2016-12-28: Kela päättää, kenen kanssa seurustelet

[Lasse]

KELAlle on annettu tehtäväksi tulkita lakia sen alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti siten, että asumistuki on asuntokohtainen.

KELA mitään tulkitse. KELA on laki ja valtio valtiossa.

No joo, minulla ei ole ollut mitään ongelmia viranomaisten kanssa yli kolmikymppiseksi asti, kunnes jouduin sain asioida KELA:n kanssa perhe-etuuksista onnistuneen lisääntymisen johdosta. Päin naamaa valehtelu ja 'kadonneet' asiakirjat suoraan sanoen yllättivät. Opin kyllä paljon yhteiskunnasta, kun rustasin valitusta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle. Toimeentulollisesti kiistellyllä summalla ei ollut minulle merkitystä, mutta tuo valehtelu hämmensi ja sai jatkamaan. On helppo ymmärtää paljon merkityksellisimmissä asioissa väärinkohdelluksi tulleiden voimakkaat affektit.

[internetsi]

Jos kolmen hengen kommuunissa asuu kaksi naista ja yksi mies, niin miten Kela päättää kumman pari se mies on? Vai merkitseekö Kela toisen naisen miehen vaimoksi ja toisen avovaimoksi? Näin käsittääkseni teki jossain dokkarissa polyamorista suhdettaan esitellyt mies kahden naisensa kanssa.

Aamulehden lukijakommenteissa joku kertoi, että jopa yhdessä asuvat veljekset oli KELAssa tulkittu avopariksi.

Eikös Kela silloin ole silloin yllyttänyt veljeksiä rutsaan?

Jos koira voisi saada asumistukea, niin varmasti koiran kanssakin asuminen tulkittaisiin siellä avoliitoksi.

Mitäs persujen Pentti Oinonen sanoo tähän?

[Mursu]

Sosiaalituet lasketaan osittain taloutta kohden ja silloin on merkitystä, onko samassa kämpässä yksi vai kaksi taloutta.

En ihmettele Kelan päätöstä koskien tätä Topia ja Annaa.

Vuokralaisethan eivät oikeastaan ole todistaneet yhtään mitään.

Pointti on, että oikeusvaltiossa heidän ei tulisi todistaa mitään todistustaakan tulisi olla Kelalla. Toisaalta väärinkäytöstä pitäisi rangaista ankarasti.

[Totti]

Sosiaalituet lasketaan osittain taloutta kohden ja silloin on merkitystä, onko samassa kämpässä yksi vai kaksi taloutta.

En ihmettele Kelan päätöstä koskien tätä Topia ja Annaa.

Vuokralaisethan eivät oikeastaan ole todistaneet yhtään mitään.

Pointti on, että oikeusvaltiossa heidän ei tulisi todistaa mitään todistustaakan tulisi olla Kelalla.

Ei se kyllä noin mene.

Kela ei ole mikään tuomioistuin, jonka toimessa pitäisi olla syyttömyysolettama.

Kelan tukien hakeminen on vapaaehtoista. Jos tukia haluaa, tuen antajan pitää kohtuudella varmistaa, että ehdot täyttyvät. Tämä liittyy ihan lain antamiin Kelan velvoitteisiin ja yleiseen varovaisuuteen mitä tulee verovarojen käyttöön.

Käytännössä Kelalla on jonkin verran harkinnanvaraa, jonka perusteella voidaan yrittää päättää, onko asiakas oikeutettu tukiin vai ei.

Nämä kimppa-asumiset ovat aina vaikeita tapauksia koska tosiasiallinen suhde on vaikea ulkopuolisen päättää. Tässä tapauksessa Kela ei uskonut asianomaisten tarinaa. Heillä on kuitenkin oikeus valittaa päätöksestä ja voi olla että se muuttuu.

Kelan vuosibudjetti on 13 miljardia euroa, josta 2,3 miljardia on asumistukia. Kelan koko tukipotti on siis valtava ja siihen mahtuu todennäköisesti satojen miljoonien edestä huijauksia. On siis selvä, että valvonnassa on pakko tiukka linja ettei kassaa tyhjennetä kokonaan rosvojen taskuun.

Valvonnan tarvetta kasvattaa valtava tukiviidakko, jonka puitteissa on mahdollista löytää porsaanreikiä, joiden puitteissa voi saada ansiotonta tukea. Tukijärjestelmää pitäisi karsia ja eräs asia, joka olisi syytä tutkia on juuri tämä talouteen perustuvat tuet. Voi olla, että olisi mahdollista keksiä joku järjestelmä missä tuet aina olisivat henkilökohtaisia. Silloin näistä suhdeongelmista päästään eroon.

[Mursu]

Sosiaalituet lasketaan osittain taloutta kohden ja silloin on merkitystä, onko samassa kämpässä yksi vai kaksi taloutta.

En ihmettele Kelan päätöstä koskien tätä Topia ja Annaa.

Vuokralaisethan eivät oikeastaan ole todistaneet yhtään mitään.

Pointti on, että oikeusvaltiossa heidän ei tulisi todistaa mitään todistustaakan tulisi olla Kelalla.

Ei se kyllä noin mene.

Kela ei ole mikään tuomioistuin, jonka toimessa pitäisi olla syyttömyysolettama.

Kelan tukien hakeminen on vapaaehtoista. Jos tukia haluaa, tuen antajan pitää kohtuudella varmistaa, että ehdot täyttyvät. Tämä liittyy ihan lain antamiin Kelan velvoitteisiin ja yleiseen varovaisuuteen mitä tulee verovarojen käyttöön.

Tämä tapahtuu siten, että hakemuksessa hakija vakuuttaa tietyn asian olevan totta. Koska asiaa ei voi mitenkään todistaa, on Kelan otettava tämä todistaa, ellei se muuta voi osoittaa.

Käytännössä Kelalla on jonkin verran harkinnanvaraa, jonka perusteella voidaan yrittää päättää, onko asiakas oikeutettu tukiin vai ei.

Nämä kimppa-asumiset ovat aina vaikeita tapauksia koska tosiasiallinen suhde on vaikea ulkopuolisen päättää. Tässä tapauksessa Kela ei uskonut asianomaisten tarinaa. Heillä on kuitenkin oikeus valittaa päätöksestä ja voi olla että se muuttuu.

Niin ja mihin tämä perustui? Jutussa byrokraatti sanoi, että heidän on kohdeltava kaikkia samassa tilanteessa olevia samalla tavalla. Siis mitään yritystäkään selvittää asian todellinen luonne ei ole, Viranomainen ei saa lähteä luomaan omia lakeja. Jos kimppasasumisessa tuet halutaan estää eri sukupuolta olevilta, on se eduskunnan tehtävä.

Kelan budjeteilla eri ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos huijauksia tapahtuu, tulee ne käsitellä oikeudessa.

[b_kansalainen]

^^KELAan valittamalla päätös ei muuttunut. Se jo tiedetään.
Lain mukaan asumistuki on jo nyt henkilökohtainen. Jos asunnossa asuvien henkilöiden väliset suhteet eliminoidaan kokonaan ehdoista, niin se muuttuu asuntokohtaiseksi.

[Totti]

Tämä tapahtuu siten, että hakemuksessa hakija vakuuttaa tietyn asian olevan totta. Koska asiaa ei voi mitenkään todistaa, on Kelan otettava tämä todistaa, ellei se muuta voi osoittaa.

Ajatus, että ihmisten sanomiset pitäisi sellaisenaan ottaa todesta on järjetön. Ei tukia voi jakaa pelkästään ihmisten puheiden perusteella. Sen varmaan ymmärrät itsekin.

Tämän myötä on välttämätöntä, että Kela tekee uskottavuusarvion jokaisesta hakemuksesta ja myös voi hylätä hakemuksen, jos se ei näyttäisi täyttävän ehtoja.

Käytännössä Kelalla on jonkin verran harkinnanvaraa, jonka perusteella voidaan yrittää päättää, onko asiakas oikeutettu tukiin vai ei.

Nämä kimppa-asumiset ovat aina vaikeita tapauksia koska tosiasiallinen suhde on vaikea ulkopuolisen päättää. Tässä tapauksessa Kela ei uskonut asianomaisten tarinaa. Heillä on kuitenkin oikeus valittaa päätöksestä ja voi olla että se muuttuu.

Niin ja mihin tämä perustui? Jutussa byrokraatti sanoi, että heidän on kohdeltava kaikkia samassa tilanteessa olevia samalla tavalla.

Kyllä, kaikille samassa tilanteessa sovelletaan sama harkintavaltaa.

Siis mitään yritystäkään selvittää asian todellinen luonne ei ole

Jutun mukaan asiakas oli antanut lisäselvityksen Kelalle eli Kela oli ilmiselvästi pyrkinyt selvittää tilanteen todellisen laidan. Selvitys ei ilmeisesti ollut uskottava ja se hylättiin.

Viranomainen ei saa lähteä luomaan omia lakeja.

Ei Kela ole sitä tehnytkään vaan nimenomaan noudattanut sitä lain määräämää velvoitetta selvittää tuen asianmukaisuutta.

Kelan budjeteilla eri ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos huijauksia tapahtuu, tulee ne käsitellä oikeudessa.

Budjetilla on se merkitys, että sen suuruus osoittaa, että huijaukset eivät ole mitään nappikauppaa. Kun jaetaan miljardeja rahaa, on päivän selvä, että kontrolli pitää olla kattavampi kun jos jaettaisiin miljoonia rahaa. Jos huijausmäärä on suhteellisesti sama, esim. 3%, niin suuressa budjetissa siitä tulee valtavia summia, joilla on kansantaloudellinenkin merkitys.

Veronmaksajana haluan, että Kela mielummin pitää tiukka kun löysää linjaa. Tukea hakevien tehtävä on sitten varmistaa, että heidän tilanteensa uskottavasti vastaa tuen saamisen ehtoja.

Ylseisesti ottaen Kela ei ole erityisen tiukka tukien kanssa. Niitä suorastaan tyrkytetään hakijoille, joita monesti haastatellaan elämäntilanteensa osalta, jotta löydettäisiin heille lisää tukia jaettavaksi. Moni Kelan konttoreissa vieraileva pitää tätä urkkimisena, vaikka tarkoitus on löytää uusia tukimahdollisuuksia.

[dothefake]

Olen jäänyt vaille tuota kokemusta. Sitähän olisi kiva muistella vanhana.

[b_kansalainen]

Käytännössähän asumistuki on vuokra-asumisen tukea vuokranantajille. Se voitaisiin yhtä hyvin myöntää suoraan vuokranantajalle sillä perusteella, että hän ei saa riittävästi tuottoa vuokra-asunnosta tullakseen toimeen (as if). Omistusasumisen asumistuki on vain pieni murto-osa.

Te, jotka pidätte asumistukea jonain sosialismin muotona, niin huomatkaa, että kyseessä on tulonsiirto veronmaksajilta kapitalisteille. Vuokralainen on vain pelimerkki.

Työttömät toimivat pelimerkkeinä toisenlaisissa tulonsiirroissa ja kohta myös kaikki sairaat ihmiset SOTE-himmelin seurauksena.

[Totti]

Käytännössähän asumistuki on vuokra-asumisen tukea vuokranantajille. Se voitaisiin yhtä hyvin myöntää suoraan vuokranantajalle sillä perusteella, että hän ei saa riittävästi tuottoa vuokra-asunnosta tullakseen toimeen (as if).

Asumistuki pitäisi lakkauttaa kokonaan ja siirtyä kunnallisesti rahoitettuun asumiseen vähävaraisten osalta. Eli ne, joilla ei ole varaa maksaa vuokraa, siirtyvät kunnan kämppiin asumaan ja maksavat jonkun nimellisen vuokran kunnalle muista tuistaan.

Asumistuen tiedetään nostavan vuokrien tasoa. Monesti vuokranantaja saattaa jopa kysyä onko vuokraajalla asumistukioikeus ja nostaa sen perusteella vuokraa. Asumistuki ei siis käytännössä tee sitä minkä sen pitäisi: alentaa vuokraa vähävaraisille vaan se on juurikin vain tulonsiirto veronmaksajilta vuokraajille.

Toinen asumistukimuoto, jolla on sama vaikutus, on ensiasuntolainojen korkojen verovähennys. Siitä ollaan onneksi pikku hiljaa luopumassa, mutta se on jo pitkään ollut eräs asuntojen hintaa korottava tekijä.

[Mursu]

Tämä tapahtuu siten, että hakemuksessa hakija vakuuttaa tietyn asian olevan totta. Koska asiaa ei voi mitenkään todistaa, on Kelan otettava tämä todistaa, ellei se muuta voi osoittaa.

Ajatus, että ihmisten sanomiset pitäisi sellaisenaan ottaa todesta on järjetön. Ei tukia voi jakaa pelkästään ihmisten puheiden perusteella. Sen varmaan ymmärrät itsekin.

Jos asiakas ei sitä voi todeksi osoittaa, on lähtökohdaksi otettava hänen vakuutuksensa asiasta.

Tämän myötä on välttämätöntä, että Kela tekee uskottavuusarvion jokaisesta hakemuksesta ja myös voi hylätä hakemuksen, jos se ei näyttäisi täyttävän ehtoja.

Mutta kun eivät tee vaan katsovat aivan yksinkertaisesti, että tuollaisessa tilanteessa olevat asuvat avoliitossa.

Käytännössä Kelalla on jonkin verran harkinnanvaraa, jonka perusteella voidaan yrittää päättää, onko asiakas oikeutettu tukiin vai ei.

Nämä kimppa-asumiset ovat aina vaikeita tapauksia koska tosiasiallinen suhde on vaikea ulkopuolisen päättää. Tässä tapauksessa Kela ei uskonut asianomaisten tarinaa. Heillä on kuitenkin oikeus valittaa päätöksestä ja voi olla että se muuttuu.

Niin ja mihin tämä perustui? Jutussa byrokraatti sanoi, että heidän on kohdeltava kaikkia samassa tilanteessa olevia samalla tavalla.

Kyllä, kaikille samassa tilanteessa sovelletaan sama harkintavaltaa.

Siis mitään yritystäkään selvittää asian todellinen luonne ei ole

Jutun mukaan asiakas oli antanut lisäselvityksen Kelalle eli Kela oli ilmiselvästi pyrkinyt selvittää tilanteen todellisen laidan. Selvitys ei ilmeisesti ollut uskottava ja se hylättiin.

Viranomainen ei saa lähteä luomaan omia lakeja.

Ei Kela ole sitä tehnytkään vaan nimenomaan noudattanut sitä lain määräämää velvoitetta selvittää tuen asianmukaisuutta.

Veronmaksajana haluan, että Kela mielummin pitää tiukka kun löysää linjaa. Tukea hakevien tehtävä on sitten varmistaa, että heidän tilanteensa uskottavasti vastaa tuen saamisen ehtoja.

Miten he tämän tekisivät?

[b_kansalainen]

Eli ne, joilla ei ole varaa maksaa vuokraa, siirtyvät kunnan kämppiin asumaan ja maksavat jonkun nimellisen vuokran kunnalle muista tuistaan.

Sehän se oli ajatus ja käytäntö aikoinaan vuosikymmeniä sitten, mutta nyt kaikki kunnalliset vuokra-asunnot on jo yhtiöitetty ja ainoa mikä enää erottaa ne muista vuokranantajista on asukkaiden valintaperusteet (mamut ensin).

Saako taas kerran muistuttaa, että kaikki se raha, minkä köyhä pienituloinen ihminen yhteiskunnalta saa, palaa takaisin joko veroina yhteiskunnalle tai yritystoiminnan tuloina. Myös sekin raha, jolla ostetut viinat köyhä murheeseensa juo. Yksikään sentti ei katoa sukanvarteen tai sijoitettavaksi pörssikeinotteluun. Köyhä ihminen ei ole mitään muuta kuin pelimerkki. Mitä pelille tapahtuu jos pelimerkit häviävät? Koko SOTE-bisnes perustuu köyhiin, ongelmaisiin ja sairaisiin. Tuottavaa se varmasti on, muuten ei SOTE-uudistustakaan ajettaisi nykyisellä innolla.

[Totti]

Tämä tapahtuu siten, että hakemuksessa hakija vakuuttaa tietyn asian olevan totta. Koska asiaa ei voi mitenkään todistaa, on Kelan otettava tämä todistaa, ellei se muuta voi osoittaa.

Ajatus, että ihmisten sanomiset pitäisi sellaisenaan ottaa todesta on järjetön. Ei tukia voi jakaa pelkästään ihmisten puheiden perusteella. Sen varmaan ymmärrät itsekin.

Jos asiakas ei sitä voi todeksi osoittaa, on lähtökohdaksi otettava hänen vakuutuksensa asiasta.

Uskotko sinä kaikkeen mitä sinulle kerrotaan? Miksi et usko minua nyt?

Suurin osa tukipäätöksistä ovat aika suoraviivaisia koska todistaminen on helppoa esim. työttömyyden tai tulojen osalta. Asumistuet sattuvat ehtojensa takia olla jossain olosuhteissa epäselviä, jolloin asiakkaalta tietenkin pitää vaatia tukevampaa näyttöä.

Minusta tällaisessa vaatimuksessa ei ole mitään erikoista ja se on jopa luontevaa. Ideasi, että tukia pitäisi antaa vain puheiden perusteella on sitä vastoin täysin järjetön.

Mutta kun eivät tee vaan katsovat aivan yksinkertaisesti, että tuollaisessa tilanteessa olevat asuvat avoliitossa.

Kumpikaan meistä ei tiedä onko koko asetelma tullut julki. Media on julkaissut yhden version. Kelalla voi olla muuta tietoa, jonka perusteella he päätöksensä ovat tehneet. Taustalla voi olla esim. asiakkaan omat puheet tai muu dokumentaatio, jota ei medialle ollaan koskaan näytetty.

Itselläni on kohtalaisen hyvää in-side tietoa Kelan toiminnasta enkä usko sekuntiakaan, että joku ilkeyttään vain päättä evätä tukia täysin mielivaltaisesti ja vastoin ohjeita.

Veronmaksajana haluan, että Kela mielummin pitää tiukka kun löysää linjaa. Tukea hakevien tehtävä on sitten varmistaa, että heidän tilanteensa uskottavasti vastaa tuen saamisen ehtoja.

Miten he tämän tekisivät?

Ei pidä mennä kimppaan asumaan, voi vuokrata oman kämpän tai valita sellainen kämppis, joka todennäköisesti ei tulkita avopuolisoksi. On myös mahdollista pyytä Kelan tarkastaja vierailemaan. Keinoja on monia.

Asumistuki ei ole mikään ehdoton oikeus. Siihen liittyy tiettyjä sääntöjä ja jos  asiakas ei kykene osoittamaan uskottavasti että hän on siihen oikeutettu, hän ei tukea saa. Tämä koskee ihan kaikkia tukia. Mitään tukia ei saa pelkillä puheilla ja ilman jotain näyttöä. Näin se vaan on.

[DuPont]

Asiaan vähän liittyen:
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/liandersson%20nykypaiva-59520

Hyvinvointiyhteiskuntamalliin kuuluu suhteellisen korkea verotus.

Niinpä. Lisää verotuskuristusta, sanoo Li!

[dothefake]

Ehkä dna-tutkimuksilla voisi todistaa, ettei ole pussattu.

[b_kansalainen]

^Lakanat valituksen liitteiksi.

Jos KELA ei tarvitse avosuhteen perusteeksi muuta kuin oman olettamuksensa, niin varmaankaan työvoimahallintokaan ei tarvitse työsuhteen perusteeksi muuta kuin oman kuvitelmansa. Otettakoon siis lähtökohdaksi, että työikäinen ihminen on aina töissä, ellei pysty muuta osoittamaan. Kuka tahansa voi tehdä töitä ilman sopimusta. Tuskin edes 30 ihmisen allekirjoittama todistus riitäisi työttömyyttä todistamaan, jos ei kerran sinkkuuttakaan. Huimat säästöt valtiolle työttömyysetuuksien maksamisessa.

[Totti]

Eli ne, joilla ei ole varaa maksaa vuokraa, siirtyvät kunnan kämppiin asumaan ja maksavat jonkun nimellisen vuokran kunnalle muista tuistaan.

Sehän se oli ajatus ja käytäntö aikoinaan vuosikymmeniä sitten, mutta nyt kaikki kunnalliset vuokra-asunnot on jo yhtiöitetty ja ainoa mikä enää erottaa ne muista vuokranantajista on asukkaiden valintaperusteet (mamut ensin).

Yhtiöittäminen ja ulkoistaminen ei ole järkevää tässä asiassa. Kunnat tosin tekevät sen sen takia, että tasetta halutaan keventää ja menoja siirtää pois kunnan budjetista vaikka johonkin liikelaitoksiin.

Kuntaomisteinen kämppä olisi kuitenkin selvästi edullisin vaihtoehto veronmaksajille. Siitä jää pois tuotto-odotukset, erinäiset valtion verot ja kunnan menot ovat vain ylläpidon nettokustannukset. Periaatteessa kunta pystyisi toimittamaan kämppiä vähävaraisille varsin alhaiseen hintaan.

Esimerkiksi 5 miljoonan pienkerrostalon kokonaiskustannus on ehkä 150 000-200 000 euroa vuodessa eli poistokustannukset (50 vuoden eliniällä), rahoituskustannus ja ylläpito. Tällaiseen taloon mahtuu ainakin 20-30 kämppää eli hinta asuntoa kohden on 400-800 eur kuussa riippuen koosta.
Jos vuokraajalta otetaan vaikka 30% vuokraa kuussa niin kunnan kulut ovat 280-560 eur / kk / asunto. Eli aika vähän tuettavaa henkeä kohden.

Saako taas kerran muistuttaa, että kaikki se raha, minkä köyhä pienituloinen ihminen yhteiskunnalta saa, palaa takaisin joko veroina yhteiskunnalle tai yritystoiminnan tuloina.

Tämähän koskee ihan kaikkia rahoja. Ne kiertävät aikanaan kunnes ne on verotettu pois kokonaan. Kysymys on vaan siitä kenen taskujen kautta ne kiertävät ja kuinka nopeasti.

Koko SOTE-bisnes perustuu köyhiin, ongelmaisiin ja sairaisiin. Tuottavaa se varmasti on, muuten ei SOTE-uudistustakaan ajettaisi nykyisellä innolla.

Tämä ei ole SOTE-ketju, mutta sanon kuitenkin, että koko SOTE-himmeliä rakennetaan nyt siitä lähtökohdasta, että verorahoja aletaan lapioimaan ulkolaisiin veroparatiisifirmoihin. Ei ole ihme, että esim. Mehiläisen kurssi pompsahti heti kun SOTE:sta tuli päätös. Sinne ne rahat valuvat.

[Totti]

Jos KELA ei tarvitse avosuhteen perusteeksi muuta kuin oman olettamuksensa, niin varmaankaan työvoimahallintokaan ei tarvitse työsuhteen perusteeksi muuta kuin oman kuvitelmansa. Otettakoon siis lähtökohdaksi, että työikäinen ihminen on aina töissä, ellei pysty muuta osoittamaan. Kuka tahansa voi tehdä töitä ilman sopimusta. Tuskin edes 30 ihmisen allekirjoittama todistus riitäisi työttömyyttä todistamaan, jos ei kerran sinkkuuttakaan. Huimat säästöt valtiolle työttömyysetuuksien maksamisessa.

Työkkäri ei jaa mitään tukia. Työttömyystuet (perusäivärahan) jakaa Kela.

Työkkärin ei siis tarvitse vaatia mitään todistusta työttömyydestä vaan se on itse asiassa se taho, joka todistaa työttömyyden Kelalle, kunhan tuen hakija ilmoittautuu sinne työttömäksi.

Eli Kelan näkökulmasta olet todistettavasti työtön jos työkkäri näin sanoo. Viranomaiset luottavat toisiinsa. Tämä ei tietenkään estä väärinkäyttöä, jota toki tapahtuu.

Kun haet asumistukea Kelalla ei ole muuta todistavaa viranomaista välissä, jolloin Kelan pitää itse arvioida asumistuen perusteet.

[no future]

Ei pidä mennä kimppaan asumaan, voi vuokrata oman kämpän tai valita sellainen kämppis, joka todennäköisesti ei tulkita avopuolisoksi. On myös mahdollista pyytä Kelan tarkastaja vierailemaan. Keinoja on monia.

Asumistuki ei ole mikään ehdoton oikeus. Siihen liittyy tiettyjä sääntöjä ja jos  asiakas ei kykene osoittamaan uskottavasti että hän on siihen oikeutettu, hän ei tukea saa. Tämä koskee ihan kaikkia tukia. Mitään tukia ei saa pelkillä puheilla ja ilman jotain näyttöä. Näin se vaan on.

Todellisuus kutsuu taas.

Kyllä se todistamisvastuu asiakkaan puolelta pitäisi jäädä kelan muistakin lomakkeista tuttuun "vakuutan antamani tiedot oikeiksi" vakuutukseen. Etenkin kohta "on myös mahdollista pyytää Kelan tarkastaja vierailemaan" aiheutti epäuskoista naurunpurskahtelua. En tiedä millaisen Kelan kanssa sinä olet opiskeluvuosinasi asioinut, mutta kyllä se pahimmillaan on älytöntä lomakerumbaa saada asioita selvitettyä.

[b_kansalainen]

Työkkäri ei jaa mitään tukia. Työttömyystuet (perusäivärahan) jakaa Kela.

Työvoimalautakunta päättää oikeudesta saada työttömyysturvaa. KELA ainoastaan vastaa sen toimeenpanosta eli maksamisesta Tästä syystä valitukset KELAan karensseista ymv. eivät johda mihinkään, kun KELAn päätöksenteossa ei ole tapahtunut virhettä, kun he ovat asianmukaisesti noudattaneet työvoimalautakunnan päätöstä.

[Sakari]

Ehkä oikeuskin alkaa tulkitsemaan raiskaustapauksissa kyseessä olevan seurustelevan pariskunnan lemmenhetki. Ja jos on ollut useampi raiskaaja niin hei se on polyamorinen suhde.

[Tabula Rasa]

Ehkä oikeuskin alkaa tulkitsemaan raiskaustapauksissa kyseessä olevan seurustelevan pariskunnan lemmenhetki. Ja jos on ollut useampi raiskaaja niin hei se on polyamorinen suhde.

Sarjaraiskaajasta tulikin sarjapolyamorikko ja sarjakuristajasta sarjanekrofiili. Ei saa syrjiä hei tappajien seksuaalisuutta!

[Alaric]

Ketjun teemaan liittyvä toinen uutinen naispuolisen kämppäkaverin kanssa asuvasta Laurista (nimi muutettu), joka onnistui kuudennella Kelaan lähetetyllä hakemuksella saamaan asumistukea.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sinnikyys-kannatti-naisen-kanssa-asuva-lauri-onnistui-saamaan-asumistukea-kuudes-hakemus-lapi/6246226 (30.12.2016)

Sinnikyys kannatti: Naisen kanssa asuva Lauri onnistui saamaan asumistukea – kuudes hakemus läpi

Lauri onnistui saamaan yleistä asumistukea yhdessä naispuolisen kämppäkaverinsa kanssa. Se vaati kuusi hakemusta ja kuusi kuukautta – mutta ei kuvatodisteita.

Eri sukupuolta olevien kämppisten oikeus yleiseen asumistukeen ja Kelan perustelut avoliitosta ovat puhuttaneet viime päivinä. Topi ja Anna kertoivat todistelleen mittavan nipun kanssa, sitä että ovat vain kämppiksiä, mutta todisteet eivät riittäneet Kelalle, jotta molemmat olisivat saaneet erillistä asumistukea.

Lauri* on ollut vastaavassa tilanteessa. Hän kertoo, että onnistui saamaan naispuolisen kämppiksensä kanssa yleistä asumistukea silkan sinnikkyyden vuoksi: hän lähetti Kelaan kuusi hakemusta, joissa oli lähes sama sisältö.

– Laitoin aina samanlaisen paperin. Kun se tuli hylättynä takaisin, laitoin aina uuden asumistukihakemuksen. Lopulta tuli myöntävä päätös.

Myönteisen vastauksen saaminen kesti kuusi kuukautta.

"Kelalta sanottiin, ettei mene läpi"

Lauri päätti muuttaa ystävänsä kämppikseksi, sillä hänen oma asuntonsa vanhassa toimistorakennuksessa oli lähes asuinkelvoton. Kommuunissa asuneen ystävän elämäntilanne puolestaan muuttui niin, että hänkin tarvitsi asuntoa.

Kaverukset päättivät muuttaa samaan asuntoon. Lauri tarvitsi myös asumistukea.

– Kelalta sanottiin monta kertaa, ettei tämä tule menemään läpi.

Lauri ei uskonut. Hän lähetti Kelalle kirjallisen selvityksen siitä, ettei ole kämppiksensä kanssa avoliitossa. Kuvatodisteita hän ei Topin ja Annan tapaan lähettänyt.

– Kirjoitin perusteluihin, että meillä on omat hammastahnat ja ketsupit ja pohjapiirustukseen, kumpi on kumman huone. Kirjoitin myös, että voimme ottaa kuvat asunnosta.

– Käytännössä laitoin kuusi kertaa saman tekstin.

Mikään tietty todiste ei ratkaissut

Kelan etuuspäällikkö Anna Mäki-Jokela kertoi MTV Uutisten haastattelussa aiemmin, että jokaista tapausta, jossa mies ja nainen asuvat yhdessä ja hakevat erillistä asumistukea, tarkastellaan erikseen.

Päätöksentekoon vaikuttaa Anna Mäki-Jokelan mukaan "yleinen elämänkokemus" ja päätökset pyritään tekemään mahdollisimman tasapuolisesti.

Opiskelijoille, jotka siirtyvät yleisen asumistuen piiriin elokuussa, ja muille tukea tarvitseville yhdessä asuville Lauri antaa yhden vinkin: prosessissa tarvitaan sinnikkyyttä.

– Ei ollut mitään tiettyä todistetta, joka tapauksen olisi ratkaissut.

[no future]

Itse päädyin aikanaan erään itseäni nuoremman naisen alivuokralaiseksi, tarvitessani opiskelujen takia asuntoa toisella paikkakunnalla. Minä olin vailla asuntoa, hänellä oli liian suuri ja kallis asunto yksin maksettavaksi, mutta niin hyvällä paikalla ettei siitä halunnut luopuakaan. Oma selvityksemme meni vielä tuolloin kyllä kerrasta läpi. Tämä nykykäytäntö on vain naurettavaa kyykyttämistä Kelalta muutenkin vähävaraisten ihmisten kustannuksella.

Helsingin vuokra-asuntomarkkinoita tässä puolivakavissani taas katsellessa olen miettinyt myös kimppakämppäasumista. Paljon reissaavalle ja vähän omistavalle se on ihan houkutteleva asumismuoto, etenkin nykyhinnoilla. Myös vuosien kokemus yhteisasumisesta on vahvistanut että itse viihdyn paremmin sekakämpissä kuin pelkästään miesten/poikien asuttamissa soluissa. Jos tässä vaikka innostuisi takaisin opiskelemaan, niin näkisin itseni helpostikin jossain asiallisessa yhteisasunnossa. Täytyy vain pitää huoli, ettei Kelan kanssa joudu asioimaan...

[haermae]

Mulle tuli opiskeluaikoina 90-luvulla Kelalta kirje, jossa kerrottiin Kelan tietoon tulleen että elän parisuhteessa, ja että minun tulee toimittaa selvitys samassa taloudessa asuvan puolisoni tuloista ja varallisuudesta asumistuen uudelleenlaskemista varten.

Minä tietty olin että WTF? ei täällä solukämpässä oo mitään naisia näkyny. Kunpa oliski. Soitin sitte Kelaan ja kerroin mikä on asian laita. Sieltä täti sanoi että minun pitää lähettää heille allekirjoitettu vakuutus siitä, että ilman pi**ua puutteessa joudun elämään.

Runoilin ohjeen mukaan kirjeen, jossa vakuutin että en elä parisuhteessa, en oo koskaan elänyt, enkä tule koskaan elämäänkään. Uskoivat, eikä asiaan enää palattu. Vakuutuksen toinen kohta ei ollut ihan totta, eikä ole viimeinenkään, joten: asumistuen takaisinperintää odotellessa

Ei mitään käsitystä siitä, miksi olivat Kelalla saaneet päähänsä alkaa moista kyselemään. Kelan selitys asialle oli tuo "tietoomme on tullut".

[no future]

^ Ensimmäisenä tulisi mieleen joku luova osoitteiden tulkinta Kelan taholta, nuo opiskelija-asuntojen solukämppien  postiosoitteet kun voivat olla välillä aika sekavia.

Vittuiluahan tuokin silti, jos "virallisesta" opiskelijasolusta aletaan vaatia selvityksiä. Ei pitäisi olla mitään väliä millä sukupuoliolettamalla niitä soluhuoneita vuokrataan.

[Alaric]

^ ja ^^

Tai sitten kaiken takana oli salaistakin salaisempi viranomaistaho KelaSTAPO, joka värvää rahapulassa olevia opiskelijoita ilmiantamaan muita heidän asumissuhteistaan.