2017-02-26 Tutkimus: Luottamus päättäjiin heikkoa Suomessa kaikilla tasoilla

[Alaric]

Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaamassa tutkimuksessa on todettu, että suomalaisten luotto päättäjiin on heikkoa kaikilla tasoilla kuntapäättäjistä EU-pomoihin.

Oman kunnan päättäjiin luottaa erittäin tai melko paljon joka kolmas, valtakunnan tai maakunnan päättäjiin joka neljäs ja EU-päättäjiin vajaa viidesosa. Erityisesti perussuomalaisten kannattajat eroavat kaikkien muiden puolueiden kannattajista: he eivät luota suuresti minkään tasoisiin päätöksentekijöihin. Samassa rintamassa luottamuksen suhteen ovat he, jotka eivät äänestä lainkaan vaaleissa.

Mitähän tällaisista tuloksista pitäisi päätellä? Suomalaiset ovat jääräpäisiä turhasta valittajia? Päättäjämme ovat perseestä ja politiikka kaipaa uudistamista?

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/490192-yllatyitko-tuore-tutkimus-nain-vahan-suomalaiset-luottavat-paattajiin (26.2.2017)

Yllätyitkö? – Tuore tutkimus: näin vähän suomalaiset luottavat päättäjiin

Luottamus päättäjiin on Suomessa heikko kaikilla tasoilla. Kansalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin. Epäluottamuksensa – siis ei lainkaan tai ei kovinkaan paljon – ilmaisee kolme neljästä. Valtakunnan ja oman maakunnan päättäjiin luotta vain joka neljäs.

Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön uunituoreesta tutkimuksesta.

Oman kotikunnan päättäjiinkään ei luoteta. Kolmannes luottaa erittäin tai melko paljon ja selvä enemmistö ei luota kovinkaan paljon tai ei lainkaan.

Vaisuja tuloksia selittää osaksi se, että kansalaisten odotukset ja vaatimukset laukkaavat reaalitodellisuuden edellä. Tähän johtopäätökseen antaa aihetta se, että elinoloihin kotimaassa ja kotikunnassa ollaan kuitenkin kohtuullisen tyytyväisiä.

Edellisen kerran luottamusta oman kotikunnan päättäjiin selvitettiin vuonna 2013. Vertailu aiempaan ei kerro mittavasta muutoksesta. Vaikka luottamus on hieman vähäisempää kuin edellisessä mittauksessa, muutos voi selittyä myös sattumalla. Jos luottamuksessa on tapahtunut "romahdus", on sitä haettava vuotta 2013 edeltävistä vuosista.

Puoluekanta on yhteydessä luottamusarvioihin. Keskustan kannattajat antavat suitsutusta valtakunnallisten päättäjien ohella etenkin oman maakunnan ja kotikunnan päätöksentekijöille. Euroopan unionin päättäjiin keskustan kannattajat suhtautuvat kuten kansa keskimäärin.

Kokoomuksen tukijat luottavat keskimäärää enemmän päättäjiin kaikilla tasoilla. Kokoomuksen kannattajat antavat arvoa etenkin valtakunnan ja Euroopan unionin päättäjille. 

Perussuomalaisten kannattajat poikkeavat kaikkien muiden puolueiden kannattajista. He eivät luota suuresti minkään tasoisiin päätöksentekijöihin. Suhtautumisessa valtakunnallisiin päättäjiin perussuomalaisten tukijat asettuvat yhteiseen rintamaan oppositiopuolueiden kannattajien kanssa.

Perussuomalaisten tukijoiden kanssa samassa rintamassa ovat ne kansalaiset, jotka eivät äänestä vaaleissa. Luottamus päättäjiin on kateissa.

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien epäluottamus kohdentuu voimakkaasti valtakunnan tason päätöksentekijöihin. Tämä selittyy sillä, että puolueet ovat oppositiossa.

Maaseutumaisissa kunnissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa luotetaan keskimäärää enemmän oman kotikunnan ja maakunnan päätöksentekijöihin. Luottamus oman maakunnan päätöksentekijöihin on keskimäärää voimakkaampaa Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa luotetaan maakunnan päättäjiin keskimäärää vähemmän.

Maakuntapuntari 2017 -tutkimuksessa selvitettiin luottamusta kotikunnan, oman maakunnan, valtakunnan tason ja Euroopan unionin päättäjiin. Luottamussuhteen selvittäminen antaa tietoa siitä, missä määrin päättäjien toiminta hyväksytään. Luottamus päivittyy jatkuvasti vastauksena muuttuviin olosuhteisiin ja tapahtumiin

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4 299. Vastaajat edustavat maamme 18–75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Edit: Otsikon vuosiluku oli typon vuoksi pari vuotta menneisyydessä. Kiitos huomautuksesta, Kim Evil

[Impi Waara]

Pitäisikö tästä tuloksesta yllättyä? Kun politiikassa on enenevässä määrin siirrytty yhteisten asioiden hoitamisesta omien intressien hoitamiseen, yllättävää olisi, jos äänestäjät vielä luottaisivat. Huonoistakaan päättäjistä ei päästä eroon, rötöstelijät saavat jatkaa, on kai aika vaihtaa äänestäjät.

[Kim Evil-666]

Niin, kyllähän se suurin syy luottamuspulaan taitaa kuitenkin olla se, että vaalipuheet ovat yhtä suurta kusetuskilpailua kusetuskilpailun perään.

Halla-aho sanoi, että Persuja äänestetään niin kauan, kun he ovat vaihtoehto. Vaihtoehto on sulautunut lähes täysin samaan kusetusrinkiin ja "protestiäänestäjien", niiden vaihtoehtoa hamunneiden luottamus on taas valahtanut sinne pohjamutiin.

Ei kai se nyt mikään yllätys voi kenellekään olla, ettei poliitikkoihin luoteta, kun politiikka on yksi paskanpuhumisen epävirallinen maailmanennätys.

PS. Otsakkeen vuosiluku ontuu.

[b_kansalainen]

Voittaja on se, joka osaa kääntää tuon epäluottamuksen ääniksi vaaleissa. Persuilta se ei enää tule onnistumaan.

[KTM]

Ei voi sanoa muuta kuin syystäkin.

Ei vieläkään tiedä ketä voisi äänestää kuntavaaleissa, persuja en heidän petoksensa takia äänestä enkä ketään muutakaan nykyisistä eduskuntapuolueista.

Eduskuntavaaleisaa voin harkita persuihin palaamista jos Halla-aho on puheenjohtaja. Nyt en äänestä heitä missään tapauksessa.

[Perttu Ahonen]

Ainoa keino saada politiikkaan uskottavuutta on päätöksenteon läpinäkyvyys ja avoimuus.  Parasta tietysti olisi, jos Suomessa media olisi vallan vahtikoira, eikä osana poliittista establishmentia.

[Alaric]

Paras tapa saada politiikkaan uskottavuutta on mielestäni suoran demokratian lisääminen sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Tämän lisäksi yhtenä toimenpiteenä esitän kaiken maailman hyvävelikerholaisten ja poliittisten broilerien sysäämisen huit helvettiin sieltä turhien palkkiovirkojensa ja hillotolppiensa ääreltä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta mutta...

[Impi Waara]

Sääministeri Pipilä ja johtamansa lauma eivät kyllä juhli läpinäkyvyydellä ja avoimuudella, joten uskottavuutta ei ole. EU:n virkoihin pakenevat ne, jotka ovat asiat ensin saaneet ryssittyä kotimassa. Muualla maailmassa poliittinen ura olisi vähemmästäkin katkolla, Suomessa ketkuista pääsee eroon vain haaveissa. Ne harvat selkärankaiset politiikassa toimijat pelataan ulos. Tämä maa on katastrofi suoraan sanottuna.

Suomalaisesta mediasta on jo sanottu kaikki...

[Hornsmith]

... jos Suomessa media olisi vallan vahtikoira, eikä osana poliittista establishmentia.

Tämä! Median pitää olla vallan vahtikoira, eikä vaan pelkkä koira. Sparrausta ja haastamista tarvitaan. Päätöksenteon taustavaikuttimet ovat nykymaailmassa niin monimutkaisia ja monesti kaukaa lähteviä, ettei niitä päättäjäkään ymmärrä ellei joku pysäytä pohtimaan ja jäsentelemään. Nämähän eivät nykyään aina ehdi edes ministeriötasolla tuumailemaan, koska ego ja ja tehokkuuden mittarina pidetty nopea päätöksenteko.   

[Perttu Ahonen]

... jos Suomessa media olisi vallan vahtikoira, eikä osana poliittista establishmentia.

Tämä! Median pitää olla vallan vahtikoira, eikä vaan pelkkä koira. Sparrausta ja haastamista tarvitaan. Päätöksenteon taustavaikuttimet ovat nykymaailmassa niin monimutkaisia ja monesti kaukaa lähteviä, ettei niitä päättäjäkään ymmärrä ellei joku pysäytä pohtimaan ja jäsentelemään. Nämähän eivät nykyään aina ehdi edes ministeriötasolla tuumailemaan, koska ego ja ja tehokkuuden mittarina pidetty nopea päätöksenteko.

Eikä asiaa ainakaan helpota se, että suuri osa kaupunkien korkeimmista virkamiehistä on poliittisesti valittuja virkamiehiä, jotka tekevät järjestelmän sisällä työkseen poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavia valmisteluja.   Poliittisille kuntapäättäjille sitten annetaan hyvin valmisteltu paketti päätöksentekoa varten.
Luonnollisesti nämä korkeat poliittisesti valitut virkamiehet edustavat kunnan poliittista voimasuhdetta ja koska näin on, niin lautakunnat päättävät usein sen suuntaisesti, kuin mitä virkamiehet ovat valmistelleet.   Valmistelut ovat usein jonkin tietyn poliittisen suunnan piilo/tavoitteiden mukaisia.  Poliittisen konsensuksen takia ei virkamiesten laatimia suunnitelmia yleensä muuteta ja jos äänestykseen mennään, äänestävät konsensuspuolueet yleensä virkamiehen esityksen puolesta, näin vaikka kyseessä saattaisi olla melkoinen poliittinen vedätys johonkin ideologiseen suuntaan.  Luonnollisesti konsensuspuolueet odottavat sitten vastavuoroisuutta, kun kyse on omalle puolueelle tärkeästä asiasta.

Kuten jokainen älykäs lukija huomaa, niin missä onkaan kuntalaisten etu ja mikä on kuntalaisten edun arvo, suhteessa poliittisten eturyhmien eturyhmäpolitiikkaan ja niiden tavoitteisiin.

Kuntalaiset toisinaan kokevat nahoissaan, että tehdyt päätökset ovat kuntalaisten etujen vastaisia. Mutta minkä teet, kun kaikki on mennyt lainmukaisesti ja demokraattisesti.   Minä ymmärrän täysin, jos kansalaiset suhtautuvat poliittiseen päätöksentekoon varautuneesti, niin minäkin suhtaudun.  Mutta silti olen ehdolla olemaan mukana päätöksenteossa, vaikka realiteetit ovat mitä ovat.

[Finis Finlandiae]

Luotan päättäjiin ja mediaan kuin vuoreen.
Luotan siihen, että kaikki mitä päättäjät päättävät ja valtamedia raportoi on 100 % hevonpaskaa, kunnes riippumaton faktan- ja tavarantarkastaja (some) on tarkastanut tuotteen.

Luottamukseni saaminen oli helvetinmoinen, taitava ja pitkäkestoinen suoritus, josta päättäjien ja median kannattaa olla ylpeitä. Se luottamus ei helposti luisu, saatika katoa, sen lupaan.

[Saturoitunut]

Vaisuja tuloksia selittää osaksi se, että kansalaisten odotukset ja vaatimukset laukkaavat reaalitodellisuuden edellä. Tähän johtopäätökseen antaa aihetta se, että elinoloihin kotimaassa ja kotikunnassa ollaan kuitenkin kohtuullisen tyytyväisiä.

Ehkä ongelma onkin "reaalitodellisuudessa" eli vallitsevissa oloissa. Suomessakin on oma "deep state" eli vakiintunut valtakoneisto, joka pyörittää maata vaalituloksista riippumatta. Kansalaiset odottavat demokratiaa ja saavat jotain aivan muuta.

Perussuomalaisten kannattajat poikkeavat kaikkien muiden puolueiden kannattajista. He eivät luota suuresti minkään tasoisiin päätöksentekijöihin. Suhtautumisessa valtakunnallisiin päättäjiin perussuomalaisten tukijat asettuvat yhteiseen rintamaan oppositiopuolueiden kannattajien kanssa.

Perussuomalaisten tukijoiden kanssa samassa rintamassa ovat ne kansalaiset, jotka eivät äänestä vaaleissa. Luottamus päättäjiin on kateissa.

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien epäluottamus kohdentuu voimakkaasti valtakunnan tason päätöksentekijöihin. Tämä selittyy sillä, että puolueet ovat oppositiossa.

Persujen äänestäjät ja äänestämättä jättävät ovat siis pitkälti samaa porukkaa. Nykyinen valtarakenne ei palvele kumpaakaan. Toiset heistä vain äänestävät edelleen jonkinlaisesta äidinmaidossa peritystä velvollisuudentunnosta johtuen.

Lisäksi ei ole kohtuutonta sanoa, että kun Persut menivät hallitukseen, heidän kannattajansa jäivät oppositioon. Kytkös "kansanedustajien" ja heidän edustamansa kansan välillä on katkennut.

[Eisernes Kreuz]

Ei millään tavalla yllättävä tulos. Suomalaiselle politiikalle on erityisen tyypillistä suurten lupausten antaminen ennen vaaleja, mutta heti kun vaalit on käyty ja valtaan päästy, lentävät nuo lupaukset saman tien romukoppaan. Tätä samaa harrastavat kaikki puolueet. Tuohon kun yhdistää vielä sen seikan, että maassa harjoitettu politiikka on ollut pääpiirteissään jo vuosien ajan samanlaista täysin riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat kulloinkin vallassa, niin eipä ihme, että harva jaksaa enää uskoa päättäjiin ja että nukkuvien puolue kasvaa vaali vaalilta suuremmaksi.

Johtuuko tuo sitten päättäjiemme kyvyttömyydestä vai valtavan virkamieskoneiston halusta pitää yllä status quota, on hyvä kysymys. Luultavasti molemmista.

Asiaa ei ainakaan auta EU:n liittovaltiokehitys, jossa valta siirtyy yhä enemmän kauas Brysseliin suomalaisten äänestäjien ulottumattomiin.

[Kyklooppi]

Minä luotan kaikkivaltiaaseen Timo Soiniin, perusssuomalaisten luojaan, kuin jeesukseen kristukseen, jumalan ainoaan poikaan.

[Eisernes Kreuz]

Paras tapa saada politiikkaan uskottavuutta on mielestäni suoran demokratian lisääminen sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Tämän lisäksi yhtenä toimenpiteenä esitän kaiken maailman hyvävelikerholaisten ja poliittisten broilerien sysäämisen huit helvettiin sieltä turhien palkkiovirkojensa ja hillotolppiensa ääreltä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta mutta...

Suora demokratia olisi monessa mielessä hieno juttu. Se olisi kuitenkin valtava uhka niin poliitikoille kuin virkamiehille, joten siksi sellaista ei tulla Suomen keisarillisessa hallitusjärjestelmässä koskaan näkemään.

[Uuno Nuivanen]

Vihdoinkin tutkimus, jonka tuloksiin saattaa luottaa.

[Arkipiispa]

Tutkimuksen tulos ei yllätä, mutta poliitikkojen ja puolueiden reaktio tulee meidät yllättämään aivan yhtä vähän tai vähemmän.

Tähän voitaisiin reagoida kahdella eri tavalla:
1) Puolueet voivat aloittaa ryhdistäytymisen päästäkseen selkärangallisten eliötyyppien ryhmään
2) Puolueet voivat aloittaa kampanjan jossa äänestäjille luvataan perusteettomasti parempaa jos äänestämme juuri heitä

On vaikea arvioida, kumpaan suuntaan kukin puolue lähtee "ratkaisemaan" tutkimuksessa ilmennyttä ongelmaa. 

[repo]

Myös Yrittäjät-järjestön Yrittäjäsanomat on teettänyt johtavien poliitikoiden luottamusta mittaavan kyselyn Kantor TNS:llä.

25.02.2017 - 05:04
Yrittäjäsanomien luottamuspuntari: Sipilän arviot romahtivat
Petteri Orpon luottamuspääoma on kärkipoliitikoiden nelikosta vahvin. Tutkija: Hallituksen soutaminen ja huopaaminen sekä kohut näkyvät Sipilässä.

https://www.yrittajat.fi/uutiset/550788-yrittajasanomien-luottamuspuntari-sipilan-arviot-romahtivat

Kokoomuksen verkkouutisten uutinen kyselystä.

Yrittäjäsanomat: Kansalaiset luottavat kärkipoliitikoista eniten Sauli Niinistöön ja Petteri Orpoon

Kohut ja hallituksen huopaaminen alkavat näkyä Juha Sipilän nauttimassa luottamuksessa.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Orpo_Niinisto_luottamus-62032

Erikoista Yrittäjien kyselyn toteutuksessa oli minusta tämä.

Luottamuspuntari-kyselytutkimus on laadittu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen Luottamus-kirjassaan rakentamalla mallilla.

Tutkimuksessa vastaajille esitettiin 18 luottamusta mittaavaa ominaisuutta ja pyydettiin kertomaan, kuinka hyvin tai huonosti ne sopivat neljän suurimman puolueen puheenjohtajaan, Sipilään, Soiniin, Orpoon ja Rinteeseen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös presidentti Niinistöä.

Luottamusta arvioitiin viidellä tekijällä, jotka ovat integriteetti, tahto, kyvykkyys, tulokset ja avoimuus. Lisäksi arvioitiin kehittämishalua, yhteiskuntavastuuta, mainetta ja rohkeutta.

Korostukset minulta. Ensivaikutelma kyselystä näillä annetuilla tiedoilla on järeän oloinen kysely. Herättää vain epäilyksen, onko näin järeässä mittausmenetelmässä mitään järkeä, koska vastaajat eivät tunne arvioitavia ihmisiä muuten kuin pääasiassa valtamedian tarjoilemien mielikuvien kautta. On vaikea uskoa, että 1040:sta vastaajasta tuskin kennelläkään on muuta kokemuspohjaa arvioitavista poliitikoista kuin se, minkä he ovat mediasta keränneet.

Mutta näiden kyselyjen tarkoitushan on toisaalla. Ehkä tämän kyselyn yksi tarkoitus oli käyttää Yrittäjien puheenjohtajan kirjassaan lanseeraamaa menetelmää sekä tietysti antaa kirjalle sopivaa myynninedistämistyötä. Toiseksi näin vaalien lähestyessa tälläkin kyselyllä jälleen vahvistetaan haluttuja mielialoja äänestäjien keskuudessa: "Kansalaiset luottavat kärkipoliitikoista eniten Sauli Niinistöön ja Petteri Orpoon". Onhan ne kyselyyn vastanneet 1040 yrittäjää tietysti kansalaisia, mutta...

Nostan vielä tähän ketjuun Seura-lehden toimittajan Ari Korvolan huomiot, että kannatusmittaukset taitavat useasti vain toimittaa sitä, mitä mittauksen tilaajat haluavat. Ketjun aloitusviestissä nostettu kannatusmittaus kyllä tukee omia tuntojani: vaalipuheet ovat muuttuneet teatteriksi ja vaalien jälkeen vastuu jollekin muulle taholle kuin äänestäjille merkitsee enemmän. Hokeminen vastuun kantamisesta saa äänestäjät uskomaan, että heitä koskevista asioista tehtäisiin heitä hyödyttäviä päätöksiä ja poliittinen sirkus saa jatkua.