Ratkaisukeskeinen maahanmuuttokritiikki

[J. Lannan haamu]

@Lalli IsoTalo , @sivullinen. , @Alaric , @Jari Leino , @kim Evil-666 , @Roope , @Phantasticum , @xor_rox , @ikuturso , @Ari-Lee , @kelloseppä , @Jorma M. , @Tavan, @antti Salminen

Kokoonpanokutsu keskustelemaan ratkaisukeskeisestä maahanmuuttokritiikistä.

Viimeaikaiset Lontoon tapahtumat ja asema-aukion laittomien maassaolijoiden tilanne sekä liberaalin suvaitsevaiston kommentit ilmiöihin ovat pakottaneet minut pohtimaan asiaa, johon haluaisin teidän ja muidenkin näkemyksiä. Joten silläkin uhalla, että olette pitkälti eri mieltä, kannanottonne ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Haluan tuoda tässä kirjoituksessa esiin kaksi tärkeää asiaa, jotka osaltaan liittyvät toisiinsa. Ensimmäisenä esitän teille näkemykseni, siitä mistä todellisuudessa vastapuolen luonteessa ja logiikassa on kysymys. Toisena esitän ratkaisuehdotuksia vallitsevaan täysin hulluun tilanteeseen. Meille kun usein sanotaan, että sen sijaan että valitamme niin tehkää itse, niin tässä olisi nyt sitä itse-tekemisen mallia. Tuon seuraavissa kappaleissa esiin myös sen, miksi siltojen rakentaminen on lähtökohtaisesti täysin mahdotonta, mutta tämä olkoon yritys rakentaa siltoja kansallismielisten ja persujen välille.

Tällä forumilla on ansiokkaasti pohdittu eri poliitikkojen ja suvaitsevaisten kannanottoja näihin terrori-iskuihin ja muihin maahanmuuttoon ja monikulturismiin liittyviin asioihin. Vielä alkuiltapäivästä kun kirjoittelin tätä tekstiä, niin uudenmaan uutisissa todettiin eva biaudet'n halunneen Helsinkiin lisää monikultturisuutta ja maahanmuuttoa. Me olemme kirjoittaneet ja analysoineet kymmeniä sivuja pöllämystyneinä ja suuttuneina päivirisikkojen ja sipilöiden kommenteista. Näin pitääkin olla, mutta, mutta...

Yritän vielä sanoa, että tämän vastapuolen kommentointi ja reaktiot ovat TÄYSIN luonnollista ja loogista, jos ja kun ymmärtää mistä vastapuolen toiminnassa ja luonteessa on kysymys. Mutta me emme tunnu vieläkään tajuavan sitä ihan tarpeeksi, joten kuvaan sitä tässä ranskalaisilla viivoilla:

- Liberaali suvaitsevaisto (erityisesti vielä feministinen sellainen) näkee meidät arkkivihollisenaan. Se uloshengittää puhdasta vihaa kaikkea sitä kohtaan, mitä me edustamme. Eli kansallismielisyyttä, maskuliinisuutta, käsitystä omasta viitekehyksestä, raskasta työntekoa ja kaikkea sitä suomalaisen ja eurooppalaisen sivistyksen, tieteen ja kulttuurin peruspilareita ja monia muita heille haitallisia ilmiöitä ja arvoja.

- Siinä missä Pihvi Lindström tekee päivässä 6-10 tuntia töitä, nämä 'hyvät ihmiset' elävät joka hetki tälle suvaitsevaisuudelle ja etnomasokismille! Se on integroitu heidän luonteen ja sielun syvimpiin osa-alueisiin. Heidän vitaliteetti, elinvoima koostuu tämän aatteen kommunikoinnista työssä ja arjessa. Ne elää sitä tarkoitusta varten ja niiden energia ei lopu koskaan.

- Suvaitsevaisuus ei ole enää edes pyhään tai uskontoon rinnastettavissa, se on paljon enemmän. Se on kultti. Se olisi sekti, mutta sekti on jollain tavalla salassa pidetty siinä missä tämä on täysin avointa toimintaa. On aivan turha yrittää uskotella, että kyseessä on vain pieni osa jolla on vain paljon valtaa. Vastapuoli koostuu lähes kaikista poliittisista puolueista, kaikista medioista, korkeakouluista, vapaaehtoisjärjestöistä, jopa osasta poliisia ja puolustusvoimia. Saati sitten kaikki museot ja suurlähetystöt jne jne.

- Eräs ongelma on se, että tähän ilmiöön liittyy niin monenlainen antipatia ja viha meidän ajatusmaailmaa ja käyttäytymistä kohtaan. Siihen liittyy feminismi ja feminisoituminen, joka yrittää kastroida meikäläisen maskuliinisuuden, siihen liittyy liberalismi joka yrittää voittaa konservatismin (joo tiedän etteivät ole vastakohtia mutta koittakaa ymmärtää se pointti...), siihen liittyy progressiivisuus joka haluaa voittaa perinteet ja traditionalismin. Siihen liittyy globaalisuus, joka yrittää ottaa meidät juurilta ja estää maadoittumasta jne jne.

- Nämä suvaitsevaiset poliitikot ja ministerit voivat tervehtiä meikäläisiä eduskunnan käytävillä jopa hymyillen, mutta se on vain ja ainoastaan joku lihaskramppi, ulkoa opittu pakkoreaktio. Perussuomalaiset ovat huijattu uskomaan, että heidän työnsä eduskunnassa koostuu valiokunnissa istumisista ja erinäisten täysin epäoleellisten artikloiden luomisista. Suvaitsevaisto pelaa täysin eri peliä ja täysin eri tasolla – se on kaiken lisäksi muodostanut immuniteetin huolestuneita kansalaisia kohtaan. Tämän takia heillä ei ole mitään tarvetta vastata mihinkään meidän tiedusteluihin tai viesteihin koska meillä ei ole valtaa puhutella heitä.



Tähän on kuitenkin vielä eräs vastalääke ja se on klassinen maskuliininen valta. Se yhdistettynä terveeseen identitaariseen naiseuteen. Tämän takia esitän kaksi ratkaisumallia, jotka molemmat liittyvät perussuomalaisiin tai lähinnä muutaman perussuomalaisen voimaannuttamiseen.

Ihan ensimmäisenä näiden perussuomalaisten, jotka koostuvat Laura Huhtasaaresta, Teuvo Hakkaraisesta ja Jussi Halla-ahosta, heidän tulee nousta kanveesista ja nostaa puolustus. Heidän täytyy alkaa taistelemaan, jotain sellaista mitä heistä kukaan ei tässä vaiheessa tee. Ja kaiken lisäksi heidän täytyy alka taistelemaan ryhmänä. Olli Immosen nimen laitan tähän mainitaakseni, että se mies ei ole enää edes kehässä vaan areenan ulkopuolella olevalla hautausmaalla molemmat jalat haudassa. Joku tahdosta riippumaton voima vielä kytee ja saa aikaan jotain vasemman käden keskinkertaisia nettikirjoituksia petteri orpoa kohtaan. Mutta Immonenkin on mahdollista elvyttää, ryhmän avulla ja tuella.

Persuja on montakymmentä, se on ihan sama mitä ne loput siellä tekee, mutta ainakin viisi persua tarvitaan nyt oikeasti työskentelemään yhteen. Ja mitä se työskentelminen tarkoittaa, siitä kaksi konkreettista esimerkkiä seuraavassa:

1. Vaihtoehto:

- Nämä henkilöt valjastavat avustajansa laatimaan strategisia vastauksia viikoittain muiden kansanedustajien ja yliopistoväen sairaisiin kommentteihin. Se on helposti toteutettavissa. Sitten nämä persut järjestävät kerran kuukaudessa videoidun istunnon, jossa he haastavat sen kuukauden aikana julkaistuja suvaitsevaisten kommentteja. He lähestyvät sähköpostitse ja blogeineen näitä suvaitsevaisia, vastuuttaen heidät argumentoimaan ja perustelemaan väitteensä. Näillä perussuomalaisilla on kaikki työkalut ja resurssit ammattimaiseen toimintaan, mutta he hädintuskin kykenevät puolustamaan itseään. Lisäksi, kaikkiin haastattelupyyntöihin osallistutaan, ne ovat loistava keino ajaa meidän agendaa eteenpäin.

- Nämä perussuomalaiset alkavat viestiä monikulturismin ja tietyn maahanmuuton ongelmista selkeämmin, väkevämmin ja strategisemmin. Eikä mitään monikulttuuria tai monikulttuurisuutta...se on monikultur-ISMI, sillä on tavoite, se on ideologia jne. Samaan aikaan he tuovat esiin suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin, perinteen, tieteen, sivistyksen jne. erinomaisia puolia. Kumpaakaan edellä mainituista ei tällä hetkellä tehdä. Kaikki vistintä tapahtuu ryhmässä, kollektiivisesti toimien.

Jos joku edellä mainituista henkilöistä ajattelee, että ei halua lähteä tuollaiseen, niin vastaus on kerta kaikkiaan se etteivät he ole silloin oikeat henkilöt ajamaan Suomen asioita. Sen takia ehdotin noita kolmea henkilöä, koska muilla ei ole mitään meriittejä enää tehdä yhtään mitään. Juho Eerola siihen porukkaan mahtuisi vielä jahka musiikkivideoiltaan kerkiää...


2.vaihtoehto: (Strategisen analyysiverkoston muodostaminen)

Perussuomalaiset ottavat Hommaforumin osaksi strategista analyysiverkostoa. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

Kun joku em. persuista tietää osallistuvansa viikon kuluttua ylen keskusteluohjelmaan, mtv:n haastatteluun tai johonkin yliopiston paneelikeskusteluun, niin nämä persut valjastavat meidät laatimaan suunnitelman joka pitää sisällään seuraavaa: Pohdimme argumentit mitä nämä persut viestivät ja ennen kaikkea sen, miten he nämä viestivät. Kartoitamme todennäköiset vastustajan argumentit ja kumoamme ne. Kartoitamme lisäksi vastustajan historian ja kommentit, joten persut voivat argumentoida näitä vastaan. Jokaisesta anaalyysikartoituksesta nämä persut tekevät lahjoituksen Homma Ry:lle.

Nuo kaksi asiaa ovat vähintä ja samaan aikaan välttämättömintä mitä tehtävissä on. Muussa tapauksssa meidän tilanne on täysin ulkopuolisten intressiryhmien 'vastuulla', eli sillä mitä tapahtuu Ranskassa ja Itä-Euroopassa jne. Muutenkin Eurooppa tulee jakaantumaan, toisella puolella on Puola ja sen itäpuolella olevat valtiot ja toisella puolella Saksa ja länsimaat.

Syy, miksi näen osan perussuomalaisista ainoana vaihtoehtona on se että he ovat ainoat vallassa olevat toimijat. He ovat toisin sanoen samalla tasolla kuin vastapuoli. Muilla toimijoilla voi olla hyviä tarkoitusperiä ja oma funktionsa, mutta kuten sanottu, sillä ei ole paskan vertaa merkitystä. Eikös se paula risikkokin vieraillut siellä suomi maidanilla? Oli tosi huolissaan ja ymmärtävinen ja mitä lie...

Tämä ratkaisukeskeinen maahanmuuttokritiikki, tai miksikä sitä haluaakaan sanoa, perustuu kahteen asiaan: Meidän tulee ymmärtää vastapuolen luonne ja agenda. Se, miten he ajattelevat ja mitä he tekevät on täysin loogista ja luontevaa heille. Sitä ei tule muuttamaan yhtään mikään, mutta siihen voi vaikuttaa älykäs ja hyvin hyödynnetty valta ja voima. Sitä noudattaa ja kuuntelee kaikki, se on osa syvintä luontoa. Toinen asia on vallassa olevien tahojen ryhmäytyminen ja todellinen tekemisen meininki. Ei kenestäkään persusta ole tekemään sellaisella volyymillä ja kiimalla mitä liberaali suvaitsevainen tekee ja toteuttaa itseään. Eikä tarvitsekaan. Ainoat, jotka suunnilleen operoivat samalla volyymillä ovat Tiina Wiik ja Junes Lokka. Ja hekin ovat työttömiä tai 'ammattibloggaajia'...Ja opportunisteja. Enkä sano tuota mitään pahalla, mutta me tarvitaan jotain hyvin erilaista.

Mietin vähän, että kirjoittaisinko tämän viimeisen kommentin mutta menkööt nyt. Puhutaan siitä, että pian tavan kansa ja normaalit ihmiset saavat tarpeekseen jne. Ei tule tapahtumaan eikä sillä tule olemaan vaikutusta. Jos tavan kansa olisi sellaista mitä Puolassa, Unkarissa tai Itä-Euroopassa. Länsimainen tavan kansa on lähes yhtä tyhjän kanssa. He tarvitsevat kunnon johtajaa joka palauttaa heihin merkityksen ja auttaa löytämään uudelleen identiteetin.

Paljon jäi tärkeitä pointteja kirjoittamatta mutta jospa tuo yleiskuva mitä halusin sanoa tuli selväksi. Pieni ketutus päällä kun näitä asioita pohtiessa tajuaa kymmeniä asioita, jotka pitäisi meidän kuvion osalta olla toisin. Mutta kritiikille on ollut oma aikansa ja tässä haetaan ratkaisuehdotuksia, persujen voimaannuttamista ja Forumin osallistamista toimintaan.

Ja sitten lähtee kommentoiden, rrräyyhh 

p.s. voisin kirjoittaa vielä rutkasti vastapuolesta ja sen luonteesta, mutta pohditaan sitä lisää keskustelun ohella...

[ikuturso]

Itse olen harrastanut välillä tarkoituksenmukaista nuivien salonkikelpoistamista.

-Persukokous, jossa SMP-mielisiä. Lupasivat laittaa hanskat tiskiin, jos Halla-ahosta tulee PJ. Kysyin miksi. Nämä sanoivat, että jakaa puoluetta. Kommentoin, jotta kenen kanssa Jussi on kieltäytynyt yhteistyöstä? Kerroin, mitä Jussi on sanonut PJ:n roolista. Ei ole puolueen linjan sanelija vaan edustaa puolueen jäsenten linjaa. Jussi vaan on saanut niin paljon jäsenistöltä palautetta maahanmuuttopolitiikan terävöittämistarpeesta, että asettui ehdolle sen vuoksi.

-Kerroin juuri yhdelle tutulle, mistä Halla-ahon tuomiossa oli kysymys. Kerroin vertauksen hadithien ja Muhammedin elämän pyhittämisestä ja Muhammedin vaimosta. Sitten sanoin Jussin sanoneen, että ei puhunut pedofiiliuskonnosta vaan nykynormien mukaisen pedofilian pyhittävästä uskonnosta. Kerroin myös kännigeenistä ja suomalaisten kännissä vaimon hakkaamisen mainitun geneettiseksi erityispiirteeksi. Sanoin, että Jussi kokeili kaksoisstandardeja, ja että valtionsyyttäjän viraston väki luki koko Scriptan läpi ja ainoastaan provosoiva "muutama täky Illmanin Mikalle" täytti syytekynnyksen. Seurauksena suuri hämmästys.

-Olen myös kertonut siitä, mitä tulee nykyiseen mokukirkkoon ja uskonnon uudelleenmäärittelyyn. Kerroin Tampereen hiippakunnan luottamushenkilöiden tilaisuudessa huoleni siitä, että ihmiset määrittävät henkilökohtaisesti mitä kristinusko on tai ei ole. Kerroin Jussi Halla-ahon joskus sanoneen, että ihmiset jatkuvasti kertovat, mitä juuri heidän jumalansa tekisi tai ei tekisi. (esimerkkinä tuolla kirkon mokutusketjussa taas oleva kirkkojakaupunki-lehden pääkirjoitus, jossa pohditaan mitä Jeesus tekisi matuleirissä). Läsnä oli muutama kymmentä seurakunnan luottamushenkilöä, ja kerroin mitä Jussi oli netissä sanonut ja sanoin vielä tähän kommenttina tulleen heti (en kertonut, että hommaforumilla) jonkun tekemä testi, kun oli kirjoittanut googleen "minun jumalani ei..." ja saanut tuhansia hittejä ihmisten blogeista ja nettikirjoituksista. Tämä kirvoitti hyvin positiivissävytteisen keskustelun, eikä kukaan moittinut asian esille nostajan olleen "väärin sammuttaja".

Olen myös kuullut lankomieheltä, että heidän perheensä perhetapaamisissa en saa puhua politiikkaa. Olen liian monta kertaa ilmeisesti puhunut mm. Jussista positiivisessa valossa, että jotakuta on alkanut pelottaa, että Jussista löytyykin ihminen eikä peto.

Mutta tämä on yksi konkreettinen tapa saada mm. Jussin ääni kuuluviin. Koittakaa salonkikelpoistaa Jussi tai muutkin maahanmuuttokriitikot. Jos haetaan tapaa keskustella maahanmuuttokritiikistä ilman ääripäitä, niin Jussi pitää tuoda äärilaidalta keskemmäs. Samoin mielipitein kun nykyäänkin, mutta niin että kuulija ei näe petoa vaan tolkun miehen. Se on vaikeaa, mutta tämä olkoon yksi pyrkimyksemme.

Eipä tule muuta konkretiaa nyt heti mieleen.

-i-

[Kim Evil-666]

Mielestäni ratkaisukeskeisyyden tulee lähteä poliittisesta puolueesta sisältä käsin. Ulkopuoliset toimijat tuskin voivat juurikaan vaikuttaa merkittävästi asioihin, jos tahtotila ei lähde puolueesta ja sen johtajasta/jäsenistöstä itsestään. Tämän olemme karvaasti saaneet kokea Soinin johtaman Persujen taipaleella.

Uskon, että lähes kaikki nuivat, jotka pääsivät sisään the puolueeseen sen nosteessa, olivat valmiita toteuttamaan sitä agendaa, jonka innoittamana he puolueeseen menivät. Loppu onkin sitten historiaa, hieman epämielyttävää sellaista.

Soinilla oli suunnitelma, eikä siihen suunnitelmaan kuulunut kärkäs maahanmuuttokritiikki. Sen sijaan hän epäsi sen muiltakin, jos ei hyvällä, niin harjalla. Niin sanotut nuivat soturit sulivat yksi kerrallaan. Vain Hakkarainen ja muutama jäivät, mutta ovat kovin yksin. Myös Halla-aho on tavallaan jatkanut nuivaa agendaa, tosin pienemmällä volyymilla, mutta hänen työnkuvansa tällä hetkellä on sen kaltainen, että on liian optimistista vaatia muuta. Toivottavasti tähän tulee kesäkuussa muutos.

Periksiantamattomuus ei ole suomalaisen politiikan hyve. Nuivat poliitikot ovat antaneet periksi, he eivät ole taistelleet, vaan keskittyneet joutavanpäiväisyyksiin nuivasta vinkkelistä katsottuna. Tarkoitan sitä, että kun menet nuivana läpi, on ykkösprioriteetin oltava nuivuus, vaikka politiikka pitää muutakin sisällään. Nuivuuden prioriteetti on sulatettu Persuista lähes kokonaan ja uskallan sanoa, että he ovat tehneet sen aivan itse. Heillä oli mandaatti, mutta he eivät käyttäneet sitä, vaan myötäilivät muuta poliittista kenttää silloin, kun olisi pitänyt pysyä kovana ja silloin, kun diktaattori Soini jyrähti.

Tämän takia olen usein todennut, että maahanmuuttokriittisessä puolueessa maahanmuuttokritiikin tulee olla prioriteetti 1 ja varsinkin näinä aikoina. Sen tulee olla puolueen politiikkaa ohjaava voima, eikä siitä tule tinkiä. Vaikkakin ehkä jälkiviisautta, sanon sen mitä mieltä olen ollut alusta asti. Nuivien virhe oli Persu-laiva, jonka alusta ei ollut maahanmuuttokriittinen, vaan vanhakantainen SMP-alusta, jonka intressit ovat aivan muualla kuin maahanmuuttokriittisessä nuivassa toiminnassa. Yritettiin pikavoittoa, mutta jokainen tietää, ettei politiikassa ole tarjolla pikavoittoja, vaan kaikki saavutetaan pitkäjänteisen työn johdosta. Persujen nousu oli poliittisessa historiassa nopea. Joku voi kutsua sitä pikavoitoksi, mutta heillä oli valmis alusta, SMP:n haaksirikkoutunut purtilo.

Joka tapauksessa, vaikka asiat ovat menneet kuten ovat, näen kuitenkin pientä valoa. Se valo edellyttää syttyäkseen sitä, että Persujen pj-vaaleissa tulee toivottu lopputulos.

Homma-yhteistyö uusiutuneen Persujen kanssa toteutuu vain ja ainoastaan siten, että tulevalla puoluejohdolla on mielenkiintoa ryhtyä minkäänlaiseen yhteistyöhön. Uskoisin, että esim. Matias Turkkila olisi oikea kohde tiedustella tätä asiaa. Itse idea on mielestäni mitä kannatettavin, mutta se pitää suunnitella ja toteuttaa huolellisesti ja hyvin. Se tärkein muistettava näissä projekteissa, kun puhutaan parlamenttarisesta vaikuttamisesta on se, että avain asia on äänestäjät. Propagandaa tulee masinoida voimalla ja väellä, niin että se iskostuu "vaalikarjan" takaraivoon lähtemättömästi, mutta uskottavalla ja oikealla tavalla. <- Siinä se on vastapuolenkin strategia yksinkertaistettuna.

[sivullinen.]

Joudun tällä kertaa olemaan lähes täysin eri mieltä piilevän jäsenen J. Lannan kanssa. Vain siitä olen samaa mieltä, että lisää kritiikkiä ja kovempaa puskemista tarvitaan. Kaikki keinot siihen suuntaan ovat parempia kuin ei mitään. Silti en usko nyt näiden esitettyjen keinojen olevan hyviä tai tehokkaita. Ne ovat liiaksi pelaamista vastustajan säännöillä. Vastustajan säännöillä pelattaessa vastustaja voi aina säätää sääntöjä, ja siten aina voittaa pelin. On pelattava muilla säännöillä; on pelattava todellisuuden säännöillä eli on rakennettava omat säännöt todellisuuden varaan ja pelattava niillä.

Näin voitokas Voittaja-Trump teki; hän keskusteli twitterissä ja somessa. Hän ei alistunut sosialistien peliä pelaamaan. Häntä syytettiin rasistiksi, fasistiksi, seksistiksi, natsiksi ja miksi lie. Hän ei sosialistien huutelua ottanut kuuleviin korviinsa. Hän jylläsi kuin juna eteenpäin valitsemillaan kiskoilla, ja ne kiskot kantoivat voittoon saakka. Karavaanin tulee kulkea valitsemaansa reittiä, vaikka koirat haluaisivat lähteä jo kotiin. Ei saa antaa periksi; ei saa luovuttaa. Lopullisen voiton ottaa se, joka jaksaa taistella kauimmin, ei se, joka taistelee parhaiten.

Siten ei ole syytä pyytää perussuomalaisia kansanedustajia -- jotka jo kansan suussa ovat hallitussuomalaisiksi nimettyjä -- puhumaan auktoriteettina. Heidän sanansa eivät paina, ja niiden, joiden sanat voisivat muuten painaa, painoarvo laskee perseensä myyneen puolueen jäsenyyden vuoksi. Vaikka Huhtasaari on hyvä puhuja ja puhunut selkärankaisesti aina -- ja on kauniskin --, on hänellä hyvin vähän lähtökohtaista uskottavuutta ja kykyä vaikuttaa, koska hän on kyennyt ainoastaan puhumaan Suomen sosialistisen lehdistön välityksellä; Suomen sosialistinen lehdistö voi maalailla halutessaan hänestä täysin toisenlaisen kuvan, ja hän ei sille mitään voi. Hän pelaa sosialistien peliä, ja on hyvä vain, koska sosialistit haluavat hänet sellaisena näyttää. Jos hän lähtee hyökkäämään, sosialistit muuttavat sääntöjä, ja hän häviää. Hän on umpikujassa. Sama tilanne on Hakkaraisella ja useimmilla muilla.

Ainoastaan Halla-aho on kyennyt itse rakentamaan itselleen hieman pelikenttää niin Scriptan kuin myös Hommaforumin kautta. Mutta siitäkin on aikaa, ja hän on omat pelikenttänsä hylännyt. Ei hänkään enää voi itse omasta kohtalostaan päättää. Ainoastaan Ilja Janitskin -- ja ehkä hänen apupoikansa Wit -- on tässä mielessä vapaa ja mahdollisuus. Mutta minä en hänestä sen enempää tiedä, enkä häneen aio edes yrittää vaikuttaa. Toivon hänelle kaikkea hyvää ja olen valmis auttamaan. Se on mielestäni parasta, mitä kukaan voi tässä tilanteessa tehdä auktoriteettien kautta vaikuttamisella. Tietenkin voi myös yrittää nostaa näitä muita omaan peliin pyrkiviä hankkeita, kuten Oikeaa Mediaa, kansalainen.fitä, Kansallista Turvallisuutta ja Suomen Uutisia vaikuttavaan asemaan, ja siten saada heidän taustallaan olevia voimia -- jotka ovat aatteiltaan kaikki kelpovoimia -- vaikutusvoimaisiksi. Tätä sietäisi pohtia.

Asia ylitse auktoriteettien. Auktoriteetteihin turvaamisen sijaan suosittelisin keskittymään Aristoteleen runousopin kahteen muuhun vaikutusvoimaan: logokseen ja ethokseen eli järkeen ja tunteeseen. Sen sijaan, että mietittäisiin, kuka puhuu, mietittäisiin, mitä puhutaan ja erityisesti, miten puhe vaikuttaa järjellä ajatteleviin ihmisiin ja miten tunteileviin. Tavallaan tämä tarkoittaisi "analyysiverkostoa". Käytännössä kuitenkin analyysi on ihan liian syvällinen sana kuvaamaan hakemaani; haen todella paljon yksinkertaisempaa. Järkiperusteille on Hommaforumilla olemassa oma Standardiargumentti-osionsa, mutta se ei ole pitkään aikaan edennyt, koska keskustelu ei ole edennyt, ja se ei näytä etenevän mihinkään ennenkuin joku muu lukko on murrettu. On keksittävä muutama yksinkertainen hokema ja hoettava niitä: Se muuri tulee; sen lupaan. Ja se muuri on mahtava, ja Meksiko tulee maksamaan sen muurin. Se on tie.

Lisäksi tarvittaisiin jotain tunteisiin vetoavaa. Yksi vaihtoehto on tällainen naisten itketys. Se olisi hyvä juttu -- mutta en itse osaa sitä, ja itkuherkkien naisten tavoittaminen on erityisen hankalaa eli siinä pelataan sosialistien säännöillä vielä pitkään --. En tarkoita tällä kaikkien naisten olevan vaikeasti tavoitettavia. Erityisesti kauneudesta, ruuanlaitosta ja käsitöistä kiinnostuneita naisia on paljon; he blogaavat ja somettavat; ja heille voisi olla helppo keksiä kansallismielistä aihepiiriä. Kukapa ei innostuisi vanhoista ruokalajeista, jos ne olisivat hyvän makuisia ja helppoja valmistaa? Kukapa ei innoistuisi perinteisistä suomalaisista kuoseista ja kirjontamalleista, jos ne olisivat trendikkäitä? Televisiosta tulevat kokkiohjelmat ovat sotaa ja muutenkin huonoja. Ei ole Teijan Keittiötä eikä Jaakko Kolmosta. Siksi kotikokit ovatkin netissä. Käsityöohjelmia ei televisiosta tule lainkaan ja käsityölehdetkin ovat menneisyyttä. Sekin kenttä on täysin vapaa pelattavaksi. Kansallisen Turvallisuuden sijaan kysyntää voisi huomatttavasti enemmän olla verkkolehti Kansalliselle Kirjoneulonnalle. Se olisi minun vastaukseni "identaariseen naiseuteen".

Miehiseen makuun sopivaa tunteilua kaipaisin vielä enemmän, ymmärtäisen sen paremmin ja osaisin jopa tuottaa sitä, koska olen miehenä paremmin perehtynyt miesten elämään. Ymmärrän siis "miehisen maskuliinisuuden". Maskuliinisuus on tunne; se ei ole järkeä. Miehiset tunteet eivät kuitenkaan ole itkemistä tai sydämen tunteita. Miehet tuntevat lihaksillaan. Jumppakerho tai olutseura auttaisivat tähän asiaan -- ja jälkimmäistä Homma-kerhojen nimellä harjoitetaankin --. Mutta minusta some ja virtuaalisuus on miehisyydessäkin ohittanut ruumillisen -- ja ainakin virtuaalinen on helpommin tavoitettavissa --. On olemassa pakkotoisto-foorumia ja futisforumia. Ne ovat jumpan henkistä puolta. Näistä ainakin jälkimmäinen on jalkapallon suvaitsevan sanoman johdosta varsin toivoton tapaus, ja suvaitsevainen sanoma on jalkapalloon ostettu niin isolla rahalla, ettei sitä voi kyseenalaistaa.

Miehisistä virtuaalisesti havaittavista tunteista voimakkain on kuitenkin huumori. Televisiossa ei ole huumoria ollut Kummelin jälkeen eli vuosikymmeneen ja sanomalehdissä ei koskaan. Internetissä oli aluksi Seppo Lehdon kaltaisia humoristeja, nyt meemijuttuja, mutta varaa nousta on vaikka kuinka paljon. Myös tiede vetoaa miehiin tunteellisena ilmiönä. Jukkis on kestosuosikki ja Oikea Media rakentuu Hamilon tiedemiesimagon ympärille. Kaikista vaikein ja kaiken yläpuolella oleva ja molempiin sukupuoliin vahvasti vetoa ja vaikutusvoimaisin suuntaus on taide. Lopulta tietoisuus on vain taiteellinen valinta todellisuuden rajattomasta valikoimasta; me emme näe neljän pyörän päällä olevaa metallikehikkoa vaan bemarin, ja näin teemme, koska me olemme oppineet näin tekemään.

Tähän mennessä suurin osa niistä harvoista, jotka tämän viestin lukemisen edes aloittivat, on jo viestin lukemisen lopettanut -- ja loputkin ovat lopettamaisillaan --. Siksi menenkin käytännön asioihin eli asiaan. Vlogit ovat pitkään tehneet nousuaan ja siinä olisi yksi mahdollisuus. Äskettäin Styxhexenhammer666 niminen suosittu amerikkalainen poliittinen kommentaattori, joka kommentoi ainoastaan youtube-vloginsa kautta, ohitti suosiossaan Bernie Sandersin. Hän saavutti muutamassa vuodessa sen, minkä Bernie Sanders on saavuttanut muutamassa vuosikymmenessä. Hänen ei tarvinnut olla senaattori tai "oikea poliitikko", kuten ei ollut Voittaja-Trumpkaan, voidakseen nousta poliittisen keskustelun huipulle. Hän puhui, ja hän puhui viisaasti. Siinä kaikki. Internetin keksiminen on suurempi keksintö kuin kirjapaino. Oikeastaan some on se suuri keksintö. Oikeastaan kirjapainokaan ei ollut se suuri keksintö: Gutenberg ei keksinyt kirjapainoa, hän ei keksinyt edes irtokirjasimia, vaan hän perusti parin kaverinsa kanssa ensimmäisen kirjapainon, joka käytti metallisia eli kestäviä irtokirjasimia, ja hänen ensimmäinen kirjapainonsa meni silti konkursiin. Ei tarvitse olla ensimmäinen ollakseen keksijä. Tarvitsee olla ensimmäinen, joka kykenee ottamaan keksinnöstä täyden hyödyn irti.

Minun hahmotelmani ja näkemykseni ovat jo vuosia pyörineet huumorin -- meemikuvien -- ja "pelillistämisen" välimaastossa. Näiden kautta aukeaa taivas. Ne vetävät ihmisiä puoleensa kuin muodokas naisen takapuoli. Pelillistämisessä olen siirtynyt kannattamaan tietokoneistetun pelillistämisen sijaan mobiilipelillistämistä. Noin 80% suomalaisista on älykännykkä. Noin 80% suomalaisista on pelannut mobiilipelejä. Frida pelaa Candy Crushia. Hänen pitäisi pelata peliä nimeltä Kuinka Teen Suomesta Paremman Paikan Asua ja Elää. Se, miten se peli toimisi, on mysteeri, mutta se, mitä sen pelin kautta yritettäisiin aikaansaada, tulee selväksi pelin nimestä. Peli on halpa ja hyvä. Suomen sosialistista lehdistöä, jolla on taustavoimanaan valden kassa, ei voi voittaa millään kentällä, jossa raha ratkaisee voiton. Suomen sosialistisen lehdistön voi voittaa vain kentällä, joissa totuus; kansallismielinen rakkaus Suomen luontoon, lippuun ja kansaan; joukkovoima; ja kyvykkäiden ihmisten halu ja kyky toimeenpanna ratkaisevat voiton. Aina voi haluta sanoa asioita selkeämmin, väkevämmin ja strategisemmin -- ja kaikki aina näissä parempaan pyrkivätkin --, mutta voittaja on se, joka sanoo asiat kuuluvammin. Se on tie voittoon, ja voittoon olemme me kulkemassa.

[J. Lannan haamu]

^ Mahdollisesti olet kuitenkin myös samaa mieltä tuosta vastapuoli-analyysistäni?

Moni ei ymmärrä täällä sitä taustaa, että Trumpilla oli jo valtaa aika helvetisti. Hän oli tilanteessa, jossa pystyi lähtemään haastamaan vallassa olevan eliitin. Luonnollisesti hän ei olisi voittanut ilman väkevää luonnettaan. Mutta meidän tilanne on hyvin erilainen muutenkin, vaikka syntyisi ja löytyisi taho, joka olisi väkevä, hän tuskin olisi tarpeeksi älykäs ja järkevä. Trump on kaikkea noita.

Olen myös seurannut styxhexenhammeria ja ihmettelen hieman, että mihin hänen suosionsa perustuu? Onko siinä muuta kun erittäin mittava tietotaito?

Edit. lisäys. Sivulliselta. erittäin hyvä kirjoitus

Edit2. Jatkan vielä tuosta pelillistämisestä. Tuskin rovio tai supercell on kiinnostunut kansallismielisyyden pelillistämisestä. Entä jos toimeksianto tulee joiltain poliitikoilta, ensimmäisenä siinä on vieläpä uutuusarvo. Pointtini tuossa Huhtasaari-Hakkarainen-Halla-aho kombossa oli se, että heillä on ainakin enemmän valtaa kuin lähes kaikilla muilla tietämilläni kansallismielisillä. Ja kukaan muu ei tuollaista peliä tee, paitsi kansallismielinen. Toki jotkut uugee tai opiskelijakoodarit voisivat sellaisen tehdä, mutta eipä ole näkynyt...

[Kim Evil-666]

sivullisen. mainitsema peli on mielestäni tärkeä elementti. Tuota samaa peliä käytti myös Trump omalla pelikentällään. Sen pelin voima tulee periksiantamattoomuudesta vastustajien edessä. Jatkuvaa myllytystä vastatuuleen yhä kovemmalla äänellä, vaikka ennusmerkit olisivat vastaiset. Se on viivytystaistelua, jonka voittaa se kenen ääni kantaa pidemmälle ja kenen ääni on voimakkaampi.

Suomessa suvaitsevaiston ääni on ollut voimakkaampaa ja se johtaa erissä. Voimmakkaampi ääni usein lannistaa vastustajan ja heikompi alkaa syömään voimakkaamman kädestä. Tämä sama kuvio toistui mm. Kolmannessa valtakunnassa. Se oli äänen voitto.

Somepeli on se peli joka pitää ottaa haltuun. Jos sitä ei saada haltuun, vaikka suvaitsevaisto lyökin kapuloita rattaisiin, Neljäs valtakunta saattaa muodostua suvaitsevaiston valtakunnaksi. Tällä hetkellä tuo peli on lähes täysin suvaitsevaiston pelikenttänä. Sen sisään tulee lyödä kiilaa armotta ja lujaa, äänen voimalla.

Ei tule alistua suvaitsevaiston ohjailuun ja valheelliseen propagandaan, vaan tulee lyödä vastaan lujempaa. Silloin saadaan erävoittoja ja kun erävoittoja on tarpeeksi, voitetaan koko peli. Tämän päivän peliä pelataan paljolti internetin syövereissä. Sille pelille poliitikkojenkin suojaus on haavoittuva. Kun pelaat hyvin, saat joukkueeseesi lisää pelaajia. Kun pelaajien määrä kasvaa, joukkueesi voima kasvaa. Sitä kutsutaan joukkovoimaksi. Voittavalla joukkueella pitää olla kapteeni joka ohjaa joukkuetta. Kuka se on, se kysymys on vielä avoin. Amerikalla se on Trump, euroopalla vielä toistaiseksi Merkel, mutta ajat ovat muuttumassa näin positiivisesti ajateltuna.

[Marius]

Aloitukseen: peräänkuulutatko jotain uutta yhteiskunnallista järjestelmää,
demokratian sijaan, kenties ? Jos, niin mitä?

[Matias Turkkila]

Mielenkiintoinen ketju. Tästä koppi:

Suvaitsevaisuus ei ole enää edes pyhään tai uskontoon rinnastettavissa, se on paljon enemmän.

Suvaitsevaisuus is a way of life. Tai oikeammin: View of life. Kovakoodattu tapa katsoa maailman palasia.

Suvikselle rautatientorin jepet eivät näyttäydy laajana ilmiönä, josta pitäisi olla huolissaan. Suvikset näkevät irakilaiset ensisijaisesti yksittäisinä ihmisinä, jotka ovat paskamaisessa tilanteessa. Nuivat eivät niinkään katso yksilöitä tai ole kiinnostuneita heidän uhritarinoistaan. Nuivat näkevät ison joukon ulkomaalaisia, joiden olemassaolo ennustaa sitä, että pian hoodeille saapuu vielä suurempi joukko.

xx

Forumilla on toisinaan pohdittu MBTI-tyyppejä. Testiä on kritisoitu paljon, mutta karkeana mittapuuna siinä on joitain käyttökelpoisia aineksia.

MBTI-testin Thinking-Feeling-akseli antaa suuntaa siitä, miten ihminen tekee päätöksiä.

"Decisions: When making decisions, do you prefer to first look at logic and consistency or first look at the people and special circumstances? This is called Thinking (T) or Feeling (F)."

Jatkoa:

"Do you like to put more weight on objective principles and impersonal facts (Thinking) or do you put more weight on personal concerns and the people involved (Feeling)?"

Feelingillä ei tässä yhteydessä ole oikeastaan mitään tekemistä tunteiden kanssa. T-ihminen voi olla aivan yhtä tunteellinen kuin F:kin. Käytetyt termit ovat vain nimiä tietyllä tavalla suuntautuneille ihmisille.

F(eeling) miettii yksittäistä ihmistä, erityistapauksia järjestelmien rattaissa. Kokonaisuus tulee kakkosena.

T(hinking) miettii ensisijaisesti kokonaisuutta. Big Picturea. Järjestelmän rattaita. Yksittäinen ihminen tulee kakkosena.

Ei ole yllätys, että hommalla on niin paljon IT-orientoituneita tai kovista tieteistä tai yhteiskunnan toiminnoista kiinnostuneita ihmisiä. 

Eikä ole yllätys sekään, että humanisteilla, journalisteilla, kirjailijoilla, taiteilijoilla on niin tolkuton ylipaino suvispuolella.

Nuivat ja suvikset elävät samassa maailmassa, mutta he näkevät sen eri tavalla. Suvis ei ole erityisen kiinnostunut siitä, mitä yhden teinipakolaisen pelastaminen maksaa. Hänelle kyseessä on ihminen, eikä rahalla ole tällaisissa tapauksissa merkitystä. Hän kokee hyvin kylmänä pohdinnan siitä, kuka maksaa vastaanoton. "Miten voit ajatella rahaa tässä tapauksessa" on puhdasoppista human-first-because-of-special-circumstances.

Näytä suvikselle itkevää lasta Kroatiassa piikkalanka-aidan edessä, ja hän on valmis romuttamaan EU:n rajavalvonnan. Human first. Big picture far behind.

Suvis ei kärsi omasta suvaitsevaisuudestaan. Hän iloitsee siitä. Ja saa vertaisryhmänsä täysin varauksettoman ilon tuekseen. Jos hän näkee yksittäisen ihmisen kärsimystä, kipu on todellista. Aivan samanlaista tuskaa kuin nuivalla, joka hajoilee suvisten vimmaiselta vaikuttavaan maailmanhalaamiseen.

Nuivat ovat kauhuissaan suvisten aiheuttamasta systeemikriisistä. Suvikset ovat todellakin valmiit yrittämään globaalilla tasolla sitä, mikä hyvinvointivaltio-kattotermin alla toteutettiin yhden kansallisvaltion sisällä. Kustannuksia ei lasketa, koska niitä ei haluta nähdä. "Ihmiselle ei saa laittaa hintaa", kuuluu suvisargumentti. Ja vaikka joku laskisi, ei numeroita haluta kuulla, saati ymmärtää.

Sama pätee muuallakin. Suvis ei pysty kestämään sitä, että homopari ei saa mennä naimisiin, koska julma systeemi ei saa tulla nuoren onnen tielle. Konservatiivinuiva saattaa puolestaan pohtia, että jos ihmiset lähtevät sörkkimään raamatun keskeisiä kohtia, koko instituution pyhyys menetetään.

++

Lukija huomannee, että en jaksa kirjoittaa normifraseologialla, jossa suvikset tulkitaan viallisiksi, pilallisiksi ihmisiksi. He eivät sitä ole, kuten eivät ole nuivatkaan.

Edelleen huomautan, että T-F-nuiva-suvis-jako ei ole näin suoraviivainen. On olemassa F-nuivia (eräs tällainen on lyyrisen sulavasti kirjoittava Eino P. Keravalta) sekä T-suviksia.

++

Evoluutio on kujeillut keskuuteemme suunnilleen 50/50-jaon Thinkereitä ja Feelereitä. Molempia on kaikissa puolueissa. Miesten osuus Thinkereistä on ylikorostunut, samoin naisten osuus Feelereistä. Ylläri.

Kaikkein räikeimmin jako näkyy PS:n ja vihreiden kannattajissa.

Oletetaan, että ylläkirjoitettu pitää ainakin karkealla tasolla paikkansa. Jos, niin mikä neuvoksi? Auttaisiko oikea tilannekuva?

Ihmiskeskeiset F-suvikset ovat yleensä hyviä kommunikoijia. T-ihmisten kommunikointi on usein melko perseestä. Se jää etäiseksi, kylmäksi ja matemaattiseksi. Niinpä ymmärrys tai huolenaiheet eivät välity.

Voin olla väärässä, mutta minusta nuivuuden etenemistä ei ainakaan kovin paljoa pitäisi haitata se, että nuivat yrittäisivät hieman nykyistä paremmin päästä selville siitä, mikä sen toisen laidan ihmisten mielissä pyörii, ja miten he päätyvät niihin kummallisiin lopputuloksiinsa. Olisi sitten helpompi jutella. Tai jos ei viitsi jutella, niin oppisipa ainakin verbaalimäiskimään opponenttejaan paremmin.

[Impi Waara]

Jäsen sivullisen erinomainen oivallus kansallismielisille naisille
"Lisäksi tarvittaisiin jotain tunteisiin vetoavaa. Yksi vaihtoehto on tällainen naisten itketys. Se olisi hyvä juttu -- mutta en itse osaa sitä, ja itkuherkkien naisten tavoittaminen on erityisen hankalaa eli siinä pelataan sosialistien säännöillä vielä pitkään --. En tarkoita tällä kaikkien naisten olevan vaikeasti tavoitettavia. Erityisesti kauneudesta, ruuanlaitosta ja käsitöistä kiinnostuneita naisia on paljon; he blogaavat ja somettavat; ja heille voisi olla helppo keksiä kansallismielistä aihepiiriä. Kukapa ei innostuisi vanhoista ruokalajeista, jos ne olisivat hyvän makuisia ja helppoja valmistaa? Kukapa ei innoistuisi perinteisistä suomalaisista kuoseista ja kirjontamalleista, jos ne olisivat trendikkäitä? Televisiosta tulevat kokkiohjelmat ovat sotaa ja muutenkin huonoja. Ei ole Teijan Keittiötä eikä Jaakko Kolmosta. Siksi kotikokit ovatkin netissä. Käsityöohjelmia ei televisiosta tule lainkaan ja käsityölehdetkin ovat menneisyyttä. Sekin kenttä on täysin vapaa pelattavaksi. Kansallisen Turvallisuuden sijaan kysyntää voisi huomatttavasti enemmän olla verkkolehti Kansalliselle Kirjoneulonnalle. Se olisi minun vastaukseni "identaariseen naiseuteen"."

Vastapainoksi kaikelle naisille suunnattuun kulutushysteeriseen trendipelleilyyn olisi luoda perinteistä uusi trendi. Naisten vahvimman osaamisalueen perinteistä. Kiinnostaisi varmasti myös niitä, joille kaikki eko-alkuinen on se juttu. Perinteisten elementtien ymppääminen 2000-lukuun. Vanhat traditiot uusvanhoina versioina. Korostaa naisellisuutta perinteisessä mielessä vastapainona sfääreihin ulottuvalle feminismivouhkaamiselle. Naisissa löytyy paljon nuivuutta, joka jää huomaamatta ja jalkoihin. Se potentiaali olisi hyvä saada voimavaraksi.

[sivullinen.]

^ Mahdollisesti olet kuitenkin myös samaa mieltä tuosta vastapuoli-analyysistäni?

En tiedä. En ole varma. Mielestäni yliarvioit selvästi vastapuolta. Ei siellä mitään ruudinkeksijöitä ole. Siellä on vastassa laiskoja, toimeenpanokyvyttömiä, tyhmiä ja pelokkaita ihmisraunioita. Varsinaiset suvakit ovat vielä sosialistien lehtien toimittelijoihinkin verrattuna kaikin puolin vähäpätöisiä vastuksia. Edes Katainen ei ole edes keskivertoihmistä osaavampi. Kaiken huipulla oleva Soros on, mutta ei yksi Soros koko maailmaa kykene hallitsemaan, ja Suomi ei kaiken järjen mukaan ole maailman kaikista haluttavin hallinnan kohde.

Vastapuolen voimallisuus tuntuu vastapuolen henkilöitä katsomalla uskomattoman suurelta. Se tuntuu ihmeeltä -- ja tavallaan se sitä onkin --. Se on nimittäin henki, joka hallitsee. Kun Bismarck aikoinaan yhdisti Saksan ja loi siitä vahvan valtakunnan, hän teki siitä liian vahvan ja vaikean tulevien polvien vähäjärkisille hallittavaksi -- ja nekin olivat sentään kohtuullisen viisaita ja osaavia henkilöitä --. Silloin sanottiin "Bismarckin haamun" hallitsevan Saksaa. Myöhemmin tämä on yleistetty, ja usein sanotaan "menneisyyden haamujen" hallitsevan. Oikeastaan jopa sana haltija viittaa tähän; aikoinaan talon omistaja saattoi kadota vuosikymmeniksi pois, ja silti hän tavallaan hallitsi taloa, koska hänen tahtoaan ja tapojaan noudatettiin yhä.

Meillä hallitsee Suomessa Itä-Saksan haamu. Suomen nykyinen hallintojärjestelmä tuotiin Itä-Saksasta tänne Lipposen ja Halosen aikana. Se perustuu palkkaa nauttiviin kansanedustajiin, valtiolliseen lehdistömonopoliin ja muihin Itä-Saksan "tieteellisemmän" sosialismin rakenteisiin. Vastapuoli ei ole henkilöt; vastapuoli on rakenne -- koneisto --. Itseasiassa, jos se koneisto olisi hyvillä henkilöillä varustettu ja toimisi, ei olisi mitään syytä edes sitä yrittää haastaa tai pitää vastapuolena. Vain koneiston toimimattomuus tekee siitä huonon. Se on rikki. Vastapuoli on rikkinäinen suuri ja pitkään voimia kasvattanut rakenne. Se on byrokratia ja Neuvostoliitto.

Se ei kuitenkaan ole täysin rikki. Se hengittää vielä, ja siinä toimii alkeellinen itsesuojeluvaisto. Se on se voima, jota vastaan taistellaan kumoamalla hesarin ja Ylen valeuutisia. Se taistelu on kuolevaa jättiläistä vastaan taistelua. Jättiläinen tulee kaatumaan riippumatta siitä, tekeekö kukaan mitään sen kaatamiseksi. Se kaatuu omalla painollaan. On hauskaa ja viihdyttävää töniä sitä, ja niin voi kuvitella tekevänsä jotain hyödyllistä. Silti ainoa hyödyllinen asia on miettiä, mitä tehdä sen kaatumisen jälkeen. Silloin koittaa aika uusi: sosialismin jälkeinen aika. Kaikki suunnitelmat pitäisi siten tehdä puhtaan ja tyhjän todellisuuden varaan, eikä nykyisen puoluejärjestelmän ja nykyisen koneiston varaan. Ne pitäisi vain kyetä rakentamaan kuntoon ja toimiviksi horjuvasta jättiläisestä, ja sen halusta estää kaikki sitä uhmaavien järjestelmien luomispyrkimykset, huolimatta. Vastustaja ei siten ole vastaväittelijä tai vastapuoli, kuten tenniksessä vastapelaaja, vaan häirikkö ja kiusankappale, kuten korttitaloa rakentaessa vieressä puhkuja. Vielä kerran sama: On kyettävä rakentamaan oma peli ja oma pelikenttä jättiläisen häirinnästä huolimatta, ja vain se on tärkeää.

Siten olen täysin eri mieltä myös jäsen kimin ja jäsen ikuturson kanssa. Perussuomalaisten puolueen jäsenien ja vaikuttajien käännyttäminen on turhaa työtä -- tai ei täysin turhaa, mutta varsin vähän tuottavaa --. Se, mitä tässä yritetään pelastaa, ei ole Perussuomalaiset niminen puolue, vaan Suomi niminen kansa, maa ja lippu. Tietenkin Perussuomalaiset ovat kelvollisia auttamaan tässä tehtävässä, ja kyllä heistä voi huomattavasti enemmän apua odottaakin kuin kokkareista, demareista ja vihreistä; kepuleista en olisi aivan varma, kun heitä on niin monenlaisia ja maanviljelys on silti kaiken perusta. Erityisen hyvä asia olisi, jos Perussuomalaiset saisivat puolue asemansa turvin tehtyä hyviä ja toteuttamiskelpoisia suunnitelmia sosialisismin jälkeiselle ajalle, ja jos he saisivat puolueasemansa avulla nostettua kansassa kansallishengen paloa. Valitettavan vähän he näissä asioissa ovat kuitenkaan kyenneet mitään tekemään; vähän on ollut suunnitelmia ja vielä vähemmän tunteen nostatusta. Molemmat tehtävät ovat tietenkin vaikeita, ja varsin heikosti organisoitu puolue ei niiden edistämisessä pysty aina edes tuottamaan enempää hyötyä kuin puoluekoneiston byrokratia tuo haittaa. Demareiden ja AY-liikkeen junttakokoukset ovat tässä mielessä todella ylivoimaisen tehokkaita välineitä yhä, vaikka ovatkin 1900-luvun vaihteen vanhentuneita keksintöjä.

Hommaforum on huomattavasti Perussuomalaisten puolueen mitään välinettä parempi väline -- tai en ole ainakaan nähnyt puolueesta parempaa välinettä nousevan esiin --. Kokkareilta kopioitu ajatushautomo Suomen Perusta on jäänyt hautomaan omia ajatuksiaan yksin. Suomen Uutisista ei tullut keskustelevaa journalismia. Eduskuntaryhmä ei ole saanut aikaan hyviä aloitteita, eikä nostanut esiin mitään merkittäviä asioita. Alemmalla tasolla toriväittelyissä enemmän vakuutellaan ja kalastellaan äänestäjiä kuin taklattaisiin ongelmia ja keksittäisiin ratkaisuja. Timo Soinin yhden miehen puolue, ja sen olematon puoluekoneisto, on jäänyt siihen aikaan, jossa se oli ollessa pienpuolue: Timo Soinin johdolla Timo ja kaverit puhuvat suunsa puhtaaksi ja lopulta Timo päättää, mitä tehdään. Se on parasta, mitä Perussuomalaiset-puolueella on tarjota -- ja ei se nyt ihan täysin huonoa ole, mutta ei tarpeeksi hyvääkään --.

Halla-aholla oli aikoinaan paljon parempi koneisto. Hänellä oli 20 netsiä ja Vieraskirja, ja Hommaforumkin oli joskus -- ja on yhä -- parempaa kuin mikään muu. Mutta ei ole Hommaforumkaan Turkkilan lähdön jälkeen kyennyt toimivammaksi kehittymään. Ehdotukset Hommaforumin muuttamisesta "analyysikoneistoksi" ovat hyviä, ja sellaisia ehdotuksia on paljon, mutta miten tämän jähmeän jankkauspaikan sellaiseksi kääntää? Kyllä minä uskon ennemmin siihen, että Hommaforum ei kehity, ja kehitys tapahtuu siten, että täältä lähdetään pois isolla joukolla rakentamaan jotain muuta ja parempaa sitten kun näköpiirissä jotain muuta ja parempaa rakennettavaa.

Kansallinen Turvallisuus on sellainen yritelmä. En siihen usko, koska minusta siinä ei ole mitään uutta eikä mitään parempaa, mutta yritys hyvä. Miekkarit olivat aikoinaan myös hyvä yritelmä. Paras yritelmä oli mielestäni Jari Leino Show; se vain jäi lyhyeksi. Tavallaan Putkosen Työmiehen Tuumaustunti on sillä rintamalla isommalla rahalla ja kovemmalla kestävyydellä tehty yritys. Silti se on enemmän lehdistötilaisuus kuin mitään muuta; se ei ole osallistuvaa toimintaa, ja vain osallistuvalla toiminnalla -- tai muuten saamalla enemmän väkeä toiminnan taakse -- voidaan saada isompia kokonaisuuksia aikaan. Beppe Grillolla on Italiassa Rousseau niminen väline. Siitä on saatavissa huonosti tietoa, mutta se voisi olla jotain, mihin suuntaan voisi olla mahdollista mennä. Ja en tiedä, miten se toimii mobiilisti, ja onko siinä "pelillisyyttä", ja siksi se vaikuttaa  minusta muutamaa astetta liian vakavasti otettavalta äänestystyökalulta ollakseen juuri minun suosikkini. Silti se voi silti olla menestyksekäs.

[sivullinen.]

Olisin niin tykännyt Kim Evilin viestistä somesta pelinä, ja viestin sisältönä olevasta vaatimuksesta myllytyksen jatkamisesta ja koventamisesta. Mutta sitten tämä paholainen menee väittämään somen olevan tällä hetkellä suvaitsevaiston hallussa. Ei sellaista voi tykätä; eikä se ole totta. Se on defaitsimia. Se on sosialistien valheiden uskomista. Tällä hetkellä some on lähes kokonaan kansallismielisten yksinvallan alla.

Jo ennen ensimmäistä Jytkyä aina kun mitattiin puheenjohtajien kannatuksia internetissä, oli Timo Soini lähes kaksi kertaa vahvempi kuin vahvin muista; jo silloin oli kansallismielisillä some-ylivoima, ja silloin Timo Soinikin oli vielä silloin hieno mies. Niistä ajoista on jo kauan kulunut, ja vaikka en voimasuhteiden muutoksesta ihan suurella varmuudella osaa sanoa, niin somen voima verrattuna televisioon ja sanomalehtiin on niistä ajoista kasvanut moninkertaiseksi.

Jos eurostososialistit vaativat kilpaa Facebookia, Twitteriä ja Googlea sensuroimaan vääriä mielipiteitä, ja jos poliisi perustaa vihapuheyksiköitä, niin kyllä se minusta viittaa siihen, että sosialistienkin mielestä some on vahvasti "väärissä käsissä". Voittaja-Trump voitti, vaikka hän hävisi jokaisen televisioidun vaaliväittelyn ja sanomalehtien sivuilla hänestä ei ollut kuin vihapuheita. Kim Evil on pahasti väärässä yrittäessään väittää suvakkien hallitsevan somessa. Muutama suvakki kirjoittelee Rasmus-ryhmässä ja Uuninpankkopoika blogaa. Siinä on kaikki suvakkien voimavarat. Kaikki muut voimat julistavat somessa kansan vapautta ja itsenäistä Suomea. Kiitos ja kunnia heille.

Some on nykyään suurin voima "totuusbisneksessä" ja kansallismieliset ovat somen hallitseva voima. Ota siitä itsellesi uskontunnustus Kim. Se on nimittäin totta.

[Nikolas]

1. Vaihtoehto:

- Nämä henkilöt valjastavat avustajansa laatimaan strategisia vastauksia viikoittain muiden kansanedustajien ja yliopistoväen sairaisiin kommentteihin. Se on helposti toteutettavissa.

Ei.

Sen voi toteuttaa "helposti" siinä mielessä että kaikkiin älyttömyyksiin voi aina nokittaa. Ne voi perustella nurin. Ja mikäpä siinä, jos on sanavalmis ja osaa siepata keskustelussa helpot pisteet kotiin. Mutta sellainen strategia, jossa keskityttäisiin tuottamaan hyviä vastauksia kaikkiin tunnettuihin ja tuntemattomiinkin kommentteihin, on voimavarojen hukkaamista. Sillä tavoin ei voi edetä ja siksi se on häviäjän strategia. Vastustajan väitteiden kaatamisessa ei sinänsä ole muuta huonoa kuin siihen kuluva aika ja energia.

Tarvitaan sellainen aloitteellinen, hyökkäävä ja ennalta arvaamaton asenne. Vastustajan iskuihin reagointi ei riitä.

Pitää katsoa, mitkä kysymykset ovat niitä, joihin vastapuoli aina jättää vastaamatta. Ne ovat heikkoja kohtia. Juuri niihin pitää iskeä.

[Porcius]

Ideologisia suvakkeja on aivan turha lähteä käännyttämään. Tällainen on typerää resurssien ja ajan haaskausta. Sen sijaan voimavarat täytyy kohdistaa suuren massan näkemysten muokkaamiseen. Suurin osa ihmisistä ei ole kovin kummoista porukkaa. He ajattelevat lähinnä omaa ja läheistensä elämää. Tähän liittyy myös huolenaiheet. Nämä ihmiset eivät mieti laajemmin yhteiskunnallisia asioita. Politiikka näyttäytyy heidän elämässään lähinnä iltapäivälehtien otsikoiden kautta. Äänestäminen tapahtuu usein lähinnä mielikuvien perusteella. Monet eivät äänestä ollenkaan ja nukkuvien puolue onkin suurin puolue.

Median, koululaitoksen, yliopistojen ja hallinon miehitys monikulttuuri-ideologiaa ja kulttuurirelativismia tunnustavilla henkilöillä on mahdollistanut tämän suuren karjalauman manipuloimisen propagandan avulla. Tämä suvaitsevuutta ylistävä propaganda näkyy kaikkialla. Ei tarvita räikeitä valheita. On riittävää, että luodaan mielikuvia ja jätetään kertomatta asioita. Kerrotaan vastapuolesta eli nationalismista kauhutarinoita. Kaikki paha historiassa on aiheutunut nationalismista. Se on menneisyyden aate, jota jotkut rasistit vielä kannattavat. EU ja liberaali vasemmistolaisuus on tulevaisuus. Karjalauma omaksuu nämä mielipiteet ja näkemykset.

Tämän lammaslauman sieluista meidän pitää taistella. Nukkuvat ja politiikasta välinpitämättömät lampaat pitää saada puolellemme tunteellisella propagandalla. Täytyy luoda räikeiden esimerkkien avulla negatiivinen mielikuva suvaitsevaistosta. Nationalismia täytyy ylistää ja kertoa sen hyvistä puolista. Kun propagandasota on voitettu ja valta meillä, voimme miehittää yhteiskunnan meidän ajatuksillemme myötämielisillä henkilöillä ja ankkuroida valtamme.

Tämän taistelun lopputuloksesta riippuu läntisen sivilisaation selviytyminen sellaisena kuin me sen tunnemme. Siitä riippuu oman elämäntapamme ja kulttuurimme jatkuvuus. Kulttuurin, jonka juuret yltävät Kreikkaan ja Roomaan ja niissä muotoutuneisiin ajatuksiin, insituutioihin ja käytäntöihin. Länsimaisen kulttuurin rappio ja romahtaminen ei olisi katastrofi vain meille. Se olisi hirvittävä isku koko ihmiskunnalle.

[stefani]

Missä on vika, kun en millään jaksa lukea tuota aloitusviestiä?

[J. Lannan haamu]

1. Ideologista suvaitsevaistoa ei tule missään nimessä käännyttääkään, johan tuossa aloitusviestissä todetaan sen luonteeseen perustuen kuinka mahdotonta se on. Se on nähty vuosikausia. Mutta, sitä suvaitsevaistoa vastaan tulee taistella, häiritä sen viestiä, horjuttaa sitä ja ennen kaikkea osoittaa sen argumentit täysin valheellisiksi. Koska, kuten Hohtava Mamma totesi, meidän tulisi taistella näistä laumoista. Ja laumatkin seuraavat ideologisten suvaitsevien viestiä, ainakin muiden suvaitsevaiston (median) välityksellä.

2. Mitä tapahtuu, vaikka saavuttaisimme lauman suosion? Millä tavalla se suosio ottaa vallan ja hyödyntää sitä? Vaikka meillä olisi lauman suosio, mielestäni siitä ei ole mitään hyötyä ennen kuin se lauma lähtee satatuhatpäin kaduille. Ja tähän on vielä aikaa. Sitä ennen edelleen nämä risikot ja sipilät näyttelevät demokratiaa ja vastuullisuutta ja muutosta, mutta samaan aikaan meikäläisiä viedään lähemmäs ja lähemmäs vankilaa so to say so to speak...Netti on täynnä faktoja, jokaiselta menisi kaksi tuntia aikaa ja maailmankuva muuttuisi jo todella paljon. Mutta ne ovat edelleen ne putoukset, kissavideot ja jotkut muut jotka kiinnostavat niin paljon enemmän. Sillä faktathan ovat varsin ja perin epämiellyttäviä ja negatiivisia tunteita aiheuttavia...

3. Taloudelliset aspektit ovat tärkeitä, mutta ei ihmisiä kiinnosta mikään talous sen vertaa, että se johtaisi mihinkään. Aina voidaan painaa rahaa ja ottaa velkaa. Tai mikä pahinta, vaikka yhteiskunnalla menee kuinka huonosti, aina voi lähteä rentouttavalle lomalle thailandiaan. Siihen on varaa...En tietenkään sano, että laumaan tai mihinkään toimii sosiaalisten ja kulttuurillisten haittavaikutusten esiintuominen, ne ovat jo liian korkealentoista monille. Mutta ainakin meidän tulisi hahmottaa noita enemmän.

4. Sosiaalisen median kenttä olisi todellakin meidän, JOS sitä joku kehtaisi hyödyntää muutenkin kuin satunnaisten twitterpäivitysten tai facebookviestin verran. Itse asiassa, ongelma ei ole tuossa viestin pituudessa, vaan viestin luonteesta. Kaikki muistavat Olli Immosen viestin, se oli lyhyt, ytimekäs ja herätti huomiota. Se ei mielestäni ollut riittävän hyvä lainkaan, mutta siinä oli jo sitä jujua. Parhaita somen käyttäjiä ovat Wiik, Lokka ja Hännikäinen. Joista jälkimmäinen on erityisen pelottava tiedostaville piireille, kun taas ensimmäiset ovat pelottavia muista syistä. Mutta millään noista tahoista ei ole sitä valtaa, mitä tulisi olla, eli poliittista valtaa.

5. Se, että persupooli, eli 3-6 ryhmässä työskentelevää persua ottaisi kantaa muiden poliitikkojen ja asiantuntijoiden sanomiin, ei missään nimessä tarkoita, että reagoidaan ja käytetään resursseja kaikkeen. Vaatii avustajalta 2 tuntia viikossa poimia tärkeimmät ja oleellisimmat. Kuten nyt vaikka Lontoon kuvio ja asema-aukion miekkari ja pari muuta per kuukausi. Ja sitten kun näitä avustajia olisi se 3-5...Se ei vie kansanedustajilta juurikaan aikaa ja vastapuoli näkisi, että me olemme sentään taistelussa mukana...

6. Niin, kyllähän se niin on, että ei kukaan persuedustajia mukaan touhuun saa, ellei se aloite tule sieltä. Mutta se on tapahtunut menneessä, jopa Mestari on antanut avustuspyyntöjä Homman suuntaan. Miksi se ei voisi olla systemaattisempaa ja analyyttisempää? Koska täällä on kuitenkin huomattavan korkea asiantuntijuus. Hyvänen aika jos Roope yksinään pystyy jo ties mihin niin mihin sitten kymmenisen ihmistä..

Edit. lisäys. Marius, meillä on täysin uusi yhteiskunnallinen järjestys, joka ei ole demokratiaa nähnytkään. Mutta missään nimessä en kannata demokratiaa minäkään. Tilanne tulee ajautumaan pisteeseen jossa demokratia on vain haamu menneestä, mutta sitä ennen yritän löytää keinoja ja mentaliteettia jolla asiaan voisi vaikuttaa...

[Kulttuurirealisti]

Taloudellisistakin asioista voisi puhua niin, että se vetoaa enemmän tunteisiin. Tällä hallituskaudella on leikattu koulutuksesta ja lääkkeiden korvaamisesta. Nuoret ja vanhukset siis menettivät, samalla kun nuoret, historiattomat heput ulkomailta saivat kalliin ylläpidon. Onko oikein? Ulkomaalaisten tekemät pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset ovat lisääntyneet, se vaikuttaa varmasti moneen, vaikka eivät sitä ääneen sanoisikaan.

Vaikka viesti olisi kuinka järkevä, sillä on merkitystä, miten puhutaan ja kuka puhuu. Monien persujen viesti on suunnattu keski-ikäiselle lihaasyövälle heteromiehelle. Eikä siinä mitään. Äänestäjissä vain on paljon muitakin, niin kuin ketjussa on jo monesti sanottu. Ainakin osan mamu-kriittisistä poliitikoista pitäisi sovittaa viestiään paremmin potentiaalisen äänestäjäkunnan, eli ns. tolkun ihmisten mukaan.

[Kim Evil-666]

Tarkoitin suvaitsevaiston somevallalla (lähinnä Suomessa)sitä, että he hallitsevat viestintää. Tämä mielestäni näyttäytyy puhtaimmillaan ihmisten äänestämiskäyttäytymisenä. Kansa pitää propagoida viestimällä äänestämään kansallismielistä vaihtoehtoa. Tämä propagointi kansallismieliseltä puolelta ei ole onnistunut, jos olisi, olisi kansan äänestyskäyttäytyminen toisenlaista. Toki tässä on the puolueella myös jälkikäteen ajateltuna oma osansa hukattuna momentumina.

Jos 70-80%:ttia ennen vaaleja kannattaa kansallismielistä vaihtoehtoa, mutta äänten laskun jälkeen saatu saalis on 10-20%:ttia, on mielestäni epäonnistuttu, varsinkin kun se suhteutetaan vallitsevaan poliittiseen edustuksellisen demokratian järjestelmäämme. Viestintä ei ole ollut tarpeeksi tehokasta kun ajattelee, että lähes kaikki muut puolueet ovat ns. vastapuolta. Viestinnän tehon mittari parlamentaarisessa vaikuttamisessa on vaaleissa omaan laariin satanut äänestysprosentti. Vaikka elämme hektistä aikaa, tuon prosentin kasvattaminen ei ole kovin nopea työ, varsinkaan Suomessa, jossa ihmiset ovat äänestyskäyttäytymisensä osalta monasti tapakäyttäytyjiä.

Kun sanotaan, että valta turmelee, se tapahtuu Suomessa ns. takinkääntöinä. Hallituskiima turmeli Persut, siltä se ainakin näyttää. Eikö se niin ollut, että asiat ovat juuri niin huonosti, miltä ne näyttävät. Jatkuvat kompromissit ja veivaukset syövät kaiken sen, mitä vaalien alla on äänestäjille luvattu. Tämä kaikki pelaa vallalla olevan poliittisen agendan pussiin. Tuntuukin siltä, että se varsinainen hillotolppa monen kohdalla onkin hallitukseen pääsy ja kun sinne on päästy, pidetään siitä kiinni kynsin hampain, vaikka asiat makaisivat kuinka huonosti. Syntyy kasa henkilökohtaisia hillotolppia.

Tuo Turkkilan hyvässä tekstissään esille ottama jako thinkereistä ja feelereistä pitää varmaankin paikkaansa. Itse näen, että feelereiden nousu alkoi joskus 70-luvun loppuhuitteilla. Se oli politiikan kulminaatiopiste. Feelerit vievät pohjan rationaaliselta ajattelulta ja se tietää kasautuvia ongelmia. Yhteiskunnassa tulee yhteisön edun mennä aina yksilön edun edelle, kuitenkin niin, että vähäosaisista pidetään huolta. Feelerit taas korostavat yksilönvapautta ja oikeuksia, joka taas on yhteisöä hajoittava tekijä.

Kun katsoo esim. Venäjää, siellä vallassa ovat thinkerit. On Venäjän järjestelmästä mitä mieltä tahansa, se näyttäytyy valtajärjestelmänsä osalta ulkopuolelle yhtenäiseltä ja päätökset tehdään yhteiskunnan etu edellä. Joillekin se näyttäytyy totalitarismina, mutta kun sitä vertaa Eurostoliittoon, kumpi näyttäytyy totalitaristisemmalta valtion ytimen ja sen toimintojen kannalta. En ole venäjämielinen, mutta yhtä, tai vielä vähemmän olen eurostoliittomielinen.

[Viljami]

Hyviä pointteja ollut paljon. Itse olen sitä mieltä, että pahinta ääntä pitävän suvaitsevaiston voi sivuuttaa kokonaan. Seurailen aikani kuluksi erästä ponzi-huijausta, jossa eräs päätunkittaja kehottaa alalinjan tunkkeja keskittymään siihen viiten prosenttiin, joka on tunkitettavissa. Meidän taas pitäisi unohtaa suvakkien pahin viisiprosenttinen, koska ei heihin voi vaikuttaa millään tavalla, kuten täällä jo monesti on mainittu.

Meillä realisteilla/rationaalisesti ajattelevilla on kuitenkin faktat, mutta vastapuolella on kaksi tehokasta kärkeä: Intelligentsijalla on hallussaan päämediat, joista rummuttaa valeuutista ja -dokumenttia yötä päivää. Ne, jotka asettuvat tätä vastustamaan, saavat raudoitettuina jarilaineilta turpaan poliisimaijan peräosassa. Kun omasta näkökulmastani asiat näyttäisivät olevan näin, niin en näe ratkaisukeskeisyydelle suurempaa funktiota suvakkileiriin päin. Kuten edellä viisaammat ovat todenneet, suuret massat ovat ne, joihin tulee pyrkiä vaikuttamaan. Niin kauan, kun harrastamme täällä nimimerkkien takaa puoliakateemista lässytystä tekemättä mitään konkreettista, ei suvakeilla ole hädän päivää.

Oheisessa videossa Halla-aho nolaa Koivulaakson tyylikkäästi:

https://www.youtube.com/watch?v=3px5uJKH-MQ

E: Lisäys

[Lalli IsoTalo]

... siltojen rakentaminen on lähtökohtaisesti täysin mahdotonta ...

Kiitos kutsusta! Vastaan väitteisiin yksi kerrallaan, lukematta mitä alempana on kirjoitettu.

Väite: Siltojen rakentaminen on lähtökohtaisesti täysin mahdollista, kunhan silta ei ole liian pitkä, eikä virta alla ole liian synkkä.

Perustelu: Jussi Halla-aho, minä ja muistaakseni sinäkin olimme joskus ennen jonkin sortin suviksia, kunnes nuivistuimme. Mielestäni meitä yhdistää se, että kukaan meistä ei ollut sosialisti. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että silta on mahdollista rakentaa ei-sosialististen suomalaisten välille.

Mutta tuo johtopäätös olisi turhan hätäinen. Asiaa kannattaa tarkastella myös - ja etenkin - arvoliberaali-arvokonservatiivi -akselilla. Kun tarkastelemme (myös liitteenä olevaa kuvaa) huomaamme, nuivutta löytyy eniten kuvan yläosasta (arvokonservatiivit) ja vähiten alaosasta.

http://blogs.helsinki.fi/politicalsociology/files/2011/05/puolueiden_vas_oik_lib_kons_hs_vaalikone_grafiikka.jpg

Jos teoriani pitää paikkansa, niin helpointa siltaa olisi rakentaa PS:n, Keskustan, Kokoomuksen ja KD:n kannattajiin. Heihin siis kannattaisi keskittyä. Vaikeinta sillanrakennus olisi Vihreiden, Vasemmiston ja SDP:n kannattajiin. (Tällöin joudun tekemään sen rohkean oletuksen, että kansanedustajien arvot vastaavat äänestäjiensä arvoja.)

RKP jää kuvassa keskelle, mutta RKP:n kansanedustajat ovat kyllä mokuttajia pahimmasta päästä. Ehkä kuvaan pitäisi lisätä kolmas akseli "kansallismielinen-rajojen avaaja". Ehkäpä RKP:n kansanedustajat ovat arvokonservatiiveja monissa asioissa, mutta ääriliberaaleja rajojen tuhoamisessa?

Johtopäätös

Jos siltaa yritetään niihin, jotka eivät vielä näe maahanmuuttoa valtavana uhkana - tai näkevät, mutta eivät uskalla tunnustaa - niin paukut kannattaa satsata arvokonservatiivien suuntaan. Jos tämä pitää paikkansa, niin silloin itse kunkin kannattaa miettiä viestinnän pitäisi olla, koska viestintä valitaan aina vastaanottajan mukaan, siten että vedotaan vastaanottajalle tärkeisiin asioihin, tyylillä jonka vastaanottaja kokee omakseen.



Anekdoottina lopuksi video, jossa yritän rakentaa siltaa suvisten kanssa Tavastian takahuoneessa:

Anssi Kela, A.W. Yrjänä ja Paula Vesala Homman haastattelussa (2012 presidentinvaalit) (6:30)
https://www.youtube.com/watch?v=ohnErLoPUMw&t=148s

[kelloseppä]

Inhorealistisen käytännönläheinen kommentti nim. J.Lannan haamun vaihtoehto 2 realistisuuden osalta.

Oletan nim. L. Lannan haamun tarkoittavan vaihtoehdoissaan, että tietty hompanssiporukka puffaisi tuottamallaan materiaalilla tietyllä tavoin kolmea poliitikkoa: Laura Huhtassari, Teuvo Hakkarainen, Jussi Halla-aho. Jos näin, ko. henkilöiden kanta tällaiseen tarjoukseen lienee saatavissa helposti sähköpostitiedustelulla. Tarvittaessa Matias Turkkila voinee toimia kirjekyyhkynä.

Oletan myös, ettei tällainen yhteydenotto saa minkäänlaista vastakaikua asianomaiselta kolmelta taholta; Matias Turkkilan kantaa kirjekyyhkynä toimimiseen en uskalla veikata. Tästä syystä nim. J.Lannan haamun vaihtoehto 2 kaatuu käytännössä jo tähän. Mikäli vastoin odotuksiani joku em. kolmesta tarttuu tarjoukseen jollakin tavoin, ennen minkäänlaisen J.Lannan haamun hahmotteleman kaltaisen yhteistyön aloittamista hompanssiryhmän kanssa olisi syytä saada vastaus hänelta/heiltä siihen, miksi aiemmin vastaavantyyppiset tiedonkeruu-, analysointi- ja tiedontuottamisen (ilmais)palveluiden tarjoamiseen on vastattu kielteisesti ja/tai em. tarjoukset on kuitattu vaikenemisella. Ellei tällaisia tarjouksia ole esitetty, vastoin Hommassa kohtuullisen runsaasti esitettyjä ja kohtuullisen vakuuttavien kirjoittajien esittämiä väitteitä, pyydän em. henkilöitä vahvistamaan ko. torjuttujen yhteistyöväitteiden paikkansapitämättömyyden samalla foorumilla, jolla ne on esitettykin eli Hommalla.

Koska Trumpin asennetta poliittista vastustajiaan kohtaan on niin vuolaasti kehuttu Hommassa, odotan toki, että omilta poliittisilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan myös sangen kovaa asennetta, jotta heidän teräksiseen järkähtämättömyyteen poliittisten vastustajien jatkuvassa päälle syydettävän paskan ja hunajaisten kulissientakaisten lupausten rumputulessa voi luottaa. Jabban harjan edessä hiljenneet saavat näin ollen tehdä paljon töitä, jotta Jabban harjan vaikutus ko. henkilöihin unohtuisi mielestäni. Pyydän myös huomaamaan, että kantani on muodostettu sen pohjalta, että ko. toiminnassa olisi juuri seuraavat kaksi ryhmää: PS-puolue ja tietty ryhmä Homma -fooruminen kirjoittajia. Samojen henkilöiden kanssa nim. J.Lannan haamun ehdottamassa yhteistyössä toimimiseen toisenlaisista ryhmäsidonnaisuuksista käsin lähtee osaltani ainakin osin aivan toisenlaisista lähtökohdista. Esim. jos joku/jotkut em. kolmesta olisi perustamssa tiukan kansallismielistä nuivaa uutta puoluetta, vaatimattoman apuni saamiseen ei olisi puoleltani nyt mainitsemani kaltaista ennakkoehtoa.

Mielelläni jatkan lisää, mutta ainakin ensivaiheessa yksityiskohtia tai käytännön keinoja esitän julkisuudelta piilossa sellaisten tahojen kanssa joihin voin luottaa. Onneksi heihin kuuluu myös hompanssejakin. Yleistason keskusteluun osallistun toki Hommassa - myös tässä ketjussa.

Kiitän nim. J.Lannan haamua erittäin mielenkiintoisesta avauksesta ja monien kirjoittajien erittäin milenkiintoisita kommenteista.

[J. Lannan haamu]

En odottanut näinkään paljoa vastauksia, joten kiitos heille jotka ajatuksia ovat ketjuun uhranneet. Tarkennusta vielä sen verran, että laitoin kutsun noille ihmisille, koska tiedän heidän osallistuneen aiemminkin tämänkaltaiseen keskusteluun, mutta kutsu koskee jokaista hommaforumilaista moderaatiota myöten.

Kommentoin lyhyesti Kellosepän tekstiä, koska olen pitkälti samoilla linjoilla kirjoittamansa kanssa.

1. Me tiedämme jo pikkuhiljaa sen, että millainen viestintä ja asenne toimii. Tästä tietysti ollaan eri mieltä edelleen, että mikä on se oikea väkevyysaste, mutta siitä varmaan olemme yhtämieltä, että nykyinen on pitkälti liian lepsu. James Hirvisaaren viimeisimmät eduskunnan puheet saivat valtavan suosion, vaikka henkilö olikin valitettavasti kenties väärä. Jari Leinon kirjoitukset pk-seudun jengiväkivaltaisuuksista olivat myös erittäin luettuja. Perussuomalaisten, tai nuivien, ei millään muotoa pitäisi lähteä 'perusteluihin' tai irtisanomisiin, vaikka asioita voikin väkevästi selventää.

- Kysymys on siitä, että miksi perussuomalaiset eivät halua väkevöityä? Mainitsin nuo kolme henkilöä siitä syystä, että en usko kenelläkään muulla perussuomalaisella olevan enää sitä 'jotain'. Kai se oikea termi on sitten sisu. Me emme tiedä mistä kaikista asioista on kysymys, mutta tässä nimenomaan tarjotaan kättä homman puolelta näille, ketkä vielä ottavat kantaa eivätkä ole luovuttaneet. Henkilödynamiikan puolelta uskoisin, että Huhtasaari, Halla-aho ja Hakkarainen tulisivat hyvin toimeen keskenään ja kuten sanottu, ryhmässä on aina enemmän voimaa. Pidin aikoinaan erittäin potentiaalisena tätä Sebastian Tynkkynen, Aleksi Hernesniemi ja sen mukana olleen naisen listaa. Mutta Aleksi katosi tuhka tuuleen sen jälkeen eikä siitäkään tullut mitään.

Minä en usko, että perussuomalaiset poliitikot suostuisivat yhteistyöhön, mutta sekin mahdollisuus on kokeiltava.

Haluaisinkin nyt teidän kommentoivan, että mitä hyviä puolia ja huonoja puolia tällaisessa yhteistyössä olisi? Toki se edellyttää sen, että nämä kolme henkilöä saadaan siihen mukaan ryhmänä. Itse näen lyhyesti asian näin:

- Erittäin resurssitehokasta. Kolmestaan nämä persut saavat resurssit kohdistettua toimivammin ja Hommaforumin käyttö 'strategisena sidosryhmänä' on ketterä ja toimiva tapa. Meillä on täällä erittäin suuri tietopankki sekä osaaminen hyödyntää tietoa. Missään nimessä tätä ei ilmaiseksi tehdä, vaan kyseessä on palkkiomuotoinen toiminta.

- Merkittävä sisällöllinen anti. Tiedämme kuitenkin, että nämä ihmiset ovat usein mediassa. En tarkoita, että meidän tulisi lähteä ohjaamaan heidän mielipiteitä ja keskustelua, mutta ihan perusdataa ja strategista näkemystä. Kyse on enemmänkin sparraamisesta, jolloin saamme näistä mediassa esiintyvistä henkilöistä mahdollisimman suuret tehot irti. Ettei käy sillä tavoin kuten Immosen ja Odusogan välisessä keskustelussa, että vihollinen vie meitä aivan miten haluaa.

- Persut eivät vielä osaa hyödyntää eri medioita juuri lainkaan. Ainoat vaikutuskanavat ovat twitter ja facebook, joskus joku esiintyminen kerran vuoteen jossain miekkarissa. Muita kanavia ja toimintamuotoja on vaikka kuinka paljon. En usko, että kansanedustajien avustajat ovat oikea työkalu tällaisten kanavien ja keinojen valjastamiseen. Meillä tuntuu olevan tätä aikaa vähän liikaakin ehkä, niin sen ajankäytön voi takuuvarmasti kohdistaa Suomen kannalta paremmin...

Tämä vaatii lähtökohtaisesi aika paljon, mutta meidän puolelta asia on hyvin pitkälti jo valmisteltu, ei hommaa ei tarvitse aloittaa alusta, vaan ainoastaan valjastaa oikeanlaiseen käyttötarkoitukseen. Se vaatii muutamaa palaveria näiden kolmen perussuomalaisen sekä osan meidän edustajien välillä. Toiveena tietysti olisi, että tämän kolmikon joukkoon liittyisi muita perussuomalaisia vaikuttajia, sellaisia joilla on meritokraattista ja poliittista valtaa.

[Brandis]

Tahdon lyhyesti kommentoida ns. suvaitsevaiston ylimielisyyttä - mikä on se keskeisin syy, johon kaikenlaiset lähestymis- ja käden ojennus -pyrkimykset aina kaatuvat. Sivullinen pisteellä on siinä oikeassa, että tämä ylimielisyys heidän puoleltaan on vailla perusteita, sillä ei ole mitään kestävää pohjaa. Sen lisäksi ylimielisyys kenessä tahansa on äärimmäisen vastenmielistä, siksi se tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa altistettuna laajemmalle ja syvältä luotaavammalle kansalaiskeskustelulle.

Siihen puree parhaiten faktapohjainen, kiihkoton, asiallinen puhe ja heidän pointtiensa kumoaminen yksi kerrallaan - väsymättömästi. Halla-aho teki sitä aikansa Scriptan kautta, mutta on ymmärrettävää, ettei yksi ihminen pysty jatkamaan perinnettä kovin montaa vuotta ja etenkin yksin. Siksi ajatus siitä, että useampi ps-kansanedustaja ottaisi tämän tärkeän yhteiskunnallisen tehtävän nyt hoitaakseen, oli merkityksellinen ja tärkeä. Ehdottomasti kannatettava. Olemmeko niin tottuneita pitämään odotuksemme matalina mitä ps-edustajiimme tulee, että emme näe tämän keskeisyyttä, vaikka olemme kaikki enemmän tai vähemmän kokoontuneet tänne jatkamaan Scriptan perinnettä yhteiskunnallisten vinoutumien korjaajina?

Hommalla on mahtavaa potentiaalia, kysymys kuuluukin: miten valjastaisimme tämän potentiaalin tehokkaammin yhteiseen käyttöön?

[kelloseppä]

...
Jos teoriani pitää paikkansa, niin helpointa siltaa olisi rakentaa PS:n, Keskustan, Kokoomuksen ja KD:n kannattajiin. Heihin siis kannattaisi keskittyä. Vaikeinta sillanrakennus olisi Vihreiden, Vasemmiston ja SDP:n kannattajiin. (Tällöin joudun tekemään sen rohkean oletuksen, että kansanedustajien arvot vastaavat äänestäjiensä arvoja.)

RKP jää kuvassa keskelle, mutta RKP:n kansanedustajat ovat kyllä mokuttajia pahimmasta päästä. Ehkä kuvaan pitäisi lisätä kolmas akseli "kansallismielinen-rajojen avaaja". Ehkäpä RKP:n kansanedustajat ovat arvokonservatiiveja monissa asioissa, mutta ääriliberaaleja rajojen tuhoamisessa?
...

lihavointi minun

Näkisin aivan välttämättömänä kolmannen akselin avaamista akselille: kansallismielinen - globalisti (ei rajojen avaaminen matuille -tarkoituksessa). Itseasiassa pidän sitä akselia tällä hetkellä tärkeämpänä kuin kahta perinteistä yhteensä.

Arvonoservatiivit ovat keskimäärin yhetiskuntamme varakkainta, koulutetuimpaa ja kansainvälisintä (ulkomaalaissita eniten kokemusta nimenomaan kaltaistensa "maailmaa pyörittävien" ulkomaalaisten muodossa ulkomailla) porukkaa. Tästä syystä lyhyellä tähtäimellä he keskimäärin a) hyötyvät eniten matuteollisuuden tahkoamista voitoista b) hyötyvät eniten ruohonjuuritason työtehtävien palkkatason reallisesta laskemisesta c) vähiten tulevat näkemään ja kokemaan arkipäivässään matuilun karun arjen. Matuilun itselleen tuomat hyödyt he ymmärtävät varsin hyvin. Äärimmäisenä esimerkkinä jokin Stubbelon kaltainen hyypiö.

Vasemmistolaiset arvoliberaalit ovat keskimäärin yhetiskuntamme köyhintä, vähiten koulutettua ja nurkkakuntaisinta (ulkomaalaista kokemusta eniten nimenomaan kaltaistensa "sorrettujen" ulkomaalaisten muodossa kotimaassa) porukkaa. Tästä syystä lyhyellä tähtöäimellä he keskimäärin a) saavat siipeensä eniten matuteollisuuden haitoista b) saavat siipeensä eniten ruohonjuuritason työtehtävien palkkatason laskemisesta c) eniten tulavat näkemään ja kokemaan arkipäivässään matuilun karun arjen. Äärimmäisenä esimerkkinä leipäjonossa seisova ainoastaan sosiaalitukien ja kunnallisen asunnon varassa elävä ja henkisesti täysin oma-aloitteettomaan tilaan vajonnut henkilö. Tämä ryhmä puolestaan kaikkein vähiten toistaiseksi ymmärtää, että matuilu ja he eivät tule mahtumaan samaan maailmaan, eivät edes fyysisesti.

Nuivien tulee muuttaa sanomansa siten, että he näyttäytyvät juuri maan pienimpien silmissä paremman tulevaisuuden tuovalta poliittiselta liikkeeltä. Liikkeeltä joka tuo takaisin maailman, jossa vaatimattomalla työllä elää vaatimattomasti, mutta omin jaloin. Maailman, jossa vallitsee oikeudenmukaisuus, vaikka karukin sellainen. Maailman, jossa annetaan arvo köyhällekin ja kouluttamattomalle kantikselle. Mieelstäni tehdään virhe siinä, että puhutaan rahasta ja elintasosta, eikä puhuta arvoista ja oikeudenmukaisuudesta. Toki tällaisen sanoman puhujan ei tule itse olla lainkaan perso mammonalle eikä herkkuja notkuville pöydille.

Tällaisen ihannemaailman maalailuun tarvittaan uskottavuutta keinovalikoiman muodossa. Siispä rajat matuilta kiinni, hyvin tiukka kotimaisessa omistuksessa olevien suosiminen kilpailutuksissa, karumpi meno kouluihin ja työpaikoille sellaisia kohtaan, joille ei työnteko maistu, jonninjoutava paskaajauhava hallinto tunkiolle jne... Luonnollisesti tämä kaikki tulee merkitsemään rahassa mitattuna kauheaa elintason laskua - ainakin lyhyt- tai sitten pidempiaikaisen ylimenovaiheen ajan. Uskon, että tyhjien taloudellista taivasta maalailevien lupausten sijaan realismia, mutta maan vähäisimmällekin omanarvon ja oikeudenmukaisuuden tunnetta tarjoava poliittinen ohjelma tuo suuren massan kannatusta - myös nukkuvilta.

Kuten ylläolevasta näkyy pidän ongelmana lähinnä sitä, ettei ole toistaiseksi uskallettu lähteä hahmottamaan olemassa olevaa tilannetta perinteisen oikeisto-vasemmisto ja arvoliberaali-arvokonservatiivi -akselin ulkopuolella. Toinen perusongelma on siinä, ettei uskalleta lähteä taloudellisen hyvinvoinnin ja pohjoismaisen kansankodin hyvinvoinnin ulkopuolisen ulkopuolisesta kehyksestä. Nähdäkseni nuivien tulee päivittää nykyaikaan tai luoda moderni versio ns. vanhan sosialidemokraattisen puolueen kolmeen suureen tavoitteeseen (8-tunnin työpäivä, torpparivapautus, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisvaaleissa) kiteytetty abstraktin idean kaltainen kuva paremmasta maailmasta. (Kukaan tuskin kiistää sitä, että sangen merkittävän kannatuksen saivat sellaisella ohjelmalla). Ilman lupauksia elintason noususta tai mammonan satamisesta maan päälle; ilman lupauksia yhteiskunnan palveluiden parantumisesta.

Tulevaisuutta ei rakenneta menneisyyden keinoilla vaan menneisyyden eväillä ja perinnöllä.

edit lisätty yksi virke

[Kulttuurirealisti]

J. Lannan 2. vaihtoehdon tapaista olen pyöritellyt itsekin mielessäni. Siinä muodossa, että poliitikoilla olisi nykyistä kiinteämpi ja laaja äänestäjien rinki, joka antaisi apua mm. viestintään, vaalityöhön ja tiedonkeruuseen. Poliitikolta sitten odotettaisiin, että hän vähintään tekee sen minkä pystyy ajaakseen äänestäjäporukkansa etuja ja näkemyksiä puolueessaan ja samalla eduskunnassa/valtuustossa/tv:ssä/blogissa. Tiiviimpi yhteys omaan edustajaan, ja uhka siitä, että kannatus ja tuki varmuudella siirtyy, ehkä saisi aikaan sen, että takkia olisi vaikea kääntää.
On eri asia, onko poliitikko halukas maksamaan siitä, niin kuin J. Lanta ehdotti. Aika laadukasta tavaraa pitäisi olla tarjolla.

Jos mietitään poliitikkojen kannalta, he haluavat ilmeisesti mahdollisimman paljon liikkumavaraa. Ennen vaaleja ollaan läheisiä, muulloin otetaan etäisyyttä. Niin kuin nykyään nähdään. Jos poliitikko saataisiin vakuuttuneeksi, että tiivis yhteys ja uskollinen äänestäjien etujen ajaminen saisi hänet valituksi kerran toisensa jälkeen, tällainen järjestely ehkä alkaisi kiinnostaa.

Yksi iso ongelma on, että ihmiset eivät jaksa seurata politiikkaa kovin tiiviisti, tekevät sitten lauman mukana vähin tiedoin ratkaisujaan. Liikkuvia äänestäjiä on paljon, he menevät usein liukkaiden pillipiiparien perään.

Edit. Muuten, huomiona Isotalon kuvaajasta: jännä miten Katainen ja silloinen kepun pj. olivat noin kaukana väitetystä puolueensa kannattajien alueesta. Nykyäänkin samanlaista epäsuhtaa on nähtävissä. Kepussa on liberaalisiipi johdossa.

[kelloseppä]

...
Minä en usko, että perussuomalaiset poliitikot suostuisivat yhteistyöhön, mutta sekin mahdollisuus on kokeiltava.

Haluaisinkin nyt teidän kommentoivan, että mitä hyviä puolia ja huonoja puolia tällaisessa yhteistyössä olisi? Toki se edellyttää sen, että nämä kolme henkilöä saadaan siihen mukaan ryhmänä.
...

Eiköhän olisi parasta ensin kysyä em. kolmen poliitikon periaatteellista kantaa em. yhteistyön muotoon. Jos suhtautuvat siihen myönteisesti, samalla olisi varmaan paikallaan kysyä, että olisiko heillä mahdollisesti jotain ennakkoehtoja ja/tai -toiveita tällaisen mahdollisen yhteistyön osalta. Olisi huomattavan paljon helpompaa plus-miinus pohdinta tällaiselta pohjalta, jos tältä osin ylipätään on mitään konkreettista pohdittavaa. Koko ajan on muitettava, että käytännössä talkootyön hintaista apua tässä poliitikolle ollaan tarjoamassa, joten avun vastaanottajalta on saatava jonkinmoinen periaatteellinen aiesitoumus yhteistyöhön ennen kuin aletaan leipoa tämän leipomuksen muodon sisältöä tämän pidemmälle ja varsinkaan ihan ajan kanssa.

edit täsmennys lisätty

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pohtikaapas edes pikkaisen sitä että mikä ensiarvoisen tärkeä asia teiltä kaikilta on unohtunut ja minkä asian korjaaminen on ehdoton edellytys jotta jotain saataisiin aikaiseksi.

[Lalli IsoTalo]

... ainakin viisi persua tarvitaan nyt oikeasti työskentelemään yhteen. ... Nämä henkilöt ... lähestyvät sähköpostitse ja blogeineen näitä suvaitsevaisia, vastuuttaen heidät argumentoimaan ja perustelemaan väitteensä.

Vastuuttavat millä vipuvarrella? Kansanedustajat eivät ole vastuussa poliittisille vastustajilleen.

2.vaihtoehto: (Strategisen analyysiverkoston muodostaminen)

Kun joku em. persuista tietää osallistuvansa viikon kuluttua ylen keskusteluohjelmaan, mtv:n haastatteluun tai johonkin yliopiston paneelikeskusteluun, niin nämä persut valjastavat meidät laatimaan suunnitelman joka pitää sisällään seuraavaa: Pohdimme argumentit mitä nämä persut viestivät ja ennen kaikkea sen, miten he nämä viestivät. Kartoitamme todennäköiset vastustajan argumentit ja kumoamme ne. Kartoitamme lisäksi vastustajan historian ja kommentit, joten persut voivat argumentoida näitä vastaan. Jokaisesta anaalyysikartoituksesta nämä persut tekevät lahjoituksen Homma Ry:lle.

Tässä on ideaa. Tähän asti Soini on ymmärtääkseni halunnut tehdä selkeän pesäeron Hommaan, mutta tämä voisi muuttua. Homma on valtava rikkaus ja voimavara! 

Siis ihan oikeasti.

[Faidros.]

Yritä tässä sitten ratkaisukeskeisyyteen.
www.paivanlehti.fi/vankien-maara-kasvoi-tutkintavangeista-ulkomaalaisia-on-jo-selvasti-yli-kolmannes/

[kelloseppä]

...
Ei ole yllätys, että hommalla on niin paljon IT-orientoituneita tai kovista tieteistä tai yhteiskunnan toiminnoista kiinnostuneita ihmisiä. 

Eikä ole yllätys sekään, että humanisteilla, journalisteilla, kirjailijoilla, taiteilijoilla on niin tolkuton ylipaino suvispuolella.
...
Voin olla väärässä, mutta minusta nuivuuden etenemistä ei ainakaan kovin paljoa pitäisi haitata se, että nuivat yrittäisivät hieman nykyistä paremmin päästä selville siitä, mikä sen toisen laidan ihmisten mielissä pyörii, ja miten he päätyvät niihin kummallisiin lopputuloksiinsa. Olisi sitten helpompi jutella. Tai jos ei viitsi jutella, niin oppisipa ainakin verbaalimäiskimään opponenttejaan paremmin.

Vaikka en ole heittämässä roskakoriin MTBI –zydeemiä, uskallan kritisoida sen kykyä yksinään hahmottaa suvisten ajattelumaailman perusteiden hahmottamisessa. Eräs syy tällaiseen näkemykseeni on hyvin henkilökohtainen: koulutuspohjaltani elän juuri siellä monien nuivien mielestä pimeyden ytimessä: taiteiden ja museoiden maailmasta. Heitän tässä tiskiin ko. hahmotustavan rinnalle erään hyvin epämääräisen käsitteen, jota kutsun historiatietoisuudeksi tai sen puutteeksi.

Matuleiriläiset rautatientorilla tai yksittäiset piltit jossain Balkanin matuleirillä nähdään suviksen maailmassa vain henkilökohtaiseksi hädäksi, joka sattuu suvakkia yhtä syvästi ja osuu vähintään yhtä lähelle kuin oman läheisensä vastaavan kaltainen hätä vaikkapa vanhustentalossa. Maailma ja sen syy-seuraussuhteet kutistuvat vain tähän yksittäiseen hetkeen; historiallinen ajantaju yltää korkeintaan tulevaisuuteen viikon, kuukauden tai vuoden päähän. Nuiva hahmottaa historiantajunsa avulla omien kykyjensä ja harrastuneisuutensa tasolla sen, että menneisyydessä tietyt tapahtumat ovat johtaneet matuleirin syntymiseen tai piltin joutumisen jonkin balkanilaisen aidan taakse.

Joidenkin kollegoideni kanssa keskustellessa olen yllättynyt siitä, että ainakin näiden suvakkien on vaikea hahmottaa menneisyyteen tai tulevaisuuteen liittyviä syy-seuraus –suhteita. Muistan, kun Syyriassa Assadin kaatamisen alkutahtien aikana minua katsottiin kieroon, kun kysyin, että minkälaista sakkia sitten Assadin tilalle ovat nostamassa. Yhtälailla minua katsottiin kieroon, kun en oikein jaksanut lähteä tuomitsemaan Venäjää Syyrian pommituksistaan. Eräät kollegani väittivät ISIS:n ollessa voimansa kukkuloilla, että Venäjä on syypää ISIS:n nousuun ja juuri sen vuoksi Suomen tulee vastaanottaa matuja runsain mitoin. Samat henkilöt ovat nähneet Suomeen saapuneiden syyrilaisten/irakilaisten matujen auttamisen ehkäisevän Venäjän vaikutusvallan kasvua Suomessa, koska menestyksellisesti kotouttamamme matut aikanaan tuomaan aidon demokratian ja aineellisen hyvinvoinnin Syyriaan/Irakiin.

Nähdäkseni tällainen syy-seuraussuhteiden sekamelska ei johdu yksin MTBI:n hahmottamalla tavalla, vaan kyseessä on kyvyttömyys nähdä tämän hetken olevan vain eräs lenkki loputtomassa ketjussa. Tietyllä tavalla ajatusmaailmassa on saavuttu sinänsä varsin erheelliseen "historian loppuun" huolimatta siitä, kuinka pahaenteistä tulevaisuutta moinen muoto länsimaisen tieteen, kulttuurin ja demokratian ylivertaisuuden –hybriksestä ennustaakaan. Oma historiallinen tehtävä eräänä historian lenkkinä ei enää täytykään vain oman yhteisön ja kansallisvaltion paremman tulevaisuuden rakentamisen tavoitteena vaan pyritään nietzscheläisellä vimmalla jättämään oma jälki koko maailmanhistoriaan.

Ei todellakaan ole pahitteeksi koettaa ymmärtää, miten suvikset päätyvät omiin johtopäätöksiin, mutta omalta osaltani en ole vielä kyennyt hahmottamaan, että miten henkilö, jonka kanssa on hyvinkin hedelmällistä keskustella esim. hyperboreaaliteorian 1600-luvun lopun kuvallisista allegorioista, ei kykene hahmottamaan nykyhetken tapahtumien osalta älyllisesti lähelläkään vastaavantasoisia syy-seurausuhteita. Sen hahmottaminen, että nykyhetki syy-seuraus -suhteineen on huomenna historiaa syy-seuraus -suhteineen, tuntuu olevan liian monelle kollegalle jotenkin aivan mahdotonta käsitellä.

[Lalli IsoTalo]

.. pitäisi pelata peliä nimeltä Kuinka Teen Suomesta Paremman Paikan Asua ja Elää. Se, miten se peli toimisi, on mysteeri, mutta se, mitä sen pelin kautta yritettäisiin aikaansaada, tulee selväksi pelin nimestä.

Tämä on erittäin hyvä idea, jota kannatan lämpimästi!

Muistaakseni Soininvaarakin pelasi jotain sivilisaatiopeliä, ja huomasi yllättäen, että armeija pitää olla, muuten sivilisaatio katoaa. Samanlaisia lampun syttymisiä tarvitaan nuivuuden suhteen!