Ratkaisukeskeinen maahanmuuttokritiikki

[Nikolas]

Beppe Grillo mainosti muutamia vuosia sitten kannattajilleen Schoppenhauerin väittelyteoriaa blogissaan. Schoppenhauerin väittelyteoria on pitkä luettelo hyvistä keinoista, joilla vastaväittelijä saadaan häviämään väittely. Hyvin harvoin ne järkiperustaisen lopputuloksen kautta voiton tuottavat; ne ovat pääosin yleispäteviä tapoja saada ihminen puhumaan itsensä pussiin tai tekemään itsensä naurunalaiseksi. Miksi niitä ei voisi käyttää, jos aikoo suvakin kanssa väitellä, ja eikö niitä suorastaan pitäisi silloin käyttää?

Hyvä!

Kyllä vihreitä ja muita maahanmuuttokritiikittömiä saa ja pitääkin lyödä päähän heidän omilla julkilausutuilla älyttömyyksillään. Esimerkkiä näyttää Saara Larkio: Hankkikaa oikeita ongelmia tai olkaa hiljaa

Lisäksi pitää nostaa esille jatkuvasti olemassa olevat heikot kohdat. Toistan itseäni:

Pitää katsoa, mitkä kysymykset ovat niitä, joihin vastapuoli aina jättää vastaamatta. Ne ovat heikkoja kohtia. Juuri niihin pitää iskeä.

[pienivalkeapupu]

Olipas mainio kirjoitus Saara Larkiolta

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^, ^^,

Skarpatkaas edes vähän. Persujen katastrofaalinen lasku ei johdu siitä, että Huhtasaari tai Hakkarainen olisi yhtään liian hooceetä. Se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että persut eivät tee yhtä sadasosaakaan siitä mitä he lupasivat ja mitä he voisivat tehdä. Sen sijaan pidän itsekin Oraakkelin jutuista, jopa usein, vaikka en valitettavasti voi ottaa leijonanosaa niistä vakavasti.

Kuntavaaleissa paikkapaikoin kannatukseen vaikuttaa persuedustajien kelvoton laatu. Kun taas eduskuntapersujen aneemiseen tilaan vaikuttaa persujen munattomuus ja kyvyttömyys ajaa oman äänestäjäryhmänsä asioita. Varsinkin koulutettu nuoriso karsastaa Hakkaraisia, mutta toisaalta heillä on myös omat kannattajansa.

[J. Lannan haamu]

^ Tuossa olet oikeassa. Suurin osa ns. pätevistä poliitikoista ei valitettavasti mene persuihin. Mutta on meilläkin kovia tyyppejä, varmuudella T. Torssonen, A. Salminen ja uskon S. Grönroosikin olevan kova. Myös Jenni Lastuvuori olisi kova naisista, mutta ei taida olla ehdolla.

Kyselen muutamien tyyppien näkemystä tähän koko ketjun pointtiin ja lähestyn kuntavaalien jälkeen Huhtasaarta ja Hakkaraista asian tiimoilta.

[Lalli IsoTalo]

Beppe Grillo mainosti muutamia vuosia sitten kannattajilleen Schoppenhauerin väittelyteoriaa blogissaan. Schoppenhauerin väittelyteoria on pitkä luettelo hyvistä keinoista, joilla vastaväittelijä saadaan häviämään väittely. Hyvin harvoin ne järkiperustaisen lopputuloksen kautta voiton tuottavat; ne ovat pääosin yleispäteviä tapoja saada ihminen puhumaan itsensä pussiin tai tekemään itsensä naurunalaiseksi.

http://www.mnei.nl/schopenhauer/38-stratagems.htm

SCHOPENHAUER'S 38 STRATAGEMS, OR 38 WAYS TO WIN AN ARGUMENT 

Arthur Schopenhauer (1788-1860), was a brilliant German philosopher. These 38 Stratagems are excerpts from "The Art of Controversy", first translated into English and published in 1896.

[Lalli IsoTalo]

Nuo argumentit ovat niitä joita YLEn toimittajat käyttävät, ja saavat aikaan vastakysymyksen "oletko tyhmä vai mulkku."

Niistä on hyvä olla tietoinen, mutta enpä itse käyttäisi niitä, koska ne tekevät käyttäjästään näätämäisen yleisön silmissä.

[J. Lannan haamu]

Ei meidän tarvitse mennä mihinkään strategisen tason väittelyyn. Riittäisi aivan hyvin, jos meidän puoli kerrankin pyytäisi perustelemaan vihollista omat näkemyksensä.

1. Minkä takia kannatatte avoimia rajoja ja sen katastrofaalisia seurauksia?
2. Minkä takia vihaatte Suomea ja suomalaisuutta?
3. Kuinka paljon teidän mielestä Suomen pitäisi maksaa vastuuttomasta maahanmuuttopolitiikasta jo nykyisen miljardien sekä kehitysapuun menevän miljarin lisäksi?
4. Kykenettekö ymmärtämään, että nämä keitä kutsutte pakolaisiksi, eivät ole pakolaisia eivätkä tule sieltä mistä heidän sanotaan tulevan?
5. Ymmärrättekö mitä tapahtuu kuin näin erilaiset kulttuurit kohtaavat toisensa massatasolla? Ymmärrättekö, että seurauksia ei olla ratkaistu missään eikä koskaan, joten miksi haluatte viedä myös Suomen kohti tuhoa?
6. Jne.

No, nuo olivat kyllä hieman huonoja kysymyksiä mutta pointti varmaan tuli selväksi. Siinä, missä meitä jatkuvasti vaaditaan vadille, olisi aika alkaa kysymään viholliselta perusteita. Yllättävän hiljaiseksi meneevät nimittäin kun kerrankin heidän pitäisi perustella kantansa ja samalla he usein päätyvät perustelemaan ne vielä tyhmäksi ja antamaan suorassa lähetyksessä hölmön kuvan itsestään.

Mutta ongelma onkin se, että jos me tai edustamme alkavat vaatimaan niin se vaatii väkevöitymistä ja pelin kovenemista. Eivätkä edustajamme ole oikein matsikondiksessa...

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ei meidän tarvitse mennä mihinkään strategisen tason väittelyyn. Riittäisi aivan hyvin, jos meidän puoli kerrankin pyytäisi perustelemaan vihollista omat näkemyksensä.

1. Minkä takia kannatatte avoimia rajoja ja sen katastrofaalisia seurauksia?
2. Minkä takia vihaatte Suomea ja suomalaisuutta?
3. Kuinka paljon teidän mielestä Suomen pitäisi maksaa vastuuttomasta maahanmuuttopolitiikasta jo nykyisen miljardien sekä kehitysapuun menevän miljarin lisäksi?
4. Kykenettekö ymmärtämään, että nämä keitä kutsutte pakolaisiksi, eivät ole pakolaisia eivätkä tule sieltä mistä heidän sanotaan tulevan?
5. Ymmärrättekö mitä tapahtuu kuin näin erilaiset kulttuurit kohtaavat toisensa massatasolla? Ymmärrättekö, että seurauksia ei olla ratkaistu missään eikä koskaan, joten miksi haluatte viedä myös Suomen kohti tuhoa?
6. Jne.

No, nuo olivat kyllä hieman huonoja kysymyksiä mutta pointti varmaan tuli selväksi. Siinä, missä meitä jatkuvasti vaaditaan vadille, olisi aika alkaa kysymään viholliselta perusteita. Yllättävän hiljaiseksi meneevät nimittäin kun kerrankin heidän pitäisi perustella kantansa ja samalla he usein päätyvät perustelemaan ne vielä tyhmäksi ja antamaan suorassa lähetyksessä hölmön kuvan itsestään.

Mutta ongelma onkin se, että jos me tai edustamme alkavat vaatimaan niin se vaatii väkevöitymistä ja pelin kovenemista. Eivätkä edustajamme ole oikein matsikondiksessa...

Kyllähän päättäjät ymmärtää että touhu on älytöntä mutta eliitti hyötyy matuista.
Vastaukseksi sopii mfiapäällikön kommentti kolleegalleen joka valitteli laittomien kaatopaikkojen paskaavan pohjavettä.
Elikkäs Entäs sitten mehän juomme ulkolaista pullovettä

Valitettavasti matubisnes on jättimäinen tulonsiirto eliitin lompakkoon. ja kukaan ei tuhoa omaa bisnestään.

[Kim Evil-666]

Jotenkin näen, että suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin pitää saada muutos aikaiseksi. Sovitteleva, kompromissien kompromisseihin pyrkivä edustuksellinen demokratiamme on tullut tiensä päähän. Se on jossin määrin toimiva tapa silloin, kun suuria ongelmia ei ole näköpiirissä. Tämän päivän Eurostoliiton mukanaan tuomat ongelmat ovat kuitenkin niin massiivisia, että suomalainen järjestelmä on suorastaan kädetön näiden ongelmien edessä, varsinkin kun sitä ajatellaan kansalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksien kautta.

Räväkkyys on se mitä kaivataan. Jonkinlainen suomalainen versio siitä, miten Unkarissa, Puolassa, ja muissa vastaavissa maissa käydään kiivasta poliittista vääntöä. Ravan tulee roiskua sopivasti, ilman rapaa ei tule muutosta. Persujen ongelma on mielestäni ollut liiaksi se, että pelätään muiden mielipiteitä ja sitä myöten vesitetään oma muutoksen voima. Muutosprosessi ei tapahdu hetkessä, mutta jos sitä ei kukaan aloita seuraamusten pelossa, mitään muutosta ei koskaan tule tapahtumaan.

Vihaisille ihmiselle ja heidän mielipiteilleen on tilaus. Tuo vihaisuus tulee vain kanavoida oikein ja ajaa sitä periksi antamattomasti eteenpäin, muiden mielipiteistä välittämättä. Näin saadaan lumipallo kasvamaan ja muuttumaan lopulta lumivyöryksi. Jos mitään ei tapahdu, tulemme olemaan ikuisesti Eurostoliiton orjia ja sen jälkeen maahanmuuttopolitiikkamme on sama kuin Eurostoliiton maahanmuuttopolitiikka. Se on hyvin pitkälti sitä jo nyt.

[J. Lannan haamu]

Oraakkeli: En tarkoittanut yllä olevalla kommentillani päättäjiä. Vaan tarkoitin niitä henkilöitä, jotka saarnaavat ja mokuttavat jatkuvasti eri tilaisuuksissa ja a-talkeissa. Toki suuri osa niistäkin on viroissa joissa päätetään, mutta kuten sanoin, on eri asia saarnata one-linereita kuin perustella niitä.

Otetaan vaikka pelimies stubb. En usko, että hänenkään olisi ihan helppo perustella noita yllä olevia kysymyksiä. Ja kahdessa tunnissa laatisi 50 todella kovaa kysymystä. Mutta kuten on todettu, nämä kaikki mokuttajat poislukien paria bloggaajaa ovat immuuneja tavan kansalaisen argumenteille. Heidät tulee haastaa henkilöt, joilla on valtaa ja seuraajia. Kuten Huhtasaari - Hakkarainen - Halla-aho

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mokuttamisen perimmäinen syy on todennäköisesti leikkiä muita parempaa ihmistä. Itse pystyn kyllä kuvittelemaan millaista hevonpaskaa saisi vastaukseksi jos suvaitsevaistoa koittaisi pistää tiukille.
Paras keino taistelussa mokutusta vastaan olisi jos mestari ja kumppanit aloittaisivat puolueen rakennustyön uudelleen kunnallisvaalien jälkeen. Ennen jyväskylän kokousta voisi julkaista uuden nuivan vaalimanifestin kaltaisen pamfletin jossa allekirjoittaneet sitoutuisi nuivempaan ja isänmaallisempaan politiikkaan.
Nuiva vaalimanifesti oli jättimäinen onnistuminen, ja se pitäisi toistaa.

[Kim Evil-666]

Mokuttamisen perimmäinen syy on todennäköisesti leikkiä muita parempaa ihmistä.

Käymieni lukuisten keskustelujen ns. suvaitsevaisten ihmisten kanssa, on oma johtopäätökseni se, etteivät he ainoastaan leiki muita parempia ihmisiä, vaan he vakaasti uskovat myös sitä olevansa. Mitä enemmän "laupeuden työtä", sitä kirkkaammaksi muuttuu tekopyhä sädekehä päidensä päällä.

Nuivien yksi suurimmista, jollei peräti suurin haaste onkin saada tuo kupla puhkaistua, ts. saada tämä ihmisryhmä ajattelemaan järjellä tunteellisen unelmahötön sijaan. Siihen tarvitaan viisautta ja anlyyttistä lähestymistapaa, sillä tuon lapsenuskoisen unelman kehä elää jokseenkin tiukassa heidän päissään. Heilausperformanssit ja muut vastaavat, vaikka sinänsä hauskoilta saattavat tämän viiteryhmän ulkopuolisista vaikuttaakin, eivät tuo tätä suvaitsevaisten ryhmää yhtään lähemmäksi nuivaa ajattelua, se loitontaa heitä entisestään ja saa parkumaan entistä voimakkaammin.

Puolinuivat ja "neutraalit" ovat helpompi kohderyhmä. Heihin uskoakseni tehoaa uskottava, johdonmukainen, sekä  selkärankainen asioita eteenpäin tähtäävä poliittisesti anteeksipyytelemätön  ote.

[Viljami]

Räväkkyys on se mitä kaivataan. Jonkinlainen suomalainen versio siitä, miten Unkarissa, Puolassa, ja muissa vastaavissa maissa käydään kiivasta poliittista vääntöä. Ravan tulee roiskua sopivasti, ilman rapaa ei tule muutosta. Persujen ongelma on mielestäni ollut liiaksi se, että pelätään muiden mielipiteitä ja sitä myöten vesitetään oma muutoksen voima. Muutosprosessi ei tapahdu hetkessä, mutta jos sitä ei kukaan aloita seuraamusten pelossa, mitään muutosta ei koskaan tule tapahtumaan.

Nimenomaan näin. Suvakkipuolelle on annettu kaikki aseet käteen mitä keskusteluun maahanmuutosta tulee. He määrittelevät säännöt ja sitä mukaa, kun heidän ajatteluaan kyseenalaistetaan ja näytetään myös toteen heidän argumenttiensa onttous, he alkavat siirrellä maalitolppia, ja meidän puoli hyväksyy sen. Ei pitäisi.

Edelleen suvakkileiri käyttää omaa spam and destroy-metodiaan ja tulee tänne nimimerkki kerrallaan öyhöttämään ja heittää sen 40 kysymyksen patteristonsa, johon aina jotkut tarttuvat ja keskustelu luisuu väistämättä sivuraiteelle, kuten trollin tarkoitus olikin. Olemme ihan turhan suvaitsevaisia näitä trolleja kohtaan täällä. Ei se meidän kruunumme heidän sietämisestään yhtään kirkkaammaksi muutu.

Sinänsä huvittavaa on ollut, kun olemme muualla käyttäneet käsitteitä "moniosaaja" ja "kultamuna", on suvaitsevaiset syytelleet meitä rasistisesta leimaamisesta ja keskustelun tuhoamisesta. Kun sitten läväytetään vähän linkkiä perään, että kuka näitä lanseeraa, on kovin, kovin hiljaista.

Jossain vaiheessa meidän pitää totuttaa p*rseemme kestämään paremmin merivettä ja aloittaa omalla nimellä bloggaaminen esim. US:ssa, vaikka sieltä kuraa niskaan tuleekin. Ja kyllä Stubbilta ja kumppaneilta pitää voida kysyä, että mikä on mittari, mikä todistaa multikultin rikkaudeksi ja voimavaraksi.

[Nikolas]

Nimenomaan näin. Suvakkipuolelle on annettu kaikki aseet käteen mitä keskusteluun maahanmuutosta tulee. He määrittelevät säännöt ja sitä mukaa, kun heidän ajatteluaan kyseenalaistetaan ja näytetään myös toteen heidän argumenttiensa onttous, he alkavat siirrellä maalitolppia, ja meidän puoli hyväksyy sen. Ei pitäisi.

Korostin oleellisen.

[Hankala Tapaus]

Pitänee ensin pohdiskella vähän sanaa ratkaisukeskeisyys.

Puhumme siis metodista, jossa pyritään tunnistamaan ongelma ja poistamaan se. Ensimmäisen kerran olen törmännyt termiin tuottaessani oppimateriaalia mielenterveysalan työntekijöille. Ratkaisukeskeisyydestä puhuneet joutuivat silloin kirkonkiroukseen siksi, että poikkesivat valtavrirran käsityksestä, jonka mukaan ongelmia ei voitaisi ratkaista. Sen sijaan niiden kanssa pitäisi työllistää 700 seuraavaakin psykiatrisukupolvea ja lääketeollisuus.

Mielestäni mielenterveyden häiriöiden hoitaminen on muuten mitä erinomaisin analogia maahanmuuton ongelmien ratkomiseen.

Aivan ensimmäisenä meidän pitää onnistua analysoimaan tilanne. Mikä on se oikea ongelma ja mitkä ovat vain oireita, joita hoitamalla varsinainen ongelma ei ratkea? Tämä onnistuu vain jääkylmän, täysin tunteista vapaan tilanneanalyysin avulla. Tunteen vallassa olevat ihmiset käyttäytyvät kaistapäisesti eivätkä kykene analysoimaan tilannetta. Saattavat siis hoitaa väärää osaa hulluudesta.

Ratkaisua hakiessa on selvitettävä pelin henki. Ihmistä korjaillessa voimme tehdä asioita vain sellaisten pelisääntöjen rajoissa, jotka fysiikan ja psyyken rajat määrittelevät. Selvitämme, mikä peli on käynnissä ja millä säännöillä.

Sama pätee omassa aiheessamme. Olen lukenut kaikenlaista siitä, ettei pitäisi lähteä pelaamaan peliä "niiden" ehdoilla jne. Se riippuu vähän siitä, mihin osaan pelistä lähdemme. Emme voi hypätä jääkiekkokaukaloon sukset jalassa ja ilmoittaa että tämä peli voitetaan tästälähtien sillä, kuka hiihtää suurimman kierrosmäärän kentän ympäri pelin aikana. Yrittäessämme sellaista, näytämme vain aaseilta. On tutustuttava peliin, pelaajiin ja pelattava pelin säännöillä puhtaammin ja paremmin. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Peli on jo. Pelin säännöt ovat jo olemassa. Sitä ei voi voittaa muuten kuin pelaamalla.

10 vuotta sitten sananvapaus oli suuri ongelma. Koska tilanne oli aluperin sellainen, että mistään ei saanut puhua, piti joidenkin venyttää sananvapauden rajat oikeille paikoilleen ja ottaa siitä tuomioita. Tänään tilanne on toinen. Olemme toki vieläkin natseja, rasisteja ja sen sellaisia, mutta todenpuhumisesta ei enää saa tuomioita niin helposti. Voimme siis keskittyä itse asiaan. Tällä hetkellä mielipahansa purkaminen törkeyksillä, sopimattomuuksilla tai vastaavilla ei ole välttämätöntä.

Tulen todennäköisesti toistamaan itseäni väsyttävyyteen asti hokemalla demokratiasta, enemmistöistä, äänestämisen välttämättömyydestä ja sen suuren, käytännössä kanssamme samaa mieltä olevan hiljaisen massan rohkaisemisesta sanomaan asiasta oikean mielipiteensä ääneen. Se johtuu siitä, että se massa päättää, kuinka tässä maassa eletään. Ilman ihmisjoukkoja, tulemme olemaan ikuisesti kadunkulmissa horisevia hulluja. Enemmän ongelma, kuin lääke.

Meille, suurelle määrälle maahantunkeutujien edesottamuksiin kyllästyneitä, tänään valitettavan suuressa määrin esiintyvissä kansankiihottajista ei ole mitään hyötyä. He kyllä hyötyvät meistä. Meidän toivottomuudestamme, voimattomuuden tunteestamme ja siitä että viha on sumentanut ajatteluamme. Meistä on tullut hajanainen lauma keskenään riiteleviä pikkuklikkejä, jotka haukkuvat toisiaan ja joiden pikkuprofeetat kamppailevat pääsystä kansanedustajan muhkean tilipussin äärelle ilman minkäänlaisia valmiuksia hoitaa kokonaisen valtion asioita mihinkään suuntaan.

Aivan ensiksi meidän tulisi vaieta hiljaisiksi ne meluavat kansankiihottajat, jotka petaavat itselleen uraa asiaamme hyväksikäyttäen. Me emme tarvitse hulluja, joiden ääni kuuluu kauas. Vastapuolella on sellaisia, eikä niistä ole niillekään ollut kuin haittaa. Jokainen suvakkien ylilyönti on ajanut joukkoomme osan aiemmin puolueettomista äänestäjistä.

Miksi se toimisi meidän mölyapinoidemme kanssa toisin? Jokainen huutamalla, kiroamalla ja solvaamalla hankittu kannattajamme on ostettu todella suuren kannattajamäärän karkoittamisella. Öyhöttämällä emme voita tätä peliä. Ratkaisukeskeisyyden kannalta ajateltuna meluajat ovat jonkinlaisia poppamiehiä, joilla ei ole aavistustakaan todellisista hoitomenetelmistä mutta sitäkin enemmän halua johtaa ihmisjoukkoja ilman pätevyyttä. Paranisiko mielitauti huutamalla, kiroamalla ja solvaamalla sitä oikein kovasti?

Hankkikaamme parempia lääkäreitä.

Minusta meidän pitäisi aivan ensiksi myöntää, että käynnissä on vain tämä yksi peli. Tämän jälkeen kerätä siihen paras joukkue ja käydä sitten pokkaamassa pokaali kotiin. Ainoa tapa voittaa tämä, on voittaa pelosta hiljaisina oleva äänestäjien enemmistö puolellemme. Tähän ei itseasiassa tarvita kansankiihotusta. Täytyy vain kertoa totuus selkeästi ja ymmärrettävästi.

Vaikein osa tätä kaikkea on saavuttaa menetetty itsehillintä takaisin. Että osaisimme taas ajatella selkeästi. Kylmäpäiset ihmiset ratkaisevat ongelmia. Kuumakallet vain aiheuttavat niitä.

[J. Lannan haamu]

^Kirjoittamassasi on paljon hyvältä ja analyyttiseltä kuulostavaa tekstiä, mutta pystytkö tai jaksatko tiivistää ja konkretisoida.

1. Kuka ja ketkä mielestäsi ovat sitä joukkuetta, millä tämä touhu voitetaan?
2. Olet myös sitä mieltä, ettei todenpuhumisesta tuomita niin helposti kuin ennen. Tämä on hieman outoa, sillä näen ja koen tilanteen menevän juuri toiseen suuntaan. Jopa siihen asti, että tulee aika jolloin meitä laitetaan vankilaan ilman mitään järkevää syytä. Ja vankila on pienin huono vaihtoehto.
3. Osaatko sanoa, mikä mielestäsi on se todellinen ongelma, jonka tekstissäsi tuot esiin?
4. Mainitset myös pelin hengestä ja sen määrittelemisestä. Eikö pelin henki kuitenkin ole suhteellisen selvä?

[Hankala Tapaus]

..pystytkö tai jaksatko tiivistää ja konkretisoida.

Aihehan vaatisi useammankin kirjan kirjoittamisen ja tiivistin jo nyt. Laskettakoon tämä kuitenkin pelinavaukseksi.

1. Kuka ja ketkä mielestäsi ovat sitä joukkuetta, millä tämä touhu voitetaan?

Yritän nyt sitä tiivistämistä, joten on tyytyminen karkeisiin yleistyksiin.

Voittajajoukkueen pelaajien pitäisi olla Halla-ahon (nimi on esimerkki, ei uskontunnustus) kaltaisia älykkäitä ja isoja ihmisjoukkoja puhuttelevia ihmisiä. Sellaisia, jotka eivät anna vastapuolelle aseita käteen tekemällä hullutuksia joka käänteessä. Karismaattisia persoonia, jotka saavat äänestäjät liikkeelle. Uskomaan itseensä, ymmärtämään määränsä ja sen että asioihin voi oikeastikin vaikuttaa.

2. Olet myös sitä mieltä, ettei todenpuhumisesta tuomita niin helposti kuin ennen...

Voi toki olla, etten ole perillä ihan kaikesta. Mutta minun tiedossani ei ole tapauksia, joissa mielipiteensä sivistyneestä ilmaisemisesta olisi saanut edes sakkoa, saati vankeutta. Ystävällisesti ohjannet minua oikean tiedon äärelle, jos olen antanut jonkin mennä ohi.

3. Osaatko sanoa, mikä mielestäsi on se todellinen ongelma, jonka tekstissäsi tuot esiin?

Todellinen ongelma on se, että vain harvat ymmärtävät että jokaisen maahantunkeutujan taustalla on järjestelmällinen rakennelma, jonka intresseissä ei missään tapauksessa ole sen paremmin maahantunkeutujan henkilökohtainen etu, kuin vastaanottajamaankaan paras. Tässä valloitetaan maailmaa. Se on se asia, joka pitäisi nyt onnistua kertomaan kaikille länsimaille. Miksipä ei niille itäisemmillekin.

Keskitymme joskus aivan liikaa työkaluina käytettyihin hyödyllisiin idiootteihin. On totta, että jotkut näistä kansainvaelluksista rikastuvat tekevät varsin "ansiokasta" työtä maahantuonnissa, mutta heidän toimiensa paljastaminen poistaa korkeintaan yhden lonkeron tästä suuremmasta kokonaisuudesta. Tarkoitan siis että Suomen mittakaavassa suuretkin toimijat ovat vain mitättömiä pikkunilkkejä suuremman kuvion edessä.

4. Mainitset myös pelin hengestä ja sen määrittelemisestä. Eikö pelin henki kuitenkin ole suhteellisen selvä?

Minulle pelin henki on selvä. Pelin säännötkin alkavat pikkuhiljaa aukeamaan. Katseltuani kuitenkin ympärilleni, en ole niin rohkea että sanoisin suurimman osan ymmärtävän ne säännöt.

Tälläkin hetkellä maassamme (ja maailmassa) on väkeä, jotka kuvittelevat että jos saamme valtaan yhden messiaan, kaikki maassamme olevat "ylimääräiset" ihmiset katoavat kuin taikaiskusta. Sehän ei tule olemaan mahdollista millään. Tätä ajatusta markkinoivia käärmeöljykauppiaita on kuitenkin liikkeellä ennennäkemättömän suuri joukko. He eivät tarjoa ratkaisuja. Pikemminkin kanavan, jota kautta väki voi purkaa mielipahaansa.

Olen niin vanha että muistan sellaiset isot, kierrettävät venttiilit joita käytettiin esimerkiksi kerrostalojen vedentulon pääventtiilinä. Hanan sai auki, kun kiersi kymmenen kierrosta oikeaan suuntaan. Nyt me kuvittelemme että jos löydämme kadunkulmasta oikean loitsun osaavan huutajan, hanan sulkeminen tapahtuu kuin taikaiskusta.

Olemme päätyneet tähän tilanteeseen siksi, että rakennelmiamme on mädätetty (oikeastaan tuo sana on ihan hyvä tähän, vaikka yleensä mantroja ja iskulauseita kaihdankin) vuosikymmeniä. Korjausliike kestää myös pitkään. Ja me emme ole vielä edes aloittamassa sitä. Unohtamatta sitä, että housuunpaskominen ei välttämättä kestä kauaakaan verrattuna jälkien siivoamiseen.

Maahanmuuttokriittisten kansanedustajien saaminen mukaan peliin on ensimmäinen askel. Demokratiassa, ainoassa sääntökirjassa jonka mukaan maassamme on mahdollista pelata, tarvitaan kuitenkin enemmän. 51% eduskunnasta on se, jonka kanssa peli alkaa vasta kääntyä voitolliseksi. Silloinkin hitaasti. Sen tilanteen saavuttaminen on se seuraava askel, johon tulee tähdätä.

Me tiedämme, että suurin osa äänestäjistä on tässä asiassa kanssamme samaa mieltä. Nyt pitää keksiä keinot kertoa se heille.

Kyllä. Olen pohdiskellut myös yksityiskohtaisempia palapelin palasia kohdilleen ja palaamme niihn tarpeen tullen.

[b_kansalainen]

Aivan ensiksi meidän tulisi vaieta hiljaisiksi ne meluavat kansankiihottajat, jotka petaavat itselleen uraa asiaamme hyväksikäyttäen. Me emme tarvitse hulluja, joiden ääni kuuluu kauas.

Hei te siellä, kuinka monta teitä siellä on? Linjasi vaientamisineen ymv. kuulostaa tavoitteelta yksipuoluetotalitarismiin, jossa kansalaisten omaa valintaa ei arvosteta. Jos on itsellä jotain parempaa tarjottavaa, niin ei tarvitse vaientaa ketään. Vaientakaa te siellä jossain ensin vihervasemmisto.

[l'uomo normale]

Esim. vanhastallarien Kommunistinen työväenpuolue tai siitä potkittu erilaisia hörhöjä listoillaan pitävä Suomen työväenpuolue eivät kiinnosta ketään, mutta eivät haittaakaan ketään. Ne ovat yhteiskunnallisen toiminnan aluskasvillisuutta, mutta kuitenkin ovat pohjustamassa oikeasti vaikuttavia ilmiöitä. Turha tuhlata energiaa friikkien kauhisteluun, kunhan toimivat laillisesti.

[Hornsmith]

Hankala Tapaus tulee harvinaisen vahvasti forumille sisään ja olen monista teemoista yhteneväisellä mielellä. Aion kuitenkin kuulostella vähän ennenkuin ilmoitan mielipiteeni siitä, olenko liittymässä joukkoihinsa. Olisin luottavaisemmalla mielellä mikäli lähestymistapa olisi hieman.. tunnustelevampi. Muuten kaikki ok ja uusia naamoja tarvitaan. Mikä tärkeintä, paskapuheiden aika alkaa olla ohi.

Muuta asiaa liittyen sanalliseen viestintään. Jäsen hamsterin ilmaisussa täytyy olla jotain nerokkuutta taustalla. Olen tykittänyt puolisuvakeille tutuilleni puhdasta hamsteria säkitettyine akkoineen, haittarotuineen jne. Jostain syystä tämä tyyli menee epävarmaan kenttään läpi kuin veitsi voihin.

Esimerkki.. Kävin puolisuvakin kaverini kanssa Tokmannilla tarvikeostoksilla. Hän näki pääsiäislaarissa suukkoja, eli sitä settiä jota ennen kutsuttiin nimellä neekerin suukko. Tämä puolisuvakki poimi laatikon laarista ja sanoi minulle punastellen "haittarodun suukko". Oli muuten lähellä etten pudonnut perseelleni hämmästyksestä.

[Kim Evil-666]

 Mielenkiintoinen tulokulma Hankalalla Tapauksella ja olen osaltani miettinyt jotakin samankaltaista, mikäli tulkitsen yhtään tekstiänsä edes sinne päin.

Viittaatko järjestelmällisellä rakennelmalla mokuteollisuuden ympärille kudottuun verkkoon, jonka hämähäkkinä toimii "uusi maailmanjärjestys", joka siis käyttää kyseistä teollisuuden alaa keppihevosenaan omien tarkoitusperiensä edistämiseksi, eli yhden suuren sekakulttuurin aikaansaamiseksi, jota epäyhtenäisyyden vuoksi on vaikeampi kontrolloida, mutta helpompi hallita. Tämä antaisi sille ikään kuin oikeutuksen luoda kontrolliyhteiskuntamalli, jota kohden monet merkit viittaavat meidän olevan menossa ympäri Eurooppaa.

Tuo 51%:tin osuus vaaleissa olisi hyvä tavoite ja "unelmien täyttymys", mutta pidän sitä jokseenkin mahdottomana. Olen taipuvaisempi uskomaan mieluummin sodan puhdistavaan voimaan, kuin tuon tavoitteen saavuttamiseen. Toisekseen, vaikka se jollain ihmeen kaupalla olisi mahdollinen, menisi sen saavuttamiseen luultavasti niin pitkä aika, että maa olisi paskottu moneen kertaan pilalle ennen sen toteutumista. 51%:tin kannatus yhdelle puolueelle tarkoittaa, että maata pitäisi kohdata mittava katastrofi ja sen myötä jonkin näköinen pienimuotoinen poliittinen vallankumous. Lähinnä vertailukohtana tulee mieleen 30-luvun Saksa ja sitä seurannut poliittinen myllerrys, joka sai ihmiset kasautumaan "yhden lipun alle".

Toisaalta, mikään ilman "katastrofia" tuskin tulee muuttumaan, vaan pyörät jatkavat pyörimistään, eikä kansa reagoi mihinkään niin kauan kuin leipää riittää pöydissä. Asiaa vaikeuttaa myös se, että keskimäärin suomalaiset ovat hyvin epäpoliittisia ihmisiä. Äänestysprosentit eivät päätä huimaa ja itse äänestyspäätöskin nojaa enemmän "musta tuntuu", kuin analyyttiseen, järkiperäiseen ehdokasvalintaan. Myös osaavia, järkeviä ehdokkaita on kovin niukasti tarjolla, siis sellaisia, joille isänmaan etu on prioriteetti 1.

[J. Lannan haamu]

Sehän tässä olisi parasta että saadaan ulkopuolisten näkemyksiä joita voi sitten pohtia että mikä toimii ja mikä ei. Ehkä jokin osa siitä jalostuu sitten eteenpäin.

Hankalan tapauksen kohdalla valitettavasti asiat tulevat liian suoraan ja yksinkertaistettuna. Asiat ovat tavallaan yksinkertaisia mutta niihin liittyy niin paljon lieveilmiöitä, että yksinkertaistamalla valitettavasti tietty vakavasti otettavuus ja uskottavuus häviää matkalle.

Esim. jos kaikki nuivat olisivat Halla-ahon kaltaisia niin ehkä ongelma olisi jo ratkaistu. Toteat myös, että Halla-aho ei anna vastustajille aseita käteen. Nuo yleistykset ovat liian suoraviivaisia, nimenomaan viime vuosina Halla-aho on ollut paikoittain jopa surkea ja ainakaan Scriptasta ja ensimmäisistä kovista haastatteluista yleinen väkevyys ja viestintä on mennyt alaspäin. Mutta tästä on keskusteltu joten en myrkytä keskustelua enempää tällä. Mutta se varmaan on aika selvä, että Halla-aho ei ole saanut ihmisiin sitä uskoa, että äänestämällä voi vaikuttaa, varsinkin kun viimeinen kommentti on ollut että ei kannata lähteä Jyväskylään hänen takia...

Hankala Tapaus mainitsee, että pitäisi keskittyä todelliseen ongelmaan, joka on laajempi koko kansainvaelluksen takana oleva järjestävä taho. Erittäin hyvä huomio. Mutta henk. koht. en jaksa uskoa, että tuossa on mitään järkeä, ennen kuin tämän asian avaa kokonaan jollain järkevällä tavalla ja siihen menee vuosia. Sillä ihmisiä, tavan kansaa tai edes kansallismielisiä ei se tunnu kiinnostavan. Niitä jotka näistä aiheista ovat kiinnostuneita, heidät leimataan putinisteiksi tai hörhöiksi.

Mutta olen täysin samaa mieltä, että koska kyseessä on selkeästi maailmanvalloitus ulkoa ja sisältä päin, tähän tulisi keskittyä. Mutta tämän avaaminen vaatii aika paljon enemmän ja en usko että tässä vaiheessa meillä ei ole resursseja tai työkaluja, jolla tuon kuvion avaamisella saavutettaisiin haluttu tulos tai todellinen potentiaali. Koska ne kissavideot ja putous...

En ole lainkaan eri mieltä ongelman määrittelystäsi tai edes ratkaisuehdotuksistasi, mutta saat kuulostamaan ne liian helpoilta ja yksinkertaisilta. Ilolla luemme kuitenkin lisää!

[sivullinen.]

Minä olen Hankala Tapaus.

En kirjaimellisesti, mutta muuten. Vahva sisääntulo keskustelupalstalle joka tapauksessa ja hatun nosto.

[Hankala Tapaus]

...Viittaatko järjestelmällisellä rakennelmalla mokuteollisuuden ympärille kudottuun verkkoon, jonka hämähäkkinä toimii "uusi maailmanjärjestys"...

En oikeastaan.

Jos pohdiskelemme vaikkapa Turkin piällysmiähen viimeaikaisia lausuntoja, ei tarvitse katsella yhtään salaliittoelokuvaa ymmärtääkseen että maahanmuutolla on tarkoituksensa.

Se, että asiasta yrittää hyötyä useampikin taho, tekee kuviosta vähän sekavampaa. Esimerkiksi euroopan liittovaltioideaa ajaville maahantunkeutujien hoivaaminen on oivallinen työkalu kansallisunteen tuhoamiseksi. Porukasta löytyy tietysti myös niitä, jotka ovat oivaltaneet nopean voiton mahdollisuudet ja lyövät tilanteella rahoiksi, mutta. Monikulttuurisuudesta hourailevat tavalliset taapertajat ovat vain hyödyllisistä idiooteista koottuja laumoja, joiden ainoa olemassaolon tarkoitus on hidastaa järkiperäisen keskustelun syntyä.

Tästä onkin helppo loikata pohtimaan kotimaamme punavihreitä sankareita. Heidän nokkamiestensä/naistensa motiiveista en tässä yhteydessä viitsi keuhkota. Ne ovat jo varsin hyvin selvillä. Sitäpaitsi joku rajahan se on silläkin, kuinka paljon minun päähäni sopii päivän aikana holtitonta vitutusta aiheuttavia asioita.

Osan puolesta olen kuitenkin aidosti pahoillani. Joukossa on selvästikin hyviä, mukavia, ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat olla aidosti hyvien puolella. Heidät on ohjelmoitu ja uhkailtu ajattelemaan että meidän puolemme on pahojen ihmisten puoli ja koska he ovat hyviä, he eivät voi olla meidän puolellamme. Ei, vaikka henkilökohtaiset kohtaamiset maahantunkeutujien tai heidän kiihkeimpien puolustajiensa kanssa ovat saaneet hälytyskellot soimaan. Heille on kerrottu että meitä pahoja väärinajattelijoita on vähän ja heitä painostava ääriajattelijoiden joukko on niin suuri enemmistö, että voi tarpeen tullen tuhota heidän pienen elämänsä.

Tavallisissa ihmisissä on vähänlaisesti sankareita. Kyllä he nurkkaan ajettuina sitten puolustautuvat, mutta suurin osa toivoo vain saavansa elää rauhassa toimivassa yhteiskunnassa. Eivät ne meitä vihaa. Toivoisivat että jokin ihme veisi pois kaikenlaisen pahan ja ruman. Osa puolustaa itseään tarttumalla tarjottuihin oljenkorsiin. Valeisiin ja tekosyihin joiden avulla saa luvan olla katsomatta todellisuuteen.

Sellainen muuten mahdollistaa maahantunkeutujien ympärillä jatkuvasti tapahtuvat ihmeet.

Näitä ihmeitä esiintyy vaikkapa kurjan kohtalon ennen aikojaan vanhentamien miesparkojen muodossa. Ryhmässähän on hämmästyttävän paljon 13-vuotiaita, joiden elämän suurimpia turvallisuusriskejä vaikuttaisi olevan omaan partaansa kompastuminen. Lisäksi heidän joukossaan olevat tuhannet sairaat ja nälkäiset naiset ja lapset ovat onnistuneet muuttumaan suurimmalta osin henkiolennoiksi. Itse en ole mitenkään uskonnollisuuteen taipuvainen, mutta jonkinlaista jumalallista väliintuloahan siinä on, kun hädänalaiset naiset ja lapset muuttuvat näkymättömiksi. Taivaallisten osuudesta kertonee sekin, että näkyviksi on jätetty selkeästi sotilaiksi koulutettuja enkeleitä. Niitähän näkyy esimerkiksi pääkaupunkimme toreilla. Siivet ovat muuttuneet keltaisiksi liiveiksi, mutta päätellen jo siitä että ilman ko liiviä jääneiden kasvoilta kuvastuu pelkoa kunnioitusta liivinkantajia kohtaan, jumalaisia voimia täytyy löytyä taustalta rutkasti.

Jätän kuitenkin enemmät uskonnolliset analyysit tekemättä. Toteanpahan vain että ihmisen kyky uskoa asioita, sen sijaan että uskoisi silmiään, mahdollistaa kaikenlaista. Siksipä olen pohdiskellut sellaisia, että maahanmuuttokriittisen ei kannattaisi turvautua uskoon tai toivoon. Pikemminkin kannattaa rohkaistua uskomaan silmiään ja siivoamaan niiden edestä löytynyt sotku.

[Hankala Tapaus]

...En ole lainkaan eri mieltä ongelman määrittelystäsi tai edes ratkaisuehdotuksistasi, mutta saat kuulostamaan ne liian helpoilta ja yksinkertaisilta. Ilolla luemme kuitenkin lisää!

Asiathan eivät ole yksinkertaisia. Mutta taisin jo aikaisemmin sanoa että jostain on alettava ja mielestäni helpointa on aluksi määritellä ensin suuremmat linjat. Aiheenamme on ratkaisukeskeisyys. Miksi emme siis ensin määrittelisi itse ongelmaa ja sen aiheuttamia oireita? Kun tunnistamme ongelman, emme tuhlaa aikaa oireiden hoitoon vaan korjaamme ne kaikki kerralla poistamalla itse ongelman.

Noin muuten en pohdiskelisi kauheasti Hankalaa Tapausta itseään. Lienee ilmiselvää, että kääntymykseni ei tapahtunut eilen. Mutta puheenaiheena Hankala Tapaus on vähän hankala tapaus. Keskustelkaamme mieluummin keinoista panna sulku maahantunkeutujan etenemiselle.

[Beenari]

Hyviä pointteja Hankalalla Tapauksella, ei käy kiistäminen. Vaikka kirjautuminen ja välittömän vyörytyksen aloittaminen saa yhden jos toisenkin foorumilaisen mietteliääksi...

No liippaa sen verran läheltä asiaa jota olen itsekseni pähkäillyt ja vähän paperille kirjoitellut, niin laitetaan tänne:

Toistaiseksi kaikki (poliittiset) ideologiat ovat väärässä. Ideologia perustuu yhden tai useamman älykon/filosofin julkituomista ajatuksista. Ja kaikki ideologiat perustuvat oletukselle että tämä systeemi on se viisasten kivi jolla ratkaistaan kaikki (yhteiskunnan) ongelmat. Kuitenkin kaikki ideologiat tulevat törmäämään todellisuuden kanssa ennemmin tai myöhemmin.

Tuo viisasten kivi ajattelumalli saa aikaan jokaiseen ideologiaan sisäänrakennettua kaksi virheellistä oletusta. Ensinnäkin maailma muuttuu ideologian ympärillä eikä myöhemmin enää vastaa sitä maailmantilannetta jossa ideologia vaikutti täydelliselle. Toiseksekseen on sula mahdottomuus saada kaikki ihmiset ajattelemaan samalla tavalla, aina joukkoon osuu vähintään yksi toisinajattelija.

Ja edelleen kun ideologia törmää todellisuuden kanssa, niin vaihtoehdot ovat vähissä. Ideologian luonteeseen kuuluu että ideologia ei voi muuttua. Jos ideologian pitää muutttua, niin samalla tunnustetaan että se alkuperäinen ideologia olikin väärä. Ja kun todellisuuttakaan ei voi muuttaa, jää ainoaksi vaihtoehdoksi yrittää peitellä todellisuuden aiheuttamaa ristiriitaa.

Yhteiskunnalle vahingollisin vaihtoehto on tilanne jossa ideologian sokaisemat ihmiset ovat päässeet päättäviin asemiin. Heillä on mahdollisuus sanella mitä saat sanoa ja mitä saat ajatella. Jos ajatuksesi poikkkeavat ideologiasta, sinut pyritään leimaamaan viholliseksi.

Ideologian ja todellisuuden välisen ristiriidan peittelyyn on kolme keinoa: ongelman kieltäminen, ongelman hämärtäminen ja harhauttaminen eli huomion kiinnittäminen muualle.

Ristiriidan totaalinen kieltäminen toimii ainoastaan ideologiaan uskovien ihmisten keskuudessa. Ja siinäkin se yleensä toimii huonosti. Ristiriita ei kuitenkaan katoa mihinkään kieltämällä sen olemassaolo. Ennemmin tai myöhemmin ideologiaan uskovat ihmisetkin havahtuvat todellisuuteen ja alkavat epäillä ideologiaa. Tästä eteenpäin on epäilijöillä vain kaksi polkua jäljellä. Joko tosiasioiden tunnustaminen ja ideologiasta luopuminen tai sitten entistä tiukempi todellisuuden kieltäminen, denialismi.

Harhauttamisessa pyritään kaikin keinoin kiinnittämään huomio muualle, jotta alkuperäinen ongelma jää vaille huomiota. Huomiota voidaan kiinnittää olemassa olevaan muuhun uhkaan tai tarvittaessa luomalla luoda uusi "uhka" tai käyttää "leipää ja sirkushuveja" metodia - pidetään kansa tyytyväisenä tarjoamalla viihdettä.

Ongelman hämärtäminen on kaikkein viheliäisin toimintatapa. Siinä ongelman olemassaolo tunnustetaan, mutta itse ongelmaa ei haluta korjata. Ja sen takia ongelman todellinen syy halutaan jättää hämärän peittoon. Hoidetaan oireita eikä itse sairautta.

Kaikkein tehokkain keino ideologian ja todellisuuden välisen ristiriidan peittelyyn on edellisten keinojen yhdisteleminen. Ristiriidan olemassaolo pyritään hämärtämään ja samaan aikaan pyritään kiinnittämään huomiota toisaalle. Samalla pyritään kieltämään koko ongelman olemassaolo. Tähän toimintaan liittyy oleellisesti termi poliittinen korrektius - asioista ei saa puhua niiden oikeilla nimillä. Ja mitä neutraalimpi ilmaisu sen parempi.


Kaikki ideologiat eivät suinkaan ole huonoja vaikka niissä vikoja onkin. Mutta osa ideologioista on hyvinkin vahingollisia, joko ideologiaan uskoville itselleen tai mikä pahinta, kokonaiselle yhteiskunnalle. Ja noita vahingollisia ideologioita vastaan pitäisi pystyä taistelemaan, mutta miten?

Ideologian kannattajissa on kolme perustyyppiä. Ideologian täysin sokaisemat hardcore fanaatikot jotka rakentavat koko elämänsä palvelemaan kyseistä ideologiaa. Nämä ihmiset ovat kutakuinkin "kaiken avun saavuttamattomissa" - heihin ei voi vaikuttaa suoraan. Toinen ryhmä on ideologiaan uskovat ihmiset jotka kuitenkin pyrkivät elämään "normaalia" elämää. Kolmas ryhmä on opportunistit, kannattavat ideologiaa koska kuvittelevat saavansa siitä itsellleen jotakin etua.

Kahteen viimeksi mainittuun ryhmään pystyy vaikuttamaan suoraan pelkästään pitämällä ideologian ja todellisuden välistä ristiriitaa "tapetilla". Opportunistit luovuttavat ensimmäisenä. Huomaavat että ehkei tämä ollutkaan pitkässä juoksussa se mistä saa itselleen parhaiten etua ja etsivät itselleen "uuden ideologisen kodin". Ja pitämällä ristiriitaa "tapetilla" saatetaan saada joidenkin ideologiaan uskovien päähän kytemään epäilyksen siemen, "entäs jos?". Ja jos nämä kaksi ryhmää saadaan hylkäämään ideologia, niin siitä hardcore-fanaatiko ideologian kannattajajoukosta ei tarvitse huolehtia koska heillä ei ole enää kannattajia.

Ja niistä keinoista: pitää pitäytyä faktoissa, pelkissä faktoissa. Jos vastapuolelle annetaan vähänkään aihetta epäillä faktojen paikkansapitävyyttä, peli on menetetty. Eli asiallisesti ja öyhöttämättä. Ja ennenkaikkea kieltäytymällä poliittisesti korrektien ilmaisujen käytöstä. Toisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden fyysinen loukkaus on raiskaus - ei seksuaalinen hyväksikäyttö, noin esimerkkinä.

[kelloseppä]

Eräs kysymys:

1
Elämmekö juuri nyt poliittisen järjestelmämme systeemikriisin alun aikaa?

Poliittisen järjestelmämme systeemikriisistä esimerkkejä: Suomen autonomian ensimmäinen puolikas vuosisata tai sortokaudet.

On huomattava, että poliittisen järjestelmän systeemikriisi sinällään on arvovapaa, sen positiiviseksi tai negatiiviseksi määrittely lähtee tarkeastelijan näkökulmasta.  Olennaista on poliittinen muutos, joka EI tapahdu (ainakaan täysin) tapahtumahetkellä voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, vaan jollakin mekanismillä muutokseen tuodaan mukaan jokin muu, koko muutoksen kannalta aivan ratkaiseva elementti.

Vastaus ilmoitettakoon joko kyllä tai ei.

2A
Jos emme elä juuri nyt poliittisen järjetelmämme systeemikriisin aikaa, homma korjaantuu juuri samalla tavalla, kuin ko.tarkasteluhetken lähimenneisyydessä kaikki suuret poliittiset kysymykset ovat ratkenneet.

Esimerkkieni mukaan tämä katsantokanta väittää, että valtiopäivien koollekutsumattomuus ei luonut virkamiesvallan ylikorostumista, stagnaatiota 1700-luvun lopun valtiolliseen ja hallinnolliseen järjestelmään ja sääty-yhteiskunnan arvoihin tai luottamus Kustaa III valtuuksilla toimineen monarkin armollisuuteen ja suopeuteen alamaisiaan kohtaan tilanteessa, jossa supervallan eräs pieni nurkka koko kansallisten ja etrnisten erikoispiirteitensä tullen uhatuksi.

Tämän näkökannan mukaan nykypäivässämme mm. maahanmuuttopolitiikka muuttuu sellaiseksi kuin äänioikeuttaan käyttävien enemmistö haluaa, kunhan äänestäjön vain äänestävät niin. Täten puheet vakavasta demokrfatiavajeesta ovat vahvasti liioiteltuja.

2B
Jos elämme juuri nyt poliittisen järjetelmämme systeemikriisin aikaa, homma ei korjaannu juuri samalla tavalla, kuin ko.tarkasteluhetken lähimenneisyydessä kaikki suuret poliittiset kysymykset ovat ratkenneet.

Esimerkkieni kohdalla on syytä perustella,, miksi ne nimenomaan olivat aiemmin vallineen poliittisen järjestelmän systeemikriisejä. Valtiopäivien ja monarkin kaksipäinen (ja alati toistensa kanssa mittaa ottava) valta Tukholmassa muuttui kotimaisen virkamieshallinnon menneisyyteen katsovaksi harvainvallaksi (joka käytännössä yksin valvoi itse itseään, koska Pietarin monarkki harvoin ryhtyi käyttämään valtaoiekuksiaan) jossa ei ollut olemassa enää entisen kaltaista poliittista kamppailua: toisaalta valtiopäivien sisällä (yleisimmin ylhaisaateli vastaan muut säädut ja jopa alempi aateli) ja toisaalta valtiopäivien ja monarkin välillä. Sortokausien aikana aiemmin ehdottoman kyseenalaistamaton monarkin vallan legimiteetti kyseenlaistettiin ja uudeksi poliittiseksi järjestelmäksi esitettiin monia eri malleja. Osa malleista lähti olemassaolevan poliittisen järjestelmän muokkaamisesta (joko osana Venäjän perustuslaillsta monarkiaa tai osana jonkin muunlaista Venäjää, osa lähti luomaan aivan uutta suomalaista poliittista järjestelmää (toiset porvallista itsenäisyyttä, toiset sosialistista itsenäisyyttä).

Tämän näkökannan mukaan nykypäivässämme mm. maahanmuuttopolitiikka ei muutu sellaiseksi kuin äänioikeuttaan käyttävien enemmistö haluaa ilman poliittisen järjestelmämme perusteellista uudistamista. Täten puheet vakavasta demokrfatiavajeesta eivät ovat vahvasti liioiteltuja.

3
Sen pohtimiseksi, että elämmekö juuri nyt poliittisen järjestelmämme systeemikriisin alun aikaa, muutaman faktan listaaminen lienee paikallaan.

- Suomen valtiosääntö: "...Suomi on Euroopan Unionin jäsen."
- EU:n yhä laajentuva ja syventyvä lainsäädännön intergraatio, erityisesti ylikansallisen lainsäädännön ehdottoman noudattamisen imperatiivin kautta.
- Vihapuhe -käsite ja sen käyttö jopa rikosnimikkeen kaltaisella tavalla sekä alunperin ko. käsitteen lieveilmiönä levinnyt poliisiviranoamisen yhä laajeneva ja syventyvä pyrkimys esiintyä määrin lain tulkitsijana tuomioistuimien sijaan.
- Poliittisessa keskustelussa yhä laajemmin ja syvemmin esiintyvä kaksinaismoralismi, joka on yhä kiihtyvällä vauhdilla leviämässä viranomaisten käytännön toiminnan normaaliksi. Tämän ensiairut oli postiivisen syrjinnän -perusteen käyttönotto viranomaispäätöksissä.
- Poliittinen kykenemättömyytemme pysäyttää velkaatumisemme, pysäyttää huoltosuhteen huoneneminen ja byrokratiasoitumisemme.
- Kansallisomaisuuden yhä kiihtyvä myynti ulkomaisten omistajien käsiin, viimeisimpinä toistaiseksi osin keskeneräisinä hankkeina liikenneinfran ja pohjavesivarantojen yhtiöittäminen.

PS Tarkoituksella en nyt ottanut esiin sitä poliittisen järjestelmän systeemikriisiä, joka alkoi NL:n kuolonkorinoista.

[Tavis]

Esittäisin yhden kriittisen näkökulman Hankalan Tapauksen puheenvuoroihin (joita pidän monelta osin mielekkäinä). Kritiikki koskee toki muidenkin puheenvuoroja sikäli, kun koskee. Lainaan (ilmiselvän valikoivasti) aiemmasta ketjusta ( http://hommaforum.org/index.php/topic,119253.msg2582892.html#msg2582892 ). Pahoittelen, jos olen poiminnoissa harjoittanut liikaa toistoa:

Pelastajiksi ilmoittautuu opportunisteja. Kaikenlaisia kylähulluja, lahkolaisia, rikollisia, ulkomaisia propaganda-agentteja ja ihan silkkoja typeryksiäkin.

[...]

Foorumilla puhellaan että on parempi tehdä tyhmyyksiäkin, kuin olla tekemättä mitään. VÄÄRIN! On parempi olla tekemättä mitään, jos sitä ei voi tehdä kunnolla.

[...]

Mielenosoitus jossa on parikymmentä kylähullua kertoo kaikille, että skene on heikko ja täynnä väkeä joiden kanssa kukaan järjissään oleva ihminen ei halua olla tekemisissä.

Ja myös tästä ketjusta:

Aivan ensiksi meidän tulisi vaieta hiljaisiksi ne meluavat kansankiihottajat, jotka petaavat itselleen uraa asiaamme hyväksikäyttäen. Me emme tarvitse hulluja, joiden ääni kuuluu kauas.

Oma arvioni näistäkin seikoista on sisällöltään jossain määrin sama, kuin HT:llä.

Mainitsen silti, että jotkut näiden ankarien moitteiden kohdehenkilöistä ovat osoittaneet erästä hyvettä, joka ei HT:n kommenteissa saa tunnustusta: aloitekykyä. Ainakin tästä syystä olen jossain määrin vastentahtoinen osallistumaan pidäkkeettömään halveksuntaan, vaikka en luottaisikaan asianomaisten arvostelukykyyn ja myöntäisinkin, että toiminta on umpikujassa ja haaskaa resursseja.

On selvää, että epäluottamusta voi osoittaa monella tapaa. Olen valmis taipumaan sillekin kannalle, että HT:n tapa on oikea. Suosittelen kuitenkin harkitsemaan mahdollisuutta, että se on suhteettoman pilkallinen -- varsinkin tilanteessa, jossa paine on kova ja jossa minkäänlaiset konkreettiset aloitteet näkyvät olevan harvassa.

[Tavis]

Avaan vielä hieman vastentahtoisuuteni perusteita:

1. Jos (jos!) kritiikki on suhteetonta, voi mielekkäämpääkin toimintaa harkitseva joutua epäilemään, ovatko mahdollisen epäonnistumisen seuraukset sellaiset, että hanke kannattaa jättää sikseen.

2. Pilkallisuus voi aiheuttaa tarpeettomasti ja haitallisesti pahaa verta niiden joukossa, jotka ovat pitäneet aloitekyvyn osoitusta arvossa.

[Tavis]

Synteesinomainen jatkoajatus:

Pilkkakin on helpompi nähdä mielekkäänä, jos sen ohessa on silti annettu tunnustusta piirteistä, jotka ovat hyveitä.