News:

Mikäli olet unohtanut salasanasi eikä rekisteröinnissä käytetty sähköposti toimi tai haluat vaihtaa sähköpostisi toimivaksi, ota yhteyttä sähköpostilla tai facebookin kautta.

Main Menu

Professori Alpo Juntunen ehdottaa: Suomi sotilasliittoon Venäjän kanssa

Started by Alaric, 19.12.2016, 14:46:32

Previous topic - Next topic

Pitäisikö Suomen liittoutua sotilaallisesti Venäjän kanssa?

Kyllä
19 (16.8%)
Ei
77 (68.1%)
En osaa sanoa
17 (15%)

Total Members Voted: 113

internetsi

Vähän samanlainen ajatusmalli kuin sellainen, jossa joku haluaa välttää HI-viruksen ja käyttää kortonkia. Kyseinen professori varmaan ajattelee niin, että parempi kai se on sitten käydä panemassa HIV-huoraa paljaalla, niin sen jälkeen ei enää tarvitse pelätä HIV-tartuntaa. Ettei vaan olisi logiikan professori.
Lohjan persut

Alarik

Quote from: internetsi on 20.12.2016, 01:53:12
Vähän samanlainen ajatusmalli kuin sellainen, jossa joku haluaa välttää HI-viruksen ja käyttää kortonkia. Kyseinen professori varmaan ajattelee niin, että parempi kai se on sitten käydä panemassa HIV-huoraa paljaalla, niin sen jälkeen ei enää tarvitse pelätä HIV-tartuntaa. Ettei vaan olisi logiikan professori.

Vaihtoehdothan on nykyisin:
- pannaan kortonkin kanssa (Nato),
- ei panna ollenkaan (vaan pysytään elimellisesti liittoutumatta mihinkään),
- pannaan paljaalla (saaden tartunnan liittoutumisesta Venäjään)

Logiikka proffan avauksessa on se, että ehdottaa "voitais paljaalla" arvellen sen herättävän vastareaktiona halun panna "kortsun kanssa" mieluummin. Kyllä proffa tietää ettei kukaan järkevä halua tartuntaa (Venäjästä) ja pitäisikin olla itsestäänselvää ja luontevaa vaatia kortsun käyttöä jos tositoimiin aiotaan - ja ellei vastapuolelle käy kortsun(Naton)käyttö niin panemattahan se on oltava ulkopuolella.

Itse ehdottaisin nousevan suurmahdin eli Kiinan kanssa liittoutumista ja ehdotonta yhteispuolustusta, siis sopimuksella joka kattaa yksiselitteisesti vain kummankin yhteisen rajanaapurin. Harmi että se vaihtoehto ei taida äänestykseen ehtiä. Tämä kuitenkin vinkiksi proffalle, että luovia ratkaisujakin voisi esittää jos haluaa tehdä uusia avauksia.


JKN93

Liittyen aiheeseen otan yhden esimerkin millaista politiikkaa jotkut piirit Euroopan ja Venäjän suhteen kannattavat.
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005011226.html
Le Penin mielestä Venäjää ei saisi eristää ja pitää erillään Euroopasta,pitäisi ilmeisesti jotenkin sisällyttää Eurooppaan.
Le Penhän kannattaa käsitettä "kansakuntien Eurooppa" EU:n tilalle,ja ilmeisesti kaavailee Venäjääkin osaksi sitä tai ainakin sen lähelle ja liittolaiseksi.
Aiheestahan on puhuttu jo aikasemminkin tuolla:
http://hommaforum.org/index.php/topic,103810.msg1981823.html#msg1981823
Quote
...
Maailman hahmottaminen erillisten si­vilisaatioiden kokonaisuudeksi on se pohja, jolle kansallisen rintaman ulko­poliittiset tavoitteet perustuvat. Puolue haluaa luoda Euroopan unionin tilalle uuden kansakuntien Euroopan, jolla on eurooppalaiset ulkorajat. Kansakuntien Eurooppa perustuisi suvereenien valti­oiden yhteistyölle, jossa kunnioitetaan jäsenvaltioiden puolueettomuutta, kan­sallista budjettivaltaa sekä kansainvälistä oikeutta.

Turkilla ei islamilaisena maana oli­si asiaa Chaupraden Eurooppaan. Sen sijaan kansallinen rintama olisi valmis ottamaan yhteisöön mukaan EU:n ulko­puoliset Sveitsin – ja Venäjän.

Vaikka Chauprade näkee ortodok­sisen maailman lännestä erillisenä si­vilisaationa, hän myös korostaa koko kristillisen maailman yhteisiä juuria ja sitä, että kristittyjen tulee eroistaan huo­limatta pitää yhtä. Sen vuoksi Venäjän yhteistyö Euroopan kanssa on tärkeää.

Kansallinen rintama haluaa Ranskan ja koko Euroopan hylkäävän Naton ja EU:n. Uusi kansakuntien Eurooppa ra­kentuisi akselin Pariisi–Berliini–Mos­kova varaan. Euroopan maiden tulisi solmia sotilaalliseen yhteistyöhön ja energiaan perustuva syvennetty kumppanuussopimus Venäjän kanssa. Lisäksi Chauprade katsoo, että Kansakuntien Eurooppaa hyötyisi yhteisen laivaston perustamisesta.

Historiallista vertailukohtaa Parii­sin–Berliinin–Moskovan-akselille voi etsiä 1800-luvun lopusta, jolloin Ranska solmi läheiset suhteet keisarillisen Venä­jän kanssa. Saksallakin oli samoihin ai­koihin halua yhteistyöhön Venäjän kans­sa. Akseli jäi kuitenkin silloin täydenty­mättä Saksan ja Ranskan vuoden 1870 sodan aiheuttamien kaunojen vuoksi.

Euroopassa on ihmetelty kansallisen rinta­man läheisiä suhteita Venäjään. Marine Le Pen sai valtiovierailijamaisen vas­taanoton Venäjän duuman puhemiehen Sergei Naryškinin vieraana Moskovassa kesäkuussa 2013. Kansallinen rintama on tukenut Venäjää myös Ukrainan krii­sin aikana ja syyttänyt Euroopan unionia uuden kylmän sodan aloittamisesta Ve­näjää vastaan.

Kansallisen rintaman ulkopoliittinen linja ja Venäjä-myönteisyys kytkeytyvät Ranskan geopoliittiseen perinteeseen. Ranskan entinen presidentti Charles de Gaulle korosti ulkopolitiikassaan Rans­kan suvereenisuutta ja pyrki luomaan Eurooppaan voimatasapainon sopivien liittolaisten avulla.

Aivan kuten kansallinen rintama ny­kyisin, de Gaulle kannatti kansakuntien Euroopan mallia ja arvosteli Yhdysvalto­jen vaikutusvaltaa Euroopassa. De Gaul­lelle Eurooppa tarkoitti koko maanosaa Atlantilta Uralille, ei vain euroatlanttis­ten instituutioiden varaan rakentuvaa aluetta.

Ulkopoliittisella linjallaan kansal­linen rintama haastaa Euroopan ulko­poliittisen status quon eli tukeutumisen Euroopan unioniin, Natoon ja Yhdysval­toihin. Ranskassa järjestetään seuraavat kansalliskokouksen ja presidentin vaalit vuonna 2017. Silloin nähdään, saako puolue vastuuta Ranskan poliittisen suunnan määrittäjänä.
...
Vaikka puolueen nousu hallitusval­taan ei tuntuisikaan todennäköiseltä, olisi Suomessakin syytä keskustella ajan hengen muuttumisen varalta siitä, mitä kansallisen rintaman ajama ulkopolitiik­ka merkitsisi maallemme.

Kannattaisiko Suomen pyrkiä osak­si tällaista akselia vai tasapainottaa asemaansa esimerkiksi transatlanttisten suhteiden avulla? Voisiko Suomen ase­ma vakautua, jos Saksasta ja Venäjästä tulisi strategiset liittolaiset, vai uhkaisi­ko Suomea jääminen uuden suurvaltojen etupiirijaon uhriksi, kuten vuonna 1939 kävi Molotov–Ribbentrop-sopimuk­sen jälkeen? Suomen kannattaisi joka tapauksessa hyödyntää taloudellisesti maksimaalisesti sijaintinsa lännen ja idän välissä, pitäen samalla mielessä turvalli­suuspoliittiset uhkakuvat.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005011226.html
Quote
Ranskan presidenttiehdokas Marine Le Pen latoo HS:lle Venäjä-kantansa: Putin on tehnyt "urotyön", pakotteisiin ei ole "mitään syytä" ja Krim kuuluu Venäjälle

HS:n haastattelussa käy harvinaisen selväksi, että Venäjää koskevissa kysymyksissä Ranskan Kansallisen rintaman johtaja ja presidenttiehdokas Marine Le Pen on Moskovan linjoilla. Presidentti Vladimir Putinia koskevaan kysymykseen hän vastaa seuraavasti:

"Minusta Putin on onnistunut tekemään urotyön, sanotaan hänestä sitten mitä tahansa. Hän on tuonut Venäjän takaisin kansakuntien näyttämölle. Se ei ollut itsestään selvää."

Le Penin mielestä Putin pani lopun "oligarkkien suorittamalle järjestelmälliselle varkaudelle" ja toteuttaa nyt "taloudellisen patriotismin politiikkaa". Hän huomauttaa, että valtava Venäjä ei ole helppo maa johtaa ja ettei haastetta helpota yhtään 70 vuotta jatkuneen kommunismin aiheuttama takamatka.

"Joten minusta ei ole mitään syytä käydä kylmää sotaa. Pitää tehdä loppu tästä Berliinin muurista, joka pantiin pyörien päälle ja siirrettiin kohti itää, jotta Venäjä pysyisi Euroopan ulkopuolella."

Le Penin mielestä tällainen Venäjän eristäminen on "typerää", koska se työntää Venäjää Kiinan syliin.

Venäjän vastaisista talouspakotteista Le Pen luopuisi välittömästi. Hänen mielestään niiden ylläpitoon ei ole "mitään syytä". Pakotteet asetettiin, koska Venäjä otti Krimin Ukrainalta ja osallistui sotaan Itä-Ukrainassa. Marine Le Penillä on faktoista ilmeisesti eri käsitys.

"Yhdysvalloilla oli tarve saattaa Venäjä erilleen Euroopasta ja Euroopan unioni ei ajatellut sen omien asukkaiden etuja. Se totteli Yhdysvaltoja ja teki siinä mielestäni virheen."

Krimin venäläisyys pitäisi hänen mielestään ehdottomasti tunnustaa. Krimin kansanäänestyskin oli hänestä reilu venäläissotilaiden läsnäolosta huolimatta. "Käytyäni Krimillä tiedän tarkalleen, että Krimin asukkaat halusivat liittyä taas osaksi Venäjää."

Ranskassa Le Penin Venäjä-kannoista on keskusteltu, koska Kansallinen rintama sai venäläiseltä pankilta yhdeksän miljoonan euron lainan. Le Pen puolustautuu sanomalla, että Ranskassa yksikään pankki ei suostunut lainaa myöntämään.


JKN93

Alpo Juntusen esitys haastettu:
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/mereswuori%20venaja-60570
Quote
Suomi liittoon Venäjän kanssa? Kaikki muuttuisi, tätä seuraisi

Entinen diplomaatti ja juristi ihmettelee ehdotusta Suomen ja Venäjän puolustusliitosta.

Suomi saisi Venäjän liittolaisena mielenkiintoisia uusia kumppaneita.
   
Valtiosääntöoikeuden dosentti ja entinen suurlähettiläs Ora Meres-Wuori kirjoittaa Kanava-lehdessä professori emeritus Alpo Juntusen esityksestä.

Alpo Juntunen esitti Suomen turvallisuusratkaisuksi liittoutumista Venäjän kanssa. Julkisuudessa hän sanoi pyrkineensä herättämään keskustelua.

Ora Meres-Wuoren mukaan ratkaisu olisi teoreettisesti kyllä mielenkiintoinen, mutta ajoitus itsenäisyysjulistuksen 100-vuotisjuhliin ei ehkä ole paras "ellei sekin palvele keskustelua".

Meres-Wuori on miettinyt, mihin ratkaisu käytännössä johtaisi. Hän listaa esimerkkeinä seuraavia:

* EU-jäsenyydestä olisi erottava, kuten eurostakin. "Fixit saanee kannatusta suppeassa piirissä".

* Asearsenaalimme olisi muutettava vastaamaan itäistä standardia, "eikä sekään puolustusta vahvistane".

* Liitto Venäjän kanssa tarkoittaa myös tiiviimpää taloudellista yhteistyötä. "Saamme Valko-Venäjän ohella mielenkiintoisia kumppaneita Kaukasiasta".

* Suomi eroaa kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja miinasopimuksesta.

* Suomi noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisua harkintansa mukaan.

* Tasa-arvoinen avioliittolaki haudattaneen.

* Pakollisen ruotsin tilalle tulee venäjä.

* Ruotsi liittynee Natoon, kun Suomi ei enää puolusta sen itärajaa.

– Esimerkit osoittavat, että keskustella voisi monestakin kysymyksestä ja suorittaa aivovoimistelua. Lopputulos ei minusta kuitenkaan näytä houkuttelevalta ja tuoreelta, Ora Meres-Wuori toteaa.



Alaric

Reserviläisliiton teettämässä kyselyssä Alpo Juntusen visio ei saavuttanut suosiota: vain prosentti kyselyyn osallistuneista oli sitä mieltä, että puolustusliitto Venäjän kanssa olisi paras tapa järjestää Suomen puolustus.

39 prosenttia vastanneista kannatti liittoutumattomuutta, 26 prosenttia EU:n sotilaallista yhteistyötä, 12 prosenttia puolustusliittoa Ruotsin kanssa ja 11 prosenttia NATOa. 9 prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/resliitto_puolutus_gallup-61305 (9.2.2017)

QuotePuolustusliitto Venäjän kanssa ei suomalaisille kelpaa

Reserviläisliiton teettämän mielipidemittauksen mukaan puolustusliittoa Venäjän kanssa ei kannata juuri kukaan.

Kyselyn mukaan 39 prosenttia kansalaisista katsoo, että sotilaallinen liittoutumattomuus on jatkossakin paras tapa järjestää Suomen puolustus.


Hieman yllättäen toiseksi suosituin vaihtoehto on EU:n sotilaallinen yhteistyö ja sen kehittäminen, joka on noin neljänneksen (26 prosenttia) mielestä paras vaihtoehto Suomen puolustuksen järjestämiseksi.

Puolustusliittoa Ruotsin kanssa kannatti vain 12 prosenttia suomalaisista. Vielä hieman vähemmän suosittu vaihtoehto on nyt tehdyn tutkimuksen mukaan NATO-jäsenyys, jonka valitsi parhaaksi vaihtoehdoksi Suomelle 11 prosenttia vastaajista.

Puolustusliitosta Venäjän kanssa sai tutkimuksessa vain prosentin kannatuksen.

Merkillepantavaa oli myös se, että vain yhdeksän prosenttia vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, miten Suomen tulisi jatkossa järjestää puolustuksensa. Vastaaja sai valita vain yhden vastausvaihtoehdon.

Kantar TNS Oy selvitti Reserviläisliiton toimeksiannosta, kuinka Suomen tulisi suomalaisten mielestä ensisijaisesti järjestää puolustuksensa jatkossa. Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1002. Tutkimusaineisto kerättiin 23.1 – 3.2.2017 välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Ei ota vieraat milloinkaan
kallista perintöänne.
Tulkoot hurttina aroiltaan!
Mahtuvat multaan tänne.

Nanfung

Professori Alpo Juntusen ehdotus on pahasti myöhässä ja paljon huonompi kuin omani, jonka tein jo 1990-luvun alussa. Silloin ehdotin YYA-sopimusta Kiinan kanssa, mutta se ei saanut kannatusta, eikä kukaan vaivautunut edes kommentoimaan koko kirjoitustani?
Suomen kielen sanoissa on pasaatituulen lempeää voimaa ja laulettuna se soi, kuin parhaiten viritetty Stradivarius.

Oho

Quote from: Alaric on 09.02.2017, 20:42:34
Reserviläisliiton teettämässä kyselyssä Alpo Juntusen visio ei saavuttanut suosiota: vain prosentti kyselyyn osallistuneista oli sitä mieltä, että puolustusliitto Venäjän kanssa olisi paras tapa järjestää Suomen puolustus.

Hmmm se prosentti taitaa melkein kokonaisuudessaan kirjoitella Homma foorumilla.....