Säälittävin ruikuttaja eli akateeminen työnhakija tai sinkku

[Kim Evil-666]

Mielestäni säälittävimpiä ruikuttajia ovat vihervasemmistolaisen maailmankuvan omakseen ottaneet ihmiset sukupuoleen katsomatta. Se on totta, että akateemiset työnhakijat näyttelevät suurta roolia tässä ryhmässä.

Muitakin ruikuttajia on, mutta he eivät ruikuta läheskään yhtä paljon, eivätkä tee itsestään numeroa ylitse muiden. Poikkeuksia löytyy tietenkin kaikista ryhmistä.

[Tabula Rasa]

...
Entäpä, jos asia ei ole selkeä? 

Kaiketi sitä pitää lähestyä niin useasta kulmasta että löytyy yksinkertainen tapa ymmärtää sitä. Hiomalla toisiaan vastenhan ajatukset terävöityy. Riittävästi niin kuvio, kokonaisuus, tms hahmottuu ja siihen pikkuhiljaa yksinkertaisempia tapoja selittää sitä.

Entäpä, jos ollaan yhä esiintuomallasi "yksinkertaisen ymmärtämisen tavan" etsimisen polulla?

Tuntematonta on huono ottaa lähtökohdaksi. Tai niin monimutkaista että sen soveltaminen käytäntöön kärsii. Itse mielummin jätän tuollaiset hautumaan ja otan lähtökohdaksi tunnetut tekijät ja rakennan niiden mukaan. Tietysti jos olisi jotain sellaista mikä olisi vaivan väärti monimutkaisuudestaan huolimatta. Vaan onko? Eikö ole parempi odottaa että saadaan riittävän selväksi kuvio ettei tuntemattomien muuttujien määrä vie koko hommaa aavistamattomaan epämieluisaan suuntaan? Toki tässä tulee vastaan disinformaatiobisnes jolla hidastetaan kuvion hahmottumista, mutta ihmisiä on monin verroin liikaa että kaikkia voitaisiin valvoa ja ymmärrys kasvaa kaiken aikaa jakamalla tietoa muiden kanssa. Sellaista tietoa jonka voi perustella ja jonka takana voi seistä. Ja niiden tietojen ymmärrystä joiden takana ei seiso mutta jollaisia maailmankuvia jotkut muut tukevat.

[kelloseppä]

...
Entäpä, jos ollaan yhä esiintuomallasi "yksinkertaisen ymmärtämisen tavan" etsimisen polulla?

Tuntematonta on huono ottaa lähtökohdaksi.
...

Mahdollisesti ilmaisin itseni epäselvästi. tarkoitin kysyä:

Entäpä, jos ollaan yhä esiintuomallasi "yksinkertaisen ymmärtämisen tavan" etsimisen polulla koskien tiettyä epäselvää asiaa?

Jos tämänkin tarkennuksen jälkeen vastaat samalla tavalla ("Tuntematonta on huono ottaa lähtökohdaksi"), siirrät maalitolppia vaittämällä, että "tuntematon" asia on sisällöllisesti sama kuin "epäselvä" asia.

[Nuiva kansalainen]

Naureskelin tänään itsekin tuolle "uutiselle". Vika taas kaikessa muussa kuin itsessä. Että oikein rekrytoijan ylipainossa tällä kertaa?

[Augustus]

Ottamatta sen suuremmin kantaa tähän keissiin, meillä Suomessa mielestäni on vaan liikaa korkeakoulutettuja ihmisiä. Monilla edelleen on epärealistiset menneiden vuosikymmenien tapaiset odotukset hyvästä työpaikasta pelkän tutkinnon perusteella (joka 70- tai 80-luvulla piti yleensä paikkansa). Moni katsoo olevansa "paskatyön" yläpuolella. Logiikkana on se, että koska olen akateeminen, en voi hakeutua esimerkiksi työvoimakoulutukseen linja-auton kuljettajaksi, töihin siivoojaksi tms. Siten kantisakateemiset surkuttelevat että töitä ei ole (julkinen sektori ym.) ja maahanmuuttajat tekevät niitä töitä sitten.

[Tabula Rasa]

...
Entäpä, jos ollaan yhä esiintuomallasi "yksinkertaisen ymmärtämisen tavan" etsimisen polulla?

Tuntematonta on huono ottaa lähtökohdaksi.
...

Mahdollisesti ilmaisin itseni epäselvästi. tarkoitin kysyä:

Entäpä, jos ollaan yhä esiintuomallasi "yksinkertaisen ymmärtämisen tavan" etsimisen polulla koskien tiettyä epäselvää asiaa?

Jos tämänkin tarkennuksen jälkeen vastaat samalla tavalla ("Tuntematonta on huono ottaa lähtökohdaksi"), siirrät maalitolppia vaittämällä, että "tuntematon" asia on sisällöllisesti sama kuin "epäselvä" asia.

Hmm, jos asia ei ole selvä niin sitä ei kaiketi silloin täysin tunneta? 60% tunnettu on 40% tuntematon tms.

Tullaan arviointiin. Hyödyt-haitat tms mittarit sen mukaan mitä tuosta haetaan. Periaatteessa asiaan perehtynyt ammattilainen on siinä asiantuntija jota kuunnella. Kuitenkin asiantuntijoilla monesti se ongelma että mennään liian syvään omaan erikoisalaan eikä hahmoteta hyvin sen suhdetta ympäröivään kokonaisuuteen. Tämä on feministien ja muiden nollatutkijoiden ongelma. Liian ''hienoksi'' viritetty on karannut käytännöstä teoreettisen puolelle jonka toimivuutta käytäntöön ei ole ajateltu. Ja toisaalta virheellisen ajattelun kertautuminen kun otetaan virheellinen päätelmä lähtökohdaksi niin syntyy jotain näin päätöntä. Eli tuloksistahan tunnetaan onnistunut toiminta. Toiminnan onnistumista taas voi ennustaa jos tuntee siihen vaikuttavat tekijät. Tuntemattomien tai osin tuntemattomien kohdalla voi tulla yllätyksiä.

Jos se ei toimi käytännössä niin se on pseudotiedettä. Sosiaalitieteet siitä haastavia että ne muuttuvat aikojen mukana. Luultavasti niistäkin on kuitenkin hahmotettavissa suuntaviivoja, linjoja jotka toteutuvat toistuvasti. Mielenkiintoista punnittavaa.

Mutta jos tunnetaan vain osittain niin sellaisesta pitää tietysti harkita miten käyttökelpoinen se osa joka tunnetaan on suhteessa muihin asioihin jotka tuntee. Ja toisaalta, hyödyt/haitat jos tekee näin näin tai näin jne. Maksaako vaivaa on monesti hyvä kysymys alkuun. Kaikkeahan voi tutkia. Kaikkea ei vain välttämättä kannata.

[kelloseppä]

...

Mahdollisesti ilmaisin itseni epäselvästi. tarkoitin kysyä:

Entäpä, jos ollaan yhä esiintuomallasi "yksinkertaisen ymmärtämisen tavan" etsimisen polulla koskien tiettyä epäselvää asiaa?

Jos tämänkin tarkennuksen jälkeen vastaat samalla tavalla ("Tuntematonta on huono ottaa lähtökohdaksi"), siirrät maalitolppia vaittämällä, että "tuntematon" asia on sisällöllisesti sama kuin "epäselvä" asia.

Hmm, jos asia ei ole selvä niin sitä ei kaiketi silloin täysin tunneta? 60% tunnettu on 40% tuntematon tms.

Tullaan arviointiin.
...
Kaikkeahan voi tutkia. Kaikkea ei vain välttämättä kannata.

Tullaanko väistämättä arviointiin? Osin kyllä, osin ei.

Jos kerran tietystä asian suhteen on "60% tunnettu on 40% tuntematon" (eihän se noin mekanistiseti mene...), mistäpä etukäteen tietää, mitä se tuntematon 40 % pitää sisällään?

Koko ajan minusta tuntuu, että kirjoitat tässä keskustelussa ylivoimaisesti eniten siitä, että kannattaako sitä ja tätä tutkimusta rahoittaa sillä ja tällä summalla verovaroista kuin yhtään mistään muusta.

Jos et tarkoita verorahoilla rahoittamisen sinänsä aina kiinnostavaa kysymystä, jätätkö kuitenkin minulle oikeuden tutkia ihan vapaasti juuri sitä, mitä oman arviointini jälkeen haluan, vaikka sen aiheen tutkiminen ei todellakaan kiinnostaisi Sinua tai et nykytietämykselläsi ymmärtäisi itse aiheesta tuon taivaallista tai et oman arviointisi nojalla todellakaan näkisi aiheen tutkimista lainkaan "kannattavana"?

Näetkö nyt juuri sen eron, mitä yritän Sinulle selittää?

[Vaniljaihminen]

...
Entäpä, jos ollaan yhä esiintuomallasi "yksinkertaisen ymmärtämisen tavan" etsimisen polulla?

Tuntematonta on huono ottaa lähtökohdaksi.
...

Mahdollisesti ilmaisin itseni epäselvästi. tarkoitin kysyä:

Entäpä, jos ollaan yhä esiintuomallasi "yksinkertaisen ymmärtämisen tavan" etsimisen polulla koskien tiettyä epäselvää asiaa?

Jos tämänkin tarkennuksen jälkeen vastaat samalla tavalla ("Tuntematonta on huono ottaa lähtökohdaksi"), siirrät maalitolppia vaittämällä, että "tuntematon" asia on sisällöllisesti sama kuin "epäselvä" asia.

Hmm, jos asia ei ole selvä niin sitä ei kaiketi silloin täysin tunneta? 60% tunnettu on 40% tuntematon tms.

Tullaan arviointiin. Hyödyt-haitat tms mittarit sen mukaan mitä tuosta haetaan. Periaatteessa asiaan perehtynyt ammattilainen on siinä asiantuntija jota kuunnella. Kuitenkin asiantuntijoilla monesti se ongelma että mennään liian syvään omaan erikoisalaan eikä hahmoteta hyvin sen suhdetta ympäröivään kokonaisuuteen. Tämä on feministien ja muiden nollatutkijoiden ongelma. Liian ''hienoksi'' viritetty on karannut käytännöstä teoreettisen puolelle jonka toimivuutta käytäntöön ei ole ajateltu. Ja toisaalta virheellisen ajattelun kertautuminen kun otetaan virheellinen päätelmä lähtökohdaksi niin syntyy jotain näin päätöntä. Eli tuloksistahan tunnetaan onnistunut toiminta. Toiminnan onnistumista taas voi ennustaa jos tuntee siihen vaikuttavat tekijät. Tuntemattomien tai osin tuntemattomien kohdalla voi tulla yllätyksiä.

Jos se ei toimi käytännössä niin se on pseudotiedettä. Sosiaalitieteet siitä haastavia että ne muuttuvat aikojen mukana. Luultavasti niistäkin on kuitenkin hahmotettavissa suuntaviivoja, linjoja jotka toteutuvat toistuvasti. Mielenkiintoista punnittavaa.

Mutta jos tunnetaan vain osittain niin sellaisesta pitää tietysti harkita miten käyttökelpoinen se osa joka tunnetaan on suhteessa muihin asioihin jotka tuntee. Ja toisaalta, hyödyt/haitat jos tekee näin näin tai näin jne. Maksaako vaivaa on monesti hyvä kysymys alkuun. Kaikkeahan voi tutkia. Kaikkea ei vain välttämättä kannata.

Kyllä näitä feminatseja on kuule aivan niissä "oikeissa tieteissäkin". Ehkäpä jopa vielä aivan erityisesti niissä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ottamatta sen suuremmin kantaa tähän keissiin, meillä Suomessa mielestäni on vaan liikaa korkeakoulutettuja ihmisiä. Monilla edelleen on epärealistiset menneiden vuosikymmenien tapaiset odotukset hyvästä työpaikasta pelkän tutkinnon perusteella (joka 70- tai 80-luvulla piti yleensä paikkansa). Moni katsoo olevansa "paskatyön" yläpuolella. Logiikkana on se, että koska olen akateeminen, en voi hakeutua esimerkiksi työvoimakoulutukseen linja-auton kuljettajaksi, töihin siivoojaksi tms. Siten kantisakateemiset surkuttelevat että töitä ei ole (julkinen sektori ym.) ja maahanmuuttajat tekevät niitä töitä sitten.

Siivoojoksi ei ainakaan kannata kouluttaa yliopistossa. Sitä ihmettelen itse että miksi nämä akateemiset jotka osaavat käyttää tietotekniikkaa ja osaavat kieliä eivät työllistä itse itseään esimerkiksi kansainvälisen kaupan parissa.

[Ernst]

Siivoojoksi ei ainakaan kannata kouluttaa yliopistossa. Sitä ihmettelen itse että miksi nämä akateemiset jotka osaavat käyttää tietotekniikkaa ja osaavat kieliä eivät työllistä itse itseään esimerkiksi kansainvälisen kaupan parissa.

Eikös näin juuri tapahdu?

[Tabula Rasa]

...

Mahdollisesti ilmaisin itseni epäselvästi. tarkoitin kysyä:

Entäpä, jos ollaan yhä esiintuomallasi "yksinkertaisen ymmärtämisen tavan" etsimisen polulla koskien tiettyä epäselvää asiaa?

Jos tämänkin tarkennuksen jälkeen vastaat samalla tavalla ("Tuntematonta on huono ottaa lähtökohdaksi"), siirrät maalitolppia vaittämällä, että "tuntematon" asia on sisällöllisesti sama kuin "epäselvä" asia.

Hmm, jos asia ei ole selvä niin sitä ei kaiketi silloin täysin tunneta? 60% tunnettu on 40% tuntematon tms.

Tullaan arviointiin.
...
Kaikkeahan voi tutkia. Kaikkea ei vain välttämättä kannata.

Tullaanko väistämättä arviointiin? Osin kyllä, osin ei.

Jos kerran tietystä asian suhteen on "60% tunnettu on 40% tuntematon" (eihän se noin mekanistiseti mene...), mistäpä etukäteen tietää, mitä se tuntematon 40 % pitää sisällään?

Koko ajan minusta tuntuu, että kirjoitat tässä keskustelussa ylivoimaisesti eniten siitä, että kannattaako sitä ja tätä tutkimusta rahoittaa sillä ja tällä summalla verovaroista kuin yhtään mistään muusta.

Jos et tarkoita verorahoilla rahoittamisen sinänsä aina kiinnostavaa kysymystä, jätätkö kuitenkin minulle oikeuden tutkia ihan vapaasti juuri sitä, mitä oman arviointini jälkeen haluan, vaikka sen aiheen tutkiminen ei todellakaan kiinnostaisi Sinua tai et nykytietämykselläsi ymmärtäisi itse aiheesta tuon taivaallista tai et oman arviointisi nojalla todellakaan näkisi aiheen tutkimista lainkaan "kannattavana"?

Näetkö nyt juuri sen eron, mitä yritän Sinulle selittää?

Lähinnä ilmeisesti sitä minkä kukakin näkee hyödyllisenä. Ja tietysti se vaihtelee sen mukaan mikä on ryhmä. Omana ryhmänä suomalaiset. Näkökanta siis sitä myöten toki hahmottaen parhaani mukaan muita asiaanvaikuttavia. Jos ei verovaroin makseta niin kuka hyvänsä saa minusta nähden tutkia mitä hyvänsä niin pitkälle kun ei vaaranna muita siinä. En ymmärrä miksi minun pitäisi kieltää jotakuta tutkimasta jotain mitä en itse näe tutkimisen arvoiseksi. Omilla resursseillaan kukin tehköön mitä hyvänsä. Ongelmana on julkisten resurssien väärinkäyttö. Siksi siitä kirjoitan. 

Ja eihän mistään tiedäkään mitä tuntematon pitää sisällään. Pitää arvioida riskit ja arvioida kannattaako riskinotto. Perustuen siihen tunnettuun osuuteen ja muihin siihen liittyviin. Eli tehdä päätös vajailla tiedoilla, parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan.

Miltä osin ei tultaisi arviointiin?

Tai jos meinasit pointtina arvioinnin tulosta, niin periaatteessa kaksi eri mieltä olevaa käyvät keskustelun jos siihen avoin väylä. Näiden tietojen pohjalta yleensä kokonaistietomäärä lisääntyy ja saadaan päätökseen laajempi tietopohja perustaksi. Tullaan tiedon oikeellisuuteen. Onko tieto totta, onko se käytännöllistä, onko se valheellista, eikö toinen ole ymmärtänyt tietoa jne. Paljon muuttujia. Tässä en näe auktoriteettien arvoa, ainoastaan tiedon itsessään, tuli se mistä lähteestä hyvänsä.

Sen oikeellisuutta on taas sitä helpompi arvioida mitä laajemmin ymmärtää tietoja siihen liittyen. Tullaan asiantuntijoihin. Alansa ammattilaisiin joita arvostan useasta syystä suuresti. Ja teen ison eron niihin jotka eivät keskity tietoon vaan oman edun ajoon kaikin mahdollisin keinoin. Toki näitä voi olla myös kovissa tieteissä. Kuitenkin feminatsipuoli on ilmiselvin turhake mitä maasta löytyy. Ja niitä on paljon. Kuitenkin pelkkä sulkeminen ajaa vain yksilöitä köyhyyteen vaikka turhia asioita tutkivatkin. Siksi ensin keino nousta kuntoon, sitten tuollaiset kiinni. Ja keinoksi turvattu selkänoja ja riittävä starttiraha kaikille pkyrittäjiksi haluaville ja opiskelumahdollisuuksia kaikille jotka sitä kautta tahtovat työllistyä. Opiskelusuunnat toki työelämän tarpeiden mukaan.

[Saturoitunut]

Siivoojoksi ei ainakaan kannata kouluttaa yliopistossa. Sitä ihmettelen itse että miksi nämä akateemiset jotka osaavat käyttää tietotekniikkaa ja osaavat kieliä eivät työllistä itse itseään esimerkiksi kansainvälisen kaupan parissa.

Eikös näin juuri tapahdu?

Tapahtuiko mielestäsi niin keskustelun aiheena olleessa tapauksessa?

[Ullatusnillitus]

Suomessa varmaankin puolet akateemisesta koulutuksesta on täysin turhaa tai jopa haitallista.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

No onneksi meille tulee luku- ja kirjoitustaidottomia kehitysmaalaisia, jotka tasapainottavat tätä "turhaa" ja "haitallista" koulutusta.

[b_kansalainen]

Siivoojoksi ei ainakaan kannata kouluttaa yliopistossa. Sitä ihmettelen itse että miksi nämä akateemiset jotka osaavat käyttää tietotekniikkaa ja osaavat kieliä eivät työllistä itse itseään esimerkiksi kansainvälisen kaupan parissa.

Suuressa viisaudessasi voisit antaa muutaman käytännön esimerkin siitä, miten kuvailemasi yksittäinen työtön voisi työllistää itse itsensä kansainvälisen kaupan alalla.

[Ullatusnillitus]

Siivoojoksi ei ainakaan kannata kouluttaa yliopistossa. Sitä ihmettelen itse että miksi nämä akateemiset jotka osaavat käyttää tietotekniikkaa ja osaavat kieliä eivät työllistä itse itseään esimerkiksi kansainvälisen kaupan parissa.

Eikös näin juuri tapahdu?

Millä tavalla tietotekniikan tai kielten osaaminen pätevöittää kansainväliseen kauppaan?

[Tabula Rasa]

Suomessa varmaankin puolet akateemisesta koulutuksesta on täysin turhaa tai jopa haitallista.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

No onneksi meille tulee luku- ja kirjoitustaidottomia kehitysmaalaisia, jotka tasapainottavat tätä "turhaa" ja "haitallista" koulutusta.

Kaksi negatiivista tekee plussan vain matematiikassa. Ei todellisuudessa.

[MW]

Pienimmän ja kuppaisimman kunnan työtön aikamiespoika on tuottavampi yksilö kuin 'korkeasti' koulutettu virkaloinen, joka imee huolella tissiä pumpatakseen resursseja maamme ulkopuolelle.

Työtön aikamiespoika nostaa korvauksia ja saattaa tehdä pimeänä remontteja sun muuta, mutta silloin tarpeet verollisena ostaa remontin teettäjä.

Virkamatuloinen nostaa huippupalkkaa keksiäkseen syitä kaataa rahaa ulos, tai puolustaakseen niitä, jotka näin tekevät.

[Ullatusnillitus]

HS: Hyväkuntoisen 48-vuotiaan naisen työnhaku tyssäsi 30-vuotiaan ylipainoisen miehen päätökseen

– Minä, akateeminen 48-vuotias työnhakija, sain kutsun työhaastatteluun. Valmistauduin hyvin, hain esitietoja, mietin kysymyksiäni ja silitin jopa vaatteeni. Onni tuntui kääntyneen minulle myötäiseksi, nimimerkki Akateeminen työnhakija kertoo lehdessä.

Monenkohan 48-vuotiaan pätevän ylipainoisen miehen lupaava työnhaku on tyssännyt 30-vuotiaan hoikan viherpiipertäjäkalkkunan päätökseen.

Itsekin epäilen, ettei edes normaalipainoinen 48-vuotias mies löydä helposti työtä, vaikka olisi "jopa silittänyt vaatteensa".

[Tabula Rasa]

Pienimmän ja kuppaisimman kunnan työtön aikamiespoika on tuottavampi yksilö kuin 'korkeasti' koulutettu virkaloinen, joka imee huolella tissiä pumpatakseen resursseja maamme ulkopuolelle.

Työtön aikamiespoika nostaa korvauksia ja saattaa tehdä pimeänä remontteja sun muuta, mutta silloin tarpeet verollisena ostaa remontin teettäjä.

Virkamatuloinen nostaa huippupalkkaa keksiäkseen syitä kaataa rahaa ulos, tai puolustaakseen niitä, jotka näin tekevät.

Ja paljon niitäkin rehellisiä jotka eivät mustamaalauksesta huolimatta suostu pimeänä tekemään vaan omaksi vahingokseenkin ilmoittavat kaikki virastoihin ja kärsivät näiden virkanilkkien kieroutuneesta vihasta. Mutta näille se minimisosiaalituki pätkäduunarille on valkoroskaa ja oma loisvirka sellainen jolla kuuluu saada tusinan työttömän ansiot. Jolloin voi vittuilla lisää sille silppupaskaduunia etsivälle työttömälle.

[Ernst]

Siivoojoksi ei ainakaan kannata kouluttaa yliopistossa. Sitä ihmettelen itse että miksi nämä akateemiset jotka osaavat käyttää tietotekniikkaa ja osaavat kieliä eivät työllistä itse itseään esimerkiksi kansainvälisen kaupan parissa.

Eikös näin juuri tapahdu?

Millä tavalla tietotekniikan tai kielten osaaminen pätevöittää kansainväliseen kauppaan?

Ei niistä haittaa ainakaan ole; lisäksi pitää olla reipas henkilö.

[Chew Bacca]

HS: Hyväkuntoisen 48-vuotiaan naisen työnhaku tyssäsi 30-vuotiaan ylipainoisen miehen päätökseen

– Minä, akateeminen 48-vuotias työnhakija, sain kutsun työhaastatteluun. Valmistauduin hyvin, hain esitietoja, mietin kysymyksiäni ja silitin jopa vaatteeni. Onni tuntui kääntyneen minulle myötäiseksi, nimimerkki Akateeminen työnhakija kertoo lehdessä.

Monenkohan 48-vuotiaan pätevän ylipainoisen miehen lupaava työnhaku on tyssännyt 30-vuotiaan hoikan viherpiipertäjäkalkkunan päätökseen.

Ha! Juuri viime vuonna minä, 48-vuotias hyväkuntoinen, 20+ vuotta kokenut ja pätevä yli kaikkien vaatimusten alfamies istuin kolmen 30-40-vuotiaan plösön kalkkunan tentattavana kun ajattelin kokeilla työpaikanvaihtoa vaikka palkka olisi laskenut. Tehtävään valittiin kokematon alle 30 v nainen, jonka vartalomallista ei ole tietoa.

En ajatellut valittaa kenellekään, oma menetyksensä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Siivoojoksi ei ainakaan kannata kouluttaa yliopistossa. Sitä ihmettelen itse että miksi nämä akateemiset jotka osaavat käyttää tietotekniikkaa ja osaavat kieliä eivät työllistä itse itseään esimerkiksi kansainvälisen kaupan parissa.

Eikös näin juuri tapahdu?

Millä tavalla tietotekniikan tai kielten osaaminen pätevöittää kansainväliseen kauppaan?

No tästä voi aloittaa
http://www.ebay.com/

[Ernst]

Edelleenkin yliopiston tai oikean korkeakoulun loppututkinto on ollut hyvä sijoitus verrattuna peruskoulusta tai ammattiopinnoista työelämään siirtyneisiin. Etenkin 50+ ikäluokassa 3/4 akateemisesta painaa edelleen duunia, kun ammattiopinnot tehneistä luku on jotakin 50 ja + prosenttia. Akateemisten työllistyminen on taas paranemassa. Lunttailin näitä AKAVA:n omista selvityksistä ja tutkimuksista. Katsokaapa itse.

http://www.akava.fi/tyoelama

Hyvä sijoitus ottaen huomioon opiskeluaikojen takia kertyvät vähemmät työssäolovuodetkin. Nyt heittäydyn ilkeyden puolelle, mutta pakko on sanoa, että haittapuolikin löytyy. Mikäkö? Saa lueskella kateellisten nillitystä. Yliopiston ovi aukeaa sisäänpäin, kun on motivaatiota ja prosessori kunnossa. Sama ovi aukeaa ulospäin tutkintopaperin kanssa ja ihan samoista syistä.

[kelloseppä]

...
Kaikkeahan voi tutkia. Kaikkea ei vain välttämättä kannata.

...
Näetkö nyt juuri sen eron, mitä yritän Sinulle selittää?

Et nähtävästi näe.

Akateemisuudesta on tullut kirosana näiden pelleyliopistojen takia. Japanin malli ja sellaiset koulutuslinjat kiinni joilla on ennestään nuorta ja koulutettua väkeä. Ennen akateemisuuteen tarvittiin älyä. Nyt akateemisuuteen tarvitaan propagandan ulkolukua ja hyviä yhteiskuntasuhteita. Järjellä siellä ei ole mitään sijaa. Poislukien oikeasti tarvittavat alat. Kovat tieteet. Fyysikot, kemistit, biologit, geologit jne. Ja näilläkin koulutuksen tulisi palvella työelämää, ei olla opettajien suojatyöpaikka jossa pidetään yllä tarpeetonta ja toisaalta siellä missä tarvittaisiin ei ole varaa hankkia mitään.

Ihan vain ystävällisenä neuvona: jos tarkoitat keskustella tietynlaisen tutkimuksen verovaroilla rahoittamisen järjellisyydestä tai järjettömyydestä, vaivaudu mainitsemaan se aloitusviestissäsi, niin ei tarvitsisi keskustella tutkimuksen itsensä järjellisyydestä tai järjettömyydestä.

Kovin kehumistasi kovien tieteiden kovasta käytännön soveltamisesta: yltiöhumanistisen peruskoulutuksen saaneena akateemisena muinoin irtisanouduin CNC-koneistajan hommista, kun tajusin, että siinä firmassa CNC-koneistuksen vastaava konetekniikan insinööri saa aina triplapalkan itseeni verrattuna, vaikka vähemmän ymmärtää CNC-koneistuksesta kuin minä koneiden ääressä ajassa X kovasti kehumallasi metodilla - itse oppineena - ehdin omaksua aiheesta.

Kuitenkaan en nillitä täällä perustelemattomia tai yksilöimättömiä väitteitä insinöörien yleisestä typeryydestä tai yritysten idiotismista rekrytoinissaan.

Toki näen paljon korjattavaa suomalaisessa koulutuksessa ja tutkimuksessa - ainakin siltä osin, mitä tulee niiden rahoitukseen verovaroin.

Näen totaalisen kannattamattomana jatkaa tästä aiheesta enempää kanssasi.

[MW]

Siivoojoksi ei ainakaan kannata kouluttaa yliopistossa. Sitä ihmettelen itse että miksi nämä akateemiset jotka osaavat käyttää tietotekniikkaa ja osaavat kieliä eivät työllistä itse itseään esimerkiksi kansainvälisen kaupan parissa.

Eikös näin juuri tapahdu?

Millä tavalla tietotekniikan tai kielten osaaminen pätevöittää kansainväliseen kauppaan?

Ei niistä haittaa ainakaan ole; lisäksi pitää olla reipas henkilö.

Nykyään se on "siistijä". Siistiä. Lamavuosina 90-luvun alussa, opiskelijana tein näitäkin duuneja. Olihan se.

Olen vahannut Tampereen Työväenteatterin lattiat pariinkin otteeseen, ja siivonnut sosiaalitiloja ja vessoja soranottopaikalla Ylöjärvellä.

Pessyt linja-autoja nimeltä mainitsemattoman yrityksen varikolla. 501 ikkunaa. Sama vuosi.

Sieltä lähtöisin sitten instant kenkää tuli, kun kävin huomauttelemaan kieltämättä hyväperseisen työkaverin perseen rouhinnasta. Ja sitten kotiin ei ollut menemistä, kun anoppi oli lastenvahtina.

Menin baariin, ja kahden päivän päästä koulutusta vastaavaan duuniin. Kai siinä oli säkääkin.

[no future]

Nykyisessä hallituksessa istutaan DI:n johdolla ekonomistien, prosessiteknikoiden, sairaanhoitajien ja vastaavien voimin. Kovat tieteet ja "järkikoulutus" ei hirveästi ole auttanut ainakaan politiikan teossa tai suomen yhteiskunnallisen tilanteen hahmottamisessa. Ei sillä että Orpon ja Soinin valtiotieteilykään vakuuttaisi...

Käytännön hyötyä tuottamatonta ja "turhaa" tutkimusta ja tiedettä tehdään halki kentän. Kuuluu vähän niin kuin tieteentekemisen lainalaisuuksiin ettei kaikelle tutkimukselle etenkään välittömästi ole paljoa käyttökohteita. Ja kyllä ne ruuneperit ja snellmannitkin kautta aikain on koulunsa yleensä käyneet.

[skitso]

Nykyisessä hallituksessa istutaan DI:n johdolla ekonomistien, prosessiteknikoiden, sairaanhoitajien ja vastaavien voimin. Kovat tieteet ja "järkikoulutus" ei hirveästi ole auttanut ainakaan politiikan teossa tai suomen yhteiskunnallisen tilanteen hahmottamisessa. Ei sillä että Orpon ja Soinin valtiotieteilykään vakuuttaisi...

Niinpä! Aatelkaa miten paljon paremmin asiat on sitten kun seuraavassa hallituksessa on monta humanistista naista!

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Nykyisessä hallituksessa istutaan DI:n johdolla ekonomistien, prosessiteknikoiden, sairaanhoitajien ja vastaavien voimin. Kovat tieteet ja "järkikoulutus" ei hirveästi ole auttanut ainakaan politiikan teossa tai suomen yhteiskunnallisen tilanteen hahmottamisessa. Ei sillä että Orpon ja Soinin valtiotieteilykään vakuuttaisi...

Niinpä! Aatelkaa miten paljon paremmin asiat on sitten kun seuraavassa hallituksessa on monta humanistista naista!

Itseasiassa poliitikoissa on paljon humanisteja ja juurikin valtiotieteitä lukeneita. Samoiten lakimiehiä.

[no future]

Nykyisessä hallituksessa istutaan DI:n johdolla ekonomistien, prosessiteknikoiden, sairaanhoitajien ja vastaavien voimin. Kovat tieteet ja "järkikoulutus" ei hirveästi ole auttanut ainakaan politiikan teossa tai suomen yhteiskunnallisen tilanteen hahmottamisessa. Ei sillä että Orpon ja Soinin valtiotieteilykään vakuuttaisi...

Niinpä! Aatelkaa miten paljon paremmin asiat on sitten kun seuraavassa hallituksessa on monta humanistista naista!

Itseasiassa poliitikoissa on paljon humanisteja ja juurikin valtiotieteitä lukeneita. Samoiten lakimiehiä.

Eihän koko tätä palstaa olisi ilman pahimman turhuusluokan humanistia.

[guest8096]

Pahimpia yleisöosastojen vakioruikuttajia ovat akateemiset työttömät ja sinkut. Vuodesta toiseen samaa säälittävää parkua kuinka näin taivaallisen erinomainen ihminen ei saanutkaan sitä työpaikkaa tai löytänyt unelmiensa kumppania.

Tukkikaa turpanne, kiitos!

Kai sitä nyt ruikuttaa saa? Eikö se ole hyvä, että yleisönosastolla yleisö ilmaisee mielipiteensä?