkinantojärjestelmiin mukautumista. Tämän vuoksi uusien rautatieliikenteen harjoittajien ja uusien teknisten laitteiden pääsy rautatiemarkkinoille on hankalaa ja kallista.

Ehdotettu neljäs rautatiepaketti, jolla poistetaan viimeiset esteet yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen tieltä, tekee rautatiealasta kilpailukykyisemmän ja parantaa EU:n ja sen naapurimaiden välisiä rautatieyhteyksiä.

Nämä muutokset auttaisivat EU:ta myös saavuttamaan päästövähennystavoitteet ja kannustaisivat lisäämään rautatieliikenteen osuutta, kuten komission vuonna 2011 laatimassa liikenteen valkoisessa kirjassa todettiin.

Tarkempia tietoja

Neljänteen rautatiepakettiin kuuluvilla ehdotuksilla on seuraavat 4 päätavoitetta:

Toimivat standardit ja hyväksynnät
Muutosten tavoitteena on vähentää rautatieyritysten hallinnollisia kustannuksia ja helpottaa uusien liikenteenharjoittajien pääsyä markkinoille. Euroopan rautatievirastosta (ERA) tulisi ainoa kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien ja turvallisuustodistusten antaja.
Toimiva rakenne
Ehdotetuilla muutoksilla vahvistettaisiin rataverkon haltijoiden eli raiteiden hoidosta vastaavien toimijoiden roolia varmistamalla, että ne ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti täysin riippumattomia rautatieliikenteen harjoittajista. Rataverkon haltijat valvoisivat myös kaikkia rautatieverkon ydinaloja, kuten infrastruktuurisuunnittelua, aikataulutusta sekä päivittäistä toimintaa ja kunnossapitoa.
Kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avautuminen
Neljäs rautatiepaketti sisältää ehdotuksen kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisesta uusille tulokkaille ja palveluille joulukuusta 2019 alkaen. Yritykset voisivat joko tarjota kilpailevia palveluja, kuten uutta raideliikennepalvelua tietyllä reitillä, tai tehdä tarjouskilpailussa tarjouksen julkisia raideliikenteen palveluja koskevista sopimuksista. Ehdotettujen muutosten myötä julkisia raideliikenteen palveluja koskevien sopimusten kilpailuttaminen muuttuisi pakolliseksi.
Ammattitaitoisen työvoiman säilyttäminen rautateillä
Ehdotuksissa todetaan, että on tärkeää houkutella rautatiealalle ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilökuntaa. Muutosten ansiosta jäsenvaltiot voisivat suojella työntekijöitä paremmin, kun julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia siirretään uusille toimeksisaajille.
Näitä seikkoja käsittelevä lainsäädäntö sisältää teknisiä ehdotuksia sekä hallintoa ja markkinoiden avaamista koskevia ehdotuksia.

Tekninen osio sisältää kolmen säädöksen päivityksen:

ehdotus rautatievirastoasetuksen tarkistamisesta – 2013/0014(COD)
ehdotus EU:n rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun direktiivin tarkistamisesta – 2013/0015(COD)
ehdotus rautateiden turvallisuudesta annetun direktiivin muuttamisesta – 2013/0016(COD)
Hallinto-osiolla ja markkinoiden avaamista koskevalla osiolla on tarkoitus muuttaa kahta säädöstä ja kumota yksi:

ehdotus rautateiden kotimaan henkilöliikenteen markkinoiden avaamista koskevan asetuksen muuttamisesta – 2013/0028(COD)
ehdotus yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun direktiivin muuttamisesta – 2013/0029(COD)
ehdotus yhteisistä säännöistä rautatieyritysten kirjanpidon säännönmukaistamiseksi annetun asetuksen kumoamisesta – 2013/0013(COD)
Neuvoston rooli

Neljänteen rautatiepakettiin kuuluvista 6 ehdotuksesta neuvotellaan ja ne hyväksytään noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä. Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät siis säädökset yhdessä.

Neuvosto on jo 10. joulukuuta 2015 vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa kolmesta ehdotuksesta, jotka kuuluvat tekniseen osioon. Euroopan parlamentin on nyt hyväksyttävä ne virallisesti toisessa käsittelyssä.

Liikenneneuvostossa 8. lokakuuta 2015 vahvistettiin yleisnäkemys hallinnointia ja markkinoiden avaamista koskevista ehdotuksista. Seuraava vaihe on kolmikantaneuvottelujen aloittaminen Euroopan parlamentin kanssa.

http://www.consilium.europa.eu/fi/policies/4th-railway-package/

[Ida Sofia Arvopohja]

Britanniassahan sama homma meni täysin jorpakkoon, mutta Ruotsissa ilmeisesti yksityistettiin onnistuneesti. Tai ainakin Hjallis Harkimo väittää blogissaan niin. Tietääkö joku teistä tarkemmin, mitä eroja Britannian ja Ruotsin yksityistämisprosesseissa oli? Olisi kiva hahmottaa tää(kin) juttu vähän paremmin.   

[Uuno Nuivanen]

Ministeri Bernerillä on kiire saada aikaan jotain. Mitä tahansa! Ministerin pitäisi muistaa, mitä Linna kirjoitti tapahtuvan, jos hosuu. Mutta kiire on, koska hän tietää, ettei hänestä toista kertaa enää leivota ministeriä. Ei edes, vaikka seuraava pääministeri olisi hänen poikaystävänsä.

Ministerillä on vankka kokemus pienestä lakanakaupasta ja niillä opeilla hän aikoo hoitaa maamme liikenteen kuntoon. Samoin ministerillä on vahva käsitys siitä, että yhtiöittäminen on avain tuottavuuteen. Ei ole, ministerin omalla hallinnonalalla on lukuisia esimerkkejä siitä, että ojaan ovat menneet yhtiöittämiset.

Nyt ministeri on saanut päähänsä, että vuokraamalla VR:n vetureita yksityisille toimijoille junaliikenteen osuus joukkoliikenteestä saadaan kasvuun. Mutta kun se ei riitä, veturin lisäksi on vuokrattava myös veturinkuljettaja. Eli ministeri rakentaa valtiollista henkilöstövuokrausyhtiöitä. On sanomattakin selvää, että jos ministerin ehdotus menisi läpi, Suomen kaikki veturinkuljettajat olisivat määräaikaisella työsopimuksella. ...

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2017/08/20/ministeri-puuskuttaa/

[Raksa_Mies]

Kieltämättä näyttää sille, että vr:n kanssa olisi lapsellisen helppo kilpailla.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005345378.html

[Tuomas3]

Kieltämättä näyttää sille, että vr:n kanssa olisi lapsellisen helppo kilpailla.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005345378.html

Ei uponnut tuo pommilla matkustamiskikka konnariin. Sitä on useampi jo tehnyt. Mutsin tehtävä on huolehtia rotsista ja yhteydenpidon mahdollisuuksista sekä tietty lipusta. Tuon ikäinen sitä paitsi ei ole mikään avuton pikkulapsi. Itse kävelin Järvenpää-Hyvinkää pituisia matkaosuuksia silloin tällöin eikä ollut kännykkää.

[Raksa_Mies]

Kieltämättä näyttää sille, että vr:n kanssa olisi lapsellisen helppo kilpailla.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005345378.html

Ei uponnut tuo pommilla matkustamiskikka konnariin. Sitä on useampi jo tehnyt. Mutsin tehtävä on huolehtia rotsista ja yhteydenpidon mahdollisuuksista sekä tietty lipusta. Tuon ikäinen sitä paitsi ei ole mikään avuton pikkulapsi. Itse kävelin Järvenpää-Hyvinkää pituisia matkaosuuksia silloin tällöin eikä ollut kännykkää.

Om on. Ehdottomasti on. Kaikkihan nuo pummeja on. On se hyvä, että konnille keksittiin tekemistä, kun ei ole tuota lipunmyyntiäkään.

Vakavasti puhuen konduktööri toimi kuin kuka tahansa valtion firman työntekijä, joka kuvittelee olevansa jotain. Teki taasen jotain isoa ja merkityksellistä eli vahingot työnantajalle suuremmat kuin äijän loppuelämän palkka. Eikö näitä ole tarpeeksi monta juttua luettu jo lehtien palstoilta, että olisi osattu kouluttaa nuo palveluammattiin?

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005345378.html

[Alaric]

Kun ei näytä menevän YV:llä ohjeistus perille, niin sitten huomautetaan julkisesti:

@Raksa_Mies laittaa tästä lähtien linkkiensä sisällöistä lainaukset.

Ja kaikki muutkin saavat luvan alkaa opetella lainausten tekemistä. Ei koske pelkästään tätä ketjua.

[jahve]

Britanniassahan sama homma meni täysin jorpakkoon, mutta Ruotsissa ilmeisesti yksityistettiin onnistuneesti. Tai ainakin Hjallis Harkimo väittää blogissaan niin. Tietääkö joku teistä tarkemmin, mitä eroja Britannian ja Ruotsin yksityistämisprosesseissa oli? Olisi kiva hahmottaa tää(kin) juttu vähän paremmin.

Ruotsissa ainakin juna-aikataulujen pitävyys romahti ja samaten asiakastyytyväisyys

"Asiakkaiden mielestä yksityistäminen on epäonnistunut. Ruotsalaisten mielestä junat kulkevat myöhässä, lippujärjestelmä on hankala, hinnat liian kalliita ja ratojen kunnossapito huonoa.

Seitsemän kymmenestä ruotsalaisesta haluaisi valtiollistaa rautatiet uudestaan, osoitti pari vuotta sitten tehty mielipidemittaus.

Junien myöhästymiset ovat arkipäivää.

– Se johtuu ratavioista. Niitä esiintyy paljon, toteaa Peter Kalrsson Vetlandasta.

– Myöhästymisten syitä on monia. Syynä voivat olla raiteille syksyllä putoavat lehdet, ensilumi, resurssipula ja huonot raiteet, sanoo Janina Orlov Tukholmasta."

https://yle.fi/uutiset/3-9774598

P.S Kuinka Suomessa voidaan harkita raideliikenteen massiivista yksityistämistä kun nytkään VR ei pysty itse kustantamaan rataverkon ylläpitoa vaan joka vuosi ohjataan valtion budjetista miljoonia rataverkon ylläpitoon?

[Kulttuurirealisti]

Yle sai haltuunsa yhden hallitukselle tehdyistä konsulttiselvityksistä. Konsulttien mukaan "kilpailun taloudellinen kokonaisvaikutus olisi 40 miljoonaa euroa negatiivinen". Valtion pitäisi myös rakentaa merkittävästi lisää raidetta.

VR ei myöskään pystyisi maksamaan nykyiseen tapaan osinkoja valtiolle – esimerkiksi viime vuodelta VR maksaa valtiolle 90 miljoonan euron osingot.

Lisää kustannuksia tulisi nykyiseen nähden myös kilpailutuksen vaatimasta työstä – siihen jouduttaisiin palkkaamaan noin 40 henkilöä.

Valtio ei konsulttiarvion mukaan voisi vähentää raideliikenteen tukia, joihin kuluu nyt noin 500–600 miljonaa euroa vuosittain. Jotta kilpailuttamisesta saataisiin lisää hyötyä, valtion tulisi tehdä "miljardiluokan" investoinnit – esimerkiksi rakentaa lisää raiteita kuormittuneisiin kohtiin.
...
Muiden maiden esimerkkeihin viitaten lippujen hinnat laskisivat kilpailuilla osuuksilla 10 prosenttia. Muualla hinnat nousisivat arviolta 3 prosenttia.

Ongelmaksi koituisi se, ettei liikennettä voi merkittävästi lisätä vilkkailla reiteillä, sillä rataverkko muodostuu pullonkaulaksi.

Lisäys: lipunhinnat.

https://yle.fi/uutiset/3-9798473

[JJohannes]

Kieltämättä näyttää sille, että vr:n kanssa olisi lapsellisen helppo kilpailla.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005345378.html

Jo senkin takia, että Vanhasen II hallituksen ajoista jatkunut Kokoomusmafian terrori kuoropoikinaan Kepun lestayrittäjät on tehnyt saman Suomen julkisille palveluille kuin Stephen Elop teki Nokialle: romuttanut ne yhtiöittämisillä, säästöillä ja huonolla hallinnolla sellaiseen kuntoon, että ne putoavat suurpääoman syliin kuin mädät omenat puusta, kun yksityistämisen aika koittaa. Kun palvelu on pakotettu huonoksi, ei kansalaisillakaan ole nokankoputtamista jos Anne-tätin^* firma ostaa VR:n junat pois. Sehän on sinänsä jännä, että viimeiset 10 vuotta lähes jokaisessa valtion ja kunnan puljussa on vain kiristetty vyötä, huononnettu palvelua ja potkittu väkeä pihalle. Tosiasiassa julkisen sektorin budjetti on tuskin ollenkaan pienentynyt samana aikana.

^* Sanokaa minun sanoneen, kun (eikä jos) VR yksityistetään, jollakin suurella yksityisellä liikennöitsijällä tulee taatusti olemaan yhteyksiä Bernerin sukuyhtiöihin.

[Kulttuurirealisti]

Sehän on sinänsä jännä, että viimeiset 10 vuotta lähes jokaisessa valtion ja kunnan puljussa on vain kiristetty vyötä, huononnettu palvelua ja potkittu väkeä pihalle. Tosiasiassa julkisen sektorin budjetti on tuskin ollenkaan pienentynyt samana aikana.

Tämä. Mihin se raha oikein menee? Ei pelkästään sos.tukiin ja asumistukiin.

[Jääpää]

Sehän on sinänsä jännä, että viimeiset 10 vuotta lähes jokaisessa valtion ja kunnan puljussa on vain kiristetty vyötä, huononnettu palvelua ja potkittu väkeä pihalle. Tosiasiassa julkisen sektorin budjetti on tuskin ollenkaan pienentynyt samana aikana.

Tämä. Mihin se raha oikein menee? Ei pelkästään sos.tukiin ja asumistukiin.

http://www.fiia.fi/fi/people/

Ei enempää sanottavaa..  Paitsi, että n ä i t ä syöttiläitä on paljon ja viimeaikoina on vituttanut kuin pientä oravaa; Jos ei oo käpy jäässä, niin on hammas poikki.

[juupis]

Kieltämättä näyttää sille, että vr:n kanssa olisi lapsellisen helppo kilpailla.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005345378.html

Sent from my iPad using Tapatalk

[Kulttuurirealisti]

VR:n järjestely jatkuu vauhdikkaasti, jo elokuussa otettiin yli 500 miljoonaa sisäistä rahaa käyttöön. tämä on varmaan sitä Sipilän "tase töihin" -linjaa?

Elokuun lopulla VR-Yhtymä Oy piti ylimääräisen yhtiökokouksen julkisuudelta piilossa. Yhtiökokous eli omistajat päättivät purkaa yhtiön vararahaston ja siirtää 524,8 miljoonaa euroa taseen sidotusta pääomasta vapaan oman pääoman rahastoon.
...
Konsernin emoyhtiö on VR-Yhtymä Oy, ja siihen kuuluu kaikkiaan 23 yhtiötä. Teknisellä järjestelyllä puoli miljardia voidaan nyt käyttää esimerkiksi uusien yhtiöiden pääomaan.

VR:n suunnittelutyöryhmissä tehtiin myös muutoksia, mm. Finnairin lisäeläkejutussa esiintynyt Eero Heliövaara pistettiin sivuun kepuliministeri Lintilän edestä. Pahat kielet epäilevät, että toisinajattelija siirretään sivuun.

Tähän Päivän Lehteen en ollut aiemmin törmännytkään, ei pöllömpi. Väittää olevansa riippumaton media.

https://www.paivanlehti.fi/vr-siirsi-puoli-miljardia-euroa-puolisalaa-suunnitelmia-kritisoineet-soraaanet-sivuraiteelle/

[orientexpressen]

VR:n järjestely jatkuu vauhdikkaasti, jo elokuussa otettiin yli 500 miljoonaa sisäistä rahaa käyttöön. tämä on varmaan sitä Sipilän "tase töihin" -linjaa?

Ei siinä kyllä paljon järkeä ole ollut pitää tuollaista summaa rahaa käytännössä vain lojumassa yhtiössä.

[Kulttuurirealisti]

^ Eipä kyllä. Kysymys vain siitä, tuleeko raha käytettyä hyvin. Moni varmaan vähän epäilee sitä näiden hallituksen aiempien suoritusten jälkeen.

[Alaric]

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/291605/8df3f95a8a (3.10.2017)

Sipilä: 30 vuoden vatulointi saa loppua, raiteilla tarvitaan kilpailua

Ju­nien hen­ki­lö­lii­ken­ne on avat­ta­va kil­pai­lul­le, jot­ta rai­de­lii­ken­ne saa­daan kas­vuun, pai­not­taa pää­mi­nis­te­ri Juha Si­pi­lä (kesk.).

SI­PI­LÄ muis­tut­ti edus­kun­nan vä­li­ky­sy­mys­kes­kus­te­lus­sa, et­tä Suo­mi on jä­mäh­tä­nyt rai­de­lii­ken­tees­sä vuo­den 1990 ta­sol­le.

– 30 vuot­ta on tätä asi­aa va­tu­loi­tu, ei­kö nyt ole vii­mein­kin ai­ka re­hel­li­ses­ti to­de­ta, et­tä kei­not, joi­ta on ko­keil­tu, ei­vät vain ole pur­reet?

Si­pi­län mie­les­tä nyt tar­vi­taan uu­sia kei­no­ja.

– Ei­kö nyt ole ai­ka to­de­ta, et­tä kei­no on kil­pai­lun li­sää­mi­nen?

SI­PI­LÄN mu­kaan kyse on hal­li­tuk­sel­le il­man muu­ta ide­o­lo­gi­ses­ta hank­kees­ta.

– Ha­lu­am­me es­tää il­mas­ton­muu­tos­ta, ha­lu­am­me vä­hen­tää lii­ken­teen pääs­tö­jä, ha­lu­am­me edis­tää työ­voi­man liik­ku­vuut­ta. Ha­lu­am­me edis­tää alu­ei­den saa­vu­tet­ta­vuut­ta ja suo­ma­lais­ten mat­kus­tus­mu­ka­vuut­ta. Sen ta­kia tar­vi­taan rai­de­lii­ken­net­tä li­sää.

Kil­pai­lu­tus­ta tar­vi­taan Si­pi­lä mu­kaan sik­si,. et­tä se on to­det­tu muis­sa mais­sa toi­mi­vak­si kei­nok­si. EU:ssa Lu­xem­burg ja Ir­lan­ti ovat ai­no­at maat, jois­sa edel­leen ope­roi­daan yh­del­lä ai­no­al­la ope­raat­to­ril­la.

PÄÄ­MI­NIS­TE­RIN mu­kaan eril­li­nen ka­lus­toa muil­le toi­mi­joil­le vuok­raa­va yh­tiö on pe­rus­tet­ta­va VR:n yh­tey­teen sik­si, et­tä Suo­mes­sa on muis­ta Eu­roo­pan mais­ta poik­ke­a­va rai­de­le­veys.

– Jos me ha­lu­am­me kil­pai­lua, sil­loin tar­vi­taan ka­lus­to­yh­tiö. Tämä on myös­kin näi­den teh­ty­jen sel­vi­tys­ten mu­kaan se tapa, jol­la saam­me kil­pai­lua ai­dos­ti.

Op­po­si­ti­on laa­ti­ma vä­li­ky­sy­mys kos­kee rai­de­lii­ken­teen ny­ky­ti­laa ja tu­le­vai­suut­ta. Kes­kus­te­lus­sa op­po­si­tio ryö­pyt­ti lä­hin­nä kil­pai­lu­tuk­sen to­teut­ta­mis­ta­paa, ei niin­kään kil­pai­lut­ta­mis­ta si­nän­sä.

Op­po­si­ti­on mie­les­tä rai­de­lii­ken­tee­seen on tur­ha odot­taa kun­nol­lis­ta kil­pai­lua, jos rai­de­lii­ken­teen ja ra­ta­ver­kon ke­hit­tä­mi­seen ei sa­mal­la pa­nos­te­ta mer­kit­tä­väs­ti.

SDP:n Har­ry Wal­lin ih­met­te­li, mi­ten ju­na­lii­ken­teen mää­rä li­sään­tyy, lip­pu­jen hin­ta mat­kus­ta­jil­le las­kee ja val­ti­on os­to­lii­ken­ne­kus­tan­nuk­set las­ke­vat, kun sama kak­ku, eli sama ju­na­ka­lus­to vain ja­et­tai­siin yk­si­tyi­siin yri­tyk­siin.

– Ra­ta­ver­kon rai­de­ka­pa­si­teet­ti on pää­ra­doil­la täy­sin käy­tös­sä ja esi­mer­kik­si Hel­sin­gin ja Tu­run vä­li­sel­le ra­ta­o­suu­del­le ei ole mah­dol­lis­ta li­sä­tä päi­vä­ai­kaan yh­tään ju­na­vuo­roa vii­me­vii­kol­la il­moi­tet­tu­jen li­säk­si, ope­roi ra­ta­o­suu­del­la mikä yh­tiö ta­han­sa, Wal­lin las­kes­ke­li.

Yk­si­tyis­ten yh­ti­öi­den ar­vel­tiin myös te­ke­vän tu­lok­sen­sa kus­tan­nuk­sia kar­si­mal­la, ei pal­ve­lua ke­hit­tä­mäl­lä.

– Ei yk­si­tyi­sel­lä yri­tyk­sel­lä ole vel­vol­li­suut­ta aja­tel­la ko­ko­nai­suut­ta, vain osak­kee­no­mis­ta­jien etua, vih­rei­den Jyr­ki Kas­vi näki.

VÄ­LI­KY­SY­MYK­SEEN vas­tan­nut lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­ri An­ne Ber­ner (kesk.) tor­jui op­po­si­ti­on syy­tök­set.

Ber­ne­rin mu­kaan vas­ta vii­me vuo­si­na lin­ja-au­to­lii­ken­teen ja len­to­lii­ken­teen luo­ma kil­pai­lu sekä edes­sä hää­möt­tä­vä pää­kau­pun­ki­seu­dun lä­hi­ju­na­lii­ken­teen kil­pai­lu­tus ovat saa­neet ai­kaan sen, et­tä VR:n pal­ve­lu­ja, hin­noit­te­lua ja kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta on läh­det­ty to­del­la ke­hit­tä­mään.

– Esi­mer­kik­si ju­na­lip­pu­jen ku­lut­ta­ja­hin­nat ovat tä­män seu­rauk­se­na las­ke­neet kes­ki­mää­rin yli kym­me­nen pro­sent­tia vii­mei­sen vuo­den ai­ka­na.

Ber­ner huo­maut­ti, et­tä esi­mer­kik­si au­rin­gon­las­kun ala­na ai­em­min pi­det­ty lin­ja-au­to­lii­ken­ne on kil­pai­lun avau­tu­mi­sen myö­tä nous­sut uu­teen ku­kois­tuk­seen.

LII­KEN­NE­MI­NIS­TE­RI tor­jui myös op­po­si­ti­on väit­teet sii­tä, et­tä va­lit­tu kil­pai­lu­tus­mal­li loi­si vain alu­eel­li­sia mo­no­po­le­ja ny­kyi­sen val­ta­kun­nal­li­sen mo­no­po­lin ti­lal­le.

Ber­ne­rin mu­kaan käyt­tö­oi­keus­so­pi­muk­set ei­vät ta­kaa ope­raat­to­reil­le yk­si­noi­keut­ta kil­pai­lu­te­tuil­le alu­eil­le, vaan sa­mal­la ra­ta­o­sal­la voi toi­mia usei­ta yri­tyk­siä.

– Hal­li­tuk­sen va­lit­se­mas­sa mal­lis­sa kil­pai­lua syn­tyi­si ju­na­o­pe­raat­to­rei­den vä­lil­le sekä tar­jous­kil­pai­lu­vai­hees­sa et­tä var­si­nai­ses­sa lii­ken­nöin­nis­sä, mi­nis­te­ri sel­vit­ti.

Ny­ky­ka­lus­ton käyt­töä te­hos­ta­mal­la voi­daan Ber­ne­rin mu­kaan ajaa enem­män vuo­ro­ja.

– VR on lait­ta­nut jopa sei­so­maan ka­lus­toa, joka on edel­leen käyt­tö­kel­pois­ta.

Ber­ne­rin mu­kaan Suo­men ra­ta­ver­kon käyt­tö­as­te on Eu­roo­pan al­hai­sim­pia.

– Toki meil­lä on sitä ra­ta­verk­koa laa­jas­ti koko maas­sa ja sii­nä on ke­hit­tä­mi­sen ja pa­nos­ta­mi­sen mah­dol­li­suut­ta, hän myön­si.

Edus­kun­ta ää­nes­tää hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­ses­ta jo huo­mi­ses­sa is­tun­nos­saan.

---

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/VR-p%C3%A4rj%C3%A4%C3%A4-tulevassa-kilpailussa-ja-hoitaa-osuutensa-liikenteest%C3%A4-uskoo-p%C3%A4%C3%A4ministeri/1050625?pwbi=ca7d5345203d4d62cd0184fb42758d59 (3.10.2017)

VR pärjää tulevassa kilpailussa ja hoitaa osuutensa liikenteestä, uskoo pääministeri

Junayhtiö VR:lle riittää töitä raideliikenteessä myös sen jälkeen, kun liikennettä on avattu kilpailulle ensi vuosikymmenellä. Näin uskoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka pyrki tiistaina torjumaan oppositiopuolueiden kritiikkiä kilpailutuksesta.

Hallituksen toiveissa on, että kilpailun vauhdittamana junaliikenteen suosio voisi kasvaa nykyisestä noin 5 prosentista 8 prosenttiin tulevina parina vuosikymmenenä. Sipilä uskoo VR:n saavan myös jatkossa osansa junaliikenteestä.

– En vähääkään epäile sitä, etteikö VR tulisi tässä kilpailussa pärjäämään ja hoitamaan oman osuutensa, Sipilä sanoi eduskunnassa tiistaina.

(...)

"Sokeaa uskoa kilpailutukseen"

Oppositiopuolue vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmetteli hallituksen "sokeaa uskoa kilpailutukseen". Hänen mielestään julkisella vallalla on keskeinen rooli vaikkapa raideliikenneinvestoinneissa sekä kannattamattomien junavuorojen rahoituksessa.

– Tuoko kilpailu automaattisesti lisäkapasiteettia ja nostaako se käyttöastetta? Ei ilman julkisen vallan rahoittamia lisäinvestointeja, arvioi Andersson.

Oppositio on tehnyt raideliikenteen tulevaisuudesta välikysymyksen, ja hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona. Hallituksella on takanaan eduskunnassa kansanedustajien enemmistö, joten se todennäköisesti selviää luottamusäänestyksestä.